Vapaus, April 13, 1971

              S i v u 2 Tifetsd, huftitJk. 13 p. — Tuesdoy, April 13, 1971
INDEPENDENT LABOROROAN
VAPAUS OP PINNI8H CANADIANS
.Bdltiar: W> B f o L t l l ^ , \ ^ mamein &
Go. Elm S t we8t,Suabury/Onitaxlo, Canada.
Advertlalng rate? up<m applic^ttfl% ta^^ftstatkxp hti ht
CANADIAN LAH(]UAiiE.P';!'-.S
Oaaadflosa: l vt. »10.00, 6 kk. W.» gflAjn: l
, 3 kk. tSiAti gqomp^: 1 V
Edustajsdcokoubsen valmistelua
Kuten on eri paikkakuntien nutiskirjeästa nähty, Canada^
SuomalaineA Järjestö valmistuu jUhlavUötenäd -^60-yuotisefn toi-*
mintansa huomioinnin yhteydeesil' edustöjäkokouksen pitoon,
mikä sääntomääräisesti on pidettävä joka toinen vuosi. Tänä
vuonna, tulevan toukokuun puolivälisiä* edustajakokous kaikkine
juhlallisuuksineen, pidetään Torontossa.
C9J:n edustajakokous on aitia^ ollut;merkkitapaus Canadan
suomalaisten elämässä. Se on kansalaistemme vanhin järjestö,
mikä bn jättänyt toimintansa perusteella pysyvän merkin Canad&n
suomalaisten elämään yleensä;
Toisaalta Järjestön edustajakokouksissa kiinnitetään tavalli­sesti
huomiota myös sellaisiin yleisiin asioihini jotka eivät varsi­naisesti
järjestötoimintaan liity. LaajjJla pohjalla toimiva työvfeen
kulttuurijärjestö ei luonnollisestikaan kiiHHitä huomiota sellai­siin
puoluepoliittisiin seikkoihin kuin kansalhaiin tai Maaktinnal-lisiin
vaaleihin valttiistuttiiiseen, ehdokkaiden nimtttäfflifleen jne.
Se on poliittisten puolueiden toin»lalaa.
Mutta työläia^^ farmareita j a muita piHkuihmisiä edustavana
järjestönä GSJ :n edustajakokouksessa kiinnitetään varmaan nyt,
kuten: niin monesti ennenkin, huottriota siihen,mitcni voitaisiin
esimerkiksi työttömyystilannetta huojentaa, sjuada tuntuvia pa­rannuksia
vanhuudeneläkkeisiin, estää lapsilisäjärjestelmän huo­nontaminen,
auttaa kaikkia hyvää tarkolttavfa canadalaisia rau­hanasian
sekä kansalaisvapauksien puolustamisessa jne. Yleisesti
toivotaan, että tässä "pikkuparlamentissa" C3J:n edustaja­kokouksessa
julkilausuttaisiin mahdollisimman laajoja kansalais­piirejä
edustava kanta tämäntapaisista asioista ja tietenkin myös
kulttuuritoimintaa edistävistä ehdotuksista.
Toivottavaa myös on, että tähän Järjestön juhlavuoden
edustajakokoukseen saataisiin varsinaisten edustajain lisäksi mah­dollisimman
runsaslukuinen määrä muita jäseniä kaikista osas­toista:.
Mitä enempi, sen parempi, j a se voldpan toteuttaa, jär­jestämällä
vaikka niin, että järjestetään samanaikaisesti myös
huvi- ja vierailumatkoja.
Keslmstelu edustajakokouksen asioista on käynnissä jo kai­kissa
osastoissa j a yleisesti toivotaan, että kokoukselle esitettävät
ehdotukset lähetettäisiin Torontoon mahdollisimman aikaisin. Si­ten
menetellen tulee kaikille ehdotuksille j a esityksille annetuksi
niille kuuluva huomio j a arvo.
Edustajakokous on tidtenkin "työkokous" r - niutta nyt se on
samalla .juhlavuoden yksi erikoinen merkkitapaus. Siksi toivotaan
että edustajakokouksen; asioita käsitellään hyvin harkiten, laajan
demokraatian puitteissa ja kiihkottomasti hallitsevien olosuhteiden
j a mahdollisuuksien puitteissa.
Omalta kohdaltamme esitämme vielä toistamiseen toivomuk­sen,
että mahdollisimman, suuri määrä jäseniä eri puolilta maata
tulisi tähän juhlavuoden edustajakokoukseen.^ Me emme voi tieten­kään
sitä luvata, mutta edustajakokoukset ovat aina päättäneet,
että ' 'seuraajaksi" tulleille jäsenille annetaan täysi puhe^ j a esi­tysoikeus,
kuten virallisillekin edustajille. Tällä pohjalla uskomme,
e t ^ samaa menetelmää seuraataan nj^kin — ja se antaa "seuraa-jiUe"
mahdollisuuden antaa oman arvokkaan panoksensa edustaja­kokouksen
työlle.
l i ö i i i i i i i l i i i ^
Wa4i^8t^. ^\Pr€i9i4ent/ti.fii}i(li^ W*me keskhfUkkoisfsta te-leyisiopubeesta
*ÄVi se/vi//e, ^Yhd^amuin Hatlhuksin K««A-lc^^
4«$i^' pölitima ,py^ mUttutnattotttana, vaikka atnetikkä-laisia
jdakkofä VähetthetHätikih $ielä-Vietnämistä seuraavien seit-
Jfiicoh ftiholttt, ittS kuluvam vuodan foulukuun 1 päivään meu-neteff
YhdyavallAt äikdb poistaa^ l^äiVi^tnamsta UUMOame-
Vaikka ^mä lup^u» täyt^^i^n, :ää ^telä-Vietnamiin yhä 184,
000 ameifikkajlaflsta, tfflil^fta.
Hijoliitiätta ¥hdJrsva,'llQi^a esiin
tyneestä yleisen mleliiJitee?n pal-n<)
stQksest^ kieltäytyi presidcfnt^ji
ilmoItt^Ytts^ konki'eetti9ir^
J mlärit, jöihlfi mennessä atnerlk-kalai^^'
joqHot on vedetty pois
Vtetnamista. vair^jta h^n -oinnua;
tivin .ettft tällainen asfeel vaikut
tftisl tehokHaasti kanaan.
Erityistä huomiota on kiinni­tetty
Nixqnin proDafcanÄi«tls«>n
kiintymiseen, jenka tapk9it^kse
na on lähinnä heikentää mäasaa
kasvavaa sodanvastaista henkeä.
Televilfiotai^^itijat tqteavafc. «ttä
presidentin puheen aiheutti lä-hlKnä
teypfctp|noH9 l|pniPeP9it»-l*T
vinneestä arvosteluhengestä Val-r
koisen talon noudattamaa Indo^
kiiifan politiiikHaa 'ScohtaSi, sekä le
vottomuus, presidentti Nixonin
henlölfikohtaiöen arvovallan las­kun
johdosta,- minkä'on aiheutta-
;nut; alnel!4ikkalaia-sai^nflainefl
seLkkailiqiolitiiMca Laosissa.
^Er/AATTORIT PUBEISTA
—r Presidentti Nixonin puhe ei
muuta m i t p n . "Vietnan»isointi-ohjelma"
j a siihen liittyvä Saigon
nin hallituksen tukeminen pitkit­tävät
sotaa mpräämättöm^ksi
ajaksi ja jatkavat viattomien i h -
imisten sunnaamlsta, sanoi uenaat
tori George MoGovem presidentti
Nixonin radio- ja televisiopuheesi
t a .
— AmeriMcalaisjoukkojen pois­taminen
Etelä-Vietnamista ei v o i
.peittää Yhdysvaltain hallituksen
•politiikan epäonnistumista tällä
alueella. Kaakkois-Aasian kansat
>kuten noy^ Amerikan kansa, ei­vät
voi kauempaa sietää tämän
sodan jatficumista, sanoi puoles'
tiedonannon presidentti Nixonin
keskiviikkoisen radio- ja televisio
puheen johdosta^ Tiedonannossa
sanotaan presidentin puheen ole­van
uudenr osoitoksen 'Siitä, että
Nixon puhuu {jatkuvasti raiihasta,
mutta käy sotaa. Hän jatkaa so­dan
"vietrtamflaiätamista", coi-äin
sanoen noudattaa hyöhkäyk4
s^n- jatkamisen ja laajentamisen
politiikkaa. Nixon ei ole vielä-
'^ä$n luopunut hamkkeistaan pitää
Etelä-Vietnam miehitettynä mää­räämättömin
ajan. Hän elättelee
yhä kuvitelmia sotilaallisesta voi­tosta
ja kieltäytyy neuvottelemas
ta, vakavasti Vietnamin ongelman
rauhanomaisesta ratkaisusta Viet
namin IcanSan kansallisten penu^
oHteuksien kunnioittaimisen poh­jalla.
Tiedonannossa painotetaan, et­tä
Yhdysvaltain hyökkäyspolitiik
ka on kärsinyt kahden viime vuor
den aifkana vakavia tappioita ja
edessä on lopullinen romt^dus.
KYMMENIÄ TUHANSIA
SIVIILIUHREJA
yNew Xork. — Yhdysvaltain se­naatin
pa!kolaisasiainkomitean tie­tojen
mukaan suriitat^tiin viime
vuonna Btelä-Vietnamlssa taiste­lutoimien
yhteydessä kymmeniä
tuhansia siviilejä i a haavoitettiin
yli 100)000 oiviiliä.
Tiedot julkaistiin Washington
Post -lehdessä. Lehti torjuu sa­malla
Pentagonin väitteet, ott&
Yhdysvaltain sodanjohto Vietna­missa
muka on r>'htynyt kaikkiin
toimiin siviiliväestön puolustami­seksi.
Lehti sanoo, että amerik­kalaisten
kenraalien kannalta uh­rit
siviiliväestön keskuudessa o-vat
mitättömän vähäisiä.
Iliiiii-iiittiiiM
ifÄiiiiiÄiiiiiiii
Hanoi. Viethamln ttutistotmiston
mukaan Hanoissa oleva Laostn
•isäontaallisen rintaman uuUsioi-misto
järjfl^ Laosin vapautusarr;
meijan korkeimman Joiidon taval­la
viime kutin lopulla lehdistö­tilaisuuden
eräässä Laosin Viet^
namin rajaa lähellä olevassa maa
kannassa. Lehdistötilaisandessa
oli vietnamilaisia j a ulkmnaalai-sia
lehtimiehiä, jeilla oU mahdolli-:
suns keskustella Etelä-Laosissa
vangittuien . Saigonin armeijan
upseerien kanssa*
Saigonin marionejtiarmeijan la»
"kuvaj^pjouH&ojen 3. prikaatin ko­mentaja,
eversti Ngyuen Van Thao
tunmiiti l&hdistöiilaiäiudessa, että
kansallissn vapautusjikkeen valta­van
paineen alaisena olevissa Saigo^'
nin joukoissa ilmenee yhä suurene­vassa
niäärin dcmorälisoitumista,
';a:Jt-'uheng£n laskua.
Eversti sanoi; että aseellinen tun­keutuminen
EJtedä-LaoSiin oli seik-kailutoimenpide.
Tämä operaati^ od
mericinnyt "vietnamisoinnin*' häpeäl­listä
tappiota, tappiota yrityksille
käytiää vietnamilaisia ja multa Indo
kiinalaisia sotimaan toisiaan vas^
taan.
Vangäcsi j outunut Saigcnin armei­jan
kapteeni Dao Van Thyong sanoi,
etta Saigonin armeijan miesluvun l i ­säämiseksi
nq»eammin Thieun, Kyn
ja Khiemin juntta on voimistanut
väkivaltaista pakko-ottoa armei­jaan.
Vangitut Saigonin armeijan up­seerit
tunnustivat, että maxionetti-
.oakkojen assellinen tunkeutuminen
Etelä-Laosiin päättyi julmaan tap­pioon.
He ssnoivat, että kaikki kol­me
hyiMäykseen osallistunutta las-kuvarjcprlkaaltia
kärsivät täydelli­sen
tappion.
CEYLONIN VAIKEUDET
Rakentavia ajatuksia
Vähän toista viikkoa sitten maansa kommunistisen puolueen
24. edustajakokouksessa pitämänsä puheen yhteydessä ulkominis­teri
Andrei Gromyko kehotti Yhdysvaltoja harkitsemaan vaka­vasti
ehdotuksia, jotka Leonid Brezhnev pari päivää aikaisemmin
esitti.
Neuvostoliitto on valmis normalisoimaan suhteensa USA m
kanssa, mutta Washingtonin on omasta puolestaan vahvistettava
samaa koskevat lausuntonsa konkreettisin teoin, sanoi Gromyko.
Kongressin avajaisistunnossa pitämässään puheessa, mihin
Gromyko ylläolevalla viittaa, puoluejohtaja Brezhnev arvosteli Y h ­dysvaltain
sotaista ;politiikkaa Indokiinassa j a Lälii-idässä, ntutta
esitti kuitenkin sovittelevasti: "Me lähdemme siltä olettamuksesta,
että Yhdysvaltain j a Neuvostoliiton välisiä suhteita voidaan pa­rantaa."
taan senaattori Edward Kennedy.
Senaattori Edmund Muelkie ilmai­si
pettjmeensä Nixonin puheeseen
eri^isesti sen vuolksi, ettei tämä
vielfikään ilmoittanut joukkojen
lopullista poiatamispäivämäärää.
USA.LLA ON EDESSÄÄN
LOPVLUNEN ROMAHDUS
Pariisi. — Vietnamin demo­kraattisen
tasavallan Pariisin neu
voitelujen edustaja on esittänyt
SYNTYAM-PÄIVIÄ
Martta Wähänaa. AziUa, Ont,
t^/ttää 4[e8ktviikkona, huhtikuun H
ipäivänä 72 vuotta.
Oscar MänalsM». Sudbury, Ont..
itäyttää perjantaina, huhtikuun 16
päivänä 79 vaotta-
Yrjö Itpto. R. R. 3 Sudbuiy, Ont.,
täyttää perjantaina, huhtikuun 16
{päivänä 77 vuotta.
Len Hjorth. Toronto, Ont., täyt­tää
lauantaina, huhtikuun 17 päi­vänä
75 vuotta.
Selma Freema». Naughton, Ont.,
täyttää lauantaina, hidiUkuun 17
päivänä 70 vuotta.
Yhdymme sidculaisten ja tuttavien
onnentoivotuksiin.
ongebnaa hyväksikäyttäen j a sen
ratkaisun viivyttämisellä, rätsas-.
taen sanoyat, että Euroopan tur-valUsuuJ^
oi^erenssi käviai sekä
laatuun, jos saataisiin ensiksi
Vaikka mr Gromyko" ei sitä sanonutkaan, hän viittasi Var- Lansi-Berliinin ongelma pois päi-
» T T T . . . _ ^ . X I i t. maan sanonnallaan—: "Waohmgtomn on omasta puolestaan vahv i•s - va-jä rjie st^ y. -k« s^ esta. Tämä sella«i se-tettava
samaa koskevat lausuntonsa teoilla" — presidentti Nixon­in
valtaan tulonsa alkupuolella esittämiin lausuntoihin, että Y h -
dyff\'altaitt j a Neuvostoliiton välisissä suhteissa on alkanut ''hon-frontaation
asemesta neuvottelujen kausi". Valitettavaa vain on,
että näistä "neuvottelulupauksista" huolimatta T^l^ixonin hallitus
naan on tietenkin tekaistu veruke,
sillä mitä ihmeen neuvottelutilai­suuksia
sitten tarvitaan, jos kal­kista
kiistakysymyksistä on pääs­tävä
etukäteen sopijnukseen ?
Crromykon mielestä' Euroopan
on Indokiinassa laajentanut "pyssyillä puhumista" j a lähi-idässä turvallisuuskokous Ja Länai-Ber
liinin neuvottelujen saattaminen
loppuun, ovat hetken tärkeimpiä
eurooppalaisia asioita. H|ln sa­noi
j a korosti mielestämme oikein
että näitä kys3^ykaiä tulee e4is-tää
samanaikaisesti, eikä panna
niltä-toinen toisensa ehdoksi.
Kiinan Ja Neuvostoliiton suh­teista
puhuen Gromyko viittasi
vähän aikaisemmin ' annettuun
puolueensa keskuskomitean selos­tukseen
j a sanoi siihen sisältyviä
johtopäätöksiä vakuuttaviksi ja
loogisiksi. Neuvostoliiton j a K l i
antanut taktisen hyväksymisen sekä aselähetysten muodossa käy­tännöllisenkin
tukensa Israelin byökkäyshenkiselle ohjelmalle.
Neuvostoliitto on neuvottelujen kannalla, mutta se e i kan­nata
miekkailun tapaisia vaan vakavia neuvotteluja, selitti Gro­myko
yllämainitun puheensa yhteydessä. Hän esitti toivomukse­naan,
että Yhdysvaltain tulisi ilmaista neuvotteluhalunsa erikoi­sesti
sellaisten kysymysten kuin Berliinin ongelman ratkaisun j a
Euroopan turvallisuiuikysymyksen järjestämisen hyväksi.
Puhuen oman maansa ohjelmasta Gromyko sanpi, että Neu­vostoliiton
ulkopoliittinen linja on kestävä j a maan ulkopolitiikka
rehellistä j a avointa. Kaikkialla maailmaasa tiedetään, että Neu­vostoliitto
haluaa rauhaa j a vastustaa sortoa. PftättävÖlnen Ja ak- imnsuhteideti"p^^
tiivinen rauhanpolitiikka jatkuu edelleenkin, sanoi Gromyko j a suuri merkitys inu>criallsmln vas-korosti;
että Neuvostoliitto puolustaa ehdottonui4tr rajojaan. T l ^
yhteydessä hän selitti:
"Meillä ei ole mitään äluevaa]timuksia yhtäkään maata kohr
taan niaallmnosa, ^ikä meillä ol^ aikomusta vahingoittaa minkään
toisen maan laillisia etuja. Mutta samalla me vaadtmme saman­laista
kunnioitusta omaa maatamme kohtaan. Ne Jotka ovat val­miina
tekemään Söpimnteen^^^m^^^
kokemaan, että Neuvostoliitto on luotettava j a viE^stuuniuntpinen
kumppani" — kuten mm. kalkki vastuuntuntoiset suomalaiset
hallitusntinistereihln j a presidenttiin aatt ovat monesti selittäneet.
' Gromykolla oli myÖs käytännöh ehdotus niille, Jotka Berliinin
täiselle taistelulle, inu^ta näiden
auhteideit myönteinen kqh}tys
riippuu nyt hokbpaan Kiinan joi^-
. täjlsta, totesi Gromyko.
Yleisesti puhuen hupmiboh*
ottfon sen. jtoaiaaiah, ett^ ^ Npu^
vostoliltto ön nyt maaflmän. tpl-nai^
.aujperip^
jiaedesottcun^iatf^ t i p p u u paljon
UimtiaHtinnah tuleva kehitys -r; ui"
kpministevv Gron^yko' eslt.ti PUt
hecssaan hyylp rakentavia Ja
djankphtaisia ajatuks a.
Chilen ja Ceylonin välille on
asetettu viime puolen vuoden a i -
Icana yhtäläisyysmerGdd. Kummas
sakin maassa on tullut valtaan
vasemmistolainen hallitus, jossa
on mukana myös kommunistieh
puolue. Kumpikin maa on ns. a l i -
cehittynyt tai kehitysmaa, jossa
on suuria taloudellisia ja sosiaa-isia
ongelmia ja jossa uuskolo-nialismilla
siis länsimaisella suur­pääomalla
on ollut ja on vahva ja
länsija.Chilessa kansanrintama on
startannut suorastaan yllättävän
myönteisesti ja sen saavutukset
salvat kunnallisvaaleissa toista
viikkoa sitten äänestäjien ehdot:;
toman enemmistön tunnustuksen.
Ceylonissa sen sijaan vallitsee
jo toisen kerran pienen ajan s i ­sällä
.poikkeustila. On esiintynyt
^levottomuuksia ja aseellisia hyök
käyksiä. Ceylonissa, jossa "yhr
distynyt rintama" otti ^hallitus-vastuun
viime toukokuun vaali­voiton
jälkeen ja ryhtyi ohjaa­maan
kehitystä ei-kapitalistiseen
suuntaan, on yhteiskunnallinen ti
lanne maan kommunistien mieles­tä
verrattomasti monimutkaisem­pi-
kuin C h i l e ^ . Tämän vuoksi
maa ja uusi suuntaus ovat haa
voittuvampia taantumuksen vas­tahyökkäyksille
kuin Chilessä.
Aikaisemmin : on Ceylonissa
taantumus käyttänyt hyväksi
kieli- ja kansaliisuuskysymystäi
Vuonna. 1958 murhattiin nykyi^
sen rouva pääministerin Sirimavo
9andaranaiken mies silloin pää­ministeri
ram. kielikysymyksestä
lietsottujen j^teenottojen aikana.
Kansanrintaman aikana ei ole
esiintynyt avoimia konflikteja er|:
kansallisuuksien välillä. Nyt on
käytetty hyväksi suuria taloudel­lisia
ongelmia, edellisen oikeisto­laisen
hallituksen jälkeensä jättä­mää
valtavien ulkomaisten velko­jen
taakkaa, työttömyyttä ja siir
tomaa-ajoilta periytynjrttä- yksi­puolista
talousrakennetta. Huoli­matta
jo 50- ja €0-luvulla Ban-daranaike-
hallitusten teoUistamis-ponnistuksista
j a valtion, talous-sektorin
laajentamisesta on teen
ja kumin viljelyllä yhä keskeinen
asema.
Kun kapitalistisilla maailman-marickinoilla
teen hinta on jatku­vasti
pudonnut ovat toisaalta rah
timaksut nousseet jo kahdesti
kanganrintamahallituksen aikana.
Tämä isku el tullut yksin. U S A :n
kontrolloima maailmanpankki vaa
tii Bandaranaiken edeltäjälle läi-naamiaao
rahoja takaisin.
T^tä taloudellista pohjustusta
on seurannut suora poliittinen
hyökkäys. Äärivasemmistolaiset
sissit ovat aiheuttaneet levotto-ftmuksia.
Ja merkit viittaavat sii­hen,
että kaikkialla läsnä oleva
CIA olisi toimittanut aseita heil­le.
Nämä sissit tekivät mm. hyök­käyksen
USA:n lähetystöä vas­taan
jättäen kuitenkin rakennuk­sen
ja henkilökunnan täysin kos­kemattomaksi
•, mutta surmasivat
koriseanceylonilaisen poliisi up­seerin.
Taantumuksen hyökkäyksen
kärjistjnninen tapahtui juuri sen
jälkeen kun kansanrintama oli
päässyt yksimielisyyteen, vuoden
1971 talousarviosta, joka sisältää
tärkeitä ratkaisuja ulkomaisen
pääoman vaikutusvallan vähentä­miseksi
ja suurten sosiaalisten
muutosten alkuunpanemiseksi.
ESPANJASSA SUUKAPULA
KAIKELLE ARVOSTELULLE
U Thant kutsuttiin
vierailulle NL: n
YK. New York. — YK:n pääsih­teeri
U Thant on saanut kutsun vie­railla
Neuvostoliitossa ensi kesänä
ja, hänen odolataan matkustavan
Moskovaan heinäkuussa, jolloin hän
osallistuu Genevessä pidettävään
YK:n talous- Ja sosiaalineuvoston
istuntoon, ilmoittivat asioista perillä
olevat YK-lähteet'New Yorkissa
:• Madrid. —~ Espanjan hallitus
esitti äskettäin lakiehdotuksen,
jortka nojalla yleistä, turval­lisuutta
koskevia määräyksiä tiu­kennettaisiin
huomattsjvasti nykyi
sestään j a hallitukselle annettai­siin
entistä suuremmat valtuudet
ryhtyä toimiin sitä arvostelevia
henkilöitä vastaan. x
Lakiesityksen .mukaan henki-,
löt, jotka syyllistyvät "yleisen
turvallisuuden vastaisiin toimiin"
voitaisiin tuomita jopa 1.5 mil­joonan
pesetan (n. $22,500) suu­ruisiin
sakkoihin.
Maakuntien kuvernöörit saisi­vat
valtuudet tuomita tällaisista
toiniista 100,000 pesetan (yli $1,
500) sakkoja, maan korkein po­liisipäällikkö
250,000 pesetan (n.
$3,800), sisäministeri 500,000 pe­setan
(n. $7,500) ja hallitus m i l ­joonan
pesetan (yli $15;000) sak­koja.
Jos poliisi pitää syytettyä
erityisen vaarallisena, voidaan
sakkosummaa nostaa 50 prosent­tia.
ajan jäseniä puolueeseen Mala^
gan maakunnassa. Samassa oikeu-denkäjrnnissä
tuomittiin lisäksi
kohne muuta ihmistä kahdeksi
vuodeksi vankeuteen laittomasta
propagandasta.
Jenikkialulksia
pidätetty
Santo Domingo; — Dominikaa­nisen
tasavallan sota-alukset ovat
pidättäneet kuusi amerikkalaista
kalastusalusta Dominikaanisen ta­savallan
aluevesien loukkaami­sesta.
Vahvistamattomien tietojen mu­kaan,
alusten epäillään sekaantu­neen,
mm. Dominikaanisen tasa­vallan
kansalaisten salakuljetuk­seen.
Madrid. — Madridilainen tuo­mioistuin
tuomitsi hiljattain
yhdeksän Espanjan kommunisti­puolueen
jäsentä 1—2: vuoden
vankeusrangaistuksiin syytettyinä
laittomasta toiminnasta.
Tuomittujen mainittiin levittä­neen
kommunistista propagandaa
sekä värvänneen kahden vuoden
mm
Canadan puolustusvoimien kalustoon on äskettäin
sätty nämä kolme kaksimoottorista kevyttä Otter-merk-kistä
kuljetuskonetta, l^olustusvoimat ovat tilanneet
näiden kolmen lisäksi viisi samanlaista Otteria. Suu­rimmalta
osalta näitä Otter-merkkisiä koneita tullaan
käyttämään pohjoisten aiheiden operaatioissa j a et­sintä-
sekä pelastustoimissa.
italian yleislakko
dem(^kraa11isfen
voimien suuri voitto
Rooma. — Italian fsollisuuslaitok-set
hiljenivät viime viikolla vuoro­kaudeksi.
Talonpoikia ei näkynyt
peitoilla tärkeimmillä, maatalous­alueilla.
Valtion laitokset koulut ja
yliopistot, rautatiet ja satamat, kaup
paverkko, posti ja lennätin eivät ol­leet
tdminnassa. Myöskään lehdet
eivät ilmestyn3et. Yleislakko järjes­tettiin
maan kobnen surimman kes­kusammattiliiton
päätöksestä. L ' -
Unita piti sitä demokraattisten ja
anmiattiliittoyhtenäisyyden voimien
suurena tappiona.
Yleislakon tarkoituksena oH antaa
pontta vaatimuksille kiireellisten so­siaalisten
ja demokraattisten uudis­tusten
toteuttamiseksi taloudellisella
alalla, terveydenhuollon ja koululai­toksen
parantamiseksi sekä kireän
asuntopulan helpottamiseksi pikim-mken.
Nixoiiia vaaditaan
syytteeseen
Washington. — Kolme Yhdys­valtain
demokraattisen puiriueen
kongressiedustajaa on vaatinut
syytteeen nostamista presidentti
Nixonia vastaan sen johdosta, et­tä
presidentti on ottanut itselleen
kongressille kuuluvan oikeuden
sodan julistamiseen.
Edustajat perustavat vaatimuk­sensa
Yhdysvaltain valtiosäännön
ensimmäiseen artiklaan, jossa to­detaan,
että kongressille kuuluu
valta sodan julistamiseen.
PÄiVÄN PAKINA
KANNETTU VESI El PYSY
Oli kerran — kaikki hyvät sa
dut allcavat täten — suuri " t a -
louaihmeitten maa" jonka yhtä
kaupunScia pidettiin sen "kirk­kaimpana
helmenä."
l>)iin oli ennen.
Nyt ovat pullat vähän toisin
valot; kuinka voimakkaasti se
vetää puoleensa itä-saksalaisia
j a kuinka suurin jättiaskelin
siellä menee kehitys j a , hyvin­vointi
eteenpäin.
Sadut ovat kuitenlkin satuja.
Viimeaikoina ei ole enää puhut-uunissa..
- tu juuri mitään Länsi-Saksan
Kysymys on tietenkin Länsi- "talouflihmeestä" j a sitäkin vä-
Saksan "talousihmeestä" j a oi­kein
'lännen näyteikkunanasi"
mainostetusta Länsi-Berliinistä.
Se oli kuitenkin "siihen ai­kaan
kun isä lampun osti", eli
toista • maailmansotaa välittö­mästi
seuranneena ajanjaksona,
jolloin Länsi-Saiksan taloutta ra
kenncttiln uudelleen erikoisesti
Yhdysvaltain rahamahdin voi­malla
— kuuluen tähän ohjel­maan
erlkolskohtana "Lännen
n^lytelkkuhan" liforistaminen
Saksan demokraattisen taaayal-lai
» alusena ölev^
Uihiss^' • ' /•
Siihen aikaan nieille ken^ot-tlin,
heJuaisBvan kauniita korto-multsla!
siitä kuinka, kiriltkaina
loistavat "iäiinen näytelkkunari"
henunän länsi-berliiniläisestä
"näytei-kikuriasta".
Päinvastoin saamme tämän
tuosta lukea uutistietoja "van­husten
kuolevasta kaupungista"
minkä väkiluku laskee jatkuvas­ti,
mistä nuoret pakenevat pois,
jä vanhukset tietävät, että hei
dän kuoltuaan jää aina yksi
paikka avoimeksi,
• New Yorit Times Servicen
huhtikuun 3 pnä Beriiinlstä lä­hettämän
katsauksen mukaan
Länsi-Berillnin väkiluku on nyt
laskenut 2 nSiljööhähTälap^^^
le> sillä 2,125,000 :sta asukkaas­ta
(v. 1970) oli 7 prosenttia u l ­komaalaisia.
Suurin osa näistä ulkomaalai­sista
(turkkilaisista, jugoslavia­laisista,
kreikkalaisista, ja ita­lialaisista)
on ammaattitaidotto
mia sekatyöläisiä jotka ovat tul­leet
Länsi-Berliiniin työhön vain
rajoitetun aikamäärän perus­teella.
Vain muutamia tuhansia
heistä jää asumaan siinne. Toi­set
lähtevät "pestinsä" päätyt­tyä
pois, kerrotaan mainitussa
katsauksessa.
Nyt julkaistujen tilastotieto­jen
mukaan 453,000 länsi-berlii­niläistä
on 65-vuotiaita tai s i ­tä
vanhempia. Noin 21.3 pro­senttia
väestöstä on siis y l i 65-
vuotiaita, vain 1S.2 prosenttia
alle 15-vuotiaita ja kaiken lisäk­si
vuosittain kuolee ?0,000 i h ­mistä
enemmän kuin syntyy.
Väestönlaakuvirkailijat kiel-täytyivät
merkitsevästi kyllä
sanomasta mitään kun heiltä ky
syttiin, että tarkoittavatko y l ­läesitetyt
tilastot" sltäi-jotta
Länsi-Berliini on "kuoleva kau-
. punlci" . : ' r:
Kuten kaikki tebllisuuskeakuk
set.Länsi-Berliiriin pitäi-^i saada
ulkopuolelta jatkuvasti lisää
työvoimaa.
Tässä mielessä on vuodesta
1965 alkaen ylläpidetty kallista
värväystoimintaa eri puolilla
Länsi-Saksaa.
Julkaistujen tilastotietojen
mukaan -viime vuonna saatiin
Länsi-Saksan sisämaasta värvää- .
""tyksi Länsi-Berliiniin 35,700
uutta tulijaa — mutta samaan
aikaan lähti _X.änsirBerliinistä
pois noin 39,000 työssä olevaa
(15—65-vuotiaiden luokkaan
kuuluvaa) henkilöä.
Kaiken lisäksi suuri enemmis­tö
pois lähteneistä oli koriteas-ti
koulutettuja teknikkoja . i n ­sinöörejä
jne.
He eivät varmaan lähteneet '
pois Länsi-Berliinistä siksi jet-tä
"lännen näyteikkuna" häikäl
see heitä, vaan mieluimminkln
siksi, kun niityt näyttävät- Vih-reämmiltä
jossakin muualla.
Tosiasiassa tästä ulkopuolisen
rahan j a tauhkan voimalla r a ­kennetusta
"näyteikkunasta" on
tulossa yhä enemmän vanhojen?
ihmisten ja vanhojen muistojen
kaupunki.
Kannettu vesi ei pysy kaivos­sa,
kuten sanotaan,
— Känsäkoura,