Vapaus, February 18, 1967

              Kankkonen kohensi mainettaan
ottamalla pikkumäen voiton
Autrans. — V e i k k o Kankkonen
v o i t t i Grenoblen esikisojen pikku­mäen
k i l p a i l u n sunnuntaina piste­määrällä
218.8 j a löi toiseksi s i ­j
o i t t u n e e n Itä-Saksan Dieter N c u -
e n d o r f i n 5,4 pisteellä. Kolmante­na
oli p u o l a l a i n e n Josef Kocjan.
^ Kankkosen hypyt kantoivat 76
ja 73,5 metriä. Heikki Väisänen
o l i seitsemäs pistemäärällä 208.4
ja Topi Mattila yhdestoista 204,8.
.. Päivän pisimmän hypyn teki
r a n s k a l a i n e n A l a i n Macle, jonka
t o i n e n ilmalento kantoi 77,5 met­riä.'
•
25-vuotias bulgariatar Krastana
Stoeva nousi tämän talven h i i h t o ­k
u n i n g a t t a r e n kruunun lähimmäk­si
tavoitteliiaksi voittamalla y l i ­voimaisesti
Grenoblen kansainväli­sen
h i i h t o v i i k o n naisten 10 k m :n
h i i h d o n .
V e i k k o Kankkonen saavutti Gre­noblen
esikisojen ;70 m:n niäe.';sä
A u t r a n s i s s a sunnuntaina henkilö­kohtaisesti
suuren voiton ja sa­m
a l l a tähän saakka ainoan, suoma-
. l a i s v o i t o n näissä kisoissa. ^
MÄENLASKU (PIKKUHIÄKI)
1) V e i k k o Kankkonen Suomi (76
—73.5) 218,8, 2) Dieter Neuendorf
Itä-Saksa (73—75) 213,4, 3) Josef
K o c j a n Puola (73—73,5) 213,0, 4)
P j o t r Kovalenko N-liitto (75,5—
73,5) 212,0..
NAISET, 10 K M HIIHTO:
1) Krastana Stoewa Bulgaria
34.37,3 2) K l a v d i a B o j a r s k i N - l i i t -
tö'35.20,3 3) Stefania B i e g u n Puo­la
35.22,6 4) A l e v t i n a K o l t s h i na
Nrliittö 35.28,5 5) B e r i t Börde N o r -
ja 35.28,7 6) G h r i s t i n e Nestler Itä-
Saksa 35.33,6.-
SD-puolueneuYO^to kannaitaa Kekkosen uudelleen valintaa
kullan ja hopean
Toivo Hietala
50 km TUL:n
mestariksi
L a h t i . ' — T U L : n • hiihtomesta- i
r u u s k i l p a i l u j c n päätöspäivä Lah­dessa
sunnuntaina oli harm.ia ja •
sumuinen. Se ei kuitenkaan c i t i i - i
nyt; hvvän k i l n a i l u n . muodoi^tumis- '
ta varsinkin . 50 kilometrillä. Huis­kaan
hiihtomj)i-a-tonin v o i l l i Raia-mäen
33-vuotias maalari Toivo i
H i e t a ' vakuuttavasti ennen • S-i.loii-
V i l p p a a n Lehtoa ja sPurp. t o v c n a M n :
Taisto Lehtiala. Mioskato hiihln-m
a r a t o n i l l a oli harvuiai.^^en .suuri,
sillä 75 ilmoiilautunco.sUt v a i n 2 1 i
h i i h t i matkan loppuun. , .
K a j a a n i n Kuohu olti jo toiseni
viestimestaru{iden, .sillä sunnun-!
t a i n a Kuohun tvttcih-io oli lav-sin :
omaa luokkaansa johiaon . vie.sii;i ;
lähdöstä maaliin asti la n i i n k;:t-•
kesi Inkeroisten V i h u r i n viisi vuot-1
ta kestänyt valtakausi ja \ ' i h u nn
tytöt .saivat tyytyä hopeaan.
50 kilometriä . i
1) j a mestari Toivo Hieta ;;.23.46;
2) Lasse Lehto 3.2,1,30. 3) Taisto : , ^ • 9 T =:9
L e h t i n e n 3.27,29. 4) Matti Ketola . P"^*^^^* ^^-^^
3.28,47, 5) Jaakko Sivonen 3.30.00.,; Dallas, Texas. — U S A n maail-
6) Raimo Ilomäki 3.32.-42. . i manennätysmies kuulantyönnössä
M a i s t e n . 3.\5 k m : n v i e s t i n h i i h t o j R a n d y . M a t s o n y l i t t i sunnuntaina
Oslo. — H o l l a n n i n Kees V e r k e rk
puolusti loistavasti MM-titteliään
B i s l e t i n luistelupyhätössä sunnun­taina,
j o l l o i n siellä päättyivät tär
mänvuotiset luistelun maailman­m
e s t a r u u s k i l p a i l u t . Verkerk voitti
muutamaa viikkoa -aiemmin Lah­dessa
EM-kruunun, joten häntä
! voitaneen epäilemättä pitää vuo-j
den l u i s t e l u k u n i n k a a n a . Vastaavan-
I laista tuplavoittoa ei o l e . kukaan
; pystynyt saavuttamaan sitten vuo-i
d e n 1958; j o l l o i n Neuvostoliiton
Oleg Gontsharenko vei niinikään
kummatkin tittelit. V e r k e r k i n voi­ton
kruunasi sitä paitsi hänen saa-vuUamansa
uusi yhteispisteiden
maailmanennätys 178.058.
T U L O K S I A
1.500 m: 1) A i d Sohenk Hoi-,
lanti 2 09,1 2) Kees Verkerk Hol­lanti
2.10,0 3) Svein E r i k Stiansen
N o r j a 2.10,5 4) Ants Ant-son N -
l i i t t o 2.10,6 5) V a l e r i Kaplan N -
l i i t t o 2.11.2 6) F r e d Anton Maier
N o r j a 2.11.4.
10 000 m: 1) Kees Verkerk Hol­lanti
1.5.51.7 2) P e r W i l l y Guttorm-sen
.\orja 15.54,.9 3) F r e d Anton
.\hiier .Norja' 15.57,5 4) A i d Schenk
H o l l a n t i 1,5.00.8 .5) Ingar B o l l e r ud
N o r j a 16.02.9 6) Stanislav S e l j a n in
N - l i i t l o . 16.07,9.
Y h t e i s p i s t e e t : 1) Kees Verkerk
H o l l a n t i 178,053 ( M E ) 2) A r d
Schenk Hollanti 178,533 3) Fred
.-Vnton Maier N o r j a 180.495 4) Ants
A n f i O n N-liitto 181,578 5) Svein
E i i k Stiansen .Norja 181.690 6) V a ­l
e r i Kaplan N - l i i t t o 181,798.
' Helsinki. — Sosialidemokraat­tisen
puolueen puolueneuvosto
päätyi viikon lopulla puoluetoi­mikunnan
ehdotukset ja niiden
tueksi esitetyt perustelut pun-nittuaan
kannattamaan nykyisen
tasavallan presidentin, tohtori
Urho Kekkosen uudelleen valin­taa
tasavallan presidentiksL Ko-koukä'essaan
p u o l u e neuvosto
päätti esittää muille puolueille
neuvotteluja tämän tavoitteen
saavuttami^scsta mahdollisimman
laajan yksimielis3ryden tietä. Puo-
Ineneuvosto valtuutti puoluetoi­mikunnan
huolehtimaan neuvot­telujen
käymisestä.
Päätöstä l u o n n e h d i t t i i n presiden­t
i n v a a l i n kannalta h y v i n merkittä­väksi.
Pääministeri Rafael Paasion
alustuksen pohjalta käytettiin noin
30 puheenvuoroa ja osa p u h u j i s ta
asettui Oman ehdokkaan kannalle.
Mutta 13-jäseninen menettelytapa-v
a l i o k u n t a suositteli nykyisen pre­s
i d e n t i n uudelleenvalintaa, joskin
päätökseen l i i t e t t i i n 2 eriävää mie­lipidettä.
Puolueneuvostossa suoritettiin
e n s i n neuvoa-antava koeäänestys;
j o l l o i n 47 jäsenestä noin kaksi k o l ­mannesta
asettui nykyisen presi­d
e n t i n kannalle, jonka uudelleen­valintaa
puoluetoimikunta oli aa-mukokouksessaan
suositellut. Lo­p
u l l i n e n päätös t e h t i i n i l m a n ää­nestystä.
Käsiteltyään puolueneuvoston ko­kouksessa
pitämässään alustukses­sa
ensin h a l l i t u s p o l i t i i k k a a päämi­n
i s t e r i Paasio sivusi Työväen U r ­h
e i l u l i i t o n puheenjohtajakysymys­tä.
Presidenttikysymyksestä Paasio
lausui esittäneensä jo aikaisem­m
i n harkittavaksi, onko erityistä
Kandy Matson
1) j a T U L : n mestari Kxijaanin
K u o h u 1.19,31 (Irja Vähä.saaii.
S i s k o Heikkinen. Pirkko H e i k k i ­n
e n ) . 2) I n k e r o i s t e n V i h u r i 1.22.14
( H e l e n a Ström, M i r j a Marttinen.
M a r j a - L e e n a H o h t i ) ; 3) Jämsän­kosken
J y r y 1.27,26 ( A n i t a K o k k i,
T u u l a Salmen ia . A.sta Toimela).
i h a l l i k i l p a i l u i s s a entisen ennätyk-
I sensä yhdellä sentillä työntämällä
j 21.i52 Dallasissa. Hänen ennätyk-
I sensä 21,51 on vuodelta 1.965. Työn-i
töä ei kuitenkaan voida hyväksyä
! sisähalliennätykseksi koska Matson
I käytti kuulaa joka oli t a r k o i t e t tu
I ulkokenttäkäyttöön.
Soittakaa meille kaikLsta vakuutuspulmlstanne — — Meillä on yli Z9
vakuutusyhtiötä, jotka kauttamme palvelevat Teitä Me vakuu­tamme
Teille kaiken minka voi vakuuttaa — —
O . K . J O H x N S O N & A S S O C I A T E S L I M I T ED
; f suomea puhiftaan)
697 l»ay St. Toronto 2-B, Ont. Toimistdpuh. EM. 6-8586
O. NUMMINEN HELEN HIRVONEN
kotiin HI 4-3356 kotiin WA »-4378
KAKSI MIELENKIINTOISTA TEOSTA
Elvi Sinervo:
PALAVANKYLÄN SEPPÄ
267 SIVUA - HINTA NID. $3.95
E l v i Sinervon omaelämäkerrallisiin ainek.snn pohjautuva esikoi.sro-maani
j a i ilme.=tyes.saan vuonna 1939 'ahcstyvan sodan varjoon. K u l u ­neiden
vuosien per.speKtiivi.sta katsottuna tama teo.s luo yllättävän
ta.sapuolista. sL!lk-eaa j a .syvälle ulottuvaa valoa ensimmäisten itsenäi-syy.
svuo.siemme •.so.':iaalisiin ky.symyksun, ja valloittaa aasiokkaasti
paikkcnsa naita atjoita pohtivas.sa sodanjalkeises.su kirjallLsuudcs-samme.
,
Tecs kuvaa hel.'-inkilai.sta tyolai.sperhetta, jonka kansalai.s.sodan
tapahtumat heittivät Pohjanmaan lakeuk.siUe. Lsa Hermanni R m t a -
iluoma irtaantue.s.s-iian kohtalotcverei.staan pakenee pieneen yk.silölli-seen
unelmaan oma.sla paja.sta; jo.s,s.;v h a n VOLSI työ,skennellä r i i p p u ­mattomana,
kenenkään utclomatta hänen aikaL^^empia valheitaani
Koruton kertomus mielron unclma.sta j a .sen liaaksiriko.sta olo.suh-tciden
paiiiees.-a on heijastusta Irkijan omasta maailmankatsomuksen
ja taiteilijantien (.'t.smna.sUi, samalla kun .se on hienoa j a rmkcmyk--
sellisfa k;!n.salai.s.:-;oclini j i i i x i a j a n tility.sta_ Teok.scen Uitetty novelli.
"^'Näköala viioiclf,a" .tuo Uii.selta suunnalla valotetun iLsan.sä kuvatun
perheen kohtaloinin. -.
Maurice SoIotow:
iVIARILYN MONROEN ELÄMÄ
422 SIVUA - HINTA SID. $3.50
Mitä ylitci.'-';! on iarkipäiväi.sela j a hiljai.scllu. tytöllä, joka svntyi
aviottomana, viirMuii laslc'iiKotli.s.sa .snka moni.si-a kasvatu.skodtis.sa, j o u ­tui
lapsena vaKjviiJiin uhnk.si. joka oli a r k a . änkytti ja c l i naiivien
unelmien maailm.issa .«-nka k a u n i i l l a , maailmankuululla elokuvatah-dellii.
joka oli rjinnn alansa kcntio.s tehokkain kaupallinen vetonaula?
T v f ö j a . kaunotar ovat yksi jn sama henkilö — M u n l y n . Monroe,
jo^ita a m r n k k a l i i i i r i i k i r i u i l i i a MHurlco /Jolotow kertoo yk.sityiskoh-tai.
seiia UI. .siJii;va,ly.v.i;:f.-i.sn: i('()k.s:;.s.sa;r.iK
. K i r j f i i l i j a liuorntKSi. c l t . a todellinen M a r ' i y n Monroe o h p a l j o n k i i n -
no-stävampi kuin mielikuvitiik.sfm Ja maino.kien luoma lilmivamppl.
M a r i l y n Monroen elam.akorta aulaa nayttcUjallarcsta psykolo!,nsi?sti
osuvan kuvan ja lisiu.si .vjii .sivuilla tutu.stunime IIollywodoln kuli.s.sien
takai.secn elaniaan.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P. O. BOX 69 SUDBURY. ONT.
Port Arlhurln
kuulumisia
Pftrt Arthur. ^ John Ahola kuo­li
Dawson Court vanhainkodissa
Port -Arthurissa, p e r j a n t a i n a , helmi­kuun
10.. pnä.
Hän o l i s y n t y n y t Suomessa, ollen
kuollessaan 75 v u o d e n ikäinen. Hän
.saapui Canadaan vuonna 1923. Työs­kenneltyään
jonkun aikaa C P R :n
raliimiehenä hän asettui u u d i s v i l j e -
lijäksi Nohiluun noin 15 v u o t t a sit-ten^
josta sitten s i i r t y i P o i t v\rlhu-r
i i n . •
Jälkeensä jäivät y k s i poika Henry
ja viisi tytärtä. E v a , H a z e l , S y l v i a,
.Siiri j a E i l a .sekä 14 lastenlasta ja
8. lastcnlastenlasta sekä yksi veli
Nolalus.sa ja sisko Suomessa.
'i a «
S a m p o - f i l m i n esitys on N i p i y on
E l k s h a a l i l l a lauantaina, h e l m i k u un
25 päivänä kello 7.30. i p .
P o v i A r t h u r i n G S J : n h a a l i l l a sun­nuntaina
26 päivänä kello 1.30 i p .
Conmee, Ont., L e h d o n talossa sun­n
u n t a i n a 26 päivänä kello 7.30 i p.
T e r v e t u l o a katsomaan tätä suuren­moista
Kalevala-aiheista värifilmiä.
— A T H .
mieltä siinä, että jos presidentti­ehdokkaita
ei nimetä k u i n j o m a t
n i t u t kaksi, joista toisen valinta
tunnustetaan, yleisesti täysin var­maksi,
tojLpvittaa valitsijamiesvaa­l
e j a . Eikö tässä erikoisessa tilan­teessa
ole järkeä siinä, että edus­kunta
s u o r i t t a a v a a l i n t i l a n t e e n o l ­l
e s s a näfn selvän.
ENTÄ OPPOSITION K A N TA
N Y K Y I S E E N PRESIDENTTIIN
— Presidentin vaalin siirtämi­nen
eduskunnalle v a a l i i l a k i a , jon­ka
hyväksyminen eduskunnassa
v a a t i i 5/6 äänten enemmistöä. Täl­lä
hetkellä näyttää siltä, että näin
suurta enemmistöä ei saada edus­kunnassa
l a i n hyväksymisen tietä,
se merkitsee sitä, että valitsija­miesvaalien
toimittaminen o n t a ­pahtuva,
elleivät käsitykset asias­ta
muutu myöhemmin, j a t k o i pu­huja.
Oman ehdokkaan asettami­sesta
Paasio totesi, että puolueella
ei ole tällä hetkellä henkilöä, jo­ka
kokoaisi riittävän suuren valiL-sijamieskunnan,
j o l t a hän o l i s i var­teen
otettava myös lopullisissa
vaaleissa. Hän sanoi vasemmiston
yhteisen ehdokkaan löytämisen
kaatuneen kahdesta syystä: T P SL
on j o nimennyt nykyisen presiden­tin
ehdokkaaksseen. Kommunistit
s i a l i s t i s e n Internationaalen piiris­sä.
TIEDONANTO
PRESIDENTINVAALISTA
Pitkän keskustelun jälkeen siir­r
e t t i i n kokouksessa tehdyt ehdo­tukset
13-jäsenisen menettelytapa-v
a l i o k u n n a n pohdittavaksi. Eräi­den
tietojen mukaan kaksi edus­tajaa
o l i eriävällä kannalla. Enem­mistön
suositus hyväksyttiin puo­lueneuvostossa
ja j u l k i s u u t e e n an­n
e t t i i n .seuraava tiedonanto:
Puolueneuvosto on v i i m e puolue­kokoukselta
saamansa valtuukscn
p e n i s t e e l l a käsitellyt v. 1968 t o i ­mitettavaa
tasavallan presidentin
v a l i n t a a koskevaa kysymystä ja
lausuu siitä seuraavaa:
Käsiteltyään perusteellisesti
usavallan presidentin valintaa'
koskevia kysymyksiä ja punnit-tuaan
Biihen liittyvät eri vaihto­ehdot
puolueneuvosto päätyi puo-
Inetoimikunnan ehdotukset ja
niiden tuelcsi esitetyt perustelut
hyväksyen kannattamaan nykyi­sen
tasavallan presidentin, toh­tori
Urho Kekkosen uudelleen
valintaa tasavallan presidentiksi.
Puolneneuvosto esittää Suomen
' muille puolueille neuvotteluja
Lauantai, hclniik. 13 p. SatLirday, Feb. 18, 1067 Sivu 3
ovat ilmoittaneet, ettei sosialide- tämän tavoitteen saavuttamises-
Kang:asniemi
nosti P E : n
A h l a i n e n . — P o r i n Kaarlo Kan­gasniemi
saavutti sunnuntaina A h -
laisissa pidetyissä Satakunnan pii­r
i n painonnoston mestaruuskilpai­l
u i s s a sarjassa 90 k g punnerruk­sessa
tuloksen 160 k g j a yhteis-tulok.
sen 470 k g . K u m m a t k i n t u ­lokset
ovat uusia; Suomen ja Poh­j
o i s m a i d e n ennätyksiä.
ta mahdollisinunan :Uiajan yksi'
näeUsyyden tietä. Puolueneuvos­to
valtuuttaa puoluetoimikannah
huolehtimaan neuvottelujen kay-
V.misestä.-V,\^'^^:;'''^^
HALLITUSYHTEISTYÖ
Puolueneuvosto hyväksyi myös
h a l l i t u s p o l i t i i k k a a ja työllisyyttä
ym. talouspoliittisia tehtäviä kos­kevan
julkilausuman. Puolueneu­vosto
toteaa, että nykyinen edus­k
u n n a n vahvaan enemrnistöön pe­rustuva
hallitusyhteistyö oli ainoa
i enemmistöön nojaava hallitus on i ' ' « s t ä v ä ratkaisu. Sitä on pyrittä-
I maalle tarpeen pitkälti t u l c v a i s u u - i ^'^ jatkamaan; h a l l i t u s o h j e l m a a ta-teen.
i sapuolisesti toteuttaen ja avoimes-
! t i tunnustaen, että h a l l i t u s r y h m i en
H A L L I T U K S E L L A EDESSÄ i vastuu On y h t e i n e n , sanotaan j u l -
A I K A P U L A N VAARA j kilausumassa.
mokraateista löydy ketään, jonka
he voisivat hyväksyä ehdokkaak­seen,
j a meidänkin on o l l u t pak­ko
todeta, ettei kommunistien pii­ristä
löydy henkilöä, j o n k a me hy-väksj'isimme,
lausui puhuja.
U t e l i a s odotus kohdistuu porva- j
r i l l i s i s t a puolueista lähinnä kokoo­mukseen,
lausui puhuja j a j a t k o i:
— Jo nyt v o i h a r j o i t t a a vedon­lyöntiä
sen puolesta, ettei se tule
omaa ehdokasta nimeämään, ei
ainakaan y k s i m i e l i s e s t i . P u h u j a k o -
! r o s t i , että eduskunnan vankkaan
UUSI M.S. KUNGSHOLM
-TOUKOKUUN 17,1967
NEW YORKISTA-GÖTEBORGIIN
Pitkän aika välin p o l i i t t i s e k s i;
l i n j a y e d o k s i luonnehdittiin kan- Nykvisc.n .sotatekniikan käyttämä l i c -
sanedustaja Väinö Leskisen pu- kinheitin ei ole suinkaan oman aikam
heenyuoroa. Hän kena.si puolue- me keksintö. Ensi kertaa liekinheitin
kokouksessa esHtamansa kannan tä käytettiin meritai.sieIussaKrcikas-n
y k y i s e n presidentin uudelleenva- jo y. fi71 j . a . a . Tämän aseen t o i -
l i n n a s l a la k o r o s t i , että puolueen- .mintaperiaafe ei ole .säilvnvl jälkipol
j o h t o on a l o i t t e e l l i s u u d e l l a a n pyr- vjllc. Tiedetään vain. että l i e k k i s a a -
kinyt mainittuun ratkaisuun. Pu- j (jjn syntvmään maaöljvn, r.kin. hart-h
u j a käsitteli laajalti sisäpoliilti-j sjn. suolan ja palavan kalkin sekoitiik
sia ongelmia. Hän k i i r e h t i ay-liik- spsta Kalkki synnytti kosteassa
keen eheyttämispyrkmyksä j a a r
vostel S A J : n edustaja viivyttelys-ilma.
ssa tai vedes,sä noin 150 a.steen
lämpötilan ja kehitti kuumaa kaasUa
U E L E X T A R V A I N EN :
tä. Puhuja lausui, että .sd-puolu- joka levisi pitkin veden pintaa tuulen
een on myös käytävä neuvottelu- {mukana. . " K r e i k k a l a i s e l l a v a l k e a l l a "
j a S K P : n kans.sa näissä j a muista J tuho.sivat byzaiitit muhamettilaisten
Sisäpolitiikan kysymyksistä. Vuosi (|aiva.slon ja puolustivat mcncstvksel-
196Ö on erittäin merkittävä työ-jjisesti pääkaupunkiaan v . 678.
m a r k k i n o i l l a , : m a i n i t s i ' puhuja.; : ;
Vuonna 1970 ' s u o r l e t t a v i s s a edus-1 - _
kuntavaaleissa on 700 000 uutta
äänestäjää j a vaalien tiilos riip­puu
hallituksen toiminnan tulok­sista,
korosti Leskinen. Puhuja sa­noi,
että tavallisesti k a i k i l l a halli­t
u k s i l l a tulee eteen aikapula ja
n i i n myös nykyisellä on tämä vaa­ra
edessään etsittäessä r a t k a i s u j a;
n y k y i s i i n ongelmiin.
P u o l u e s i h t e e r i Raatikainen toisti
Oslossa esittämänsä ajatuksen, et­tä
puolueen on pyrittävä luomaan '
yhteydet Itä-Euroopan maiden j
k o m m u n i s t i s i i n puolueisiin. Puhu-1
ja oli sitä mieltä, että Suomen
sos.dem. puolueen edustajat ovat
näille pyrkimyksilleen saaneet
myönteistä vastakaikua myös So-
EdeKeen:
Göteborgistu—Tukholmaan yojifnalla makuupaikkoineen
Tukholmatta-Helsinkiin S.S. BIRGER JARL-laivalla
HELSINKIIN SAAVUTAAN TOUKOKUUN 27.
Turistiluokan hinnat: ;
New York-Göteborg, a l k a e n U S $ 2 8 0 . r - l / 2 R . T . ; U S $295.-one way.
5 %:n a l e n n u s m e n o / p a l u u l i p u s t a , jos m a t k u s t a t t e - t o u k o k . l T j a
palaatte heinäk.ll. Myöhemmillä l a i v a v u o r o i l l a palatessaj
alennus v a i n m e n o l i p u n hinnasta.
Göteborg-Helsinki, U . S . $50.—sisältyen tähän m m . matkat, toisen
luokan makuupaikka yöjunassa Göteborg-Tukholma, toisen
l u e t a n h y t t i p a i k k a T u k h o l m a - H e l s i n k i sekä k a i k k i ateriat. J o s
h a l u t a a n I l u o k a n h y t t i p a i k k a T u k h o l m a - H e l s i n k i , o n lisämaksu
U . S . $ 5 . -
Matkatavarat suoraan Nev/ Y o r k i s t a H e l s i n k i i n . M a t k u s t a j a v o i
maksutta viedä Newr-Yorkista Göteborgiin raskasta matkata­v
a r a a , arkkuja, yms. k a i k k i a a n 270 Ibs. R u o t s i n rautatiellä Ja
Suomen l a i v a l l a p i e n i lisämaksu, mikä maksetaan N e w Y o r k i n
l a i v a l a i t u r i l l a l a i v a n lähtöpäivänä. K a i k k i h y t t i i n menevät mat­kalaukut
y m a . menevät maksutta.
Säästitte, kun ei tarvitse mak-saa hotelliyöpyinisistä eikä
ruoka-aterioiata. Paikat New Yorkista Helsinkiin voidaaa
varata ja liput ostaa täällä.
Matkanjohtajana SAL:n
Montrealin konttorin johtaja
Mr. Carl E. VVasetius ja
h ä n e n apunaan matkane-m
ä n t ä n ä Mrs. Sylvia Aarnio
New Jerseystä.
Muut laivavuorot v. 1967.
New Ycrk-Göleborg Göteborg-New Ycrk
' .GRIPSHOLM-
^loukok. 2, kesiik. 3. k.e.säk. 28,
'jheinäk. 21, eiok. 16.
i K U N G S H O L M . toukok. i
•elok. 20. syy.sk. 21. jouluk. 1.
GRIPSHOLA!.
loukok. 2!. k c s ä k . l " hemäk.
11. clok. .=), clok. ^S. jouluk. 11
K U N G S H O l . M .
1.'.-.ik b s\y^k 12. j.H.lu!;. 2^
• Kiirehtikää t e k e i i i i u i n p a i k k a v a r a u k s e n o e joko
• . m a t k a t o i m i s t o n n e kautta t a i s u o r a a n . .
Swedish toericsiii I m t
THE VVHITE ViKING FLEET
•.••S h; SS un der c y A e d i l i i i keiistsy,'
.M(t.N"Mn..\j. i. t»t i ; . ( • •
WlNN'irEG 2; .^I.\N . C \:.
iiiiiiiiiiijiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiihiiiiiiiiiiiiinnia^
186711967 Canadan historiaa
Apartheid ihanteella teoria . , .
(Jatkoa s i v u l t a 2.) ; ^
kitsee sen tosiasian väärinymmärr
rystä, että J u n i a l a viisaudessaan l o i
ihmiset eri r o d u i k s i ja k a n s a l l i ­s
u u k s i k s i . "
P a r l a m e n t i n jäsen Carel de W e t
1960: " M i n u a huolestuttaa, että mi­nun
vaalipiirissäni ammuttiin mie­lenosoituksissa
vain yksi ainoa al­kuasukas."
;
Pääministeri H F. Venvoerd:
' ' M e emme halua eurboppalaisten
tottuvan siinä määrin a l k u a s u k k a i ­s
i i n , että he l a k k a a v a t huomaamas-ta';^
eröa."V .
Näiden lausuntojen valossa näyt­tää
siltä, että y l e i n e n mielipide p i ­tää
ci-valkeaa väestöä alempiarvoi­s
e n a ^ ' : - .O'.'.
T i l a n n e t t a ulkopuolelta tarkais-teltaJcssa
on ilmeistä, että maan
musta väestö elää taloudellisessa,
sosiaalisessa ja sivistyksellisessä
noidankehässä, jota eivät voi
murtaa. Valtio kustantaa Icoulun,
J O S siihen löytyy värillinen opet*
". t a j a . Koska musta; ei voi valmis­tua
opettajaksi Etelä-Af rikassa ja
koska ulkomailla opiskelleet ei-yät
saa laillisesti palata maahan,
ci opettajapulaa voida ratkaista.
K o s k a mustat «ivat saa perustaa
l a i l l i s i a ammattiyhdistyksiä, he
eivät voi vaikuttaa palkkoihinsa,
vaan ovat täysin valkoisten työn-a
n t a j i e n ^ ^ e l i v a l l a n alaisina.
EteläAfrika.ssa csiiiityy apart­h
e i d i a va.stusta via pieniä valkois­ten
puolueita. Tähän asti k a i k k i s i ­säinen
äi-vostcluön k u i t e n k i n kyet­t
y vaimentamaan. Etelä-Afrikassa
lienee tällä hetkellä eräs maailman
tehokkaimmista ennakkosensuureis­ta,
jota valvoo eräs maailman te­h
o k k a i m m i s t a poliisijärjestöistä.
Lehdistöä valvotaan j a t k u v a s t i . V a ­paista
yhdistyksistä sallitaan vain
ne, j o t k a miellyttävät viranomaisia.
Maassa ei o l e edes tejevisiota, kos­ton
luomiseksi.
Maan 3,4 m i l j o o n a a valkoista h a l -
litseie täydellisesti 12 m i l j o o n a a af­r
i k k a l a i s t a , j a maa o n k i n erittäin
v a a r a l l i s e n sisäpoliittisen k r i i s i n,
j o p a kapinan partaalla.
Y K on taominnut Etelä-Afrikan
harjoittaiifän apartheid-politiikan
yleiifkokouksessaan 1959, mutta
sillä on olltit yhtä vähän vaiku­tusta
kuin länsivaltojen harjoit­tamalla
lievällä taloudellisella
painostuksella. Apartheid-poUtiik-ka
tuskin tulee säilymään kauaii
nykyajan kansainvälisyyden, no­pean
tiedolustoinii;inan ja keski­näisen
kanssakäymisen ilmapiiris­sä.
Tilanteen laukeaminen vaatii
kuitenkin jatkuvaa toimintaa, jo--
hön Y K : h viranomaisten lisäksi
osallistuvat valtiotiettä yksityiset
. liikeyritykset.
F i l . y o E S K O K O K K O N EN
Tämän kirjoituksen aineisto on
koottu seuraavista lähteistä:
W o r l d events 1960
Per AVästberg: Mustalla listalla,
(Gummerus 1960) j a aikakaus­l
e h t i T i m c : s t a ( E l o k . 26. 1966).
' (Jatkoa)
„•: 32. OSA • ••
E n g l a n t i l a i n e n turkLsyhtiÖ. Hudson Bay Co.
h a l l i t s i jäisen meren rantoja, jos.sa sen kauppa­keskukset
ympäröivät koko karun seudun. Liik-okeenhoitajat
asustivat puuaitauksien suojaamissa
l i n n o i t u k s i s s a j o u t i l a i n a , viettäen irstasta elämää,
keräten yhtiölle r i k k a u k s i a kaupoillaan. .
Matkat sisämaahan oli kokonaan unohdettu, l ie
A a s i a a n löytämättä, multa heillä ei o l l u t mitään
tarvettakaan etsiä uusia maastoja, koska j o k a ke­vät
i n t i a a n i t - täysillä kanooteilla toivat l i i k k e i s i i ii
t u r k i k s i a . L i n n a k k e i d e n ympärille o l i kasvanut iso­ja
intiaanikyliä, j o i d e n asukkaat olivat kaikesta r i i p ­puvaisia
valkoisen miehen tavaroista j a tavoista.
Heitä jatkuvasta p i d e t t i i n lapsen a.seniassa. hyvitel-l
i i n v i i n a l l a j a mitättömillä t a v a r o i l l a , hei.stä tuli
moraalitonta joukkQa, joka e i o l i s i enää osannut
t u l l a toimeen omin voimin, omin neuvoin. Lapsia
s y n t y i , jotka ieivät kuuluneet mihinkään heimoon;
heitä h y l k i täysiveriset intiaanit j a valkoiset isät.
Nämä puölirotuiset o l i v a t k i n k a i k k e i n kurjimmassa
asemassa, p a l v e l i j o i n a ja k a i k e n raskaan työn teki-
•Jöinä,;'.^'
K u n ranskalaiset jatkoivat kulkuaan ; sisämaa­han
ja tutustuivat aavikon heimoihin, väheni l l u d -
son Bay yhtiön tuotanto huomaavasti. Rikkaat kaup­piaat,
kotimaassa olivat mahtavia herroja j a lähet­täessään
yhtiönsä laivat m e r e n t a k a i s i l l e matkoille,
he odottivat "mahtavia v o i t t o j a . Määräys t u l i kaup-payhtiön
j o h t a j a l l e , lähettää miehiä matkalle, ytsi:
mään k u p a r i k a i v o k s i a , vai l o i tt amaan uusia .seutuja,
etsimään tietä mantereen y l i ioiseile^ s u u r e l l e me-
.• r e l l e . , • • •' .
, —Yhtiön kuvernööi-i asusti Prince of V/ale.s lin­noituksessa,
joka oli rakennettu pieneen lahteen,
C h u r c h i l l joen suuhun; L i n n a n pinta-alii o l i kolme
sataa jalkaa pitkä j a kolme sataa j a l k a a leveä. K i ­viset
seinät olivat pohjasta kolmekymmciitä Jalkaa
paksut j a huipulta kaksikymmentä j a l k a a j a s e i n i in
oli kiinnitetty neljäkymmentä tykkiä. L i n n a n j o ­kaisessa
nurkassa oli suuret yaraslotoi nit, joissa
säilytettiin ruoka, ammukset Ja kauppatavara, kes­kellä
pihaa o l i kuvernöörin asunto, ja linnakkeen
seinämillä kaikki muut asunnot. Varusväkeen kiili-l
u i englantilaisia sotilai(^, kirjanpitäjiä, käsityfiläi-siä,
metsästäjiä, lähettejä j a p a l v e l i j o i t a.
Määräys lähettää retkeilijöitä, pohjoiseen J;i
läntieen olj mieliä; k i i h o i t t a v a u i i t m e n . l V i n - i i i i
pöydän äärelle kokoontuivat j o h t a J a t V j u niieliisti)
hutkimaan k o i v u i i t u o l i i k a r t t o j a , j o i h i n v:iMli;i^ntTTTrr~
nit olivat piirtäneet v a l k o i s e l l e iniohell e IIIiiJomat­toman
alueen kartan. I n t i a a n i t kertoivat, että F a r -
o f f - M e t a l - R i v e r . jonka r a n n o i l l a on k u p a r i k a i v o k s i a ,
v i r t a a kaukaiseen mereen, j a sinne päätettiin tehdä
ensimmäinen matka.
Pöydän päässä, j o h t o p a i k a l l a i s t u i roistomaisin
l u r j u s koko yhtiön historiassa. Moses Norton. Hän
p i i täysiverinen intiaani. Häntä oli E n g l a n n i s sa
k o u l u t e t t u yhdeksän vuotta ja hänessä i l m e n i k a i k ­ki
valkoisen Ja punanahkaisen miehen paheet. Hänen
edessään intiaanit kumartuivat, v a i k k a v i h a s i y a t k in
häntä, valkoiset häntä pelkäsivät, hän o l i hävytön
kaupanteossa, yhtiön o m i s t a j i e n suosima, koska voi­tot
häneiv aikanaan olivat nousseet huippiiunsal
Pöydän ääressä i.stui myöskin toinen huomat­tava
i n t i a a n i , Motonabbee, orjanaisen poika, joka
oli noussut heimonsa johtoon; Chippewyans ihan­noivat
häntä; hän o l i heidän hyvinvointinsa puo­lesta
saanut aikaan p a l j o i i parannuksia, j a hän o l i ­k
i n oikeudenmukainen kaupankäynnissä heimonsa
puolesta. Matonabbee oli yhtiön agenttina kulke­nut
heimosta toiseen; hän o l i s i i o s t u t e l l u t suuren
.Athabasca heimon kaupankäyhtiin yhtiön kanssa ja
v a i k k a N o r t o n v i h a s i k i n häntä suuresti, ei hän v o i ­nut
sitä j u l k i s e s t i näyttää.
Matkan johtajaksi määrättiin nuori englantilai­nen
Samuel l l e a r n e . ainoana tienviittana tuohinen
k a r t t a a , • •.• • ^ '
M a r r a s k u u n 9 päivä, 1769 m a t k a v a l m i s t e l u t o l i
tehty. Kaksi intiaaniopasta. jotka tunsivat pohjoi­set
seudut, kaksi valkoista p a l v e l i j a a , kaksi i n t i a a ­nimetsästäjää
oli hänen matkassaan kun H e i i r ne
varhaisena aamuna lähti matkalle. Seitsemän ka­nuunan
laukausta kajahti jäisessä aamuilmassa läh­tijäin
k u n n i a k s i , k o i r i e n kellot soivat, kun tämä
pieni j o u k k u e kuudella k e l k a l l a lähti y l i l u m i -
a a v i k k o j e n pohjoista kohti. ;
A l k u m a t k a meni hyvin, mutta kun ruokavaras­tot
loppuivat ja ei metsänriistaakaan löytynyt, r u -
pesiviit matkan vaivat ja nälkä hidastuttamaan mat­k
a i l i j o i t a . Intiaanioppaat pakenivat, met.sästäjät va­rastivat
viisi kelkkaa, pys.^^yt ja loput ruokatavarat
Ja jättivät englantilaiset oman oniuMTJa nojaan.
H e a i ' h e l l a (;i ollut nutäiinnuiiit; i neuvoa kuin
palata t a k a i s i i i l i i u i o i t i i k s e e n , j ; i i i t in a l k o i k i n vai­v
a l l o i n e n kotimatka, .Ainoana r u o k a i u r l u - i l l ä o l i pie-n
i i i l i n t i i j a . j o i t a he.pyyd.v. s t i v i i t Ja puun kuoria. K e r ­ran
|u> Uiysiviit kivikasan alta k i i i v ; i l l i i a kalaa, jon­ka
o l i j o k u k i i l i e k s i y a intiaani v ; i r a s l o i n i i i . ICpä-o
i i n i s i i i m i t nuiika loi)piii j o n l i i k i u n i 1 piiivä, k u n
lie saaDiiiv.it tiikaisiii liiinoiluk. - ^ e e i i , i i i n i l a llearne
alkoi iioli . ' . u i j n i M t c l l a ii'ul|;i 'ni;it:k;i;i. partMuiMiii v^i-
"Tti>i!iiiiliinft.'n;i.'
i . l ; i t k u i i , ) .
..;;:.,::iiiiiiiiiiii;ii>iiiiii;;;iijii;iiii!';iiiiiiiiaiii;iii!{iiy