Vapaus, April 20, 1967

              nmtelyy iiistaina, torstaina ]a lauantaina
Perustettu 1917
Canadan suomalaisten itsenäinen
työväenlehli
No. 46 Voi. LI vuosikerta Sudbxiry, Ont. Torstai, huhtik. 20 p. — Thursday, Apr. 20^ 1967
Varoittaa liittymästä summamutikassa jrhä kasvaVilan
varustelukilpailuun; koko puolustusasia tutkittaväkisi'
Ottaiva. — Canadan olisi tutkit­tava
koko maanpuolustuskysymys^
tä ennen kuin se antaa vetää it­seään
suui-valtojen, Yiidysvaltain
ja Neuvostoliiton välillä ehkä kiiti-tyvään
varustelukilpailuun sanoi
liittoliallituksen jäsen, salaneuvos-ton
presidentti Walter Gordon kes­kiviikkona
Canadan Kansallisen sa-nomalfehtimiesklubin
tilaisuudessa.
Samalla kertaa hän varoitti Cana-daa
uudelleen allekirjoittamasta
USAn kanssa toista 10-vuotista
Pohjois-Amerikan ilmapuolustusso-pimusta
(North America Air De-fence
Command; eli NORAD).
Mr, Gordon sanoi, että Cana­dan
tulisi tutkia maanpuolustus- ja
ulkopolitiikkansa ohjelmaa siinä
tapauksessa jos suurvallat jatkavat
puolustus- ja hyökkäysvoimien li­säämistä
ja kuluttavat miljardeja
dollareita rakentaakseen ballistis­ten
ohjusten torjunta-aseistuksen.
"Siinä tilanteessa saattaa olla
parasta pikkumaalle, kuten Cana-dalle,
harkita uudelleen koko asiaa,
sen sijaan että lisäisimme puolus-tusmeriojamme
suhteellisesti sa­massa
määrässä Yhdysvaltain kans­sa",
hän sanoi.
Mr. Gordon oli ensimmäinen
hallitusministeri, joka julkisuudes­sa
ilmaisi kantansa tästä vakavasta
pulmafcysymyksestä; minkä sanO'
taan. aiheuttavan unettomia öitä
häneri monelle hallituskumppanil­leen.
NORAD-sopimus, joka allekirjoi­tettiin
1957, liittää Canadan Yh­dysvaltain
suureen ilmapuolustus-järjestelmään,
jonka tehtävänä on
huomata ja tuhota mahdollisen vi­holliset
lentokoneet Pohjois-Ame
rikan ilmatilassa.
Canadan päävelvollisuutena tä­män
sopimuksen puitteissa oli va­rata
pohjoisimmat tutkapaikat ja
vissi määrä ilmavoimia. Sotilasko­mentaja
on luonnollisesti yhdysval-talaiskenraali.
Raha ja suurin osa
miesvoimasta tämän liiton käyt­töön
tulee Yhdysvalloista.
Monet canadalaiset ovat suhtau­tuneet
alusta pitäen kielteisesti tä­hän
liittoon siksi kun se rajoittaa
Canadan itsenäisyyttä alistamalla
canadalaisia ilmavoimia ja Cana­dan
alueita yhdysvaltalaisupseerien
kontrolliin ja myös siksi, että jos
Yhdysvallat provosoi sodan, silloin
tulee Canadasta Yhdysvaltain liit­tolaisena
"ei kenenkään maa".
Myös on osoitettu, että mannerten-välisten
ohjusten aikakaudella len­tokoneita
vastaan järjestetty puo­lustus
on alusta alkaen ollut van­hanaikainen.
Nyt kun on yleisesti myönnetty,
että pommittajakoneiden osuus on
suhteellisen pieni mahdollisessa
maailmansodassa, Yhdysvalloissa on
ruvettu puhumaan $40 miljardin
hintaisen ohjuspuolustusjärjestel-män
rakentamisesta. Presidentti
Johnsonin sanotaan sitä vastusta^
van korkean hinnan vuoksi mutta
Yhdysvaltain asevoimien yleisesi­kunta
ja monet kongressimiehet
painostavat voimakkaasti sellaisen
varustelukilvan järjestämistä.
Yhdysvaltalaiset ovat selittäneet,
että jos tällaiseen varustelukilvan
tehostamiseen siellä ryhdytään,
Washington ei tarvitse ohjusvastai-selle
puolustusrintamalleen Cana­dan
alueita, mutta samassa selite­tään,
että Canadan ostettavaksi tu­lisi
(Yhdysvalloista) näitä ohjus-torjunta-
ohjuksia "omaksi puolus­tuksekseen".
SANOO CANADALÄISILTA
VAADITTAVAN "VALAA"
'ottawia. — Pääministeri Lester
B. Pearson antoi tiistaina lupauk­sen,
että ^ hän suorittaa tutkimuk'
sen siitä, vaatiiko Yhdysvaltain
hallitus canadalaisilta opiskelijoil­ta
USA:lle uskollisuusvalaa yhdys-valtalaisstipendien
saannin ehtona.
Tri Lewis Brand (P. C. Saska-toon)
sanoi pääministerille alahuO'
neen istunnossa, että hän voi hank­kia
valokuvajäljennökset asiakir­joista,
jotka todistavat, että näin
on tapahtunut. -
Tri Brand sanoi tällaisen menet­telytavan
eristävän canadalaisopis-kelijat
yhdysvaltalaisista yliopis­toista
siksi kun canadalaislait mää­rittelevät,
että kuka tahansa antaa
uskollisuusvalan jollekin ulkomaal­le,
hän vaarantaa Canadan kansa­laisoikeudet.
Puhuen alahuoneen istuntosalin
ulkopuolella tri Bränd sanoi tun­tevansa
Saskatchevvatim' yliopiston
kolme opiskelijaa, joille myönilet:
tiin Yhdysvaltain hälUtuksen ter­veys--
opetus- ja huoltoministeriöi-den
stipendit, mutta jotka myö-hetnmin
saivat asiakirjat, joiden
perusteella heidän olisi annettava,
uskollisuusvala Yhdysvalloille. Näi­den
asiakirjojen mukana saapui
ohjeet, joiden mukaan stipendin
saajia kehoitettlin menemään Yh­dysvaltain
lähimpään konsuliviras­toon
ja allekirjoittamaan vala.
Pääministeri Pearson sanoi, ettei
hän ole lainkaan tietoinen tällai­sesta
menettelytavasta. Häh sanoi
tuntevansa monta canadalaista jot­ka
ovat ottaneet vastaan yhdysval-talaisstipendejä
mitään uskollisuus­valaa
antamatta.
Tri Brand sanoi Saskatchewanin
yliopiston yhden opiskelijan luopu­van
(USA:n) Kansallisen puolus-tusyhdistyksen
stipendistä, minkä
hän on saanut (USA:n) Terveys-,
opetus- ja huoltoministeriöltä Ka­lifornia
yliopistossa opiskelua var­ten,
tämän vala-vaatimuksen joh­dosta.
Tri Brand sanoi, että Yhdysval­tain
hallituksella on täydet oikeu­det
määritellä stipendeilleen mitä
tahansa rajoituksia, mutta sellai­nen
menetelmä on ristiriidassa
kahden maan opiskelijavaihdon
kannalta katsoen.
Uusseelantilainen
voitti Bostonin ~
maratonin
Boston. — Dave McKenzie,
Uudesta Seelannista, voitti kes­kiviikkona
kylmästä sadesäästä
ja kovista kilpakumppaneista
huolimatta Bostonin 71. mara­tonin
ennätysajalla 2.15,45.
Canadalainen Andrew Boychulc,
Torontosta sijoitiui tiissä kovas­sa
seurassa kuudenneksi. Hänen,
aikansa oli 2.18,17.
Tom Laris NeW Yoridsta tuU
toiseksi ajalla 2^16.48. Kolman­neksi
sijoittui Japanin Yuktaka
Aoki, Unheralded Lou Castagno-la
Washingtonista neljänneksi^
ajalla 2.17,48 ja Italian maratoni-mestari
Antonio Ambu viidennek­si
ajalla 2.18,04.
Bostonin maratoni on 26 mai­lia
385 jaardia. Kilpailuun osal­listui
nyt kaikkiaan 601 juoksi­jaa.
Nyt voittajaksi kruunattu' uusi­seelantilainen
on 24-vuotias mies.
Bostonin maratonin tätä edellinen
paras aika 2.16,33 oli japanilaisen
Morio Shigematsun nimissä.
FRANK H0WARDIA El
VAADITA EROAMAAN
Alahuoneen jäsen sanoi yli 20 vuotta sitten
olleensa vankilassa ryöväyksestä
ONT. LUPASI KEHITTÄÄ
SAIRASHUOLTOPALVELUA
Otta^*. Ontario tulee kehittä­mään
sairaushuolto - ohjelmaansa
niin, öttä se tulee täyttämään liit­tovaltion
avunsaannin standartit
sanoi Ontarion terveysministeri tri
Matth6w Dymond maanantaina.
Hän sanoi maanantaina: alka­neessa'
ja kaksi päivää kestäneessä
liittOi ia maakuntahallitusten ter­veysministerien
kokouicsessa mm.
seuraavaa: "Minä voin sanoa, että
Ontario kannattaa yleistä yhteis­kunnallista
sairaushuoltopalvelua,
ja että maakunta suhtautuu myötä­mielisesti
lititohallituksen laati­maan
Kansalliseen sairashuoltola-kiin.
"Mö uskomme Ontariossa, että
mcTvöimme täyttää liittohallituk­sen
sairaushuoltolain vaatimukset
kehittämällä maakunnallista sairas
huoltopalvehta^ siten, että. se par­haalla—
mahdollisella tavalla sopii
maakuririan olosuhteisiin.
LiittohaliitUksen terveysministeri
Ällän MäcEachen ilmaisi "varovai­sen
toivorikkauden" siitä, että Ca­nadan
kaikki maakunnat tulevat
kansallisen s a i raushuoltopalvelun
alaisuuteen.
"Minun käsitykseni. on, että ne
(maakunnat) tulevat kaikin mu­kaan",
.sanoi mr MäcEacheri. Mutta
sitten hän lisäsi hymyillen vai-auk-sensa:
"Jokatapauksessa on suurta
mielenkiiiltoa siitä, miten liittohal­lituksen
.suunnitelma toimii."
Yhdessä' Quebecin edustajain
kanssa Ontarion terveysministeri
Dymond valitteli maanantaisessa
Istunnossa; että liittohallitus ei ole
ollut rjittäyän hyvässä yhteistoi­minnassa
maakuntien kan.ssa sairas-huolto-
ohjelmien kehittämisen , yh­teydessä.
Hän väittää, että liittohallituksen
yksipuoliset toimenpiteet ovat teh­neet
pitkän tähtäimen suunnittelun
mahdottomuudeksi.
Vancouver. — Uuden demokraat­tisen
puolueen (NDP) kansallinen
johtajaa T. C. Douglas sanoi täällä
maanantaina, ettei puolueella ole
mitään aikomusta pakottaa alahuo­neen
jäsenenä olevan Frank Ho-wardia
eroamaan sen takia kun hän
sunnuntaina myönsi julkisesti, että
hänellä on rikollinen menneisyys.
Mr. Howard, joka täyttää huhti­kuun
26 pnä 42 vuotta, sanoi sun­nuntaina
vaalipiirinsä' a.sukkaille
television välityksellä, että hänelle
langetettiin Vancouveri.ssa 24 vuot­ta
sitten vankilatuomio kolmesta
aseellisesta ryöstöstä. Kaksivuoti­sesta
tuomiota hän palveli noin 16
kuukautta.
Mr. Howard sanoi paljastuksensa
aiheuttajaksi sitä, kun hän oli saa­nut
2 viikkoa sitten Ottawa.sta ki-ri.
styskirjeen, mi.ssä vaadittiin hä­neltä
$5,000 maksua.
"Tämä on minulle vaikea teh­tävä",
sanoi mr. Howard televisio­puheensa
yhteydessä sunnuntaina.
"Minulla ei ole mitään kä.sitystä tu­levaisuudestani.
On mahdollista,
että se päättyy tähän."
Poliittisissa piireissä on kuiten­kin
selitetty, ettei rikos e.stä ke­tään
tulemasta valituksi, paitsi sik­si
ajaksi jolloin hän rikoksen vuok­si
on vankilassa.
NDPn Ontarion järjestön johta­jan
Wally Ro.ssin IBvuotias poika
Gary Stephen Ross on nyt Oakala
vankilassa syytettynä $5,000 kiris-tyskirjeen
lähettämisestä mr. Ho-wardille.
Hänet pidätettiin huhti­kuun
10 pnä<
Mr. Howard sanoo tiedoillaneen-
V I I M E TIEDOT
Washington. — Yhdysvaltain presidentti Johnson, sekä Britan­nian
pääministeri Harold AViison ja Ranskan presidentti de Gaulle
ovat tiedoittaneet» että he osallistuvat keskiviikkoaamuna kuolleen
Konrad Adenauerin, Länsi-Saksan entisen kanslerin hautajaisiin, mit­kä
pidetään ensi tiistaina.
Ottawa. — Canadan diplomaatit YKiBsa ja useiden maiden pää­kaupungeissa
toimivat voimaperäisesti saadakseen Pohjois-Vietnamin
harkitsemaan ulkoministeri Martinin esittämää neljän kohdan rau-hanvälitysehdotusta.
Jolle Yhdysvaltain ulkoministeri Dean Rusk on
antanut siunauksensa. YK:n pUreistä saatujen' tietojen mukaan Ca­nadan
hallitus ei pidä Pohjois-Vietnamin virallisena vastauksena sitä
kun Hanoissa ilinestyväsaiiomaiehtl ön arvostellut nimeltä mainitse­matta
mr. Martinin ehdotusta.
Nassau.-- Bahaman pääministeri Lynden Pih sanoi kcsiii-viikkona
uhliapelikysymyksiä tutldvan komissionin istunnossa, että
amerilckalaiset, jotka auttoivat hänen.valtaannousiiaan viime tammi­kuussa,
ovat ''vaivanneet häntä liiallisilla neuvonanhoiUa". Pääminis­teri
Pindling sanoi pahbittelevansa sitä kun hän vastaanotti avus­tusta
Michael McLaney-niiniseltä attierikkalaisclta, joka haluaa nyt
saada pelikasinon toimiluvan Päradise Islannissa, Nassaun satamassa.
sa puolueensa virkailijoille British
Columbiassa v. 1952 aikaisemmasta
rikoshistoriastaan. Lakimies oli
kuitenkin selittänj^ ettei se ole va­lituksi
tulon esteenä.
NDPn piireistä saatujen tietojen
mukaan noin 40 NDPn johtohenki­löä
on aikaisemmin ollut tietoinen
siitä, että mr. Howard on ollut
ryöstöstä tuomittuna vankilassa.
Sunnuntaisen televisiopuheensa
yhteydessä mr. Howard sanoi va­litsijoilleen,
että hän on ollut otto-poikana
kasvatettavana ja että hä­net
tuomittiin ottovanhempiensa
nimellä mainituista rikoksista van­kilaan.
Hänen nyt saamassaan kiristys-kirjeessä
sanottiin:
"Lähettäkää $5,000 $10, $20 ja
$50~seteleissä osoitteella Mr. Al­bert
Marks (keksitty nimi) c.o. Ge­neral
Delivery, Vancouver, B. C.
ruskeaan^ paperiin käärityssä pie­nessä
paketissa . . . Jos rahaa ci
tulC; minä tuhoan täydellisesti tei­dät
paljastamalla menneisyytenne,
ystävänne; poliittiset yhteytenne
viranomaisille."
Kirjeen allekirjoittajana' oli "Old
Friend" (vanha ystävä).
Sanottuaan, ettei hän ole ylpeä
menneisyydestään, mr. Howard sa­noi
valitsijoilleen: "Luulen palvel­leeni
teitä, hyvin. Minä uskon oppi­neeni
läksyni monta vuotta sitten
ja minä uskon maksaneeni virhees­täni.
Kuinka moneen kertaan pitää
henkilön maksaa virheistään?
Mr: Howard valittiin B. C:n lain-laatijakuntaan
1953 ja liittohalli­tuksen
alahuoneen jäseneksi 19,57.
Aikaisemmin hän oli International
Woodworkers of American johto­kunnan
jäsenenä.
JUHLAVUODEN KOLME SYMBOOUA
W967
Itsenäinen Suomi
C a n a d a n lOO-vuotispäivän^ Kapauden kultavuoden ja Suomen
itsenäistymisen 50-vuotispäivän k u n n i a k si
-vuotista
Senaatin käsiteltäväksi esitetyssä lakiehdotuk­sessa
määritellään LSDn halllussapito rikokseksi
Vaatii salakuuntelun
pannaan julistamista
Vancouver. — B. C:n kansalais­vapauksien
yhdistys esitti tiistaina
yksityisrauhaa tutkivalle kuninkaal­liselle
komissionille lausunnon,
missä vaaditaan maakunnallista \ a -
kia kansalaisten yksityisrauhan
turvaamiseksi., Lakiehdotukseen tu­lisi
sisältyä oikeusjutun nostamisT
vapaus poliisin ja yksityispoliiisien
salakuuntelun johdosta, sanotaan
lausunnossa.
Ottawa. — LSD-nimellä tunnet­tavan
hallusinaatiota (harha-aisti­musta)
aiheuttavan lääkkeen kau­pustelusta
voidaan tuomita 10 vuo­deksi
vankeuteen hallituksen nyt
esittämän lakiehdotuksen perus­teella,
jos ehdotus tulee hyväksy­tyksi,
kuten yleisesti otaksutaan.
Tämä lakiehdotus käsiteltiin tiis­taina
senaatin istunnossa ensim­mäisessä
lukemisessa. Sen perus­teella
tulee Canadan "Ruoka- ja
lääkelakiin" (Food and Drug Act)
uusi osa, mikä koskee LSD:ta ja
muita hallusinaatiota aiheuttavia
lääkkeitä, jotka eivät ole huumaus­aineita.
Lakiehdotuksen mukaan voidaan
tuomita kuka tahansa tällaisen
lääkkeen laittomasta hallussapidos­ta
1,000 dollarin sakkoon tai kuu­deksi
kuukaudeksi vankilaan. Toi­sesta
samanlaisesta rikkoumukses-ta
voidaan langettaa $2,000 sakko
ja -vuoden vankeusrangaistus.
Lääkkeen kaupustelijoille voi­daan
lain perusteella antaa puoles­tatoista
vuodesta kymmeneen vuo­teen
kestävä vankeusrangaistus.
Lakiehdotuksen esittäjä, senaat
tori A. H. McDonald (L. Sask) sa­noi,
että tämän lain rikkomisesta
määritellään lievemmät rangaistuk
set kuin huumau.saineiden kontrol­lia
koskevi-ssa lakipykälissä.
Nykyisessä muodossa Ruoka- ja
lääkelaki kieltää LSD:n myynnin
muille kuin tutkimustyötä suorit
taville ryhmille, mutta se ei kiel­lä
lääkkeen "hallus.sapitoa".
Liitto- ja maakuntahallituksen
terveysministerien konferenssiin
osallistuneet maakuntien terveys
ministerit lausuivat mielihyvänsä
hallituk.sen toimenpiteestä tämän
lääkkeen kontrolloimiseksi. '
Liittohallituksen terveysministeri
Allan MacEachen antoi ymmärtää,
että tämä lakiehdotus käsitellään
ensiksi senaatin istunnossa siksi
kun alahuone on sidottuna asevoi­mien
yhdistämislain käsittelyyn.
Ontarion terveysministeri Mat-thew
Dymond kiinnitti huomiota
siihen vaikeuteen mitä tulee viran'
omaisilla olemaan, tämän hajutto
man aineen hallussapidon selville
saamisessa. Hän suositteli erikoi­sesti
valituskampanjaa, missä ko­rostetaan
tämän lääkkeen vaaral­lisia
vaikutuksia.
"Ne ns. LSD-profeetat eivät olo
minun mielestäni mitään profeet­toja,
vaan, paholaisia," sanoi tri
Dymond. '•'Juuri heitä vastaan mi­nä
haluaisin kohdistaa tämän uuden,
lain, enkä heidän harhauttamiaan
seuraajia vastaan."
Punta del
Punta del Este. — Presidentti
Lyndon Johnson ja Latinalaisen
Amerikan maiden johtajat alle­kirjoittivat
viikon lopulla asia­kirjan
läntisen pallonpuoliskon
talousyhteisön perustamisesta
Yhdysvaltojen tuella.
Ecuadorin presidentti Otto
Arosemena, joka uhkasi aiemmin
boikotoida kolmipäiväistä huip­pukokousta,
kieltäytyi kuitenkin
allekirjoittamasta asiakirjaa, kos­ka
hän ei katsonut sen vastaa­van
kansansa pyrkimyksiä.
Asiakirjassa sanotaan: "Lati­nalaisen
Amerikan tasavaltojen
: presidentit ovat päättäneet pe­rustaa
asteittain vuodesta 1970
alkaen latinalaisen Amerikan yh­teismarkkina-
alueen, joka tulee
toimimaan olennaisilta osiltaan
15 vuoden kuluttua."
Ecuadorin presidentti tähdensi,
ettei hänen vastustava asennoitu­misensa
Yhdysvaltoihin kohdistu
henkilökohtaisesti presidentti Lyn
don .Johnsoniin. Hän sanoi kuiten
kin, että latinalaisen Amerikan
maiden täytyy .saada tukea näkö
kannalleen Yhdysvaltojen senaatil­ta
ja kansalta, niillä hän viittasi
ilnicisesli • .Johnsonin latinalaisen
Amerikan avustuksen, lisäämistä
koskevan esityksen hylkäämiseen
Yhdysvaltojen senaatissa.
Presidentti Arosemena, joka
hyökkäsi torstain istunnos.sa kii­vaasti
Yhdysvaltojen: politiikkaa
vastaan piesidcntti John.sonin läs tuksen viimeisessä kohdassa.
näollessa, kieltäytyi allekirjoitta­masta
asiakirjaa siitä syystä, että
hän vastustaa Yhdysvaltojen avus­tus-
ja kauppaehtoja. Ecuador ha
luaa käytännöllisemp-iä järjestely
jä nopean yhdentymisen ja kehi­tyksen
takeeksi, hän julisti 20:lle
latinalaisen Amerikan valtionpää-miehelle.
Arosemena sanoi, ettei
asiakirja vastaa Ecuadorin asteella
olevien maiden perusvaatimuksia,
Presidenttien julistukseen sisäl­tyy
lisäksi seuraavaa:
— Me luomme perustaa latina­laisen
Amerikan taloudelliselle
yhdentymiselle : valtioiden kes-.
keisillä ohjelmilla.
— Me ponnistelemme yhdessä
lisätäksemme tuntuvasti latina­laisen
Amerikan. ulkomaankau­pan
tuloja.
— Uudenaikaistamme maaseu­tuväestön
elinehtoja, suurennam­me
maatalouden tuottoa ja li­säämme
elintarviketuotantoa se­kä
latinalaisen Amerikan että
muun maailman hyväksi.
r— Edistämme pontevasti maa­ilman
koulutusoloja.
— Valjastamme tieteen j a tek­niikan
kansojemme palvelukseen
— Laajennamme ohjelmia
Amerikan kansojen terveydellis- \
ten olojen parantamiseksi.
— Latinalainen Amerikka pois
taa tarpeettomat sotilaalliset
menot.
Yhdysvallat ei ole mukana julis-
TEHTÄVÄKSI
Ottawa. — Liittohallituksen
miesvoimaministeri Jean Marchand
esitti täällä siirtolaisuussäädösten
huojentamisek.si ehdotuksen, joka
voi li.sälä siirtolaisten tuloa noin
25-prosenttisesti, antamalla esim.
ammattitaidottomille helpomman
mahdollisuuden päästä tänne .siir­tolaisina.
Esiintyen hallituksen siirtolais-kysymyk-
sestä antamaa Valkoista
kirjaa tutkivan senaatin ja alahuo­neen
yhtei.sessä kokouksessa, mr.
Marchand esitti muutosehdotuksia
mainitun asiakirjan moneen koh­taan
sanoen hallituksen 'Hiyväksy-vän
useita niistä valituksista", mi­tä
komitealle on tästä Valkoisesta
kirjasta esitetty.
Komitea antoi mi. MarchandiHe
valtuudet muutosehdotustensa vi-
EHDOTETTU
USEITA HELPOITUKSIA
rallista esittämistä varten pitäen
kuitenkin oikeutenaan itse kirjoit­taa
asiasta raportin myöhemmin.
Komitean jäsenet, senaattori Da­vid
Ciollisla David Orlikowiin
(NDP. Winiiipeg North) asti ilmai­sivat
mielihyvänsä ministerin muu-losesilyksi.
stä.
Viime vuonna saapui Canadaan
19.5. siirtolaisia. Tänä vuonna
voi tulla, osittain;, nyt esitettyjen
muutosehdotusten perusteella, n.
240,000 siirtolaista:
. Talkein nyt esitetyistä muutos­ehdotuksista
on ehkä se, mikä kos-
.kce kouhinkäymättömiä ja ammat­titaidottomia
henktlöilä, jotka ha­luavat
tulla siirtolaisina Canadaan.
r Sen sijaan, että vaadittaisiin
tiukasti, kuteii Valkoisessa kirjas­sa
menetellään, että siirtolaisella
tulee olla vähintään 7-vuotinen'
koulutodistus tai vissi ammattitai­to,
nyt esitettyjen ehdotusten mu­kaan
siirtolaisvirkailijat voivat
myöntää lupia seuravalla perus­teella:
. .
— Anojan henkilökohtaisten
ominaisuuksien ja työhalun perus­teella;
— Sillä perusteella, kuinka pal­jon
on työvoiman kysyntää sillä
alalla, mistä siirtolaiseksi anoja
haluaa alkaa uuden elämänsä, sillä
perusteella voidaan laskea aika
ajoin -Canadaan suhteellisesti pie­nen
ammattitaidon omaavia siirto­laisia
kaivosmiehiksi ja maatalous-työläisiksi.
— Mieluimmin 35-ikävuoden ala-piuolella
olevat henkilöt.
ITÄ.SÄKSA ON VALMIINA YHTEISTOliv^
Ottaiva.—t Creditisten johtaja Rieäl'Gaouettc sanoi keskiviikkona
että hänen ryhmänsä tulee antamaaii kannatuksensa hallitukselle sen
rajoittaessa puheoikeuksia asevolinieh yhdistämisasiassa. llalUtuK
esitti asiaa koskevan ehdotuksen olahiioneelle. Tämän ehdotuksen
mukaan keskufftelu asevoimien yhdistibnislaista jatkuu seitsemän päi­vää
ja sen jäUcctc se lopetetaan JiälUtiikscn "giUotiiniila''.
Berliini. — Saksan Demokraatti­sen
tasavallan .sosialistisen yhte
näisyyspuoluecn johtaja Walter Ul-bricht
esitti viikon alus.sa ehdotuk­sen,
että Länsi-Saksan kansleri
Kurt Georg Kiesinjjer ja llä-Sak-
.san pääministeri Willi Stoph koh­taisivat
toisensa huippukokoukses­sa,
mihin osallistuisivat kummalta­kin
puolelta myös valtlonjohtajain
neuvonantajat.
Mr. Ulbricht esitti tämän «hdo^
tukscnsa puolueensa scitsemäniiel-
Ic edustajakokoukselle esittäriiänsä
tilannearvion yhteydessä.
Mr. Kiesinger lähetti aikaisem­min
sosijilistiselleyhlenäi.syyspuo-lueelle
kirjeen, missä hän, esitti
jännityksen iicvenlämistä erinäis­ten
psaratkai.su jeh perusteellii
kahden Saksan välillä. Iliincn eh­dotukseensa
sisältyi iieuvottelut
matkailun hclpoiltamiscsta, talous-ja
lUkenncäu^tcidcn paruulamiäes-ta
sekä kulttuurivaihdon järjestä­misestä.
Suositejlessaan mr. ,Kie.singerille
huipputason kokousta kahdeii Sak-
.san välillä, mr. Ulbricht sanoo, et­tä
erilaisen yhteiskuntaniuodon
omaavat Saksat eivät voi lietiköh-laisesti
yhdistyä, mutta ne voivat
kyllä elää rauhanomaisen rinnak­kainelon
olosuhteissa. V
Yhteistoiminhan cdislämlsch ja
lujittamisen perustaksi mr. Ul­bricht
ehdotti kummankin Saksan
aseistariisuntaa, kieltäytymistä kai
kenhiisten ydinaseiden käytöstä,
Euroopan nykyisten rajojen tun-nuslamista
jne.
Mi-, Ulbricht sanoi, että Itä-Saksa
on valmiina yhteistoiminnassa
Neuvostoliiton kanssa, allekirjoitta­maan
normaalisia valtiosopimuksia
Yhdysvaltain, Englannin ja Rans­kan
kanssa koskien siviililentolii­kennettä
Länsi-Berliiniin ja sieltä
pois.- .