Vapaus, January 5, 1961

              Sivu 2 Torstaina, tammik. 5 p. Thursdäy, Jan, 5, 1961
VAPAUS
(UBEBTT) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. E s -
itablished Nov. 6, 1917. Authorized
as second class mall by the Post
'Office Department, Ottawa. Pub-lisbed
thrice • weekly: Tuesdays.
Thursdays and Saturdaysby Vapaus
Publisbing: Company Ltdl, at 100-102
Elm St. W.. Sudbuiy, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Edltorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Sulcsi. Editor W. Eldund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertising rates upon application,
Translation free. of charge.'
TILAUSHINNAT: :
Canadassa; 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: l vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9 ^ 6 kk. 5.25
Belgian yleislakosta
r- = ' " - V e r i Aoiotiaa ja ihmisiä piestään miltei kuin metsän, pe-
• toja Belgian kaduilla. Tuntuu siltä, että- Belgian porvarilli-
.nen hallitus yrittppollisikapulalla,^ pistimillä ja miekoilla
'ajaa- sosialidemokrfiattisten uniojohtajain päistä pois. luokka-
". taistelu'|äsitteen "yanhenemisajatus.ta''!
f":',-.;.Belg^iassa, missä:;kaikesta hufi^imatta kärsittiin suhteelli-vS
»öiväl^jj soäa)jituhoja;'|kir|issä'jälleenrakennustyö saatiiA
fjiQ]pjaä3tr^uontet'ulc on joulun aattopäivästä
•läKfien ollut kahakoita jadcatutappeluita poliisien hyökätessä
' sosialidemokraattien johtaman ammattiyhdistysliikkeen jär­jestämää
yleislakkoa/vastaan. ,
- • •• Meille selitetään, että Belgian nykyisten vaikeuksien pe-
'^•russyynä ori se kun Belgia menettää riistomahdollisuutensa
Kongossa. Tämän johdosta on Gaston Eyskensin katolinen
• hallitus päättänyt lyödä väkipakoin Belgian työkansan kan-
»netiavaksi ns. "säästöohjelmansa", mikä edellyttää kansan
. Verotaakan lisäämistä kuudella miljardilla frangilla ja toi-
• 'säalta valtion menojen snpistamista 10 miljoonalla frangilla.
Kun vielä huomioidaan, että valtion menoja aiotaan vähentää
— ei varustelumenoja vähentämällä, vaan erikoisesti sosiaa­lisia
menoja vähentämällä — niin'- silloin voidaan helposti
käsittää, miksi, koko Belgian työväenluokka on katolisista
uniojöhtajista huolimatta noussut päättävään taisteluun
mokomaa "säästämisohjelmaa" vastaan.
- "Tosiasia tietenkin on, että belgialaiset rahamiespiirit me^
nettävät Kongossa huomattavia voittoilumahdollisuuksiaan.
Mutta sanomatta on jätetty, että Eyskensin "säästäväisyys-jOhielman"
ilmeisenä tarkoituksena on sysätä kiertoteitse tä­mä
Suurperhojen menetys tavallisten kansanihmisten kan-netatvaksi.
". . . On syytä ,muistaa", kirjoitti Suomen jph-
' taVa työväenlehti, • Kansan Uutiset viime viikolla Belgian
"asioista puhuessaan, "että siirtomaiden pito on kaikkien ns.
"emämaiden kansalaisille kallista hupia. Yleensähän on niin,
....ettsi siirtomaiden hallinnolliset kulut (armeijaa ja poliisia
myönten) maksetaan emämaan budjettivaroista, joihin täten
•^tnlee melkoinen lovi. Voitot sitävastoin juoksevat niihin yk­sityisiin
käsiin, joilla siirtomaissa on teollisuuslaitoksia, kai­voksia,
viljelmiä jne., tai jotka vievät niihin tuotteitaan.
Jiiuri näihin belgialaisiin piireihin on myös Kongon menetys
(joka sekin on vielä toistaiseksi kyseenalaista) koskenut ja
; niiden asialla on Eyskensin hallitus lisäveroineen ja supis-tuksineen
. . ."
Tämä selittää sen, miksi Belgian työväenluokka ei halua
'•' kerta kaikkiaan tätä "laskua" suurporhoille maksaa;. Tyo-
'• Iäisille on tosin sielläkin tyrkytetty luokkasovinnon harhaut-tamisoppia,
mutta elämän todellisuus hävitti sen kuin saip-
• puakuplan ja kaikki merkit viittaavat siihen, että tällä yleis-
•-. lakolla huolimatta lainkaan siitä, miten se päättyy, ja
maailman yleinen. mielipide on lakkolaisten puolella — voi
olla hyvinkin' kauaskantoinen vaikutus Belgian poliittisessa
elämässä. Se laaja yhtenäisj-^ys mikä oh tämän taistelun '
aikana' kehittynyt ja; edellämainittujen harhakuvien poistu­minen,
tulee todennäköisesti vaikuttamaan elävöittävästi ja
innostavasti koko Belgian töväenluokkaan. Työväenluokan
. rivien yhtenäistymisellä on todella suuri ja kauaskantoinen ;
mei-kitys. • . • '
'Vississä mielessä Belgian työväenluokka on maailman­laajuisesti
nyt eturintamataistelussa, minkä tuloksilla voi
olla vissi vaikutus niin Canadan kuin eräitten muidenkin
maiden tulevaan kehitykseen. Me kuulemme esim. täällä
nytja.tkuvasti puheita "kustannustason korkeudesta" ja so­siaalisen
huollon kalleudesta, millä tarkoitetaan sitä, että
vissit pääomapiirit haluaisivat laskea Canadan työläisten
palkkatasoa ja samalla huonontaa työttömyysvakuutusta,
lapsilisiä, vanhuudeneläkettä ja muuta sosiaalista huoltoa.
Mikäli Eyskensin hallitus onnistuu Belgiassa työtätekevien
elintason huonontamisyrityksessään, se tulee nosta'ttamaan
-painostusta muiden kapitalistimaiden työläisiä vastaan.
Mutta mikäli Belgian työläiset tulevat onnistumaan vastarin­nassaan
ja ennenkaikkea, mikäli he tämän taistelunsa yhtey-.
dessä voivat yhdistää rivinsä tulevia taisteluja silmälläpitäen
se on tuntuva varoitus niin canadalaisille kuin muillekin
suurkapitalisteille, jotka uneksuvat Eyskensin mallisia "sääs­töohjelmia"
työväen elintason huonontamiseksi!
Canada voi siinä auttaa
Samaan aikaan kun Yhdysvallat pitää provokaattorisesti
Tyynenmeren asevoimiaan "taisteluvalmiudessa" Laosia pe-loitellekseen
ja painostaakseen, Washington päätti tiistai-iltana
katkaista diplomaattiset'suhteensa Kuubaan!
-. Castron hallitus on vedonnut YKn turvallisuusneuvos­toon
selittäen, että Yhdysvaltain tarkoituksena on aloittaa
aseellinen hyökkäys Kuubaa vastaan tammikuun 18 päivänä,
eli pari päivää ennen presidentin vaihtoa Washingtonissa.
_y4fdysvaltain toimesta oh tähän mennessä kuitattu tämä syy-
-tös esittämällä ylimidisestr:"pötyä" huutoja. Mutta tämä
'"dif^omaattipteja suhteiden'-[catkaiseminen_on sellaisenaan jo
hyvin lähellä-aseellista hyökkäystä Kuubaa vastaan. Tosiasia
^-onliin,' ettii-Yhdysvaltain-lähettiläs kutsuttiin Kuubasta pois
j.) useita'kuuTcausia sitten. Muutama viikko sitten järjestet-'
tiin Yhdysvaltain merijalkaväen toimesta provokaattorisia
"lomalle laskuja'' Kuuban rannikolla. Vaikka Yhdysvaltain
toimesta aluksi kiellettiin syytökset amerikkalaisten, lentoko­neiden
tunkeutumisesta Kuuban ilmatilaan, niin siitä huoli­matta
saivat Kuuban viranomaiset kaapatuksi amerikkalai­sia,
lentokoneita Kuuban alueelta. Washingtonista tulleissa
uutistiedoissa kerrotaan Canadaa vastaan kohdistetusta pai­nostuksesta
kaupankäynnistä Kuuban kansaa jne.
Kaiken tämän jälkeen tuli tiistai-iltana Washingtonista
suuren ruoskan heiluttajilta tieto, että Yhdysvallat on päät­tänyt
katkaista diplomaattiset suhteensa Kuubaan.
Tässä tilanteessa on Canadan velvollisuus kansakuntana
puolustaa ennenkaikkea Kuuban itsenäisyys- ja itsemäärää­misoikeutta
ja S i i r i ä yhteydessä loppukädessä myös Yhdys­valtain
ja Canadan kansaa sekä koko maailman rauhaa. Ca­nadan
liittohallituksen velvollisuus oh sanoa Washingtonille
nifti^Seivästj, ettei siinä olo mitään epäilyn mahdollisuutta,
että Canada tulee puolustamaan Kuubaa siinä tapauksessa
esteet
työväenluokan yhtenäisyyden tieltä
K I R J . GEORGE HARRIS
Työväenluokan etujen mukai^t^
kaikkina aikoina on ollut vaatia
k a i k k i e i ^ maiden, huolimatta min-
J:älainen poliittinen ja taloudelli­nen
järjestelmä on missäkin maas­sa,
työväenliikkeiden, välille hyviä
suhteita. Maailman ' työväenluokal­la
on yhteiset edut, tarpeet j a pe-ruspäämäärät'.
Työväenluokka on pakoitettu
taistelemaan epävarmuutta vastaan
saadakseen, täystyöllisyyden, kor­keamman
elintason ja rauhanomai­sen
tulevaisuuden. - . . - '
Mitä hyvänsä" työläiset saavutta­mat
missä hyvänsä näiden perqs-päämäärien
puolesta, niin niillä on
tavattoman suuri merkitys ja hyö­ty
kaikille työläisille. Tästä syystä
tietoisuus siitä mitä tapahtuu toi--
sissa maissa on hyödyllistä koko
työväenluokalle.
On odotejttavissa, että voittoilu-järjestelmästä
hyötyvät työnnanta-j
at tekevät kaikkensa pitääkseen
työläiset eristettyinä toisistaan es­tääkseen
täydellisesti tietojen ja
mielipiteiden vaihdon sekä eri mai­den
työläisten persoonalliset yh­teydet,
erikoisestikin niiden työ­läisten
välillä, jotka" asuvat maissa,
joissa toisaalla on vallalla yksityis-omistusoikeus
ja toisaalla yhteis­kunnallinen
omistusoikeus. .
o o o o n o o o o o o o o o o o f l f l o o o o o^
SYNTYMÄ- «
s PÄIVIÄ '.
" f f O g O O o o Q_Q o o o g p o p o Q o P fl JLy
Aatii Koivula, Long Lake, Ont.,
täyttJa sunnuntaina, tammikuun 8
pnä 70 vuotta.'
Jalmar Nykänen, Cfarson Mine,
Ont, täyttää keskiviikkona, tammi­kuun
\ l pnä 73 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin. :
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kysymys: Olen ns. sosiaalisen
huollon nauttija nyt. Olenko oi­keutettu
saamaan sitä edelleen jos
menen naimisiin miehen kanssa jo­ka
on vanhuudeneläkkeellä? — M ,
B. C.
Vastaus Riippuu k.o. miehen ta-louasemasta.
Oletamme Teidän
tarkoittavan • sosiaalihuollolla" 65-
vuotiaiden avuätuseläkettä. Sen
saantiehtona on köyhyys j a työky­vyttömyys.
Tämän, avustuseläkkeen
saannin ehtona on, että sen saajal­la
(jos hän on yksinäinen henkilö)
on korkeintaan $960 vuositulot, si­sältyen
siihen myös eläkeavustus.
Perheellisten vuositulojen yliAipänS
rajana on $1.620, sisältyen siihenkin
eläketulot. Tätä avustuseläkettä
anovalla, aviopuolisonsa kanssa asu­valla
henkilöllä saa olla juoksevia
varoja korkeintaan $2,000.
Vastaus kysymykseenne on siis
seuraava: Jos tulevan miehenne tu­lot
kaikkien eläkemaksujenne kans­sa
ei ylitä $1,620 vuodessa, silloin
Teillä pitäisi olla oikeus saada a-vustuseläkettä
joko nykyisessä mää­rässä,
tai vähemmän, riippuen mei-hen
tuloista. Jos miehen tulot elä­kemaksujen
kanssa ylittävät maini­tun
summan, silloin on todennäköis­tä
että ette saa enää avustuseläket­tä.
Työnantajille on tärkeää estää
työväenliikkeen yhtenäisyys, ensik­si
yhdessä maassa ja sitten kan­sainvälisessä
mittakaavassa. Suu­r
i n osa työläisistä tietää tämän ja
voi selittää sen.
Se mikä ei ole niin käsitettävää
ja jota ei voi n i i n helposti selittää
on se kanta millä tavalla Yhdys­valtain
ja Canadan työväenliikkeen
korkein johto suhtautuu työväen­liikkeen
yhtenäisyyteen ja työvä­enluokan
solidaarisuuteen.-r-He mer
nevat. vieläkin pitemmälle kuin
työnantajat vastustaessaan yhtey­teen
pääsemistä ja tietojen sekä
kokemukseen vaihtamista "ibrilaisissa
yhteiskuntajärjestrfmissä asuvien
työläisten välillä. H e ovat asettu­neet
esteeksi sille kun Canadan ja
Yhdysvaltain työläiset ovat osoit;
taneet olevansa valmiita sosialistisi
ten maiden työläisten toivomukseen
edustajistojen vaihtamisesta. .
. Nämä unionistisen liikkeen joh­tajat
ovat ilmaisseet sairaalloista
pelkoa siihen nähden jos työläi­set^
pääsisivät omin silmin näke­mään
tosiasioita.
Tähän mennessä vain muutamat
uniot ovat käyttäneet hyväkseen
tilaisuutta noudattaa kutsuja lä­hettää
unionistien (edustajia tutus­tumaan
sosialistisiin maihin j a nä­kemään
niiden tehtaat, keskustele­maan
ihmisten kanssa j a jakamaan
leivän heidän kodeissaan. United
E l e c t r i c union jäsenillä on syytä
tuntea tyydytystä koska monilla
jäsenillämme on ollut tilaisuus tu­tustua
näihin maihin.
UE on horjumatta kannattanut
periaatetta veljellisistä rsuhteista ja
solidaarisuudesta, joka on se kalr
lioperusta, jolle rakentuu' yhteis­ymmärrys,
josta taistelu turvalli­suuden,
korkeamman elintason ja
maailmanrauhan puolesta ammen­taa
voimansa ja saavuttaa menes­tystä.
' Me olemme sanoneet, että ne es­teet,
joita uniojen korkeimmat
johtajat ovat täällä pystyttäneet
kansainvälisen työväenluokan vel­jeyden
ja yhtenäisyyden tielle,;
tuDaan murtamaan ei yksin mei­dän
toimestamme, vaan niiden
uniojen jäsenten toimesta, jotka
johtavat tätä taistelua. Tämä joh­tuu
siitä,, koska nykyään enem­män
kuin koskaan ennen, nykyai­kaisen
matkailun huomioonottaen
maailma on tullut hyvin pieheksi
ja ydinponunin .kuoleman ^uhates­sa
se on tullut tarpeelliseksi mei­dän
kaikkien turvallisuuden vuok­s
i . : - ••
Tämä ennustus toteutuu suures­sa
mittakaavassa. Canadan unionis­tisen'
liikkeen suurin enemmistö
on asettunut tässä kysymyksessä
Canadian Labor Congressin kor­keimpia
johtajia vastaan j a on a l ­kanut
murtaa esteitä.
Johtajain vastustuksesta huoli­matta
Quebec Federation of Labor
(CLC) päätti äänestyksellä vaih­taa
lähetystöjä Canadan, Neuvos­toliiton
ja Kansan-Kiinan kanssa.
Tämä__merkitsee suurta askelta
eteenpäin suhteiden normalisoin­tia
kohti kapitalististen j a - sosialis­tisten
maiden työläisten välillä ja
se on voimakas isku työväenliik­keen
-riveissä niitä vastaan," jotka
ovat sitoneet työväenliikkeen
U S A : n monopolieii kylmän sodan
päämääriin.
Ute:n viisi 'henkilöä käsittävät
edustajisto palasi äskettäin kaksi
kuukautta kestäneeltä matkaltaan
Kiinaan, Neuvostoliittoon, Tshek­koslovakiaan
j a Ranskaan.
V i e r a i lu Kiinaan oli vastavierai­lu
Kiinan konetyöläisten union
edustajien veljien L i n j a Chin vie­railulle
Canadassa. Monet U E :n
jäsenet muistavat heidän vierai­lunsa:
ja sen erikoisen kiinnosta­van
keskustelun, joka meillä o li
heidän kanssaan. •
Ollessaan Neuvostoliitossa, sen
maan sähkötyöläisten union vieraa­na,
UE:n valtuuskunta vastasi
isänniltä saamaansa lämpimään,
vastaanottoon ilmoittamalla, että
kun valtuuskunta palaa takaisin
Canadaan se tulee ehdottamaan
U E i l l e että Neuvostoliiton sähkö-työläisten
valtuuskunta kutsuttai­siin
maahamme ja osallistumaan
uniomme 25. vuosikonventioniin.
Ehdotus esitettiin 24. vuosikon-ventionille,
joka pidettiin äsket­täin
Hamiltonissa. Edustajat hy­väksyivät
ehdotuksen yksimielises­ti
ja . siten toteuttivat veljeyden^
ystävyyden ja rauhan politiikkaa
työväenluokan ja kaikkien hyvää
tahtovien ihmisten hyödyksi.
Menneisyydessä vierainamme on
ollut sähkötyöläisten veljesedusta-jia
r Yhdysvalloista, Britanniasta,
Ranskasta ja Kiinasta. Tulevaisuu­dessa,
Neuvostoliiton sähkötyö­läisten
lisäksi, me toivomme voi­vamme
tavata kanssatyöläisiämme
monista, muista maista.
Me tervehdimme Quebec Fede­ration
of Laborin päätöstä kannat­taa
valtuuskuntien vaihtamista so­sialististen
maiden kanssa.- Me
odotamme luottamuksella aikaa,
jolloin ammatillinen liike pyyhkäi­see
täydellisesti sivuun keinotekoi­set
ja vahingolliset esteet ja ryh­tyy
kaikkien ..maiden: työläisten
kanssa täydelliseen ja vapaaseen
edustajiston vaihtoon. Uskomme,
että Se tapahtuu lähitulevaisuu-.
dessa. -
Työläisillä e i ole-mitään peljät­tävänä
vaan kaikki voitettavana
sellaisista vierailuvaihdoista. Sel­lainen
on • tie järkevään yhteisym­märrykseen,
edistykseen ja rau­haan.
•
Arvatkaapa kuka . . . 1;
•195». Fielil EntnprisnClKt
. AU riitltt rctfrv»*
. . . suuteli jokaista naista kemuissa. -
M aailma vuonna
jos Yhdysvallat hyökkää sen
kimppuun! Sellainen lausunto
Ottawasta saisi epäilemättä
VVashingtonin herrat kuuntele­maan,
mitä heidän hyökkäys-politiikastaan
ajatellaan täällä
Canadassa ja muualla maail­massa.
Vain siten esiintyen voi
Canada täyttää velvollisuuten­sa
tässä vaaratilanteessa!
Tosiasia nimittäin on; että
jos Washirigton vie kuubavas-^
täisen"^^ hyökkäyspolitiikkansj
loppuun saakka ja aloittaa Ta-loudeHisen-
ja poliittisen hyök-
-käyksensä lisäksi vielä sotilaak
lisenkin hyökkäyksen "Kuubaa
vastaan se teko sytyttää sor
dan liekit, jotka voivat levitä
kautta tämän' mantereen ja
ehkä sen . ulkopuolellekin.
Onian kansallisen turvallisuu­temme
ja maailman rauhan säi­lyminen
vaatii siis päättävää
esiintymistä tällaisia hyök-käysmahdollisuuksia
vastaan.
Me puolestamme yhdymm^in
niihin hyvää tarkoittaviin ca-nadalaisiin,
jotka toivovat, että
Canadan edustajat YKss?i otta­vat
päättävän asenteen Wash-ingtonin
vaarallisia sotaseik-kailuja
vastaan ja tuomitsevat
USAn h y ö k fc ä y s politiikafn
Kuubaa'vastaan'..
ENGLANNIN VrENTiOFFENSIIVI
NEUVdSTOLIinOON TÄNÄ VUONNA
Englanti aikoo suorittaa voimakkaan
vientioffensiivin Neuvostoliiton mark-r
kinoille vuonna 1961, lausui äsken
Moskovasta.Lontooseen palannut suu­ren
englantilaisen kemiallisen teolli-suusyhtymän
ICIn presidentti Stan-^
ley Chambers. Esimerkin vuoksi
voin mainita, että kun Moskovassa
tähän asti menestyksellisimmässä u l ­komaalaisessa
teollisuusnäyttelysä,
nimittäin Japanin viimekeväisessä
teollisuusnäyttelysä tätä maata edus­ti
80 myynti- ja vientiasiantuntijaa,
niin Englanti panee "tuleen" samas­sa:'
tarkoituksessa 1,200 messuasian-tuntijaa.
Hotellihuoneet heitä var­ten
on jo tilattu.
Neuvottelimme .Moskovassa uusien
tekokuitutehtaiden koneiden toimit­tamisesta
Neuvostoliittoon. Ne "sujui­vat
sangen myönteisesti. Yhtymäl­lämme
on tä^ä hetkellä noin 3 mil­joonan
punnan tilaukset Neuvostolii­tosta.
Määrä kaksinkertaistuu tänä
vuonna j a tähtäimessä on viennin ne­linkertaistaminen.
; Emme vie Neu­vostoliittoon
ainoastaan koneistoja,
vaan myös valmiita tuotteita ja l i ­säksi
neuvottelemme kemiallisen teol­lisuuden
lisenssien myöntämisestä,
kertoi Chambers.
lOIn presidentti sanoi vastustavan­sa
kaikkia kaupan rajoituksia Eng­lannin
ja Neuvostoliiton välillä. Ter­vehdin
ilolla kaikkia toimenpiteitä,'
jotka edistävät kaupan laajentumista
ja sen esteiden poisraivaamista. Tie­dän,
että eräät' vaikutusvaltaiset v i ­ranomaisemme
jarruttavat tällaista,
mutta löytyy myös useita, jotka o i ­valtavat
tämän kaupan edut ja vält­tämättömyyden
sellaiselle viennistä
riippuvalle maalle kuin Englanti, lo­petti
Chambers.
Mainittakoon, että Neuvostoliitto
perusti jokin aika sitten öljynmyyn-tikonttorin
Lontooseen ja englanti­lasten
ostajien kanssa oli jo epäviral­lisesti
sovittu neuvostoliittolaisten
öljyn toimittamisesta, mutta konttori
ei ole vielä päässyt aloittamaan toi­mintaansa
Englannin hallituksen
viivyttelyn johdosta tuontilupien
myöntämisessä.
Times esitti
vastalauseen
Ranskalle
tontoo. — Arvossapidetty lontoo­lainen
sanomalehti Times esitti viime
perjantaina vastalauseensa Ranskan
äskettäin Saharassa suorittaman uu­den
atomlpommikokeen Johdosta-^a
kiinnittää huomion' niihin seurauk­siin,
mitkä koe voi aiheuttaa Afrikan
yleisessä mielipiteessä.
Ranskalla on samanlainen oikeus
kuin Englannilla hankkia itselleen
ydinasejoukot. lehti lausuu artikke­lissaan.
Mutta on tapauksia, Jolloin
oikeuksista luopuminen saattaa a i ­heuttaa
suurempia etuja kuin niiden
käyttäminen.
Epätoivoisissa yrityksissään saa­vuttaa
muut atomivallat ei Ranska
ole välittänyt koetauoata. mitä Eng­lanti,
Yhdysvallat Ja Neuvostoliitto
ovat kunnioittaneet kahden vuoden
ajan.
Mutta ei ainoastaan kokeen' ajan­kohta
vaan myös suorituspaikka oU
sopimaton. Afrikka on tällä hetkellä
PQliittisesti hyvin arka alue. Rans-:
kalaisten atomipaukut voivat v a a l w -
taa valkoisen miehen tulevaisuuden
Afrikansa;
— Maritiusin saarella tapatur­maisesti
kuoleman saanut kilpikon­na
oli 152 vuotias.
Hahmbteltaessa yleiskuvaa
maailman poliittisesta tilantees­ta-
vuonna 1960 voidaan todeta
sen ' jonkin verran kiristyneen..
Hallitseviksi tapahtumiksi koho­sivat
U-2-vakoiIukoneen vakoilu-lento
Neuvostoliiton y l i , sitä seu­rannut
Pariisin, huippukokouksen
luhistuminen, Y K : n yleiskokous,
johon N L : n pääministerin Nikita
Hrushtshevin asallistuminen veti
ennennäkemättömän määrän:
maailman johtavia valtiomiehiä,
sekä Afrikan, ennen kaikkea
Kongon tapahtumat. Aseistarii­sunta
ei kuluneen vuoden aika­na
ole edistynyt N L : n rakenta­vista
ehdotuksista huolimatta,
mutta sitä vastoin ydinasekokei­den
keskeyttämistä koskevasta
"gentlemannisopimuksesta" on
pidetty edelleen kiinni. Vain
Ranska on harrastanut tätä vaa­rallista
leikkiä. Erittäin suuri
merkitys on ollut Moskovassa
vuoden loppupuolella pidetyllä
81 . maan kommunistipuolueen
neuvottelukokouksella. .
Seuraavassa yleisluontoinen
katsaus eri maanosien tärkeim­p
i i n tapahtuiniin.' '
EUROOPPA
NEUVOSTOLIITOSSA JAv K A N ­SANDEMOKRATIOISSA
sosialis­tinen
rakennustyö on' iatkunut
edelleen menestyksellisenä. Neu­vostoliiton
korkein neuvosto on
tehnyt, joukon kauaskantoisia pää­töksiä,
jotka: koskevat mm. työajan
lyhentämistä ja välittömän vero-tujksen
poistamista.
S A K S A N DEMOKRAATTISES­SA
T A S A V A L L A S S A toteutettiin
osuusviljely maatalouden piirissä.
Suhteessa Länsi-Berliiniin ei ole
tapahtunut mitään ratkaisevia
muutoksia.
LÄNSI-SAKSASSA turmiollista
aseistautumispoiitiikkaa on jatket­tu.
Sosialidemokraattisen puolueen
edustajakokous luopui periaateoh­jelmassaan
kokonaan sosialismista,
eikä edes asettunut vastustamaan
ydinaseita. Bonnin neuvottelut
USA:n kanssa Länsi-Saksan osuur
desta amerikkalaisten joukkojen
kustannuksiin ajautuivat karille.
Englannissa huomattavin ilmiö
on ollut työväenpuolueen jakautu­minen
kahtia ja oikeistosiiven
kärsimä tappio edustajakokoukses­sa.
Perussyynä on ollut suhde u l ­kopolitiikkaan
ja ydinaseisiin. Mae-mii:>
anin hallitus luovutti U S A : l le
uusia tukikohtia Skotlannista.
R A N S K A A Algerian sota on jär­kyttänyt
jatkuvasti ja de Gaullen
aikanaan nauttima kansansuosio
on selvästi kutistunut. Ydinaseky-symyksessä
Debren hallitus sai
enää 70 äänen enemmistön. Huhti­kuussa
perustettiin uusi vasemmis-tososialistinen
puolue — lokakuus­sa
saapuivat ensimmäiset länsi-saksalaiset
joukot "harjoittelemaan
Ranskan maaperällä".
I T A L I A S S A on ollut joukko hal­lituspulia
j a kesällä jopa kuolon­uhreja
vaatineita fasistimellakoita-kin.
Syksyn kunnallisvaaleissa
kristillisKlemokraatit kokivat taka­iskun,
kun taas kommunistinen
puolue selviytyi niistä voitollisesti,
KYPROS saavutti elokuussa pit­källisen
kamppailun. jälkeen itse­näisyytensä
ja arkkipiispa Ms&a-rioksesta
tuli tasavallan ensinunäi-nen
presidentti.-
A A S IA
Lähi- ja Keski-idän maissa ei ole
sattunut mitään sanottavia mullis­tuksia
T U R K K I A •• lukuunottamatta,
jossa voimakas inieteDOsoitusliike
kukisti Adnan; Menderesin taantu-mushallUiT^
en. SAUDI^ARABIAS-SA~
sattui''joulukuussa' hallituksen
vaihdos, j oka viittaa käänteeseen
huonompaan suuntaan.
I N T I A N • j a P A K I S T A N I N sekä
K I I N A N ja B U R M A N rajakysy­mykset
sovttiin vuoden aikana. I n ­tian
j a K i i n a n rajakysymyksessä t i ­lanne
on ollut ennallaan.
ETELÄ-KOREASSA inielenosoi-tusliike
pyyhkäisi pois Syngman
Rheen hallituksen, mutta merkeis­tä
päätellen maan taantumuspiirit
ovat vain pyrkineet verhoamaan
vanhat puitteet uusilla kulisseilla,
joten uusia taisteluita on odotetta­vissa.
. ;
J A P A N I A kuohuttivat samoin suu­ret
mielenosoitusliikkeet, jotka oli
tähdätty USA:n turvallisuussopi­musta
vastaan. Siitä huolimatta
hallitus ratifioi sopimuksen, mutta
Eisenhowerin o l i peruutettava vie­railunsa.
Syksyn vaaleissa liberaa-lis-
demokraattinen' hallitussuun-taus
säilytti ehdottoman enenmmis-tönsä
mutta myös vasemmisto me-'
nestyi hyvin.
Etelä-Vietnamissa koettiin val-lankeikausyritys
Ngodinh-Diemin
taantumushallitusta vastaan, mut­ta
se kukistettiin.
LAOSISSA USArn tukemat k a -
pinajoukot kaappasivat vallein,
mutta taistelut jatkavat edelleen,
eikä tilanteen lopullisesta ratkea­misesta
ole vielä tietoa.
A M E R I K K A
USA:ssa huomattavin tapahtuma
oli presidentinvaalit, joiden tulok­sena
. valittiin demokraattien ehdo­kas
John Kennedy. Hän on vielä
osittain kirjoittamaton lehti. Maaa
taloudellinen tilanne on osoitta­nut
horjumisen merkkejä j a mm.
työttömyysluvut ovat olleet korke­ampia
kuin moniin vuosiin. ' Myös
kultavarannon kutistuminen ; p n
ollut merkillepantavaa.
K U U B A on jatkanut määrätietoi­sesti
omaksiunaansa itsenäistä po­litiikkaa.
USA:n öljynpuhdistamot
ja muitakin yrityksiä kansallistet­tiin
ja kauppasopimus solmittiin
N L : n kanssa. U S A : n taloudellinen
ja poliittinen painostus ei ole hor­juttanut
hallitusta.
Eräissä Keski-Amerikan valtiois­sa
— mm. NICARAGUASSA,
G U A T E M A L A S S A , S A N S A L V A -
DORISSA ja V E N E Z U E L A S S A —
on esiintynyt voimakkaita mielen-osoltusliikkeitä
Kuuban puolesta.
A R G E N T I I N A S S A hallitussuan-taus
on, siirtynyt yhä enemröän o i -
kealle, j a kenraalit ovat siirtymäs­sä
yhä selvemmin avainasemiin.
Työläiset ovat järjestäneet joukon
voimakkaita lakkoliikkeitä.
A F R I K K A
A f r i k a l l e kulunut vuosi on mer-»
kinnyt suuren itsenäistymisen a i ­kaa.
16 uutta valtiota on syntynyt
ja vaikka osa niistä on vielä mor
hinaisin sitein kiinni entisessä
emämaassa (varsinkin Ranska oä
tässä suhteessa toiminut erittäin'
"nokkelasti"), n i i n liikkeen yleistä
merkitystä ei pidä väheksyä.
KONGON Ulanne on j ^ k u v a s ti
pysynyt kriitillisenä, eikä ' s o i ratr
keamisesta ole vielä tietoa. L u '
mumba on toistaiseksi vangittuna,
mutta m a h t a v a t voimat kautta
maailman ovat liikkeellä hänen j a
hänen edustamansa kannan puo­lesta.
E T E L A - A F R I K A S S A rotupoli^
tiftkaa on jatkettu edelleen, mutta
nyt on jo valkoisenkin väestön kes«
(Jatkuu sivulla 3)
PÄIVÄN PAKINA
"Suursaavuius" sekin
Kyllä on mukavaa näin pyhien
jälkeen saada apua j a tukea aina
Vancouverista asti! Sikäläiset ystä­vämme
varmaan ajattelevat, että
vuodenvaihteen pyhien jälkeen pi­täisi
olla vielä ainakin yksi viral­linen
lepopäivä, sen iftaan että pi­tää
tulla tavallista: varhaimmin
p u k i l l e ! ! . j a huolehtia siitä että
Jehti ilmestyy "pitkistä pyhistä"
huolimatta. —
N i i n , ne vancouverilaiöet ystä­vämme
olivat panneet kirjekuoreen
eräitä sikäläisten lehtien leikkelei­tä
sillä huomautuksella, että mah­dollisesti
Vapauden lukijoita kiin-nistaa.
mitä kirjoitti esim. Vancou­ver
Sun lehden, tunnettu pakinoit­sija
Jack Scott joulun aatonaat­toja,
eli 22 pnä. '
' Mainittu sanomalehtimies sanoo
saaneensa Y K : n toimessa Kongos­sa^-'
olevalta eräältä vancouverilai-seltai
neitoselta kirjeen, missä k u ­vataan
)hyvin koruttomsati sitä pal­jon
mainostettua "lännen suurme­nestystä"
Kongossa. Omana johto­päätöksenään
mr. Scott arvioi, että
mikäii tilanne jatkun nykyistä l a -
tuaan Kongossa, se voi aiheuttaa
täftärvt^onna joko 1) Y K : n pääsih­teeri
Hammatskjöldin eroamisen
toimestaan tai 2) verisen sisällis­sodan
puhkeamisen Kongossa.
Mutia lainatkaamme nyt vancou-
Verilaisten ystäviemme toivomuk­sesta,
mitä Jack Scott asioista sa­noo:
_-L-.. . M i s s X (hän ei voi ym-
-märrettävistä syistä paljastaa k i r -
'^joittajan nimeä) kirjoittaa jotta
todellisena vaikeutena on tietoi­suus
kongolaisten j a Y K : n henki­lökunnan
keskuudessa siitä, jotta
Y K toimii^ mikäli se toimii lain­kaan.
Yhdysvaltain valtiodepart-.
mentin (ulkoministeriön) kätenä.
. ". . . K u n Kasavubun edustajis­ton
hyväksymistä Y K : n jäsenyy­teen
ylistettiin Yhdysvaltain ulko­politiikan
"suureksi voitoksi" ja
vaikka Mobutua ylistetään "voima-mieheksi",
miss X kuvaa näitä asi­oita
"suureksi johtajain ostoksi",
jotta ne olisivat mieluimmin län­nen
palvelijoita kuin Kongon itse­näisyyden
puolustajia." -•;
,"Jos se, mitä on tapahtunut nyt
Kongossa, olisi tapahtunut Venä­jän
eikä Y K : n alaisuudessa, miss
X uskoo, että silloin "kuulisimme
'Yhdysvalloista hyvin kuluneen u l ­vonnan
ja itkun 'valinnan vapau-'
desta, vapaista vaaleista' ja niin
loppumattomiin. . ,
"Mutta kaikkialla olevan 'Vapau­den
valkoisen isän' roolin alaisuu­dessa
Kongon politiikkaan on i s ­tutettu
mitä räikeintä korruptiota.
Kenellä on j e m m a n rahaa armei­jan
ohamista varten, hän. määrää
tahdin. Laillisesti valittu Lumum-ba
on pidätettynä.
Hän , selostaa miten Mobutun
upseerit'ja heidän perheensä otta­vat
haltuunsa maasta poistuneiden
belgialaisten huvilat palkkiona lo­jaalisuudestaan
j a hän sanoo:
"Yhtäältä katsoen tekee hyvää
nähdä, että kongjolaisia asuu niissä
me, että Y K r t a käytetään m i n j u l ­keasti
poliittisiin tarkoituksiin.
"Me olemme nyt asiallisesti m i l ­tei
eristettyinä kongolaisista. Ai<
kaisenunin meillä oli täyd^inen
liikuntavapaus Leopoldvillessa,
mutta nyt meitä vastaan hyökär
tään, meitä piestään j a vangitaan
siksi kun olemme Y K : n edustajia.
Pyssyillä uhaten on varastettu
kaikkiaan 7 autoa- (me matkus»
tamme mieluimmin yksityisautoissa
Y K : n ajokkien aiheuttaman en­nakkoluulon
j a vastarinnan takia);
kdmeissahuviloissa,_mutta toisaaFj tämä ilmapiiri oA Mobutun sotilai­ta
tulee tunnelma, että~liämä^tiu-det
asukkaat :^9n osittain pilatta
lännen payola^lähjtiläilla." . '
/^vYKrn vaikutus- j a arypvaita. kir­joittaa
miss ovat jatkuvasti las­kemassa
siksi' ''kun ' väestö ja \sen
monet toimitsijatkin ovat menet­täneet
uskonsa V K : n puolueetto­muuteen.
" M e i l l e önJärkeätä uskoa, että
Y K : n 'töiminnää ' fidisi heijastaa
Y K t : h ' yleiskokouksen jäsenistön
eikä läntisen leirin Uditoa, mutta
se ei ole enää mahdollista", hSn
kirjoittaa.
" A s i a k i r j o i h in perustuva selos­tus
on! saatavissa j a sen kirjoittaa
jonakin päivänä Y K ^ joku van­hempi
virkailija, joka rehellisesti
uskoo Kongon itsenäisyyteen j a oi­keuteen,
mutta on kutsuttu sieltä
pois.
"Meidän teknillisen avun opera-tiomme
tallaa miltei p a i k a l l a^
yleisen {urvallistiustynteen j a i n -
;nostuksen puutteen - iruöksi. E i ole mitali kiihbitinta kup me nSem-den
kontrollissa. «Meidän liikunta-:
vapaiittamme on rajoitettu . . ."
Tällaisia terveisiä lähettää siis
k.o. canadalaisneitonen Kongosta,
missä hän näkee koko surkean
vehkeilyn kaikessa alastomuudes­saan.'-
On hyvä, että meillä on Jack
Scottin tapaisia sanomalehtlmie-faiä,
jotka valottavat vähän näitä
valonarkoja asioita.
K i i t o s vaan vancouverilaiset vie­läkin
leikkeleistänne.
— Känsäkoura.
PS.
k u n liikkeemme edustaja Edwiit
Suksi tulee siellä länsirannikolla
käymään parin viikon kuluttua,,
n i i n . hänelle voitte muun ohella
lähettää toimituksellekin terveisiä
— mitä olisi, mielestänne tehtävä,
että tästä yhteisestä lehdestämme
saataisiin parempi "ase" rauhan­asian.'
edistyksen ja yhtenäisyy*
den hyväksi. — Sama.