Vapaus, August 22, 1959

              S i v u 2 Lauantaina, elok. 22 p. — Saturday, A u g . 22, 1959
VAPAUS
•(UBERTY)
Orgän of Finnish Canadians. Es-tablished
Nov. 6,. 1917. Authorized
as' seebnd class mail by tlie Post
Office Department. Ottawa. Pub-llshed
thrice weekly: Tuesdays,
Thursdays and Saturdaysby Vapaus:
E>ublishing Company LtdiV at 100-102_
Elm St.. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telepliones: Bus.^Of f ice OS. 4-4264;
Editorlal' Of f Ice OS. 4-4265.'Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box • 69, Sudburyi Ontario. "> Advertising ^: rates = uponv application;
Translation free of cliarge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk; 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 6.25
Lykkääntyy ja mutkistuu
Yukonin öljy- ja kaasulöydöstä
. H y v ä
tui nytkin kautta laajan maamme kun uutistiedöt kertoivat,
että Eagle tasangolta Yukonin alueelta on löydetty: huomat-tavia.
öljy- jajuonnokaasuesiintymiä. Kaikki merkit v i i t t a a ­vat
myös siihen, että siellä: tehdään lähitulevaisuudessa lisää
tämäntapaisia löytöjä.
Erittäin ilahduttavaa oli-myös kuulla, että näiden öljy­jä
kaasuesiintymien-.löytö tapahtui erään Ganadalaisyhtiöri
työn ja ponnistelujen tuloksena. Se osoittaa, että canadalai-set
liikemiespiirit eivät ole läheskään n i i n noloja j a säämat-
;:.tomia,:miksi heitä: k u v a i l t i i n . s i l l o in kun a il-,
maiseksi esimerkiksi Ungavan rautamalmirikkaudet amerik­kalaisille
yhtiöille, muka sillä perusteella, että Canada ei
pysty' ijse näitä rikkaita malmiesiintymiään kehittämään!
Pidettäköön Yukonin öljy- ja luonnokaasurikkäudet koko­naan
canadalaisten käsissä.
V a i k k a näiden öljy- ja luonnonkaasuesiintymien sano­taan
olevan jo tehtyjen havaintojen perusteella lupaavan
suuret, n i i n vielä ei ole kuitenkaan täyttä varmuutta siitä,
onko näitä luonnonresursseja siellä niin paljon, että niiden
kehittäminen tulee'taloudellisesti mahdolliseksi
seksi. Varma vastaus tähän saadaan edelleen suoritettavien
•kokeilujen, tutkimusten j a porausten avulla seuraavan^k
den vuoden aikana. • ^
' Mutta'olettaen, että lisää löytöjä on tulossa, ja että näitä
luonnonresursseja on riittävästi kaupallista kehittämistä var­ten,
siinä tapauksessa näillä löydöillä voi olla erittäih kauas­kantoinen
merkitys. Selvää on, että. helposti saatavissa ole­van-
polttoaineen avulla ..voidaan alentaa arktiikassa^^^^
kaivosten kustannuksia. Halvan polttoaineen perusteella
tulee mahdolliseksi Canadan pohjoisalueiden kehittämisen
nopeistuttaminen. Ja jos Yukonista saadaan niin paljon
öljyä j a luonnonkaasua, että sitä voidaan lähettää putkiteitse
Samalla, k u n enemmistö canadalaisista toivoo j a vaatiir
k i n että Neuvostoliiton pääministeri Hrushtshev kutsuttai­s
i in vierailulle^ myös Ottawaan kun hän syyskuun puolivä­lissä
tulee Yhdysvaltoihin v i r a l l i s e l l e vierailumatkalle, pää­ministeri
Diefenbaker on keskellä kesää paikalleen jääty­neenä
tietämättä mitä tekisi — ja n i i n näyttää vierailukut­sun
lähettäminen pitkistyvän ja mutkistuvan. «
Heti kun t u l i tieto, että pääministeri Hrushtshev on kut­suttu
Yhdysvaltoihin, ja että presidentti Eisenhower on kut­suttu
vastavierail^ulle Neuvostoliittooa^ liittohallitus julkaisi
lausunnon, missä tervehdittiin oikeaan osuneena toimenpi­teenä
tällaista vaihtovierailua.
Samassa yhteydessä annettiin ymmärtää, että hallituk­sen
kokouksen jälkeen tiedoitetaan, kutsutaanko pääminis­teri
Hrushtshev myös Canadaan. Mutta kun o l i hallituksen
kokous ja toinenkin sellainen pidetty, niin sen jälkeen tyy­d
y t t i in selittämään, että mitään ei voida tehdä ennen kuin
pääministeri palaa kesäloma- ja kalastusmatkaltaan, mutta
l u v a t t i in kuitenkin, että jahka pääministeri saa tilaisuuden
antaa painavan sanansa, n i in silloin tulee asia selväksi.
Sen jälkeen pääministerimme saapui ja osallistui halli­tuksen
kokoukseen, mutta tämä vuorikin synnytti hiiren.
E i edes vielä viime tiistaina annettu lupausten mukaista tie­toa
siitä, kutsutaanko tämä kaukainen-valtiomies Canadaan
vai ollaanko kutsumatta.
J a kuitenkin-canadalaisten suuri enemmistö toivoo, että
mr. Hrushtshev kutsuttaisiin tänne. Se antaisi l i i t t o h a l l i t u k ­sen
jäsenille tilaisuuden päästä henkilökohtaiseen yhteyteen
jä kosketukseen suuren naapurimaan valtiomiehiin. Se an­taisi
canädalaisille tilaisuuden tutustua tähän harvinaisen
suorapuheiseen vierailijaan, josta on niin paljon puhuttu ja
kirjoitettu. Samalla kertaa pääministeri Hrushtshev saisi
henkilökohtaisesti tilaisuuden tutustua meidän maahamme
ja elämäämme. »
Toisaalta, jos pääministeri Hrushtshev kutsuttaisiin nyt
v i e r a i l u l l e Canadaan, se tarkoittaisi sitä. että pääministeri
Diefenbaker 'kutsuttaisiin vastavierailulle Neuvostoliittoon,
missä hän saisi v^uordstaan .tutustua henkilökohtaisesti Neu­vostoliiton
asioihin j a samalla laajentaa yhteyksiään neu­vostoliittolaisten
kanssa.
Tämä sellaisenaan on kultainen mahdollisuus
suhleidemme parantamiseksi suuren pohjoisen naa­purimme
kanssa.
Mutta Ottavina on kuin suohon juuttunut lehmä — kat­selee
ja ihmettelee, mitä ympärillä tapahtuu, mutta ei voi
ottaa askelta sinne eikä tänne.
V i k a ei varmaankaan ole Canadan kansassa eikä niin-sanotussa
yleisessä mielipiteessä. Me emme tiedä vastus­taako
Yhdysvaltain hallitus tällaisen vierailukutsun lähet­tämistä
Ottawasta, emmekä sitäkään, miksi se tällaista vie­r
a i l u a katsoisi -karsain silmin, mutta jotakin selittämätöntä
on kuitenkin siinä kun tavallisesti sanavalmis pääministeri
Diefenbaker hypistelee avuttomana ja sanattomana henä-liinaansa
silloin kun hänen pitäisi sanoa, tervetuloa mr.
Hrushtshev tänne Canadaan.
Cänadalaiset tietävät ilman muuta, että hyvien naapuri­suhteiden
kehittäminen näiden maiden välille auttaisi kum­paakin
maata, n i i n Neuvostoliittoa kuin Canadaakin. Mutta
ottaen huomioon nykyiset kauppavaikeutemme ja toisaalta
sosialistisen maailmanosan alati kasvavat, markkinat — meli-lä
on kansakuntana melko Varmasti enemmän hyötyä tällai­sesta
naapuriystäv}^dellä kuin toisella osapuolella. Asia on
sitäkin vakavampi jos käy niin, kuten on mahdollista ja k u ­ten
yleismaailmallisesti toivotaan, että maailman voimak­kaimmat
maat, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto, järjestävät
suhteensa rauhallisen rinnakkaiselon pohjalle j a kehittävät
joukkomitassa keskinäistä kaupankäyntiä. S i l l o in olisi meillä
paljon rajoitetummat tilaisuudet kaupankäyntimme laajen­tamiseksi
kuin n y t — ja tämäkin seikka on pidettävä mie­lessä.
.• M e puolestamme liitymme varauksetta n i i h i n hyvää tar^
koittaviin canadalaisiin — enemmistöön canadalaisista —
jotka vieläkin toivovat, että liittohallitus kutsuisi pääminis­teri
Hrushtshe v i n v i e r a i l u l l e Canadaan.
YLEISÖN
KIRJE
TEORIA JA KÄYTÄNTÖ
V Lulni. äskettäin Vapaa Sanasta No;
89 yhteiskunta-asioita käsittelevän
kirjoituksen, . missä yritetään osoit­taa,
ettei mikään yhteiskuntajärjes­tys
voi taata ihmisille samanlaista
elintasoa. ,
Voinen puolest«(ni tuolle kirjoitta­jalle
sanoa, että olen itse elänyt sel­laisessa
yhdyskunnassa 16 vuotta:
Kaikki söimme samassa pöydässä,
samanlaista ruokaa, nukuimme sa­massa
huoneessa ja kun räätäli tuli
taloon, kaikille tehtiin vaatteet sa­manlaisesta
kankaasta eron ollessa
vain siinä, että miesten kangas oli
vahvempaa .kuin. naisten; se oli ylei­nen
tapa. Ja suutari teki kengät jo­kaiselle,
eron ollessa vain .jalan
koossa., Ja kun mentiin kirkkoon,
niin kaikki rekeen talvella tai kär­ryille
kesällä. Kaikki kävivät saman­laista
koulua — rippikoulua.
Me elimme hyvässä sovussa, teim­me
työtä kykyjemme mukaan, olim­me
veljiä ja .si.saria. Isä ja äiti muo­dostivat
sen yhteiskuntamuodon, jo­ka
huolehti, että kaikilla oli sam.nn-laista.
Mutta sitten kun muutimme tä­hän
toiseen yhteiskuntaan, jossa sa­notaan
sanomalehtipojasta tulevan
miljoneerin ja kaikilla lapsukaisilla
olevan samanlainen mahdollLsuus
Työväehliikkeen uusia näköaloja
Neuvostol ilton Kommunistisen
Puolueen XXI edustajakokouk­sen
päätös: siirtymisestä kommu­nismin
Sv. rakentamiseen; ..ulottaa
vaikutuksensa . Neuvostoliiton ul­kopuolelle,
kirjoitta neuvostoliit*
tolaiscssa aikakauslehdessä ^'Kan­sainvälinen
elämä'- T. Timofcjcv.
Edustajakokouken päätökset ovat
merkkinä uuden vaiheen alkami­sesta
koko kansainvälisessä työ-väehljikkecssä.
v Edustajakokouk:
sen päätösten nienestyksellinen
toteuttaminen muuttaa perusteel­lisesti
voimasuhteet maailman
näyttämöllä sosialismin hyväksi.
Se tuo vuorostaan mukanaan pit­källe
meneviä sosiaalisia, talou­dellisia,
poliittisia ^ja iedologisia
seurauksia. Sen mukaisesti muut­tuvat
väistämättömästi kansain­välisen
työväenliikkeen objektii­viset
clidot ja sen subjektiiviset
tekijät.
V A N H A V A L HE
Viitaten amerikkalaisen aikakaus­lehden
Foreign Officen lausuntoon,
jonka mukaan lännen on:analysoi­tava
huolellisesti ^T-^vuotissuunnitel-man
seurauksetijTimofejeY todister
lee, että- lännen • kapitalislipiirit
suhtautuvat varsin vakavasti Neu­vostoliiton
7-viiotissuunnitelmaan;
Samassa yhtcVdessä kirjoittaja lai­na
Itävallan sosialistipuolueen pu­heenjohtajan
Bruno Plttermanin
lausuntoa, jossa tunnustetaan "kom-munismiri
taloudeliirien voimistu­minen".
Meillä ei öle keinoja kom­munismin
etenemisen pysähdyttä-rriiseksi"
sahpo Pitternian. Toisaal­ta
mdriiät taantuniukselliset piirit
ovlrt^ väittäneet jälleen, että Neu­vostoliiton
pyrkimyksenä on talous-suunnitelniien.
sa toteuttamisen avul­la
harjoittaa myös "kommunismin
vientiä". Niinpä esimerkiksi eräs
belgialainen sosialidemokraattisen
puolueen toimihenkilö Viktor Larok
väittää, että "Neuvostoliiton ja
kommunistien kaikki; kansainväli­nen;
toiminta on Neuvostoliiton etu­jen
sanelemaa, koska tämä" suuri
maailmanvalta: tavoittelee .vhegemo-niaa"!
Timofejev sanoOj että Laror
k i n väite ei ole; kovin omaperäinen^
vaanv.se on lainattu kansainvälisen
kommunisminvastaisen propagan­dan
asevarastosta.
Tämä väite on keksitty salaa­maan
sitä ilmeistä tosiasiaai että
nykyaikaisen yhteiskunnan kehi-;
tyslait edellyttävät väistämättö­mästi
kapitalismin mätänemistä,
johtavat yhteiskuiiiialiistien risti­riitojen
jä •lupkkätaisteiun kärjis­tymiseen
kapitalistisen yhteis­kunnan
sisällä ja luovat siten
suotuisan maaperän kansan entis­tä
laajempien kerrosten vallanku­moukselliselle
muuttumiselle,
kommunististen aatteiden laaje­nemiselle,
demokratian, edistyk­sen
ja sosialismin voimien kas­vulle.
elämän
Kirj. M. SAARI
Kymmenen kouluviiiotta on nyt
takana. On saatu päästötodi.stus ja
on aika lähteä itsenäisen elämän
tielle. Millainen siis olisi parempi,
tulla presidentiksi, senaattoriksi, tai i minkä saattai.si kulkea suuremmal-edustajamicheksi.
niin silloin tuli k la mielenkiinnolla, eduksi itselleen
näkyviin paljon erimieli.sy.vksiä ja | ja kotimaalle, joka on sinua kah
riitoja sekä erilaisuuk.sia clint.nso.s.sa. 1 deksantoista vuotta hoivannut ja
niin "tasa-arvoisia" kuin meidän pi- j tehnyt kaikkensa, jotta sinusta olisi
täisikin olla. , tullut terve, tarmokas ja kaikinpuo
Ja sitten se auto johon mainittu i j i i , sivistynyt?
k i r j o i t t a j a kiinnittää niin paljon j
huomiota. Niin hyvä vekotin kuin
auto onkin — j a n i i n tarpeelliseksi '
kuin se on meille tarkoituksellisesti
tehty, n i i n u.soimmalle työläiselle .se i
ön vielä sellainen •'ylellisyysmööboli", •
että sen maksujen jälkeen on toisi- '
naan .syötävä halpaa makkaraa s i l - ,
loin kun tekee mieli paistia — ja j ä t - ,
tää kirjat ostamatta, teatteri.s.sa käy- i
mättä jne. P a l j on parempi olisi, että .
•hyvät autobu-sit kuljettaLsivat no
peasti j a säännöllisesti ihmiset p . i l -
j on halvemmalla hinnalla .sellai.spen
paikkaan, mihin nyt on mentävä
kalli.shintäisella autolla kun oikea.s-taan
muuta kulkumahdollisuutta ei
ole. Tämä "suurempi .syö pienempiä"
yhteiskunta on ka.svattanut mettä
rääilä amerikois-sa sellaisiksi sarvi-päiksi.
että tokkohan enää .sopi.-im-mekaan
samaan vaunuun, vaikka
siltä olisi meille hyötyäkin — puhu­mattakaan
nyt rajantakaisista nee-ke)-
ien syrjimisistä j a sen aiheutta­mista
" p u l m i s t a " . .
Mutta jos tasa-arvoisuus voidaan
.saavuttaa kodin piirissä, c l i pienem­m
ä s s ä mitl!>kaavä.s.sa. n i i n yhtä h y ­v
in se on mahdollista koko kan.sa-kunnan
kohdalta. Mutta tämä " v a -
I Tällaiset ajatukset askarruttivat
k?.säkuun päivinä niitä nuorukaisia
ja neitosia, jotka päättivät koulunsa
Kaijalan tasavallassa, neuvosto
maan kaiki.ssa kaupungeissa ja ky­lissä.
Ky.symys ei ollut tietenkäiin
työn saarni esta. Siitä ci neuvosto­maassa
ole puutetta: teollisuuslai­tokset
ja rakenni:«työmaat tarvitse­vat
paljon työvoimaa. Siitä puhu-
_ vat selvää kieltä jo sanomalehti-il-moituksetkin;
Esimerkik.si Karja
la.ssa ilme tyvä tasavallan suurin
lehti Leninskaja pravda kesäkuun
18 päivän numerossa julkai.si Pet
iQskoin yhdeksän tuotantolaitoksen
ja järjestön ilmoituk en työvoiman
tarpeesta. Ne ihnoittivot larvit-se
\ansa työvoimaa 38 ammattialalle,
ja luultavasti moniakin työnteki­jää
.samalla jimniattialallc, koska
y il de SS ä kä ä n t y ö t a r j o us i 1 m oi t u k .ses-sa
ei ollut o^•oitettu tarvittavien
työntekijäin lukua.
Tällainen työvoiman tarve ei ole
ainoasti'aii Pctroskoi.ssa. Työvoi­maa
tarvitsevat tasavallan uudisra
kennuksct. vesivoimalaitokset. Län­si-
Karjalan uusi rautatierakonnus,
melsäieollisuus'aitok.et ja Äänisen
paayrittäjien" yhteiskunta, mi.s.sä • traktoritehdas sekä voimakkaasti
rikkaat tulevat rikkaammiksi ja köy- ' kehittyvä laivanrakennusteollisuus,
hien kasvu rajoittuu vain lukumää- j Paljon Oli työtä myö.skin koUektiivi-rän
lisääntymiseen, rehoittaa kai-j talouksissa ja valtion maatiloilla. :
kenlainen keinottelu ja vilppi - lu- : ^yötä on paljon j a vastaavasti on
keutuen siihen myös liikcmie.sten : v;,,-;,;, jnyöi ammatin valinhalle.
julkisesti ja salaa harjoittama vai- j Neuvostoliitossa ei ole enää pitkään
tion pettäminen veronm.aksajien t"" , aikaan ollut työttömyyttä j a tuotan-moilta
jne. Omanedun tavoittelu re-• ,^ kasvaa n i in nopeasti, että työläi.s-hoittaa
tässä parhaaksi mahdolli-i viranhaltijain luku lisääntyy,
.eksi yhteiskunnaksi niainostetussa ^ miljoonalla ja vieläpä;
yhteiskunnas-samme. j a se antaakin , j^.^j^^^^jj.^j^j^
.sille ylei.sleiman. —. I.S. ' , . . . . , .
^ .Nuorukaisia j a neitosia ei siis
I noina kesäkuun päivinä liuolctlanut
työn puute. Tärkeintä'oli antautua j
sellaiseUc ammattialalle ja työ"a I
railo, johon kitllakin on kutsumusta i
Bad Dyrkheim. — Nom 160,000, ja jolla itsekukin voi paremmin so-litraa
viiniä — 50 e r i laatua — on 1 veltaa tietojaan, taitoaan ja kyky^
nyt viinikauppiaiden ja viininvilje-! jään.
lijöiden kellarei.ssa : odottamassa[ .Monia j a koulu auttoi ennakolta
länisaksalaisen Dyrkheimin. kau-j ammatin valinnassa. Se tutusti
pungin perinnäisiä "makkaramark-l ,..,syattejaan erilaisiin ammattei
kinoita". Nitä markkinoita pide j ^ j , , .in^^i mahdollisuuden koqtella
tään maailman suurimpana viini-; käytännössä kutakin ammattia, o-jiihlana.
i petti rakast-imaan työtäi synnytti
Dyrkheimin viinikauppiaille Ja: kasvatci.ssaan tiedonhalua j a it.se-
160,000 viinilitraa
"makkaramarkkinoille"
tä 25 kouIuin X luokan oppilaat ovat
päättäneet yhtenä miehenä mennä
t,vöhön kaupungin eräälle uudisra­kennukselle.
Kouluticdpt ja työtottumukset
mittavat entisiä kouliilaisia pereh­tymään
hopea.sti ammattiinsa ja
suorittamaan tuotantolaitoksis.sa mo­nenlaisia,
varsin vasluiillisiakin
tehtäviä. Kun Nadvoitsan alumiini-tehtaalla
päätettiin ryhtyä eräiden
tuotantoprosessien automatisointiin
ja koneistamaan suurta vaivaa vaa­tivia
töitä muodostettiin siellä eri­koinen
automatirointiryhmä insi­nöörin
johdolla. Ryhmään nimitet­tiin
muutamia tottuneita työnteki­jöitä,
mutta pääasiallisesti se komp-leklöitiin
keskikoulirsivistyksen saa­neista
nuorista työntekijöi.stä. Rat-kaistavtiksi
tuli useita mutkalli.sia
teknilli-siä kysymyksiä, mihin tar­vittiin
teknillisesti ja kulttuurini
sesti korkealla tasolla olevia ihmi­siä
Elämä on osoittanut Nadvoit­san
t"htaan aloitteen oikeaksi: auto-niati
ointiiyhmä toimii hyvällä m e -
nestyk.sellä.
Ammattimiehen on helppo lähteä
itsenäisen e'ämän tielle, mutta pal­jon
vaikeampi on niiden, jotka ovat
saaneet koulussa vain yleissivistyk-
.sen. joilla ei ole tarvittavia työtot-tumuksia.
Tällaisten nuorten on
aloitettava ti:,otantolaitoksissa työn­sä
opiskelusta, ja sellaisia on kulu­van
vuoden päästökkäissä paljon.
Tätä epäkohtaa koululaitoksen
työssä on nyt ruvettu korjaamaan,
ja koko neuvostomaassa koulusivis­tys
järje.stctään kokonaan uudella
tavalla.
Koulun j a elämän yhteyttä edeh
jcen lujittamista koskevan lain m u i
kaisesti Karjalan tasavallan kor­kein
neuvosto hyväksyi äskettäin e
rikoisen päätöksen Iästä asiasta. Sa­moin
kuin koko Venäjän federaati­ossa
Karjalassakin saatetaan tule­van
lukuvuoden alus.sa voimaan
kahdeksanvuotinen koulupakko kai­kille
lapsille 7 ikävuodesta \f}—16
ikävuoteen asii. Tämä antaa koulu­laisille
vankat yleissivistävät ja po
lyteknillLset aikeisticdot, kasvattaa
hei.ssa rakkautta työhön jä valmis­tumista
yhteiskunnallis-hyödylli-seen
toimintaan.
Kahdeksanvuotisten koulujen o-hella
tulee olemaan yleissivistäviä
poIytekhilli.siä keskikouluja, joissa
oppiaika tulee olemaan pitempi.
Sellaisissa kouluLssa oppilaat saa­vat
täydellisen keskikoulusivistyk-sen
sekä ammatin..
Seitsenvuotiskauden lopulla K a r -
jala.ssa tulee olemaan 891 yleissivis­tävää
koulua (työläis- ja maajais-nuorisokoulut
mukaan luettuna)
nykyisten 798 koulun asemesta.
Koulukotien luku lisääntyy monin-kertai.
sesti. Työvoimareservien op­pilaitosten
pohjalle on kaupungeis­sa
aikomus perustaa teknillisiä am­mattiopistoja,
joissa oppiaika tulee
olemaan 3 vuotta, mutta maaseu­dulla
1—2 vuotta. Samanaikaisesti
toteutetaan toimenpiteitä erikois­alojen
keskii ja korkeakoulusivis­tyksen
laajentamiseksi ja paranla-mi.
seksi.
Yleissivistävien koulujen pääs-tökkäiden
yhteyttäminen tuotan­toon
ei mj.ssään määrin merkitse
esteiden asettami-sta niille, jotka
haluavat jatkaa opiskeluaan, sitä­kin
suuremmalla syyllä, kun mitä
pidemmälle kehitys kulkee, sitä
enemmän neuvo-tomaassa tarvitaan
korkeakoulusivistyksen saaneita
työntekijöitä. Neuvostoliiton seit­senvuotinen
taloussuunnitelma e-dellyttää.
että vuosina 1959—1965
korkeakoulut päästävät 2,300,000
työntekijää, siis 600,000 enemmän
kuin edellyisellä seitsenvuotiskau­della.
Se merkitsee sitä, että lisääntyy
myös korkeakouilujen ja niiden op­pilaiden
luku. Neuvostomaassa ei
ole lainkaan välttämätöntä lähteä
pois työstä lukujen jatkamista var­ten,
opiskella saattaa korkeakoulu­jen
ilta- ja kirjeosastoilla. jotka äl-,
kavat ottaa oppilaita entistä enem­män.
Työpäivän lyhentäminen ja
työpalkan kasvu alkaneella seitsen-vuotLskaudella
i u o vielä otollisem­mat
ehdot kirjeopiskelijoille.
Neuvostovaltio huolehtii siitä, et
tä kilkin nuori kansalainen aloittai­si
itsen.säison elämäntiensä tietoi­sesti,
täysin valmistuneena, yleissi­vistävillä
ja polyteknillisillä tiedoil­la
ja konkreettisen ammattialan
tu.ntemuk.sella varustautuneena.
E S I M E R K I N VOIHA
Kommunistit eivät salaa, että
Neuvostoliiton taloussuunnitelmien
toteuttamisella on suuri vaikutus
kansainvälisen työväenliikkeen: voi­mistumiseen.
• Se i t g d e t t i i n . mm; Neuvostoliiton
Kommunistisen Tuolueen XXI
edustajakokouksessa, jossa pää-alustaja
Hrushtshev nimenomaan
korosti, että pyrkiessään v uusiin
voittoihin kommunismin rakentami­sessa
neuyipstqkansa täyttää. kan­sainvälisen
velvollisuutensa muiden
maiden työyäenluokkäa, kohtaan.
Tämä ei kuitenkaan merkitse^ että
Neuvostoliitto pyrkisi \ sanelerhaah
kansainväliselle työväeniiikkeelle
sen tpimintalihjaa, vaan sitä, että
Neuvostoliitoni^ ja Neuvostoliiton
Kommunistisen Puolueenedut käy­vät
yksitn maailman työväenliik­keen
etujen kanssa. Tätä seikkaa
tähdensi-^yös Italian Kommunisti­sen
Puolueen pääsihteeri Togliatti
kirjoittaessaan: "Emme missään ta­pauksessa
kiellä, päinvastoin koros­tamme,
että ensimmäisen sosialisti­sen
valtion menestykset ennen tois­ta
maailmansotaa ja sen jälkeen
aina Neuvostoliiton Sputnikien lä­hettämiseen
saakka ovat edistäneet
ja auttaneet puolueemme vaikutuk­sen
levittämistä työväenluokan ja
muiden yhteiskunnallisten ryhmien
keskuuteen."
Mutta todellinen kehitys on ko­konaan
toisenlaista kuin piorvarilli-sen
reformistisen ja revisionistjsen
propagandan harjoittajat väittävät.
Sosialistinen leiri vaikuttaa työ­väenliikkeeseen
kapitalismin mais­sa
ennen muuta esimerkin voimal.
la. Sen kansainväliselle työväenliik­keelle
antama kannatus on moraa­lista
kannatusta taistelussa taantu­muksen
ja imperialismin voimia
vastaan.
Sosialististen valtioiden menes­tykset
lujittavat kapitalistisen
maailman työtätekevien luotta­musta
sosialismin jä kommunis­min
asiaan, luottamusta siihen,
että saatuaan vallan työläiset ja
talonpojat pystyvät erinomaisesti
hallitsemaan. valtiota j a rakenta­maan
uuden, oikeudenmukaisem­man
ja inhimillisemmän yhteis^
kunnan.
Viime aikoina tämän ovat alka­neet
nähdä eräät järkevimmat por­varillisetkin
lehtimiehet. Tuoreim­massa
teoksessaan "Kommunistinen
maailma ja meidän maailmamme"
Walter Lippmann kirjoittaa: "Mut­ta
erehdymme, jollemme ymmärrän
ettei kommunististen valtioiden
t)äävoima ole niiden salaisessa toi­minnassa,
vaan niiden esimerkissä,
siinä, että ne ovat havainnollisesti
osoittaneet, mitä Neuvostoliitto ön {
saavuttanut 40 viiodessa ja mitä j
punanien Kiina ön saavuttanut noin f
10 vuodessa . . . Tapahtumien kehi­tys
suosii, kommunismia miltei i l ­man,
että sen puolelta tehdään
minkäänlaisia ponnistuksia."
K A P I T A L I S M I N L A K I EN
MUUTTUMINEN
Timofejev toteaa, että kapitalis­tinen
yhteiskunta kehittyy kapita­lismin
sisäisten lakien mukaisesti.
Jo Marx kuitenkin huomautti, että
kapitalismin kehityslait voivat
muuttua monien seikkojen johdos­ta.
Tässä vaiheessa sosialistisen lei­rin
olemassaolo on sellainen te-
SITÄ]
JA
KÄYTÄNNÖLLISTÄ f SANAN"
SELITYSTÄ ^.
Pappi ja lukkari tutkivat Raanäat-tua
sakaristossa. Pappi löysi kohdan.
jo.ssa sanotaan: "Jos joku lyö sinua
korvalle,V niin käännä toinenkin' kor­vasi."
Lukkari asettui papin lyötä­väksi,
jolloin pappi löi" ensm oikealle
ja sitten vasemmalle korvalle. ' '
He tutkivfjti raamattua edelleen:
Nyt löysi lukkari kohdan, jossa sa­nottiin:
"Sillä mitalla millä te mit­taatte,
pitää teillekin mitattäinäh'"ja
se mitta pitää olla kukkurainen."
Nyt lukkari vuorostaan antoi aika­moiset
paukut papin kumpaisellekth
korvalle.
kijä, joka pystyy jossakin määrin
muuttamaan kapitalismin kehitys-lakien
vaikutusta.
Yhtenä esimerkkinä siitä on
mahdollisuus, että sodat kansain­välisten
kysymysten ratkaisijana
voidaan poistaa. Neuvostoliiton
Kommunistisen Puolueeii X X I
edustajakokouksessa todettiin, et­tä
se on maiiidollista jo ennen
kuin sosialismi on voittanut kaik­k
i a l l a maailmassa. Sosialistisen
l e i r in voimistuminen kaventaa
kapitalistisen yhteiskunnan nii­den
kehityslakien toimintaa, jot­ka
vievät sotaan.
Tosin nämä kapitalismin kehitys-lait
eivät kokonaan lakkaa toimi­masta,
to.sin kapitalismin vallitessa
on olemassa piirejä, jotka pyrki­vät
sotaan, mutta toisaalta kapita­listisessa
maailmassa lujittuvat ne
voimat, jotka vastustavat sodan val­misteluja
ja pyrkivät ehkäisemään
sotilaalliset seikkailut. Nämä rau­han
voimat vahvistuva jatkuvasti
ja rajoittavat sodanvoimien mah­dollisuuksia.
Toinen kapitalismin sisäinen
laki, joH([>n sosialistisen l e i r in l u ­jittuminen
vaikuttaa heikentäväs­ti,
on kapitalistisen kasaantumi­sen
j a siitä johtuvan työväenluo­kan
kurjistumisen laki kapitalis­min
vallitessa.
Yrittäjät pyrkivät kohottamaan
jatkuvasti työtätekevien riistämisen
asteita, alentamaan reaalipalkkaa,
turvautumaan kaikkiin keinoihin
alentaakseen työväenluokan elinta­soa.
Mutta tätä tendenssiä vastassa
on työväenluokan taistelu asemansa
parantamiseen ja tämän taistelun
vaikutus on nykyisin paljon suu­rempi
kuin aikaisemmin, sillä kan­sainvälinen
ja myös kapitalististen
maiden rsisäinen tilanne on muut­tunut.
Vaikka laki työväenluokan
kurjistumisesta onkin edelleen ole­massa,
sosialistisen leirin taloudel­liset
menestykset luovat työväen­luokalle
ja sen luokkajärjestöille
entistä suotuisemmat objektiiviset
mahdollisuudet vastustaa monopo­lien
hyökkäystä, puolustaa työväen­liikkeen
lähimpiä ja myös kaukai­sempia
tavoitteita.
TYÖVÄENLUOKAN A S E M AN
P A R A N T U M I N EN
Teoksessaan "Työpalkka, hin­ta
j a voitto" K a r l Marx selostaes-.
saan työpalkankorottamisen mah­dollisuuksia
korosti, että viime
kädessä "kysymys on taistelevien
puolten voimasuhteista". Viimeis­ten
vuosikymmenien aikana volr
masuhde on selvästi muuttunut
työväenluokan hyväksi.
(Jatkuu 4:llä sivulla)
viininviljelijöille on kunnia-a.sia. et­tä
markkinoilla pidetään tarjolla
vain laatuviinejä^ joita ei ole saa­tavana
samaan, hintaan muualta.
Tämä on johtanut siihen, että vuo^
sittain loistiiivasta viinijuhlasta on
tuflut- satojen tuhansien viinintun-tijoiden
ja viininystävien kokoontu­mispaikka.
Vuodesta 1949-lähtien on noin
1,2 miljoonaa litraa "makkaramark-kinaviiniä"
myyty byrkheimi.s5ä ja
uusi ennätys-i:saavutettiin ^viime
vuonna; j o l l o in yli 158,000 litraa
virtasi' alas markkinavieraiden ..ja­noisista
kurkuista.
Canadan muihin osiin — ja
ehkä Y h d y . s v a l t o i h i n k i n - ^ n i in
se vaikuttaa myönteisesti C a ­nadan
talouselämän kehityk­seen,
yleensä.
Yukonissa nyt tehdyt öljy­jä
luonnonkaasulöydöt ovat
a j a n kohtaisena esimerkkinä
siitä saatavissa olevien mah-dollisuuksienj.
h y v ä ksikäyttä-misen
hylkimisestä, m i h in
olemme kansakuntana s y y l l i s ­tyneet
jättäessämmT sanan
v a r s i naise.ssa merkitykses.sä
niaamme pohjolan oman. on­nensa
nojaan. Toivottavasti nä­mä
löydöt johtavat näillä t^i-moifla
viranomaisemme
heistä tekoihin.
pu­naisen
luovan lyön janoa.
.Scgc/.han 1. keskikoululla on
omat; työverstaansa., Niissä lapset
opettelivat tekemään monenlaisia
tarpeellisia tuotteita. . Mutta vielä
kiinno-stavampaa: oli yläluokkalais­i
e n käydä työ.ssä kauipungin sellu­loosa-;
paperi- ja .puunjaIo.stustehv
taassa> jossa tottuneet työntekijät
ja, mestaril opettivat koululaisille
työnteon taitoa.
Kesäkuii.s.';a Sege/.lTäh 1. koski­kotikin"
p<TalIi:; viidettäkymmentä
nuorukaista ja ncitostaTTotka saivat
pää.stötodisluksen. ohella myös eri­laisen
ammattinimityksen.lluidäii
joukossaan on sorvareita vsähkömie-hiä,
laboratorion työntekijöitä,'vpii-rustajia
ja •elokuvamckaanikkoja.
Kouiluloman. jälkeen kukin heisiä
ryhtyy alansa työhön ammattilailoi-sena
työntekijänä.
• ^Petroskoin 25. koulun kymmenen­nen
luokan oppilaat kävivät, käytän­nöllisessä
.työssä, kaupungin uudis-rakennuksilla.
Nuoret mieltyivät
rakennusalan ammatteihinjt jotka
avaavat heillelaajoja tulevaisuuden
mahdollisuuksia, sillä yksistään al­kaneella
• seitsenvuotiskaudella-tiil^
laan; Petroskoihin rakentamaan uu­s
i a asuntoja 700'000 neliömetriä, oli
monta kertaa enemmän kuin cdclli;
sellä .seitsenvuotiskaudella. ' Pal­jon
rakennetaan K^arjalan tasaval­lan
pääkaupunkiin muitakin raken­nuksia,
jonka valoksi nuorilla on:
paljon työmahdollisuuksia. Siksi
c i olekaan mitään ihmeitä siinä, et-
PÄIVÄN PÄKINÄ
Paljon porua, vähän villoja
Larry Henderson, Yleisradiom­me
(CHG:n) eräs uutiskuuluttaja
on näköjään vieraillut Neuvostolii­tossa
ja tullut sieltä lakaisin ko­vin;
katkcioituneona j a pettyneenä.
Toionlolaiscllc Globe and Mail
lehdelle viikon alussa antamassaan
lausunnossa .Larry-poika pahoitte­lee
sitä, että "Neuvostoliiton j a Ca­nadan
huonot suhteet" estivät hän-l
i l haastattelemassa neuvostoliitto--
laisiaräskcttäisollä Moskovan mat­kallaan.
Tästä liftolimaltamr. Henderson
on Toronto Daily SlarLs.sa julkai-scr
liiansa artikkelisarjan yhteydessä
julkaissut koko joukon "haastatte­luja",
jotka sivumennen sanoen
tuntuvat samassa mtiovi.ssa^valetuil:
iaramatöörin .keksinnöiltä, joiden,
mukaan-venälliset - mukaan
kilvalla kertomyan hänelle sydä-miensä
syvimpiä tuskia? .
Toisaalta tämä ei estä häntä myö-heinmä.
s!-:ä artikkelissaan, moitiske­lemasta
näitär avoimia j a avuliaita
synnintunnustuksia; hänelle .tehnei­tä
venakkoja siitä, etteivät he ole
läheskään niin avomielisiä ja vä­littömiä
kuin; ovat esimerkiksi Uz­bekistanin
kansalaiset!
Mr. Hendersonia ei voidakaan
syyttää liiallisesta johdonmukaisuu­desta,
multa sitä ilmeisempää on,
allä hän näyttää- käsittävän millä
j)uolellir-leipää on voita — eli mi­tä
"kylmän sodan" olosuhleis.sa
vaaditaan eteenpäin katsovalta ja
-pyrkivällä'iiuli.skuulutlajalta.
Hänen onnettomuutensa on vain
siinä, että "kylmä sola" on lauhtu­massa
ja ennenkaikkea siinä; että
Canadan kansan enemmistö haluaa
heittää roskakoriin koko "kylmän
sodan" humpuukin j a ryhtyä jär­jestämään
kansallisia suhteitamme
Neuvostoliiton kanssa hyvien naa­purien
suhteiksi rauhallisen rinnak­kaiselon
perusteella.
Tätä ei. "närkästyksestä" ja "louk­kaantumisesta':'
sokeaksi tullut, mr.
Henderson näe -r- vaan jatkaa pau­haamista
kommunistipeikkoa vas­taan
yksinäisenä ratsastajana . j a
lainkaan huomaamatta - sitä, - että
hän puhuu viimetalvisista lumista,
mikä ei enää j u u r i ketään kiinnos-la.^^"-
: Seitsemännessä yrityksessään, e l i
seitsemännessä artikkelissaan mr.
Henderson?^ sekaantuu: - k
vallan säälittävällä lavalla omiin
housuihinsa. Sen - luettuamme em­me
voineet - Olla toivomatta, että
"suutari pysyköön lestissään" vas­taisuudessa
— eli sitä, että mr.
Hendersonin on parempi vain l u ­kea
miellyttävällä tavallaan TV:ssa
ja radiossa: toisten- kirjoittamiavuu-lislietoja.
Hänen :seitsemännen.v yrityksensä
ilmeisenä tavoitteena on- todistaa,
että samalla kun lännen "paheelli­nen
imperialismi", kutenhän myön­tää,
on ollut ja mennyt — Neu­vostoliitto-
harjoitta nyt pahinta l a ­j
i a •imperialismia, uskokaai jos' tah-;
dotte, omassa maassaan! Tätä "pal­jastusta"
voidaan jo pitää jonkin­laisena-
maaiimanennätyksenä!
Imperialismin tavoitteena on
"eniminäisvpittojenV kahmiminen
alistetun määh-kansan hien ja ve­ren
kustannukseni!." Nykyajan im­perialistisen
r i i s t ^ , kaikkein elä­vin
kuva saadaan Yhdysvaltain
pääoman tunkeutumisesta Cana
daan; toinen puoli teollisuuslaitos-
.tefnnie voitoista menee jo Yhdysval
tain rahamahdin kassaholveihin.
Yhdysvaltain imperialismin laajen-lumisohjelman
seurauksena. Tämä
on imperialismia kaikessa alasto­muudessaan
sittenkin, vaikka Yh­dysvalloilla
ei ole muodollista hal­litus-
ja määräysvaltaa Canadassa.
Mutta -mr. L a r r y Henderson lähti
kauaksi merien taa ja löysi nyky­aikaista
"imperialismia" siitä, että
Neuvostoliittoon kuuluu Uzbekis­tan-
niminen sosialistinen .neuvosto
lasiivalta;- kuten siihen kuuluu' 15
muutakin sosialistista neuvostotasa­valtaa.
-
Hänen "perustelunsa" mukaan on
Canadakin syyllistynyt imperialisti­seen
riistoon ja sortoon, omassa
maassamme; sillä tietty .tosiasiahan
on. että Canadakin on kahden -kan­sakunnan
maa, missä ranskalaisel­la
Canjdalla on melko laajat vä-'
paudet ja valtuudet — joskaan sil­lä
ei ole oikeutta'sitoa'diplomaat:
tisia suhteita; toisten, maiden kans­sa,
eikä liioin perustuslaillista oi­keutat
erota Canadasta. jos niin
haluaa; kuten on asia- Uzbekistanin
suhteen. -
Larry Henderson myöntää, että
Uzbekistanin tasavallan pääministe­r
i on uzbekistanilainen, että presi­denttinä
on uzbekislanilainennai-nen;
j a että kommunistipuolueen
johtajana, on. uzbekistanilainen;;, \
Hän myöntää että itse uzbekista-nilaiset
ovat tyytyväisiä vapaaeh­toiseen^
liittöonsaitoisten: sosialistis­ten
neuvostotasavaltojen rinnalla —
kuten Canada on jäsenmaana Bri­tannian
maailmanyhteisö.ssä —
mutta hän näkee "imperialismin"
oireita kuitenkin mm. siinä, että
tJzbekistanin oppikouluissa opete­taan
myös Marxin ja Leninin teo-
Viaä' — ikäänkuin uzbekistanilaiset
eivät sitä itse voisi haluta?
Mutta niin kömpelöltä kuin mr.
Hendersonin rakentama teelmys
muuten näyttääkin, hän on sentään
siksi varovainen ettei lähde tilasto­tietojen,
perusteella vertailemaan
sitä, mitä on sosialismin olosuhteis­sa
todella Uzbekistanissa tapahtu-'!
nut. _
Hän tosin mainitsee, että Uzbe­kistanin
yliopistossa opetetaan työ-;
väenliikkeen teoriaa, ja käytäntöä:
— mutta jättää varovaisuussyistä
mainitsemasta, että tsaarien "ihan-neolosuhteissa"
Uzbekistanissa ei,
ollut ainoatakaan korkeampaa op-:
pilaitosta yliopistoista puhumat­takaan.
Mr., Henderson puhuu, Neuvosto­l
i i t o n , "imperialismista" mutta jät-,
tää:mainitsematta, kuinka paljon on '
Uzbekistanin teollisuus- ja.maata-^.!
lous kehittynyt ja: edistynyt; sosia^
lismin olosutiteissa. Ennen kuin
hänen imperialismisyyttelynsäkes-::
tää tulitikun aikaa, hänen: täytyisi
pystyä; osoittamaan, että Neuvosto­liiton
imuiden tasavaltojen ; talous
on edistynyt nopeammin kuin Uzbe-kistaninrvMutta.
kun hän 'ilmeisesti
tietää, että Uzbekistanin teollisuus
j a ; maatalous on kehittynyt: jaredis-tynytikymmeni,
ä kertoja enemmän
kuin .esimerkiksi .Valkovenäjän t ai
Ukrainan .r^ n i i n ; s i l l o in o l i ' tieten-;
k i n parasta ; jättää tilastotiedot-si­vuun!
, ^ .
> Artikkelisarjallaan mi\ Hender­son
voi ehkä flisätä voita leipänsä:
päälle j a saada-kiitosja kylmän so­dan
tulennielijöiltä rr-: mutta, sitten
kin on valittaen todettava, ettei hän;
ole rahtuakaan'lisännyt .eanadalaist
Ien tietomäärää siitä, mitä todella
'Neuvostoliitossa tapahtuu >— eikä
l i i o in auttanut normaalisten naapu-risuhteidenfv
kehittymistä- näiden'
maiden rvälille;;-mitä; enemmistö ca-i!
nadalaisisl» i haluaa; • Toisin vsanoent:
hänen matkastaan tuli paljon po­rua
mutta kovin vähän villoja.
— Känsäkoura. .