Vapaus, August 8, 1961

              Sivu 2 Tiistaina, elok. 8 p. — Tuesday, August 8, 1961
VAPAUS
(UBBBTT) — mdependent Labor
Onmi of Finnish Canadlans. Es-tebllshM
NoT. 6, 1917. Authorized
OS Becond plass maU by the Post
OfOoe Department, Ottawa. Pub-
Uahed thrice weekly: Tuesdays,
Tliuradays and Saturdays by Vapaus
PuMlshlng Company Ltd., at 100-102
Bhil d t W.. Budbury. Ont., Canada.
Telephones:'Bus. Office OS. 4-4264;
Edltorlal Office OS. 4-4266. Manager
E: Suksi. Editor W.-Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury^ Ontario.
Advertising rates upon appllcation.
Translation f r ^ of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: A 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
3 kk. 2.50
Tfadysvallolssa: 1 vk. 9.00 6 1^. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Konimiinismin yltäkylläisyyttä
Viime sunnuntaina Moskovan Pravdassa julkaistu Neuvostoliiton
icomfntinistisen puolueen uusi ohjelmaluonnos, jossa hahmoitellaan
maan elämän tärkeimmät suuntaviivat lähimmän 20 vuoden aikana,
önkaanut äärettömän suurta huomiota osakseen kiakkialla maailmassa
— j a saa edelleen. Mainittakoon vain, että elsimerkiksi torontolainen
suuri aamulehti, torstainen Globe and M a i l lupasi julkaista koko tä-män
asiakirjan.
' K a i k k i e n maiden sanomalehdet, aikakausjulkaisut, politiikot ja
rädiolcommentaattorit ovat joko julkaisseet huomattavia osia tästä
kauaskantoisesta asiakirjasta tai esittäneet omia mielipiteitään j a ar­vioitaan
sen nykyhetken ja tulevaisuuden merkityksestS.
Torontolainen Daily Star esimerkiksi sanoo ohjelman laatimisessa
huomattua osaa vienyttä Nikita Hruhslshevia "meidän aikakautemme
suurimmaksi harhakuvien' omaajak.i, mutta varoittaa kuitenkin t o i -
mitiiskirjoituksensa lopussa:
"pannen tulisi sen vuoksi suhtautua siihen (Neuvostoliiton kom­munismin
ohjelmaan) . . . vakavana taisteluhaasteena. Kohdatakseen
sen, lännen täytyy muuttaa nykyistä hiljaista, "boom-or-bust", haas­kaavaa
j a huonosti suunniteltua elämäntapaansa. Sillä jos se (länsi)
ei sitä tee, se tulee auttamaan punaisten yhden unehnan toteutumis­ta".
; .
I^orvarillisissa lehdissä j a piireissä on tämän uuden puolueohjel­man
^Jrhteydessä viljelty todella runsaassa määrässä ' i h m e " ja harha­kuva",
s6kä"unelma" määritelmiä- Mutta kun aniharvat niistä ovat
yrittäneetkään perustellen väittää, ettei tätä "ihmettä" ja "unelmaa"
voida toteuttaa, niin se merkinnee sitä, että monet näistä 'ihmetteli:
jdistä"; taitavat ihmetellä sittenkin sitä, että minkälainen on maail­mamme
10—20 vuoden kuluttua!
Utopiasta, harhakuvista ja ihmeistä puhuttaessa palautuu tässä
yhteydessä vastustamattomalla voimalla mieleen kuuluisan brittiläi­sen
mielikuvituskirjailijan H . G. Wellsin määritelmä eräästä toisesta
sosialismin "ihmeestä". Keskusteltuaan sosialismin isän, Vladimir I.
Leninin kanssa mr. Welles kirjoitti 1920 että vaikka Lenin on oikea-
Oj^piseiia marxilaisena kaikenlaisen utopian (harhakuvitelmien) vas-tnstaja,
niin hän (Lenin) on joutunut itse utopian — sähköistämis-litopian
valtaan.
: Sähköistämisutopia on kuitenkinmuodostunut todellisuudeksi—
j a juuri sen kokemuksen perusteella voimme sanoa nyt julkaistusta
kommunismin ohjelmasta, kuten sanoi mr. Wellsin päivinä amerikka­lainen
Lincoln Steffens Neuvostoliitossa vierailtuaan: Minä olen näh-nyt
tulevaisuuden — ja.se toimii.
• Näitä rivejä kirjoitettaessa (torstai-iltana) emme ole olleet t i ­laisuudessa
tutustumaan tähän suunnattoman suui:'ta huomiota osak­keen
saaneeseen asiakirjaan muuten kuin niihin hajatietoihin, mitä
sutä ovat lännen; uutistoimistot paloittain julkaisseet. Kaikesta hub-l^
atta voidaan todeta, että tämä ohjelmaluonnos, mistä keskuSt^ee
kokb neuvostokansa ennen sen hyväksytyksi tuloa, on monelta inhi-niillisen
elämän kannalta erittäin kauaskantoinen asiakirja. Kysymys
ei ole lainkaan siitä, olemmeko me kommunismin kannattajia tai
emmekö ole, vaan tämän asiakirjan merkityksestä Neuvostoliittoon
ja koko maailmaan. Pravda ei varmaankaan liioitellut sanoessaan:
" k u n Neuvostoliitto nauttii kommunismin etuisuuksista, sadat mil­joonat
muut ihmiset tulevat sanomaan: 'Me kannatamme myös kom-
Lyhyesli sanoen tämä ohjelmaluonnos merkitsee uuden ajan­jakson
alkamista Neuvostoliitossa: Siirtymistä sosialismista kommu­nismiin,
missä toteutetaan periaatetta: kaikilta kykyjensä mukaan,
kaikille tarpeittensa mukaan. Kommunismilla tarkoitetaan talou­delliselta
kannalta sellaista olotilaa, missä on elämäntarvikkeita niin
yKitkylläisesti, että kaikki kansalaiset saavat kaikki aineelliset j a hen^
kiset tarpeensa tyydytetyksi. Poliittisesti se tarkoittaa olotilaa, missä
valtio siihen kuuluvine pakotuskeinoineen, poliiseineen, sotajouk­koineen,
oikeuslaitoksineen, vankiloineen jne. on haihtunut pois.;
Tällamen on lyhyesti sanoen kommunistisen yhteiskunnan perus­olemus
— j a siitä on nyt tulossa ensimmäinen kerta ihmiskunnan
historiassa käytännön kysymys. Noin 40 vuotta sitten teki sosialismi
ensimmäisen läpimurron kansojen vankilan nimellä tunnetussa Venä­jän
valtakunnassa. Nyt esitetyssä ohjelmaluonnoksessa sanotaan jo,
että "sosialismi on voittanut lopullisesti ja peruuttamattomasti! Ja
mikä tärkeintä tämän 20-vuotisohjelman perusteella alkaa käytännöl-lipen
siirtyminen sosialismina kommunismiin-
• • • ..» * • «•••••
Seuraavan kymmenen vuoden aikana Neuvostoliitosta tulee eh­doton
ykkönen teollisuus-: jä maataloustuotannossa kutakin asukasta
kohti. Vuoteen 1970 mennessä tulee Neuvostoliiton teollisuustuotanto
kohoamaan nykyisestä 150-prosenttisesti j a vuoteen 1980 mennessä
2S0-prosenttisesti. Koko kansallistulot nousevat 2V& kertaisesti vuo­teen
1970 mennessä ja 5-kertaisesti vuoteen 1980 mennessä!
, Kuvaavaa on että teräksen tuotanto — joka on sivumennen sa­neen
juuri sivuuttamassa Yhdysvaltain terästuotannon, tulee nouse­maan
nykyisestä 70,000,000 tonnin tuotannosta 250,000,000 tonniin
v.' 1980.
- Tämä on häikäisevän nopeata j a ennenkuulumattoman nopeata
talouskasvuapa se tapahtuu siitä huolimatta, vaikka Neuvostoliitossa
on jo maailman lyhin — 41-tuntinen — työviikko ja vaikka se lyhen­netään
34—36 tuntiseksi vuoteen 1970 mennessä.
Tämän valtavan tuotantokasvun perusteella kehittyy maassa y l ­täkylläisyyden
olotila, missä voidaan ruveta asteettain toteuttamaan
kommunistista ' k a i k i l l e tarpeittensa'* mukaan teoriaa'käytännössä,
l^män ohjelman toteuttamisen perusteella kaikki neuvostoliittolaiset
saavat:
1. Vapaan lääkintäpalvelun, 2. maksuttoman ylöspidon kaikille
ntille aikuisille, jotka eivät voi tehdä työtä, 4. vapaat (ilmaiset) asuin-apartmentit
ja kunnallispalvelut; 5. vapaa liikennepalvelu, 6. vapaat
eld ilmaiset ateriat tehtailla, yleisissä laitoksissa j a koUektiivitiloilla,
7. verot poistetaan ja muiden tavarain hintoja lasketaan, 8. vuodesta
1980 lukien ilmainen vesi, ilmainen luonnonkaasu ja ilmainen läm-
.'Diitys. "' '•
. Rajoitetun tilan vuoksi kiinnitämme tässä yhteydessä huomiota
väin yhteen erittäin kauaskantoiseen teoreettiseen määritelmään.
Oioitettuaan että kapitalistinen järjestelmä on ihmiskunnan histo­riassa
viimeinen (orjavaltio, feodalismi ja kapitalismi) riistojärjestel*
mämfi, ja ilmaistuaan yhteiskunnallisen kehityksen objektiivisen ke-hitysluonnoksessa
sanotaan Neuvostoliiton tilanteesta puhuttaessa, et­tä
proletaariaatin diktatuurikausi on tehnyt historiallisen tehtävänsä
Neuvostoliitossa.
US ja sen
Elokuun 2^ päivänä tuli kuluneeksi
16 vuotta viimeisen toisen m a a i l m a n ,
sodan aikaisen huippukokouksen.
B e r l i i n i n konferenssin päättymisestä
Potsdamin sopimuksen julkaisemir
seen. B e r l i i n i n konferenssissa vahvis­tettiin
ne periaatteet sodanjälkeisen
maailman järjestelyistä, joita o li
hahmoteltu jo aikaisemmissa Tehe­r
a n i n ja J a l t a n konferensseissa. Pots­damin
julistuksessa mm. esiteltiin
Saksan rakentamisen ,, si^untaviivat
H i l l e r i n komennon romahdettua ja
juuri tältä osaltaan on sopimus ital­i
a k i n hetkellä kansainvälisen mie­lenkiinnon
kohteena.
B e r l i i n i n konferenssiin osallistuivat
kolmen suuren liittoutuneen Neuvos­toliiton,
Yhdysvaltojen ja Englannin
valtionpäämiehet generalissimus S t a ­l
i n , presidentti T r u m a n j a pääminis­teri
Churchill, jonka myöhemmin
korvasi vaaleissa voiton perineen l a _
bour-puolueen pääministeri Attlee,
sekä näiden maiden uBtomiiiisterit.
Konferenssi alkoi heinäkuun 17. ja
päättyi elokuun 2. päivänä eli a i k a .
na.. j o l l o in Saksan romahdus oli jo
tosiasia, mutta jolloin sotaa yhä
käytiin Japania vastaan.
Konferenssin pääratkaisut sisälty­vät
sen antamaan Potsdamin j u l i s ­tukseen,
jossa selvästi heijastuu Neu­vostoliiton
ratkaiseva osuus toisen
maailmansodan taisteluissa olivat­han
B e r l i i n i i n asti ehtineen punai­sen
armeija iskut tosiasiassa m e r k i n ­neet
H i t l e r - S a k s a n tuhoutumista.
KOTFERENSSIN TÄRKEIMMÄT
PÄÄTÖKSET
Potsdamin julistuksessa kolme
suurvaltaa ilmoittaa päämääräkseen
"saksalaisen militarismin ja natsis­min
hävittämisen j a takeiden l u o m i ­sen
siitä, että Saksalla ei koskaan
enää: tule olemaan mahdollisuutta
rikkoa maailman rauhaa". Tämän
toteuttamiseksi päätettiin, että Sak­sa
r a k e i p e t a a n sodan nyt päätyttyä
demokraattiselle ja rauhanomaiselle
perustalle lähtien siitä, että maa
tunnustetaan poliittisessa j a t a l o u ­dellisessa
suhteessa yhdeksi kokonai­suudeksi.
. Potsdamissa päätettiin Saksan
miehityksestä jakamalla maa neljän
v a l l a n kesken vyöhykkeiksi — k o n ­ferenssin
osanottajamaihin lisättiin
tällöin Ranska. Lisäksi perustettiin
yhteinen valvontakomissio käsittele­mään
asioita, jotka koskivat koko
Saksaa; Potsdamin sopimuksessa
määritellään edelleen. Saksan m i e h i -
t^skauden keskeiset tehtävät, jotka
k'eskittyvät neljään pääkohtaan:
;— o n suoritettava Saksan täydel­linen
aseistariisunta j a d e m i l i t a r i ­sointi
sekä hävitettävä, k a i k k i ne
teollisuushaarat, joitä saatetaan
käyttää sotatuotantoa varten tai j ä r ,
jfestettSvä niiden valvonta,
—-on selvitettävä Saksan kansalle
sen osuus sodan tuhoissa.
— o n hävitettävä kansallissosia­l
i s t i n e n puolue ja k a i k k i järjestöt,
j o i t a tämä puolue valvoo, hajotet­tava
natsilaiset laitokset sekä valvot­tava,
etteivät ne pääse missään muo­dossa
toimimaan uudelleen sekä es­tettävä
kaikenlainen natsilainen ja
m i l i t a r i s t i n e n toiminta j a propagan­da,
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Vlkkl Silta, Port Arthur, Ontario,
täytti 72 v u o t t a eilen, elokuun 7 päi­vänä.
Yhdymme sukulaisten j a tuttavien
onnentoivotuksiin.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä,
että valtion tarpeellisuus vähenee
ja heikkenee, kunnes se rupeaa
haihtumaan pois. Toisin kuin por­varit
ovat selittäneet, kommunistit
eivät ole koskaan olleet proletaari­aatin
jatkuvan diktatuurin kannal-laV
Marxilaiset kannattavat prole­tariaatin
diktatuuria vain historial­lisena
pakkona siirryttäessä kapita­lismista
sosialismiin. .Se on perus-olemukeseltoan
aivan samanlaista
luokkavaltaa kuin on kapitalistien
luokkavalta porvarillisissa yhteis­kunnassa.
— Tosin sillä erotuksella,
että proletariaatin diktatuuri on sa­toja
kertoja laajempaa demokratiaa
kuin mikään porvarillinen demokra­tia
voi missään olla.
Tämä "ylikausiaika" on nyt j u l ­kaistun
ohjelmaluonnoksen perus­teella
Neuvostoliitossa sivuutettu.
"Proletaariaatin diktatuuri" on siel­lä
tehnyt historiallisen tehtävänsä
— j a niin alkaa vähitellen diktatuu­rin
välikappaleen, valtiokoneiston
-asteettainen poistuminen eli haih­tuminen!
E i ole kumma vaikka porvarilli­sissa
piireissä pidetäänkin tällaista
kehityssuuntaa "ihmeenä'^ "harha-kuyana',',
"unelmana", "utopiana"
jne.
— on valmistauduttava Saksan^ p o ­liittisen
elämän lopulliseen jälleen­rakentamiseen
demokraattisella pe­r
u s t a l l a sekä sen vähittäiseen osal.
listumiseen kansainväliseen yhteis­toimintaan.
KÄYTÄNNÖN RATKAISUJA
Näiden periaatteiden pohjalla suur.
vallat yksimielisesti päättivät kaik­k
i e n nätsilakien kumoamisesta, sota­s
y y l l i s t e n - j a - r i k o l l i s t e n saattamises­ta
rangaistukseen, demokraattisten
vapauksien myöntämisestä kansalle
jne. Edelleen päätettiin olla muodos­tamatta
Saksalle toistaiseksi keskus­hallitusta,
mutta sen sijaan luotiin
erikoisesti taloudellisella a l a l l a joi­t
a k i n yleissaksalaisia toimeenpano,
elimiä, jotka alistettiin valvontako­missiolle.
Tärkeimmät talouselämää koskevat
päätökset koskivat sotateollisuuden
hävittämistä — Saksa ei saanut tuot.
taa minkääntyyppisiä aseita, ei
myöskään lentokoneita eikä veden­a
l a i s i a aluksia. Sotateollisuuden u u ­delleen
elpymisen estämiseksi päät­tivät
kolme suurvaltaa yhteisesti de­sentralisoida
mahdollisimman pian
Saksan talouselämän — toisin sa­noen
hajottaa kartellit, syndikaatit,
trustit j a muut monopolistiset yhty­mät,
joiden käsissä käytännöllisesti;
katsoen olivat sotateollisuuden a v a i n ­alat.::
.
'Myös rajakysymyksiä käsiteltiin
PotsdF^issa ja siellä hyväksyivät
USA= j a . E n g l a n t i entisen, Königs.
bergin, nykyisen Kaliningradin
alueen luovuttamisen Neuvostoliitol­le
sekä Puolan j a Saksan r a j a n s i i r ­tämisen
Oderr—Neisse-linjälle. Vii­memainittu
rajanmäärittely, vaikka
.sen lopullinen vahvistaminen l i i t t yy
Saksan rauhansopimuksen hyväksy-missen,
oli luonteeltaan lopullinen
!conferenssiin osallistuneiden maiden
kohdalta.
Lopullisen rauhansopimuksen sol­mimista
varten perustettiin u l k o m i ­nisterien
neuvosto, . johon. kolmen
suurvallan lisäksi tulivat R a n s k a n ja
K i i n a n edustajat.
JULISTUKSEN KOHTALO
KÄKYTÄNNÖSSÄ
Toisen maailmansodan päättymis-^
vaiheessa otettiin Potsdamin päätök­set
kaikkialla laftailmassa tyytyvät
syydellä vastaan. Ne tuntuivat vas­taavan
Ihmisten oikeustajua ja sa.
maila niiden toteuttaminen antoi
turvallisuuden tunteen, ettei saksa^
lainen militarsimi voi enää kolmatta
kertaa sytyttää hirvittävää maail­manpaloa.
Epäilemättä sen sijaan
läntiset johtomiehet — vanhastaan
tunnettu Neuvostoliiton vihollinen
G h u r c h i l i j a muutamia vuosia myö­hemmin
''kylmän sodan" aloittanut
Truman — tunsivat itsensä pakote­tuiksi
Potsdamin julistuksen l i n j a n ­vetoihin
— heitä pakotti Neuvosto­liiton
mahtavaksi osoittautunut voi­ma
ja toisaalta rauhaan; pyrkivien
kansojen paine.
N i i n ei kestänytkään kauan, k un
jo Potsdamin sopimuksen määräyk­siä
alettiin rikkoa yhä avoimemmin
j a yhä ratkaisevammilta osiltaan. Jo
vuoden 1946 marraskuussa otettiin
ensimmäinen askel: Saksan sotateol­lisuuden
keskusalue Ruhr irroitet-t
i i n neljän v a l l a n alaisuudesta j a se
pääsi kehittymään jälleen erääksi
Euroopan suurimmista sotatarvike-keskuksista.
Vuonna 1947 liTovuttiin
yhteisestä politiikasta^_sotakörvaus-kysymyksissä
— niistä oli n i i n ikään
päätetty periaatteessa B e r l i i n i n kon­ferenssissa
— j a seuraavana vuonna
1948 liittivät länsivallat Länsi-Sak­san
ensi kerran läntisten valtioiden
keskeisen elimen, Marshall-suunni­telman
johtoelimen, ns. Euroopan t a ­loudellisen
yhteistyöjärjestön jäse.
neksi.
Potsdamin sopimuksen murenta­mista
jatkettiin edelleen. Kesäkuus­sa
1949 kolme läntistä miehitysvaltaa
rikkoiyat päätöstä o l l a luomatta Sak­salle
keskushallitusta toistaiseksi —
silloin perustettiin kolmen läntisen
miehitysvyöhykkeen yhteinen "kes­kushallitus",
j o k a alkoi nopeasti puu.,
h a i l i a todellisen Länsi-Saksan j r a l -
tion luomista.
Muodollisesti Saksan Liittotasaval­ta,
j u l i s t e t t i i n k ln syyskuun 21. päivä­nä
1949 ja täten o l i sinetöity Saksan
tosiasiallinen kahtjftjako. Tätä pää­töstä
seurasi vastaava toimenpide
Saksan itävyöhykkeen suhteen —
Saksan Demokraattinen Tasavalta
julistettiin lokakuun 7. päivänä 1949.
Näin alkoivat kehittyä kaksi Sak­san
valtiota, j o t k a ovat vuosien k u ­luessa
etääntyneet yhä kauemmas
toisistaan.
SAKSAN VALTIOT
KASVAVAT ERI SUUNTIIN
V a i k k a Neuvostoliitto onkin jää­nyt
yksinään toteuttamaan Potsda­min
soplmu.sta on se tehnyt sen k i r ­jaimellisesti.
Saksan Demokraattlses-.
<3a Tasavallassa on luotu uusi demo­kraattinen,
Vauhanomalnen yhteis­kuntajärjestelmä,
eivätkä edes pa­himmat
läntiset propagandistit - v o i
välttää siellä olevan maaperää n a t -
sllaisuud^lle, syyttävätpä ne demo­kraattista
Saksaa mistä muusta t a ­hansa.
K u k a a n ei myöskään voi s y y t ­tää
demokraattista Saksaa m i l i t a r i s ­m
i s t a — ei edes vaikka sen pitkän
länsirajan toisella puolella luodaan
uudelleen mahtavia sotavoimia, B u n .
deswehriä. Demokraattisessa Saksas­sa
ei ole trusteilla j a muilla mono-poliyhtymillä
jalansijaa, sosialistinen
omistus on tehnyt siellä mahdotto­maksi
suurakitalistien vallan.
Päinvastainen kuva avautuu Länsi-
Saksassa, joka vuodesta 1954 A t l a n t in
sotaliiton jäsenenä jatkuvasti l a a ­jentaa
ja kehittää sotavoimiaan,
työntyy harjoittelemaan milloin
Ranskaan, milloin Englantiin, vaa­tii
länsivalloilta yhä uusia oikeuksia
sotavoimiensa" laajentamiseen, sallii
entisten natsiviranomaisten vallata
avainaseman toisensa jälkeen — näin
erikoisesti oikeuslaitoksessa — e i tee
mitään itäänmarssia vaativien rer
vanshipiirien toiminnan estämiseksi,
mutta on sen s i j a an kieltänyt kom­munistiselta
puolueelta toimintaoi-keuden
ja vainoaa jatkuvasti demo­k
r a a t t i s i a ja rauhanjärjestöjä, tar­joaa
monopoliyhtymille avoimet toi­mintakentät
teollisuuden keskittä­miseksi
ja sotatarvlketeollisuuden
kehittämiseksi.
HÄTÄ RIKOTUSTA
SOPIMUKSESTA
Tällainen on tilanne nyt, 16 vuo­den
kuluttua Potsdamin julistuksen
juhlallise.sta ja yksimielisestä alle­kirjoittamisesta,
k u n yhfäkklä län-s
i v a l t a l n taholta syntyy valtava k o ­hu
Potsdamin sopimusta muka u h ­kaavasta
vaarasta ja Neuvostoliiton
ennenkuulumattomasta menettelys­tä,
kun se luopuu pitämästä Saksaa
"yhtenä poliittisena j a taloudellise­na
kokonaisuutena" j a " u h k a a " s o l ­mia
rauhansopimuksia Saksan D e ­mokraattisen
Tasavallan kanssa.
Mistä moinen Potsdamin sopimuk­sen
puolustelu nyt yhtäkkiä?!
Pääministeri Hrushtshev totesi p u ­huessaan
asiasta Berliinissä marras­kuussa
1958 m m . seuraavaa: "Näissä
olosuhteissa ovat länsivallat pitäneet
Potsdamin sopimuksesta voimassa t o ­siasiallisesti
vain neljän vallan ase­tukset
Berliiniä varten. Tämä ase­tus
antaa länsivalloille tietyt oikeu­det
B e r l i i n i n länsiosiin nähden, n l L
den joukossa oikeuden sijoittaa s i n ­ne-
joukkojaan, Samalla, käytetään
Berliiniä, joka on Saksan Demok­r
a a t t i s e n ; Tasavallan pääkfiupunki,
maa n a l a iseen myyräntyöhön Saksan
Denlokraattista Tasavaltaa, Neuvos­toliittoa
j a multa Varsovan sopi­muksen
malta vastaan".
Puheessaan Hrushtshev esitti aja­tuksen,
että Neuvostoliiton syytä täs­sä
tilanteessa tarkistaa suhtautu­mistaan
Potsdamin sopimukseen ja
luopua sopimuksen tästä kohdasta.
"Sehän on tämän sopimuksen ainoa
kohta, jota länsivallat eivät ole l o u ­kanneet",
huomautti hän j a lisäsi,
että Neuvostoliiton kannantarklstus
palauttaisi Saksan Demokraattisen
Tasavallan pääkaupunkiin normaa-l
l n tilanteen.
Tosiasiat osoittavat, ettei Neuvosto­l
i i t o n j a Saksan välinen rauhanso­pimus
— enempää k u i n rauhansopi­mus
Länsi-Saksan kanssakaan —
enää voi rikkoa Potsdamin sopimus­ta
sen murentaminen on länsi-v
a l t a i n taholta aloitettu heti sopi­muksen
allekirjoittamista seurannee­na
vuonna j a sitä o n j a t k e t t u tähän
asti. . Rauhansopimus voisi näissä
oloissa v a i n ' vakiinnuttaa olosuhteet
Euroopan sydämessä, muodollisesti­k
i n vahvistaa sen, mikä on tosiasias­sa
olemassa: tuoda kartalle kaksi
Saksan valtiota, joiden muodostumL
nen alkoi länslvaltaln perustaessa
Saskatchewanin pääministeri T. C. Douglas, joka
äskettäin valittiin uuden puolueen johtajaksi.
Uusi puolue sai nimekseen "New Democratic
Party".
Rauhansopimusluonnos
länttä
oman hallituksensa : Länsi-Saksaan
vuonna 1949. — HJ3.
B e r l i i n i . (KU) — Kolmen länsi­vallan
tk. puolivälissä Neuvostolii­tolle
lähettämässä nootissa Saksan
ongelmasta käytetään sanontata­paa:
"Neuvostoliitto uhkaa välittö.
mästi solmia rauhan Saksan kans­sa."
Jo sanonta sellaisenaan on he­rättänyt
ihmettelyä niin. poliittisis­sa
piireissä kuin tavallisten kan­salaistenkin,
keskuudessa^ mutta
vielä merkillisemmältä se tuntuu,
jos palautetaan mieliin, minkälai­nen
on se rauhansopimus, jota Neu­vostoliitto
ehdottaa molemmille
saksalaisille valtioille. Se esitettiin
ensi kerran tammikuun puolivälis­sä
1959, j o l l o in se osoitettiin 28
loisen, maailmansodan aikana Hit-ler-
Saksa vastaan sotaa käyneelle
valtiolle.
Neuvostoliiton silloisessa esityk­sessä
joka itse asiassa on yhä-e^
delleen voimassa, korostetaan heti
alkuun, että on jo korkea aika sol­mia
rauhansopimus — olihan sodan
päättymisestä kulunut 14 : vuotta
Länsivaltojen pelkäämä rauhanesi-tys
sisältyy .48 artiklaan, ja siinä
määritellään Saksan velvollisuudet
rauhantilan astuessa voimaan. E-delleen
siinä, tehdään yksityiskoh-
'taiset esitykset kansalaisuuskysy^
myksistä kaupasuhteista, korvauk­sista
jne..
' Neuvostoliiton ehdotuksen mu­kaan
. velvoietaan Saksa ratkaise­maan
kansainväliset erimielisyyten­sä
muiden maiden kanssa rauhan­omaisin
keinoin ja sitä kielletään
uhkaavmasta kansainvälistä rau­haa
ja turvallisuutta (artikla 40.
Saksa ei ehdotuksen mukaan saa
liittyä sotilasUittoihin, jotka suun­tautuvat
jotakin allekirjoittajamaa­ta
vastaan ja samalla Saksan de­mokraattinen
tasavalta ja Saksan
liittotasavalta vapautetaan velvolli­suuksistaan
Varsova^maiden . jär
jestön ja NATOn puitteissa (artik­la
5(.
Saksan rajoiksi tulisivat esityk­sen
mukaan tammikuun 1 päivän
1959 tosiasialliset rajat (artikla 8).
Potsdamin vuoden 1945 sopimuk­sen
mukaisesti luopuu Saksa kai­kista
oikeuksista ja vaatimuksista
Oder—Neisse-linjan itäpuolella o-leviin
entisiin saksalaisiin nähden
(artikla 9).
Ehdotuksen mukaan ei Saksa
saa sallia natsipuolueen tai sen
valvonnan alaisten järjestöjen, jot­ka
vaativat Saksan-rajojen tarkis­tusta
tai muiden valtioiden alueir
den omistusta^ (artikla 17).
Edellisen liaksi olisi Saksan eh­dotuksen
mukaan hajotettava kaik­ki
järjestöt. — mukaan luettuna
emig^anttijärjestöt —• jotka har­joittavat
vihamielistä toimintaa jo­takin
sopimuksen allekirjoittaja­maata
vastaan (artikla 18).
Edelleen on Saksan tunnustetta­va
Niirnbergin kansainvälisen so-tilastuomioistuimen
langettamat
tuomiot ja muut tämän tuomioistui­men
asetuksiin perustuvat tuomiot
rikoksista.Saksassa tai sen ulkopuo­lella.
Saksa ei saa sallia propagandaa,
joka on suunnattu rauhaa vastaan
ja hyökkäyKsen valmistelemiseksi
tähän luettuna sotapropaganda
— ei revanshistisia esiintymisiä ei­kä:
vaatimuksia rajojen tarkistuk­sesta
.täi toisten maiden alueeseen
nähden (artikla 2 0 ) .
Saksan demokraattinen Tasavalta
j a Saksan liittotasavalta velvoite­taan
ratkaisemaan kysymys Saksan
yhdistämisestä ilman väkivallan
käyttöä tai sillä uhkailemasta sa­moin
kaikki muut mahdolliset e-siintyvät
erimielisyydet on ratkais-
23).
.Rauhansopimusehdotuksessa ' on
myös joukko sotilaallisia määräyk­siä.
Sen mukaan Saksalla on oikeus
ylläpitää kansallisia sotavoimia
(maavoimia, laivastoa ja : ilmavoi­mia)
sellaisessa määrässä, joka tar­vitaan
maan puolustuksen turvaa­miseksi.
Sen sijaan Saksa ei saa
säilyttää alueellaan, tuottaa tai ko­keilla
— minkäänlaisia ydinaseita tai
joukkotuhoaseita, siihen luettuina
kemialliset ja biologiset aseet,
— minkäänlaisia raketteja tai
kauko-ohjuksia.
— lentokoneita, jotka on. pääasi­assa
valmistettu pommituskoneiksi
tai joissa on pommien tai ohjusten
kuljetuslaitteet.
— vedenalaisia aluksia (artikla
28).
Lisäksi kielletään oikeus sotilas-palveluun
henkilöitä, jotka tuomio­istuin
on tuominnut jossakin Sak­san
kanssa sotaa käyneessä - maas­sa
sotarikoksista tai rikoksista i h ­miskuntaa
vastaan (artikla 27).
Tällainen on tärkeimmillä koh­diltaan
esitys, jolla Neuvostoliitto
nyt "uhkaa" niin Saksan molempia
valtioita kuin koko läntistä maail­maa.
On lisäksi muistettava, että
Neuvostoliitto on aina ilmoittanut
ehdotuksensa olevan vain pohja
keskusteluille, ei mikään sanelurat-
V.- ja u.-seura Stari
auttaa iehfiemme
haastel(ampanjaa"
st. Catharines. — Paikallisen v.-
j a u.-seura S t a r i n kokousasioista p i ­täisi
kertoa nyt k u n täällä Työn
Puistossa odotamme sateen .taukoa.
Suurjuhlan ensimmäisen päivän o h ­j
e l m a n suoritusta haittasi nimittäin
jonkinlainen pilvenpurkaus.
Seura päätti kokouksessaan pyy­tää
piknekkipaikkaa h y v i n tunnetus­ta
paikasta, nimittäin mr, j a mrs. J. •
Hormlston farmilta^ tk. 27 pnä.
Epäilystä ei ole etteikö Hormlsto an*
na paikkaansa seuran käytettäväksi,
vaikkei sitä ole vielä kysyttyäkään
häneltä, vaan siltä asiasta lähenu
mn tuonnempana.
Myös keskusteltiin Vapauden ja
L i e k i n haastekampanjaa koskevista
asioista' j a päätettiin, että valitaan
2 henkilöä varsinaisten l e h t i a s i a -
miesten lisäksi haasteita vastaanot­tamaan.
Siis haasteiden vastaanot­tajat
ovat täällä: A. L a a r i , J . Terho.
K . Närhi j a allekirjoittanut. Jokai-:.
nen, joka haluaa auttaa lehtiemme
talousaseman tukemUsta, kääntykää
yllämainittujen henkilöiden puoleen.
• /• *
KuolenÄakln taas n i i t t i saalistaan
paikkakunnallamme vieden mennes_
sään paikkakunnalla n o i n 35 vuotta
asuneen Jussi Mäen. Hän o l i k i n s a i ­r
a s t e l l u t j o pitkän alkaa ollen vä­lillä
vähän töissäkin j a nyt äkkiar­vaamatta
hän sai jonkinlaisen k o h ­tauksen
lääkärin vastaanottohuo*
neessa: Hautaus toimitettiin t o r s t a i ­na,
elok. 3 pnä kello 2 l p . suuren y s -
täväjoukon saattamana. Lepää rau­hassa.
— U . H .
SITÄl
JA
TÄTÄ
KULLAKIN KEINONSA
Itävallassa Wieniin kulkevan tien
varrella mies pyysi peukalokyytiä.
Eräs hyväntahtoinen autoilija otti '
miehen kyytiinsä. Matkalla autoi­lija
joutui liikennettä valvovan po­liisipartion
käsiteltäväksi. Poliisi­partion
johtaja otti muistikirjaan- ^ ^
sa tietoja ja sanoi, että autoilija '
saa myöhemmin kuulla liikenne-säädöksien
rikkomuksistaan. - '
Kun autoilija saapui „ Wieniin
saanut mies jätti auton ja sanoi:
"Valitettavasti minulla ei ole pen-niäkkään
maksaa edes gasoliinista: '
Mutta ottakaa tämä poliisin muis­tikirja,
johon on merkitty teidän •
nimenne, autonne numero ym. tie­toja.
Otin tämän poliisin tfi&kusta •''
säästääkseni teidät. Olen juuri va­pautettu
vankilasta,' jossa olin kär­simässä
taskuvarkauksista."
E l VAIN HUOMANNUT
r - Kyllä tämä on työlästä hom­maa
— valitteli posteljooni tutta­valleen.
— Aamuvarhaisesta ilta­myöhään
saa kiikuttaa ihmisten
kirjeitä ja kaiken maailman lehtiä.
ovelta ovelle.
— Miksi setä kantaa niitä itse,
miksette pane postiin? — tiedusteli
keskustelua seurannut pikku Uno
ihmeissään.
LIIKA ON LIIKAA
Turisti on saapunut Lontoossa
Nelsonin patsaan juurelle ja kysyy?
— Kuka on tuo mies tuolla yl­häällä?
— Hän pn amiraali Nelson, mies
joka on tehnyt Englannista sen mi­tä
se nyt on.
— Uskomatonta ja epäoikeuden­mukaista.
Pistää nyt k a i k k i syy yh­den
miehen harteille . . .
kaisu. Mitään asiallista esitystä ei
lännellä ole ollut rauhanspimuksen
pohjaksi. Sen taholta on vain esi­tetty
epäreaalinen vaatimus Saksan
molempien valtioiden yhdistämi­seksi
ennen kuin rauhansopimus
muka voidaan solmia.
PÄIVÄN PAKINA
Tamniinen-vasta on vastojen vasta
Verner^poika Torontosta on hyvä
kaveri.
Ja oltuaan muutamia vuosia pois
täältä nikkeliperukaltajiän epäile­mättä
luulee, että Incon '^krääsä"
on polttanut linnuilta laulupuut,
vanhemmilta vitsävärkit j a saunan
ystäviltä kaikki koivut.
Niinpä hän oli siellä ''etelässä"
tehnyt oikein tammisen vastan,
minkä toi Toronton tuliaisiksi siinä
mielessä ja toivossa, että tämäkin
vaari saisi tänä kesänä muutaman
kerran kunnollisesti vihtoa saunas­sa.
' •
Ja myöntää täytyy, että se tammi­nen
vasta on vasta vastojen vasta!
Meillä oli kyllä misuksen kans­sa
vähän keskustelua siitä, että säi­lytetäänkö
se joulusaunan erikoi­suudeksi^
vai kokeillaanko sitä heti
uutena. Uteliaisuus ei kaiketi kuu­lu
sivistykseen, mutta kun emme
ole sellaista vastaa koskaan aikai­semmin
käyttäneet, vaikka olem­mekin
vihtoneet koivuvastalla, seet-rivastalla
ja monesta muusta puus­ta
tehdyillä vihdoilla, niin päätök­seksi
t u l i , että tammivastaa on käy­tettävä
heti, sillä joulun^aikana on
loppujen lopuksi vähemmin sääs­kien
puremia kuin nyt.
Kiitos vaan vastan tekijälle ja
lahjoittajalle. Se o l i mukava tutta­vuus
j a hauska lahja vanhalta ka­verilta.
Parasta tässä jutussa on kuiten­k
i n se, että sitä vastaa ei tarvitse
nyt pitää"vakan alla", sillä tiistai­na,
jolloin nämä rivit näkevät päi­vänvalon
— mikäli ne näkevät—
allemerkinnyt on vuorollaan kesä­laitumella
ja silloin on tilaisuus jälr
leen kokeilla sitä tammivastaa.
Lomalla ollessa saamme tietenkin
taas tilaisuuden kokeilla sitä kala­onneakin.
Mikäli kalojen hinnois­sa
tapahtuu suurempaa laskua, niin
se voi hyvinkin johtua siitä, että
jotkut körmyniskaiset ahvenet ja
muut syvyyksien hirmut ovat tart­tuneet
meidänkin onkiimme.
Ja mikäli mustikoista tulee y l i -
j äämävarastoa, niin osa siitäkin lan­keaa
varmasti meidän syyksemme,
sillä vuotuiseen ohjelmaamme kuu­luu
reilu päivän kulutus mustikoi­den
poimimisessa.
Se on muuten hyvin hauskaa
hommaa sekin, vaikkei tietenkään
vallan niin mukavaa kuin kalasta­minen
jossakin rauhallisessa järven
poukamassa, tai kylpeminen sen
tammivastan avulla.
Mustikoiden poimimisessa,on kyl­lä
yksi huono puoli — siinä ei voi
fuskata ketään muita kuin itseään.
Emme ole enää sitä yrittäneet,
mutta joskus vihreässä nuoruudes­samme
yritimme äiti-paran kärsi­vällisyyttä
silläkin: Tämän pojan
marjakannussa taisi olla enemmän
lehtiä ja muita pikkurisuja kum
marjoja!
Mutta viisaana ihmisenä ei äiti
"torunut" lainkaan, vaan oli muka
mielissään siitä, että kuppiimme oli
tullut joitakin marjojakin.
Mutta sitten kotiin päästyä äiti
esitti, että kun sinulla poika ei ole
tuonkaan enempää noita marjoja,
niin olehan hyvä ja puhdista ne it­se.
• • • •
Mutta siitäkö se vasta urakka t u ­l
i ! Marjojen joukossa oli toinen
puoli pelkkiä kuoria, joiden mehu-nen
sisältö «li puristettu kovilla
pikkusormilla pois. Siitä kaiketi
johtui, ettS" marjat olivat märkiä
ja vetisiä siinä määrin, että lehdet
ja muut roskat olivat tarttuneet
niihin ainakin yhtä lujasti kuin pe­risynti
meihin kaksijalkaisiin. Su­ruksemme
saimmekin jo pikkpoi-kana
havaita että fuskun teko ei
-kannata marjamatkallakaan, sillä
äiti sai marjansa, vaikka niitä oli­kin
kannu täynnä, puhdistetuksi
paljon nopeammin. Tämä poika sai
siis jo pikkupoikana sen opin, että
fuskupeli marjamatkalla on vain i t ­sensä
fuskaamista.
Joka tapauksessa elämä näyttää .
lomalle lähtöä valmisteltaessa yhtä.
suloiselta ja ikinuorelta kuin näyt­tää
kauniin sinertävältä hyvä mus-tikkapaikka
ensi näkemältä. Nähtä­väksi
vain jää, tuleeko sadeilmoja
ja muita kiusankappaleita samalla
tavalla tämän hyvyyden joukkoo.a
kuin on "raakaleita", kuivuneita
pikkumarjoja ja muitakin vaikeuk­sia
parhaassakin mustikkarintees-sä?
N i i n , että jos satutte näkemään
marjamäessä sellaisen ukon, joka
on toisinaan polvillaankin mustikoi­den
kimpussa, tai jossakin lahden
poukamassa uneliaan hepun, jota
ei näytä liikuttavan sen paremmin
kalat kuin muutkaan maailman toi­laukset,
niin tulkaa lähemmäksi, et­tä
saadaan jutella mukavia.
— KÄnsäkourC".;