Vapaus, August 20, 1963

              Sivu 2 Tiistaina, elok'. 20 p. — Tuesday, Aug.'20,1963
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH C Ä N A D I A N S -
(LIBERTY) Estabiiähed Nov. 6, 1917
Editorii W. Eklund ' Manager: Ö. Suksi
Telephone': Office 674-4264 — Editori»! 674-42§5^
Publidied Öirice wfieklyr Tuesdays, Tliursdays and Satujidays by Vapau^,
Publisliiing Co. Ltd.. 100-102 Efim St. West, Sudbury. Ontario, CanadOi
MaUing oddrefis: Box 69
r -Advertising rates upon application. translations free of charge.
Authorized as second class inail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in ca.sb »
CANADIAN LANGUAGEPRtSS
TIL^USHINNABT
Canaaassa: 1 vk. $9X0. 6 kk. $4.:?5 U3A:ssa 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
3 kJt, 2.75 Supmessa: 1 vk. 10,50 6 kjt. 5.75
Kana, feipä Ja viina
Viimeaikaisista länsimaailman taloudellisen elämän mie-'"-
lenkiintoisimmista kehitysvaiheista lienee tariffikysymyk-sen
yhteydessä esille tullut "kanasota", joka on puhjennut
«ifmäiekkeihin Yhdysvaltain ja Euroopan Yhteismarkkinalii:
ton (EEG) välillä. Ennenkuin lähdemme lähemmin puhu-maaii
tästä "sodasta" mahdollisesta Canadan kohtaloksi tule­vista
vaikutuksista on ehkä tarpeellista selostaa vähän, pa-
' r^irimin tämän "kanasodan" taustaa:
KANASODASTA KAUPPASOTAAN
iiiijyMuutamassa^ W^ sitä seurannut
jalostusteollisuuden laajeneminen on muuttunut suurtuotanr
Kokisi, jossa ovat osallisina nam; 2 miljoonaa amerikkalaista
%9iariä. Mutta lisäksi amerikkalaiset elintarvikeyhtiöt, jois.
ta ^räät ovat maailman suurimpia, kuten Ralston Purina ja
Syrift and Co.; ovat ottaneet ^myös kananpoikatuotannon ja
jaipstuksen -tuotanto-ja myyntiohjelmiinsa. Näiden suuryh­tiöiden
haltuun onkin keskittynyt kananpoikien vienti. Vii­meksi
kuluneen iViiden vuoden (1958-^2) aikana amerikka­laisen
kananlihan vienti kuutosmaihin on noussut arvoltaan
lähes 20-kertaiseksi eli vajaasta 3 miljonasta dollarista noin
53 miljoonaan dollariin. LänsiSaiksan osuus tästä on ollut-noin
46 miljoonaa dollaria. Kuutosmaat ovat nostaneet viin^e
vuoden elokuusta lähtien amerikkalaisen kananlihaa tulleja
2,7-'kertaiseksi. Tämän johdosta vienti kuutosmaihin on su­pistunut
kuluvana vuonna vain 30 prosenttiin Viime vuoden
.vientiarvosta. Länsi-Saksan osalta supistus on ollut noin 75
prosenttia. ,y '
Kun kuutosmaat eivät ole suostuneet alentamaan takai­sin
kanatulle jaan, USA on ilmoittanut virallisesti nostavan­sa
tiettyjen kuutosmaista peräisin olevien tuotteiden tulleja
siten^ että amerikkalaisen, kananlihan viennin supistimiisesta
aiheutuneet mentykset tulevat korvatuiksi. Näistä tuotteista
mainittakoon pääasiassa ranskalaiset viinit ja länsisaksalai-set
autot. Liisaksi tullien korotuslistalla on' useita kemikaa­leja,
.sähkötarviketeollisuuden tuötetita ym.
kuutosmarfckinoiden ministerineuvosto hylkäsi viime
kuun lopussa kompromissiehdotukset kanasodassa. USA:ssa
asia tulee kongressikäsittelyyn syksyllä ja USA:n kostotoi^"
menpiteiden vaikutus. voi alkaa -tuntua vasta lokakuussa.
Ensisyyskuun lopussa kuutosmaiden ministerineuvosto pitää
.vidä kokouksen, jota pidetään viimeisenä oljen^ Täl­lä
hetkellä ei näy mitään merkkejä siitä, että Ranska ja sen
mukana Länsi-Saksa antaisivat periksi.
^Tällöin avautuvat eteen näkymät paljon suuremmasta
kauppasodasta. USArn erilaisten maataloustuotteiden, joista
USArssa on muutenkin suuret ylijäämävarastot, viennin yh­teinen
arvo kuutosmaihin on 1,2 miljardia dollaria. Jos Rans­ka
ja (Lä«si-Saksa). onnistuu nyt 50miljoonan dollarin ar-voisiessa
kanasodassaan USA:ta vastaan, niin kysytään, mitä
mahdollisuuksia USArlla on torjua kuutosmaita supistamas­ta
myös amerikkalaisten maataloustuotteiden miljardivien-jiä.
VAIKUTUS CANADAAN
r Miten tämä tulee vaikuttamaan Canadaan? On olemassa
yksi-hyvin mahdollinen seuraus.
V iTidysvalloissa h^^ äskettäin uusi vero yhdys­valtalaisten
ulkomaalaisille sijoituksille tarkoituksella rajoit­taa
siten yhdysvaltalaisen pääoman ulkomaille virtaamista
jotta siten voitaisiin säilyttää Yhdysvalloille parempi mak-
^tase. (Tässä yhteydessä on muistettava, että Yhdysvaltain
ma'lButasec8igelma|; johtuvat suurelta osalta siitä, että Yh­dysvaltain
toimesta on käytetty suunnattoman suuria sum­mia-
ulkomailla sijaitsevien asetukikohtien ylläpitämiseen.)
2,. Siitä syystä, että yhdysvaltalaiset sijoitukset Ganadassa
^tuottavat erittäin hyviä voittoj aja samalla aikaansaavat ra-han^^
takaisin Yhdysvaltoihin virtaamisen, näilte sijoitusksille
^uo^iin osittainen vapaus tältä verolta. Nyt, juuri kun yhdys-yaltialaii^
t kongressimiehet "kana-alueilta" kohdistavat pai­nostusta
Yhdysvaltain hallitusta vastaan vaatien toimenpi-ieitä
jkorkeionpien tullien muodossa EEG-maita vastaan —
£iis tullimuurien korottamista — voidaan odottaa» että sa­manlaista
suhtautumista voidaan vaatia canadalaisiin vienti-
^av2|xoihin nähden huolimatta siitä kuinka vähäiset ne voi-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
,} Ahto Kfisbj; Ganoe, B.C., täyttää
^nään; tiistäinai elokuun 20 päiväuä
80 vuotta.^
Senja Järvis, Toronto, Ont täyt
tää tiistaina eloljiuun 20: päivJInä 77
vuptta.
Werner liamnM» Beaver li^keUa
täyttää elokuun 21 70 vuotta, -ly'
Kalle Kuukkanen, Long Lakfe
Ont, täyttää 75 vuotta elokuun '22
päivänä.. ' '
i,iYhdy?ame sukulaisten ja tutta
va^n qnnf^Btoivptuksiin. , :
?
Rivatkaan olla Tätä vcitaisiin^dottaa siitä syystä, että yh­dysvaltalaiselle
sijoituspääomalle on asetettu — vaikka ra­joitettu
— vero Ganadassa tehtäviin sijoituksiin.
Saimalla voidaan odottaa, että Yhdysvaltain rajavaltioi-
Hen kongressimiehet, joiden osavaltioiden leipomot ovat rae-
Jiettäneet jossain määrin markkinoimismahdoUisuuksia sen
.takia, että canadalaista leipää on kuljete^u tullivapaasti Yh­dysvaltoihin,
tulevat vaatimaan jonkinlaista hyvitystä tämän
johdosta. j i
• Edelleen W todennäköistä, että yhdysvaltalaisia viina-tehtaita
» tai ainakin niiden omistajia, edustavat koogressi-iniehet
tulevat esittämään vissinlaisia vaatimuksia Yhdys­valtain
hallitukselle^ sillä tällä hetkellä YhdysvaHoissa myy­dään
776 pulloa Ganadassa tuotettua whiskyä jokaista yhdys­valtalaisten
viinatehtailijain Ganadaan myymää yhtä pulloa
kohden.. ;
Vielä lisäksi on olemassa Yhdysvaltain luoteisosaa edus­tavat
kongressimiehet, jotka ovat joutuneet sen maanosan
metsäteollisuuden tuottajien painostuksen kohteiksi näiden
vaatiessa jotta olisi asetettava vissit rajat canadalaisen puu­tavaran
Yhdysvaltoihin viennille.
Mtitta Samalla on olemassa se tosiasia, että my<^ Cazta-ddlla
brt olemassa erittäin vakava maksutaseongehna — se,
että maasta virtaa enemmän rahaa ulkomaille kuin ulkomail­ta
Cahädaan — joka on johtuva suurelta osaltaan yhdysval­talaisella
vaikutteesta ja mistä syystä Canada ei voisi mlten-
PALKANi^OBOTUKSET JA
VANHUIJDENELÄKKEET'
Jospa Canadan liittoparlamentis
sa nitoisi kaikki asiat lävitse Vyhtt
kitkattomasti kuin. meni parlamen
tin jäsenien vuosipalkkojen koro
tus, niin eiköpähän meidän vanhuu
deneläkkeeseemme luvattu $10 ko
rotus olisi jo voimassa.
Olisivatpa he tuon vanhuudenelä
keläisten korotuksen päättäneet teh
dä vaikka viimeisenä päivänä tule
vaa joulukuuta, niin silloin he oli
sivat voineet cöyhistellä rintaansa
rehellisyydestään, siitä syystä, ett
(Liberaalit)) jo valt^npääsyvuotc
naan nostivat eläkkeen $10.
Mutta valitettavasti he eivät näh
menetelleet vaan siirsivät päätök
sen teon aina tammikuun 1- päivääi.
1964. Eikö nämä herrat parlament
tijäsenet tienneet vai eivätkö halun
neet muistaa, että tammikuun 1 päi,
vä on Ganadassa juhlapäivä, eiki
silloin parlamentti kokoonnu. Näin
ollen korotuksen voimaansaanti taa:,
muuttuu kauemmaksi hämärään tu
levaisuuteen.
Liberaalien valtaan pääsyn jäi
keen on myöskin elintarvikkeiden
hinnat nousseet sikäli, että se lu
vattu $10 korotus vanhuudeneläk
keisiin tulee menemää^ etukäteet
elintarvikekauppiaille. y Mutta tä
mänkin tilanteen voi jokainen korja
ta itsekukin omalta kohdaltaan te
k^mällä lisää reikiä sulovyöhönsä.
Kyllähän tällä $65:lla saa vieL
suoloja suuremmallekin perheelU
ja muut elämän tarpeet voi hankkii
muita keinoja käyttämällä niinkuii.
itse parhaaksi näkee.
Tämän kirjoittajalla , on vakai.
aikomus alkaa kävelemään maan
tietä pitkin keräillen vanhoja hevo
senkenkiä. joita voisi myydä vaikka
romuraudan ostajalle niinkin kor
keasti hinnasta kuin $15 tonnni.
Englanninkielisissä lehdissä oi
ollut kirjoituksia parlamenttiherro
jen palkankorotuksista; niiden puo
lesta ja vastaan. Eräskin puolestc
kirjoittaja puolsi sillä verukkeella
että ei se tule nostamaan veroja
enempää kuin 50 senttiä jokaista
Canadan asukasta kohti.
Sanotaan nyt vaikka näin, että
jos saisin tilaisuuden, niin haluai
sin kysyä mainitulta kirjoittajalta,
että mistä ne vastasyntyneet lapset
sen rahan oikein mahtaa ottaa. El
köhän asia ole niin, että isompien
perheiden huoltajat joutuvat sen
tekemään kaikkien muidenkin per­heenjäsenien
puolesta.
Rahamiehen kukkaroa ei nämä
kyseessä olevat palkanylennyksel
paljon ohenna vaikka joutuisikin
maksamaan 10-henkisen perheen
puolesta. Sillä eihän se olisi kuin
$5 hänen osaltaan.
Mutta palkkatyöläisen kohdalta
asia on aivan toinen, kun - ei ole
nijn varmaa, että onko sitä työtä­kään
aina. Hän ei voi pienestä ra­havaroistaan
heittää pois viittä dol­laria,
sen paremmin kuin voi heit­tää
moneen kertaan kalutun luun
koiralle. — J.N.
Maailma -Iän hatnm&styttSrVän
Tähän' kiimiostimai siitit,- lieiiestä
tulee Nelinm: iiencMj»^ Intiai»: Joh­tajana;
myös Intiaa» tfim» kysyr
mys sivnutetaan, toteaa »jnerikka-'
lainfiv Ifihtt- M radioroiesi Welles
Hangen, joka "monivnotistti ^In-tlassar
oleskehinsa -ailouia on e)-
simällä et^inijri Neluru» seuraaja­ehdokkaita.'^
HänesHtäfikahdteksan
mahdollisen kandidaatin poUitti-sen
ja Juonneknvan SftO-sivuisess»
kirjassaan "After Nehni, Who:",
joka on äskettäin ilmestynyt .Eng­lannissa.
<
v -^eilles Hangenin kirjassa on lyhyt
johdanto,? Jossa tekijä luo kuvaa In­tiasta'nykylseUääri.
sen eläessä !'vaa-rallisia
Vuosikymmeniään". Kuya on
monessa suhteessa masentava: luku­taidottomia
, on 76% Väestöstä, en_
-.immäisen itsenäisen kymmenvuotis-
!tauden . tulonnousu oli prosenteissa
17, mutta Jätti kaksi kolmannesta al-laislmmista
tuloryhmistä ennalleen,
yöttömien määrä on Jatkuvasti
loussut. parilla kymmenellä miljoo­nalla
intialaisella on työtä vain tun-i
tai vähemmän päivää kohden-, 45
nlljoonalla ' on työtä vain puoleksi
oäiväksi Jne: Jos. vuoteen 1976 men^
nfessä asetetut tavoitteet saavute-
'aan, tulee Intian kansantulo henr
ceä kohden olemaan n. 358 nmk
Yuotta kohden eli alle Ceylonhi ny-cyisen
^tason tai kaksi kolmannesta
Ghanan nykyisestä tai kolmannes
Tugoslavian nykyisestä tasosta. To-uuden,
nimessä. on sanottava, että
'astaava kuva saadaan sangen mo-lesta
Aasian ja Afrikan vasta itse­näistyneestä
maasta.
Intian erikoisprobleemat "Nehrun
'aikeen" ' ovat toisaalla. Maassa on
— Welles Hangenin mukaan 845
delta tai murretta (varsinaisia kie-
'iä sentään lienee vain .kymmenkun-a),
300 kastia ja alakastia Ja maa
in Jaiiautunut 15 osavaltioon. Joilla
tullakin on omat probleemansa, kie-i
- Ja kastivaikeutensa. Vaara sa-lovat
intialaiset — piUee konunnna-
'i-smissa,' millä tarkoitetaan kastiin
ai uskontoon perustuva . eristäyty.
nispyrkimystä. joka vahvan keskuk-
:en puuttuessa saattaa Johtaa Intiarf;
pirstoutumiseen.
Toistaiseksi »on Nehru valtavalla
luktoriteetillaan pitänyt vastakkai­set
ryhmät aisoissa. Siitä huolimat-a,
että Intiaa voidan, pitää maana,
IntiaiQt kriisistä
Intian itseoikeutettu johtaja, 73-vaotias Jawaharlal Nehru on jou­tanut
16-vuotisen päSmtnisterikantensa vi^eimpUn kuulavan kriisin
eteen.- Kongressipuolueessa on* kuohunut jo jonldn aikaa; Elokuun
alussa erosi keskushalUtu^essa ilmenneiden ristiriitojen taida elin-tarvik^
roinisteri S. K. PatU jä^viiiiie viikolla^^^^
.puo}ue§n hallinnon supsittefoyan epäsopivien keskus ja osavaltiohal-
Tässä yhteydessä eivät ol^ .y^Ia.mielenkiintoa ne nSkymSt, jotka
avautuvat"Nehrun jälkeen'. Niip selostetaan Welles Hangenin. kir^
jan mukaan o&eisessa artikkelissa.., ' • '
ossa vallitsee n.s. länsimainen de-, siin. Jotka eivät .suinkaan lisää hä-nokratia
ja parlamentarismi, on to­siasiallinen
valta viime kädessä Neh-
•ulla. Jopa muodollisestikin. Hänhän,
^n sekä, pää-, ulkor että: puolustus-?',
•ninisteri, maan atomienergiakomis­sion,
suunnitteluelimen ja valtapuo­lueen
Johtaja. Hangen vertaa iNebrua
banianpuuhun, }oka latvuksiUaan
peittää kaiken. Sen varjossa ei ruo­ho
viheriöi ts. kukaan muu ei tavoi­ta
Nehrun mittasuhteita. Siksi ovat
Hpngenin seuraajaehdokkaiksi poi­mimat
hsnkllötkin suhteellisen tun­temattomia
Intian rajojen ulkopuo­lella.
TAANTUMUKSELLINEN
ASKEETTI
Hangen aloittaa esittelynsä kon­gressipuolueen
oikeistosiiven edusta.,
jalla 66-vuotiaalla valtionvarainmi­nisteri
Mororji Desailla, jota "länsi
pitää konservatiivina, kommunistit
taantumuksellisena. Ja Joka itse kut­suu
-itseään gandhilaiseksi Ja sosia­listiksi".
(Viime mainitut epiteetit
sopivat tietyLssä intialaisissa mitta­suhteissa
kaikkiin seuraajaehdokkai­siin).
Kuten useat imuutkin kandi­daateista
Bombayn osavaltion ent.
pääministeri Desai on elämäntavoil­taan
puritaani ja ajaa asketismia
myös käytännössä. Hän on mm. al­koholikiellon
isiä, on taistellut eloku­vien
suutelemis- Ja juomakohtauk-
^a vastaan, vastustanut kosmetiik­kaa^
tanssia Ja pin-upien käyttöä i l ­moittelussa
jne. Poliittisesti Desai
on kaikkea muuta kuin sosialisti,
edes nehrulaisessa, mielessä. Hän
mm. vaatusta a kansallistamista, jota
pitää ^suurena taakkana".
' Desai^jikannattajina ovat maan öi-keistoaineicset
Ja liikemiespiirit, joi­den
etuja hän ajaa. Myös hallinto­koneistossa
Ja armeijan huipun pii­rissä
hänellä on kannatusta. Kannat­tajiin
lukeutuu myös oikeistolainen
Jan. Sangh-puoluei Hangenin mu­kaan
Desal "on • valmis toimenpitei-nen
suosiotaan. Niinpä hän ajaa va­rallisuus-
ym. varakkaisiin kohdis­tuvien
yeyojen poistamista. Jossakin
muUaHa,,kuin hindulaisessa Intiassa
olisi hänen tunnuksensa "vapaaeh -
toisesta köyhyydestä todellisen on-
Länsi-Saksalla herruus
(cuutosissa j'a EFTAssa
kään luopua
suuksistaan.
vientimahdoUi-
TALOUDELLISEN
"INTEGRAATION" TULOS
Näinollen on mahdotonta.Ca­nadan
talouden ollessa "inte-fgroitu''
Yhdysvaltain -talouden
{kanssa, ja Yhdysvaltain * mo-mopolistien
pitäessä suitsia, jot-
^tä Canada yoisi välttyä min-
^käänla'i$elta>.^altalliselta vai-ikutukselta,
^ i ka johtuisi Y J H
dysvaltain ja Yhteismarkkina-
\ liiton välisestä kauppasodasta:
' Sellaista mahdollisuutta , ei
ole tomessa ellei Canadan hal­lituksen
kannanotoissa tapah­tuisi
perusteellista muutosta.
Valitettavasti asia on kuiten­kin
siten, että Canadan nykyi­nen
hallitus, niinkuin sen edel­täjäkin,
ei ole osoittautunut
kykeneväksi tekemään sellais­ta
muutosta.
Millään maalla ei voi olla
täydellistä poliittista itsenäi­syyttä
ilman taloudellista itse'
näisyyttä. Vielä tulee tapahtu­maan,
aikaisemmin tai myö^
hemmin, että yhdistynyt Cana­dan
kansa saavuttaa molem­mat.
Länsi-Saksan kauppatase osoitti
viime vuonna 3.478 miljoonan D-
.-narkan ylijäämää, ilmenee äsken
valmistuneista Länsi-Saksan nlko^
naankauppatilastoista. Ylijäämää
iertyl: melkein kaikkien maiden
canssa. Suuren poikkeuksen muo­dosti
vain USA, jonka kanssa Länsi-jaksalla
oli 3;171 miljoonan D-mar-ian
vajaus. Tämä vajaus kertyi suu-
:elta osalta Länsi-Saksan valtavista
iseostoista USA:sta. . \
Kuutosmarkkinoiden muiden jä­senten
suhteen Länsi-Saksan kaup­pa
oli myös vientivoittoista jokaisen
maan kanssa ollen vieniiylijäämä
yhteensä 2,039 miljoonaa D-mark-
'.<aa. Tämä osoittaa kenenkäsissä on
aloudellinen johtovalta kuutos-markkinoilla.
Myös EFTA-maiden
kanssa, Englantia lukuunottamatta
, uänsi^Saksalla ^oli niin valtava yli­jäämä
kuin 5,317» miljoonaa D-markkaa..
Jokaisen Skandinavian maan ja
Suomen kanssa LänsirSaksalla oli
myös suuri vientiylijäämä, mikä
nousi yhteensä :2,285 miljoonaan D-markkaan.
Taseet EFTA- ja pohjois­maiden
kanssa osoittavat, miten
paljon huonommassa asemassa näv
^nä maat ovat tulipa sitten kaup­pasota
tai ei.
Länsi-Saksan ulkomaankaupan ta­se
tärkeimpiin kauppatuttavien ja
rybmittj^ipien kanssa/oli seuraava
(arvo miljoonissa D-markoissa):
Kuutoset: ' , , —
Ranska,
Hollanti —
Italia —.
Belgia
Virteensä ..
Il'* --'^
EPfÄ:-,
Englanti .1;
Ruotsi
Tanska -—
Norja
Sveitsi
Itävalta -
Portugali _
Yhteensä
USA
Tuonti Vienti
5,440'5,270
4,880 420V
4,106 3.735
3,528 2,756
18,010 15,i)71
Tase-f
+ 170
+ 671
-f 371
+ 719
-1.2,039
.Tuonti Vienti Tase-}-
Länsi-Saksan vienti Suomeen oli
995 miljoonaa D-markkaa ja tuonti
Suomesta 525 miljoonaa D-markkaa.
Länsi-Saksalla Suomen kanssa on
siten 470. miljoonan D-markan arvoi­nen
vientiylijäämä. S
Neuvostoliitosta Länsi-Saksan
tuonti oli viime vuonna 881 miljoo­naa
D-markkaa ja vienti Neuvosto­liittoon
828 miljoonaa D-markkaa,
joten taseessa oli pieni 35 miljoonan
D-markan vajaus. Kuutosia, EFTA-maita
ja USAta lukuunottamatta
Länsi-Saksalla oli muiden maiden
kanssa 709 miljoonan D-markan va­jaus.
Länsi-Saksan viennin koko ar­vo
oli viime vuonna 52,975 miljoo­naa
D-markkaa ja tuonnin arvo 49,-
499 miljoonaa D-markkaa. Koko
tase osoitti 3,476 miljoonan D-mar­kan
ylijäämä.
1 iv ' Ui-'-' • n^,: III .:. .:
nein: avaimena" herättänyt (ajokaran
myrskyn.
Ulkopolitiikassa Desai 'shdntautuu
mieluummin länteen kuin itään. Mo­nissa
muissa kysymyksissä esUn. In­tian
liittoutumattomuuspolitiikassa,
hän on eri mieltä kuin "suuri ba-nianpuu"
Nehru. :
"HARMAA EMINENSSI"
Desain huomattavlmpana vastus­tajana
Welles Hangen esittelee enti­sen
puolustusministerin niin ikään
66-vuotiaan Krishna Menonin, kon_
gressipuolyeen ^"vasemmistolaisen".
Jonka mahdollisuudet Kiina—Intia
rajakiistan takia ovat ahiakin tois­taiseksi
huvenneet. Hänestäkin Han­gen
tyj^pittää hauskan kuvan: tosik­ko
vanhapoika; vegetaristi Ja "har­maa
ylhäisyys", jonka puhelahjat"
ovat loistavat Ja jonka, yleisönsuo-sion
puhujana vain Nehru on ylittä­nyt.
Hän on, Hangenin mukaan, ol­lut
Nehrun erikoissuosiossa ja hen­kisesti
lähinnä tätä. Molemmat ovat
fabianilaisen . sosialismin kasvatteja
ja pitänee paikkansa, että Menon ja
Nehru olivat yhdessä luoneet Intian
liittoutumatttimuuspolitiikan suunta­viivat
samoin kuin päättäneet Kii­nan-
politiikasta. Viime syksyn krii­sin
aikana Menon joutui eroamaan
puolustusministerin paikalta, kun
hänen syykseen pantiin Intian puo-lustuslaitolcsen
kehno taso.
KOMPROMISSIEN MIES
Intian sisäministeri 59 vuotias Lal
Bahadur Shastri on Hangenin mu­kaan
Intian ensimmäinen "kompro­missien
tekijä, sovittelija ja koordi­noija".
Sisäministerinä, hänep val­tansa
alaisuuteen kuuluu poliisin ja
virkamiehistön muodostama "miljoo­na-
armeija". Jonka tukeen nojautuen
Nehrun aseman tavoitteleminen on
mahdollista. Häntä pidetään kon­gressipuolueen
suosituimpana miehe­nä
samalla kun hänellä on merkit­tävä
asema itse puoluekoneistossa
mm. sen valintaelimessä. Ulkonaises­ti
Shastri on vaatimaton Ja on ku­ten
muutkin Neyirun varjossa toteut­taen
pääministerinsä linjaa horjumat­ta.
Siitä huolimatta väitetään hänen
sympatisoivan kongressipuolueen oi­keistosiiven
kanssa. My^ Shastri pi­tää
itseään "gandhilaisena sosialisti­na".
Hän on kunnostautunut sisäpo-litiil^
ssa esiintymällä eräiden vaikei­den
kieliongelmien ratkaisijana
"rauhanomaisen rinnakkainelon" ps^
riaatteiden pohjalla. Shastri on poik­keus
muista johtavista poliitikoista
siinä, että hänen pohjansa on yksin­omaan
kotimainen. Shastrin ulkopo­liittiset
kannanotot ovat hämärän
peitossa. Väitetään, että häneltä
yleensäkin puuttuu "linja". Intian
äärioikeistolaisten puolueiden kan­nalla-
hän ei silti liene.
VASTARINTASANK.ARI /
vintian lupaavimpiin uusiin johta­jiin"
katsoo Hangen kuuluvaksi In­tian
uuden puolustusministerin Y.
B. Chavanin. Joka on itsenäisyyslilk-ken
sankareita. Jonka sabotaashitoi-mhinasta
englantilaisia vastaan ei
puutu jännityskertomustenkaan ai­neksia.
Chavan, joka on syntynyt v.
1914 ja on siis alle, SO-vuotlavel ai­nakaan
sanoissaan >yU&pidä gandhi-lalsttuttaan.
Maanuilldlstusasloissa
Chavanin sanotaan noudattavan- t i ­lanteisiin
soveltuvaa varovaisuutta
ja kannattavan talonpoikien osuus­toiminnallista
yhteistyötä, edellyttäen
että liittyvien : aineelliset edut taa­taan.
Chavanin mahdollisuuksia kat­sotaan
.heikentävän sen, että hän
hallitsemassaan Maharashtran osa-r
valtiossa, jonka piiriin myös Bombay
"kuuluu, on ylläpitänyt täydellistä yh­den
kastin hallintoa. Hän^kannattaa
myös Intian >) jakamista' osavaltioihin
kielellisellä pohjalla, mitä puoles­taan
kongressipuolueen vasemmisto
pitää epäilyttävänä, koska se sisältää,
jerqamlsen-^iemenen. Chavanhi rasu
tuksena on myös Poonan tulvaskan-daali
hämärine käänteilleen. Myös
Chavan on "self made man", joka ei
ole käynyt opissa ulkomailla.
MIKSEI NEHBUN T¥TÄR,TX?
Nehrun tytär Indira Gandhi tun­tuisi
lännessä mahdottomalta ehdok­kaalta
sukupuolensa takia.- Intiassa
eivät asiat ilmeisesti ole näin, onhan
Ceylonillakin naispuolinen päämi­nisteri
Bandaranainkei Joka valittiin:
murhatun miehensä Jälkeen paikal­leen.
Miksei siis Nehrun tytär voisi
seurata isäänsä? Hangen esittää In­dira
Gandhin isäänsäkin ^radikaali-sempana
"fabianilaisena", joka lau­suu
peittelemättä mielipiteensä. In­dira
Gandhin vahvoja puolia on hä­nen
luja asemansa kongressipuolu­eessa,
jonka työ- ja vaali valiokun­taan
hän kuuluu. Lisäksi hän on
kaikkien mainitsemisen arvoisten in­tialaisten
sosiaalisten ja hyvänteke­väisyysjärjestöjen
kärjessä ja saanut
esiintymistottumusta isänsä rinnalla.
Indira Gandhi kuuluu kongressipuo­lueen
"inkivääriryhmään". Joka on
arvostellut puoluetta jälkeenjäämi-sestä.
INTIALAINEN FILOSOFI
Hangenin galleriassa on myös mer_
killinen intialainen filosofi, ent; Pra-ja-
sosialisti' Jayaprakash Narayan.
jonka mahdollisuuksia esittelijäkin
pitää minimaalisina.vNarayan, Joka
on Gandhin mukaan ollut "Intian
suurin marxilainen", on tätä nykyä
sen varmaan silmiinpistävin gandhi­lainen,
ja oikeistolainen kaupan
päälle. Hänellä ei ole ollut eikä ole
mitään virallista asemaa. Sankarilli­nen
menneisyys vankilasta karkaa-misineen
on se syy, miksi Narayanil-la
on mainetta maanmiestensä kes­kuudessa.
Narayan on innokas ns;
Bhoodan-liikkeen eli maan lahjoitus-ja
uudelleen Jakamisliikkeen kannat­taja.
Hänen monet suhteellisesti sa^
manaikaisetkin lausuntonsa . ovat
keskenään ristiriidassa. Nykyään
hän sanoo välittävänsä Vahi sHtä;;
mikä on "oikein."
koot'<»nla{^i|
— puolueet kuDce-^
J6. K. PatU,^
Iton kunlngaB",.^
iitkoa^ sitten - joutui^ ^
EROTETTU
Oikealtei
"Bombayn
Joka . pariseir-i
eMamaan;kesliiJi(haIUti^esta sen «1-';
säilä vaUitsevlgtf' erimielisyyksien,, ta-^'
kia. Elintarvikeministerinä -ollessaan
on- Patil ajanut elhitarvUdkeklen va>
paata kauppaa Ja taistellut nUden^
hintojen nbusuä'>vastaan 'tudttamafia-
USA:sta -I milj. tonnhi Jättiläiserän
viljaa. Toisaalta -Patil on VaaUnult
maatalouden:.^ tukemista'- tukipalkkibi;.^'
den muodossa ja luvannut elintarvi­kepulan
kääntyvän ylijäÄmäksi ^Vuätfr
teen 1966 mennessä, mikä onl tuskin'
todennäköi$t&. Patililla on 'kaimätiis.'
ta liikemiespiireissä, joiden suosios---
ta ovat kuitinkin kilpailemassa myös'
Desai ja Chavan. UBcöpoUittiäl^äti!
Patil' suuntautuu„länte.ettLjsrykyään.
Haiigen sianoo, Patii""puhuu fkoUek-tfivisesta
johdosta" Nehrun jälkeen; -
Viimeinen Hangenin esittelemistä
intialaisista 'poliitikoissa önBrij 11^^
han Kaul," Intian armeijan suhteel'-
Ilsen nuori ja äkkiä noussut esikvin-''
tapäällikkö. Joka on "napoleonllai-nen"
Ja sparttalainen. "epäintlalal-'
sin intialainen mitä olen koskaan ta
vannut", kuten Hangen sanoo. ^ Kaui
ei ole gandhilainen, ja häneltä puut­tuvat
• taistelukcdcemukset, mistä
syystä.. Intian armeijan vanhempi,
sandhurstilainen polyi halveksii
häntä.
Kaul on sen sijaan hyvin kiinnos-,,
tunut politiikasta Ja on eräässä vai­heessa
esittänyt ajatuksen "vahvasta
liallituksesta". Hän tulee Kashmiril­ta
ja kuuluu varakkaaseen brahma-ni-
sukuun. Hän on käynyt sekä kris.
tillistä lähetyskoulua että muhamet­tilaista,
sikhiläistä, hindulaista Ja
"maallista" koulua. Kaul on esiinty­nyt
amerikkalaisten aseiden ostami­sen
puolesta ja tulee kysymykf^eri*
Nehrun seuraajana lähinnä slHoin,'
kun tarvitaan "voimakasta" halli­tusta.
• 1
Viimeksi i^ainlttu mohdtollLsuns
ei ole vain. Hangenin keksintöä.
Intiassa pelätään yleisesti,, ettäi
• Nehrun jälkeen tulee vaikeaksi^;
jotka voivat Johtaa maan pirstou­tumiseen
nseUisi pifckuvaltioUtsl'.'
Jos kongresaipuolueen sisaUii vai-litsevat
ristiriidat kasvavat., mikä !
on hyvin mahdollista, saattaa o|f^„
ettei • löydetä \ kyBin yhdistävää
hahmoa Intian johtoon, el edes ,
koilektUvlsta Johtoa". Silloin on
mahdollista,; että armeija ottaa
vallan häsUnsä, muodosta» tarvl-;
tun "vahvan keskuksen", jonka
kylttinä tai todellisena voimamme;
henä voi olla. juuri kenraali Kaul
tai jabo man oikeistolaisista.^ -Se' '
voi' mevkitä fastemla sen vndeaMl.' >'
' Intialaisessa muodossa.
— Hilkka Ahmala:
EUROOPPA UIKAKANSOirnjMASSÄ
Asul^"heys nellökilornetriä tohti
Euroopan eri maissa.
Päälöksiä
1.957
2,669
1826
1,128
3,997
2,757
381
14,715
3,856
2,352
2,001
1,209
598
1,707
1,376
155
9,398
7.027
— 395
+ 668
+ 620
+ 530
-f 2.290
4-1,381
-f 126
+5,317
—3,171
Kuutosten osuus Länsi-Saksan
viennistä oli 34 pros. ja tuonnista
32,2 pros. sekä EFTA'maiden osuus
Länsi-Saksan viennistä 27,8 pros. ja
tuonnista 34,6 pros.' Suomen ulko-maank^
uppatUastoD mukaan. ;
Viimeisen liittovaalikampanjan ai­kana
liberaalit lupasivat; että Jos he
tulevat valituksi..Jieidän valintaansa
tulee seuraamaan "kuusikymmenpäi-välnen
päätöksien kausi" Joka tulee
selvittämään kalkki maamnie tär­keimmät
pulmat." Yli 130 pälyää on
nyt kulunut sitten vaalien, emmekä
toki voi kieltää etteikö joitakin pää­töksiä
ole tehty. '
Ottakaamme esimerkiksi erittäin
kriitillinen kysymys Canadan kroo-nillisen
työttömyyden po^tämlsesta.
Tilastotoimisto (The'''b(imlnton 'Bu­reau
, öf • StatistlcsV pn imiolttanut,,
että Canadassa". on vähemmän työt­tömiä
tänä kesänä verrattaessa sitä
viime vuoden vastaavaan aikaan.
Tilastotoimisto ei tietenkään koros­tanut
että työttömyystilanne on vie­lä
taloudellisesti epäterveellä tasoUa.
Näy,ttää siitä, että yksi tärkeä työl­lisyystilannetta
koskeva seikka usein
haudataan tai ilmoitetaan muussa
vaan ei työttömyystilanteen yhtey­dessä.
.Tämä tarkoittaa sitä että lä­hes
miljoona canadalaista työsken­telee
lyhennetyllä työajalla, t.s.
työskent^ievätV vähemmän kuin 35
tuntia viikossa. TiUnne ei ole siis
lainkaan hyvä — mutta liberaalinen
hallitus on päättänyt päättää jotakin
tässä kriitillisessä asiassa.
Toinen päättävää toimintaa vaa­tiva
asia on maamme talouden kon­trollin
saattaminen uudelleeii cana-dalaTsten
haltuun. Täytyy'','mjjöntää,
että älpa; Walter'Gorföi^^
fiaskon päivi.s^ä,!wailka'minä'cäria-dalaisiena
punastun m^tficJIn hyjyänsä
tästä kysymyksestä tulee puhe. Tun­nen
samanlaista hämminkiä Mr.
Gordonin suorituksen suhteen kuin
katseiisin iiäyttelijän kömpelösti
kompuroivan läpi näytelmän koska
hän ei muista vuorosanojaan. Mutta
olemmehan ahiakin nähneet liberaa­lisen
hallituksemme tekevän monia
päätöksiä. seUäisia kuhi "Me tulem­me
verottamaan ameräkalaisia si­joituksia
i " . "Me emme tule verotta­maan
amerikkalaisia sijoituksia!".
"Tulemme verottamaanr'j "Emme
tule!", "EMME VOI!".
Mitä tulee vanhuudeneläkkeeseen,
epäilen että hallitus on tehnyt salai-'
sen päätöksen tutkia josko olisi mah.
dollista sensija^an että vanhuuden-eläkkeet
nostettaisilan asianmukai-seUe
tasolle, nimittäin kaikU maan
vanhemmat kansalaiset Canadan se­naattiin;
Tätä ajatusta noudattaen
saataisiin kaikki nämä ihmiset libe­raalipuolueeseen.
Mutta useimmilla
näistä vanhoista ihmisistä el ole sitä
mitä liberaalisella senaattoriehdok-kaalla
täytyy olla— nimittäin, ra­haa.
Tietenkin, jos heillä olisi rahaa,
he eivät tarvitsisi eläkettä. Puhnalli-nen
kysymys.
Tääsä vaiheessa tulemme päätök­seen
Jota hallituksemme tuki todella
esimerkiUisellä tavalla — nimittäin
parlamentinjäsenten palkkojen koro­tukseen.
Korotus oli myös melko hy­vä
— $lO,000:sta $18.000:iin vuodessa
t.s. 80%. Vertaappa sitä siihen,;
minkä Steelworkerit saivat Incolta.
Englantilainen sana. "liberal"' mei'-
kitsee suomeksi "antelias" Ja liberaa­lit
ovat osoittaneet että he voivat
olla anteliaita — itselleen.
Tobien päätös, on ydinaseiden vas­taanottaminen
Canadaan. Heillä ei
ollut aikomustakaan tuoda sopimus­ta.
Joka tullaan allekirjoittamaan
Washingtonissa. parlamentin ratifi­oitavaksi,
koska — kuten he sanovat
w se sisältää amerikkalaisia sotilas-salaisuuksia.
(Aina kun kuulen vii­tattavan
Amerikan sotilassalaisuuk-siin,
muistuu mieleeni eräs amerik­kalainen
koomikko. Hän sanoi:
"Meidän (amerikkalaisten) tulisi an­taa:^
Neuvostoliiton varastaa kaikki
raketi^tisalaisuutemme. Silloin he oli­sivat
vitsl^ vuotta jälessä kuten, me­kin".
Olen ajautumassa poi» asiasta.)
Tietyssä mielessä tämä päätös ydin- <
aseiden .vastaanottamisesta Cana- '
daan ei ehkä oikeastaan kuulu mui­den,
liberaalien rOttawassa lupaamien >
päätösten joukkoon, koska minusta
näyttää että k.o. päätös ei ole Cana­dan
parlamentin eikä kansan teke-mä,
vaan pikemminkin on päätös
tehty Washingtonissa ja liberaaleille
on annettu tehtäväksi sen toteutta- -
minen. • •.•" ..• '!
Tuli mieleen muuan seikka. Ehkä '
parlamentinjäsenten palkkojen koro­tuksella
ja amerikkalaisten ydinase!- :
den vastaanottamisella on suoranal- -
nen yhteys keskenään. Liberaalit tie_ l
tävät että Canadan kansan mielipi­de,
erikoisestlkin sen Jälkeen kun ^
Canada allekirjoitti rajoitetun ydin- :
asekokeilukieltosopimuksen, on ydin-:
aseita vastaan.'Varmaankin he kysy- y
vät itseltään miksi, huoihnatta mU- ^
Joonista dollareista jotka käytettiin
vaalikampanjassa Ja suurten sano-malehtien
antamasta tuesta, he eivät ,t
kyenneet voittamaan enemmistöä. ^
Lisäksi heidän on täytynyt havaita, <
että heidän "60 päätöksen päivään- :
sä" on kaatunut rähmälleen.. Kun
nämä kaksi .'seikkaa pannaan yhteen ,
on oletettavissa että liberaalit alkoi. •
vat pelätä että heidän hallituksensa
ei pysy pystyssä normaalia aikaa" Ja '
päättivät tehdä vielä yhden päätök- *
sen — ottaa Canadan kansan selkä- ^
nahasta irti; kaiken minkä voivat,."
niinkauan knin heillä on silhcui tilal-suus.
— Usko.