Vapaus, September 14, 1922

              Bini2 Torstaina, syyskuun 14 p. — Thursday, Sep. 14.
VAPAUS ]
Canadan suomalaiEcn työväestön äänenkannattaja, flmes-1
tyy Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantaj.l
H. PURO, !
Vastaava toimittaja. • ;
VAPAUS
The only organ of FiÄworker8 In Canada. Pub-!
fcÄ S Ä . Ont.. every Tuesday. Thursday and:
' Advertising rates 40c per col. Inch. Mimmum cnarge
for rinSr "sertion 75c. biscount on standing advertise.
Sent l i e Vapaus is the best advertising medium among
Öie Finnish People in Canada.
Ilmotushinta kerran julaistuista Afotuksista 40c.
«alstatuumalta. Suurista ilmotuksista eekä dmotuks stn,
Joiden tSstiä ei joka kerta muuteta annehan tuntuva
alennus. Kuoloilmotijks^t $2.00 kerta ja 50c. Iisaa
, lkiekratias.e'$lt1a. 00m kuoisltmoveäkresrytlataä;'; avniione-r^oi^lmro^t.u^kt^s^et^?l2f.n0r0t kkeerrStaa.'
Isoo kaksikertaa; syntymäilmotukset f-^O ^fj!^^;
lutaantieto- ja osoteilmotukset 50c. ierta, ?1.00 kolme-kertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu-jana.
•
TILAUSHINNAT: . ,
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
81.60 ja yksi kk. 75c. , r« v i,
yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
03.00 ja kolme kk. $1.75. .,««-i3„^
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lahetLämdän,
loitsi asianjjesten joillf on takaukset.
Jog ette milloin tahansa saa vastausta ensimäiseer.
feirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
Boonalliseila nimel'ä. ^ . „ . , ,
''.V I. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lomg^ Puhelin 1038. ^ - Postiosote: ^ ^ ^ ^ ^
iRegistered at the Post Office Department, OttawB, as
jfecpnd, class matter.
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset. pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina'.ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
i?uolan Napoleonin voitto
Puolan pääministerin ehdokas Korfanty on, ku­ten
tuntiettua, väistynyt syrjään ja sosialidemokratinen
Napole(|fi", Pilsudski, saanut lopullisen voiton. Demo­kratia
m voittanut, selittää Puolan «sosialistipuolue»
ja Kan/allinen työväenpuolue. Nämä työväenpuolueet,
joilla avoimessa vastavallankumouksellisuudessa ei lie­ne
vertaisia maailmassa, ovat täysin vakuutettuja siitä,
että nilj^en taistelu rajojUamattoman vallan varaami­seni
säHänkalistaja Pilsudskille oli taistelua — taan-tumusta^-^
yastaan! Ja ne .ovat hulluina ilosta sen joh­dosta,
e^fi^ valta on preloriaanikaartin käsissä. Jos työ­läiset
rölftkenisivat tällä tavoin painostaa parlamenttia,
tulisivat näiden samaisten puolueiden johtavat huuta­maan
äänensä sorruksiin bolshevismista ja anarkiasta,
mutta sen tekee sotilaskoplan johtaja, on se aivan
^ ioista. 1-ii|ssä ilonsa huumauksessa eivät, näiden työvä
enpuoIueide)i joKtajat joko huomaa taikka välitä, että
'työläisi?[4ph pahasti jutkauteltii, varsinkin mitä ääni-oike,
uskysymyk8een tulee:. .; j .
OikeJ^ton ja talönjpöikaispuolueiden aikaansaama
äänioikeusjärjestys on suoraan sanoen murhaava pie­nille
ja hajapuolueille. Tämä koskee varoinkin työvä­enpuolueita
» joiden asema on varioin epäsuotuisa, nämä
kun monilla seuduilla eivät suhteellisen suurista va-litsijajoukoistaan
huolimatta saa yhtään- edustajaa läpi.
lluden yaalilakiehdoluksen ensi lukemisessa'-antoi taan­tumus
8'ilmäinlumeeksi lupauksia lain parantamisesta,
mutta toisessa ja kolmannessa lukemisessa unohdeltiin
nämä lupaukset tykkänään ja laisia tuli täydellinen
/ reposteluluote. ..,^ii^Hwr>»ifö^-i*i'-'*^ ^>,..-
Tämä työläisille niin surkea tapahtuma opettaa
ei ainoastaan, eitä taantumukselliset talonpoikaispuo­lueet
ovat ovelampia huijaajia kuin sosialipalriootit,
vaan myös että kaikkien maiden menslievikit tekevät
.ylen huotioja afäärejä, jopa muodollisen demokratian-
"kin näkökannaita, roikkuessaan porvarillisten ja mi­litarististen
«demokraattien» liepeissä. Ja kauan ei
tarvinne' odottaa, kun Puolan sosialidemokratiset joh­tajat
huiomaavat joutuneensa huonoon huutoon työ­läisjoukkojen
keskuudessa antamalla kaiken kanna­tuksensa
«demokraattisille» böriapartisteille. Uudet
valtiopäivävaalit ovat myös omiaaii korostamaan tata
heidän surkeata harhaiskuaan. Ja Puolan työläiset,
jotka uuden «demokratian voiton» jobdosta saayat en­tista
taaQtumuksellisemmat valtiopäivät, saavat jälleen
kerran opetuksen siitä, että heidän oma demokratiansa,
proletaarinen demokratia on valloitettava vallan toi­silla
keinoilla. Suuria virikkeitä ei tämä tietoisuus
enää tarvitsekaan, sillä Puolan työväestön huomattava
osa on jp aikoja sitten päässyt sen perille, joskin puo
lalaisen sosialidemokratian pääpylväät ovat porvaris­ton
asioilla juostessaan tehneet kaikkensa teljeläkseen
tämän tietoisuuden vankiloihin ja kidutuskammioihin.
Mutta niissä menehtyvät vain esitaistelijat — aate
liikkuu niiden ulkopuolelle karttuvan riislon ja pyör
ryttävän sosialidemokralisen myyräntyön ja turmeluk-misasian
puhemiehenä. Venezilos johli mitä äärimraäi-sinlä
vallotus- ja militaristista kiihoitusta ja oli val­mis
raivaamaan kuningasvallan pois tieltään, kyetäk­seen
paremmin viemään suunnitelmansa perille ja an­taakseen
militaristiselle valloituskiihotukselle «demo­kraattisen
» leiman. Mutta Venezilosen ja hänen puo-luelaistensa
solapuuhat olivat niin läpinäkyvät, että
Kreikan kansa asettui mitä jyrkimmin niitä vastusta­maan,
ja niin sai Venezilos puolestaan pötkiä maan­pakoon,
säilyttääkseen päänsä. Ja tilapäisesti kapinaan
noussut, mutta tiedoton kansa otti avosylin vastaan
«rauhaa rakastavan» kuninkaan maansa pelastajana
militarismin painajaisen kourista. Entente ei luvannut
tunnustaa Kreikkaa ja uhkasi rangaista sitä, ellei juuri
sodalla, niin valtiollisella ja taloudellisella poiko-tilla
koska se oli uskaltanut kapinoida saurimperia-lismin
isäntävaltaa vastaan ja karkoittaa heidän asia­miehensä
Venezilosen. Kuningas oli leimattu ententen
laholta saksalaismieliseksi, ja olihan hänellä Ville-keisarin
sisar puolisonaan. ' ^
Multa samalla kun imperialistiset usutuskoirat uh­kailivat
Kreikkaa eristämisellä, alkoivat he hieroa uu­sia
juoniaan ja pian oli «saksalaismielisestä» kunin­kaasta
tehty suurvaltain asianajaja. Kuningashallitus
ryhtyi uudestaan varustamaan kreikkalaista suuria vai-loitusarmeijaa.
Ennestään vararikkoisen kansakunnan
kaikki varat ja enerkia pantiin militarismin hyväksi.,
Oteltiin suuria sotalainoja, joita suurvallat, sotatrus-tit
ja muut imperialistisista verileikeistä-hyötyvät suur-edut
nyt auliisti puuhasivat. näin oli Kreikka jäl­leen
usutettu väsyneen ja palasiksi revityn Turkin
kimppuun. i
Aluksi olikin kreikkalaisilla miltei jatkuvaa me­nestystä.
Sen hyvin varustettu armeija tunkeutui sy­välle
Vähään Aasiaan Turkin alueille. Sotakiihottajat
kuvasivat kuinka paljon «kreikkalaisia» kansanainek­sia
Vähässä Aasiassa on ja kuinka «jaloa ja suurta
vapautustyötä» kreikkalaiset sotilaat suorittavat pe­lastamalla
«kristityt:^ vähemmistöt turkkilaisten «pa-kanoitten
» vainoilta. Toistaiseksi tämä kaikki tuotti
hyviä tuldksia. Kreikkalaiset saavuttivat uusia ja uusia
«voittoja».
Mutta turkkilaisten kansallinen itsenäisyyden ja
vapauden tunne heräsi voimakkaaksi myrskyksi, kun
se näki historiallisen vapautensa tuhon olevan ovella.
Englannin käskyläisenä toimiva sulttaanin «liallitus»
Konstantinopolissa menetti kaiken luottamuksensa.
Vaikkakin ijiöpen 'Väsynyt, palotellu, raadeltu ja rikki-revelty,
ei turkkilaisten kausallishehki. ja itsenäi^yyfe-aate
ollut kuollut, vaan lopullisesti uhattuna-se pin­nisti
kaikki voimansa. Mustapha Kemalin ja muitten
VastavaiUumoustuo-
•••««
Nobel-oikeudenkäynti.
neuvostohallitus luovuttamaan Ba­kun
pääyritykset ulkomaisten kapi-italistien
käytettäviksi. Päätosinee-
'na käytettiin neuvostotasavallan
palveluksessa kauan aikaa olleiden
asiantuntijain mietintöä, jossa osoi­tettiin,
että mainitut öljyyritykset
olivat muka romahtamaisillaan ja
ettei niitä voitu pelastaa ylimmän
talousneuvoston käytössä olevilla
Moskovan vallankumoustribunaa-lissa
loppuunkäsitelty .\'obel-oikeus-juttu,
jokff päättyi^tänäntööi^^^^^ riittämättömillä apuneuvoilla. Ba­kuun
oli pakko lähettää täyäin luo-sen
kannustamana.
Kreikkalaisen suurhulluuden
romalidus '
l^^apoleon ja Wilhelm II sekä muut historialliset
ijimet, jotka jo ovat painuneet menneisyyden varjoon,
eivät ole ainoita, jotka ovat olleet valloitushulluuden
'huumaamia. Vanha, historiallinen Kreikka, joka aiko­ja
sitlen on menettänyt merkityksensä suurvaltana,
on yhä hautonut päässään suunnitelmia europalais-aasialaisen
suurvallan perustamisesta. Tätä mieliailaa
käytti hj-väkseen ja kiihotti kuohumispisteeseensä saak­ka
Englanti, käyttääkseen Kreikkaa aseenaan horju­van
vaikutusvaltansa vahvistamiseksi Balkanilla ja
Vähässä Aasiassa. Mailman sodan lopussa ajoi tämä
Euurkreikkalaisuus kunningas Konstahlinin tilapäisesti
maanpakoon, silloinen pääministeri Venezilos, toimi­en
silloin tasavaltalaisuuden nimessä suur-kreikkalai­sen
ja liittolaisimperialismin ajam"3fi Turkin palotla-johtajainsa';
iayulla ||er.usti>fät''Tur^^l^ l^ansallisen itse-
'liäisyyden'' jä iväpäudlön' rakastajat 'öinan hallituksen»
sa Angoraan, Anatolian maakunnassa,; ja ryhtyivät
Jfirjestamäan. kansallista puplustuata kreikkalaisia vai-lottajia
vaataan.
Käyttämällä hyväkseen Neuvosto-Venäjän yslä-
,vxy*!fi«;'J"*'^^^y^^^^'l?J* ttiskpnkiihköä ja HittolaisfenV
etujen ristiriitaisuuksia-läheisessä idässä, onnistuivat
nationalistit pian asettamaan vakavan tenän Turkin
yallolu^puuhille;.! :
Ranska näki tässä hyvän tilaisuuden asettua Eng­lannin
herruuden tielle Vähässä Aasiassa ja niin soi-,
mtse sopimuksen Miislapha Kemalin hallituksen kans­sa,
ryhtyen sitä kaikin puolin avustamaan ja varus­tamaan.
.^^,„.;i^,!-M.
Saaden apua osittain Neuvosto-Venäjältä ja run­saammassa
määrin Ranskalta, vahvistui Turkin kan­sallisien
asema siinä määrin, että he kykenivät muut­tamaan
puolustustaistelun hyökkäykseksi. - Muutama
viikko sitten alottivat Mustapha Kemalin sotajoukot
kauan valmistellun ja taitavasti suunnitellun jättiläis-hyökkäyksensä,
kerta kaikkiaan karkottaakseen kreik­kalaiset
vallotlajat pois alueillaan. Tämä hyökkäys
onkin osottautunut kaikinpuolin menestykselliseksi.
Sotilasasiailtuntijain antamain lausuntojen mukaan on
turkkilaisten hyökkäys niin mestarillisesti suunniteltu
ja johdettu, että sitä on verrattu sotahistorian suurim­piin
ja meneslyksellisimpiin hyökkäyslaisteluihin. Tai­tavan,
ja hyvän johdon ohella on kuitenkin painavim­pana
. tekijänä turkkilaisten menestyksessä se seikka,
että heitä on kiihottanut taistelussaan kansallisen itse­näisyyden
ja vapauden rakkaus.
Kreikan armeijan tappio onkin katastrofimainen.
Parissa viikossa lähes 200,000 nousevasta hyvin jär­jestelystä
ja varustelusta armeijasta tehtiin pakefteva
rääsyläisjoukkue, kuten eräs sotarintamalla oleva sa
nomalehlikirjeenvaihtaja sattuvasti lausuu. Kreikkalai
sen valloitushulluuden romahdus on mitä suurin. M i -
nisteristö on kukistunut, kuningasvallan odotetaan ro­mahtavan
minä hetkenä hyvänsä. Kansan mieliala on
mitä kapinallisinla, uhaten puhjeta avonaiseksi vallan­kumoukseksi
mililarisleja ja imperialisleja Vastaan.
Tämä ankara tappio on pakottanut äsken vielä
suuruudenhulluudesta ylpeän Kreikan anomaan ase-rauliaa.
Turkki hidastelee ja määrailee lujia ehtoja,
joihin sillä on tietysti oikeuskin.
Tärkeintä meille proletaareille tässäkin on työ­väenluokan
edut. Me siis asetamme ylinnä kaiken ky-symyl(
sen: mitä hyötyä on kreikkalais-turkkilaisen so­dan
näin päällymisellä kummanlkin maan työväenluo­kan
etuihin nähden? Jos Turkin työväenluokka kyke­nee
käyttämään maansa ja kansansa vapauttamista
kreikkalaisista vallollajista ja_suurvaltain orjuutukses­ta
vapauksiensa laajentamiseksi ja toimintansa voimis-luttamiseksi,
niin sen suunnattomat kärsimykset ja
uhraukset tulevat jossain määrin korvattua ja sille
koittaa valoisampi aika. Ja samoin, jos Kreikan työvä­ki
kykenee nyt vielä niin paljon jalkeille, että se ky­kenee
karkottamaan sen onnettomuuteen johtaneet mi­litaristit
harteiltaan, niin saa se hengähdysaikaa ja
pääsee ankarimmasla painajaisesta.
nemättomiin kuolemantuomioihin,
ansaitsee vallankumouksellisen luok­kataistelun
näkökannalta mitä suu­rinta
huomiota.
. Tavallisesti kuvitellaan, että vas­tavallankumous
olisi vaara vain po­liittisessa
ja sotilaallisessa suhtees­sa
— armeijain, salaliittojen ja
propagandan, kautta. Aavistetaan
tuskin, mitä kauheita vaaroja se
voi aiheuttaa toimintansa , kautta
taloudellisella alalla tarkka — sel­vemmin
lausuen — taloudellisilla
salaliitoillaan.
Nobel-oikeudenkäynti on omiaan
antamaan heikon kuvan tämän laa­tuisista
rikollisista teoistal Sillä ei
pidä luulla, että tässä on kysymyk­sessä
jokin erikoistapaus, joskin se
on laadultaah tyj-piHinen. Ei, täUä
kertaa on kysymys kokonaisesta te­ollisuusalasta,
jolla Neuvosto-Venä­jälle
on elintärkeys, nimittäin naf-tateollisuudesta.
Vuoden \1918 marraskuussa ke-räsi
Gustav Nobel, Nobel-Osakeyh­tiön
"Venäjän osaston johtaja, tek-nillisen
ja tieteellisen hehkilökun-tansa
ympärilleen. Tämä tapahtui
heti kohta lokakuun vallankumouk­sen
ja Nobel-Osakeyhtiön liikeyri-t
y ^ n kansallistuttamisen jälkeen.
'Pääjohtaja kehoitti henkilökun­taansa
olemaan epäilemättä kapita­listisen
y h t ej s k u n a n t u 1 e-vaisuutta,
koska se t u l i si
myöhemmin kuitenkin ottamaan yli-vallan
ja tietäisi tällöin palkita ne,
j )tka vaikeina aikoina olivat pysy­neet
sille uskollisina. Ennen kaik­kea
oli tärkeätä, ettei ikukaan, oli­vatpa
olosuhteet minkälaiset tahan­sa,
saanut jättää vallattuja laitoK-sia,
vaan oli jokaisen jäätävä pai­kalleen
ja saboteerattava tuotantoa,
kontroilloitava sitä sekä oltava jat­kuvassa
kontaktissa entisten,, uiko-maille
paenneiden omistajain kans­sa,
.niin että kun neuvostovallan
romahdus tapahtuisi tätä oli­si
omiaan jouduttamaan juoksevan
polttoaineen puute! — voisivat her-ra,'
Nobel ja hänen osaketoverinsa
ilman suurempia vaikeuksia jälleen
ottaa yritystensä; johdon-käsiinsä^
Pariisissa periistettiin kenfaili
Wrangelin ylivalvonnassa . «teolli­suus-
. ja kaup^slialiokunta», jonka
tehtävänä ja tarkotuksena oli valvoa
kaikkien samalla tavoin pakkoluo­vutettujen
kapitalistien pyrkimyk­siä
saada takaisin .omaisuutensa ;ja
niir^' suuressa määrässä kuin suih­kin
mahdollista horjuttaa ja ha­joittaa
työväentasavallah . taloudel­lista
elämää. Tämä surkean kuu-:
luisa valiokunta ^perusti-. Suomessa
oman haaratoimistonsa, jolle kuu­lui
pääasiassa öljykysymys. Tätä
haaratoimistoa, jonka johdossa
eversti Bunakovin ohella oli muu­dan
. Lebourdier, voidaan yksinker­taisesti
kutsua Nobel-Organisafio-niksi.
Se alkoi toimintansa 1919 ja
jatkoi sitä vuoteen 1921. Tähän ""ai­kaan
antoi näet kadettisalaliitto
Tagantsev-Kurtzin salaliiton ilmi­tuleminen
neuvostoviranomaisille ai­heen
käydä käsiksi professori Tik-vinskiin,
joka oli; ylimmän .talous­neuvoston
jäsen,: öljy kysymyksessä.
(Tikvinski ampiuttiin 1921). Entis­ten
Nobelin laitosten insinöörit ja
henkilöt, jotka toimivat neuvosto-laitoksissa,
saivat ulkomailta sään­nöllistä
palkkaa duomaruplissa, jot­ka
olivat jokseenkin hyvässä kurs­sissa,
ja ruotsinkruunuissa. Herra
Nobel lähetti heille joka kuukausi
noin 200 miljoonaa ruplaa, mikä
vuonna 1919, jolloin neuvostovir-kailijat
kuussa keskimäärin ansait­sivat
10—15,000 ruiplaa, merkitsi
kokonaista omaisuutta. Vastapalve­lukseksi-
sai herra Nobel Venäjältä
yksityiskohtaisia viikkoraportteja,
joista hän saattoi tyytyväisyydellä
todeta, että hänen henkilökuntansa
hänen kansallistetuissa yrityksissään
nyt, kuten ennenkin, seurasi hänen
ohjeitaan. Nyt ymmärretään pa-temmin
miksi polttoainekriisi hir­vittävinä
vaHankumousvuosina on
ollut niin vakava j a vaikeaa
Yhdeksän öljyalueen virkailijaa,
jotka kaikki olivat olleet pitkän
•ajan neuvostotasavallan palvelukses­sa,
kaikilla vastuulliset asemat,
kaikki täysin ammattinsa tasalla ja
spesialisteina hyvin palkattuja sekä
sellaisia äivistyneitä, jotka vakuut­tivat
rehellisesti seisovansa vallan­kumouksen
pohjalla, övat heinä-
^kuussa olleet vallankumdUstripunaa-lin
edessä ja valehdelleet, tunnus­taneet,
ilmiantaneet ja katuneet kli­kin
oman. luonteenlaatunsa mukaan.
Näiden joukossa oli Pietarin öljy-valiokunnan
johtaja Harmsen, ke­misti
Kasin, Moskovan öljykollegion
entinen jäsen, Istomin, mainitun öl­jyalueen
tarkastaja ja tilastollisen
osaston ja henkilökuntaa koskevan
osaston johtaja mainitussa hallin
nassa.
Tämä tapaus ei olo enaimäinen
laatuaan Pietarin öljyteollisuudes­sa.
Viime vuonna käytiin säännöl­listä
sissisotaa, jotta olisi saatu
tettavia kommunisteja, jotka, eivät
olleet lainkaan ammattimiehiä, tu­tustuakseen
paikan päällä olosuh­teisiin
ja tullakseen vakuutetuiksi
siitä, että tässä oli kysymyksessä
vain Venäjän öljytuotannon keinot­teleminen
ulkomaisen kapitaalin kä­kiin.
Täten ovat. siis taloudelliset sa­laliitot
«punaisesta terrorista» huo­limatta
jatkuvasti kaivaneet maata
neuvostotasavallan taloudellisen elä­män
alta hidastuttaen todennäköi­sesti
vielä tänäkin päivänä yhteis­kunnallistetun
teollisuuden kehitys­tä.
Vielä ei voida imarrella itseä
sillä, että ollaan saatu ilmi kaikki
salaliitot. Intellektuaalit teknikot ja
spesialistit ovat siis keksineet vielä­kin
tehokkaamman keinon taiste­lussaan
vallankumousta vastaan
kuin sabotaasin. Ja tämä on. yksi
entisten porvarien ja pikkuporvari­en^
neuvostohallinnan palvelukseen
tunkeutumisen kouraantuntuvimmis-ta
puolista. Tiesimme jo ennakolta,
että se on myös muissa suhteissa
ollut äärimmäisen vaarallista. Ei
ole liikaa väittää, että taloudelli­nen
vastavallankumous proletaari-valtion
sisäpuolella asettaa kaikki­en
rehellisten kommunistien ja val­lankumouksellisten
ratkaistavaksi td
yattpman teoreettisen ja käytän­nöllisen
pulman, jolle on löydettävä
ratkaisu, jos mielitääTi, että vallan­kumous
voittaa.
Victor Serge, Klewi.
Pojat ja tytöt tulevat!
LehtiliJkkeittemme väliaisiä sopimukiiita on Punikille - '
koinen ievityskuukausi ja on se tänä vuonna tyyckuu. ~ '*'J''«i«ti
Asiamiettendsuottumuktella nimittäin tulee tämän ku k
Punikin tilauksia vastaanottamaan asiamiesten yhteydessä PO l
TÖT. Olemme järjestäneet tämän syystä, kun siten meill • ^
käyttää järjestömme jäsenten poikasia ja tyttösiä hyväss*
tulevaisuus lepää kasvavien poikien ja tyttöjen varassa ia t L " *
daan aikaisin tarttumaan käytännölliseen toimintaan käsiksi ' " ^
hemminkin, vartuttuaan, tulevat kulkemaan työväenliikkeen' ""i"*
Niinpä otammekin tyttö- ja poika-asiamiehiä (ikäraja I f u " ,
rajattoman määrän, jotka syyskuun aikana tekevät Pril,n;.i^. *
levittämiseksi kaikkialla. Ne lukijat, joilla on poikia ia ,v -^-^^ ^
iuavat onetella asiamiehiksi hnnkUIm»!!» » i t . . . L - : . n •. .f. loi
Tervehdys Canadan
suomalaiselle työ­läisnuorisolle
niin o
a c i u u i u i c a i n asiBmieniiie. muita tarKeinta on, että kun tu
järjestömme tekijä saapuu luoksenne ja kauppaa tilausta °
se häneltä, sillä siten rohkaisette häntä yrittämään tyiJväPnliLi
kana ja samalla annatte hänelle tilaisuuden ansaita muut L ^ ' '
omiin plkkumenoiklnsa. ' '""utaman
Kysymys ei ole uhrauksesta teidän puolellanne. Sillä se V,«.
matsatte Punikista ei ole mikään verrattuna siihen nautintl'
tuo tullessaan. Parhaan suomenkielisen pilalehden tiuämTnr*.
luokkataistelijan valistukseen yhtenä tärkeäng osana "
. . «iamiehemme tulee luoksenne, tilatkaa lehti i,
toisillekm sen tilaamisesta.
Canadan suomalainen nuoriso
muodostaa- jo tuhatsieluisen joukon
a :öen -lukuraäärf^>q^Jjaynomaai) li--
sääntymassa. Tämä "nuori proleta­riaatti
joukko ei voi välttää' kietpu-tuniasta.
työväen; luokkataistelun ja
vallankumousliikkeen pyörteisiin,
tahtoopa se sitä tai ei.^ Jo lap­suusasteellaan
joutuvat nämä työ-
:läiwHore^>ibliyatpa;v^y^
kia, ottamaan, olemassaolon- taiste-lutaakan
päälleen, se on,, huolehti­maan
elatuksestaan. He''joutuvat
hakemaan itselleen herraa ja' mes­taria
• — tySriaritajaa — tytöt ho­telleista,
rikkaitten perheistä, kau­poista,
liikehuoneista ja osittain
tehtaista; ^poljat kaivoksista, metsis­tä,
tehtaista, myllyistä jne. Varsi­naisen
' teollisuustyöväestönuorison
lisäksi Canadan suomalainen maa-laisnuoriso
muodostaa huomattavan
joukon nuorikoistamme. Tälläkään
ei ole mitään muuta edessään kuin
ankara raadanta joko köyhässä vä­hävaraisessa
kodissaan, jossa jaka­vat
alinomaisen puutteen vanhem-painsa
kanssa, tai sitten on lähdet­tävä
kaupunkeihin kauppaamaan
työvoimaansa. Näin oHen suomalai­nen
nuorisomme välttämättä joutuu
kapitalistiseni orjuutuksen ja riis-toh
alaisuuteen^ ja suurin osa iällä,
jolloin heiliä olisi koulu-aika. Ka­pitalismi
el, anna kuitenkaan mo­nessakaan
ta/pauksessa heille aikaa
koulunkäyntiin, vaan on heidän jä­tettävä
kesken koulunsa ja lapsuu­den
leikkikenttänsä ja ruvettava
jauhamaan riistäjille yliarvoa, voi­dakseen
siten • hankkia leipää hen-kipitimtkseen.
\
'Kapitalistiseen riistonalaisuuteen
joutuminen vetää nämä työläisnuo-ret
taas ennemmin tai myöhemmin
luokkataistelun piiriin. On myon-
;iettävä, että Canadan,- samoin kuin
Amerikan suomalaisen työläisnuo­rison
keskuudessa vallitsee vielä ta­vattoman
rikollinen välinpitämättö­myys
työväen luokkaharrastuksia
kohtaan. Suurin osa heistä tuhlaa
aikansa kaikenkaltaisessa porvari-mailman
katuhumussa, mitkä har­rastukset
vievät monet nuoret ri­peät
voimat kapitalistisen järjestel­män
kuraisimpiin likalätaiköihin,
Porvarimailman oikeana pitäminen
ja yksilöllinen nousu- ja menestys­mahdollisuus
on niinikään onnis­tuttu
syövyttämään ihmeteltävän
lujasti tässä maassa kasvavan nuo­risomme
mieliin. Näin ollen nuo­ruusasteellaan
tämän maan suoma­laisen
työväen nuoriso on surku­teltavan
välinpitämätön kaikille työ­väen
luokataisteluTcysymyksille, jo^
pa vielä suurelta osalta edes min­käänlaisille
hyödyllisille sivistyshar-rastuksille.
Mutta — iloksemme voimme to­deta,
että on niitäkin, jotka jo
koko nuoruutensa hehkulla ja in­nostuksella
työntyvät mukaan pro­letariaatin
vallankumoukselliseen
liikkeeseen, ahmien siitä tietoja, toi-
„Tilaako setä Punikin?"
Lukekaa tarkkaan Punien levityshautta koskevat ilmotuU.»
• tulevat luoksenne. L ova «et
tamuksella;«lmiin ja ky«yvat: «tilaatko setä PunikinV. Set? m £
e. ole varauti/nut. tällaisia sklahyökkäystä vastaan ja tilaa LhTenj
seta varkainluki^» .tai sitten joitain muusta syystä'
ja asiantunteniAomuudesta jätLyt lehden Kmät.a:-M^^rr
JilausTraa." «""""»«^"«i^ '^«P"« «"okse, niin eikählf .V^'
Kuinka lyöskennellään.
Pojat ja tytöt eivä^ mahdollisesti täydellisesti heti en.imKi..Il'
ralla osaa täyttää tilauilappua.SetK on hyvä ja auttaa! V a S S
vat auttaa, asiamiehet myös. Pääasia on, että yrittäjälle annetasn
asiamieskirja • ja hän saa juosta tapaamassa ihmisiä. '
^'l»* tapauhfessa, ettei poika- ja tyttö-asiamiesjoukkoa voida i
taa, asiamies sinänsä pitää huolen tilausten hankinnasU in K7I! ^
tuksensa lasketaan feoten kilpailussa. '
Jos joku poika tai t y t t ö haluaa ilmottautua tilauk.ienollaJaUi
sen VOI myöskin tehdä suoraan leikkaamalla tästS lehdestä ilmottau
kaavakkeen. Se kun tulee meille, niin lähetämme heti välinrt N
osote selvästi.
Osoteyedoksia emme lähetä tässä tapauksessa, sillä kytymvs o
sista tilauksista, mutta asiamiehet voivat yrittäjille lainata vLloU
etta nämä tietävät kenen luokse mennä.
Ehdot:
Asiamies saa 15% itselleen asiamiespalkhiota, mutta kuitenkin
etta ainakin kaksi vuoden tai puolen vuoden tilausta on lähetettävä tll -a " i«'«.\H?^in»9t. kilpailun päätyttyä. Lähetämme .
miehiltä " pyydettäessä tai niitä saa paikallisilta
' Kaskelaa vanhempienne^selittää^^ ^^^^^ kaikki sellaiset seikat'
Itse ette saa kielellisten syiden takia selvää. Jos ette ole asiamies'
kautta ilmottautuneet asiamieheksemme. tehkää se ensimäises.ä tili
dPssaallaolevaJIa lapulla.^ K selvästi nimi ja osote.
' \ ^ P A U S ' ^ R C U L A T I O N DEPARTM
Box 69; Sudbury, Ont. '
* Haluan toitaiä Punikiii^&täiehi^nä. ' • '
OSOTE iSf- ••••• - . .r
:;(Äi:WpiBittiAkiinnän^^
Ikä
mieji ja taistellen vanhempiep to­veriensa
mukana. Ja me mitä suu­rimmalla
ilolla tahdomme ryhtyä
tämän joukon toimintaa avustamaan
ja rohkaisemaan sitä,, kulkiessaan
eteenpäin luokkataistelun vaivaloisel­la
ja monimutkaisella, mutta suu­reen
päämäärään johtavalla tiellä.
Meillä on jo suomalaisia nuoriso-osastoja
Soossa, Timminsissa, Co-baltissa,
Torontossa y.m., jotka ovat
ryhtyneet järjestämään nuoria to­vereitaan
proletariaatin taisteluri-veihin.
Jotta tämä toiminta edis­tyisi
saisi rohkeutta ja voimaa, tar­vitaan
yhteistyötä ja • yhteishengen
luontia. Tarvitaan vuorovaikutusta
ja ajatusten elävöittämistilaisuutta.
Tarvitsee tutustuttaa nu,oriso tois^
tensa keskinäisiin että myöskin
yleismaallisiin ja yleismailmallisiin
proletaarinuorten ja samalla »koko
proletariaatin luokka- ja vallanku-mousharraatuksiin.
'.
Voidakseen edistää tätä suurta ja
jaloa työtä, avaa Vapauden toimi-tus
tämän nuoriso-osaston, jossa
tullaan julkaisemaan tietoja, eri
maitten työläisnuorten harrastuksis­ta,
sekä sen ohella julkaisemaan
nuorison valistamiseksi periaatteel­lisia
ja kaunokirjallisia kirjoitelmia;
ja ennen kaikkea toivomme, että
Canadan suomalaiset työläisnuoret
ryhtyvät kilvan kirjoittelemaan tä­hän
osastoon, ja toisekseen, levit­tämään
Ifehteämmie nuorisotoverien-sa
keskuuteen, että ^jokainen Cana­dan
suomal. nuori työläinen tulee
oman lehtensä tilaajaksi. Nuorison
Osaston perustaminen ei merkitse
sitä, että nuoret lukisivat ainoas-taan
tässä osastossa julaistavat kir­joitukset,
vaan että sen kautta voi­taisiin
kasvattaa lukuhalua ja kyl­vää
luokkataistelun siemeniä Cana­dan
suomalaisen työläisnuorison
keskuuteen paremmin kuin ilman
tätä osastoa.
Avatessamme tämän osaston, me
lausumme Jhartaan toivomuksemme,
että Canadan suomalaisten järjes-tyneitten
proletaarinuorten vielä
harvalukuinen ja juuri alkava jouk­ko
nopeasti paisuisi sadoin kerroin
suuremmaksi, että se edistyisi aiot-tamassaan
ylevässä ja siunaukselli-ysessa
työssä, että se kykenisi val­taamaan
puolelleen koko Canadan,
ei ainoastaan suomalaisen, vaan
kaikenkielisen nuorison, ja että se
muodostuisi osaltaan siksi* sillaksi,
joka kykenee entistä läheisemmin
liittämään yhteen kaikenkielise
Iäiset tässä maassa.
Ja nyt siis • nuoret, kynät
teen, 'kyhäämään kirjoitelmia i
osastoon. Kirjotusten ei tarviti
la pitkiä. Kuka on ensimäine
Eläköön Canadan työläisnui
liike!
Eläköön Kommunistirien Nui
Internationale!
Kommunismi ja kii
laiset nuoret
Sosialistinen nuorisoliike
Kiinassa vasta vuonna 1920.
löin lukeutui samaan liittoon
marxilaisia, anarkistisia, guildil
että anarkistisia,nuoria. Vasta
den 1921 ' marraskuussa saatti
k(ynmunistiset nuoret muodi
oman" ryhmänsä. Moukarin ja
pin tunnuskuvan alle on tähän
nessä ryhmittynyt 5,000 nu
Tämän vuoden toukokuu5.=a pi
he ensimmäisen kansallisen l
ressinsa. Läsnä oli 1,500 jäs
Tilaisuudessa esiintyi 16 puh
Valittiin komitea, johon kuului
valtuutettua, edustaen 15 o.-a
ja 2 ulkomaista valtuutettua, .
gressissa hyväksyttiin niinikään
ton säännöt.
Tilaisuudessa laadittiin heh
julistus koko iKiinan työläisille,
hille ja naisille, ylioppilaille, nu
le pojille ja tytöille, vapaa-aj,
Iijoille, sotilaille ja jopa poliiäf
kin.
Liiton toiminta on jaet-.u
meen päähaaraan:
a) 'politiikka: 1. luokkataist
2. äänioikets; 3. puhe-,
koontumis-, yhdistymis- ja 'a
oikeus.
b) ekonomia; 1. työaika 6 tu
nuorille alle kahdeksantoista
den, kahdeksan tuntia täysi-räis
2. lepopäivä viikossa; 3. yk-=;tJ''
pimusteri 'poistaminen työläisten
työnantajain välillä; 4.'^ty5läii
terveyshoito; 5. yhtäläinen pa!
molemmille sukupuolille.
c) valistus; 1. yhteiskunnalli
kasvatus koulun, luentojen, a
kauslehfien, sanomalehtien kai
kommunististen ihanteiden Ien
miseksi; 2. poliittinen kasvatus ju
kataistelua käsittelevien
kirjasien ja kokoustilaisuuksien k
ta.