Vapaus, November 27, 1924

              TOTBtaina. mariaA. 27 B^—Hmr. Vov. tlHh VSIiA
Xv
PinliNtMvaiiNitliDeios^
ErSät «SDulJikkeeo Jobtaiat pai*
Bostavat lakkaamatta osoastoixabi'
taliikkeen ebdotoota pBoIoeetonta
iDonnetta ja todistavat tätä extsiai»
JaM» nllä, että kuIutiuosooBkannat
ovat pnlttaasti taloodellisia 'järjes­täjä,
joiden "häviönsä" uhalla täy.
tyy pysytellä erossa kaikesta poUtt»
tisesta toiminnasta. He näkevät
"taloudeasa" ja "politiikassa" kak-d
erillistä asiaa. Heinrich Kauf>
manoin mielipiteen < makaan kola-tososoaskonnan
päätehtävänä on
"kolotoksen järjestäminen". 'Tah­taat"
osaastoimintamiehet osettavat
kolatokselle tai käytölle nykyisessä
yhteiskunnassa sellaisen merkityk-sen,
jota sillä ei suinkaan ole. M«
nanilaiset tiedämme, että louldä*
en liikkekieB pera*UDa ovat yhteu-fcanaallMet
««hteet koIcoBaiaaodes-aum.
"Talous", siis taloudellinen
rakenne tai taloudelliset suhteet
määräävät myöskin niin sanotun
päällysrakenteen, johon ensisijassa
politiikka kuuluu. Lenin sanoi ker­ran,
että "politiikka on vain talou­den
keskitetty ilmenemismuoto."; Ja
kun tarkastamme lähemmin käytän­nössä
"taloudellisten" järjestöjen,
trustien, kartellien, y. m. kehitys­tä
ja sen yhtedessä maailmansodan,
Ruhrinsodan y. m. syitä, niin ha­vaitsemme
Leninin sanat täysin to­distetuksi.
Nykyään Saksaa hallit-see
Stinnesin johdolla suurpääoman
taloudellinen ja poliittinen valta.
Nämä "taloudelliset järjestöt" to-teuttavat
poliittiset päämääränsä
flfsä- ja ulkopolitiittisesti ja sitä
piintyneinkään reformistinen osuus-toimintamies
ei enää voi kieltää. Ta­louden
taistelu pakkotaloutta vastaan
VVersaillesin rauhan puristavaa
taakkaa" - vastaan, omaisuusveroa
vastaan, kahdeksantunnin työpäivää
vastaan, työmaaneuvostooikeutta.
vastaan, korkeita palkkoja vastaan
jne., jtse asiassa on keskitettyä po­litiikkaa,
kuten jokainen työlJäinen
jo kuukausia sitte on voinut havai­ta.
'Tämän keskitetyn politiikan uK
1.-,— konaisina ilmenemismuotoina 'on
raaka sotilas- j a poHisimielivalta
työväestöä vastaan, sotilaalliset ja
siviilivainotoimenpiteet / työväenlu­okkaa
vitaan.
'"jalous" el ole näissä taisteluissa
ottatv puolueeton. E i , se asettui ak­tiivisesti
työväestön etuja vastaan,
ajoi kaikkialU hyökkäävää, porva­rillista;
suurkapitalistista politilk'
^ kaa. Ja me tiedämme, että "puolu-
^/eieton osuustoiminta" on ollut tuke­massa
tätä politiikkaa. NäinoUen
tämän ''puolueettoman osuustoimin­nan"
"puolueeton talouspolitiik­ka"
on sno^aanisesti jokapäiväisesr
:v;Bä käytännössä vain johtanut siihen,
että osuustoimintaliikkeen järjes^
toUiset Ja taloudelliset laitokset o-
.Ta^ palveUe^^ - talouselämän
aaattamista yhä lujemmin stinhe-
' Iäisten suurporhojen käsiin.
Me hylkkäämme^ "puolueetto-v:
man*^ osuustoiminnan virheellisen
Ja utopiana, koska me tiedämme,
että nykyisissä yhteiskunnallisissa
'Oloissa jyrkkine luokkaeroavaisuuk-
V aineen poliittinen "puolueettomus"
korkeintaan voi olla vain avoimen
:^ 4^ porvarilliskaiplta-l
i s t i s ^ politiikan verhona.
Osuttstoimintaliike ei voi kieltää
luokkaristiriitoja nykyisessä yhteis-
; kunnassa. Osuustoimintaliikkeen re­formistiset
johtajat Heinrich Kauff-roan
ja prof. Hans Muller tulkitse­vat
'osuustoimintaliikkeen taloudel­liseksi
kansanetujen järjestöksi;
w Kummatkin myöntävät, että nykyi­sen
raa'an yhteiskunnan taloudelli-
'' ,nen rakenne luo luokkia ja luokka-vastakohtia.
Mutta juuri tämän suh-
^ teen '^kanssa osuustoimintaliikkeellä
' ' ei -aaisi- olla mitään tekemistä, kos­ka-
osuustoimintaliikkeen päämäärä­nä
on luokattomaan yhteiskuntaan
pyrkiminen. Siksi, heidän selityk-
. siensä mukaan olisi nykyiset luok-
V karistiuriidat sivuutettava 'Iculutuk-
, sen järjestämisen»' tieltä.
Käsite "kansanedut" on meistä
yhtä venyvä käsite kuin "poliitti
nen puolueettomuuskin". Mitä kaik­kea
olemmekaan viime vuosikymme­nen
aikana kokeneet "kansanedut^
verukkeella? Tässä ei meiUä ole
^laa- kaikista näistä kokemuksista
tehclä selvää. Marxilaisina vallanku­mouksellisina
kumminkin V tiedäm
me kaikesta tähänastisesta histori­asta,
että niinsanotut "kansanedut'
ovat aina olleet hallitsevan luokan
etuja. Senvuoksi se merkitsee se-käSbnnuksen
aiheuttamista työväen-lukkeeseen,
kun sellainen työyaen-juokan
järjestö kuin mitä nykyai­kainen
osuustoimintaliike epäile-
P l
tel
ml
I
•'^'•imättä^ on, puhuu "kansaneduista
sensijaan että puhuisi • luokkaeduis­ta:
- .^Yksistään se tosiseikka, että 80
proaenttia osuustoimintakeskusliiton
• jäsenistö^ kuuluvat teollisuusproleta-tiaatfaui,
antaa perustan luokkatais*
'' t d u l l e perustuvalle osuustoimintar
liikkeelle.'Ifksinpa Bruno Zsehätsch
intiottinkdssaätt' kuluttajaednista
tnIÄ siihen tulokseen, että kulntus-osuustoimintallike
on luokkaliiket-ta
— kuitenkin jättäen siitä vetä*
mättä välttämättömät johtopäätök­set.
Nyt kuitenkin on totta — ja se
on sangen tärkeätä — että ozuus-toimintaliike
sellaisenaan ei ole
Inokkaliikettä, vaan se on ainoas­taan
koko köyhälistön Inokkaliik-keen
osa, luokkataistelun yksi or­gaani;
mutta nykyinen osuustoimin­taliikkeen
johto ei käytä tätä or­gaania
proletariaatin luokkataiste­lun
apuna, vaan päinvastoin näem­me,
että proletariaatin "oma" ase
on suunnattu työväenluokan etuja
vastaan.
Kun me siis vaadimme poliitti­sen
puolueettamuuden poistamista,
niin sen tarkotuksena ensisijassa
on se, että osuustoimintaliike tulisi
tietoisesti luokkataistelun palveluk­seen.
K.uIutu808uustoiminnan, joka
taloudelliselta, yhteiskunnalliselta
rakenteeltaan on puhtaasti köyhä-listöluokan
orgaani, täytyy myös
sisällöltään muuttua puhtaasti köy-hälistoläis-
poliittiseksi. ^
Meidän puolueettomat osuuistoi-minta-
apostolimme väittävät: o-suustoimintaliike
on jo "sosialismi-a",
senvuoksi osuustoimintaliikkeen
ei tarvitse enää poliittisesti muut­tua.
Tämä käsitys on perusteellises­ti
väärä, eikä ota laisinkaan huomi­oon
nykyisen yhteiskunnan poliittis­ta
yhtenäisyyttä ja luokkataistelua.
Kapitalistisen yhteiskuntajärjestel­män
olemukseen sisältyy ja koko
historiallinen kehitys osottaa, että
siirtyminen kapitalismista sosalis-miin
ei ole mahdollista ilman tais­telua.
Jotta köyhälistön kaikki or­gaanit,
joiden tehtävänä on sosia­lismin
aikaansaaminen, saisivat t i ­laisuuden
sosialistiseen työhön, on
välttämätöntä, että kaikki orgaanit
sitä ennen ottavat ratkaisevimman
askeleen: johtavat taistelua poliitti­sen
vallan valloittamiseksi valtios­sa.
Ennenkuin polittinen valtakysy­mys
valtiossa on ratkaistu, on kaik­ki
sosialistinen reforn^iseeraus tur­haa
ja aikaansaa vain köyhälistö-luokan
taistelukyvy n heikkenemistä.
Juuri tämän vuoksi kommunistit
vaativatkin osuustoimintaliikkeeltä
köyhälistön luokkataistelun ehdo­tonta
poliittista tunnustamista.
"Saksan vallankumouksen" viisi-^
vuotiskauden olisi pitänyt osoittaa
kaikille proletaareille, että "poli­tiikkaa"'
ei todellisuudessa tehdä
parlamentissa, vaan porvariston ja
proletariaatin luokkavoimien väli­sessä
jokapäiväisessä kamppailussa.
Kaikki nykyisen yhteiskuntajär­jestelmän
kysymyset ovatkin sen­vuoksi
poliittisia kysymyksiä. Ka­pitalistisessa
valtiossa porvarililnen,
poliittinen valta käyttää tämän
hallitsevan luokan hyväksi oikeus­laitosta^
kouluja, kulttuurikysymys­tä
j a taloudellisia kysymyksiä. K a ­pitalismin
kaikkia voimia ja orgaa­neja
käytetään joka päivä keskite­tyllä
tavalla taistelussa proletari­aattia
vastaan ja Saksan ammatti­järjestön,
osuustoimintaliikkeen ja
sosialidemokratian proletaarivastai-sen
j a harhakuvallisen johdon ansi­osta
onnistui taantumuksen ratkai­sevasti
esiintyä proletariaattia yas-taan;.'':-'
<
Saksan sosialidemokratian kym­menen
vuoden kehitys oli välttä­mätöntä,
ennenkuin proletariaatin
etujoukolle selvisi, että sosialidemo­kraattisesta
ideologiasta (aatesisäl­löstä)
on tehtävä Io|>pu. Myöskin
osuustoimintaliikkeessä tapahtuu
nyt tämä muutospros4ssi. Nykyään
alkaa vähitellen selvitä se tosiasia,
että kulutusosuustoiminta on san­gen
kiinteästi sidottu proletariaatin
yhteiskunnalliseen asiaan. ] . Kaikki
ne pikkuporvarilliset ainekset,, jot­ka
ldl9 liittyivät sosialidemokratia
aan ja sen atritatsioonista. myös o-suustoimintaliikkeeseen,
alkavat o-suustoimintaliikkeestä
jälleen pois­tua.
Vaikka keskusliitto kuinka ää­nekkäästi
hokisi poliittista puoluet-tomuuttaan,
niin ei se pidättäisi
näitä aineksia. Nyt kapitalismi ei
enää tarvitse osuustoimintaliikettä
avukseen ja senvuoksi kapitalismin
poliittisille pyrkimyksille on täysin
edullista ryhtyä taloudellisesti tuke­maan
pikkujporvaristoa, ammattillis-ta
ja kaupallista keskiluokkaa. Suu­ri
määrä pikkukauppiaita ja pikku-tehtailijoita
kuuluukin sentakia tätä
nykyä joko julkisesti tai salaa fas-cisteihin,
ovat fascistiliikkeen tär­kein
.tukiaines -j^ keräävät multan­sa
kaikki ne ainekset, jotka 1918:
sta. 1920:n. omaksuivat "olevaisen
tosiasian", mutta tätä nykyä eivät
enää halua mitään tietää sosialis-
; mistä ja proletaarisesta liikkeestä.
Osuustoimintaliikkeen passivisuus
välinpitämättömjrjrs' köyhälistön po­liittisiin
kysymyksiin nähden on teh-nyt
suuren, köyhälistön tärkeimmän
osan välinpitämättömäksi. osuustoi­mintaliikkeeseen
nähden. Tulokset
olisivat vieläkin synkemmät, ellei
koStmunistinen osuustoimintaoppo-ainoaoa
pelastuskeinona kohottanut
tunnussanaa osuustoimintaliikkeen
poliittiseksi saattamisesta. Niin nai­villa,
lapsellisella tavalla kuin Hein­rich
Kaufman suhtautuu "osuusto
mintaliikkeen poliittiseksi saattami
seen", ei tätä kysymystä ratkaista.
Osuustoimintakysymystä eir poliitti­sesti
ratkaista kommunistisessa mie-
Usessä ennen köyhälistön vallanot­toa.
Minä väitän, että Kaufmann
tarkotuksellisesti siirtää kysymyk
sen puhtaasti mekaanilliseksi puo­luepoliittiseksi
valtaukseksi, siten
varottaakseen sosialidemokraattista
puoluetta, siitä vaarasta, mikä hei
tä uhkaa kommunistisen agitatsio-nin
'takia. Sosialidemokraattisen pu­olueen
virkapaikat tosin ovat vaa­rassa
kommunistisen ägitätsioonin
takia. Mutta meidän tärkeimpänä
työnnämme osuustoimintaliikkeessä
on ja pysyy laajojen joukkojen'va­listaminen
osuustoimintaliikkeen
tärkeästä poliittisesta välttämättö­myydestä.
Olisi Saksan Kommunis­tipuolueen
olemukselle vastakkaista
se kun on kokonaisuudessaan köy­hälistön
johtajana luokkataistelussa
"vallottaa" puoluepoliittisia tarko-tuksia
varten osuustoimintaliike.
Saksan Kommunistipuolue ei ole
"kaikki kaikessa", kuten porvarilli­set
ja sosialidemokraattinen puolue,
vaan ainoastaan välikappale tarko
tusta varten ja kaikista tärkein köy­hälistön
taistelun välikappale, pää
Senvuoksi onkin perin typerää
ajatus puhtaasta puoluepoliittisesta
vallotuksesta. Tosin me tahdomme
Saada osuustoimintaliikkeen, köyhä­listön
edun vuoksi palvelemaan lu
okkataistelun poliittisia tehtäviä,
mutta el ahtaista puolueorganisa
toorisista syistä, vaan seuraamme
siinä vallankumouksellisen luokka
taistelun taktiii(kaa ja strategiaa.
Kommunistien tärkeimmäksi tehtä­väksi
jää edelleenkin taistelu osuus­toimintaliikkeen
"poliittista puolu
eettomuutta" vastaan, sen politisoi-miseksi
j a saada' se tunnustamaan
vallankumouksellisen luokkataiste­lun.
Kaikki muut nykyään niin polt­tavat
kysymykset osuustoimintaliik
keessä lopullisesti. kuitenkin riippu­vat
tämän poliittisen kysymyksen
ratkaisusta, kuten yleensä osuustoi­mintaliikkeen
lasku ; tai nousu on
siitä riippuvainen.
uunsia
MURHA MAARIASSA
; Maarian Ruohonpäänkylässä ta­pahtui
raaica murha. Edellisenä i l ­tana
oli kaksi makkarantekijä Vir­tasella
työssä ollutta makkaratyön-tekijää,
Siivo Artturi Saari j a Prans
Vilhelm Viberg, lähtenyt ulos, pa­laten
vasta seuraavana päivänä, mo­lemmat
täydessä humalassa. Pa­lattuaan
joutuivat he riitaauj, jolloin
Viberg oli juossut verstaaseen ja
palanut sieltä kädessään pitkä lah-taripuukko,
jolla hän iski Saarta.
Saari kuitenkin^, sai väistettyä' s i ­käli,
että puukko vain osui häneiii
Huuliinsa, halkaistienrie. Viberg
'kääntyi tällöin poispäin, kun taas
Saari Vibergin teosta julmistunee­lla
otti taskustaan automaattipis-toölin
j a laukasi kohti Vibergiä.
Kuula osui Vibergin selkään. Kum-pastakin
lähdettiin nyt saattamaan
Turkuun lääninsairaalaan, mutta jo
ennen sinne saapumista heitti V i ­berg
matkalla henkieneä. ' Riitavel-jet
ovat molemmat samanikäisiä,
syntyneet 1902, molemmat kotoisin
Mynämäeltä ja molemmat naimat­tomia;
" .
Uin Buotsis faallitaksen puolesta aa-telismiehet
Volmar Ykd^l/j» Tuo­mas
Soreus. Matkalla lähetystöä
kestittiin hyvin runsaasti sekä mo"
alla että juomalla. Viipurissa an*
nettiin eväsvarastoon m. m. 211%
kannua Ranskan. 32 kannua Espasi'
jan ja 120 kannua Seinin viiniä.
Olutta otettiin mukaan yli 21 tyn­nyriä
Lyypekin Ja yli 67 tynny­riä
Suomen olutta. Viinaa oli 151
kannua. MatkaUa ei kiirettä pidet­ty.
Viipurista lähdettiin maaliäc
6 p mä ja Turussa oltiin saman
kuun 26 p:nä. Siellä viivyttiin
nauttien edelleen pidoista j a väki
juomista aina toukokuun 21 päi­vään,
jolloin lopulta jatkettiin mat­kaa
Tukholmaan.
V. 11632 kulki Suomen kautta
Tukholmaan Krimin kaanikunnan
lähetystö, joka samaten kuin Per­siasta
tullut kaukaisessa maassam-me
vapautui väkijuomakiellosta ja
nautti niitä, IcyHäkin halvempia vä>
kijuomia, joita sille tarjottiin.
. —— o-—
TYÖTTÖMYYS TAMPEiREELLA
KASVAA PELOTTAVASI
Tampereella on työttömyys jatku
vasti enenemään päin. Eäällä v ii
kolia oli työttömiä 100 miestä j a 45
naista, mutta on työnhakijoita tällä
Na
viikolla ilmoittautunut jo 80 lisää.
Joukossa on huomattava määrä
maaseutulaisiakin. Viime vuoteen
verraten on työttömsrys kasvahut
mitä suurimmassa määrässä. Esi
merkiksi viime vuonna oli vastaa­villa
viikoilla työnhakijoitten luku­määrä
42 miestä ja 33 naista seka
4^ miestä ja 38 naista.
On huomattava, että viime vuon
•na näihin aikoihin oUj sientään jok­seenkin
runsaasti tarjolla työtä, jo
tavastoin nyt ei sitä ole tarjolla
ollenkaan. Vain jokunen • määrä
työttömiä on saatu Sijoitetuksi pan
colme päivää kestäviin tilapäistöi­hin,
mutta kun jatkuvaa työtä e
ole minkään vertaa tarjolla, on
työttömien lukumäärän lisääntymi­nen
edelleen odotettavissa.
" P O R I N KARHU"
Savonlinnassa olevan Konetehdas
Osakeyhtiön konepajassa vabnistet-tu
Porin kaupungin tilaama sata-majäänsärkijä
"Porin Karhu" on
suorittanut ensimäisen - kdematkan-sa.
Aluksen tajrkastuksen- ja koe-j
matkan -tulos oli tyydyttävä.
"Porin Karhu'? on 24 m. pitkä ja
5.65 m. leveä jäänsärkijä. Se on
varustettu 2€0 hevosvoimaisella;n;s.
Trippel-koneella. Laivan kantavuus
on 24.2 nettorekisteritohnia.- Se on
erikoisen' lujarakenteinen ja laivan
pohjaa peittää 122 mm. paksunen
teräslevj^. "Porin Karhu" lähtee
muutaman päivän kuluttua- Savon­linnasta
matkalle Poriin.
—o —
KÖYHÄN KANSAN ASUNTO­KURJUUS
Eräänä yönä sattui- Hirvensalmen
Tuukkalassa omituinen tapaus, jos­ta
olisi saattanut olla ^ sangen tu-loisiakin
seurauksia. Maanviljelijä
V. Karjalaisen omistamassa tor­passa
asuVan työmies V. Kovasen
perheineen parhaillaan nukkuessa
jutosi tJ^van yälikatto sisään. Y k^
kurkiaishirsi putosi suoraan sängyn
päälle, jossa nukkuivat' Kovasen
apset. Sängyn päät, joiden va­raan
hirsi jäi, ehkäisivät sen kui­tenkin
onneksi murskaaonasta tai
oukkaamasta lapsia; Lasten van-emmat,
jotka nukkuivat toisessa
sängyssä, pelastuivat loukusta pu-otessaan
sängyn pohjalautojen
kanssa lattialle. Katonjätteiden ja
muun mudan seasta saivat akilli
sen rytäkän unestaan säikäjirttämät
asukkaat ' selvitellä itsensä pois.
yynä katon putoamiseen on tieten-n
ollut sen vanhuuttaan lahonnei-suus.
Oi, sinä "yhteiskunnista parhain"
cuinka erinomaisesti siiojaatkin sv
nä työtätekeviä jäseniäsi!
' .' ' i o'' .
RIKOLLISTEN LUOVUTTAMI-NEN
S*OMEN J A VENÄ
JÄN VXLILLA
Submeh ja Suurbritannian välil-ä
allekirjoitetun rikollisten luovut-
;amista koskevan sopimuksen rati-loimisasiakirjat
vaihdettiin Lon-
.oossa.'
Neuvottelut rikollisten luovutta­mista
tarkoittavan sopimuksen ;ai-caansaamiseksi
Suomen ja Neuvos-to-
Venäjän välillä^alkoivat Helsin-ssä
tämän kuun' 10 p:nä. v Neu-vottelulihin
ottivat Suomen puolel-a
osaa oikeusneuvos Allan, Ser-achius
ja lähetysneuvos G. Vinckel-mann
sekä Venäjän puolelta Neu­vosto-
Venäjän täkäläinen lähettiläs
Shemyh ja lähetystösihteeri Sal-
Kaikki meidän suomala^et kotilääkkeemme ovat valmistpt+i o
men yliopistossa käytännössä olevain oppikirjain mukalrT
K. G. K. Nymanein erikoiskatsannon alaisina. Me käv^h •
noastaan parhaita rohtoja vahnistukseemme.
KUMMITAVAROITA
Kuumavesipussia, hinta $1.25
$2.00, $3.00, $4.00 j a $5.00
Kuumavesipussin letkuja,
hinta ...$1.00
Ruiskuja naisille, hinta $3.50
Ruiskuja miehille, hinta $1.00
Ruiskuja lapsille, hinta .35
Korvaruiskuja, hinta .... .35
Nenäruiskuja, hinta .... .35
Varmuusesineitä naisille,
hinta ..,.....,.....:$3.50
Varmuusesineitä miehille,
hinta $3.00 tus.
y.m., y.m .
Kääreitä, Plaastaria,
Haavapuinpulia 25c, 40c, 75c,.
$1.50-
Haavakääreitä 1' 20c, 2' 25c
Exemasalvaa, hint^ .......75c
Hoffmanin tippoja, sydän-aluskipnun
,.......50c ja $1.00
Selkäplaastaria
Rintaplaastaria ...—...
Munuaisplaastaria
Eetterit^pättiä, yskään
ja hengenahdistukseen
Halvausvettä, hinta ....
Hiusöljyä, hinta
Hammastippoja, hinta...
Hammaskitöä, hinta ....
Hammaslmjoja, hinta
40c, 50c j a 75c
Hemoroidesalvaa, hinta
Hajupihkaa, hinta 25e unssi
IntinUnjamenttlä, hinta .50
Snellmanin. koliikkitippoja .50
Kamferttiviinaa, hinta .50
KamferttiöIjyä, hinta . . . i . .50
Emät^ppoja, koliikkiin j a sy-dänaJuskipuun,
hinta .50
.35
.50
.50
.50
.50
.50
.25
.10
25c,
75c
Kamferttia, kmv^'"iC
Nervin tippoja 'f
Parranajosaippaoii^-V.
Puunöljyä . " ' *
Silmävettä . |5
Silmäsalvaa "'"Z""|J
Suu- ja hammasvetti""!!"
TILATKAA meiltä laalcelnettelp. Meillä on aaatavaaa kaikkia Suomen, Canadan ja Amerik.
lääkkeitä, knmmitaTaroita, maskeeransmaaleja y. m. Me maksamme postirahan kaikista ^^a^-
•itä icommUta tilauksMta. — Erikoialääkelnettelot aslamiehille. » 00 tu
ERIKOINEN HUOMIO ANNE-TAAN
SUOMALAISILLE
Sellarankatohtori
Tarkastetaan X-sähkösädekoaeella.
217 Glouceater St. Soo. Ont
— Phone 1306 —
Cymmenen vuoden kokemus «ne-malaisten
keskuudessa.
. A . Maclnnes. B.A. W.H.G. fiher
MaelNNES ft BRIEN
Lakimiehet, Asianajajat, Notoriot.
363 Qoaen Sir.,
Sanlt St«. Marie, Ontario
[onttori vastapäätä Sault Streettiii
tahaa lainataan halvimmalla korolla
Täydellisen kurssin
suorittanut
Hieroja ja Sairasvoi­mistelija
K. A. LEINO, -
336 Albert St., Soo, Ont., Can.
Huom.! 10 vuoden kokemus sai-rada-
ja yksityishierojana.
K. G. K . NYMAN, OmUtaja.
Suomessa ja Canadassa tutkinnon suorittanut apteekkari.
SAULT STE MARIEN
Suomalainen Osuus­kauppa
välittää kaikenlaista ensiluokan rue-catavaraa
sekä kaikenlaista alain­en
rebua. Linjalla olijat tehkää os
oksenne , osuuskaupasta.
369 Wemnghton St., Weat. Ont..
Can. Telefooni 1810 F .
PORT ARTHUR, Ont
la
Kasvo kermaa, Iho puuteria y. m., y. m.
Kaikki parhaita ja viimeisimpiä valmisteita.
NUTSONS DRUG STORE,
Cor. Gore ft Albert SU. SAULT STE. MARIE, ONT.
SUOMALAINEN KAUPPA
Ketagille ja vaatetukselle. Suosittelee kannatusta heimolsi.
siltaan.: Kauppa sijaitsee: '
W. N. J A N A K KA
.302 Albert St., W. Soo, Qataria
SAULT STE MARIEN SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄITOE
ANGLAN LEIPURIUIKKEESTA
27 ALBERT ST. EAST. — PHONE 1230-J.
rOaul^et toimitetaan nopeaan. -rKirjeosote (FINNISH BAEERY
anarkian harjoittaminen nimismies­ten
ja muiden pikkuvirkaherrojen
teolta olevan sallittua, koska nii­den
. suhteen ei yhä vieläkään ryh­dytä
mihinkään toimenpiteisiin. Ya-itelkoot
sitten porvarilehdet vielä,
icuinka' lain kunnioitus kansan kes­kuudessa
höUenee! Eiköhän se ole
sadon korjaamista omasta kylvöstä.
PERSIAN LXHETYSTÖ SUOMES
SA I6004.UVULLA ;
Suomen Historiallisen seuran ko­kouksessa
lokak. 27 p:nä esitti prof.
Yi. R. Melander tietoja kahdesta
Suomen kautta 1600-luvulla mat­kustaneesta
muhamettilaisesta lähe­tystöstä.
Hän kertoi Kaarle yh­dennentoista
aikeista perustaa Ruot­siin
kauppaseura, joka välittäisi Ve­näjän
ja Persian kauppaa Länsa-
Europan kanssa. Siinä tarkoituk­sessa
hän kääntyi Persian sahin
Abbäksen puoleen, joka v. 1607 lä­hetti
suuren lähetystön kuotsiin ja
Engrlantiin tekemään kauppasopi­muksia.
Tämä lähetystö kuHd ke­vättalvella
samatiä vuonna Suomen
kautta Tukholmaan eikä näy mat­kalla
' paljon välittätaeen koranin
- - kieltolaista. Sitä vastaanottamaan
sitsiooni olisi osuustoimintaliikkeen ja saattamaan Tukholmaan lähetet-
KUN MAASSA MALiLITSEE
"LAILUSUUS^
Xskettäih piti Lehtoniemen So­sialistisen
Nuoriso-osastop . järjestää
vierailu-iltama Kolman työväentalolr
le, tarkoituksella perustaa samalla
mainitulle paikkakunnalle sosiaMstä-i^
en nuoriso-osasto. Mutta puuhan
esti Joroisten piirin nimismies. Hän
ei nimittäin antanut lupaa tilai­suuden
pitämiseen, vaan selitti kiel­tävänsä
sen, koska katsoo osaston
kuuluvan viime vuonna Iakkautt>t-tuun
-"kommunistipuolueeseen."
Päätöksestään, jos kuka ei siihen
tyydy, käski vetoamaan Mikkelin
läänin maaherraan. .
Kun osastolla ei tiettävästi ole
ollut mitään suhteita lakkautettuun
"kommunistipuolueeseen", niin on
Joroisten nimismiehen menettely i l ­meisesti
mitat- häikäilemättomintn
kansalaisoikeuksien sortoa, kokoun-tumisvapauden
ja juUdsista huveis-^
ta; maaseudulla annetun asetufeen
maahan polkemista. Joroisten ni­mismies,
niinkuin niin monet muut
nimismiehet ennen häntä, näkyy,
saaneen ; sen. käsityksen, että liän
Toi aineellaan lukea työläisille l ^ a
niinkuin itse tahtoo. Ja maassa,
jossa vallitsee "laiUisuus" ja > "jär­jestyneet
olot", näkyy tuollaisen
Lämpö
Lämpö on myöskin tärkeä voima
maailmantaloudessa. Kaikki kappa-eet
laajenevat lämmön noustessa
, a vetäytyvät kokoon sen vähenty­essä.
Tällä on suuri merkitys t a i -
vaankappalten muotoon ja elämään
nähden. Niinpä maapallon jäähty­misestä
johtuu, että se puristuu ko­koon,
josta on seurauksena alitui­sia
liikkeitä maan kiinteässä kuo­ressa,
joka vaikeasti mukautuu yhä
pienenevän sisuksen kokoon. Onpa
«sitetty teoria, jonka mukaan vuo­rijonotkin
olisivat syntyneet juuri
sen vuoksi, että maapallon sisus on
kutistunut pienemmäksi, mutta- et­tä
sen kiinteä kuori ei ole voinut
jähmeistä vuorilajetsta kokoonpan­tuna
samalla tavoin tasaisesti kuis-tua,
jolloin sen on: täsrtynyt paino­voiman
vaikutuksesta painua ryp­pyihin,
voidakseen pysyä kiinni pie­nentyneessä
sisuksessa.
Tällä tavoin selittelee ihmisjärki
nyksnsellä kehitysasteellaan . niitä
voimia, joiden vaikutuksesta ovat
riippuvaisia yhtä hyvin suuret tai-vaankappaleet
kuin mitättömän pie­net
basillitkin. . Taijon on jo luo&
non s^aisuuksi^ opittu selittä­mään
j a ymmärtämään, paljon uut­ta
tullaan vielä varmasti keksimään
ja paljon on siemmoista,. mikä ehkä
jää ikuisesti ihmislapselle käsittä-mättömäksL
»1
:T:ri H. Quäckehlrash^
Hammaalaakari
107 Cuthbertaon BIk.
IFORT WILLIAM, ONTARIO^
Auki iltasin sopimuksella
—- Phone S. 2334 ^
LAKIMIES ja ASIANAJAJA
Canadian Bank of Commerce
yläkerrassa.
;< Sadbnry, Ontario.
Phone 186 P. O. Drawer 860
ILMOITTAKAA
VAPAUDESSA
Gore St Apteekki
Lääkkeitä, toilettitarpeitä, aikaareja
: ja aigaretteja.
Lääkäri palveluksessa.
Me valmistamme je kehitämme fil­mejä
24 tunnin sisällä.,
Suomalainen. käuppa-apnlainen^
H. S. Boehmer
Kemisti j a Apteekkari.
SAULT STE MARIE. ONTARIO
Leipää
ja leivoksia tarjoamme summissa ja
vähittäin kovaa leipää ja korppuja
lähetetään pyydettäessä^ i
STEELTON BAKERY
Puhelin 739 J .
Matti Ketola.
304 WelBngtoti SL 'W. Sito, Oat
BARliS DRUC m
Suomalainen Ulkolahety» apteekki
Canadan Soossa
Ainoa Sooaaa oleva apteekki, jo­ka
ilmottaa Vapaadecta.
McFadden&McMillaii
Asianajajat, lakimiehet, - notariot
• y.
Konttori:
SAULT STE. MARIE. ONT.
Uriah McFadden.. £. C
E. V. McMillan.
Charlie Häyrinen
AUTONAJURILIIKE
Khone 1157
354 Albert St. W. Soo, Ont
Harmonikka inyytä-
^ vänä -
Hyvässä kunnossa oleva kramaat-tinen
harmonikka jossa on 46 näp^
päintä ja 80 bassoa. Venner JbU.'
350 Bloor SL Sault Ste Marie, Ont
Canada.
Ruokaa ja KahTia
ELGIN LUNCH
12 Elgin St., Sadbnry.
Vastapäätä C.. P. R. sähkosano-
; makonttoria.
Autoajuri samassa paikassa.
Phone 1396.
John Reip»»-
Jos balnatte
paraaU aaaUvisaa olevaa tjrSti »«**
takui S. 302 efi N .743.
THE BRILUANT
Värjäys, ja puhdistusliike.
230 Simpson S t Fort WilK||»
2261 Artk«r St. Por» A r * ^ '
Me olemme henkflöt palveleau*»
henkflöitä.
sen lisäksi, ettase^on
Jokapäiväisenä kaytoss
ton^äyttäjiUe. Sen 1
on parhain sen laajas
Tämä Sanaku-ja <
jom ovat aikaisemmat
Sn laajasta, sis^losta
kasta paperia j a lato
latomalla- täyteläiset e
Tässä Sanatarjass
pergrain Fabricoifsta'
telee nahkakansia.
^ Hakemisto (Index
miehen liikkeessä kek
oanlainen hakemisto
nähden suhteellinen)
tmillisen halpa haken
ensUuokkaisessa kirjat
Kirjan mkoasu o
ollessa huomattavalla
Tämä Sanakirja (
ja laajuuteensa verrat
rikan suomalaiset ova
Siti 00 laatavana k)
poista Amerikaaaa ae
Jlaolevalla kaavakke
VAPAUDEN
Box 69, SUl
Lähettäkää
mal. Sanakirjaa. ]
Kuinka harva työläin
kaän, missä lepää yhde
Tnainehikkaimmista henk
Marxin maalliset jääni
Suurempi osa niistä
usein puheessa mainit;
nimensä ja ovat häi
omaavia, eivät voi sano
on haudattuna. Sent
seuraavat lyhyt kuvaus
kiintoinen Vapauden lul
joille,
Annamme siis erään
esperantistin kertoa hs
ohjatessaan Pohjois-Eni
punutta työläistoveria
suuren oppimestarin h
On kaunis keväinen
tuo ihmisten mieleen U
sen jälkeen jälleen viri
tunteen. Aurinko säi
ciänä. Linnut suloises
lentelevät ympäri j a (
nen kävelyilma. Suosi
dattamaan toveriamme,
sen marxilaisen pyl^
"Pääoman" suuren, kirj
ta löytyy Highgaten l
pohjoisessa Lontoossa,
sanraie haudalle kyseli
n i l l a i E e k s i hän on mie
tellut haudan, juvan
seksikö, vaiko suurenu
kalla-graniitti tai m
merkillä fcaunistetukri?
lenkaan voinut kuvite
hauta voisi olla. - r l
aä, joka luet tämäs
olet haudan kuvitellut
Vähän^ aikaa kävel
vuntBoe Highgaten
Sen, joka ei tiedä, mi
jaitsee, -on vaikea sitä
den joukxtsta, mutta
tarkalleen.paikan, 3äi
: suoraan ötä kohti, ' i
^ kapeaa' tietä tnyötei
Bista yfadenkaltainsta.'