Vapaus, October 20, 1966

              Sivu 2 Torstaina, lokak. 20 p. — Thursdayi Oct. 20, 1966
VAPAUS INDEPENDENT L A B O R O R G AN
OF FINNISH CANADIANS
( L IBERTY) EstÄbllshed Nov. 6. 1917
E D I T O R : W . E K L U N D MANAGER: E . S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
PublUhed thrlce weeldy: Tuesday?. Thivsdays and Saturdays by y^^us
Publishing Co. Limited. lOO-lttt Elm St. Wests Sudbuy. OQtarlp. Oamu}a.
Mailing Aödress: B^x 69
Advertising rates upon applicqition. translatlcm free of chuffgt.
Authoflzed as second class maU by. ?06t Q)ri^q>; D«par.tmei|t. Ottei^»^
and ft)P payment of posta^e to cash. "
^• C A N A U I Ä N i.ANGUAGE• PH£SS
TILAY^SIPNNAT:
CaDfi4assa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.76 USA.-ssa 1 vk. $10.00, ft B t IfiÄB
8 kk. 2.75 - Suomesi: 1 vk. 10.80, 9 6.75
Kolme hyvaa paatosta
Sudburyn ammattiyhdistysten neuvosto — Sudbury Dis-
Itrict Labör Council — teki viin>e viikolla kolme lämpimästi,
tervehdittävää aloitetta, joiden tulisi saada kaikkien hyvää
tarkoittavien asukkaiden jakamattoman ja aktiivisen tuen.
1. Unioneuvösto esitti protestin siitä, kun S u d b i ^ y n kau­pungin
bussiliikennöimisoikeus aiotaan antaa Laurentian
Transit Limitedille. Kaupungin valtuusto hyväksyi noin viik­ko
sitten sivulain, jonka mukaan tämä liikennöimislupa an­netaan
3 vuoden ajaksi mainitulle yhtiölle. Sudburyn asuk­kaat
cvat aikaisemmin yleisäänestyksen perusteella hyljän­neet
tämäntapaisen liikennöimisoikeussopimuksen, mutta kun
tällä kertaa ehdotetaan, että sopimus on voimassa "vain"
3 vuotta, niin sitä ei ole pakko alistaa veronmaksajain hy­väksyttäväksi;
Laki määrittelee kuitenkin, että maakunnan
kunnallislautakunnan on annettava siunauksensa sopimuk­selle
ennen kuin se tulee lakivoimaiseksi.
Sudburyn ammattiyhdistysneuvosto esitti nyt vaatimuk­sen,
että maakunnan kunnallislautakunnan pitäisi järjestää
yleisen kuulustelun asiasta, tarkoittaen se sitä, että Sudbu­ryn
asukkaille ja heidän järjestöilleen tulisi antaa tilaisuus
mielipiteittensä esittämiseen ennen kuin kunnallislautakunla
.päätöstä tekee.
Täjnä on lämpimästi kannatettava ehdotus. Tosiasia: cn,
että jos liikennöimisoikeus annetaan mille tahansa yksityis-yhtiölle;
se antaa huonomman palvelun kuin kunnallisesti
omistettava bussiliikennelaitos. J a jokatapauksessa voidaan
yksityisliikkeidenkin kanssa tehdä parempi liikennöimissopi-imus,"'
niistä nyt on kysymys.
2! Unioneuvosto on lähettänyt myös hittohallitukselle
protestikirjeen siitä kun se — liittohallitus — muutti elo­kuussa
Julkaiseman päätöksensä ja suostui siten Trans-Ca-aiada
Pine Linesin vaatimukseen, että se saa rakentaa cana-däläKta
luonnonkaäsua Albertsta Etelä-Ontarioon kuljettaa
van kaasuputkilinjan Yhdysvaltain kautta. Sudburyn unio- -
neuvosto vaatii, että hallituksen olisi peruuteltava tämä koh­talokas
päätös ja huolehdittava siitä, että A|bertasta Etelä-
Ontarioon tuleva kaasuputkilinja rakennetaan koko matkan
canadalaisalueelle.
Tämä on ensiluokkaisen tärkeä seikka monesta e r i syys­tä:
Ensinnäkin ön äärettömän vaarallista rakentaa kaasu­putkilinja
vieraan maan alueitten halki sen vuoksi kun tämä
vieras ulkomaa — tässä tapauksessa erittäin voimakas ja
samalla häikäilemätön U S A — voi milloin tahansa sanoa,
tettä sitä kaasuputkilinjaa ei saadakaan käyttää, tai että vain
osa sen kautta kuljetettavasta canadalaisesta luonnonkaa-susta
"riittää" Etelä-Ontarion käyttöön.
Se on ensiluokkaisen tärkeä seikka siksi kun teollisuus-kehity?
Canadan puolella tulee hidastumaan jos tämä luon-nonkaasuputkijohto
rakennetaan Yhdysvaltain kautta.
Ja se 'ön ensiluokkaisen tärkeä seikka siksi kun Canada
menettää kaiken sen liiketoiminnan -—satoihin tuhansiin dol­lareihin
nouseva liiketoiminnan — mikä tulisi täkäläisten
oirakoitsijain, laitosten j a työläisten osalle, jos putkijohto
rakennettaisiin Canadan kautta, mutta nyt nämä urakat ja
työt menevät yhdysvaltalaisille.
Katsottakoon asiaa miltä puolelta hansa Sudburyij
unioneuvoston protestilausuntoa pitäisi aktiivisesti tukea ja
^tannattaa.
3. Sudburyn unioneuvosto on lähettänyt liittohallituksel­le
protestin myös kansallisen sairaushuoltolainläytäntöön-jastumispäivän
lykkäämisestä.
Kuten muistetaan, liberaaUpuolue lupasi viime syksynä
pidettyjen vaahen aikana, että valituksi tultuaan sc laatii
tuomari, H a l l in ehdotuksiin perustusvan kansallisen sairas-huoltolain
mikä astuu voimaan Canadan 100-vuotispäivän
kunniaksi heinäkuun 1 pnä 1967. Tällainen lakiehdotus esi-tettiinkin
muutama kuukausi sitten alahuoneen käsiteltäväk­si
vanhojen puolueiden hekumoitua sitä ensin viikkokaupalla
Gerdaa koskevilla skandalijutuilla. Mutta raha-asiain minisr
teri Mitchell Sharp, joka tuntuu olevan liberaahpuolueen
uusi "kuninkaitten tekijä'" ilmoitti pääministeri Pearsonin
Lontoossa ollessa, että tätä pyhästi anneltua vaalilupausta
ei nytkään pidetä, vaan kansallisen sairaushuoltolain voi­maanastumista
lykätään vuodella eteenpäin.
Oppositiopuolueilla— ja myös Uudella demokraattisella
puolueella on ilmeisenä taktiikkana ollut se, että "veniettä ei
heiluteta kaatumiseen" asti. Toisin sanoen on taktillisesti
seurattu ohjelmaa, jonka mukaan hallitusta on painostettu
ipuolelta ja toiselta mutta silti on vältetty yhteisesiintymistä
vähemmistöasemassa olevan-liberaalipuolueen hallituksen-
•kaatamiseksi.
• " T ä s s ä on kuitenkin sellainen kysymys,-että "siinä ei .sovi'"'
enää periksi antaa. Jos liberaalipuolue kieltäytyy palaamasta
alkuperäiseen lupaukseensa siitä, että kansariinen. sairaus-.
huoltopalvelulaki astuu voimaan maan satavuotispäivänä,
silloin pitäisi NDPn ja muiden oppositioryhmien tehdä kaik­kensa
hallituksen kaatamiseksi, jos ei tämän kysymyksen yh­teydessä,
niin heti kun siihen sopiva tilaisuus tulee^
Mitä tehdään sellaisella hallituksella mikä luovuttaa sel­laisia
kansallisresursseja kuin luonnonkaasun veraan maan
kontrolliin oman. maan todellisista kansalliseduista välittä-e
m ä t t ä ? ;
Mitä tehdään sellaisella halituksella mikä lupauksistaan
huolimatta lykkää aina vain tuonnemmaksi kansallisen sai-rashuoltolain
täytäntöön astumista, mutta samalla aikaa tie-doittaa,
että kansakunnan verotakkaa korotetaan $300,000,000
vuodessa? .
Mitä tehdään sellaisella hallituksella mikä kieltäytyy
(fc<>rottamästa vanhuudeneläkeläisten tuloja sataan dollariin
Dmitri Gxidkov: : i
" [ h i l j a i n e n k i n mantere a l k a a kuorbua" ••I'. '\i
Aika^ jolloin Australiaa pidettiin
hiljaissena mantereena', joka ei jou
tuniit' kosketuksiin maailman tapah-tumieni
kanssa, on mennyt jo Qhi.
Jatkacii edeltäjänsä politiikkaa Ha­rold
Holtin hallitus on sotkenut
maan entisiä pahemmin sotataivike
tilausten sekä SEATO:n ja ANZUSn
aggressiivisten sotilaallisten liit-outumien
puitteissa amerikkalaisil:
le liittolaisilleen antamien velvoit-
!eiden verkkoon^ Välitön osallistu­minen
U S A n veriseen Vietnam-seik­kailuun
on työntänyt Australian vie­lä
syvemmälle sotilasmenojen suo­hon.
M e r i - j a lenfotdkikohtien raken
taminen, kymmeniä pommittajahä-vitläjiä
ja muutamia sukellusvenei­tä
käsittävät tilaukset näiden tuki­kohtien
varustamiseksi vaaiij vuo
sittain satojen miljoonien dollariQn
menoerää, joka otetaqn Australian
työtätekevien taskusta..., i
Näiden kohtuuttomhien' menojen
peittämiseksi hallitus on valinnut
' vyönkiristyspolitiikan". Syyskuus­sa
Uudessa Etelä-Walesissa ja Victo­riassa
kahdessa osavaltiossa, joissa
asuu kolme neljännestä maan väes-tästä,
ja sen jälkeen myös Länsi-
Australiassa, viranomaiset tarjosivat
työtätekeville yllätyksiä välittömien
ja välillisten verojen uusien jyrk­kien
korotusten muodossa. Lääkä-rinhoitpkulut
ovat esimerkiksi ko­honneet
36 prosentilla. Yhden vuo­den
aikana vakuutusmaksut ja pai­kallisverot
ovat muutamassa osaval-
MUISTELMIA
Mielikuvituksessani asuin toisen
: ikerraan Karjalassa lukiessani vSa'!!
Lundin kirjoitusta "Punalipusta".
Nuo kertomukset olivat niin lä­hellä
omia kokemuksiani että tun­tui
aivan kuin olisin itsekin siellä
paikan päällä.
Canadasta ja Yhdysvalloista muut­ti
paljon innokasta työkansaa Neu­vostoliittoon
noina pula-vuo.sinu
Suomesta lähti myös niihin aikoi-;
hin paljon ihmisiä vainontaa pa-
.koon Neuvostoliittoon. Heitä nimi­tettiin
rajaloikkareiksi.
Silloin oli tuo maailmanlaajuinen
pulakausi, jolloin suuri osa työläi­siä
täällä rikkaassa Amerikas.sakin
kävi kerjäämässä ovella ovelle, ja
löatkusti tavaravaunujen katolla
henkensä uhalla paikasta toiseen,
toivossa löytävänsä parempaa. Sit­ten
tuli tieto, että Neuvostoliitossa
on työttömyys loppunut ja kaikilla
on mahdollLsiius työhön ja elämi­seen.
Mutta monella puiillui käsily.s
niistä vaikeuksista joissa siellä vie
lä silloin elettiin. Kuten eriis cnj;-
lantilainen historioitsija sanoi, Ve­näjä
oli tsaarivallan kukistumisen
aikana 200 vuotta jälessä sivistys­maista.
Lukutaitoisia oli ainoastaan
15 prosenttia ja suurin osa oppi- ^
neisloa taisteli uutta järjestelmää
vastaan ulkomaiden avustamana.
Ainoastaan lääkärit olivat uuden
järjestelmän mukana, ja se olikin
suuri apu;: etteivät ihmiset . kuol­leet
kulkutauteihin.- Puutteelliset
olosuhteet ja kansan tottumuk.set
jarruttivat huomattavasti eteenpäin
menoa. Myöskin kirkkojen laholla
käytiin voJmaka.sta jarrutusta uutta
järjestelmää vastaan.. '
Monelta täältä Amerikasta sinne
muuttaneet tulivat kokeneeksi pet­tymyksen
ja osa palasikin tänne
takaisin. Ei ymmärretty niitä tuskia
mitä uusi yhteiskuntajärjestelmä
kärsii .syntyessään.
Ilahduttavaa oli kuitenkin kun so­sialistinen
järjestelmä antoi mah­dollisuuden
kaikille lapsille saada
koulusivistyksen. Tiedämme, ottä
tietoinen käsi ulottuu kauaksi. Se
tulee selvästi näkyviin, kun Neu-y
SYNTYMÄ- y
I PÄIVIÄ
vostoliitto on tuossa lyhyessä ajas­sa
noussut toiselle tilalle maail­man
valloista.
Kuten jo mainitsin, lääkärit oli­vat
auttamassa tämän uuden jär­jestelmän
synnytystä. Niinpä nyt
on lääkintähuolto Neuvostoliitossa
asukaslukuun verrattuna ensimmäi-
>ellä tilalla maailma.s.sa. Nyt nämä
kapitalistisen - maailman valtijaat
näkevät, että tuo uusi jäijestelmä-akenne
sei.soo lujemmalla pohjal­la
kiiin heidän oma yhteiskuntamuo­tonsa.
.Aikovat nytkin sen tuhota
;ota-aseiIla, jota samaa yritti Hif-ierkin.
mutta epäonnistui. .
Kuten alussa mainitsin, meni tääl­tä
Neuvo.stoliittooon paljon kunnol­lista
työvoimaa, mutta oli joukossa
sellaisiakin, joita ei ollut muuta
kuin häiriötä. Myöskään ei oltu
totuttu joukkotyövoinian .saavutuk­siin,
pyrittiin yksilösaavutuksiin
joihin oltiin täällä .Vmerikassa totut­tu.
'-.Mku aina hankalaa, mutta lo­pussa
kiitos seisoo", kuten sano­taan.
- , ,,-V •:
.Viili, näyttää siltä, että sielläkin
on opittu tietämään, että uusi jär­jestelmä
vaatii uuden käytännön,
oli toisin sanoen uudestaan: .synty­misen
työläisiinkin nähden. Sillä
työ on ainoa luova voima-maailmas­sa.
Työläinen se luo tuon: rahankin
jonka orjana 'se on joutunut ole­maan
siliä asti kun raha on ollut
olcmas.sa. — I.S.. Port Arthur, Onl;
Vilho Hakanen, North Bay Onl.,
täyttää maanantaina lokakuun 24
päivänä 82 vuolta.
Yhdymme sukulaisten ja tulla-vain
onnentoivotuksiin.
kuukaudessa, vaan sen sijaan
esittää, että jos vanhemmat
kansalaiset, jotka ovat koko elä­mänsä
uhranneet maan raken­tamiseksi
ja uuden sukupolven
kasvaltamiscksi, nöyrtyvät köy
hyydentodrstuksiin nojaten ar-bopaloja
pyytämään, niin heil­le
annetaan $30 lisä-avustus
-kuukaudes.sa? Ja ky.symys on
köyhyydenlodislukseen perus­tuvasta
avustusanomuksesta
huolimatta lainkaan siitä, han­kitaanko
tämä köyhyydenlodis-tus
nuuski jäin toimesta tai
asianomaisen pakollisen vero­ilmoituksen
avulla.
Me emme ole sanomalehlenä
uusien vaalien ennenaikaisen
järjestämisen kannalla nyi.
Mitä me haluamme sanoa on
va/ri se, että opposition ja eri­koisesti
NDPn ei pitäisi antaa
s a i raushuoltovak:uulu.sasiassa
periksi. vain "uusien vaalien"
esiihtulon pelo.ssa.
BRODER TOWNSIin»lN
TIEASIOISTA
Tänään saivat tämän koulupiirin
lieveronmaksajat kokouskutsun. Ko­kous
pidetään lokakuun 28 päivänä
alkaen kello 8 illalla No. 2. koulul­la.
Siksipä kehoitan teitä tämän kou­lupiirin
tieveronmaksajia mene-,
mään nyt tähän kokoukseen ja val­vomaan.
tähän koulupiiriin kuuluvis­ta
teistä. Kuten meistä jokainen tie­tää,
ei näille teille ole tehty mi­tään
korjauksia. Onpa teitä, ettei
ole tuotu yhtään santakuormaa.
vaikka joidenkin tievero on nou.ssut
useammalla dollarilla tänä vuon­na.
Joku voi kysyä, että mihin ne
tieverorahat on käytetty? Niillä on
teetetty \Veivi Lakelle hyvä tie, jos-
.sa on hallituksella noin 100 tont­tia,
jotka se haluaa myydä.
Vuosi sitten pidetyssä kokoukses­sa
tieveronmaksajista oli jotkut
iloisia, että kyllä nyt tiemme kor­jaantuu,
kun niiden johto tulee suu­rimmalta
o.salla hallituksen haltuun.
. Olisin iloinen jos joku tämän
koulupiirin tieveronmaksajista nos­taisi
kysymyksen näistä: tämän kou­lupiirin
teistä nyi tulevassa ko­kouksessa.
— E. Alho.
lioissa kohonDceet 38.proseatilla. M
kanut kjetjureaktio s!4 alkagn y^^i;
sen hintojen kohoamisen sekä elin­tason
vastaavan laskun. Sydneyssä
ilmestyvä lehti San Herald nimitti^
sotamenoihin tarkoitettujen varojen
tämäntapaista "pumppaamista"
osavaltion likaisimmaksi sivuksi.
Vyönkiristyspolitiikka ' ei poista
suinkaan Australian kansaan kofab
distuvaa-.toisenlaista painetta: — u i -
koDoaisen pääoman voimistuvaa vir­tausta
mantereelle. Käytännössä tä.-
mä merkitsee sitä, että australialai­set
kapitalistit jakavat mielellääi^
tulonsa USAn Englannin Canada»
ja muiden maiden monopojien ]^
konsernien kanssa. Päättyneen f i -
nanssivuoden aikana lällaiset pää­omasijoitukset
lisääntyivät: melkein
kaksinkertaisiksi ja käsittävät 879
miljoonaa Australian dollaria.
Australian työväenluokka asettuu
yhä voimakkaammin va.starintaan
monopoleja vastaan. Maassa syntyy
lakkoliikkeilä, työtätekevät vaati­vat
hintojen valvontaan alistamista,
palkkojen korottamista ja sotameno-jen
supistamista.
Australian uudet parlamenttivaa­lit
pidetään marraskuun lopulla.
Harold Holtin hallitus näkee
osakkeittensa laskevan. Ruorimie-het
eivät aio kuitenkaan muuttaa
laivan suntaa. Tuntien valtameren
takaa ulottuvaan talutushihnan ki­ristyvän
pääministeri vaati kilpava­rustelun
jatkamista ja laatii suun­nitelmia
uusien joukkojen lähettä­mistä
Bien Hoan lähislölle niiden
4,500 australialaisen sotilaan täyden­nykseksi,
jotka jo tällä hetkellä tais­televat
Vietnamissa;
Opposition johtajat ovat varsin­kin
näin vaalien aaltona lisänneet
hallitukseen kohdistuvaa arvostelua
Karlamentin puhujakorokkeelta kä­sin.
Labour-puolueen virallinen vaa­liohjelma
edellyttää kaikkien aus­tralialaisten
joukkojen takaisin kutr
sumi.sta Vietnamista "käytännölli-se.
sti lyhyimmä.ssä ajassa".
Australian kansa on syvästi kiin­nostunut
maan ulkopoliittisen kurs­sin
muutoksesta ja ennen kaikkea
Vietnamin sodan lopettamisesta
Australian kohdalta. Australian kan­sa
tietää, ketkä ovat aggression joh­tajat.
Adelaidassa järjestelyn mie-lenosoi.
uksen aikana tilaisuuden
osanottajat polttivat tähtilipun
US.\n konsulaatin edustalla.
Entinen "hiljainen manner" al­kaa
kuohua.
itä-Saksa valmis
neuvoftelemaan
Bonn. — Itä-Saksan valtionpää-mics
\Valter Ulbricht ilmoitti
perjantaina olevansa valmis lä-hcltäinään
huliltuksensa ministe­reitä
Bonniin neuvottelemaan
koko jaettua kansakuntaa koske­vista
ky-symyksistä,
Ulbricht sanoi länsisaksalaiselle,
sosialidcmukraattista oppositio-puohietta
kannattavalle sanoma-lehdelle
Neue Iluhr Zeitungille
myönlämässään haastattelussa:
"Olemme suostuvaisia molem­pien
Saksan valtioiden keskeisiin
neuvotteluihin ilman, että ase­tamme
mitään ennakkoehtoja."
Hän lisäsi kuitenkin, että jos Itä-
Saksa lähettää Bonniin jonkun mi­nisterinsä,
niin se vaatii, että tätä
kolulellaan ministerinä,
Ulbricht sanoi, että jos Bonnin
hallitus ei katsu itäsaksalaisen mi­nisterin
edu.sta van laillista hallitus­ta
niin ltä-Sak.sa omaksuu sa­manlaisen
asenteen, mutta suostuu
silti neuvottelemaan.
U l b r i i h t in haastattelu julkais­tiin
kaksi vuorokauttasenjälkeen
kun Länsi-Saksan sosialidemo­kraattisen
puolueen varapuheen-
'Koeta ymmärtää käpyseni, minun täytyy kunni-^
oittaa sitoumuksiani joka satamassa^^ ^
SUOMALAISIA NAISIA SAKSAN
NATSIEN KESKITYSLEIREIllÄ
(Jatkoa)
Parin kolmen päivän kuluttua
havaittiin uusi iliiuö 1 Aamuisin
alettiin heittää juutalaisten para­keista
ulos sadottain ruumiita. Ne
muodostivat kokonaisia röykkiöitä
jokaisen parakin viereen. Mitä oli
tapahtunut? Miksi ihmiset alkoivat
yhtäkkiä kuolla laumoittain?
"Tiedustelimme juutalaisilla ja
he kertoivat ihmisten väin valitta­va
n päänsärkyä ja parin tunnin
kuluttua kuolivat." -r- Saksalaiset
olivat keksineet krematorion tilalle
nopean j a halvan kuoleman. .
Ruokamyrkytyksen.
Nälkä oli tehnyt vangit luuran­goiksi,
jotka enää vaivoin pääsivät
liikkeelle.
Nälkä, nälkäi loputtomiin nälkä.
'Aamuisin kävelin ulkona ruokaa
etsimässä ja kerran loikoi ruumis
tunkion lähellä. Sen kädestä oli var­maan
pudonnut likainen sahanjauho
leipäpalanen. Minä olin sen. Pidin
itseäni onnellisen kun löysin tämän
leipämurun ; . . "
Rintamatilanteen muuttuessa ja
neuvostojoukkojen saavuttua Puo­lan
puolelle lähetetään vankilako-lonnat
jälleen liikkeelle. Jossakin
tässä vaiheessa myös Norman ja
Hildan tiet erkanivat. Norma kertoi,
että maikasta oli suuri osa tehtävä
jalkaisin. Se o l i raskasta nälkiinty­neille
ihmisille, ja monet jäivätkin
tälle tielle ikiajoiksi. -
Tallinnan matkalla saksalaiset
käyttivät omia: kasvatusmenelelmi-ään.
Jokaisia, joka ei jaksanut'. kä­vellä,
lyötiin armotta kumipampul­la.
" N i i n jäin minäkin matkalle.
Jalat eivät kantaneet. Kaaduin ker­ran
toisensa perään ja joka kerta
sain pampusta. Kun kolmannen ker­ran
kaaduin, lyötiin niin kovasti,
että menin tainnoksiin. Eräs roleva-kasvuinen
nuori venäläinen naisvan­ki
korjasi minut kuitenkin tiellä
kuin jauhosäkin ja • kantoi ensim­mäiselle
etapille. Varsinaisesta pää­joukosta
meitä jäi jälkeen noin 60
henkilöä. Sen jälkeen laahauduim-me
vain 5—6 kilometriä päivässä
eteenpäin."
Näin joutuivat vangit Danzigin
toiselle puolelle Burggrabeniin,
johtaja Herbert Werner oli pu­dottanut
poliittisen ponunin esit­tämällä,
että Itä- ja Länsi-Saksa
asettuisivat keskenäiseen koske­tukseen
korkealla tasolla. Wehner
esitti Bonnin hallituksen jyrkästi
tuomitsemissa ehdotuksissaan
mm. Itä^ ja Länsi-Saksan talousr
yhteisön perustamista osana
Saksan yhdistämiseen tähtäävistä
suunnitelmista.
joka oli ollut italialaisten ja ro­manialaisten,
vankien työleiri. Sii­täkin
jatkettiin matkaa, mutta sai­raat
kieltäytyivät lähtemästä j a niin
jäi Normakin tähän. Rintamatilan­ne
oli kuitenkin kehittynyt jo niin'
pitkälle, että tämän l e i r in koko hen­kilökunta
lähti myös pakosalle, van­kien
muonitus lakkautettiin, saksa­laiset
veivät elintarvikkeita muka­naan
niin paljon kuin suinkin j a '
vahdiksi jätettiin vanha talonpoi­ka,
mutta kolmantena päivänä ka-'
tosi hänkin. :.
Ne, jotka jotenkin liikkeenne pää­sivät,
lähtivät ruoan etsintään lähi­kylistä
ja leirialueella. Näin meni
kaksi viikkoa ja sitten maaliskuun
23 päivänä 1945 aamulla aikaisin
tuli puna-armeijalainen. Ho nousi
ylimmilleen ja . .
Puolen päivän aikaan tuli leiril­lemme
kokonainen divisioona, joka
osoittautui 21. smoleskilaiseksi di­visioonaksi.
Riemuinen oli vastaan-:
otto.: multa samanaikaisesti myös;
surullinen, sillä moniin sairaisiin
vaikutti vapautuminen niin syvästi'
että he kuolivat. Minkälainen kuva
odotti sotilaita?
Matkalla Stutlhoffista olivat mo­net
palelluttaneet jalkansa, jotkut
niin pahasti, että varpaat mätänivät
ja pulpilival pois. Hildan matka
Stulthoffin kuolemanleiriltä päät­tyi
noin 20 kilometrin päähän Lau-enburgin
kaupungista 50^ metrin p i - :
tuiscen latoon.
Matkasta Stuttburgista Hilda ker­too;
"Marssittiin puukengissä hir­muisessa
pyryssä ja pakkasessa, jos­kus
y l i 20 km päivässä. Marssittiin
viiko, toinen, kolmas sisä-Saksaan
päin. Viimein uupuivat minunkin
voimani.
Tiepuoleen oli joku kuljettanut
maitotonkan, jonka luokse vangit
heti ryntäsivät. Hilda sanoo, että
hänkin laahusti sinne, mutta ei
päässyt pois yhtä nopeasti kuin toi-,
set. "Sain iskun päähäni. T u l in ta-,
juihini erään talon ikkunan alla
j a huomasin makaavani verilätäkös-sä.
Joku kehoitli minua nousemaan
tai muuten ammutaan. E n pystynyt
sanomaan mitään. Nä^^in rintaani,
että tähän saa ampua. Samassa-juoksi
joku saksalainen nainen j a"
pyysi saada sitoa haavani. Antoi
ruokaa. Sitten tulivat vankkurit..
Käsistä ja jaloista viskattiin minut
vankkureille kuolleiden ja puoli-kuolleiden
minunlaisten onnetto-'
mien" päälle." Tällaisessa kunnossa
joutui Hilda latoon, jossa oli ahdasn
ta, ettei voinut liikkua. Vasemmalla
puolella oli heikoimmat. Monilla,
olivat jalat p a l e l t u n e e f h i i n pa.
hoin, että varpaat mätänivät ja pu-
PÄIVÄN PAKINA
JUHLAVUODEN TASKUKALENTERI
Canadan, juhlavuoden — 100-
vuotispäivän — kunniaksi julkais­taan
ensi vuonna useita kirjoja ja
criköi.sjulkaisuja; kirjoitetaan ru­noja,
lauluja ja sävellyksiä jne.
TäkäläiSTeii kansalaislemme vaa-limatölV,
m u t t a silti merkittävä
panos Canadan 100-vuoliskirjalli-suuden
lohkolla on perintecUi.sesti
kansanomainen ja aina hyvän le­vikin
omannut Taskukalenteri,
minkä juhlavuoden painos — Tas­kukalenteri
l!»(i7 — on juuri i l ­mestynyt.
Juhlavuoden taskukalenterin
tekstiosaslo 011 huomattavalta osal­ta
uusittu liiin, että siinä käsitel­lään
miltei yksinomaan Canadan
100-vuolison kehitysvaiheen ta­pahtumia
ja Canadan asioita yleen­sä.-
••.
Tä.ssä mielessä Taskukalenteri
1967 on kokonaan uuis, ja^omassa
hi.sloria.ssaan ainutlaatuinen.
Taskukalenteri on ollut työmail­la
ja kotipiireissä hyvin pidetty,;
nimenomaan siksi kun siitä on
saatu pienoiskoo.ssa hyvin Uirkcilä
ja mielenkiintoisia tietoja jokapäi­väisen
elämän ja miksei myös eri­näisten
keskusteluaiheiden hyväk­si.
• • •• _ •
Ensi vuonna on yleisenä kes­kustelun
aiheena . Canadan 100-
vuoti.sjuhlat ju niiden merkitys.
Nyt ilmestynyt Taskukalenteri
19G7 varaa meille kapsellikoossa
«li tiivistel.v.ssä muodossa ja krono­logisessa
järjestyksessä laaditun
katsauksen, mistä olemme kansa­kuntana
tulleet, minkälainen on ol­lut
Canadan historian kulku ja
minkälaisena Canada valmistuu
uutta vuosi.salaan.sa vaslaan otta­maan.
:
Canadan lii.sloriaa käsittelevässä
Taskukalenterin osassa on 10 hel­posti
luettavaa sivua, joista saa­daan
-omalla kielellämme perus­tietoja
moniin tämän juhlavuoden
aikana lavalla tai toisella esiin-tuleviin
ky.symyksiin.
Sen lisäksi on perustiedot Cana­dan
eläkcsuunnitelmasta ja les­kien
eläkkeestä sekä äitien ja so-keidoii'"'
i(vusluk.sesla Ontario.ssa
(mikä on osapuilleen samanlaista
muissakin maakunnissa) ja Ca­nadan
juhlapäivät sekä viimeisin
(vuoden 1961) sensuksen mukaan
luettelo Canadan suurimmista kau­pungeista.
Välttämättömänä osa on selos­tus
Canadan postimaksuista ja nii­hin
sisältyvistä seikoista, metristen
mittojen vertailu Canadassa käy-lännöBsä
oleviin mittoihin, eri
lämpömittarien vertailutaulukot
ja selostukset miten vaihdetaan
C-asteet F-asteiksi tai päinvastoin.
Taskukalenteri 1967 on "pessyt
kasvojaan" kalenteriosankin koh­dalta.
Kalenteiiosastossa on nyt kuten
ennenkin täkäläisille kansalaisil­lemme
tunnettujen Canadan ja
Suomen kansallisten juhla- ja
merkkipäivien, sekä kansainväli­sesti
tunnettujen kirjailijain, sä­veltäjäin
ja tiedemiesten merkki­päivät
jne.
Uudestaan stiunnileltu ja ladot­tu
kalenteriosa on edeltäjäänsä
käytännöllisempi j a sirompi, jät-
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
taen huomattavasti enemmän tilaa'
muistiinpanoja varten kunkin päi­vän
kohdalle.
Kuten ennenkin: Kalenteri on
nytkin painettu hyvälle kiiltopa-perille,
mistä on hyvä ja helppo'
lukea tekstiä.
Samoin on kannet lujat, kestä­vät
ja siröt.-
Sivuja on Taskukalenterissa
132. Hinta vain 75 senttiä.
Saatavana!Vapauden asiamiehil­tä
ja kirjakahpoista. Postitilaukset
voidaan lähettää osoitteella: Va­paus,
Box 69, Sudbury Ont. r '
Suosittelemme taskukalenteria:
maanmiehillemme yleensä. Käy­tännöllisen
taskukalenterin paikan
täyttämisen-lisäksi se rikastuttaa,
osaltaan 100-vuotiskirjallisuuttam-me
ensi vuonna. Taskukalenteri
on myös mainio muisto- tai joulu-'
lahja lähetettäväksi omaisille ja
ystäville aina Suomea myöten.
Taskukalenteri 1967 on uusittu
nimenomaan Caandan 100-vuotis-'
juhlia, silmälläpitäen. Sellaisessa!
asussa se ilmestyy vain kerran, sil-.
lä ensi vuonna se tulee luonnolli-v
sesi i ilmestymään taas u^distettu•^
na painoksena; — Käiusäkoura.