1953-04-14-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
««-58 lVidinSrsB.
»onmto. QauS
!r;antalna 1-12 T^^h
lUaBtauja l l.p..2 an
.«M^n,., NAISET:^
rjantalna ja^SSSi
PETER Ä . VL
B- A,. LL. B,
irrister, Solicitor, Noi
SUOMALAINEN
LAKIMIES
GE. 3392
18 Daaforth Ave« ia
VAIKÖ VANHAT TULISI
ASETTAA EtUTILALU?
i j ä l k e e n rakennettti aatta Petroskolta, - Asuntotaloja Komsomolskaja ^' ;f iSStfÄÄÖ j3 Dzsrzhinski katojen varrella. 'f l^^^^^^^^^ilvi
nSKOIN UUDESTISYNTYMINEN
SUOMEEN
j a takaisin,
lukavaa tieläl
itiikaa muIcavuiC
aisista viihdyiyk^
Ilytiävästä ajasta-issa
mooMoriläiv
PSHOLM ia SI
^Tilavat pn
t, erinomainen keäöS
tölias palvelu. "
akavan, taloudellisen Tai- L
ni_erimatkan jälkeen T i i h . | isassa, hanskassa sennj.!
Te saavutte New Yor&i
tai Hallfaxista Gölelx)r.
n, Buotsiin, josta pSivii-1
"..sopivat yhteydet oj'
»Iille Suomea.
.•'O •• •
innnittelette ystävänntl
tisenne tuomista tim
n toimistomme täällä ji«
Ua antavat teille asiai
seen perustuvan, kohb
aan.
ääntykää matka-ada-miehemme
puoleen.'
iish Americanliii
hUlps Sq., Montreal 2, (._
lain St, Winnipef,Mai:l
Bank BIdg, Calgary; Aai
er Water St., Halifax,?U
stä uudesta
YJEN
VIASTA
auppaamme
en Malmsten
lalmsten ;
artetti
•tta"
Veikko Tuomi
Veikko Tuomi
, Vilho Vartiainen
rtiainen
Tuomi
ko Tuomi
Uaadi Kauko KäyliU =
«rartetti
Ikvartettl
ipparlkvartetti
Veikko Tuomi
)ini
"Kulkurit"
kumppaneineen
Culkurif
:o . , •• •
n^a Ilmvalko
vartettl
J t t i
licel
t)
me levyä.
is5a.
5, LTD.
lY.ONTABlO
JK^jalais-Suomalalsen SNT:n pää-tupunki
Petroskoi sijaitsee Äänis-yen
ilianalla^ korkealla rannalla.
iKaapur-ki on ^50 vuotta vanha,
tta v£ita neuvostovallait aikana
ion Icasvanut maamme pohjoisim-liittotasavallan
pääkaupngiksi.
Istaliniiaisma viisivuotiskausina
•jaJais-Suomalaiseen tasai^altaan
llijnnettlin suuria metsäteolLsuu-tuotantolaitoksia,
selluloosa- ja
kperitehtaita se-tä , useiden muiden
lollisuusalojen tuotantolaitoksia,
äsavallan alueella on rakennettu
kutateitä sskä Stalinille nunetty
jalkeanmeren-Itämeren kanava,
iHitleriiäiset sotajoukot keskejrtti-
\i neuvostoihmisten rauhanomaisen
btennustyon. Vihollmen tuhosi
ietroskoissa kaikki tuotantolaitok-sähtoaöemat,
yliopiston ja kaik-koulut-
Asuintaloista oli raunioina
I prosenttia.
j Sodan päättymisen jälkeen tasa-luan
työtätekevät rakensivat jälleen
Pääkaupnkinsa neuvostomaan
toisten veljeskansojen ja ennen kaikkea
suuren Venäjän kansan avulla.
Kaupunki aivan kum syntyi uudestaan.
Petroskoin kuntoonpalauttamiseen
valtio on luyttänyt paljon varoja;
Kaupungin teollisuuden kehitystä
kuvaavat kirkkaasti seuraavat numerot:
vuonna 1940 kaupiuigin teollisuuden
tuotanto oli 18 kertaa suurempi
kmnvuonna 1913. mutta vuonna
1952 teollisuuden tuotanto kasvoi
vuoteen 1940 verraten yli kaksinkertaisesti.
Kaupungin työtätekevien ylpeys on
uudenaikaisimmalla kotimaisella
tuotantcikoneistolla varustettu One-gan
Lynetehdas. Tämän tehtaan
työväki tekee työtä suurella innostuksella
ja tuottaa yhä enemmän
koneita ja muita teknillisiä välineitä
Neuvostoliiton metsäteollisuudelle.
Kaupungin luoteispuolelle, järven
rannalle, jossa vielä hiljattain humi-
UUSIA ROMAANEJA
SAAPUNUT VARASTOOMME
ELIZABETH BOWEN
K O H T I P O H J O I S T A
j325;iBlyua ~ Hlnt^
Nyl:y-Englannin malneildiamman naiskirjailijan räkkausromaanl,-
jossa tekijä kertoo kirpeän jännittävästi ja suggestiivisesti kohtalokkaan
tapahtumaketjun. • . .
Romaanin pääaihe keskittyy rakkaustarinaan, jossa ihmisten rilppu-mattomuusvaiston
ja rakkauden ristiriita on kuvattu harvinaisen syvällä
näkemyksellä. Harvoin ovat myös miehen tunteet tällaisessa
taistelussa saaneet niin selkeän erittelyn kuin Markien luonteenkuvas-sa
- . Kohtalontuntuisuus tihenee sivu sivulta ja tapahtumisen alla
piilevä Jännitys kasvaa miltei sietämättömäksi.
ELIZABETH TAYLOR
S O K K O L E I K K I
302 sivua —' Hlnfa si(L $2.50
"Sokkoleikki" — lahjakkaan englantilaisen kirjailijattaren ensim^
töäinen suomeksi käännetty romaani — on kertomus kahdesta raastavasta
ihmisestä, jotka kohtalokkaasti, kuin sokkosLte» joutuvat kulkea
maan toistensa ohi onnensa tavoittamatta. , . \. ,
"Elizabeth Taylorin romaanissa on samoja kuultavan hienoja yksityiskohtia
kuin Jane AusteniUa ja enemmän kuin pelkkä vivahdus
Humisevan harjun' jäisen-tulista outoa tunnelmaa . . . " — Elizabeth
Bowen.
VERA PANOVA
M A T K A T O V E R I T
303 sivua — Hinta sid. $2.75 ,
Vera Panovan. nykyvenälälsen Jääkäri-kertojan, suurta huomiota
herättänyt romaani — lämpimän-inhimilllnen kuvaus sodanailcaiaesta
äairaalajunasta ja sen ihmiskohtaloista. ,
"Kaiken minkä hän tahtoo sanoa, hän toteuttaa talteiUjana ja psykologina
— pääpaino on ihmiskuvauksessa, johon taannehtivalla menetelmällä
luodaan syvyyttä ja perspektiiviä. • ; ...x ' «
Vera Panova luo laajap ja monivivahteisen kuvan Neuvostoliiton elämästä
ja tavoista. Älykäs havainnontelsljä' ja kerkeä epäkohtienkin
ar;'ostelija paljastuvat romaanin tässä puolessa. Tieto, että;Vera Panova
nopeasti ön kohonnut Neuvostoliiton kirjailijain eturiviin, el
taman teoksen valossa hämmästytä." — Tölni Havu.
RICCARDOBACCHELLIN suur-romaani
P O - J O E N M Y L L Y
801 sivua — Hinta 8id.$4iiO
Riccardo Bacchellin kertoma mahtava sukutarina, jonlta taustana
elää koko viime vuosisadan Italia kiihkeää vapauden-draamaan^, on
ollut merkkitapaus Euroopan viime vuosikymmenien kirjallisuudessa.
Kaikkialla, missä tämä fiuUrcn italialaisen kertojan teos on ilmestynyt,
se on herättänyt yhtä suurta Ihailua". • , , • ,^
Se on täynnä elämä, dramaattista jännitystä ja ihmiskohtaloita.
Tällä valtavalla sukutarinalla on kaikki klaalllisen romaanin tunto-nierkit
... Kirjoittaja on samalla kertaa runoilija ja historioitsija.
Kuinka värikkäästi, kuinlca meiltä kiehtovasti onkaan historian tapahtumat
tuotu esiin, kuinka valloittavasti onkaan kerrottu Scacemin
myllarisuvim tarina
JAXE AUSTEN
V I I S A S T E L E V A S Y D Ä N
254 siviia ^ HInia dd. $2JS0
, Jane Austen — maailmankirjallisuuden hauddn klasrfkko^r- on kuo-emattomilla
romaaneillaan "Ylpeys Ja ennakkojtaulq^^a Bnma j ? ^ - .
loittanut Suomenkin lukevan yleisön; äsken Ilmestynyttä "Emmaa,
JouduttUn muutamien kuukausien aikana painamaan neljä kertaa, yhteensä
21,000 kpL . ' ' " - . ^
"Viisasteleva «ydän" on Austchln kolmas kuuluisa "™aaiil;^moaet
väittävät sitä hänen parhaakseen^ Sen tapahtumavuosi, on 1814. Päähenkilö,
28-vuotias aatelismf^en tytär Anne :EIliott, on kahdeksan
«TJotta sitten liian ankaran virihronisuudentunto^aa ja kuuliaisuute^
vuoksi purkanut kihlauksensa nuoren meriupseerin kanssa, mutta joutuu
sattumalta tapaamaan hänet uudenjeenY»**» rakkaus .elää^ vielä
molemmin puolin, mutta ennen kuittaslanosaisei saavat selville toistensa
tunteet, he sotkeutuvat väärlnkäsItyBten wryhteen —.ylpeyden Ja
mustasukkaisuuden, ^varmuuden ja epäilyksen ansloihiflj mikä.
kaikki on omiaan luoniaan tarinan kulkuun melkoista JännllTSta. ,.
SI metsä, on kohonnut puutaloteh-das.
Viime vuonna -tämä tehdas
ttiptti puutaloja maamme - uudlsra-kennitoia
varten 122,000 neliömetriä.
Lalvakorjaamo, puukaasuttaja-tehdas.:
saha j a kaupungin- mön^t
muutkin tuotantolaitokset ylittävät
tuotantosuunnitetoiansa.
Petooskoin arkkitehdit suunnittelevat
yhdessä moskovalaisten ja leningradilaisten
arkkitehtien kansisa
kaupungin katujen ja torien rakentamista.
-£nnen vallai&umousta
kaupungissa oli kaitsi kolmikerroksista
taloa ja yksi nupukivUlä" päällystetty;
katu. Nyt on kaupungissa
paljon monikerroksisia asuintaloja.
joita on kohonnut- Komsomolskaja-kadun.
DzerzhinskinVadun jä Gogo-linkadun:
varrelle. Kaupunkia koristavat
.uudet kouluti teknUcumlt, tavaratalot
ja elokuvateatterit. Sodan
jälkeen on kaupunkiin Ilmaantunut
yli 60 uutta katua. Kaupungin pääkadut
— Lenininkatu ja.Karl Marxin
katu on, laskettu asfaltilla. Niillä on
aina paljon, ihmisiä ja ^-loppumatto-mana
virtana vilisee matkustaja-' ja
henkilöautoja.
BakexmustyÖt * 'eivät - lakkaa kau-.
pungissa hetkeksikään. Parhaillaan
rakennetaan, uutta rautatieasemaa;
draamateatteria, uusia Louluja, sairaaloita,,
urheilutaioai musiikkiopistoa,
Onegan tehtaan tjröläisten klubia,
asuintaloja: ja Äänlsjärven rannalle
rakennetaan puistoa. ;
TSnä vuonna käytetään asuinta-.
Jos kuulu:sim:j;e vähäpuheisiin i h -
mislnpsiin. -niin lainaislmrae etsikossa
»Imenevitän kysymykseen vas-tauiscisi
ränon "Mmä aikana ihminen
kaunein cn". AJIelestämme se
antaisi jocalculnlcin paikalleen osuvan
vactau.«3n:.Ko£:ta kuitenkin - kuu-lim.-
ne ti.s. puheliaimpien ihmisten
jouvcon. CTiTie malta cila tuomatta'
vähän lanjscnmin mielipidettämme
esille. S:is asiaan käsiksi. .
Viv:ne aikoina, jolloin meidän näytr
tämo:ilB.Timc on ejiiä entjstä enem-
'.•nun jjiinnitetty. huomiota' nuorison
esille ' vetämiseen; näyttfinjiötoimln-nassa.-
n.Tie, on joltskin taholta saatettu
tehdä; huoa^autus,. että olemmeko
me ^ vanhemmat, vuosta ja toiset
JO vuosikymmeniä nayttiimölllä
uurestaneot, tulleet rkokonaan' ftryot-touiijcsi.
Eikö meillä ole enää mitään
tähtavaa ' suomalaisen ' kulttuurin
vaalimisessa?
; Tällaisen lyrsymyksen esittäminen
johtuu nuorison mukaanvetämisky-symyksen
katsomisesta väärästä näkökulmasta.
OsaJtsi se myöskin- saattaa
johtua siltä, että nuorison ^mukaan
vetämisen ^täi&eyttä . korösteti
taessa el, aina ole huomioitu ollenkaan
vanhempaa Jo mu»kana olevaa
-Ja sita joukkoa, joka Canadan suo-iUnlaisten
kulttuuritainiinnan sai-kaan
dsn. ToiiClta puolen nuorison voittaminen
ktöiittövään. näköaloja
avartavaa» ja jalastavaan kulttuuritoimintaan
on hyvin tärkeä siksi,
että siten voidaan estäii nuoret joutumalta
monien nykyisen järjestelmän
aCalsuudessa elävien ja kukkivien,
. pahaisiin ja hon:.';st& tnsoa
alentaviin toimintoihin Johtavien
houkutusten uhreiksi.
Mutta samalla kun tunnustetaan
nuorison - mukaan vetämisen ensl-
}uokka'.sen suuri tärkeys ja korostetaan
Eca vaittUmättöaiyyttä toimintamme'
Jatkamisen :^chtona,: ei ole olz
kein unohtaa jo mukana olevaa keskiaikaisten
ja vanhempien kulttuuri-työntekijäin
joultxoa. Sitä joukkoa
joka -on y kohottanut: kulttuuririentomme,
näyitämömme, laulukuoromme
ym.. alUe verrattain korkealle t a solle
millä ne tällä hetkellä ovat.
Onvarauksetta: ajyönnettävö. että
lojen. teollisuuslaitosten sekä kulttuuri-
ja kunnallJ^ltDsten T a k e n t a -
mlseen ll*'mUjoonaa'.ruplaa.^ ^
Petroskoi on'-nitnittunut:-tasavallan (.<?n ensimmäiset j a syvimmät ivaot
kyntänyt. Se: el kuitenkaan .ole voinut;
tapahtua tarkoituksellisesti vaan
parenuninikin pilcsi, että vanbenunan
joukon täiikeydeh ja ansioiden; tunnustamisen
, käsitetään nleivan ilman
muuta selviön. w
,<-Elämä on kuitenkin sellaista, että
nuori Ja kehittyvä, se Joka jää vanhempien
poissiirtyessä elämää jat-liamaan,
on asetettava tulevaisuutta
silmällä pitäen etutiialle. Vain se,
että nuoriso voidaan vetää mukuan
rkulttuuritolmintaamme, samoin kuin
OTiihin Hyvänsä toimintaan Ja työhön
•Jonka halutaan jatkuvan Ja edelleen
kehittyvän, takaa sen JaCkuvaisuu-kulttuurikeskukseksi.
Yliopistossa,
pedagogisessa instituutissa ja monissa
tekniiijmelssa koulutetaan ammattitaitoisia
työntekijöitä tasavallan
kansantaloutta varten. Suurta
työtä suorittaa Neuvostoliiton Tiedeakatemian
karjalals-suomalaisen
jaoston. työkollektllvl. Kaupungissa-on
museo, monta kirjastoa, 5 iklubia.
2 puistoa :ja 2 stadionia.
Neuvostoihmisten tahdolla raunioista
nostettu kaupunki elää sisäl-törikasta
ja kulttuurista elämää. T a savallan
pääkauptmkl muuttuu joka;
vuosi yhä paremmalul ja kaunllm-mäkfii.
'V ' . • " •: « . -.1
Vanhat ^avat väistyvät
M A L T T A M A T O N S Y D Ä N
453 8IVUA'—HINTA SID. $3J)0
, Stefan Zweigln nerokas kertomataide Ja tyyIW ^omOiaisv^ i^B^
tuvat tässä romaanissa pai-hallta puoliltaan- N«ro»ätaana ihausslöun
salaisten ajatusten sranärtÄjäna ja kaiken • inhimillisen taitavan»
tulkitsijana hän päUästaa ihiniSen sisäisen Olemuksen kaikesta uaor
kultaisuudesta rilsuttunai kaunistelematttMnana Ja todellisena, lukijan
nähtäväksL ;
TILATKAA OSOITTEELLA^
VAPAUS PUBUSHING CO. ITD._
Kirj. Chao Siiu-U
Chad Shu-Uon IJäden Kiinan
huomattavampia kirjailijoita^ Jol-d
«n teoksissa kuvastaa'suuren yal'
lankunionksett vaikutus kiuuaÄl e-lämäätt.
Hänen ensimmäinen teoksensa
"ilslao.^ £rh-heJteln avioliitto"
Ilmestyi 1943 J * teki häh»-
tä heti kansan rakastaman kirjailijan.
Hän. on Julkaissut lisäksi
kertomuskokoelman - ~ 'Xl-Ju-tsain
riimin" Ja romaanin "Muutokset
Lfn kylässä*".
Julkaisemme seuraavassa kat-kelmani
hänen'-kertomuksestaan
"Vanhoja tapoja'?» rjoka sisältjy
keskimmäiseen te<Aseeiu Se kti-
^^^vaa, miten vallankumous vapaot-
' taamyös ^orjönfettojen • naisten
elämän.:kaukaisess9 vuoristokylässä
Hopein maafconnassa. . Napri
kiinalabvalmo Meng ei enaa halua'
alistua miehensä Ja pwopwon«: a -
nopplnsa lyönteihin Ja sättimlsUii,
- hän e l halua sitoa 'Vaosltnhanti-seen
tapaan^lkojaan^ hän nonsee
' : vastustamaan vanhoja lapoja: Ja
vetää rohkeudellaan kylän naiset
mukaan vallankuomuksen puolelle.
Kun Mengistä «>li tullut kaaderi-työntekijä,
hän kävi usein .kokouksissa.
Hänen anoppinsa ei siitä p i tänyt,
mutta hän pelkäsi että hallia
tuksen edustaja keholttaisi'. Mezigiä
ryhtymään puheenjohtajaksi, jos M n
sekaantuisi asiaan Vaikka hän ei
uskonutkaan, että KahdcSssas armeija
"merkitsi yhtään mltääh'^ hän et
halunnut ryhtyä taistelemaan sitä
vastaan. Hän tiesi, että jo8-hän julkisesti
ryhtyisi sitä vastustamaan tällä
hetkellä, niin hamtuk£en.:edustaja
asettaisi todennäköisesti hänet iva$-
tuuseen siitä; paikaHiahalHnnossa,
vaikka 40. armeija tulisikin hänen
avukseen huomlö>äivänä.; Se olisi
aivan tarpeetonta, ajatteli;^ anoppi.
Käyköön tJ^tö kokouksissaan!
Vaikka vanha n a i n ^ ajättellkih,
että kaikki nuo naisten kokoukset-olivat
pelkkää-hölynpölyä. Mn< oli ^y-vin
utelias kuulemaan, mitä:-he ke$-
kustellvat. Aluksi hän oli peloissaan
siitä, että 40. armeija tpiö; syyttää
häntä kuulumisesta
armeijan ymp&räli ; ryiimit^neeseen
'klikkiin V jos hän kävisi kokouksissa,
eikä usiultanut mennä.' 3 ^ lopulta
uteliaisuus voltti Ja hän meni^rja
kuunteli naisten keskusteluja. ' <
[ Ai al.« Mitähän iämäkin hyt oli?
I Naiset tahtoivat vapauttaa .itsetusä,'
•he eivät enää haltinneet olla at»)p.
plen^ lyötävinä eivätkä enää kuuUa
miesteniä sättimisiä; he eivät e n^
halua sitoa jalkojaan, he vaativat et-^
tä* naistenkin oli saatava oikeus hakata
puita, kantaa vettä, viljellä maata.
He tahtohrat kä(ydä koulUa hiljal-;
shia talvikuukausina... K ' >
-l^mähän on kajdnaar ajatteli>a-noppl.
JOS aviomiehet ja, anopit; e^-
vät ienää saa lyödä avlovälntbja, Idika
sen sitten tekee? . Eivät !itilnkaan:|ie
tarkoita, ettei heitä pitäisi lainkaan
lyödä? J a Jalkojen aitominen — i^In
paljon kuin he olivat lyöneetkin iSm-giä
ja r i i d e l t y hänen..kans«aan.' feän
olivaln kleltäjrtynyt sitomasta JaOEO-jaan
Injetnmin:-1^
s.tä. että hän ei enää'altöCd nUtä
Ifltpfcaan Kaikki juitä nämä naisd
haluavat tehdä on kerrassaan sopi*
matohta naisille! On aivan rllttä.
vän valkeaa valvoa heitä nytkin. K u ka
pystyisi pitämään heitä kurinsa,
jos he oppivat lukemaan? Anopin
mielestä maalima. oli kääntynyt ylös-alalsm.,.
•
keksinyt mitään ratkaisua., He ..istuivat
Ja pu:steUvat päätään ja huo-kas.
vat raskaasti.
(Mutta Meng el enää piitannut paljonkaan
siität mitä vanha nainen a-jattel:.
Hallitulcsen edustajan auttamana
hän löysi työstään yha suurempaa
mielenkiintoa Ja tyydytystä,
Hän oU ollut mukana jo monessa ko-koulcsessa
ja oli ahkera oppilas taivlr
koulussa, -Kaikkt'/vaimot,'jolt*a^heidän
mifelienfiä täi anöppinjsa löivät ja
haulu^ivat^. kMntjavat Mengm puoleen;''
joka. vuorostaan uskoi a s i a n ^ l -
lltuksen edustajalle. Silloin oli-tapat
na kutsua kooUe kokous,'jossa vä^in-tekljöltä
nuhdeltiin ja varoitettiin
julkisesti.
'Meng teki työtä lujemmin kuin koskaan
aikaisemmin, mutta hänen miehensä
ja anoppinsa eivät enää ly/äneet
häntä. Kun hän hakkasi puita tai
kantoi vettä, 'he nipistivät suunsa
.kiinni ja murisivat paheksuvasti,
mutta siinä kaikki.
Eivät kalkki kylän naiset olleet samanlaisia
kuin anoppi. Monet nuoret
naiset'seurasivat Mengin esimerkkiä |
eivätkä enää sitoneet Jalkojaan ja tekivät
samoja töitä kuin miehet.
Eivät kalkki kylän miehetkään olleet
sellaisia kuin Mangin mies. Jotkut
olivat mieleltään edistyksellisiä.
Heistä olivaln hyvä, että tytöt tekivät
osan pienemmistä töistä taloissa,
että he Itse salvat siten enemmän air
kaa raskaille töille pelloilla:
-Melkein" Nyu sanoo, että Kahdeksanteen
armeijaan ei kannata perustaa
mitään, sanoi eräs talonpojista,
mutta minusta heidän ajatuksensa
ovat mainioita.-
iMitä muut ihmiset nyt ajattelivat-kin
iMengIstä. Hänen anoppinsa mielestä
liän tuli pahemmaksi päivä päivältä..
!Kun vanha nainen el enää
volntit purkaa ärtymystään sanoin ja
lyönnein, hän kulki (baikeamalslllaan
kiukusta: Eräänä päivänä hän näki
rouva "Meikein"'' Nyun kadulla ja
rinisi tiänen jälkeensä kj-syäkseen
neuvoa.'
-.^ Odottakaa hetkinen, huusi p«'o-pwo,
"Mutta rouva Nyu el näjrttänyt kuulehan
vaan kiirehti askeleitaan. Juosten
'niin. kovaa kuin IkTnä Jaksoi a-nop3;>
l;iBaavntti Ihailemansa rouvan.
-HÖttVa NyU' katsoi suoraan eteensä
ja sähisi suupielestään muutamia pelottavia
sanojfa: '
T^stälähtlen on parasta, että perheemme
eivät seurustele keskenään.
Xikää luulko, etiä miniänne sitcmat-
4ibma^ Jalat ovat viime muotia; JKun
40<IO;.atnxeUa marssii tänne, he tulevat
sanomaan; eträ hän on jonkun
e:nnen arm^jan sotilaan vaimo ja
että ie kalkki olette sekaantuiicet
jottuun.- 'MS emme halua enää 'olla
missään tekemisissä kanssamme!
:Knn.40oppl kuuli tämän,..hän oli
vähänä pyörtyä. Oli ollut kyUin vaikeaa'pitää
nahoissaan kaikki olkeu-tetttt
idba Ja nyt hänen täytyisi lisäksi
/^lätä tämän kauhistuttavan vaa^
ran TUoksL Hän syöksyi kotiin ja
kertoi asian pojalleen^ mutta tämä cl
• Eräänä päivänä kyläläiset suunnittelivat
lähtöä naapurikaupungissa _pl-jiettävään
^kokoukseen, ^1SS4J, s^ytet-
" t ^ i i n vakoilijaa' nimeltään > Ren;
Njjun perhe varoitti kaikkia, jotka a i koivat
lahteä kokoukseen:
— Reiiiila on läheisiä suhteita 40.
armeijaan. Kaikki /otka lähtevät kokoukseen
saavat valmistua siihen, että
rfaenettavat paansä. Armeija ija-nee
heidät tilille, kun se tulee.
Möngin- mies Ja appivanhemmat
päättivät jäädä kotiin. He eivät sanoneet
'Mengille mitään suoraan,
mutta hän huomasi heidän kalpeat
kasvonsa ja kuuli kuinka he keskuste.^'
livat siltä, että niiden kävisi huonosti.
Jotka olisivat mukana syyttämässä
mainiota herra Remä. Tämän pe-lontäyttämä
ilmapiiri vaikutti Men-g.
inkin Ja hän pelästyi hiukan, Toi-setltin
naiset, jpiden kanssa hän puhui
asiasta, neuvoivat häntä Jäämään
pois. Hän meni hallituksen edustajan
luo ja kysyi epard.den:
— Onko minun mentUvä kokoukseen?
— Kukaan el pakota sinua menemään
s nne vastaSi tama. Mutta u-seimmat
kylä.n asukkaista menevät
sinne, ja näyttää kyllä hiukan omituiselta,
ellei kaaderityöntekijä ole
muliana.
Meng myönsi vastentahtoisesti, että
se oli totta, mutta han päätti, ettei
puhuisi kokouksessa mitään.
Tori, jolla kokous pidettiin, oli täpötäynnä
kansaa. Niin paljon väkeä
ei suosituinkaan teatteriesitys ollut
koskaan koonnut. Talonpoika toisensa
jälkeen nousi ylös ja huusi syytöksensä
kohti Benin kumartunutta päätä.
Menglin se vaikutti voimakkaasti,
•'Jos näin monet Ihmiset eivät pelkää
menettävänsä päätään, ei se voi olla
ni n vaarallista", hän ajatteli. Eikä
kestänyt kauan kun hän kylälälstensä
kärjessä huusi, että rikollisen , oli
saatava ansaittu rangaistuksensa.
Tämän kokouksen Jälkeen Meng
kävi rohkeammaksi eikä enää uskonut
"Melkein" Nyun levlttämiin hu-
:nu :hin "tlllntepn päivästä". Mutta
hänen anoppinsa oli järkyttänyt syvästi
hänen ennustelunsa kSauheasta
kostosta, joka kohtaisi koko perheta
sen vuoksi, että Meng oJI käynyt ko-koultssesa.
Lopulta anoppi luuli kek-smeensä
keinon,' miten pääsisi erooii
vaarallisesta tytöstä,
— Sato on ollut huono tänä vuonna,
hän sanoi pojalleen eräänä päivänä.
El riitä syötävää meille kaikille.
Parasta olisi, jos veisit vaimosi
veljesi luo Hsian Yuaniin!
Totta oi!, että perheessä oli puute
ruoasta, eikä Menglllä ollut mitään
sitä vastaan, että hän l>ääsisi eropn
anopistaan. Vaikeus oli vain siinä,
että hänellä oli niin paljon tehtäviä,
ettei hän käsittänyt miten voisi jättää
kylän. Sinä Iltana hän tuli a l kaisin
kotiin siitä lukupiiristä, jota
hän .,'piti kylän naisiUe. (Hän kuuli
miten vanha nainen jälleen puljul
hänestä ppikansa.Me^-n kanssa,
— K i i n tulet Hsl^jng Yunlln, myy
hanet.sanol pwo-pyo. Sinäjolct vielä
nuori I Ja <voit helposti saada uuden
se on tällä ^hetkeUä rientojemme
keskeisin :ja koossapitävin voima.
On myönnettävä Ja todettava, että
vain: sen imukana olemisen Ja oli^
jauksen^ avulla voidaan nuorille siirtää
kalhil se, mitä on opittu — omat;
kulttuurityökokemukset ja vanhat
Suomesta -tuodut kulttuuriperinteet^.
Näin ollen päätymmekin siihen,
että, arvoläcaan työmme jatkuvalsuu-dcn
Ja nuorison henkisen kehityksen
kannalta katsottuna nuorlsonvoltta-minen
: j * . kiinnittäminen kulttuurityöhön,
näyttämöillemme, kuoroihin
ym., on ensisijaisen tärkeä ja välttämätön
tehtävä. Siksi jokaista.sUlä
ticUä; saavutettua: menestystä ön
tervehdittävä: suurella tyydytyksellä
ja ilolla: Tblsefksl. että' näyttämöin
den Ja muiden kulttuurlrleA^jemme
tason säilyttäminen Ja edelleen kohottaminen
sekä kulttuuriperintö-
Jemme nuorisoon Istuttamisen menestyminen,
vaativat ke^l-lkäisen
ja vanhemman joukon uhrautuvaa
mukanaoloa ja opastavaa työskr^n-telyä,
MikäU sitten tulevat näyttämöesi-tyksiemme
onnistumiset j a mahdol-
Jlsimman koi^ean taiteellisen esitys-tason
. saavuttaminen kysymykseen,
niin slinälkin suhteessa pitää horjumatta
paikkansa väite, että nuorten,
keskl-ikäisten ja vanhempien yhteisillä
volmiUa päästään kaikkein parhaimpiin
tuloJ.yiin, Siitä huolimatta
on palkallaan tervehtiä erikoisella
lämmöllä yksin nuorison voimilla
suoritettuja esityksiä, koska ne ovat
mei^kSslnä'nuorison kauniista Ja hyviltä
• pyrkimyksistä Ja innostuksesta
henkisen -tasonsa kasvattamisessa.
vaimon,
— Ettekö luule, että hän kertoo siitä
Kaihdeksanncllc armeijalle? kysyi
Mey. 'j
- i XulpkaftÄn^vöiSi-fiellälstä tehdä?
Se' kaupunkihan' ohjapanllaUiilla,
vastasi antqjp^i riemuiten,
--"0}enIiniuince^ piisi kuullut mitään^
.»neuvoi'^ 'täiriä,: f ano vain, että
slnuU^on. täällä! hiin'paljon tehtä-vää,>
tteii völ; lähteä minnekään. .
J a hänen anoppinsa hienot sutfnnl-telmat
menlv;&t. myttyyn.
Sinä^ltesänä Kuomlntangin 40. jä
uusi]5. armeijit liittyivät japanilaisiin.
Pian senjälkeen Kahdeksas armeija
tuhosi petturit perusteellisesti "MeJ*
kein" Nyulla i l ; ' ojiu> mitään mahdollisuuksia
estää näitä uutisia pääi
semästäi myös, kyläläisten tietoon. Ne.
i,'jijolto olivat uskoneet hänen kertomuksensa
^"tlliteon päivästä' eivät
enää luottaneet häneen. Kaikki tle-^
sivät, että hänen jumalansa oli kukistunut,,
; . : >
Mengirt oli nyt.helpompaa suorittaa
työtään kaaderijcfhtajana. Nyu oli
vaiennut..
Ilma oli viime vuosina ollut tavattoman
huono.: Sinä kesänä: ei ollut
satanut juuri lainkaan ja vilja oli
kuivaa kuin taula. Hirssintäbkät oli-vat
lyhyitä kuin käynttllänsydämet
ja melkein J)-vätt4imiä, Ohralaiho oli
vain miehen jalan pituista ja puolen
eekkerinmaalta saatiin vajaan korillisen
saio. Alkusyksystä-satoi rankasti',
kokonaisen kuukauden. Bikka-rucho
kasvoikoiSeeammaksi kuin v i l ja
eikä satoa tullut juuri nimeksikään.
Aluehallinto järjesti väestön poimi,
maan luonnonkasveja ja M^ng alkoi
organisoida oman kylänsä naisia. Monet
talonpojat olivat Jamassa monien
vuosien huonosta sadosta.. Emme voi
kultecikaan pysyä hengissä, sanoivat
jotkut,- "Mitä hyödyttää, koota kasveja?"
Miutta he purkivat vain huonoa
tuultaan, ja kun he näkivät, miten
kasvlkasat kohosivat' Mengin ja
muutaimien muiden tobnellalden
naisten pihoilla, he^uostuivat siihen,
että heidänkin nalsetisa ottivat osaa
keräystyöbthi/ '• ' •
Ktm syjvtudtet'olivat riisuneet lehdet
puista, -oli tMirikytmnentä naista
keränhyt' melkein ikobdeksan tonnia
luonnonkasveja;, Mfeäg f kuuli kerrottavan,
että; eräänlaisella ruo*olla.
Jota kaiivöi.runsain määrin läheisyydessä,
ollsl hyvä menekki, ^ y t hänen
ei enää tarvinhut pyytää naisia avukseen.'
H«ldän f>Utamaansa olivat
täjri^^diäi^'kasveja'. Ja joka kerta
,1kuh he katsoivat niitä, he ajattelivat'
JOltoJlisina Mengfä, Miehet olivat
yhtä innostuneita Ja keholttivat
naisia Jatkamaan,
— 8lUä tytdllä on pää palkallaan>
he sanoivat.
Kuuluisan tiiH tletelljaa vieressä
p^ älllspi^ydiissä. istui itscti0:oisen
oloinen n-vuotias tyttö. Tyttö ky-
6ä Bi tlcdemieltcltä:
'"Mitä te ttUe n teette eläiikscnnc?'
«Mliiä tutkin tähtitiedettä', vastasi
t cdemics.
••Mitä? Vielä teidän lällänne. M i nä
päätin tähtt eteen opiskelun jo
vuosi sitten."
Lisäisi melim on useita nuorlsonnäy-telfnift.
joissa pelkillä nuorilla voimilla
— vanhcfmpien ja Lokenelm-pien
ohjauksella '—voidaan päästä
kaltlckern korkeimpiin saavutuksiin.^
YielsasM katsoen kuitenkin näytelmissä,
jot^a kuvaavat kansan elämää,
elämää jossa esiintyy nuoria ja
vanhoja, päästään kaikkein parhaimr
piin tulclcsiln. voidaan paihaiten
tulkita näytctoiän sisältö ja tariial-tus;
jakamalla tehtävät osien vaatl-muätcn
mukaisesti eri ikäisille: ja
yleensä niihin parhaiten soplvUIe. SI
parhabnmankaan tfiaskeerauksen ja
pukeutumisen avtillK Voida' vanheqi-paan
saada. nuoren eloisuutta^, jouir
tavuutta Ja i^eippautta, mutta vaikea
on myöskin parhaltakaan taipumuH-sia;
omaavan nuoren 4uoda; uskottavan-,
kuvaa vanhemmasta, hldasUik-i.*
2isestä. harvapuheisesta: ja elämän
kovuuden^ leimaamasta henkilöstä.
Niinpä V siis näy telmleiqme esitysten
onnistumiselle onkin tärkeätä, cettä
aina pyrittäisiin ^ mikäli: mahdollisuudet
sallivat ^ etsimään kullekin
osalle mahdollisimman sopivat tyypit
sopivan ikäisistä henkUölstä. Se
ci tarkoita sitä,, etteikö edelleen :tu-.
Iisi pyrkiä varsinaisten nuorten voi-,
millä näytelmien - esittämiseen, jotta
saataisiin nuorten innostusta lisätyksi
ja entistä enemmän nuorl9oa. mu-
^ a n vedetyksi. Se el myÖ£lkään tar-u'Mta
sitä,.etteikö jotfkus voida esittää
jotakm -kodconaan .vanhemmilla
voimiUa. Se käsitettäköön vain yleisenä
näkökantana.
Niinpä siis. pyrktkäänune entistä
suuremmassa määrin : keräämään
nuorisoa kulttuurltolminnoiblmme ja
samalla säilyttämään kalkki; entiset
•kokeneet voimat mulAina. Yhteistoimin
ponnistaen kykenemme kaikr
kein suurimpiin saavutuksiin. — S,
L A A K A R I J A KiBUnali
DR. L. HÖOE^
i*ub, 3.7355 KöuiBfi'ffi&:',
ftXedirai M» rabcmntkflemi'
260 4;edsr St.. Snilntrf.,r
SUDBURY CttNI0
Lääicärit ja fclruTBlt ' '
DR. S. S. POLACK
DR. B. M. rCHOMSON
DR. {. W. DAVIDSON-DB,
K . P- TURNEB
DR. D. K . MXJRPHY
DB. W. B. VTARDILX. 1
DB. P. tt- pypÄ ' >
Hammaslääkärit >/,
, DB. L a> FOLACS
DB. Lu N. ROBBS,
Suomalainen tulkki ,
130 Elm St. E., pub; i-UiK Sndbair
Träppärieh huoin|!
JACK L E V E ;
TAKAA MAKSAVANSA NA^OIS.^
TÄNNE KOBKEIBIMAT MABK-KINAUINNAT
MlTA ON^BtAtt^^^
DOLLISTA. ' j
Lähettäkää tai tuokaa torblksennet
JACK LEVE1 •
254 Larch Street^
Puh. 0.54SI Ja 3-1904 Sndbaqr
Tarld0tuttakaa «llmfenn»
Frank R. Block RMi.
, " " Optometriatin» ^'
KOmtnjhltSETlSASBXn
Htro^iE 410 - Blackiör nkenm»
rva 4.4014 DVKBUMH,
VAPAUS on valttäm&tÖB tä».
man maan suomaUlBllle."
WASH» AUSTIN JA WILLYS
AirrOJA — JEfiPS
RED JA WtLLYS TROKEJA
LEADER l^RAKTOREITA
JACK'S AUTO SERVICE
633LomeSt. : ' . Sudbii^;
U B E R G E N 13. VUOTUINEN
KEVAt AVAJAISTEN
MAALIEN IA SEINÄPAPEREIP
VIIKON ENÄÄN
Tarjoamme tässä myynnissä sourimpia arvoja ^
meillä ole ennen ollut , . . 8 A A S T A K ; ( A BAHAA ,
Tässä mainitsemme vain muutamia erikoisuuksia.
sellaista Jolta el
OSTAKAA-NVT!
Cotiantin laatu-
S I S A K I I L T O M A A L E J A
Sopivia keltUdlhln, pesuhuoneisiin
ym. Seuraavia poistettavia
v'ini^, kerma, vihreä, sininen,
vaalean pumilneo, "prlmrose^.
vaaleaa "bufr/ "sage^-vlhreää,
vanhaa sinistä, harmaata, ivory.
Kvartti iavall. ZZS
N Y T 1 . 09
Gallona. tavaU. 7.65 A O < NYT ^•TOI
MAINIO OSTO
VERNISS/^
Puutöille; bnonekafijllle^
Ja lattioille
LAATVSISAVEBNI88AA
Vi PAINTI TAVALL. 9Sc
, 2 KANNUA 9^
KVARTTI TAVAIX. 2.75
2 KANNUA 2.76
GALLONA TAVALb;9J25
2 KANNUA 9.26
CONANTIN
maalarien valkoista
E M A L I M A A L I A
yleiseen siitäkäyttöön
ESIKOISUUS!
Kvartti tavall. 2.25 V
NYT I«497
Gallona tavall. IM A C A
• •;v-;':,,:y::-^:.,.;.;-;:,:^- \ y, • CABOINALIN TALOJE^T
U L K O M A A L U
Valkoista ainoastaan, Tarjoamme
teille taas tämän pyydetyn
erikoisuuden,
KvartUtaln GaUonltfobl
1 . 0 9 3.98
l ^ j l l ä VOITTE OSTAA 8UUBI 8AXST0
KYLLIKSI VERNISSAA
PUOLEEN
LATTIOISTANNE
KAKSI K A N I ^ U A (saman
kokoista) yhden bbmalla
- ynnä le ^
S E I N A P A P E R U
Htionenipulssa somat -kukalliset
kuviot MAKI7UHUONEE8E!eN,
16 yds. reunustaa
10 "dngle^-rullaa paperia
1 . 9 8
YHTÄ KUVIOTA
LOPPUUNMYYDÄÄN.. ' .
• El tilauksia puhelimitse
• El raha» lakaisin . /
0 El vaihtoi»
TK8I KOmNKULf ETUS
PAIVX8SA
LABERGE LUMBEK COMPAliV L^ffl.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, April 14, 1953 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1953-04-14 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus530414 |
Description
| Title | 1953-04-14-05 |
| OCR text |
««-58 lVidinSrsB.
»onmto. QauS
!r;antalna 1-12 T^^h
lUaBtauja l l.p..2 an
.«M^n,., NAISET:^
rjantalna ja^SSSi
PETER Ä . VL
B- A,. LL. B,
irrister, Solicitor, Noi
SUOMALAINEN
LAKIMIES
GE. 3392
18 Daaforth Ave« ia
VAIKÖ VANHAT TULISI
ASETTAA EtUTILALU?
i j ä l k e e n rakennettti aatta Petroskolta, - Asuntotaloja Komsomolskaja ^' ;f iSStfÄÄÖ j3 Dzsrzhinski katojen varrella. 'f l^^^^^^^^^ilvi
nSKOIN UUDESTISYNTYMINEN
SUOMEEN
j a takaisin,
lukavaa tieläl
itiikaa muIcavuiC
aisista viihdyiyk^
Ilytiävästä ajasta-issa
mooMoriläiv
PSHOLM ia SI
^Tilavat pn
t, erinomainen keäöS
tölias palvelu. "
akavan, taloudellisen Tai- L
ni_erimatkan jälkeen T i i h . | isassa, hanskassa sennj.!
Te saavutte New Yor&i
tai Hallfaxista Gölelx)r.
n, Buotsiin, josta pSivii-1
"..sopivat yhteydet oj'
»Iille Suomea.
.•'O •• •
innnittelette ystävänntl
tisenne tuomista tim
n toimistomme täällä ji«
Ua antavat teille asiai
seen perustuvan, kohb
aan.
ääntykää matka-ada-miehemme
puoleen.'
iish Americanliii
hUlps Sq., Montreal 2, (._
lain St, Winnipef,Mai:l
Bank BIdg, Calgary; Aai
er Water St., Halifax,?U
stä uudesta
YJEN
VIASTA
auppaamme
en Malmsten
lalmsten ;
artetti
•tta"
Veikko Tuomi
Veikko Tuomi
, Vilho Vartiainen
rtiainen
Tuomi
ko Tuomi
Uaadi Kauko KäyliU =
«rartetti
Ikvartettl
ipparlkvartetti
Veikko Tuomi
)ini
"Kulkurit"
kumppaneineen
Culkurif
:o . , •• •
n^a Ilmvalko
vartettl
J t t i
licel
t)
me levyä.
is5a.
5, LTD.
lY.ONTABlO
JK^jalais-Suomalalsen SNT:n pää-tupunki
Petroskoi sijaitsee Äänis-yen
ilianalla^ korkealla rannalla.
iKaapur-ki on ^50 vuotta vanha,
tta v£ita neuvostovallait aikana
ion Icasvanut maamme pohjoisim-liittotasavallan
pääkaupngiksi.
Istaliniiaisma viisivuotiskausina
•jaJais-Suomalaiseen tasai^altaan
llijnnettlin suuria metsäteolLsuu-tuotantolaitoksia,
selluloosa- ja
kperitehtaita se-tä , useiden muiden
lollisuusalojen tuotantolaitoksia,
äsavallan alueella on rakennettu
kutateitä sskä Stalinille nunetty
jalkeanmeren-Itämeren kanava,
iHitleriiäiset sotajoukot keskejrtti-
\i neuvostoihmisten rauhanomaisen
btennustyon. Vihollmen tuhosi
ietroskoissa kaikki tuotantolaitok-sähtoaöemat,
yliopiston ja kaik-koulut-
Asuintaloista oli raunioina
I prosenttia.
j Sodan päättymisen jälkeen tasa-luan
työtätekevät rakensivat jälleen
Pääkaupnkinsa neuvostomaan
toisten veljeskansojen ja ennen kaikkea
suuren Venäjän kansan avulla.
Kaupunki aivan kum syntyi uudestaan.
Petroskoin kuntoonpalauttamiseen
valtio on luyttänyt paljon varoja;
Kaupungin teollisuuden kehitystä
kuvaavat kirkkaasti seuraavat numerot:
vuonna 1940 kaupiuigin teollisuuden
tuotanto oli 18 kertaa suurempi
kmnvuonna 1913. mutta vuonna
1952 teollisuuden tuotanto kasvoi
vuoteen 1940 verraten yli kaksinkertaisesti.
Kaupungin työtätekevien ylpeys on
uudenaikaisimmalla kotimaisella
tuotantcikoneistolla varustettu One-gan
Lynetehdas. Tämän tehtaan
työväki tekee työtä suurella innostuksella
ja tuottaa yhä enemmän
koneita ja muita teknillisiä välineitä
Neuvostoliiton metsäteollisuudelle.
Kaupungin luoteispuolelle, järven
rannalle, jossa vielä hiljattain humi-
UUSIA ROMAANEJA
SAAPUNUT VARASTOOMME
ELIZABETH BOWEN
K O H T I P O H J O I S T A
j325;iBlyua ~ Hlnt^
Nyl:y-Englannin malneildiamman naiskirjailijan räkkausromaanl,-
jossa tekijä kertoo kirpeän jännittävästi ja suggestiivisesti kohtalokkaan
tapahtumaketjun. • . .
Romaanin pääaihe keskittyy rakkaustarinaan, jossa ihmisten rilppu-mattomuusvaiston
ja rakkauden ristiriita on kuvattu harvinaisen syvällä
näkemyksellä. Harvoin ovat myös miehen tunteet tällaisessa
taistelussa saaneet niin selkeän erittelyn kuin Markien luonteenkuvas-sa
- . Kohtalontuntuisuus tihenee sivu sivulta ja tapahtumisen alla
piilevä Jännitys kasvaa miltei sietämättömäksi.
ELIZABETH TAYLOR
S O K K O L E I K K I
302 sivua —' Hlnfa si(L $2.50
"Sokkoleikki" — lahjakkaan englantilaisen kirjailijattaren ensim^
töäinen suomeksi käännetty romaani — on kertomus kahdesta raastavasta
ihmisestä, jotka kohtalokkaasti, kuin sokkosLte» joutuvat kulkea
maan toistensa ohi onnensa tavoittamatta. , . \. ,
"Elizabeth Taylorin romaanissa on samoja kuultavan hienoja yksityiskohtia
kuin Jane AusteniUa ja enemmän kuin pelkkä vivahdus
Humisevan harjun' jäisen-tulista outoa tunnelmaa . . . " — Elizabeth
Bowen.
VERA PANOVA
M A T K A T O V E R I T
303 sivua — Hinta sid. $2.75 ,
Vera Panovan. nykyvenälälsen Jääkäri-kertojan, suurta huomiota
herättänyt romaani — lämpimän-inhimilllnen kuvaus sodanailcaiaesta
äairaalajunasta ja sen ihmiskohtaloista. ,
"Kaiken minkä hän tahtoo sanoa, hän toteuttaa talteiUjana ja psykologina
— pääpaino on ihmiskuvauksessa, johon taannehtivalla menetelmällä
luodaan syvyyttä ja perspektiiviä. • ; ...x ' «
Vera Panova luo laajap ja monivivahteisen kuvan Neuvostoliiton elämästä
ja tavoista. Älykäs havainnontelsljä' ja kerkeä epäkohtienkin
ar;'ostelija paljastuvat romaanin tässä puolessa. Tieto, että;Vera Panova
nopeasti ön kohonnut Neuvostoliiton kirjailijain eturiviin, el
taman teoksen valossa hämmästytä." — Tölni Havu.
RICCARDOBACCHELLIN suur-romaani
P O - J O E N M Y L L Y
801 sivua — Hinta 8id.$4iiO
Riccardo Bacchellin kertoma mahtava sukutarina, jonlta taustana
elää koko viime vuosisadan Italia kiihkeää vapauden-draamaan^, on
ollut merkkitapaus Euroopan viime vuosikymmenien kirjallisuudessa.
Kaikkialla, missä tämä fiuUrcn italialaisen kertojan teos on ilmestynyt,
se on herättänyt yhtä suurta Ihailua". • , , • ,^
Se on täynnä elämä, dramaattista jännitystä ja ihmiskohtaloita.
Tällä valtavalla sukutarinalla on kaikki klaalllisen romaanin tunto-nierkit
... Kirjoittaja on samalla kertaa runoilija ja historioitsija.
Kuinka värikkäästi, kuinlca meiltä kiehtovasti onkaan historian tapahtumat
tuotu esiin, kuinka valloittavasti onkaan kerrottu Scacemin
myllarisuvim tarina
JAXE AUSTEN
V I I S A S T E L E V A S Y D Ä N
254 siviia ^ HInia dd. $2JS0
, Jane Austen — maailmankirjallisuuden hauddn klasrfkko^r- on kuo-emattomilla
romaaneillaan "Ylpeys Ja ennakkojtaulq^^a Bnma j ? ^ - .
loittanut Suomenkin lukevan yleisön; äsken Ilmestynyttä "Emmaa,
JouduttUn muutamien kuukausien aikana painamaan neljä kertaa, yhteensä
21,000 kpL . ' ' " - . ^
"Viisasteleva «ydän" on Austchln kolmas kuuluisa "™aaiil;^moaet
väittävät sitä hänen parhaakseen^ Sen tapahtumavuosi, on 1814. Päähenkilö,
28-vuotias aatelismf^en tytär Anne :EIliott, on kahdeksan
«TJotta sitten liian ankaran virihronisuudentunto^aa ja kuuliaisuute^
vuoksi purkanut kihlauksensa nuoren meriupseerin kanssa, mutta joutuu
sattumalta tapaamaan hänet uudenjeenY»**» rakkaus .elää^ vielä
molemmin puolin, mutta ennen kuittaslanosaisei saavat selville toistensa
tunteet, he sotkeutuvat väärlnkäsItyBten wryhteen —.ylpeyden Ja
mustasukkaisuuden, ^varmuuden ja epäilyksen ansloihiflj mikä.
kaikki on omiaan luoniaan tarinan kulkuun melkoista JännllTSta. ,.
SI metsä, on kohonnut puutaloteh-das.
Viime vuonna -tämä tehdas
ttiptti puutaloja maamme - uudlsra-kennitoia
varten 122,000 neliömetriä.
Lalvakorjaamo, puukaasuttaja-tehdas.:
saha j a kaupungin- mön^t
muutkin tuotantolaitokset ylittävät
tuotantosuunnitetoiansa.
Petooskoin arkkitehdit suunnittelevat
yhdessä moskovalaisten ja leningradilaisten
arkkitehtien kansisa
kaupungin katujen ja torien rakentamista.
-£nnen vallai&umousta
kaupungissa oli kaitsi kolmikerroksista
taloa ja yksi nupukivUlä" päällystetty;
katu. Nyt on kaupungissa
paljon monikerroksisia asuintaloja.
joita on kohonnut- Komsomolskaja-kadun.
DzerzhinskinVadun jä Gogo-linkadun:
varrelle. Kaupunkia koristavat
.uudet kouluti teknUcumlt, tavaratalot
ja elokuvateatterit. Sodan
jälkeen on kaupunkiin Ilmaantunut
yli 60 uutta katua. Kaupungin pääkadut
— Lenininkatu ja.Karl Marxin
katu on, laskettu asfaltilla. Niillä on
aina paljon, ihmisiä ja ^-loppumatto-mana
virtana vilisee matkustaja-' ja
henkilöautoja.
BakexmustyÖt * 'eivät - lakkaa kau-.
pungissa hetkeksikään. Parhaillaan
rakennetaan, uutta rautatieasemaa;
draamateatteria, uusia Louluja, sairaaloita,,
urheilutaioai musiikkiopistoa,
Onegan tehtaan tjröläisten klubia,
asuintaloja: ja Äänlsjärven rannalle
rakennetaan puistoa. ;
TSnä vuonna käytetään asuinta-.
Jos kuulu:sim:j;e vähäpuheisiin i h -
mislnpsiin. -niin lainaislmrae etsikossa
»Imenevitän kysymykseen vas-tauiscisi
ränon "Mmä aikana ihminen
kaunein cn". AJIelestämme se
antaisi jocalculnlcin paikalleen osuvan
vactau.«3n:.Ko£:ta kuitenkin - kuu-lim.-
ne ti.s. puheliaimpien ihmisten
jouvcon. CTiTie malta cila tuomatta'
vähän lanjscnmin mielipidettämme
esille. S:is asiaan käsiksi. .
Viv:ne aikoina, jolloin meidän näytr
tämo:ilB.Timc on ejiiä entjstä enem-
'.•nun jjiinnitetty. huomiota' nuorison
esille ' vetämiseen; näyttfinjiötoimln-nassa.-
n.Tie, on joltskin taholta saatettu
tehdä; huoa^autus,. että olemmeko
me ^ vanhemmat, vuosta ja toiset
JO vuosikymmeniä nayttiimölllä
uurestaneot, tulleet rkokonaan' ftryot-touiijcsi.
Eikö meillä ole enää mitään
tähtavaa ' suomalaisen ' kulttuurin
vaalimisessa?
; Tällaisen lyrsymyksen esittäminen
johtuu nuorison mukaanvetämisky-symyksen
katsomisesta väärästä näkökulmasta.
OsaJtsi se myöskin- saattaa
johtua siltä, että nuorison ^mukaan
vetämisen ^täi&eyttä . korösteti
taessa el, aina ole huomioitu ollenkaan
vanhempaa Jo mu»kana olevaa
-Ja sita joukkoa, joka Canadan suo-iUnlaisten
kulttuuritainiinnan sai-kaan
dsn. ToiiClta puolen nuorison voittaminen
ktöiittövään. näköaloja
avartavaa» ja jalastavaan kulttuuritoimintaan
on hyvin tärkeä siksi,
että siten voidaan estäii nuoret joutumalta
monien nykyisen järjestelmän
aCalsuudessa elävien ja kukkivien,
. pahaisiin ja hon:.';st& tnsoa
alentaviin toimintoihin Johtavien
houkutusten uhreiksi.
Mutta samalla kun tunnustetaan
nuorison - mukaan vetämisen ensl-
}uokka'.sen suuri tärkeys ja korostetaan
Eca vaittUmättöaiyyttä toimintamme'
Jatkamisen :^chtona,: ei ole olz
kein unohtaa jo mukana olevaa keskiaikaisten
ja vanhempien kulttuuri-työntekijäin
joultxoa. Sitä joukkoa
joka -on y kohottanut: kulttuuririentomme,
näyitämömme, laulukuoromme
ym.. alUe verrattain korkealle t a solle
millä ne tällä hetkellä ovat.
Onvarauksetta: ajyönnettävö. että
lojen. teollisuuslaitosten sekä kulttuuri-
ja kunnallJ^ltDsten T a k e n t a -
mlseen ll*'mUjoonaa'.ruplaa.^ ^
Petroskoi on'-nitnittunut:-tasavallan (.li tullut kaaderi-työntekijä,
hän kävi usein .kokouksissa.
Hänen anoppinsa ei siitä p i tänyt,
mutta hän pelkäsi että hallia
tuksen edustaja keholttaisi'. Mezigiä
ryhtymään puheenjohtajaksi, jos M n
sekaantuisi asiaan Vaikka hän ei
uskonutkaan, että KahdcSssas armeija
"merkitsi yhtään mltääh'^ hän et
halunnut ryhtyä taistelemaan sitä
vastaan. Hän tiesi, että jo8-hän julkisesti
ryhtyisi sitä vastustamaan tällä
hetkellä, niin hamtuk£en.:edustaja
asettaisi todennäköisesti hänet iva$-
tuuseen siitä; paikaHiahalHnnossa,
vaikka 40. armeija tulisikin hänen
avukseen huomlö>äivänä.; Se olisi
aivan tarpeetonta, ajatteli;^ anoppi.
Käyköön tJ^tö kokouksissaan!
Vaikka vanha n a i n ^ ajättellkih,
että kaikki nuo naisten kokoukset-olivat
pelkkää-hölynpölyä. Mn< oli ^y-vin
utelias kuulemaan, mitä:-he ke$-
kustellvat. Aluksi hän oli peloissaan
siitä, että 40. armeija tpiö; syyttää
häntä kuulumisesta
armeijan ymp&räli ; ryiimit^neeseen
'klikkiin V jos hän kävisi kokouksissa,
eikä usiultanut mennä.' 3 ^ lopulta
uteliaisuus voltti Ja hän meni^rja
kuunteli naisten keskusteluja. ' <
[ Ai al.« Mitähän iämäkin hyt oli?
I Naiset tahtoivat vapauttaa .itsetusä,'
•he eivät enää haltinneet olla at»)p.
plen^ lyötävinä eivätkä enää kuuUa
miesteniä sättimisiä; he eivät e n^
halua sitoa jalkojaan, he vaativat et-^
tä* naistenkin oli saatava oikeus hakata
puita, kantaa vettä, viljellä maata.
He tahtohrat kä(ydä koulUa hiljal-;
shia talvikuukausina... K ' >
-l^mähän on kajdnaar ajatteli>a-noppl.
JOS aviomiehet ja, anopit; e^-
vät ienää saa lyödä avlovälntbja, Idika
sen sitten tekee? . Eivät !itilnkaan:|ie
tarkoita, ettei heitä pitäisi lainkaan
lyödä? J a Jalkojen aitominen — i^In
paljon kuin he olivat lyöneetkin iSm-giä
ja r i i d e l t y hänen..kans«aan.' feän
olivaln kleltäjrtynyt sitomasta JaOEO-jaan
Injetnmin:-1^
s.tä. että hän ei enää'altöCd nUtä
Ifltpfcaan Kaikki juitä nämä naisd
haluavat tehdä on kerrassaan sopi*
matohta naisille! On aivan rllttä.
vän valkeaa valvoa heitä nytkin. K u ka
pystyisi pitämään heitä kurinsa,
jos he oppivat lukemaan? Anopin
mielestä maalima. oli kääntynyt ylös-alalsm.,.
•
keksinyt mitään ratkaisua., He ..istuivat
Ja pu:steUvat päätään ja huo-kas.
vat raskaasti.
(Mutta Meng el enää piitannut paljonkaan
siität mitä vanha nainen a-jattel:.
Hallitulcsen edustajan auttamana
hän löysi työstään yha suurempaa
mielenkiintoa Ja tyydytystä,
Hän oU ollut mukana jo monessa ko-koulcsessa
ja oli ahkera oppilas taivlr
koulussa, -Kaikkt'/vaimot,'jolt*a^heidän
mifelienfiä täi anöppinjsa löivät ja
haulu^ivat^. kMntjavat Mengm puoleen;''
joka. vuorostaan uskoi a s i a n ^ l -
lltuksen edustajalle. Silloin oli-tapat
na kutsua kooUe kokous,'jossa vä^in-tekljöltä
nuhdeltiin ja varoitettiin
julkisesti.
'Meng teki työtä lujemmin kuin koskaan
aikaisemmin, mutta hänen miehensä
ja anoppinsa eivät enää ly/äneet
häntä. Kun hän hakkasi puita tai
kantoi vettä, 'he nipistivät suunsa
.kiinni ja murisivat paheksuvasti,
mutta siinä kaikki.
Eivät kalkki kylän naiset olleet samanlaisia
kuin anoppi. Monet nuoret
naiset'seurasivat Mengin esimerkkiä |
eivätkä enää sitoneet Jalkojaan ja tekivät
samoja töitä kuin miehet.
Eivät kalkki kylän miehetkään olleet
sellaisia kuin Mangin mies. Jotkut
olivat mieleltään edistyksellisiä.
Heistä olivaln hyvä, että tytöt tekivät
osan pienemmistä töistä taloissa,
että he Itse salvat siten enemmän air
kaa raskaille töille pelloilla:
-Melkein" Nyu sanoo, että Kahdeksanteen
armeijaan ei kannata perustaa
mitään, sanoi eräs talonpojista,
mutta minusta heidän ajatuksensa
ovat mainioita.-
iMitä muut ihmiset nyt ajattelivat-kin
iMengIstä. Hänen anoppinsa mielestä
liän tuli pahemmaksi päivä päivältä..
!Kun vanha nainen el enää
volntit purkaa ärtymystään sanoin ja
lyönnein, hän kulki (baikeamalslllaan
kiukusta: Eräänä päivänä hän näki
rouva "Meikein"'' Nyun kadulla ja
rinisi tiänen jälkeensä kj-syäkseen
neuvoa.'
-.^ Odottakaa hetkinen, huusi p«'o-pwo,
"Mutta rouva Nyu el näjrttänyt kuulehan
vaan kiirehti askeleitaan. Juosten
'niin. kovaa kuin IkTnä Jaksoi a-nop3;>
l;iBaavntti Ihailemansa rouvan.
-HÖttVa NyU' katsoi suoraan eteensä
ja sähisi suupielestään muutamia pelottavia
sanojfa: '
T^stälähtlen on parasta, että perheemme
eivät seurustele keskenään.
Xikää luulko, etiä miniänne sitcmat-
4ibma^ Jalat ovat viime muotia; JKun
40 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-04-14-05
