Vapaus, April 14, 1953

              Sivu 2 Tiistaina, h u h t i k i f t i n 14 p. Tuesday, April 14, J953J|
XtMtEUTtt — IndeiMindenr Labor
Orgao ot Fianlsh Canaälaas.; ES'
tablUhed fiöv. 6, IfllX Authorized
SS second cJass maU by: the Post
Office Department. Ottawa. Fut>-
»lished thfice «edtly: Tu^sdays
> Tbutsdays and Saturdaysby Vapaus
! Publishing Company Ltd., at 100-X02
^ E lm 6t, W.; Sudbury, Ont.. Canada.
TeJcphones: Business Office 4-426*
Ed;toriaJ Off:ce 4-4265, Manager
e. Suksi, Editor W. Eiaund. Mailing:
'address; Box Sudbury; Omaria
Advert^smt; rate» upon app}u;auon,
Translation free of cliarge. •
TILAUSHINNAT:
Canadassa; f Vlc, 7 X » (S kk. 3,79
3 kk. 2.29
yhdysvallo:»a: 1 vk. 8JOO 6 kk. 4.30
Suomessa 1 vk, 8.90 6 kk. 4.75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
i i
John LlndtMrff, St. Catfcarines, O.it.
tHyUää 50 vuo;ta t,k. 17 px»ä. .
Hilma Bitar-, Lor.er Lake. Ont„ tu-
Jee fi3<^vuotiaaksi t,k 19 pnä.
yiidymme «ukuläieten Ja tuttavien
on»»enio;votui».ln! •: .
: Menettänyt luottamuksen omaansa
J .Väyttää siität että Vhdy.svaTtafn presidentti Ei.senhower — k u ­jien
monet muutkin yhteiskuntamme tukipylväät — on menettänyt .
«luottamuk.sensa.siihen, että Vhdy.vvaltain (ja- muiden'maid^n)''käpi-<'
> taliftiset järjestelmät tulevat toimeen 'ilman .sotavaru,stcluja ja .sotia. >-
i Toisinsanoen tuntuu'siltä, että presidentti Ki.senhovver Ja kumppanit
1 pitävät sotav^irustelua ja sotaa "välttiimättömänä pahana'^' jonk;f'
5 ^'^lla jääkalitta kapitalistinen järjestelmä yrittää välttää "'ylituotan-
* toa'" puutteehja köyhyyden täyttämä.s.sä ma<'iilmassa!' ' • . .
4 .4iiföa.staan tämä voi selittää sen kun presidentti KisenlH)wer sa-j
noi tiistaina, että vaikka Korea.ssa tulisikin rauha yhdysvaltalaisten
f soiavoimicnr'pitää ''olla sillä alueella melko kauan'. (Sivumennen
^sanoen Ottävvasta tiedoitettiin, että joku sikäläinen sotavoimien puhe-
- i mies >^ Joka pitää kuitenkin nimen.sä salassa —' on ilmai.ssut saman*
I laisen katsantokannan canadalaisten sotavomien suhteen.)
i 'Miksi näin? Eikö demokraattisen maailmankatsomuksen pe-
' ru&teella ole. ilman muuta selvää, että Korea kuuluu korealaisille, Jä
^ dia vihollisuuksien päätyttyä Korea pitäisi jättää korealaisille ja hei•
* dä»;ratkaistavakseen myö^ sen, haluavatko he hallita maataan hyvin
;»jc[e»nplbaattisestt kansanjoukkojen etujen mukaisella taval-
-la) tai huonosti (koti- Ja ulkomaisten byrokraattien rikastuttami­seksi?)
- . -
^ ' Me tiedämme, että korealaisilla -r- kuten amerikkalaisilla Ja ca-
> nadalaisillakin on kiistaton oikeus itsensä ja oman maansa hallit*
yif- setHi-seen -r-T tehkööt he sen sitten hyvin tai huonosti. Presidentti' Ei-
K .senliower Ja hänen ottavvalaiset kannattajan.^a. ovat myös täysin tie-i
t^ih tästä tosiasiasta. N
i Sivumennen sanoen on paikallaan todeta; että presidentti Ei-
Isenhovver pani" yllämainitulla lausunnolla ''liittolaisensa'', mukaan-
^lukten-Canqdan hallituksen, tapahtuneen tosiasia
•'että'^ä'siästä'«1 minkä pitäLsi olla
^ niääiliävä tekijä siinii, tehdäänkö Koreassa rauha ja millä ehdoilla —
T presidentti 'Eisenhower julisti, että -vaikka Koreassa tulisikin rauha,
• "Vhdysvaltain"' täytyy pitää sillä alueella i)itkän ailiaa sotavoimiaan.
,r Kysymys on siis Yhdysvaltain sodasta ja Yhdysvaltain hallituksen
päätöksistä'ja suunnitelmista — jotka lyödään väkipakolla alas myös
i pilkottelevien liittolaisten kurkusta,'
: • alutta miksi näin? , Vastaus tähän on yksinkertaisesti tämän
1 kirjoituksen alussa. Presidentti Eisenhower Ja hänenv kumppanirisa
uskovat, että kapitalismilla ei ole muuta pelastusta kuin sotavalmistelu
4 ja sota.. Rauha merkitsee sotatarvetehtailijoille ylivoittojen menetystii
;f -f^^ija-sotatarvetehtailijoina mat nyt tavalla tai toisella kaikki suur-rtihämiehet,
jotka katsovat, että maailmanloppu on tuln.'i.sa, jos heidän
umaisen suuret voittonsa viihenevät.
Että "rauhanhysteria" i)cloitt.ia. se niikyi esimerkiksi siitä tpsi-
^ ^ta, että WaH SUcetin osakkeiden hinnat laskivattdyJljtifist^ j\elr
^jgändollariin l^ppaleelta peloittavieri 'rauhanhuhujen*' taliiaV' AP:n
: ^a^ion mukaan osakkeiden hintojen laskun yhteenlaskettu summa ,oli
^^nyifme* maanantaina 2,5dO miljoonaa dollarirf. ^Minkälaista ^pelko
^ |''mähanhy5teria'"rahamiespiireissä aiheyt tl, siitä saatiin oivä^ kuva
Glohe and Mail lehden toimitu.skirjoitukse
. . . T ' . . . Huolestuttava tosiseikka oli se, että osakekurssit-laskivat
• VVall Streetillä rauhanhuhujen Johdosta. Ei ol^ mitään hyötyä omak-
|sua' kamelikurkimaista kantaa (pään pensaaseen työntämiskantaa —
^Vapaus) tämän yhteiskunnallisen ilmiön suhteen! Ei ole mitäanhyö-
^ tyifc jättää huomioöhottamattasitii tosiasiaa, että Polijois-Xmerikan
*n^>^ineh-b'u'iimi^ mihin sisiU^ suuri tuotanto, täystyöllisyys ja
s korkeat palkat >- on huomattavassa määrässä riippuvainen hallituk-
V 5^11 karilaisista sotatarvetilauksista; Jos nämä tilaukset lopetetaan
I äkitiil'tai jos niitä edes jyrkästi vähennetään, .seuraukseksi voi tulla
l t^Jgit^ömyys, elinkustannusten laskeminen, sekä hintojen ja palkkojen
.|alenemin^n siinä määrjn. että tilannetta voidaan sanoa pulakaudeksi:
ja Aoidaan helposti kuvitella, että kommunistit puhuvat rauhasta, ai-heuttaakseen
sellaisen tilanteen. He voivat ajatella, että länneri eko-
* nomia ei kestä 30-luvun huonoon aikaan verrattavaa tilannetta. Jos
e: Moskova ajattelee tällä tavalla, uusi rauhanhyökkäys on vapaalle
5 maailmalle taisteluhaaste ^ — mikä on käsiteltiivä menestyksellisesti
l tai tiihouduttava."
J Tällainen on se ••maailmankatsomus'', joka lähentelee pctöeläi-ijnveff
mielialaa, mikä vaatii sotavalmisteluja Ja .sotia, sekä sotavoi-
!i micn Koreassa pitämistä vielä pitkän aikaa rauhanteonkin Jälkeen!
i ^^Muttatub ''maailmankatsomus*' on yhtä «väärä ja virheellinen
! kuin se on epäinhimillinenkin. Sotavarustelu ja sota,ei pelasta kSpi-
.^taUsmia, talouspulasta — vaan vie .sen pienen lykkäyksen jälkeen
^entistä pahempaan kriisiin. Vain rauhan ohjelmassa, yhteistoimin-
; i^sSsa-muun maailman Ja erikoisesti sosialistisen maailmanosan kans-
^ sa, pn kapitalismin pelastus uhkaavasti lähestyvästä talouskriisistä,
t jota kukaan ajatteleva ihminen ti halua.
i 'Tgdlstuksiako? Vallitsevasta aseistumiskilpailusta huolimatta
jn^Ule kiörrotaän, että lähenevää talouspulaa ennustavien vararikkojen
lukumäai^ä^ on jatkuvasti lisääntynyt esim. Britanniassa. Lontoon
^•^'imesin'J mukaan JBritanniassa on ollut vararikkoja .seuraava-sti:
nmS iOli 1946; 323: 1947, 626; 1948. 1,132: 1949, 1,491; 19S0,
tl,823 19.'S1, 1,816 ja 1952. 2.043. Ja miksi? Selvästikin siksi kun
j^Brttanniassa ? ktiten muuallakin 'iänsimaissa' tuotetaan rtykkejä
-Aoin asemesta^^ ja-sit^n ajetaan siviilituotanto umpikujaan.
Kuvaava myös on. että esimerkiksi Yhdysvalloissa (ja Cana-
^dassa) pyat veromenot lisääntyneet yli kymmenkertaisesti siitii mitä
»'ne olivat Juuri toisen maailmansodan edellä — ja valtio velkaantuu
»kaikefta huolimatta huimaavan nopeasti. Kulutustavarain hinnat
•lovat kohonneet ja sen seurauksena on. että väestön ostovoima vähen-f^
tyy, mikä tarkoittaa sitä. että tavaraa kertyy varastot täyteen Ja
^phoiiset joutuvat puutteiden maailmas.sa työttömiksi "ylituotannon"
|>kia.
: Ottakaamme työttömyystilanteen yhteydessä VK:n sihteeristön
r^ilastdt Euroopan taloustilanteesta sodanjälkeiseltä ajalta. Näiden
>VK:n tilastojen perusteella Euroopan kapitalistimaissa oli vuonna
J1952 noin 5,000,000 täysin työtöntä työläistä — eli yhtä paljon työt-
Itömiä kuin oli vuotina 1938 jolloin k.o. maat kamppailivat talouspulan
^kouristuksessa. Ja jos otetaan lukuun myös osa aikatyöttömät. niin
'tjkuva on vieläkin lohduttomampi. Eräitten arvovaltaisten arviointien
finukaaln'Yhdysvalloissa on nyt 13 miljoonaa kokonaan ja osittain
rtyötöntä työläistä, italiassa 4 miljoona:! ja Länsi-Sa\sassa 3 miljoo-
,Haaa kokonaan ja osittain työtöntä työläistä.
r' Kuten tiedetään, Vapaus on lukeutunut kaiken aikaa niihin pii-
./eihin^'jotka Ofvat selittäneet, että sotavarustelu ja sotakaan, ci rat-vjcaiäe
kapitalististen maiden talousvaikeuksia, vaan pahentaa niitä
TsALittoa tilospäasytie on se, että luovutaan sotavarustelusta sekä "kyl'
mästä" ja /'kuumasta" sodasta, sekä järjestetään kauppasuhteet so-
/ fiialistisen maailnuuiosan kanssa. Jos länsimaat menettelisivät näin.
Kysymylaia ja
Vi
L A K E TBOUTU.V ^ y y N TI
FOIUOJS-ONTAItldSSA
Kysymys: MiUi s ä ä d ö k s ä o n voi-
' massa ^ jake troutun pyyntiin iiahdiin
pchjois-Cntarlossa?—- Tilaaja;-
- Vaslau»: Lake troutun pyynti on
luvallinen Frencii-. ja Mattawa-jO-k:
en ja NIpissIng Laken potijoi&puo-lella,
mainitut vedet mukaan lasket-;
tuinaj Aigoman, Cochranen, <Mauitou-
1 n i a , Nlpisslngln, Bainy Riverin, Sud-buryn
ja^.lTim.skamingin piire;*sä se­kä
Ontarion j a ' Alinnesotan välislla-rajavesillärtammik;
1'päivästä syysk.
24 päivään. Näitä kaloja saa pyytää
viisi päivässä eikä niitä saa yhdellä
kertaa olla hallussa muuta kuin ka4v
den p ä v ä n saalis. Mitään rajoituk­sia
kalojen kokoon nähden ei-ole,
Kenoran ja l l i u n d e r Bayn -piireis­sä.
on tpyynti luvallinen koko vuoden;
' edellämainittuja Ontarion ja /Mume-sotan
rajavesiä lukuunottamatta; Sa­moin
suudlla : juryillä 'jiinä niitä y l i -
d'stävillä-' Tajavesillä ; :ja ;,Ceorgian
Bayn Ja North Channelin vesistöissä
ynnä St. Lawrcnce-virralla.
' Muualla' maakunnassa > on pyynti
luvallinen marrask. 6 ja lokak.'S p.
välisenä aikana;' - lukuunottamatta
Hfllfourtonin kauntia ja Cashel, • L i -
merick ja •WolIaston tovnshlppejä
Hastings kauntlssa, jossa pyynti on
luvalLnen toukok. 1 j a lokak. 5 p. vä­lisenä
aiicana.>i - ,
K a i k k i a l l a maakännassa on voi­massa
samat määräykset saaliin lu­kumäärään
nähden 4-^ >viisi päivässä
j a enintään kymmenen ihailussa sa­malla
kertaa.
Ystä vyys.^^^ lu jittaa
jammmme talous.elämää •
f ÄSfrlSi^^^^^^ i Totesi Suomen ulkoministeri Ralf Törngren
" " L ^ ^ fL veavostomton v . , i Ivälft^neUtoston järjestämässä ystävyys-
« n y « t ä v > y « - Ja ^vu^ionu^pf- sopmusimiassa Helsmgm messttkallissa
Tän johdoÄtä «IM viMt^nraVoaio i Kj^nu^ 4)sallistui ulkoilmajuhlaan 1
Järjestänyt Lk,«pnf,B! - S t e 8 | ^ ^ f 'r
rauhaa
l i l x > ' a r : v o k a « h e n k ^ i ^ ' | a ^ 0 ^ i ^ u . f-,^ HplsInkLi- (VS;. huomen j a Xeyvostoli ton kesken solmitan
den. Jossa nähtRu nult '^tyAUMj- j; ^yst3yy>r«*, yhteistyö-'* f ^ t keskinäisen avunaanonsopImuksenvUsi-pr^
identM J C / J . » E M W 6 K V ^ vietettUn t.k. 6 pnä! eri puolilla .niaaU.r llel^ngissä
olsterI Ja^ rva Jtc:» \, ,r f JirfJ|«t-ft«*pentoivat pääkaupangin demokraattlstsn järjestöjen Jär-r
i t Lonkka; rTömsren. OI(tfne« J^ ^ j e f i t i i A | ^ V .kansalaisjuhlaan Bäutatjentorilla. Kolea ja «nimninen
• - k e v ä t s ä ä : muodosti »Juhlan ulkonaiset- pu'ttEet,; matta se ei «istänyt
- l ä h e s kynyneneen.tuhanteen>ncu£2Taa kuolijakuntaa.lämpenemäs­tä.
Ja'osQitt«Dastia('-inyrskyJsästi suosiotaan varsinkin täällä vierai-
,tevan neuvostoliittolaisen kulttuDrivaltuusknnnan jobtajan, kirjai­lija^
Aleksei, gnrkovln. voimakkaalle puheelle ja yhtj-mästä niolem-
-jiTen' kansojen ystävyyden: j a - maailmanraiihanj-kipnniaiisi kphbtet-
• ' t ö i h i n eläköön-huutoihin. - k i n a l l a pii Messuhallissa valtioneuvos-j
ton.Järjestämä joblatilaisuas, jossa piftiui ministeri Ralf Tämgren.
Miettunen, Ntiuvostolli^oftltä^l^ir
neo lähettiläs' L e b e d e v . . ] ^ ^
Kansantasaicallan, .IJn!(ar]n;.Puo-\<
ian: 'Ja. Bomanian- täkäläiset dlplo^'
Mitä muut sanovat
maattiset. edustajat, .maaherta V.
Meltti, SKP:n- i ^ i h t e e r i ViUe
Pessij g K O L : n puheenJohtaJa..K.
L. Kulo,f SN-^euran pnlieenjöhta-
Ja S - K KUpi sekäransaastijJnlkJ-
- sen elämän^edostajla Ja mant:^ y-lelsdä.
r Arvokkaan lisänsä Juhlan
ohjelmaan .-toivat neuvostotaiteili­jat
V. T . Petrovskaja j a Ivan Sko-
-btsoT. Joiden taidokkaat esitykset
palkittiin yleisön • taholta. vilkkain
sttoslonosoltuksin, "'
Juhlaohjelman aloitti Helsingin
Kaupunginorkesteri, joka Suomen ja
N^vostoliiton kansallislaulut soitet?-;:
tuaan. esitti kapell.mestarl Taiino
Hannikaisen johdolla Sibeliuksen
Andante festivon. ' ";V .
Tftmän Jälkeen astui puhujakoijbk-
-keelle ulkoministeri Ralf Tärngren.
Pulieessaan ministeri Tämgren. kof
rosti eriko.'sesti generalisslniius. Stä«>
Unin osuutta sopimuksen laatimisessa
Ja suomen sekä Neuvostohiton keski­näisten
suhteiden muussakin järjeste­lyssä.
' H ä n oso.1;ti. kuinka generalis­simus
Stalinin . aloitteesta'; sotakor­vausten
määrää oli vähennetty- 75
miljoonalla dollarilla, joka summa l i ­säksi
oli vuoden 1938 dollareita, > ja
Jälkeea>«s:a pääministeri Malenkov.n
generalifisimtis Stalinin hautajaisissa
p l l ä n i a l t ä puheesta j a totesi, e t t ä tä­mä
Ja muut neuvostoliittolaisten Job-t^
tni^st^n puheet , j a ennenkaikkea
teot TiVahViStavat uskoamme maall-nra4poiiiiittisen
kriisitilanteen selviä­miseen,
Tä.Tiän jälkeen puhuja viit­tasi
Suomen Icansan rauhan- Ja va-paudsnrakkautee.
i jatkaen:
'^Suomen kansa on kiitollinen siitä,
että Neuvostoliitto generalissimus
Stalinin johdolla on oivaltanut tämän
ja ollut valmis rakentamaan Suomen
ja Neuvostoliiton väliset suhteet täi-le
poiijalle. Suomen kansa on va­kuuttunut
siitä, että NeuvostoLItto
'uusien johtajiensa johtamana tulee
seuraamaan t ä t ä politiikkaa". .
^•Vallllkoon keskinäiseen luotta-mokseen
ja tasa-arfoisonteen-pe­rustuva
naaiinmassuhde:4lss Soo-men-
- J a NenuvostoHton välJlä
hyödyksi- malllemme-Ja:eslmerkiksi
muIllekUtäi kuinka pieni Ja-suur]
m a a ^ T O i v a i elää-rinnäkkafn l(nn-nioittaen
toisiaan Ja luottaen tol-iszinsa"^
lopetti ministeri Törngren
puheensa. '
'--i' •• ' ' • •
Helsingin Kaupunginorkestect-esitti.
sitten Kabalevskin alkusoiton Colas
B.-eugcon, ja laulajatar Lea Piltti
kaufiinginorltesterin säestämänä
Kuulan; laulut Purjein kuutamolla;ja
Pa.menet.
Moskovan PillharmDnlan - soi sti,
plenlEti. ^Veronika, Pavioskajaesitti,
tämän, jälkeen Skrjabinin Etydin-ja
Lisztin- -Tarantellan. Moskovan suu­ren
coppEran solisti Ivan Stetsov lau­loi
komeäHa bassollaan kolme veiiär
läistä.;kansanlaulua.: ^ .
Julilatllasuuden päätteeksi Heisin-,
gin kaupunginorkesteri soitti .viimei­sen
csan Sibeliuksen I Sinfoniasta.
SITÄ
ÄiiFpni^ATCKsist»
Merimiep: Ottaisin
löä jos se o n taatusti puhda^
TarjoiUJatar: Ss on tti&"
kuin teidän ajatuksenne tytt»
Merimies: Siinä.tapaukscsa.,»,-
« a t a tyyttyä munavoileipääa ^
TIL.%gTOVALHEEf
Yhdysvaltain rahamlnlsteia
iiskettäln, e t t ä Jokaisesta sSajb'
dysvoltahi.mlfehKtä. jotka jaL.
vat elinkeinotoimintaa "25 ^
ikäisenä .ainoastaan yksi pa
täyttäessään 65 vuotta, ne^äo:
v i n tohiieentiflevaa ja leöako
sissa varoissa." Alkuperäis^
on siihen m § n n e s ^ 36 kuoöul.
dossa e l i n a i n l t tu mitään silt^
laisessa'asemassa ovat toput^:
J ä . he 'ovat. rutiköyhiä.
- •fämä'johti mieleemme entlseo
tannian pääministeri Disradin-sunnon..
;että kolmenlaisia t
Tavallisia ^Jokapäiväisiä valhi
rottuja valheita: ja tilastoja.
" K O L M E A T E R I A A ' , '
PÄIVÄSSÄ-
.•'Jos hallitiiksen nykyinen .viisivuo­tissuunnitelma,
el onnistu, rininä,:luu-len./
e t t ä ' Intiasta tulee kommunisti­nen
maa". 8anol'24-vuotlas A l a n H o p -
per. joka maanantaina palasi Travan-coressa
pidetystä (Maaibnon. Kristit­tyjen'
Nuorten Neuvoston kokoukses­ta.
"Kommunistien lupaama maare­formi
ja korkeampi elintaso, • mikä
tulkitaan kolmeksi ateriaksi päiväk-
: si. näyttääj intialaisista hyvältä, eikä
mikään toinen poliittinen puolue e-
.sltä vastaavaa", sanoi hän.- Globe
and Mailin uutlstleto jhuhtikuun-^lO
pnä. . '. " ;
J A R J B T O N T ; « L O J A A H S U U T T A •
- t^KÄtsokaa, i niinun lojaalisuutem
on lojaalisuutta omalle maalle, eikä
sen -viranomais lie tai laitoksille. Maa
oh todellinen tekijä jota on paimen-nettava
ja liuollettava. 6*n loltok-set
ovat pinnallisia ilmiöitä. Ne ovat
sen-(maan) vaatteita, j a vaatteet s o i ­vat
kulua, lakata olemasta käytän-nölUsiä
eivätkä ienää suojaa ruumista
kylmää, tauteja ja kuolemaa vastaan
Pitäisikö olla lojaaUsla rääs!>'.lle? Ju­maloidako
rääsyjä? Kuollako rääsy­jen
vuoksi? se öllsl Järjetöntä lo-
JaallsuUtta." — Mark Twain.
pidennetty sotakorvausten maksuai-v
kaa kahdella vuodella. Tämän jäl­keen
ministeri Tärngren viittasi pu­heessaan
sUäen generalissimus «Stah-n
i n usein tolstettuui;i- lausuntoon,vjos-sa
h ä n osoitti, että hänen halunaan
oli ystävyys- ja yhteistyösopimuksen
avulla: p ä ä s t ä siirtymään. 150-vuotta
kestäneestä epäluotteimuksen kaudes­ta
keskinäisen luottamuksen kauteen
Suomen Ja Neuvostoliiton välillä.'<1^-
huja osoitti; kuinka- t ä m ä epälilötta-miis
on kuluneen viiden vuoden^ aika­na^
vuosi vuodelta"^vähentynyt,: jos­kaan
- e l vielä ole ehtinyt kokonaan
hälvetä, "
- ."On tasa-arvoisla Ja epätasa-ar-voisia
sopimoksia. > NeuvostoUittor
. lais-saomalainen sopimus.-on:.iasa-arvolnenLS<>
pimiis. sillä >se.-oni soi?,
mitta molempien osapuolten täy­dellisen::
tasa-arvoisuudeny:. perus?
V : talle^', V iansoi ministeri Tärngren
' . Jatkaen: ; "Sopimus. on- ollut - l Oi
miaan .vahvistamaan edellytyksiä
rauhan säilymiselle. FohJols^Eu-roopa^
sa. Tämä on ollut tärkeää
. ajanluihtana. Jolloin tilanne maa-ilamssa'
on olhit -mitä kriitilUsin."
Tämän Jälkeen ministeri Törngren
oso.tti. kuinka Suomen ja Neuvostolii­ton
väliset kulttuurisiihteet ovat pa>
rantuneet ja kuinka v^oplmuksen
maalletnme aiheuttama hyöty on i l ­mennyt
myös tniissä kauppasopimuk­sissa,
joita' maittemme väUllä on sol­mittu.
Nämä kauppasopimukset ovat
hy-/ln merkittävällä tavalla auttaneet
työttömyyspolitiikkamme hoitoa ja •
monissa; muissakin siditeissa vaikut­taneet
merkittävästi taloudelliseen e-lämäammfc
Erikoisesti kauppa Neu­vostoliiton
kanssa on auttanut maa-,
tamme niissä slirtymisvaikeuksissa,
joita teollisuudellamme oli slirrjrttaes­sa
sodan jälkeen: .rauhanomaiseen
tuotantoon: • Tr
"Tällä seikalla on ollut suuri-merkitys
senkln> vuoksi, e t t ä ulko­maankaupassamme-
t ä l l ä hetkellä
on suhteellisen hIUalnen kausi
merkittiivän - ' > vientlartikkelhnme
puun Ja siitä saa^vien: Jalosteiden
kohdalla.!' lausui puhuja.
Edelleen puhuja totesi kansamme
luottavan siihen, että Neuvostoliiton
nykyiset johtajat tulsvat Suomeen'
nähden noudattamaan generalissimus
Stalinin viitoittamaa linjaa ja kuin­ka
Suomen kansa puolestaan pitää
kiinni sopimuksissa antamistaan lu-.
pauksista. , '
•Ministeri Törngren lainasi tämän
Yuoiim 1951 kuivuuden johdosta aiheutunut
nälänhätä jatkuu yhä koillisvaltioissa
" ' N ä b ^ maassa, jonka maaperä'
on. kellin hedelmällinen kasvat-
' f a ä l ä'e evn ukakosi disaetoas s a ;
lossa on runsaasti mineraaliker-rostumla
Ja.,suuret mahdollisuudet
j ^ v ^ J m a n saantiin, tuntuu mata-
. ^ ^ ^ i & i ^ t a . ; Kuitenkin sadattu­hannet
ihmiset' Brasiliasa näke-.
f^t^ ^ I b a ä ' y j a tuhannet- - menct-
^ V ä r - V u o s i t t a i n ' heidtensä'suora­naisessa
ruoan puutteessa.
TalonpoMen
kiusaamisa
asema kuivuuden
koillisvaltioissa^ on. ka­tastrofaalinen.
Nälänriäta.' j6tä vT
1951: sattunut kuivuus vielä pahensi,'
jatkuu, vieijäi^näkin päivänä.-,.
"Joka"^päivä[mIriun' öH jaiettavä
26o*Abö' «ruiiefroa' r ^refeitftiWh
kassasta AieHlUe ja-ikisaie,' jotka
'kyynelee'tk'älmbsä 'ruköileVäf mi­n
u a ' t e k ' e i S ä & ' j b t a k i n heiään*'laä-
, ^• be^iä !puolesta, jotteivät'-lie kirolifei
, *"te*SÄäii«n'^*ertöl-'BftliftutKi&'-Moi-
•^atd^.fjoki ^ioimf prilftytfnä- el-äää*
'•sä -Pteiul-vtatioaF faunn^a 'KoIP
-'lis-Brasiliässa. •'''Mijtta"'mitä vl-
•'-raitomaiset • mvä^-töHdä kalkkleh-nälkäänäkevien
ihmisien- TiyväksI,
- - kun--'iktnuiähf- kassa '^lif f^melkeliv
, -" "tyjä? ' - w' *
'-1' \ i - "iti - i ' '
Olea.; kuxi^uti..että- -Bom.„^aydi-imn
kyiäiäiset ovat epätoivoissaan
, liylÄntoeefc fannihsa jä ölen varma
siltS.; ettei pitkälti aikaa kulu, en-neti"
kuin kuulemme samanlaisis­ta
tapauksista' eri .puolilta maata."
Tämä on yi!3i niistä monista se-lonteolstai:
jotka valaisevat sitä mur­henäytelmää;
f Joka on kohdannut
Brasilian.työtätekevää kansaa.
Sem-aavissa koiuiä-Brasillan val­tioissa.
vallitsee, Buoranainen nälän-hätä^.
Maranhao..: 'Piaul, Ceara, Ro
Grande do Norte. P v a l i b a , Pernam-,
bucso, Sergipe ja Baäaf: liTälkäanäke-vien
laumat, joukossa laihoja, •rii}-
tuneita lapsia, ^ a r h s a i l e v ä t Jniaäta
ristiin rastiin etsien riiokaaja^yötä.
Nälkä on^ raskaasti verottanut'fihaa-työläisten-
joukkoa; annottdmasti se
ryöstää elämän naisilta, yanhoilta
miehiltä ja'lapsilta. -Imprensa Popu-iar
kertoo tapauksesta Congonhas do
Campossa, jolloin vanhemmat myivät
kolme lastaan jauhosäkistä ja bah-assta
siirappipurkista.
Vox Operaria kii-joittaa:
"Tuhansittain koillisvaltiolaisia
oni - lähtenyt ;liikkeelle etsimään
ede^ jonkinlaisia toimeentulomah­dollisuuksia.
Nämä ovat synkkiä
kulkueita^ perheet näkevät usein
•yhden jcuitostaan nääntyvän tien-slvuiln
nalan, janon tai saii-au-
• iden ^ lihrini; • ^ Nämä ' sydäntäsär-
-kevät. n ä j t ovat tullpqt yhä taval­lisemmiksi."
. >
Iml^ensa' Popular kirjoitaa rapor-tkahis'saan
ilaranhaon valtiosta:
'^NälLvi--on tullut todellisuudeksi
-Sa'd Liiizln jokaisella kadulla j a slel-
(t^/joHta^fäUa tiellä. Kaikkialla on
|l}äi!!6la'ii'3btikk03a'— sairaita riiiehiä.
iriäislk -ja '^^äpsia; kantaen nyyttejään
idlkapäillään tai päänsä päällä. Kau-purigistaei-
i a a -rahalla eikä yleensä
riiiillään mitään syötäväksi kelpaa­vaa.'
-'
.(Paljon -Jap^ia on kuoUut nälkään
P^rolmasa^: Joazsu^ossa, Bombimissa,
Jacobinasja, Itiubassa, Campossa ja
muissa Baian valtion kaupungeissa.
TaantumukseUmen Coreio da Maiiiia
L'-rJoitfci sensaatiomaisesti otsikoidus­sa
uutisessaan, että käytännöllisesti
katseen: kaikki lapset Ghavlin kau­pungissa
(Cearan valtio) ovat nään­tyneet
nälkään.
Kulkulaitosten ja yleisten töiden
ministeri Souza Lima ja opetusminis­teri
Simoes Pilho kuvasivat viime­vuotisessa
raportissaan presidentti
Vargasille tilannetta Baiassa seuraa­vasti:
:•. »"ValtiorU:^iaikki keskeiset alueet
kookosplantasivyohyke etelässä
' kaaliioiset:; karja-alueet ovat
'muuttuneet autiomaaksi. Kuivuus
^ $1 hävitä vam eläimiä Ja satoa;
vaan inydskin ih-misiä .Ti e t
• ovat; _täynnä kotinsa jättäneitä
farmariperheitä, jotka ovat lähte­neet
etsimään vettä ja mokaa.
Pääasiassa he sumitaa^at kulkun-
" sa etelään Rio de Janeiro —' Baia
rautatien suuntaan."
PAKOLAISET
Nälän .aiheuttama ' muuttoliike on
lisääntynyt joukkomitassa.: Junat,
moottoriajoneuvot ja rattaat kuljet­tavat
pakolaisia, useimman joutues­sa
kuitenkin tekemään matkaa j a l ­kaisin.
Kodit j a farmit tulevat hylä-tyik<
3i. Paramiilmissa, Jonka asukas­luku
on ollut 27,000 on tuskin 15,000
asujasta nykyisin. Eräässä toisessa
kunnassa-jContendassa on asukkaista
enää vain 1/3 jäljellä.
Salvadorin ja Belo Horitzonten v ä ­lillä
liikennöivää junaa sanotaan ylei­sesti
"kerjäläisten .Juliaksi". , Joka
päivä se tuo koillisesta 500—BOO pa­kolaista;
j a Bomfimia kaupunki.: mis­t
ä pakolaiset astuvat junaan, tarjoaa
masentavan; n ä y n satoine. nälkäänä-kevinef.
vmi^neen;'naisineen ja.''lap-sineen,
jotku kerjäävät kadulla., Mo­net
pakolaisista, kuolevat f tiellään
Bomfimista Monte Azuliin.- ' -.^-^Ki'
. Monet sadoistatuhansista'--naiän
lannistamista ja näännyttämistä-ih­misistä
ohjataan etelässä viranomais­ten
; toimesta karanteenikeskuksiin,
joissa .he. /ihtaudessa. eläen tartutta­vat
ptmatautiä.'-trakomäa,*' "titftota,-
tuberkuloosia vieläpä spitaaliakin.
Nämä karanteenlkesknkset ovat
todellisia, keskitysleirejä Ja itse
asiassa^, laajoja. - orjamarkkinoita;
Ameriktolalset Ja biräsiUalalset
orjakauppiaat- ostavat nälkäisiä
brasUialaisia raatajia Ja lähettä­vät
heidät palvelemaan kaivok­siin,
tehtaisiin Ja plantaashelUe.
Jomal de Povo, Julkaisupaikka
Belo Horizonte^ kirjoittaa, että
CanapoHsln kaupunki on muutta­nut
todelliseksi orjamarfcklnapal-kaksi,:
missä plantaashinomistajat
ostavat.koillisesta tulleita pakolai­sia
valiten ainoastaan nuoret Ja
voimäkEaat. : Sairaille Ja läk-
. käämmllTe ei ole minkäänlaisia
työmahdollisuuksia. .
Tervon minii^turiön
lihakauppa haisee
ilelslnkl.'—""483 tonnia slanlthasät-lyikeitä
tuotettiin .Tanskasta kauppa-ministeriön
toimesta Helsingin olym-pliilaisvieraita
silmälläpitäen. SällyL«-
keidcn hinta oli nbin 150 miljoonaa
markkaa. K o i k a kauppa el t)llut mi­kään
kcmpensatioteauppa, oiisl säl-ly£:
ieltä voinut saada halvemmalla­kin
kuin mitä kauppamlnisterlön
"kauppiaat" maksoivat. Sfekä valtio­talouden
tarkastusvirasto että 11-
sens5itutklmu£>k<Hnltea ovat kovasti
kiinnostuneet t ä s t ä omituisesta kau­pasta
ja tutkivat p a i n i l l a a n kaup­paa,
kertoo eräs pääkaupungin ilta­lehti.
Kaupasta päätettiin kokoiäcsessa,
jossa oli läsnä sekä kauppamlniste­rlön
että lihakesLusIiikkeiden edus­tajia.
Tutldmukset:-kobidistuvat:nyt
sillien seikkaan; että :,kauppamlnls-teriö
tuotti itse säilykkeet ja :maksoi
niistä verrattain korkean tuontihin­nan,
vaikka säilyckeitä olisi voitu
saada iialvetnmallaktn. "Syylliset" ei­vät
de enää kauppamlnisterlön pal-veliiksessft.
- Sailykkeideit hinta oli noin 150
milj. mk ja vaikka kaupantekijät
olisivatkin "voittaneet!' ahiostoan
yhden prosentin. oUsi heidän voitonsa
ollut kuitenkin puolitoista miljoonaa
markicäa.
Asiaan liittyy vielä se ikävä seikka
e t t ä kaikkia lihasäUykkeitä ei ole
saatu myydyksi; Osa niistä on jo
silloin voitaisiin uhkaava talouspula s i i r t ä ä vuosiksi eteenpäin, m u t k . * * ä s ' ^ - T^^*^ "f "^^^ hiukaah-
. .sc vaatisi, e t t ä länsimaiden valtioJohLijat luottaisivat oman yhteis^ ^^^^rH^L - • ^ v . ; /• iii- r-k
u n t a j ä r j e s t e l m ä n s ä elinvonnaisuuteen, - el{ suhtautuisivat maansa'^ Kalkkihan oval tletöis.a silla, kum-
.: ^Njimn. ^aiheuttama muuttaliiie
osoittautunut hyvin edulHseid
talisteille" j a - maanomlstajiite;
ostavat hylätyt-farmit p
la. L i s ä k s i n ä l k ä on. luonut
toman-. halvan .työvoUnareserria
Iäisistä, jotka ovat valmiit öt
työtä mitÄ tahansa jämillä
hyvänsä.; i Niinpä esim.. Ui
can kaivoksilla^ jotka omistaa
rinunaksi osaksi rahaministeri Hs.
racioLafer, pohjoisesta tulleet
laiset työsL»3ntelevät kerjäläisen
koilla^ jotka: eivät ole minkäänlaiis
työ- ja; palkkalain alaisia. . -
KETÄ ON SYYTETTÄVÄ?
Brasilian hallitsevat piirit
taipuvaisia syyttävään kuivuutta
,tä kansaHÖsesta ' onnettomuuda^
Mutta nälkä el rajoitu vain koiul
seen, ki^vuudesta kärsineille alueiliE'
— se ulottuu maan kaikkiin
Tämä myönnetään, vaikkakin vaäi;
Kabjisesji;;: l a a ä n . virallisissakin ja?^
reissä.
.;Viranp.ma}stea, edustajana, on b|
i-ael Pinheiro, raha-asialn komll
puhemies 'Ja ' maan taloudellisen^
rahallisen' aseman virallinen -tieddt^
taja,-''aiVibinift,; että' noin 35 *
Joonaa maaseudulla: asuvaa btaälli.!
laista elää inidimlelintasoä''abpui)'
l e l l a . eika voi'Wada edes ySfttMf-itömimpitf;-'','
tarpeitaan::. Cotrtio d
•Manhan, mukaan ni{lJoonat''ihW
etejÄn- teojn&WköskuksTsJ3-" elätät
köyhyydessä.'"''' |
Rfo^de-Janeirossa tarJoutjiiJto!
da Conceicao; puutteen ailjejitamJt)
sa epätoivossaan, antamaan pbis po!
Ien y i j o d ^ : >jkälsen- pienokaisem-
Cruilherme de Oliveira, joka oli si-i;
nottu i r t i ulkomaalaisten omistamaai
yhtiön pa^vel;f^äta,;.>kaatoi vafttd-]
siinsa paloöljyä • i ä sytytti 'ne-fpali-l
maan; Työttömänä kauan aikaa >
lufc. AcDsta, Medina teki itsemurto'
heittäytymällä.^junan: alle. 27-vni!-
tlas, äildV aPemandes-, Santos offi
myrklvä;- myrkytettyhän sitä enaa
kolme lastaan.
Nälk^ .vallitsee myös alkup^r^so
intiaaniväestön keskuudessa, joka on
tuomittu kuolemaan sukupuuttooa
.Intiaaneilta ^ ori -ryöstetty': heidis"
maansa J.a heidät ön-. todellismidesa
poljettu orjaa asemaan. Lehdlsä.oa
keiTOttu miten kautsunvilJeUjät tap­poivat
intiaaneja, jotka kieltäytyirät]
suostumaan orjan oloihin. Jokin ^ I
ka sitten- poliisi- sytytti tuleen ema, ]
intiaanikylän j a murhasi petoinaises«
ti kaiUii sen asukkaat. "<l
fJatkuu 4. sivulla) i
"Ala sano väärää todistusta..
Kuusi seitsemästä
kannatti neuvotteluja *
ottava—^ Maaliskuun 28 pna "Ot-ta\
va Citizen"-lehden mielipiteitten
tiedustelija-raporttefl esitti seitse­mälle
henkilölle kysymyksen: " P i -
t ä l s a ö teidän mielestänne Eisen-howeerin
Ja. Malenkovin n y t tavata
toisensa rauhanneuvottelua varten?"
, Kuusi niistä _ Joille kysymys teh­tiin
vastasivat suoralta kädeltä: "Jo­kainen
ajankohta on sopiva keskus­telemiseen
rauhasta ja nyt on aika
jolloin pitäisi kiirehtiä; Kannattaa
todella yrittää."
n i i n pahoin pilaantunut, että niitä
ei voida myydä edes kettutarhoille. •
Niistä "Kymmenestä käskystä", jot­ka
Herran sanotaan antaneen Moo-seksfelle^
Slinain vuorella; kuuluu kah­deksas--'
vanhemman i suomalaisen
kääniiöksen mukaan seuraavasti: "A-lä
fiatJO' v ä ä r ä ä tod*istusta lähimmäi-sestäai."
Sillä tarkoitetaan sitä, ettei kans­saihmistä
tai kanssaihmisiä saa syyt­t
ä ä 'sellaisesta^'mihin he eivät' ole
syyllisiä."' e t t ä yleönsa* 61' saisi parjata
e'kä:'^ehdellä'l&htmmttisestään. v :
:. ^t^omeiv sosialidemokraattisen puo­lueen
Johtoniiehet. n ä y t t ä v ä t nyt Jiui-tenkin
oltaneen. 6'ik^in nrakakscen
'kahdpksanneii. käsk^'ii perinpohjaisen
rdckpmisgn:'ja ..Jiäp^isepiisen. Täaliä
C;anadaj5sa taas , vanha .^valehtelija
Vapaa Sana -r-.yaikka faf.^ivksen ta­voin
julkaiseekVn fefrköuisla uutisia''—
oa: ilosta, Irvistellen tarttunut noilnn
suomalaisten aateveljiensä 'väär.in
todlstttksiin" ja tarjoilee niitä "pa-rannetturia"
lukijakmmalleen.
' Tässä-',asiassa ei, ihmetytä ollen­kaan,
s^, e t t ä sotarikollisen Ison Väi­nön
riimaila Suomea joiltavJn sos-dem.
pomoihin kuuluvat Leskisen
,Vöinö j a Tervon Petma rikkovat kah­deksatta'käskyä,
sillä ovathan he en.^
nemmin .rikkoneet jo monta muuta
li sodan aikaansaamiseksi ja pitkit­tämiseksi
jne.
^ Vaikka itse be tietenkin pysytteli­vät
hyvin'' lähellä malidollisimman
vankkatekoisia pommisuojia.
Yleisena tietona on myoskm edes-memieen
Fagerholmin hallituksen
min:Bterien suorittamat kansanva-rojen
väärinkäyttänuset Salaputki-,
Kaljakallio y.m. ' asioissa. Samoin
TUL:n varojen vaännkäyttämiset
y.ra. rötökset, joista Suomen sosdem.
pomot ovat'tulleet kuuluisiksi.
. Eri.ten, asiassa liimetyttääisin se,
etta miksi Leskinen Ja Penna Ter;o
lähtivät-niin selvässä asiassa kuin
Suomen idän ja lännen kauppaa kos
kevjissa kysymykscs-sä valehtelemaan,
5,11a tuloksena el,voi olla muu kuin
itsensä munaaminen. .
Vaikka hylkäisinimekln puolueelli­sena
kansandemokraattisen eduskun-tamiehen
Ville Pessin. varallisiin nu-ja
maailman asioihin vallan toisin kuin menettelee presidentti Eisen- ;
hower.
ka bulkeasti. Leskinen heilui viime
sodan .aikana j a . k i . h o t t i m i e l u mur­haamiseen,
kuinka Iso Väinö vehkel- ]
inero.hin perustuvat väitteet s.ita, et­t
ä Suomen: kauppa Neuvostoliiton Ja
kansandemokraatt.sten maiden kans­sa
on ollut eduliiscmpan kuui länsi­maiden
kanssa ja etta sosdem-pomo-michet
cvat antaneet vaaria todis­tuksia
väittäessään asian olevan toii
s n , niin j ä ä monia mu^ta todistuk­sia;.
jotka osoittavat as.nn olevan ku-ten.-
Pessi sanoi. ,
• 'Ötanuiie' t ä h ä n njrt ensisijaisena
vUjakySymyksen; josta ITapaa Sana
kertoo herra Leskisen sanoneen, et­t
ä se maksaa Neuvostoliitosta tuotuna'
110 dollariav ja maaliman' markkinar
hinta on noin 90 dollaria -tofiiii:
Kun lisäkauppasopimus, jonka
mukaan tuonti tapahtui ja »hinnat
oli määKitejty. allekirjoitettiin vihne
syksynä; kirjoitti- taatusti porvariin,
nen, Suomen eniten levinnyt päivä­lehti
Helsingin Sanomat:
. "Neuvostoliitosta tuota vehnäki-lo
on maksanut keskimäärin 29.40,
USA:sta tuotu. 33JS0. Ja Canadasta
35 morkkaa. Myös ^Venäjältä tuo­tu
ruis Ja maissien yleensä oliot
halvempaa:.. maksanut keski­määrin
4—6 markkaa vähemmän
kuin esim. Tanskasia (uotu."
, Pääministeri KeJckonen sanoi ystä­vyys-
yhteistoiminta j a avunantosopi­muksen
söimiamisen 5-vUotispälvä-nä.
huhtikuun 6 p n ä julkaistussa lau­sunnossaan:
- . .. '
" . . . Suomi Ja NeqvostoUttto ke­sällä
1950 solmivat t ä r k e ä n 5-vnis-tisen
kauppasopimuksen, .Joka. e>^
dellyttää. laajenevaa- l ä ' i ^ r a a v a l | i -
t o a . . . Minulle' tuottaa Suomen
hallituksn. puolesta todeta ne saa­ret
,tvdokset. Jolta t ä m ä tasa-arvoi-souden^
pohJaUe laadlita sopimns
. on, maittemme välisen ystävyyden
läjittämiseksi saanut o l k a a n . . . '^
Vanha valehtelija, joka viime tors­taina
julkaisi tolmituspalstallaan
Les'ic:sen valheet niitä parsien ja te­hostaen,
s o t t a a - v i r f ä huudahtaa, et­t
ä Kekkonen on kommunisti ja Hel-sing
n Sanomat sosdem-pomojen l e l -
päpaikkojen kadebtlja.
N i i n se saattaa tehdä, vaikka sillä
Jo onkin. idvpiQt suussa ja sanominen
kaikki.
Siksi es.iämme tässä vielä sellaisen
palan.. j_ota.j.anhakaan valehtelija ei
pysty purenmltä^nlelemääiiL '
Käytämme nyt todistajana Suo­men.^.
tullilaitosta,, joka on Suomea
porvariUiSrSOsdetpliallituksen vkalli'.
nen elin, j a jonka numerot täytynJ;
oUä tosiasioiden kajissa^htäpitäri-t
K u n ministeri Leskinen 'todista^
väärin",' e t t ä Neuvostoliiton ulkopno-j
lelta juotiin viime vuonna Suomecr
"runsaat i20.000 tonnia^ viljaa, aa
osoittavat tullihallituksen numerot,
e t t ä ae/'runsaat 20,000 tonnia" oLvat j
110,839 tonnia..'. }]
Mutta vielä perusteelliseminiD ;
soittaa tuUihallitua tilastoillaan U^i
kisen •«mävalebtelijaksl esittäen seu­raavat
numerot hinnoista:
Neuvos- länsi­liitosta
maissi
Vehnä kg. mrk . . . . 28.72 31J2,
Ruis . ' : . . * . ; ; ; . ^ - . . . : . 2117 32.«,
Obra 20.:^ 3US
K a u r a ' . . . ' 21.03 24»,j
.Malsiit- 24^9 2954"^
tilasto, jota.vairmaa^kaan yanha v ^
lehteliJa'/.Torontbn-'.Vapaa Sana, oj
Uskalia lainata ijälstollleen, eneoi»»
kidn m i t ä ä n tduutakaan tosiasioiliia
perustavaa,' ^silis;'. silloin • kävisi edo-'
vaatuutotii nirtskiminen Ja .valriitde-mlnen-'
malidottomaksl. ^
V i e l ä k i n ' ' V l h ö n m i n se uskalla*
maltilta islta'.' e t t ä ^monlata tavarois-^
taanlsubml saa" N^vostollitosta pa-retnman'liinnati-
kUln lännen msikb';
nolUa maksetaan. ^-
Täylyy surkutella s i t ä kurjaa s«-=
maa missä- orvat Siiomen sosdem-P»-,
momlehet Ja toröntolälnen vanha "ta-lebtelija.
:jbrd€n'eliEmäri'tehtavätf
l i ä y t t ä ä k i e r t e e n - idtöstcn tekefliir
n e n l a v ä l d i t e l u , Jolla sitten jrxlteti*»,
rötökset i a patmt teot peittää Jä s i
Uttää, ';, , ' i-
• 8urkuttelemnw myöskin nUtä. j o t»
t j y d y t t ä j i l tÄ pItäVät. Kulkuri