Vapaus, April 30, 1964

              sivu. 2 Torstaina, huhtik. 30 p. — Thursday, April 30, 1964
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
VAPAUS O F F I N N I S H ÖANADIANS
vr V (LIBERTY) Establlshed Nov. 6, 1917
iESdltor: W; Eklund ^- Manager: E. Suksi
\ Telephone; Office 674-4264 — Edltorlal 674-4265
Publiahed thrlce weekly: Tuesdays. "niursdays and Saturdays by Vapaus
IhibllshJngGo Ltd., 100-102 Elm St. West. Sudbury, Ontario, Canada.
Y ^ ' Mailing address: Box 69
Advertising.rates upon- applicatlpn, translations free of ohargjs.
Authorlzed aa seoond class mall by th<4 Post Office Department, Ottawa,
" and for payment of postage In cash^ ^
CANADIAN LANGUAGF.-PRESS
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75
3 kk. 2.75
USA:ssa 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
Kolmas yritys
Mikäli "kolmas kerta toden sanoo"-määritelmä' pitää
paikkansa niin pääministeri Pearsonin viikko sitten alahuo-rieeji
istunnolle antama tiedoitus elälceläkiuudistusta koske­vasta
sopimuksesta Quebecin kanssa antaa toivoa, että Ca-naäaan
saadaan lopultakin nyt voimassaolevan aivan riittä­mättömän
yajihuudeneläkkeen lisäksi kansallisessa mitassa
toimiva, työläisen mukana työmaalta toiselle kulkeva mak­sullinen
vanhuudeneläke.
Kun vastaan haranneet maakunnat, Quebec ja Ontarioj
ovat- teryehtineet tätä kulissien takana pidetyn liitto- ja maa­kuntahallitusten
neuvottelukokouksn kompromissipäätöstä,
hiin. nyt näyttää siltä että tästä liittohallituksen eläkesuun-nitelman
"kolmannesta painoksesta" tulee tosi.
Vaikka nyt tehtyyn sopimukseen liittyy myös eräitä kiel­teisiäkin
puolia, niin yleisesti puhuen voidaan kuitenkin sa­noa,
että huonompikin "kompromissi" olisi voitu tehdä. So­pimusta
punnittaessa, ja uuden demokraattisen puolueen jä­senet
voivat vielä alahuoneen istunnossa-vaatia korjauksia sii­hen,'
mitä vaatimuksia meidän kaikkien kannattaa tukea par­lamentin
ulkopuolelta, on siis huomioitava sekä hyvät että
huonot puolet siitä. , ,
KAKSIOSAINEN SOPIMUS
Kuten on uutistiedoissa jo kerrottu, pääministeri Pear-
^son:ampui viikko sitten maanantaina "kaksipiippuisella hau­likolla".
Hän tiedoitti päästyn sopimukseen sillä perusteella,
että' liittohallitus antaa veropalautusten muodossa maakun­tahallituksille
entistä suuremman osan tuloverosta ja sen
vastineeksi ko. maakuntahallitukset antavat siunauksensa
liittohallituksen maksullisen eläkesuunnitelman kolmannel­le
versiolle. 1
Vaikka tarkoituksemme ei olekaan tässä yhteyessa pu­hua
yksityiskohtaisemmin verotuloja koskevasta sopimuksen
osasta niin sivumennen sanoen se on kuitenkin tervehdittävä
seikka. Pääministeri Pearsonin tiedonannon mukaan liitto­hallitus
myöntää maakunnille tuloveroista takaisin 2% enti­sen
lisäksi nyt heti eli V . 1965 ja toisen 2% vuodesta 1966 lu-,
kien. Täten saavat maakunnat yhteenlaskien tuloveroista
$60 miljoonan lisätulot ensimmäisenä vuonna ja toisen $60
miljoonaa toisena vuonna. Toisin sanoen sopimuksen tämä
osa' lisää maakuntien tuloja toisesta sopimusvuodesta lähtien
$12,000,000 vuodessa ja se auttaa tietenkin maakuntien vai­keata
talousasemaa, vaikka ei voidakaan odottaa, että se mu­ka-
voi estää maassamme kehittyvän perustuslaillisen kriisin
vaaran, jonka juuret ovat paljon syvemmällä kuin verotulo­jen
jako-ongelmassa.
Mutta palatkaamme sopimuksen eläkeosaan.
; Pääministeri Pearsonin selostuksen mukaan liittohalli­tus
ja Quebec ovat sopineet niin, etlä me tulemme saamaan
hieman korkeamman eläkkeen melkoista korkeammalla hin­natta.
Eläkekassan työläisiltä ja työnantajilta yhteensä pe­rittäviä
maksuja korotetaan runsaasti 50-prosenttisesti eli
kahdesta prosentista kolmeen prosenttiin. Dollareissa laskien
se ^tarkoittaa, että esimerkiksi $4,000 vuosiansion omaavan
henkilön tuloista peritään tämän eläkesuunnitelman kolman­nen
version mukaan kymmenen dollaria kuukaudessa eli
$120.00 vuodessa. Aikaisemman — 2prosenttisen — suunni­telman
mukaan olisi peritty $80.00 vuodessa. Lisäksi on
muistettava, että näitä maksuja peritään kolmannen version
multaan viidentuhannen dollarin tuloihin asti, jota vastoin
aikaisemmin oli tarkoitus periä vain $4,500 vuosituloihin asti.
Kuten huomataan, pääministeri Pearsonin eläkesuunnitel­man
kolmas versio on tuntuvasti edeltäjäänsä kalliimpi.
Toisaalta tämän sopimuksen perusteella nousevat myös
korkeammat mahdolliset kuukausieläkkeet 75 dollarista sa-taaiineljään
dollariinv Kuukausieläkkeet nousevat siis aino­astaan
25-prosenttisesti vaikka eläkekassaan perittävät mak­sut
kohoavat runsaasti 50-prosenttisesti.
"Pääministeri Pearsonin eläkesuunnitelman kolmas ver­sio
bn siis taloudelli.sesti epäedullisempi hänen aikaisempiin
esit^rksiinsä verraten. Tämä selittää myös sen, miksi suurten
vakuutusyhtiöiden puhemiehet, ovat tyytyväisiä voittoonsa.
Eläkemaksujen tuntuva korotus antaa nimittäin vakuutus­yhtiöille
paremmat mahdollisuudet liiketoimintansa edelleen
harjoittamiseen eläkealalla, mutta tavallinen kansa joutuu
siitä maksamaan melko korkean hinnan.
\ Toisaalta on kuitenkin mielihyvällä todettava, että eläk-keeb
voimaanastumisajassa on pidetty kiinni siitä, jotta mak­sullinen
eläke astuu voimaan asteettain kymmenessä vuo­dessa
eikä 20 vuodessa, kuten vakuutusyhtiöt ja Ontarion
ma$kuntahallitus ovat vaatineet. Myönteisenä seikkana on
pidettävä sitä, että tämän kolmannenkin, eläkeversion mu­kaan
on henkilöllä mahdollisuus jäädä eläkkeelle 65 vuotia
täytettyään, vaikka eläkemaksut tulevatkin siinä tapaukses­sa
iiieman pienemmiksi, mitä ne ovat siinä tapauksessa jos
asifiiomaineri jää eläkkeelle vasta 70 vuotta täytettyään.
PAHEMPI KUIN EI MITÄÄN
' !:^^ tutkimuksen perusteella näyttää siis siltä, että
vaikka liittohallituksen alkuperäiseen Canadan eläkesuunni-telmaan
on tehty melkoisia huononnuksia — ja vaikka tämän
kolmannen version perusteella saadaan tähänastisista suun­nitelmista
kallein vanhuudeneläke — tämä eläkesuunnitelma
ediuitaa vieläkin melkoista edistysaskelta vanhempien kan­salaistemme
hyväksi.
"^Toivottavaa tietenkin olisi, että tämän suunnitelman yk­sityiskohtiin
voitaisiin vielä tehdä alahuoneessa korjauksia.
Pääasia on kuitenkin se, että tällainen eläkeuudistus saatai-siirt-
voimaan mahdollisimman pian. Jos siihen ei saada tarvit­tavia
muutoksia ja korjauksia nyt, tehtäköön ne myöhem­min,
yleisen mielipiteen painostuksen perusteella.
;Yksi hyvä puoli tässä suunnitelmassa on vielä se, että
öitejtt saataisiin koko maata käsittävässä mittakaavassa toi-miv
«, työmaalta toiselle kulkeva maksullinen eläke niin, että
työläinen voi työtä etsiessään vastaanottaa työmaan mistä
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
KREIKAN KESKUSTAUNIONI
JA
F i i a WiUa. Sudbury, Ont, täyttää
tiistaina, toukokuun S pnä 80 vuotta
Anselm Kääriäinen. Whitefish,
Ont, täyttää tiistaina, toukokuun 5
pnä 71 vuotta.
Antti Pitkänen, Port Arthur, Ont.,
täyttää tiistaina, toukokuun 5 pnä
65 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Hrushlshev Egyptiin .
toukokuun 10 pnä
Kairo. _— Pääministeri Hrush-tshevin
odotetaan saapuvan Kai­roon
10. toukokuuta kymmenen päi:
vää kestävälle vierailulle Yhdisty­neeseen
arabitasavaltaan, kertoi 'ar­vovaltainen
lehti Al-Gomhouria.
Lehti lisäsi, että pääministeri
osallistuu 15 toukokuuta juhliin, jol­loin
N i i l i n juoksua muuttavan As-suanin
suurpadon ensimmäinen ra­kennusvaihe
valmistuu.
Suuri öljyesiintymä
löydetty Kiinassa
Peking. — Kiinalaiset lehdet ker­toivat
uuden öljykentän löytämises­tä
ja suuren, nykyaikaisen öljynja­lostamon
rakentamisesta viimeisten
neljän vuoden aikana. Lehdet sa­noivat
uuden öljykentän sijaitse­van
Tatshingissa, mutta eivät ilmoit­taneet
tarkemmin sen sijainnista,
koosta tai tuotannon suuruudesta.
Pekingissä olevat huomioitsijat piti­vät
tätä ilmeisenä vahvistuksena äs­kettäisille
Hongkongissa ja Tokios­sa
liikkeellä olleille tiedoille, että
Kiinassa on löydetty suuri uusi öljy­kenttä.
Tämä sopisi myös äskettäin
kiinalaisten väitteisiin, että maa on
• suurin piirtein omavarainen" öljyn |
suhteen.
.Pekingissä liikkeellä olevien tie­tojen—
mukaan—öljykenttä - sijaitsee
useita satoja kilometrejä koilliseen |
Pekingistä. |
Tatshingin olemas.saolosta kerrot-1
t i i n ensiksi artikkelisarjassa, jotka
virallinen uutistoimisto Uusi Kiina
julkaisi.
Kyproksen kriisi on kiiäntSnyt
kansainvälisen huomion Euroopan
kaakkoiskuimaile ja kiinnostus
on Kyproksentasavallan;ohella
kohdistunut myös kahteen muu­hun
valtioon tällä kolkalla, ni­mittäin
Kreikkaan ja Turkkiin.
Kreikka on kuitenkin valtio, joka
nykyvaiheessa ansaitsee huomiota
muutenkin kuin eräänä Kypros-kriisin
ratkaisevana osapuolena.
Itse kuningaskunnan sisällä on
tapahtumassa kehitystä; jolla on
suuri merkitys maan tulevaisuu­delle.
-.Kreikka on talvikauden aikana
käynyt läpi kahdet vaalit kolirien ja
puolen kuukauden sisällä. Niiden
tulokset ovat merkinneet ankaraa
iskua maan taantumuksellisille~voi-mille,
joita edustaa ns. kansallinen
radikaalinen liitto/ E R E , joka ei
todellisuudessa ole enempää kan­sallinen
kuin radikaalinenkaan.
Helmikuun 16 pnä suoritetut toiset
vaalit lujittivat ratkaisevalla tavalla
keskustaunionin jo marraskuun
vaaleissa saamaa voittoa. .
KeskustaunionI, joka ei aikaisem­min
saanut taakseen juuri enempää
kuin parikymmentä prosenttia ää­nistä,
keräsi helmikuun vaaleissa
peräti 53 prosenttia ja parlamentin
300 edustajasta on keskustaunioni-laisia
174 (marraskuun vaaleissa
sillä oli 138 paikkaa) .Tällaiseen tu­lokseen
on johtanut pääasiassa kol­me
tekijää. Ensinnäkin ERE-puo-luecn
8-vuotinen valtakausi Krei
kassa herätti laajoissa kansanjou­koissa
syvää tyytymättömyyttä ja
suuttumusta epädemokraattisuudel­laan.
Lisäksi maan taloudellinen
elämä polki paikallaan. Kreikka ei
kyennyt'; kohoamaan\ Euroopan köy­himpien
maiden ryhmästä, toiseksi
keskustaunionin vaalivoiton selittää
kansan luottamus puoluejohtaja
George Papandreoun tunnuksiin ja
lupauksiin demokratian palauttami­sesta
Kreikassa, terrorikomennon lo­pettamisesta,
kansan perustuslaillis­ten
vapauksien turvaamisesta ja hy­vinvoinnin
kohottamisesta. Kolmas
tärkeä tekijä oli yhtyneen vasem­miston,
EDAn suhtautuminen vaa­leihin.
E D A tuki Papandreoun vaa­litaistelua
ja mm, pidättäytyi aset­tamasta
omia ehdokkaita 24 vaali
piirissä koko maan 53 vaalipiiristä!
Papandreou Jupasi ennen vaaleja
myös alentaa sotilasmenoja, uudis­taa
vanhaa- valtiokoneistoa, vapaut­taa
poliittiset vangit, joita on 19
vuoden ajan pidetty maan vanki­loissa.
Nämä lupaukset antoivat ai­heen
odottaa, että Kreikka vihdoin­kin
kääntyy kansan odotusten mu­kaisesti
demokratian ja edistyksen
tielle.
Vaalien jälkeiset kuukaudet ovat
kuitenkin aiheuttaneet kansan kes­kuudessa
pikemminkin hämmennys­tä
kuin ' iloa; Eräs ensimmäisistä
vaalilupausten rikkomisista koski jo
itse hallituksen kokoonpanoa. Siinä
syrjäytettiin vasemmistosiiven edus­tajat,
jotka kuitenkin merkitsevät
tärkeätä voimaa keskustaunionin rl
veissä. Mm. vaalitaistelussa he kan­toivat
raskaimman taakan. Eräät
ministeriöt mm. puolustusministe­riö
'jätettiin puolueen oikeistolais
ten voimien käsiin. Sotaministerik­si
nimitettiin Garufalias mies, joka
vaikeina aikoina petti puolueensa
ja joka on kuningashuoneen luotet-
Rockefeller laajentaisi likaista
sotaa joka suuntaan rajojen yli
. Grants Pa.ss, Ore. — New Yorkin valtion kuvernööri Nelson
Reckefeller — joka on kohdannut melkoista vastatuulta republl-kaanipuolueen
presidentin ehdokkuutta tavoitellessaan — esitti
maanantaina vaatimuksen, että Yhdysvaltain pitäisi Etelä-Viet­namissa
esiintyä päättävästi, sisältyen siihen kommunisti-sissien
"kuuma takaaajo" rajojen yli Kambodsaan, Laosiin. Etelä-Viet­namiin
ja kaikkialle, mistä ne (sissit) turvapaikkaa etsivät.
Etelä-Vietnamiir sota on edistynyt huonosti, myönsi miljonää­ri
Rockefeller, "mutta Amerikan kansa on saanut siitä tiedon
vasta sen jälkeen kun asiaa on pitkän aikaa selitetty toisin."
Rockefeller .«ianoi, että KaakkoisAasia on yksi yksikkö, ja että
sen alueen kunkin maan kohtalo liittyy naapurimaan kohtaloon.
tu mies. Garufaliaksen taantumuk­sellisuus
ilmenikin heti: hän - teki
välittömästi selväksi, että sotame-noja
ei aiota supistaa, koska hänen
selityksensä' mukaan sosialistisilla
naapurimailla, ensi sijassa Bulga­rialla
on muka suuri armeija aseis­sa.
Tämä selitys annettiin samaan
aikaan, jolloin Bulgaria ilmoitti so­tilasbudjettinsa
supistamisesta 10
prosentilla.
--Papandreoun toinenkin,peräänan-taminen
koski henkilökysymyksiä.
Hän ehdotti nimittäin parlamentin
puhemiehen paikalle Atanasius No-vasia,
joka on tunnettu sympatiois­taan
oikealle. Yleisesti odotettiin
Ilias Tsirimokoksen valitsemista
tälle paikalle. Tsirimokos toimi par­lamentin
puhemiehenä marraskuun
vaalien 1963 ja' helmikuun vaalien
1964 väliseaä.aikana. Papandreoun
luopuminen kannattamasta Tsirimo-kosta
merkitsi kipeää iskua keskus
taunionin edistykselliselle siivelle,
sillä Tsirimokos tunnettiin merkit­tävänä
vastarintataistelijana ja hixo-mattavana
edistysmielisenä demo-
'kraattina.
Näihin Papandreoun oikeistolai­siin
toimenpiteisiin voi lisätä jou­kon
muita: hän on kieltäytynyt va­pauttamasta
poliittisia vankeja, lail­listamasta
kommunistista puoluetta,
myöntämästä armahdusta 63,000 po­liittiselle
emigrantille, jotka ovat
joutuneet 15 vuoden ajan elämään
maan rajojen ulkopuolella, hän on
osoittanut outoa kärsivällisyyttä fa-sistisluontoisia
järjestöjä kohtaan,
hän on varsin hitaasti toteuttanut
valtiokoneiston uudistamista. Kaik­ki
nämä todistavat vaalilupausten
karkeaa pettämistä ja voimakasta
oikeistopoikkeamaa. Tämän vuoksi
ovat jotkin oikeistolaiset lehdet ja
eräät ERE-puolueen johtajat suhtau­tuneet
Papandreoun toimintaan var
sin myötämiölisesti.
Toisaalta Papandreoun toiminta
on aiheuttanut arvoslelua sekä kan-
.sanjoukkojen että eräiden keskiistii-unionin
edustajien taholta. Suuri
osa demokraattisesta lehdistöstä ja
keskustaunionin maakunnallisi.sta
järjestöistä on esitiänyt tyytymättö-myyten.
sä Papandreoun politiikkaa
kohtaan ja vaatinut; että hallituksen
on toimittava vaalilupausten hen-
'^e.ssä. .Mm. suuri ryhmä keskusta­unionin
kansanedustajia vaati halli­tukselta
demokraattisten uudistus­ten
toimeenpanemista. .Ia kun par­lamentissa
maaliskuun 19. pnä ää­nestettiin
puhemiehesiä, 33 keskus-
LOISTyiVAA STRATEGIAA ^ /
Meidän johtajamme Washiiigtonissa pohdiskeley;jat; loistavaa uutta
strategiaa: hyökkäystä Pohjpis-Viet Ja se'-oii/jtodella järkevää.,.
Jos emme voi'voittaa sitä Wtaa, jota käirmme Etelä-Vietnamissa, silloin'-
sanon, taistelkaamnte se jossakin muualla.
Kukaan ei ^luonnollisestikaan näytä kysyneen Etelä-Vietnamilta mitä
se asiasta ajattelee. Kuten tiedetään, Etelä-Vietnamin 400,000 miehen
armeijalla on täysi työ pitää puolensa kommunistien johtamaa 100.0Qj^*
talonpoikaa vastaan. Ja mitä tarkoittaisi jos sitä vastaan tulisi vielä
Pohjois-Vietnam — mi.ssä 'on 16 miljoonaa 'kommunistien johtamaa tArii
lonpoikaa. — Yhdysvaltalainen pakinoitsija Arthur Hoppe.
"JAUIIOSÄKKIPAITA" EI VETELE
Yhdessä The JournalinJkanssa minä toivon, että jos jotakin voi­taisiin
tehdä sen hyväksi, että Kiinasta tjilisi Canadan vakituinen
asiakas, sitä tulisi tervehtiä suosionosoituksilla. "
Olen vakuuttunut siitä,, että" jokainen canadalainen faiTTiari pitää'
mieluummin Canadassa tehtyä paitaa, mikä on valmistettu kiinalaisesta '
kankaasta, mitä saadaan canadalaisen vehnän vastineeksi, kuin palaisi'
entisiin aikoihin, jolloin heidän tulisi. istua myymättömien vehnäkaso-'
jen päällä j a pitää paitaa, minkä vaimo on tehnyt tyhjästä jauhosäkistä.
— Yleisön ikirje; Edmonton Journal-lehdessä.
"KIERIÄ" SOTAKAVEREITA
Jospa Viet Cong pelaisi (Etelä-Vietnamissa — V.) meidän sääntö-;-
jen (mukaisesti, silloin voisimme lyödä sen matalaksi. Mutta Viet Cong-'
sissit ovat kirotun liukkaita. — Eräs yhdysvaltalainen eversti Etelä-
Vietnamin sodasta Newsweek-julkaisussa.
. '-mi'
vi»
nm
TAITEEN EDUSTAJILLE
6 LENIN-PALKINTOA
Moskova. — Moskovan suuren
teatterin primaballerina Maia PH-setskaja,
sellotaiteilija Mstislav
Rostropovitsh, näyttelijä . Nikolai
Tsherkasov, ukrainalainen k i r j a i l i -
Bonnin hiljaiselo — tyyntä myrskyn edellä?
Liittokansleri Erhard on johta­nut
Länsi-Saksaa j o y l i puolen vuo­den
ajan ja mikäli muutoksia suh­teessa
Adcnauerin politiikkaan on
odotettavissa olisi siitä pitänyt jo.
näkyä merkkejä. Mitään oleellista
ei kuitenkaan ole tapahtunut. Oi­keastaan
päinvastoin. Maaliskuus­sa
näytti jopa siltä, että Erhard
on Adenaueriakin adenauerilaisemv
pi, kun hän lähes joka toinen päivä
julisti eri yhteyksissä, että Bonn
ei ole lakannut vaalimasta itselleen
paitsi Saksan demokraattisen tasa
vallan alueita myös Oder Neisse-linjan
takaista maata.
Länsi-Saksan asenne Saksan ky­symykseen
on Erhardin aikana py­synyt
ennallaan. Positiivisia esityk­siä
ei ole tehty nyt sen enempää
kuin ennenkään ja ulkoministeri
Schröderin ja , adenauerilaisella
kaudella aloittama "avaus itään"
kauppaedustustojen muodossa py­sähtyi
Erhardin kaudella tyystin.
Näin siitäkin huolimatta, että Ro­manian,
Puolan- ja Unkarin jälkeen
"vuorossa" ollut Tshekkoslovakia
on asiasta kiinnostunut. Tshekko­slovakia
lienee kuitenkin vaatinut,
että ennen kauppaedustojen perus­tamista
Länsi-Saksan olisi julkisuu-de.
s.sa sanouduttava irti Miiuchenin
maakunnasta tahansa pelkää­mättä
sitä, että hän menettää
tämän eläketurvansa.
Tämä myönteinen piirre jää
voimaan sittenkin vaikka Que­becin
maakunta oltaisi "maa­kunnalliseksi
tehtäväksi" tä­män
eläkesuunnitelman hallin­nolliset
tehtävät sielläHToisaal-ta
on toivottava, että Ontarion
maakunta hylkäisi pääministe^
ri John Robartsin vihjeen, että
Ontariokin ottaa eläkesuunni-rtelman
hallinnolliset tehtävät
-tässä .ma'akunnassa. Se ei tie­tenkään
muuttaisi eläkesuunni--
telman perusteita minnekään,
mutta ''mitä useampi kokki si­tä
huonompi soppa", tavataan
sanoa. Tässä tapauksessa on
käsittääksemme niin, että hal­linnolliset
menot nousevat sitä
korkeammiksi, mitä useampi
maakunta järjestäisi tämän
eläkesuunnitelman hallinnolli­set
tehtävät maakunnallisesti.
Meidän käsityksemme mukaan
olisi parempi ja taloudellisesti
edullisempaa, että eläkesuun­nitelman
hallinnolliset tehtä­vät
järjestettäisiin kansallises­ti
muiden maakuntien kohdal­la
vaikka Quebec jääkin siitä
todennäköisesti sivuun.
sopimukseseta — ja se on ollut
liian kova pala siitäkin huolimatta,
2ttä Bonn virallisesti tyytyy vaati­maan
"vain" itäalueita.
I Bonnin suunnanmuutosta Erhard-
! in kaudella on odotellut varsin har-
! laasti Neuvostoliitto, joka toistunei-
I den revanshihenkisten lausuntojen
takia on kuitenkin joutunut'totea­maan
Länsi-Saksan muodostaman;
uhan jatkumisen. Tämä ilmaistiin
mm. kirpeäsävyise.ssä virallisessa
Tassin lausunnossa. Samoihin ai­koihin
tapahtui toinenkin "ajatus­tenvaihto"
näiden maiden välillä
Länsi-Saksan Moskovan suurlähe-ystön
antaessa peruna-autoa kul­jettaneen
apumiehen toimittaa
Kremliin Bonnin vastauksen Hrush
tshevin vuodenvaihteessa esittä­mään
vetoomukseen rajakiistojen
rauhanomaisesta ratkaisusta. Ei
ihme, että Neuvostoliitto kalseasti
ilmoitti, ettei se ole valmis neuvot­telemaan
kaupan laajentamisesta
Länsi-Saksan kans.sa — samaan ai­kaan
kun Ranskan kanssa käytiin
neuvotteluja uudesta kauppasopi
muksesta.
Yhtä hedelmättömältä ja ymmäl­lään
olevalta näyttää Bonnin poli­tiikka
lännenkin suunnalla. Aden-auerin
"kuningasajatus" Ranskan
ja Länsi-Saksan muodostamasta
Euroopasta' on muodollisesta lii­tosta
huolimalla jäämässä taka-alalle
jo senkin vuoksi, että isän­nyys
tässä asetelmassa kuuluu de
GauUelle, joka rohkeilla uudellcen-asennoitumiselluan
on palauttanut
Ranskalle osan menetettyä suuruut­ta
ja joka paraikaa on taitavasti
tunkeutumassa alueille, joissa
USA:n tai Englannin ote on pet­tämässä.
Tässä yhdistelmässä oman­arvontuntoinen
Länsi^Saksa voi olla
vain statisti — etulyönti on joka
tapauksessa Ranskan.
Toinen Länsi-Saksan nykyisistä
vaihtoehdoista on toisen tai kol­mannen
valtion asemassa USAin
johtamassa ryhmittymässä, mitä
Länsi-Saksan on varmaan ajanoloon
vaikea sulattaa varsinkin, kun .sen
taloudellinen mahti on paisumis­taan
paisunut. Tässä ryhmittymässä
on Englanti puolestaan osoittanut
— itsenäisellä kauppiipolitiikallaän
ennen muuta — uudistumisen ky­kyä,
joka Länsi-Saksalta tykkä­nään
puuttuu.
Bonnin hiljaiselo näiden ristiaal-lokoiden
ke.skellä ei ole täysin va­kuuttava
. Tuntuu epätodennäköi­seltä,
että SO kaikkine voimavaroi-.
neen tyytyisi ajan; pitkään toisen
I luokan valtion asemaan. Toistaisek-j
si se on paperilla alistunut Rans-
I kan saneluun E E C : n maatalouspoli­tiikassa
ja nyökkää hyväksyvästi
USA:n olteiile, mutta kysyä voi­daan,
miten kauan tällainen "kilt­teys"
jatkuu.
Länsi-Saksan sisällä jatkuva po­liittinen
arkipäivä toistaa entistä:
sosiaalidemokraattisen puolueen
"oppositio" eroaa : puolikkaan hiuk­sen
verran valtapuolueen linjasta
ja hallituspuolueen sisällä ilmene­vät
erimielisyydet vaativat jo mik­roskooppia
tarkkailuvälineeksi. A i - -
noa poikkeus bonnilaisesta yleis­kaavasta
on liittopäivien varapu­heenjohtaja
Thomas Dehler, "ilo­luontoinen
yksinäinen susi", kuten
Ekonomisti häntä luonnehti. Dehler
joka on tunnustellut maaperää Neu­vostoliitossa
ja kansandemokrati­oissa
samaan tapaan kuin Edgar
Faure Ranskan laskuun, ehdotti
m. viime tammikuussa Länsi-Sak­san
eroa NATO:sta Saksan yhdis­tymisen
edistämiseksi. Bonnilaisit-tain
Dehler kuitenkin on huutavan
ääni, jota ei ole kuunneltu. -—Mut­ta
jotakin on silti tekeillä.— I L . A .
taunionin edustajaa kieltäytyi ensi
kierroksella antamasta ääniään Pa­pandreoun
ehdokkaalle. Heidän ää­nestyslippuihinsa
oli vain kirjoitet
tu .sana "demokratia".
Keskustaunioni muodostuu jou­kosta
pikkupuolueita ja poliittisia
ryhmiä, jotka ovat poliittisilta katso­mukseltaan
erilaisia. Keskustaunio-niin
kuuluvat mm. entinen liberaali­nen
puolue, jonka pitkäaikainen
johtaja Sotoclis Venizelos kuoli äs­kettäin,
demokraattis-sosialistinen
liitto, jota on johtanut Tsirimokos,
edelleen talonpoikaispuolue Papa-politisin
ryhmä, joka on selvästi va-
.semmistosuuntainen, itse Papan­dreoun
johtama demokraattinen
keskusta jne. Kaikki nämä puolueet
ja ryhmät olivat vuoteen 1958 asti
itsenäisiä ja suurin osa niistä edusti
edistyksellistä suuntausta. Puolueen
ja ryhmät yhtyivät edistyksen ja
demokratian rintaman lujittamisek­si
ja vallassa olevan ERE-puolueen
terrorikomennon 1 o p e t tami.seksi.
Keskustaunionin nimellä yhtyneet
puolueet ryhtyivät lujaan taisteluun
Karamanliksen hallinnon kukista
miseksi. Valtaanpääsy on kuitenkin
osoittautunut ainakin ensi vaihees­sa
kohtalokkaaksi keskustaunionin
demokraattisille perinteille, sillä
nyt yhtymän oikeistoainek.set pyrki­vät
rikkomaan ohjelmansa periaat­teita
ja osoittavat selvää kääntymis­tä
oikeistosuuntaan.
Lopullista käännettä ei ole kui­tenkaan
vielä tapahtunut eikä Pa­pandreoun
ole poliittista tulevai­suuttaan
ajatellessaan kovinkaan
helppo pettää keskustaunionin oh­jelman
demokraattista henkeä. Niin­pä
aivan viime päivinä eräät ilmiöt
ovat osoittaneet Papandreoun sitten­kin
pyrkivän pitämään voimassa oh­jelmajulistusta.
Puolueessa on l i ­säksi
kohonnut yhä voimakkaampia
ääniä sen puolesta, että maan k^iik-ki
demokraattiset voimat olisi yh­distettävä
nykyistä tiiviimmin edis­tyksellisen
suuntauksen turvaami­seksi.
Tämä antaa aavistaa, että
keskustaunioni saattaa selvitä krii­sistä,
jonka valtaannousu sille a i ­heutti,
ja johtaa/Kreikan tähänasti-
.sta demokraattisempaan suuntaan.
Vasilis Sarafakis.
ja Aleksander Gontshar, Komsq-molskaja
Pravdan "lentävä report­t
e r i " Vasili Peskov sekä mosaiikkt-taiteilija
Aleksander Deineka olivat
tämänvuotisia Leninin palkinnon
saajia taiteen eri aloilla. Suurinta
huomiota, herätti kenties se, että
Stalinin ajan keskitysleiriä novel­lissaan
"Ivan Denisovitshin päivä"
kuvannut Aleksander Solzhenitsyn
jäi ilman palkintoa, vaikka novelli'
sai aikoinaan Neuvostoliiton kor­keimman
johdon, mm. pääministeri
Hrushtshevin ja kommunistisen
puolueen ideologista työtä johtavan
sihteerin Leonid lljitshevin kiitos-maininnan.
Lenin-palkinnot jakaa' erikoinen
komitea perinteellisesti Leninin
syntymäpäivän aattona, huhtikuun
21 pnä. Tiistaina julkaistu luettelo
Dsoitti, että Maia Plitetskajalle o l i
myönnetty palkinto hänen suorituk­sistaan
klassillisissa baleteissa sello­taiteilija
Mstislav Rostropbvitshille
ansioista konserttitaiteessä, näytteli­jä
' N i k o l a i Tsherkasoville osasuori­tuksesta
elokuvasta " K a i k k i jää i h - :
miselle" kirjailija Aleksander Gon-tsharille.
romaanista "Tronka", toi­mittaja
Vasili Peskoville teoksesta
"Askeleita kasteessa" sekä taitei­lija
Aleksander" Deinekalle mosaiik-;
kityösarjasta.
Tieteen alalta komitea jakoi 13
palkintoa, suurin osa kollektivisia,
sekä tekniikan alalta 9 palkintoa,
joista kaikki olivat ryhmäpalkintoja
Sifä ja iätä
SYYTÄ K Y L L I K SI
—Tiedätkö miksi ihmiset koetta­vat
pysyä pois velasta?
— E n tiedä, sano miksi?
-— Siksi, että mikään ei ole sen
vastenmielisempää kuin työsken­nellä
sellaisen rahan vuoksi, jonka
on jb kuluttanut.
•>.i;'. •
PAREMPI VIHJE
— Voitko antaa vihjeen, mitä os­taisin
Maijalle syntymäpäivälahjak­si?
— Miksi et kysy sitä häneltä it­seltään?
— Niin kalliita lahjoja en voi'
ostaa.
PÄIVÄN PAKINA
USKONNONOPETUS KANSAKOULUISSA
Torontosta tulleissa uutistiedois­sa
kerrottiin että Searboron ope­tuslautakunta
tulee esittämään
maakunnan kouluministeriölle, et­tä
kansakoulujen- uskonnonope-tukse.
ssa tehtäisiin melko huomat­tavia
muutoksia — parempaan
päin.
Searboron opetuslautakunta eh­dottaa
— ja se on meidän mieles-
- tämme erittäin järkevä esitys —
että uskonnonopetus pitäisi pois­taa
kokonaan kansakoulun 1—6
luokilta ja että muilla kansakou­lujen
luokilla otettaisiin varsinai­sen
"u.skonnonopetuksen" tilalle
eri uskontojen alkuperän ja mui­den
kulttuurien opetus. Toisinsa­noen
— mikäli me asiaa oikein
ymmärrämme suhteellisen lyhyen .
uutisticdon mukaan, Searboron
koululautakunta ehdottaa, että var­sinaisen
uskonnonopetuksen tilal­le,
otettaisiin eri uskontojen "his­torian"
opetus kansakoulujen kor­keimmilla
luokilla, jotavaätoin
pikkulap.set, ensimmäisestä kuu­denteen
luokkaanjsaakka, jätettäi­siin
kokonaan uskontojen histor
rianopetuksenkin ulkopuolelle.
Myös ehdotetaan, että papeilta
kiellettäisiin oikeus uskontojen al­kuperänkin
opetukseen, ja että
pappien tilalla käytettäisiin eri­koisesti
uskontojen historian alal­le
perehtyneitä erikoisopettajia.
Koululautakunnan puheenjohta­jan,-
mrs. M. A . Clarken antaman
.selityksen mukaan näillä .muutos--|
ehdotuksilla ei ole valitettavasti
kyllä mitään tekemistä päivittäi­sen
raamatunlukeniisen ja -ru­kousten
kanssa.
Tämä on valitettava seikka; sillä
rukou.s- ja raamatunlukuhetket
varsinkin kansakouluissa, aiheutr
tavat suurta huolta ja paheksumis­ta
monille vähemmistöryhmille:
Protestanttien kouluissa luetaan
tietysti protestanttien rukouksia
ja raamatunselityksiä ja ne eivät
luonnollisestikaan tyydytä niitä
lasten vanhempia, jotka lukeutu­vat
vakaumukseMisQ^ti johonkin
muuhun kirkkoon ja katsovat, et­tä
heidän lapsiaan "villitään" vää­rällä
uskonnonopetuksella; Se ei
tyydytä Juutalaisia ja muita uskon-ryhmiä,
jotka uskovat että Jum:i-lau
poika ei ole syntynyt eikä
kuollut, tai uskovat vallan johon­kin
muuhun uskoon — ovat joko
budhalaisia, muhamettilaisia jne.
Raamatun lukejsinen ja rukousten
pito ei liioin_.tyydytä niitäkään,
jotka katsovat, että yliluonnolli­siin
henkimaailmoihin kouluttami­sen
asemesta pitäisi'valmistaa lap­sia
tieteellisen maailmankatsomuk-
.sen omaksumiseen.
Uskonnonopetus kansakouluissa
loukkaa siis suuressa mittakaavas-
.sa uskonnon vapautta — vapautta
kasvattaa omia lapsiaan omaan
uskomukseensa tai niin, etteivät
he usko mihinkään "haudantakai­siin".
Asia on sitäkin pahempi kun
tällaisen pakollisen uskonnonope­tuksen
uhreiksi joutuvat siksi pie­net
lapset, että he eivät voi ym­märtää,
mistä on, todella kysymys.
Se on pahinta lajia "aivopesua"
sittenkin, vaikka lapsilla on muo­dollinen
''oikeus" olla pois uskon­totunnilta
— j a tulla siten leima­tuksi
joiksikin muukalaisiksi
enemmistön taholta.
Me uskomme, että Searboron
koululautakunnan ehdotus on as­kel
oikeaan suuntaan, mutta aivan
liian lyhyt alkuaskeleeksikin.
Mainitun koululautakunnan jä­sen,
Thomas Sommerville oli kä­sittääksemme
ehdottomasti oikeas­sa
sanoessaan, että koululautakun­nan
hyväksymä päätöslauselma
välttelee vieläkin eräitä perusky­symyksiä
kun. siinä-^i sanota suo­raan,
että "on suorastaan väärin
kun uskonnon annetaan täten tup­pautua
kansakouluihin".
Hän sanoi vastuunalaisten hen­kilöiden
vältelleen 18 vuotta kan­tansa
määrittelyä tässä asiassa ja
selitti, että nyt on aika kouiulauta-kynnan
määritellä kantansa.
" E l l e i koululautakunta sitä
tee", hän sanoi, "se viivyttää jäi-,
leen ratkaisun tekoa horjunnal-laan
. . ."
Häjn ehdotti, että opetusminis­teri
William Davisilta' pyydettäi­siin
vapautusta uskonnon opetuk­selle
ja sillä siisti sen sijaan, että
pyydetään sellaista uskontoasiain
opetuksen muutosta, mistä tämän
kirjoituksen alussa puhutaan. Hä­nen
ehdotuksensa tuli kuitenkin
vielä hyljätyksi 8 äänellä 3 ääntä
vastaan.
Hyljätyksi tuli myös koululauta­kunnan
jäsenen William Noblemä-nin
ehdotus, jonka mukaan olisi
opetusministeriöltä pyydetty, että
Searboron kansakoulut vapaute­taan
tykkänään uskonnonopetuk­sesta
siihen asti, kunnes saadaan
ylläkerrotunlaiset muutokset —
että 1—6 luokkalai§et vapautetaan
kokonaan uskonnonopetuksesta ja
muille-järjestetään uskontojen al­kuperän
opetusta.
Nämä viimeksimainitut muutos­ehdotukset
jos ne olisivat tulleet
hyväksytyiksi;^ olisivat luonnolli­sesti
vahvistaneet suuresti Sear­boron
koululautakunnan asennet­ta
ja kantaa.
Mutta hyvä näinkin. Tämä Scai'^
boron koululautakunnan ehdotus
kaikkine heikkouksineen vetää tä-'
män tärkeän kysymyksen yleisen
mielipiteen valokeilaan, niin että
ihmiset voivat määritellä kantansa
joko puoleen tai vastaan.
Meidän mielestämme Searboron
koululautakuntaa on onniteltava
tästä kannanotostaan ja .samalla
annettava sille kaikki mahdollinen
kannatus ja tuki, vaikka koulu­lautakunnan
ehdotukset eivät vie­lä
tunkcudukaan tämän paheen
j u u r i i n saakka. — Känsäkoura.