Vapaus, November 27, 1924

              Sivu 4 Torstsuna, marra8k.27 p^Thnr, Nov^ 27ttt IflZI
VAPAUS
fVrf"*»*' soonalsisen työväestön äänenkannatbila, fltnes-t
r y Sadbnryssa, O n t , j o k a tfintai, torstai j a lasaotaL
^ 0 1 W I ^ ^ ^ ^ A E V O V A A R A,
Vastaava. toinutusapnlaipen.
V A P A U S (Liberty)
The only organ of Finnish Workers i n Canada. Pob-lished
i n Sodbury, O n L , c v e r y Tuesday, Thorsday and
Sattirday,^_ • •
Advertising rates 40c per coL inch. Minimam eharge
f o r single insertion 75c. Diseount on standing advertise-i
n e n t The V a p a ' ^ is the best advertising medium
among the F i n n i f h People i n Canada.
T I L A U S H I N N A T :
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
f 1.50 j a yfcd kk- 7 5 c
Yhdysvaltoihin j a Suomeen, y k s i vk. $5.50, puoli vk.
$3.00 j a kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei t u l l a lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset.
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain
lehteen torstaina kello - 3.
Begistered at the Post Office Department, Ottawa,
second class matter. •
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.)
persoonallisella nimellä.
J . V, K A N N A S T O , Liikkeenhoitaja.
LeDJDlisyydeD tiiHanta
Lukemattomat eri uskonlahkot-ammentavat oppinsa
raamatusta, mutta ovat kuitenkin leppymältömissä vi*
hollisuussuhteissa toistensa kanssa. Kukin selittää raa-
' mattua mielensä mukaan. Jokainen hakee niin sano*
' akserome opillista puolustusta aivan jokapärväisten ja
käytännöllisten kysymysten pinnalla kulkeville kiista­kysymyksilleen
raamatusta.
Tänä päivänä on työväenliike jakaantunut moniin
eri suuntiin ja ryhmiin, jotka selittävät toimivansa
marxilaisella pohjalla, väittäen aivan henkeen ja ve-
. reen. saakka taistelevansa marxilaisten kumousteoriain
puolesta. Ja kuitenkin vallitsee eri-jryhmien välillä
hillitön taistelu. Kunkin ryhmän itsensä tulkitsema
marxilaisuus ei johdata heitä samalle tielle,
r Santa kohtalo näyttää tulevan viime aikoina var*
:< ainaisesti kommunistiseksi suunnaksi omistetun lenini*
Iäisyyden osalle. Silläkin yritetään tehdä palttinaa,
josta jokainen luulee voivansa leikata mieluisensa vii­tan.
Jokainen haluaa esiintyä karkkien parahimpana
(leniniläisenä, sen etuoikeutettuna ynmiärtäjänä ja ttilk-
• kina. Kommunistisen liikkeen alkuaikoina tuli tavaksi
i kilvotella kommunistisuudella, mitä se on Ja mita se
e i o l e . Ja kuta enemmän pyrittiin toisista edelle kom-munistisuudessa,
sitä kauemmaksi pyrki todellinen kom-munistisuus
Jäämään. Tämän urheilun seuraukset kä­vivät
niin yleistä kommunistista liikettä repiviksi, 'et-
' ta^^^i liikkeen käytännöllisen oppi-isän
Leninin täytyi kirjottaa erikoinen kirja. Penikka?
; tauti, jossa mestarimme opillisesti Ja. käytännöllisesti
; ; osotti, että monienkin korkeimmille nousseiden «kom-rmunisti^-
euuntain kommunismi oli kaikkea muuta vaan
ei kommunbmia.
Näinä päivinä julkisuuteen .tulleissa lehtiuutisissa
r kerrotaan itse Venäj än konununistipuolueessa piimal le
pyrkivästä leniniläisyyskiistasta. Trotsky ja Sinojeff
näyttävä olevan ristiriidassa siitämitä Lenin on opet­tanut^
Ja mitä l^in erikoisemmin Venäjän työläisten ja
talonpoikain politiikalta ja yleensä koko köyhälistön
vallankumousliikkeen tulevaisuudelta on mahtanut
> odottaa. Tämä kiista, kuten saatamme ymmärtää, ei
> lopputingossa ole leniniläisyyden opillista selyittämis-ta,
vaan leniniläisyyden käyttämistä aseena käytänjaöl-
^ lisissä puolueasioissa. Puolueasiat siis ovat ristirii-
V dassa eikä ; leniniläisyys, aivan kuten sosialidemokraa-den
Ja konununistien marxilaisuuskiista ei johdu mar-
: • xilaisuud näiden eri puolueryh­mittymäin
ristiriidasta.
Mutta kuka sitten kykenee sanomaan ratkaisevan
sanan mitä leniniläisyys meidän kommunistisessa liik­keessämme
merkitsee? Selviääkö se yksinkertaisesti
enemmistö- ja vähemmistökantojen voimien mittelyssä.
- ; £ Ei marxilaisuuskaan Toisen kansain--
: välisen kiistoissa ratkennut enemmistöpäätöksillä eikä
Toisen kansainvälisen johtajien virallisilla Julistuksilla.
Sodan aikana oli Saksan «marxilaisessa» parlamentti*
jasenistoesä ainoastaan yksi mies, Karl Liebknecht, joka
kaildcia puoluepäätöksiä ja puolueensa kuria vastaan
V kykeni esiintymään marxilaisena, äänestämällä pistin-
- ^milJoonia vastaan ja taistelemalla kaikin keinoin köy*
^^hälistön luokkaetujen puolesta; Hänen taistelujensa
B kautta ryntäsi marxilaisuus uusia keliitysmuoloja kohti
Saksan sosialideraokraatian lahoilta perusteiha. Vain
köyhälistön luokkataistelun suurien kokonaisetujen J a
kehitysvaatimusten kannalta voidaan marxilaisuus Ja
leiiiniläisyys^ratkaista sen sisältöä vastaavalta kannalta.
Tavalliselle Jokapäiväiselle työläiselle käy useuikiri
'raskaaksi ymmärtää leniniläisyyttä teoreettisten ongel­mien
yhteydessain Mutta siitä huolimatta Jokaisella työ-^
- läi$ellä on keinoja oikean kannan valitsemiseksi. Ja
yhtenä seyaisena keinona on elävä : työläisomainen ja
luokkataistelun tärkeimpiä piirteitä tunnustava järkL
Jos Jokti «marxilaisuus» alkaa tuntua työväenliiMcees-sä
mukana olevalle työläiselle luonnottomalta Ja jos
^86 hänen liiiäceelleensa asettaa sellaisia tehtäviä, jotkai
eivät mene päähän edes ankarammankaan painostuksen
taikka «kurin» kautta^ silloin on parasta antaa elävän
järkensä ratkaista. Siinä on se hyvä se on
käytännöllisestä elämästä, on itse työläisen elämää Jä
taisteluita. Jos Jonkun «leniniläisyys» alkaa vaatia
työläiseltä luonnottomia. Ja sellaista, jonka käsittämi*
sekäi pitää totuttamalla totuttaa itseään, jos se louk­kaa-
meidän oikeudentuntoamme, silloin on aika tar*
4bstaa onko tämä leniniläisyys kotoisin oikeasta maa*
perSstä. Maistakaamme, että oikea mandlakuus Ja le-jiliuläisyys
ei joUdu koskaan ristiriitaan elävän järjen
kanssa, vaan päin vastoin jiiuri ajattelevan Järjen seu»
cassa tämä yhteys yksin py;styy hedelmiä kantamaan.
Imperialistieii ristiriidat
Ensimäinen järkyttävä riita siitä, k i ^ tulee kon­trolloimaan
Saksan vararikkopesäa, on puhjeiuut liit­tolaisten
välillä. Toisella puolen ovat Ranska ja Eng­lanti
ja toisella J . P. Morganin edustama Amerikan im­perialismin
edustaja, Seymour Parker Gilbert, Joka
Dawes-Morganin suunnitelman mukaan nimitettiin
Saksan vararikkopesän hoitajaksi. Ranska ja Englanti
selittävät yhdessä, että Morgan ja hänen kauttaan Yh­dysvallat,
koettaa vallata käsiinsä koko Europan ta­loudellista
kontrollia käsittävät nyörit ja kiista itses­sään
osottaa, että vaikka koetetaankin maailmalle us-kottaa,
että «liittolaisten kesken vallitsee sopusointu»,
niin todellisuudessa myllertää pinnan alla^ sovittama­ton
ristiriita Lontoon sopimuksen allekirjottaneitten
suurvaltojen välillä arkaltiontoisbta taloudellisista ky-symj^
ksistä. *
Ennen Dawes-Morgan sopimuksen hyv^ymista
päättivät Ranska, Britannia ja Belgia pakottaa Saksa
maksamaan kaikbta ulkomailta tuottamistaan tafveai-neis
26 pros. tullia ostohinnan mukaan ja luovutta­maan
nuo varat liittolaisten korvauskomissioonille.
Morganin nimittämä Europan .taloudellisten .asioitten
diktaattori, Seymour Parker Gilbert, on Saks:an raha­ministerille
lähettänyt kirjelmän, missä selitetään, että
joulukuusta lähtien hän tulee ottamaan haltuunsa kaik­ki
ne varat, mitkä Ranska, Britannia^ ja Belgia ovat
tähän asti ottaneet tullisäädöstensä kautta käsiinsä ja
tämä käsitetään ranskalaisissa, brittiläisissä ja belgia­laisissa
piireissä avoimeksi Morganin hyökkäykseksi
edellä mainittujen maitten itsenäisinä kiusallisessa Sak­san
sotakorvauskysymyksessä esiintymistä vastaan..^ Se­litetään,
että Morganin ja New Yorkin yhdistyneitten
pankkiirien aikomuksena on anastaa itselleen dikta-tuurivaltuudet
Ranskan, Britannian ja Belgian ulko­maa-
asioissa, eikä ainoastaan ulkomaa-asioissa, vaan
myöskin sisäisissä asioissa, jotka koskevat näitten mait­ten
itsehallintoa ja oikeutta säätää tullilakeja Saksan
ostamista ja Saksan näihin maihin lähettämistä tuotteis­ta-
. :
Sekä Ranska että Britannia ovat kummatkin laati­neet
kiivaat protestit Wall kadun edustajalle toimitta­mista
varten, joissa sciitetääni, ''että Dawes-Morgan so­pimus
ei; edellytä näitten maitten sisäisiin asioihin se­kaantumista
ja että sellaisia yrityksiä ei tulla suvaitse­maan.
Koko Europan.asiat ovat joutuneet nurin nis­koin
Ja kiihko on diplomaattisissa piireissä ylimmil­lään.
' •
JarjestömiDe
Perheiltamat
Lehtemme paikkakuntakirjeissä tapaa hyvin harvoin
mainintoja osastojemme toimesta pidetyistä n. k. perhe­juhlista.
Sellaisia näköjään pannaan hyvin|haryO^
toimeen. Niinpä saattaa oleskellai yhdellä /^aikkdcun
nalla vuosikausia, eikä koko ajalla järjestetä osaston
toimesta yhtään perheiltamaa. Eiköhän tässä suhteessa
voitaisi ajatella korjausta:;
Valistunut ihminen ja sitä enemmän työväenliik­keen
vilpitön kannattaja ^kaipaa tavallisen puoluetoi­minnan
lisäksi aina silloin tällöin jotain erikoisempaa
toveritunnelmaa, > sanoisiko jotain erikoisempia jaloja
hetkiä. Tämä kaipuu ilmenee sitä viQcevämpänä, mitä
virallisemmaksi ja arkipäiyäisemmäksi paaston toimin--
ta oh muodostunut. Se vain on todistuksena >mei8sä
heränneestä .paremman kaipuusta ja sanoisiko uu<les-taan
syntymisestä arkipäiväisestä tiedottomasta työläi­sestä
luokkatunteella ja itsetietoisuudella varustetuksi
uuden ajan ihmiseksi.
Mutta perhejuhlien vieton ei tarvitse eikä saakaan
rajottua vain osaston jäsenistön keskenäiseksiseurus-teluhetkeksi.
Niistä voi muodostua samalla Oivallisia
tilaisuuksia uusien jäsenten hankkimiseksi liikkeeseem­me,
joka on meidän tämänpäiväisen toimintamme tär­keimpiä
tehtäviä. Kun me perheiltamiimme kutsum­me
tuttaviamme tai otamme mukaamme ehkä Uuäia jä-senkokelaita,
niin me toverillisella kanssakäymiselläm­me
ja ystävällisellä vastaanotollamme annamme heille
niin suuria siveellisiä toveruuden vaikutteita, että
meidän asiamme ikäänkuin iskeytyy heidän vereensä
heti ensi hetkestä. Me itse saamme tällaisista tilaisuuk­sista
itsellemme uutta siveellistä ryhtiä edustaa entistä
paremmin tulevaisuudessa asiaamme.
Australian työväenpuolueen
asema
Uuden Etelä-Walesin työväenpuolueen poliittinen
ja teollinen siipi pyrkii eri suunnille. Kysymys ön
siitä, toimiiko puolue reformistisena puolueena, voi
pyrkiikö se päättäväisesti vasempaan.
Kaksi vuotta sitten Australian työväenpuolue tun­nusti
ohjesäännöissään tuotannon yhteiskunnallistutta-misen.
Mutta tätä seikkaa ei lainkaan käsitelty tämän
vuoden konferenssissa. Puolueen toirnivat Jäsenet, jot­ka
tämän seikan pitivät kaikkein tärkeimpänä puolue­ohjelmassa,
väKitellen sivuutettiin toimeenpanevasta ^ko­miteasta,
ja useissa tapauksissa kokonaan erotettiin.
Monet työväen politikoitsijat eivät tehneet riittävästi
selvää puolueohjelmasta julkisuudessa ja vaalien aika­na
selittivät, että se ei merkitse mitään. Tällä ongit­tiin
keskiluokan ääniä. Mutta työväenpuolueen peri­aatteellisesti
terveellä kannalla oleva joukko vaati muu­takin
eikä turhaa suukopua. Tämä jouldco kasvaa huo­mattavasti.
Yhtenä tärkeänä seikkana tämän j oukon
voimain kasvusta pidettäköön sitä, että heinäkuussa
Sydneyssä pidetyssä, ammattiunioiden kongressissa teh-tiin
vaatimus, että nykyinen, parlamentin edustaja kut­suttakoon
virastoon takaisin ja tilalle valittakoon hen­kilö,
Jolla on riittävästi selkärankaa taistelemaan työ^
väen etujen' puolesta.
Samaan aikaan kuin tämänsuuntainen liike oh käyn­nissä
Australian työväenpuolueet Uuden Etelä-Walesin
osastossa, näyttää sama liike leviävän muifainkii) Aus­tralian
valtioihin.
Hämmästyksellä ja mielikarvau-della
on järjestömme vakaantunut
jäsenistö saanut vastaanottaa tiedon
Beaver Laken osaston erottamisesta
puolueestamme. Onko sitten Beaver
Laken osaston jäsenien proletaari-suas
j a kommunistisuus niin pe-rati
halvassa kurssissa, että järjes­tömme
toimeenpaneva komitea voi
yksinkertaJEella komentosanalla j u ­listaa
heidät erotetuiksi yhteisestä
liikkeestämme. Vai onko meidän
järjestömme j a puoloeemme j o kai­kissa
muissa eubteiua niin täydelli-neh
j a kaikki pykälät j a päätökset
niin perinpohjin täytetty, että puut­tui
enään yhden muutarman hengen
nimenomaisesti laatiman määräyksen
tekemistä, jonka nojalla sitten yksi
järjestömme voimakkaimmista ja
toimintakykyisimmistä osastoista k >
menuettiin eroon puolueestamme?
Kun järjestömme edustajakokous
viime keväänä hyväksyi päätöksen
dsastojemme omaisuuksien siirtämi­sestä
Canadan - suomalaiselle korp>>-
rationille, tutustui kokous koko laa­j
a s t i niihin vaikeuksiin j a moni­mutkaisuuksiin,
mitä omaisuuksien
siirrossa tultaisiin e r i paikkakunnilla
kohtaamaan. ^ Tuotiinpa esille hy­vinkin
päteviä epäilyjä siitäkin,' et­tä
osastojemme omaisuudet tulisi­vat
plemaan yhtään taatummalla
pohjalla ylefsen korporationin kuin
paikallistenkaan laillistettujen yh­distysten
kautta. "Jfhtenäisyyden
nimessä hyväksyttiin kuitenkin pon­si
koko maata käsittävästä haali-korporationista;
Mutta jokainen
käsitti, ettei haallemme luovuttami­nen
sille voisi tapahtua kädenkään­teessä.
.Parhaassakin tapauksessa
näin laajakantoinen työ vaatii a i ­kaa.
Sepä vuoksi sitten edustaja­kokouskin
hyväksyi pykälän, jossa
velvotettiin osastomme toimitta­maan
omaisuuksien luovutus "sikäli
kun paikalliset olosuhteet sen salli­vat."
- • \
; 'Tähän, mennessä suuri osa osas­toistamme
ei ole vielä^yystä t a i t o i ­sesta
omaisuutensa siirtoa toimitta­nut.
Jotkut ovat kertakaikkiaan
pelkistä periaatteellisista syistä kiel­täytyneet
siirtämästä taloaan ylei­selle
korporatipnille. Niille ei toi-meenjpaneva
ikbmitea ole kuitenkaan
lähtenyt lukemaan lakia, eikä erot­telemaan
puolueesta. •
..^ Beaver Laken osaston haali ja
omaisuus, on tähän aaakka ollut
kahden, .tri^tiisih hallussa, joista
toinen ei pitkiin aikoihin ole' kuulu­nut
edes puolueeseemme. Osaston
jäsenet läli^.ivät hommaamaan - haa­llaan
varmemipalle pohjalle. A i ­noaksi
mahdolliseksi keinoksi' ha­vaittiin,
, että omaisuuden turvaa­minen
tulee: tapahtumaan . p a i k a l l i ­sissa
puitteissa;; ^ 'Niinpä sitten v i i -
mie keväänä pantiin alulle osastoii
jäsenistä muodostetun farmariseu-ran,
eli asiallisemmin sanoen haali-korpörationin
muodostaminen, josta
Beaver, X a k e n . toverit, selittävät jö
keväällä ilmbttaneensa järjestöm­me
keskusvirastoon. Tänä syksynä
saatiin korporationi lopullisesti v i ­rallistetuksi
j a sitten äske^äin
osasto V: yksimielisesti' siirsi ' talonsa
kaihden trustiisin käsistä omalle
korpprationilleen. Tällä toimenpi­teellä
tuli haali pelastettua epävar­malta
. trustiisipohjalta liikkeemme
palvelukseen hiin varmasti kuin
ikinä mikään meidän haalimme saat­taa
olla. •
Kun m. m. Soihtulan osasto jo
aikoja sitten päätti pila siirtämättä
taloaan torontolaisten käsiin keski-tetylle
korporationille, ei- järjestöm-me~'
t.p. komitea korviansa nosta­nut.
Kun suuri osa osastoistamme
on vielä samassa asemassa Sointu-lan
osaston kanssa, ei se ole komi­teaa
liikuttanut. Mutta kun Bea­ver
Laken toverit ainoalla mahdoUi-toivat
omaisuutensa joi^kkotoiiöin-nan
pohjalle, hyppäsi torontolainen
komitea jaloilleen j a laati beaverr
muutakaan' asiaa löytynyt, niin piti
tehdä varta vasten pykälä, laittaa
beaver-lakelaisille ansa, jonka pe­rusteella
dtten saatiin antaa enem­män
santarmihenkeä kuin puolue-periaatteita
huokuva määräys Bea­ver
Laken osaston erottamisesta
puolueestamme.
Jos toimeenpanevalla komitealle
olisi ollut halua tämänvuotisella
toimintakaudellaan tehdä jotain
hyödyllistä järjestöllemme j a puo­lueellemme,
niin sillä olisi ollut t i ­laisuus
monien täyttämättä jäänei­den
pnoluepäätösten ^voimaansaatta­miseen
j a edistämiseen, joilla olisi
voitu vaikuttaa kasvattavasti eikä
hajottavasti. Viime keväisessä puo­lueemme
konventionissa järjestöm­me
osastojen ankaralla painostuk­sella
saatiin ajetuksi läpi ponsi, jos­sa
puolueemme toimeenpaneva ko­mitea
velvotettiin m. m. ryhtymään
toimeen unioiden järjestämiseksi
Keski^ ja . Pohjois-Ontarion kaivos­alueilla.
Puolueemme hallinto ei
ole tehnyt tämän puoluesäännön
toteuttamiseksi mitään. Ja meidän
järjestömme toimeenpaneva komi­tea
ei ole välittänyt ruveta vaati­maan
tämän päätöksen noudattamis­ta,
vaikka tämän työn alulle pane­mista
on jäsenistömme keskuudessa
niin kipeästi kairattu. Workerin
levityspäätökset ovat saaneet sam-maltua
samalla tavalla, mutta sen
sijaan on' komitea lähtenyt höperöi-mään
Workerin laajentamista, ikään­kuin
missään vakavassa työväen­liikkeessä
voitaisiin lähteä painos­tamaan
sellaisen lehden laajenta­mista,
jolla on ainoastaan joitain
satoja tilaajia. Järjestömme toi­meenpanevalla
komitealla olisi o l ­lut
lukemattomia velvollisuuksia y k ­sistään
suomalaisen järjestön puo­lesta
ohjailla j a neuvoa puolueem­me
hallinnollisia elimiä käytännölli­siin
tehtäviin englanninkielisen liik­keen
rakentamiseksi, mutta kaikek­si
onnettomuude^ksi se on katso­nut
näitä velvoituksia yli olkansa,
mutta . sen sijaan sitä suuremmalla
antaumuksella toiminut verojen ja
kaikenlaisten mahdollisten maksujen
•kantajana jäsenistömme keskuudes-sa.
Sen toiminnassa on viime a i ­koina
yhä enemmän alkanut kuvas­tua
pintapuolisen virkavaltaisuuden
tavottelu kuin pyrkimys saattaa
meidän liikkeemme käytännöllisten
asioiden hoitamiselle ' aatteellinen
sisältö. •'• •' / .^ •
'Beaver Laken toverit ovat paik-kakuntakirjeessään
lähettäneet ; ter­veisensä
meidän järjestömme jäse­nistölle,
iettä he tulevat edelleen^
kin päättäväisesti toimimaan Kom­munistisen
; liikkeen edistymiseksi.
Meillä on syytä luottaa heidän v a ­kuutukseensa.
Heidän haalinsa on
ollut alunpitäen yk^inoiBaan tässä
työssä.; Mutta, mitä meidän pitää
sanoa siitä talosta,, jossa järjes­tömme
toimeenpaneva komiteakin
puolueemme jäseninä toimii j a , j o n ­ka
kommuiiistisuuden yalyominen
pitäisi olla myöskin töiirieenpaheva.n
komitean asia. Sen sijaan kun
Beaver Laken kyntömiehet j a työ-
Jäiset näyttävät käytännössä, että
meidän haalimme ei ole ketään mui­ta
kuin luokkatietoisiä työläisiä var­ten,
meidän järjestömme toimeen­panevan
komitean siipien suojassa
toimivalla Toronton osaston haalil-lä
pidetään kiriconmenoja joka S U D -
huntai. Silloin kun muissa haaleis­sa
sunnuntai-iltaisin työläiset ko-kopntuvat
ohjelmailtamiin tekemään
luokkäiietoista' valistustyötä, mei­dän
toimeenpanevan komiteamme
haalilta kuuluu messun hyminä t ai
virren veisuu. Allekirjottanut ön
nähnyt lukemattomia työväentaloja,
mutta vielä minkään osaston rap­pujen
vieressä* en ole tavannut sa­manlaista
mustaa ilmotustaulua j on
panevan konuteao jäsenet ovat jo
niin kotilntnneet haalinsa Idz^onme-noihin,
että eivät enään osaa erot­taa
^mustaa valkoisesta, niin siir­tykööt
kirkonmenoineen niibis h i o -
l i i n . Toissa ammatikseen sellaista
harjotetaan.
Järjestömme toimeenpaneva ko­mitea
on Beaver Laken osaston
erottamisella tehnyt - huonon palve­luksen
liikkeellemme. Pintapuoli­sella
, oikoisuudellaan on se saatta­nut
järjestömme laillistetun haali-korpPratipnin
johdon j a tarkotuk-sen
kyseenalaiseksi Beaver Laken
tapaus ei ole omiansa innostamaan
haalien luovuttamista torontolaisten
käsiin keskittyvälle korporationille,
kun kerran tämän. järjestön johto­keskus
antaa näin huonoja todistuk­sia
kykenäisyydestään johtaa tä­män
korporationin asioita. Toiseksi
se- seikka, että torontolaisten oma
talo on muodostunut pappien tyyssi­jaksi,
panee epäilemään ymmärre­täänkö
Torontossa ollenkaan m i ­hinkä
meidän haaliemme käytön
täytyy rajottua.
vaksi Jj aa T£*na ljäl^keetn ^*;-^r*r*^* ^^
iäkseen ^uum^^Z-^"^
työn välityspalkkiot- ^ " - ^^
"Yhtenä johtopäätökä^.3 -V
ta vääryyksbtä ^Znt^S^"-
on saateva yleiset tvön.A ' * ^
tot yksityisten. v ä H Ä ^ ^
kovien toimistojen t i l S ^ " *?
taaa raportissa. '
"Yleisön mielipide ka!Kc^^
kin «ihen suunta tS^-^^^Iö.
tystoimistojen tulee oUa
jolloin e d e i l l i e n S : ^^
ryydet j a keinottelut e i v s T T ' ^
dollisia". lausutaan
tissa lopuksi.
Apotti Coigjiardiri -
kirjan esipuheessa saaL. iST"
m. seuraavan, Anatole YrJ^
nasta lähteneen verrattain
Toimeenpaneva komitea on kärjpalan. Apotti Cainard
käs ratsastamaan leniniläisyydellä,
mutta se itse ei edes viitsi ajatella
mitä leniniläisyys todellisuudessa
meille merkitsee. Leniniläisyyden
y k s i , tärkeimpiä neuvoja on, että
kaikissa puolueasioissa, ja sitä
eneinmän johtotoimissa, ^täytyy a i ­na
"seitsemän kertaa mitata, en­nenkuin
leikkaa." Meidän toimeen­paneva
komiteamme ei ole Beaver
Lnken asiassa- eikä muissakaan. asi­oissa,
joissa se on halunnut erikoi­sella
isännyydellä esiin tyä,-*''mitän-nut
edes, kertaakaan. Se e i ole viit­sinyt
ajatella, että Beaver Laken
tajpauksella tulee olemaan huono
moraalinen vaikutus koko meidän
järjestössämme. Ja millä keinoin ja
kuinka pitkän ajan perästä me ts^as
voimme parantaa, jos koskaan, nä­mä
tahallaan isketyt haavat. Ei
ainakaan järjestömme toimeenpane­van
komitean pintapuolisilla ukaa­seilla
niitä paranneta. Niihin voi­daan
odottaa parannusta vain itse
työläisten oikeudentuntoon j a työ-väpnliikkeen;
vakaumuksiin perustu­valla
toiminnalla, mutta kuka me­nee
takaamaan, antaako järjestöm­me
johto meidän liikkeemme yleistä
hyvää koskeviat vaatimukset päästä
oikeuksiinsa. Se v o i olla mahdollis­ta
vain sen kautta, että toimeen­paneva
komitea itse pjn-kii paran­nukseen
j a asettaa itsensä alttiiksi
työväenliikkeen terveen hengen pa­rahtavalle
voimalle, i
? Onni Saari.
, ., T P' J h i i Q:
—,. kaikkien väärien r>er.'-,« •
den hävityksen jälkeen jaa '"'^
sella ^otteella nyt ensi aluksi saatj-kalainen on Toronton osaston talon
edustalla j a jonkalaisia tapaa vain
kirkkojen eteisissä ja seinämillä.
Jokaista, ken lähestyy Toronton
lakelaisille ultimaattumin,^ että hei-, ^saston, haalia^ t ^ e h t i i . tämä tei­dän
on niiden j a niiden .päivien ^-jmeenpanevan komiteamme hengen
säilä tehtävä kuten heille määrätään, l i e d suurelle mustalle taululle p a i -
Onhan säännöissämme pykälä, jon- qetuilla raamatunlauseilla, kirkon-ka
mukaan järjestömme .t.p. kpini-|nienoilmotuksilla j a mtkulla uskon
tealle annetaan; valtuuksia edustaja- nollisella hölynpölyllä. Onko sitten
kokouksiemme väliajoilla. Komitea ihme, että Toronton varanaiset työ-näki'
vallastaan prameita - värejä;
Sääntöjemme puustavi näkyi heille
määräävämpää : kuin liikkeemme
asialliset tehtävät j a velvoithkset.
Vaikka komitealle nimenomaan neu­vottiin
ulkoapäin, että ei ole sove­liasta
eikä asiallemme eduksä läh­teä
panemaan toimeen erikoista ajo­jahtia
Beaver Laken osastoa vas­taan^
varsinkaan kun tällä haall-kysymyksellä
ei ole mitään teke-läiskerrokset
eivät ota kotiintuak.
seen tähän taloon. Onko ihme, jos
osaston alaseuroilla ei ole toimin­tapaikkoja
kun haalin juhlasali on
meikälluselle toiminnalle tärkeiksi
ajoiksi vaivaisesta vuokrasta, muu*
t^DDasta hopeax>enningistä luovutet>
t u kirkollisille menoille. Ja tässä
talossa pesivä toimeenpaneva: ko­mitea
lähtee; sitten jakelemaan mää­räyksiä
muiden paikkakuntain työ-mistä
itse puolueemme periaattei- läiälle mitenkä haalia on hoidetta-den
kanssa, e i : se näistä neuvoista j v a . Asia on se, että sikäli k u n mei-välittänyt.
Sitä paitsi melkoinen l ^ n haaleissamme puhdistasta t a r -
osa Beaver Laken farmaritovereis-'-vitaan, niin se puhdistus täytyy a l ­ta
oli j o lähtenyt tavanmukaisiin
talviansioihinsa-: pois paikkaknnnair
kaa Torontbäaij, toimeenpM
mitean omista nurkista. Meidän
ta, joten on otettava sekin seikka järjestömme, eikä meidän kommu-huomioon,
että^ kotosaUe jääneet jä- > nistinen liildceemme e i v o i enään
pitemmälle sallia sitä, että jolla-jcm
haalillamime ;pidetään • :\säänni5l-lisesti
kukpÄmenoja.^^^^^^^ &
töön. Jos - T^
lienkilöt, j a ,järjeisttmm i tbinieeii-;
senet eivät halnneet: omin - päinsä
lähteä muuttelemaan yhteisiä pää­töksiä.
Mutta : nämä tosiasiat jätti
komitea syrjään; turhamaisen isän-nöimishalunsa
:.tieltä. : J a r k u n . ei
Russell Sage Foundation ön j u l ­kaissut
, piUutamia kohtia viisivuoti
sen ; tutkimustensa tuloksista työttö­myyskysymyksessä,
osoitten, että
lO-r-12 prosenttia kaikista Yhdys-yaltain
työläisistä on aina työttö-minä,'
laskemalla keskimäärin hyvis­tä
jä huonoista ajoista.
Raportissa ei mainita työttömien
nykyistä lukumäärää tarkalleen,
vaan sen sijaan sanotaan, sen käsit­tävän
"useita miljoonia miehiä j a
naisia". <
"Mitä iaajimmallct levinnyt työttö­myys-
on nyt jatkuva ilmiö,laajakan-toisine
taloudellisine, yhteiskunnal­lisine,
henkisine j a moraalisine vai­kutuksineen".
"Etsiessään työtä vissien'keinotte­levien,
maksullisten .työnvälitystoi­mistojen
välityksellä;';riistetään t u ­hansia
miehiä j a naisia näissä toi­mistoissa".
"Hallituksen työnvälitystoimistot
voisivat tehdä huomattavan korjauk­sen;
työttömyyden tähän j a useihin
muihinkin puoliin, jotka ilmenevät
työttömyyskysymyksen yhteydessä."
Tutkimus, jota on johtanut M .
Harrison; käsittää 70 kaupunkia ja
31 valtiota j a C a n a ^ n . Raportin a l ­kulauseessa
mainitaan ensiksi, että
jokaisena vuotena on ^työttömänä
1.000,000—6,000,000 työläistä viik­koja
j a usein kuukausia; j a jatke*
taan m.m. seuraavasti: . .
"Työläisten kapinallisuus sellais­t
a - teollista tilannetta kohtaan^ jos-^
sa ainainen turvattomuus . j a epävar-muus
työnsaantiin on yleinen, l i ­sääntyy
yhä. Sitä e i aiheuta yksin
työttömyys, vaan myöskin työttö­myyden
pelko — tietoisuus, että m i ­kä
työ t a i toimi hyvänsä on epävar­ma^
riippuen kokonaan talondellisis-ta
muutoksista." ,
'Tilannetta pahentaa suuresti se
seikka,'. että ammatiton työläinen;
joka^ on etsinyt työtä vissien työn-
TOlitystoimistojen kautta, joutuu
sellaisten vääryyksien alaiseksi, k u ­ten:
maksamaan työn välityspalkki­on,
eikä kuitenkaan sai&kaan työtä,
tullen lähetetyksi sellaisiUe etäial-le
alneOle, misä työtä ei ole saata­vissa,
t a i missä työv on kokonaan
epämiellyttävää, j a josta hän e i k y ­kene'
palaamaan kotiseudulleen, p i t ­kän
matkan j a kyytikustannuksien
suuruuden taikia, 'Inonessar-tapauk­sessa
-hän: tyonväfitTsagentin ja
työnantajan - yhteis&i ; v :rsopiinuksen
tilalle yhteiskunta, ) ^ ^ ' ^
tuu välttämättömyyteen, joniTlS
ovar vanhemmat kuin Saturnust
vallitsevat vielä sittenkin kuin Pr^
metheus on saanut syöstvksi i^u.
rin valtaistuimeltaan! Siitä äajS"
kuin apotti Caignard näin s a n ^
Prometheus monta kenaa kuHjts
nut Jupiterin, ja tämän viisaan t J
nustukset ovat käyneet toteen nji,
kirjaimellisesti, että voi epäillä n,:
kyään, niin paljon muisfjttaa B J ^
järjestys vanhaa, eikö vaha sistn-^
kinole jäänyt vanhalle Jupiterille
Useat ihmiset, menevät niinkin piti
källe, että kieltävät tuolta titaannu
olemassaolon. Ei näy enää, sanovat
he, hänen rinnassaan haavaa, jonh
kautta vääryyden kotka raateUlä.
nen sydäntään ja jonka pitäisi vuo-taa
verta iankaikkisesti. Hän ei tie-dä
mitään tuskista eikä maanpakon,
sa vaivoista. Se ei ole se työläisju.-
mala, joka oli meille luvatta ja jota
me odotimme. Se on vanhan ja naa*;
rettavan Olympon lihava Jupiter.
M i l l o i n siis ön ilmestyvä hän, tso^
ihmisten roteva ystävä, tulensytyttä-jä,
tuo vielä kallioonsa naulittu ti­taani?
Vuorilta kuuluva pejjättävi-ääni
ilmoittaa, että hän nostaa ja
ääretöntä paattaan raadelluille har­tioilleen
j a me tunnemme jo yllänK
me hänen kaukaisen hengityksensä
lieskat".
Siinä on sanottu paljon, äärettö­män
paljon totuutta — kaikki eivät
sitä jaksa tarkalleen käsittäakään.
Toronton uutisia
Taasen nu*i autotehdM Toroi-toon.
Roamer Motor Co., jonka
pääliike on Mich., Kalamazoo niiai-;
^essä paikassa on pstanut Torontos­sa
tehdaslaitoksen jossa alkaa ra­kentaa
Roamer nimisiä autoja.
Liikkeen pitäisi alkaa käy-ntiin joa-.
lukuun alkupäivinä. Kummallisinta •
tuon liikkeen hommissa on se, että •
he ; ovat alkaneet myyskentelemää
liikkeen osakkeita, joiden hinta on;
kymmenen dollaria kappale. MutU
niitä ei kuitenkaan myydä muct».
kuin 14 kappaletta käsittävässä rf^-.
mässä ja nämä liikkeen palvelnkse-;
sa olevat agentit, joista ainakin yi-•
si on suomalainenkin, ovat saanMt^
suomalaisiakin ostajia osakkeille h-{
pallien heti antaa työtä liikkeai
käyntiin alkaessa. Verkkoon ia|
tarttunut suomalaisia sellaisialm,;
j o i l l a on ollut varoja vaan join;
kymppidollari, Icpska ensinnä 03;
ollut vaatimuksessa osakkeita ksniK
paavalla agentilla että maksamsEi;
25 dollaria niin pääsee työhön 3»
saa lopun osakkeista maksaa tie­naamastaan
palkasta. Onjco i»
liikkeen-taholte ollenkaan tehty e-des
tuollaista vakuutusta että lun­ki
ostajat pääsisivät työhön? ^ ;
Nyt kuitenkin on ilmi tuUnt,
tei liike salli osakemaksua makset­tavan
vähin erin eikä millään 5:
palkaUa vaan on kaikki osakkej
jotka ovat viime päivinä osteto,
maksettava loppuun t. k. 27 p>
vään; No nyt ne henkilöt, jo».,
ovat osakkeihin kiinnittäneet^:
noiÄ rahansa ja joilla ei ole ese^
työpaikkaa josta voisivat hani^
uutta, ovat kyvyttömiä maKsan*^
tuota loppusummaa. Jos ne
menettävät tämän 25 doUana vtf.
siksi, etteivät ole osakkeita H ^ ;
vältä henkilöltä saaneet kylUn ^
teviä selostuksia, on syy
suurelta osaltaan tuon agen^n,]»^;
Mn voidaan myös sanoa
kekauppoihin mennessä ^ff"^,
tarkempi selostus, vallanbn nu-«
j o t k a meÄevät ainoat sen^^isUB
hih sysäämään hämarape»^
tiedoina. 'Alkaako l^ke k a y n t t n j
koska, sen tietysti " ä j ; t t a a j d e^
suus. Liike saattaa f^^^^
kavarainen ja tekee hiketta
«n liikelakien mukaan, l^,^^
Slliset kuolevaiset heti ensi ^
kyukisne llsäi ttme onvaassttiak akaun n ^ov'^at« fs iihen jJO*
k a i S ^ S a a l a T o - ^ ^ ! .
pitemmän aikaa on o^"^* f S o ^ ^
i a alafeen. saada ^ . ^ ^
^ s ^ ^ r n L t i j i ^ ^
san sataSuuäkymmcnra «•
ndstijaUoesa-ei. ola'sa«aaUa oBe^