Vapaus, June 5, 1962

              Sivu 2' Tiistainarkesälc. 5 p. — Tuesday, June 5, 1062
•4.
VAPAUS (LIBERTY)
Edltor: W. ^ u n d
HSDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
EstabllShed Nov. 6. 1917
• ' ; ," , i Manager: E. Suksi
TClephpnes: Office OS 4-4264 — Editoria! OS 4-4265
i^bllsliedithricerweekiyi Tues(^
Publishifa^ Cö.^ litdM'100*1Q2.£1A-Strwest; Sudbury. Ontario, Canada.
-1 v ; ; -Mai|ing.$ddress:3^
> • Advertlslug rates U]^oh^?»pplication, ^ttanslatlons free of cliarge.
Authorlzed: as second c^ass mail by the >t>ost' Of f Ice' Department, Ottawa,
'" ' and for payment of postage in cash.
. i. TlLAUSIrtNNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 «kk. $4.25 ' ^ tJSA:äsa:
^3'kk:' ä.50 ' 'Suomfessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
.1 vk. • 0.50 6 kk. 5.25
4H^ ;I^fie^,]%lTi9in nminio puhe
iSliteiiittie uutisosastolla julkaistiin lauantaina Toron­ton
T^^^ kommunistisen puolueen ehdokkaa­na
oleyan Leslie Moilriasiri
. i ja samalla ajankohtainen puhe niiden; tuhansien ul^^
' ten caftadalaisteii puolesta, joilta ön mielivaltaisesti ja ker­rassaan
tuomittavasti ievätty 'kanSalaisoikeud^t. Me jtoivpi-simme
että Uuden demokraattisen puolueen ehdokkaat
omaksuisivat tässä asiassa yhtä selvän ja peräänantamat-toman'asenteen
kautta maan; Yksistään tämän puheensa ^pe­rusteella'me
yhdymme niihin lukuisiin torontolaislukijoi-himnle,
jotka ovat esittäneet mielipiteenään,; että samalla
kun Ke yleispiirtein hyväksyvät lehtemme omaksuman sel­vän-
äVenteen Uuden demokraattisen puolueen ehdokkaiden
tukemisen ja valitsemisen puolesta, heidän mielestään olisi
kuiterikm tuettaya Trinity vaalipiirissä Leslie Morrista, ku­ten
lehtemme on tukenut Osmo Lahden ehdokkuutta Port
Arthtii^ssa.
Harkittu käsityksemme onkin, että näiden miesten va-liritaj
auttaisi paljon niitä "Ganadan lapsipuolia", jotka ovat
joutuneet vanhojen puolueiden poliittisen mielivaltaisuuden
perusteella alaspainettuun ja sorrettuun asemaan siksi kun
heiltä 'onipoliittisluontoiseen syrjintään pohjautuvan ohjel­man'perusteella
evätty kansalaisoikeudet
6n totta, että Uuden demoluraattisen puolue eh­dokkaat
ovat myös korottaneet' äänensä tämän poliittisen
väärinpeluun tihreiksi joutuneiden tuhansien ihmisten puo-
- lestal Me olemme jo aikaisemmin viitanneet mielihjrvällä
Uuden: demokraattisen puolueen parlamenttiryhmän johta­jan,
Imr.Herridgen jokin aika sitten kansalaisuusasiainmi-nist^
i, mrs.Fairclou'gh'De esittämiin kysymyksiin, joiden
penpt^ella hän sai Ganadan kansan yleiseen tietoon todella
tyrmistyttäviä asioita tästä dikriminatiosta. Me kaikin olem-'
me äärettömän suuressa kiitollisuudenvelassa siitä mr. Her-ridgelle
ja hänen puolueelleen. Mutta siitä huolimatta on
valilitaen todettava, että hän on mieluimminkin poikkeus
kuiricyleistä "suuntaa edustava Uuden-demokraattisen puo­lueet
jdh'taja näiltä tiimoilta. Väin aniharvat Uuden demo­kraattisen
puolueen jäseaiet ovat seuranneet mr. Herridgen
kiit^tävää esimerkkiä. vr
^ pohjalta katsoen voidaan nähdä,
kuinka paljon voimakkaammaksi tulisi työtätekevien edus­tus
l3*tawassai jos sinne tulisi valituksi sellaisia päätään
muifärZpitempiä kansalaisvapauksien puolustajia sekä muista
maiffe- Ganadaan tulleiden ihmisten etujen ja oikeuksien
puo^stajia kuin ovat esimerkiksi Leslie Morris Torontosta
ja Oämo Lahti Port Arthurissa.
Jesus Saiz ja isidor R, l^cB^fa^?
^ n lisäksi, että mr. Morris tuomitsi ulkosyntyisiä ca-nadatisia
vastaan kohdistetun poliittisluontoisen syrjinnän
ja \^ati sen ehdotonta lopettamista kansalaisoikeuksien tii­moilta,
hän analysoi puheessaan tämän ongelman perusky­symyksiä
sillä tavalla, että ne muistetaan vielä kauan aikaa
näic^ vaalien jälkeenkip.'
• lieslie Morris osui mielestämme tämän ongelman kaik­kein
tärkeimpään naulan kantaan sanoessaan puheessaan:
)'KansaIaisoikeuden pitäisi olla perustuslaillinen oikeus
kallalle, jotka ovat syntyneet Ganadassa, jotka ovat kansa-laistioieet
tai jotka ovat asuneet Ganadassa viisi vuotta ja
halttavat saa<Ja edukseen tämän oikeuden."
»'Vain tältä pohjalta .voidaan vuosikausia käynnissä ol­lut
poliittinen syrjintä ulkomailla syntyneitä vastaan lopul­lisesti
Ganadassa hävittää -r- ja sitä haluavat kaikki oikea-miefiset
canadalaiset.. Kansalaisoikeuden pitäisi todella olla
perustuslain määräämä ja takaama ehdoton oikeus, mihin
ei Ypi mikään hallitus, mikään parlamentti eikä mikään oi-keuilaitoskaan
kajota. Mr. Morris selittikin kantaansa edel-leerc"
fSe (kansalaisoikeus) on oikeus, eikä (kansan jonkun
osar^V erikoisoikeuSj ja siksi pitäisi hallitukselta ja parla­mentilta
ottaa pois kaikki valtuudet sekaantua tähän oikeu-teen.
t Oikeuksien laki olisi hyväksyttävä osaksi Ganadassa
laac^tusta Ganadan uudesta perustuslaista ja kumpikin, niin
oik^ksien laki' kuin • perustuslakikin, pitäisi olla parlamen­tin
päätösvallan ulkopuolella. Kaikki muutokset oikeuksien
lakijn ja perustuslakiin olisi tehtävä ainoastaan (lakivoi-maiSessa
— V) perustuslakia käsittelevässä konferenssissa."
\\
' |rässä on käsittääksemme tämän ongelman ratkaisun!
kulihakivi. Käsityksemme myös on, että sellainen ratkaisu
teh(j|än aikanaan Ganadassa — ja silloin ei enää pilata
ma4lime mainetta kieltämällä poliittisen mielivallan perus-
—-teellä kansalaisoikeuksia rehellisilltä, uutterilta ja kaikin
puo $1 mallikelpoisilta ihmisiltä, kuten on tähän mennessä
tapi IJtunut,
jjoisaalta on selvää, että tämän syrjinnän perusteellinen
ja l0|)ullinen hävittäminen vaatii oman aikansa; Siihen men-nesM
olisi huolehdittava siitä, että parlamenttiin valitaan
sellaisia miehiä ja naisia, jotka käsittävät tämän ongelman
kailt^ssa kokonaisuudessaan ja ovat valmiina työskentele­mä^
tällaisen mielivaltaisuuden uhreiksi joutuneiden cana-
' dal^&ten puolesta sekä tämän diskrimination lopettamiseksi
het^"-— ongelman perustuslaillista eli lopullista ratkaisua
odottamatta.
^^^^^^^ • että hän on tällainen
mi^i Osmo Lahti, jonka ijie kaikin tunnemme miltei pikku-poj^
St-a alkaen, on samanlainen mies. Me keholtamme' luki-joitJJnme
ylejensä tekemään kaiken voitavansa heidän ja mui-den*|)
eidänlaistensa ehdokkaiden valitsemiseksi.
I'
•laamalla partaa haluamme korostaa, että näissä vaaleissa
ölisd saatava kaikilta ehdokkailta julkiset kannanilmaisut
siit^-miten, he henkilökohtaisesti suhtautuvat siihen, kun se­kä
laalftjj^ hallituskaudella on
LAKKOLIIKKEEN ALKU
Nykyinen lakkoaalto alkoi Sagun-ton
(Valenciassa) sjflattotyöläisten
lakolla. Kahden yiikqn; lafceil«.a.v»iHö
he saavuttivat 70O~ pesetan ipin|infe'
viikkopalkan ts. yli 50%iLJcorptuk-sen.
Siitä huolimatta} • että hallituk­sen
lehdistö- j a radio^ensuuritayaU
lisesti yrittää estää työläisten käy­miä
taistelujft kpskevien"^uu[^i8te^
leviämisen, Sagunton;' työläisten
voitto aiheutti seurauksia;kaikkial­la
maassa. Tiedottaessaan tästä la­kosta
yritti francolainen lehti YA
hiUitä^ työläisiä väittämällä, että
korkeammat palkat voivat "aiheut-taainflaatiota".
Mutta Espanjan työläiset eivät
menneet tähän ansaan. Kohta Sa-gunton
voiton jälkeen aloittivat
Guipuzcoassa sijaitsevan Besain
metallitehtaan työläiset oman lak­konsa.
Kohta lakko levisi koko alu­eelle
ja veti piiriinsä niin tehdas-kuin
toimistotyöntekijöitäkin. Jär­jestettiin
mielenosoituksia, erää­seen
osallistui 8,000 henkilöä. Tun­nuksina
olivat "Eläköön: työläinen'*!
'Yhtenäisyydessä on voimamme";
•'Voitto on meidän". Poliisien ja
lakkolaisten välisissä yhteenotoissa
haavoittuivat eräät mielenosoituk­siin
osaaottaneet. Työläiset palasi­vat
takaisin työhön vasta saatuaan
lupauksen vaatimustensa toteutta­misesta.
Helmikuun 13 pnä he ryh­tyivät
uudelleen lakkoon, koska
työnantaja ei ollut pitänyt sanaan­sa.
•. . ^- '
Muutamaa päivää myöhemmin
ryhtyivät Vizcayassa sijaitsevan La
Basconia-tehtaan työläiset lakkoon
palkankorotuksia vaatien. Heihin
liittyi tehtaan palveluksessa oleva
teknillinen ja toimistohenkilökunta.
Lakko kesti yhdeksän päivää.
: Alfa-tehtailla. Vergan hiilialueel-la
ja Cartagenan telakoilla käydyt
lakot ovat viime kuukausien tär­keimpiä.
Nämä ja eräät muut lakko-taistelut
pakottivat työnantajat alle­kirjoittamaan
työehtosopimukseti
jotka koskivat 2,000 työpaikkaa ja
60,000 työläistä baskien maakun­nassa.
Myös tällä kerralla, työläisten
vastarinnan lujuus mursi- vaitiolon
muurin: falangin ammattiliitto Gui­puzcoassa
julkaisi tiedonannon, jos­sa
väitettiin Beasain-tehtailla ja
muualla puhjenneita lakkoja "tiet­tyihin
poliittisiin päämääriin pyrki­väksi
taktiikaksi".
FALANGIN AMMATTI­JÄRJESTÖ
Falangin ammattijärjestön kiel­teinen
asenne lakkoihin on alenta­nut
tämän ammattijärjestön ennes­täänkin
heikkoa mainetta j a aiheut­tanut
selvän kriisin sen piirissä.
Äskeiset lakot ovat olleet syynä fa­langin
ammattijär.'eston pääsihtee­rin
Jimenez Torresin eroon. Torres,
joka edustaa tiettyä "liberaalia'
suuntausta, on vaatinut "jonkinlais­ta
kehitystä" ammattijärjestön pii­rissä
ja palkkasuhteissa yleensä,
koska hänen mielestään ilman elin­tason
parantamista oli odotettavissa
joko "vallankumouksellinen räjäh­dys
tai hiljainen tukehtuminen".
Maaliskuun alussa pidettiin fa­langin
ammatti ärjestön kansalli­nen
kongressi, sen edustajat mää­räsi
falangistipuolueen johto. Ku­ten
odotettavissa oli, ei tämä "työ­läisten"
kokous antanut työläisille,
mitään: Sensijaan se paljasti, että
eri falangistiryhmien välillä on tiet­tyjä
erimielisyyksiä. Ne eivät niin­kään
tuleet esille itse kongressissa
kuin sen kulissientakaisissa tapah­tumissa
ja koskivat johtoasemia.
Franco piti kongressissa tavanomai­sen
päättäjäispuheensa, missä hän
kuten^ tavallista yritti kieltää hal­lintonsa
diktatuuriluonteen esittäen
sen 'Euroopan vallankumouksena",
joka ei hyväksy luokkataistelua ei­kä
puoluejärjestelmää.
Espanjan työläisten taistelu on
saanut vastakaikua talonpoikien: ja
maatyöläisten keskuudesta. Vaikka
maaseudulla ei lakkoja olekaan, on
sielläkin; voimakasta ;; tyytymättö­myyttä,
joka tetkee falangin johta­jien
olon epämukavaksi; Vuoden
1959 kesäkuun laajan kansallisen
lakon jälkeen esiintyi myös maa­seudulla
samantapaista liikehtimis­tä.
Äskettäin kävivätTTeneriffan ba-naanityöläiset
menestyksellisen työ­taistelun,
joka johti palkkojen huor
mättäviin korotuksiin.
INTELLEKTUELLIEN ASEMA
' Intellektuellit näyttelevät yhä
tärkeämpää osaa Espanjan kansan^
t£|istelussa Francon ...^ifilli yasf
«te^an. Maassa. vallits^Qlj^aksiiJ^lnQn:
sensuuri, hallituksen ja )firkoift^^arr
jqittama. Kirjailijoilla . ja taitei}i-jqilla
ei ole. senvuol^lmalidoUi-;
suuksia. ltote^ttaa sosiaaljstaj^^te^tä;^^^
väänsä; Ajoittain . VtJ^»^v^u1t^vai
eläinsatumuotoon t|^- julkaisevat
teoksiaan - i^lkoiiti^iUai,=HuW^ "^^^
Blas, de Otero• on tehifyt.':.0n hyvin
luonteenomaista) ett^ fUmituottai! a
Bunuelin eioUuva Virimpna. joka
sai Cannes'ssa Kultaisen palmun
palkinnon, on: kielletty Espanjassa
ja että. Bunuel itse elää maanpaos­sa.
, .
Useat vapaiden ammattien har­joittajat
joutuvat tekemään sivu­töitä.
Joidenkin yliopiston profes­sorien
palkat ovat alhaisemmat
kuin santarmien (guardia clvil)
palkat. Vain harvata opettajat tu­levat
toimäen opetustoimestaan
saamillaan tuloilla, monet lääkärit
ja asianajajat oyat vailla työtä;
Vuoden 1939 jälkeen lainopillisen
loppututkintonsa suorittaneista 3,-
000 juristista yli kolmannes on vail­la
tointa ja useimmat muutkin
vain osapäivätyössä.
Näistä vaikeuksista " huolimatta
tukevat intellektuelUt työläisten
taistelua. Monet heistä ovat allekir­joittaneet
monia julkisia sensuuri-järjestelmää
vastaan kohdistuneita
lausuntoa ja mielipiteenilmaisuja.
He ovat vaatineet amnestiaa poliit­tisille
vangeille, esittäneet vaati­muksia
USAn Espanjassa olevien
tukikohtien poistamisesta, kannat­taneet
rauhaa. ja aseistariisuntaa.
Näissä asiakirjoissa, jotka sisältä­vät
avoimen tuomion Francon hal­linnolle,
on mm. Espanjan akate­mian
johtajan Ramon Menendcz
Pidalin nimi.
YLIOPPILAIDEN LIIKEHIDINTA
Myös ylioppilaat kärsivät Fran­con
hallinnosta, joka on hyvin vä­hän
kiinnostunut koululaitoksen
kehittämisestä. Koululaitoksen yl­läpitoon
käytetään vuosibudjetista
vain vajaa prosentti, kun sensijaan
armeija ilmavoimineen ja laivastoi­neen
saa 42 %. Ei ole ihme, että
Espanjassa Unescon tilastojen mu­kaan
on Euroopan alhaisin lukutai-toprosentti.
Kouluikäisiä lapsia on
lähes 3 miljoonaa, mutta heistä
vain 53 % on valtion kouluissa jn
noin puoli mii oonaa käy yksityis­tä
maksullista koulua. Y l i miljoona
jää vaille kaikkea opetusta. Koi-keakoulut
ja yliopistot ovat vain
varakkaimpia piirejä varten. Tätä
osoittaa: se^ että korkeakouluopiske­lijoista
98,5 on peräisin varakkais­ta
perheistä.
Ylioppilaiden vastalauseliikkeen
laajuus ja rohkeus osoittavat tyyty­mättömyyden
leviämisestä myös
"ylempiin" kerroksiin, joista opis­kelijat
itse ovat lähtöisin. Tähän on
vielä lisättävä ylioppilaiden oma
tyytymättömyys maan korkeamman
opetuksen tilasta. Vuoden 1939 jäl­keen
joutuivat monet yliopistopro-fessorit
vainojen kohteeksi ja jät­tivät
maan. Heidän tilallaan on ny­kyisin
henkilöitä, joille tieteelliset
ansiot ovat sivuseikka; nimitykset
ovat tapahtuneet kokonaan "puo-lueansioiden"
perusteella. Monet
oppikirjat ovat tieteen sijasta täym
ään falangistisia .'a kirkollisia mie­lipiteitä.
Tästä:seuraa, että opetus
tapahtuu oikeaoppisessa kirkollises­sa
ja fasistisessa hengessä.
Tämän vuoden alkupuolella oli
sekä Madridin että Barcelonan yli­opistoissa
ylioppilasesiintymisiä
Francon järjestelmää vastaan. Hel­mikuun
puolivälissä pidätti poliisi
useita Barcelonan yliopiston oppi­laita.
Heitä syytettiin siitä, että he
olivat kirjoittaneet yliopistonsa sei­nään
sanat "Vapaus, demokratia,
amnestia". Helmikuun 20. pnä il­mestyi
sama tunnus lääketieteelli­sen
osaston seiniin ja ylioppilaat
hävittivät suuren Francon kuvan ja
asettivat sen tilalle variksenpelät-timen.
Seuraavina kolmena päivä­nä
ylioppilaat järjestivät mielen­osoituksia
kaduilla vaatien pidätet­tyjen
tovereittensa ^sian käsittele-mistän
sotilastuomioistuimen sijain­ta
siviilioikeudessa^ •
Madridissa' tuomittiin 44 työl^^tä
bmasta syyltä vankeuteen, korkein'
tuomio~oIi 18 vuotta. YlioppUaiden
liikkeen tukahduttamiseen: on käy:
tctty spma^ilaisia menettelytapoja,
mm.' BaTceloharl/- ylioppilaat ovat
saaneet 4-^6 vuoden tuomioita. '
USA-IESPANJJI'-^, " ^_ ' ,
^ Fri^ncoj ^jÄ^ '^'ai^emnjit^, qll, lii-toss^^
ffiltr^jp- käpssa,, pn jUyt, jnyy-
•nyt %aansa 'USAUe.' Vuonna' 1053
allekivioitettiid''." USAn—BsMan
sotilassopimus;' jonka'kestoaika on
10 vuotta, mik^ ikiiluu unppeen ensi
vuonna^;:Espan]Bni:di|(taättori antoi
pari kuukautta sitten Burgosissa
pitämässään puheessa ymtnärtää,
ettei sopimuksen uusiminen ole it­sestään
selvä asia; Franco ei suinr
kaan ole: kyllästynyt amerikkalai­siin
tukikohtiin, turvaavathan ne
hänenkin asemaansa; vaan haluaa
t^llä asenteellaan kiristää itselleen
USAlta Uettyjä etuisuuksia.
USAn ulkoministeri Ruskin vie­raillessa
viimeksi Espanjassa ke.s-
~ * ' ' ' USAt^jMööiiiäaän
iiinuk8feii^'^u'sIroiseUev
.,„,,Ittäin.=.h||tuaiB^ ott?a hdifi^
mföon ^ Marokon ' VjDlniakkaan iiäit-sallisheiikisen
liikkeen' marokkolai­set
C^utail J9 ]y(eUlIan%uudell^n!
Espanjan hallintaan;, toisaalta. h^n
haluaa avustaa Salazaria, jonka yaV
ta on horjumassa.
Franco on pyytäiiyt USAlta lim
lainoja, ohjuksilla varustettuja
aluksiaja muita laivastoyks^köitä/;
, Espanjan kommuhisti^en pupr
l^e^n keskuskomitca/ion ^^ällsi^tf
ten. tukikohtien hävittäniineh^^ Es­panjan'maaperältä,
on yhtä tärkeä
-telitävä, kulQ; in^aan^fvapäöttaininfin
Francon orjuudesta, ^olue on
vaatinut USAn Ja: ^Espanjan väli­sen
sotilassopimuksen salaisten
klausulienT.^ulkaisemistai USAn Es­panjan
maaperällä olevien tukikoh­tien
siirtämistä Espanjan armeijan
hallintaan^ USAn. sotilasv Ja teknib
lisen henkilöistön evakuoimista ja
USAn kanssa solmittujen sotilasso­pimusten
irtisanomista. Nämä vaa­timukset
ovat yleisiä muissakin pii­reissä.
(Jatkuu)
Natsien SS-joukkoJed. u|iseeri,
6 miljloonan Juutalaisen rnur*
haaja Adolf: Eicbmann hirtet­tiin
Tel Avivissa, Israelissa,
toukokuun 31 pnä . 11.58 lp.
Hirttäminen suoritettin Ramle*
hin vankilassa vähän sen jäl­keen,
kun Israelin presidentti
olt hyljännyt hänen armonano-miikaensa.
USAn suurmonopolit provosoivat
romahduksen N-Yorkin pörssissä
bideicsin lasien suurin sitten vuoden 1929 - Pienille
osakkeiden omistajille 21 miljardin doUarin tappio
. (~) — Jo Jonkin alkaa odotetta­vissa
ollut romahdus New Yorkin
pörssissä on tapahtunut. Lasku oli
tuntuvasti arvioitua suurempi. USAn
suuntaa antavin Down Jonesin teol-lisuusindeksi.
laski 34,05 pistettä eli
61188 pisteestä 576.93 pisteeseen. A i ­kaisempi
yhden päivän aikana ta-pahtunut
indeksin laskun ennätys
oU vuoden 1929 lokfikuun 18 päivä­nä
eli "mustamv maanantaina".
Down Jonesin indeksi laaki ailloin
38.33 pistettä. Viime maanantaina
9,350,000 esaketta vaihtoi omistajaa
ja osaklreiden pörssiarvo laski noin
21 miljardia dollaria. Osakkeiden
tarjonnan Ja vaihdon paisuminen oli
suurin sitten vuoden 1933 heinäkuun
11. päivän Ja viidenneksi suurin ko­ko
New Yorkin pöresin historiassa.
Pörssiarvon lasku ei sen sijaan lä-hen!:
e]lyt ennätyksiä.
' Nyt tapahtuneelle romahdukselle
oli tunnusomaista' se, että pienet
<c«akl li:iden omistajat oli hälytetty
paniikm valtaan Ja nämä aiheutti­vatkin
ml'tei yksinomaan tarjonta-aallon
paisumisen. Sen sijaan suuret
osakkeiden omistajat pidättäytyivät
miltei kauttaaltaan myynneistä.
Kurssitappiot Joutuivat siten pienten
osakkeiden omistajien kaimettaviksi.
Kpko romahdusoperatlota pidetään­kin
monella taholla Kennedyn vas­taisten
suurmonopolien provosoima-,
na.
Amerikkalainen lehdistö'' Julkaisi
pörssitiedot valtavin otsikoin. Mieli­piteet
romahduksesta Jajcautulvat se­kä
asiantuntijoiden että hallituspii­rien
kesken melkoisesti. Niinpä New
York Times kirjoittaa, että vaikka
kurssien lasku olikin monessa. suh­teessa
''maanjäristyksen" kaltainen,
niin asiaa on kuitenkin suhteetto­masti
suurenneltu. Sellaisia tekijöitä
ei.ollut olemassa kuin vuoden 1929
Jättiläismäisessä pörssiromahdukses­sa.
New York Herald Tribune khjolt-taa
puolestaan maanantain "shokin"
vaativan Valkoisen talon taholta
muuttfkin kuin muodollisia lausunto­ja.
Se vaatii Kennedyltä vakuutuk­sen
siitä, että elinkeinoelämällä on
hänessä se ystävä, Jollainen hän
väitä:*, olevansa. Elinkeinoelämä Yh­dysvalloissa
suhtautuu tällä hetkellä
pedolla tulevaisuuteen, lehti Jatkaa.
Herald Tribune edustaa lähinnä
hallituksen vastaisia suurmonopole-
Ja.
HALLITUSPIIBIT OPTIMISTISIA
presidentti Kennedyn johtava neu­vonantaja
talouskysymyksissä Walter
Heller lausui viime viikon tiistaina,
että kurssien putoaminen' ei johdu
taloudeUisista tekijöitä. Pörsshi maa­nantainen
tendenssi el mitenkään ole
markklnanakökantojen mukainen,
hän vakuutti. Samoin sanoi New
Yorkin osakepörssin hallituksen pu­heenjohtaja
Edwin Posncr tiistaina
uskovansa, että maanantain romah­dus
Jää ohimeneväksi ilmiöksi.
IVashiniTton. — Yhdysvaltojen val-tiovnralnministeri
Douglas Dilton
neuvotteli presidentti Kennedyn
kanssa tiistaina Wall Streetillä ta­pahtuneen
pörssiromahduksen Joh­dosta.
Dlllon sanoi keskustelun Jäl­keen,
että hallitus ei näe mitään syy­tä
panlikklluontolseen myyntiin. Jo­ka
on ollut leimaa antavana pörssin
toiminnalle vihne viikon aikana;
Kennedy oli kutsunut tärkeimmät
talous- Ja finanssiasiantuntijansa
Valkoiseen taloon keskustellakseen
heidän kanssaan kurssiromahdukses­ta.
HEIJASTUS MUISSA
POBSSEI&SA
New. Yorkissa viime viikon maa­nantaina
tapahtunut pörssiromahdus
on heijastunut myös useiden muiden
kapitalististen maiden pörssikeskuk-slssa
kuten Torontossa, Montrealissa,
Pariisissa, "rokiosaj Frankfurt am
Mainlsa, ZUrichiss^. Amsterdamissa,
Tukholmassa jne.' Mutta kurssien
laskut olivat huomattavasti pienem­piä
Ja ennenkaikkea vaihdot suppei­ta.
Suomen pörssissä, ei tapahtumal­la
olu toistaiseksi ollut mitään vai­kutusta.
WWta ,{ltrushtshev sanoi, f
etta ^qsainvällsen' 'konferenssin
pfitäui, [ryätya ummistamaan maail^'
man kappaa. Hru^tsbev ebf^ottf; •
että kahsainvälinen ^uppäjlirjestii
perustettaisiin poistamaan rajnt- \
tufesia.liauppasuhteissa.' i^jS
.- ^JEEC ?U yhteismarljkig^Är^' ^
kits^väl linamsipiirien vioiini^ yij?' ^
m Jr Iiarv^valtaa^^aJttii#
käsrtetä|n NATOn varustamiseen Ja
voimistamiseen, laUsui ;Hrusbtf|hov ;
puhues^a^n Krezulin stairesM MUis;^^
sa /äi;jMtetyssä' Neuvostoliiton.ja"'
"Malin ystävyysjuhlassa. ' ;
Puhuja totesi, että EEC suuntau- -
tuQ Neuvostoliittoa ja muita sosia­listisia
maita vastaan. Se ei kuiten--
kaan.voi niitä vahingoittaa, mutta'|
toisi^ ,op asianlaita, kun on'kysy-,
mys nuÄrista Aasian, Afrikan-ja la-tmalais^
Amerikan'maista, jotka'
vasta äskettäin ovat saavuttaneet'
poliittisen^ itsenäipyyden^ . HrusUt-shev
sa^oi.
Eräs-yhteismarkkinoiden päämää-riärqn
.vapautuneiden maiden sitO^
mijäj^n; h imperialististen valtioiden
tal^Oselämään ja niiden< orjuutetuii:
asemani säilyttärnJhen: ennallaan; ;
Tä|i$ päämäärä naamioidaan fraa-i
seinVkehitysmaiden kansoille annet­tavasta;
"avusta", niiden tuotteiden
tullivapaan myynnin etuisuuksista ;
ym.- • , - '
EECn järjestäjät pyrkivät asetta-.;
maan esteitä näiden maiden kansal­lisen
teollisuuden perustamiselle.
Imperialistit: haluavat yhteismarkki­noiden-
kautta toimittaa Afrikan
maihin -niin runsaasti teollisuusta-varoitaan,
että asianomaisten'mai­den
ensi askeleitaan ottava teolli- ?
suus^ ei pysty Idlpailemaan niiden-kanssa.
On jo korkea aika poistaa kan­sainvälisen
tavaranvaihdon käytän­nöstä
sellaiset menettelytavat; joita
hyyäjisikäyttäen voimaöcaat :;hyöty-vät
kaupai^äynnistä ; heikk^jenr
kanssa^ sanoi Hrushtshev:
Malin presidentin Keitän ohella
on äskettäin vier^illui Moskovassa
Guineasta valtiosihteeri Alfa Diallo
jä Dahomeyn yaltuuslnilita, jonHft
johtajfaäia toimii r: varapresidentti
Suru Migan A«piti.. / , ,
S I T Ä
Strauss ja
atomiaseet
TÄTÄ
pUOlUSr
Strauss
"Revue
ParilsL — Länsi-Saksan
tusministeri Franz-Josef
kirjoittaa ranskalaisessa
Milltaire Generale"-lehdessä, että
Länsi-Saksan armeijalla pitäisi olla
atomiaseita, joilla voisi pelotella
Neuvostoliiton joukkoja;
"Jos kieltäydytään antamasta
Länsi-Saksan armeijalle Bundes-wehrille
samat aseet kuin sen vi­hollisille,
se olisi sen tosiasian si­vuuttamista,
että vihollinen ei ole
Itä-Saksan kansanarmeija vaan Pu.
nainen armeija", kirjoitti puolus­tusministeri
Strauss.
HYÖTYI KIRKOSSA
"No;Iisakki, mitä sinä .pidit kir-ko^
a -käynnistäsi?" kjrsyi isä po­jaltaan
heidän kotimatkalla. '
"Hyvää", vastasi poika "Paljon­ko
te saitte, isä?"
"Paljonko minä sain?" kertasi
isä . ihmeissään. "Mitä sinä oikein
tarkoitat?"
"Etkö sinä muista partasuuvanr
husta, joka kuljetti sitä raha-astiaa
ymt>äri.. Minä en ennättänyt ottaa
siitä kuin 10 senttiä." '
PÄIVÄN PAKINA
— Jerusalemista saatujen tieto­jen
mukaan Adolf Eichmanin ruu­mis,
poltetaan ja tuhka heitetään
merien tuuliin jos hänet teloitetaan^
Kannattaako Vapaa Sana toryehdokasta?
kansalaisoikeuksien tiimoilta
seurattu poliisivaltiolle omi­naisia
menetelmiä ja tuhansil­ta
rehellisiltä ihmisiltä on kiel­letty
kansalaisoikeudet oletet­tavasti
vain siksi' että hallitus^
epäilee heillä olevan joko
"vääriä ajatuksia" tai "vääriä
ystäviä" ?
.Tällainen tilanne ei voi ikui­sesti
jatkua — eikä kesäkuun
18 päivänä pidettävissä vaa­leissa
saisi tulla yksikään eh­dokas
valituksi niin, ettei hä­nen
huomiotaan kiinnitetä va­ka
vassa mielessä tähän todella
kaameaan tilanteeseen.
FRANCON MENETELMIÄ !
Francon järjestelmä ei pysy val­lassa
turvautumatta' terroriin Ja^ vä­kivaltaan;
On totta, että omassa
_maassa käytävät taistelut* ja uiko-'
mainen julkinen mielipide ovat esi
täneet suoranaiset teloitukset, jot­ka
olivat aikaisemmin tavallisia.
Kuitenkin rangaistaan Espanjassa
ankarasti sellaisista lainrikkon^uk-sista
kuin .'ärjestöjen tai lehtiei
perustaminen, nimikirjoitusten ke­rääminen
rauhan tai amnestian
puolesta, lakkoileminen, mielen^
osoitusten-järjestäminen jne.
Francon vankiloissa on Jatkuvas­ti
tilanahtautta, jotkut poliittiset
vangit ovat olleet niissä aina vuo­desta
1939 asti! Kuluneen kevään
lakkojen johdosta on monia työläi­siä
pantu jälleen vankiloihin. Bar­celonassa
syytettiin 35 työläistä sa­laisen
propagandan harjoittamises­ta,
heidät tuomittiin rangalstuksiini
Joista kmkeimmnt olivat 17 vuotta.
Uskomme, että Torontossa ilmes­tyvän
Vapaan Sanan täkäläiset lu­kijat
:— nlita kun; on kuulema niin
"paljqnkln" — odottavat selvää Ja
klertelemätöntä vastausta otsikossa
olevaan kysymykseen, joka pitänee
täsmentää seuraavasti:
Kannattaako Vapaa Sa>)a Nickel
Belt vaalipiirissä olevan konservatii­vipuolueen
ehdokkaan Don GUlisin
valintaa? Ja miksi se häntä kannat­taa
tai on kannattamatta?
Näitä rivejä kirjoitettaessa näyt­tää
siltä, että Vapaa Sana ahertaa
voimiensa mukaan- yanhan torypuo-lueen
ehdokkan liyväksi NickerBelt-
In "vaalipiirissä/
Me toivoisimme oleVamme vääräs­sä.
- iTosiaslassa' ^ olemme rauhan Ja
yhteistoiminnan' miehenä itse mhiäs-sämme;
iloinneet ^lltä, että näissä
valeissa voivat kaikki kansalaisemme
toimia>J(ä8i kädessä ja sormet iEor-mleii
lomassa työväen ehdokkaiden
mainostamisen ja valitsemisen puo­lesta;
' •
Onhan asia. niin, että työläishiä,
farmareina- Ja muina plkkueläjlnä
meillä kenelläkään ei Ole mitään
hyötyä sen paremmin vanhojen por­varipuolueiden
kuin niiden vasikan­kaan
(Social Credit) miehistä. Vain
työtätekevien asialla olevat miehet Ja
naiset, ymmärtävät työtiätekevien
asemaa Ja oyat valmiina toimimaan
pikkulhmlsten etujen puolesta.
Mutta minkään Suuren Rahan
kontrollissa olevan puolueen edusta­ja
ei voi muuta kuin vahingoittaa
työtätekevien asiaa, sillä hänen on
tanssittavat) sen tahdin mukaan, mi­tä
.'Tuuren Rahan miehiet soittavat
takakamarlsta. ...
!TMh tunnetusta 'tosiasiasta huo­limatta.
^< Vapaa Sana riensi viime
torstaina antamaan "sivustatukea"
torypuolueen ehdokkaalle, mr. Gil-lisiUe.
Nickel Beltin vaalipiirissä!
Peläten ehkä omien lukljainsa
suuttumusta siitä, Jos puhuisi suo­ralta
kädeltä vanhan torypuolueen
ehdokkaan puolesta. Vapaa Sana
turvautui kiertotie-taktiikkaan . Ja
hyökkäsi meidän lehteämme Vapaut­ta
vastaan —r hyvin arvattu, siitä
kun olemme arvostelleet niitä. Jotka
yrittävät auttaa Gillisin valhitaa.
Vapaa Sana lainaa lehtemme kir­joituksesta
sen kohdan missä sanot­tiin
: täkäläisissä piheissä' "otaksut­tavan",
että , Social : Credlt-ehdok-kaan
"yhtenä> täirkelmpänä tavoit-teen.^
Nickel Belthi alueella on; el
valituksi tulo, vaan liberaalien Ja
uuden demokraattisen puolueen • • eh-dokkaiden
kämi^tusmäärän vähtotä-mincn
siinä mielessä, että toryeh-dokas
pääsisi Ottawaan Jotenkin sa­malla
tavalla kuin kissanpentu toi­sinaan
menee - luvatta ovenraosta
ulos."
Näin ei olisi kuulema saanut ää­rioikeiston
poliittisesta teerenpelletä
khjolttaa. Ja välittömästi yilälaina-tun
Jälkeen Vapaa Sana huudahitaa
närkästyneenä:
"Siinä onkin moskaa kerrakseen.
"I,ehden (Vapauden) kirjoittaja el
nähtävästi tiedä tämän maan poliit­tisesta
elämästä tuon taivaalUsta,
taikka sitten vääristelee asioita eh­doin
tahdoin., sillä (äänien) . . .
menettäjä on torypuolue eli konser­vatiivit
. . . Siis Vapauden suuriää-ninen
huuto . . on kaikkea muuta
muttei tosiasioihin perustuva . . .",
On sentään hyvä, että siellä To­rontossa
"tiedetään" vähän parem­min
nämä Sudburyn seudim asiat
kuin täällä paikan päällä. <
Valitettavasti — Vapaa Sanan
kannalta katsoen — Vapaus el ole
yksinään sUnä mistään tietämättö­mien
tomppelien luokassa, joka olet
taa, että Social Creditin ehdokkaan
nimitys voi avustaa torypuolueen
ehdokkaan vaalimahdolllsuuksla.
Monet Nickel Beltin työläiset Ja
farmarit, jotka sivumennen sanoen
enshnmälseksi tämän ajatuksen Va­paudellekin
antoivat, ovat melko va­kuuttuneita
: asiasta. Samoin "ite"
konservatiivit.
Eikä, se ole vallan tuntematon
seikka ' Torontossakaan. Sikäläisen
suuren aamulehden kautta maan
tunnettu työväenasiain toimittaja
Wilfred List on ilmeisesti saanut erl-koistehtäväkseen
tutkia Pohjois-On-
, tarion. eri vaalialueiden tilanteita.
Tutkimustensa perusteella hän on
julkaissut sarjan melko mielenkiin­toisia-
artikkeleita Globessa. Nickel
Belthi- vaalialueen asioita : käsittele­vässä
artikkelissa mr. List sanoo he­ti
otsikossaan "Nickel Belt Mixes^
Union, Party Politlcs" (Nickel
Beltin alueella sekotetaan unio- Ja
puoluepolitiikkaa). ' -
Todettuaan, että mr, Gillis on to-,
rypuolueen korkeimman^Johdon "kä­sin
valitsema" eJiidokas. Jota vastaan
eivät palkalliset töryt saaneet' esittää
omna ehdokastaan nimityskokouk-sessa,
mr) List sanoo konservatiivien
asiallisena toivona olevan, että te-räsunio
voittaisi Incon työläisten
edustusoikeuden- ennen vaalipäivää.
Ja sitten Social Creditin ehdokkaas­ta
(muistakaamme, että Nickel Belt
on suuri Canadan-ranskalaiskeskus)
hän kirjoittaa:
"Konservatiivien keskuudessa suh­taudutaan
Jossakin^ määrin tyydy­tyksellä
siihen, kun Social Creditin
ran.skanklellnfen ehdokas, 6t. Jean
de Baptlsten: AzUdan yhdistyksen
presidentti osallistuu vaalitaisteluun,'
konservatiivien toivoessa - että hän
(Social Creditin ehdokas) vähentäisi
mr, Godlnln (liberaalipuolueen rans­kankielinen
ehdokas — K) kanna-
;tusta ranskanlfleltä puhuvan 'väes-tön
keskuudessa . . . " ,
Näin sanoo torypuolueen ikioma :
lehti, sen tunnettu toimittaja, Nic­kel
• Belthi konservatiivien asiaan
"Suhtautuvan,
Mutta kaipa Vapaa Sana sitten­kin
"tietää" paremmin.
Muuten, sivumennen sanoen — Ja
älköön tätä imntako vielä meidän
sanomaksemme —< mr; List antaa
ymmärtää, vaikka hän ei nUn avoir
mesti • sanokaan, että myös Uuden
demokraattisen puohieen Nickel
Beltin' vaaUaluejärJestön Johtokun­nan
eräät Jäsenet laskevat olevan It­selleen
hyötyä sUtä, Jos saisivat mr.
GlUlEhi vaUtuksl — sillä kuten mr.
Lisi selittää, mr. GilUs on tarkoitus
lähettää yläkertaan, kuten sanotaan.
Ja itänen tilalleeö on suunniteltu
osasto No. 98 varapresidenttiä; Do­nald
McNabbia, joka on yksi huo­mattu
"sUmäntekeyä" uuden, deino^
ki-aattisen puolueen Johtokunnassa
Nlckei Beltlssä. ' _
\Missämäärhx pitää paikkansa-mr.
Listin vihje, että Uuden demokraat­tisen
puolueen sellaiset sihnäntdce-vät
klata mr. McNabb j a kumppanit.
oVat samassa: teerenpelissä torypuo­lueen
kanssa kuin Social Credltlnkln
-väitetään olevan. • sUtä saadaan: ai­kanaan
paremmat tiedot. lÄhän-mennessä
se on, el Vapauden, vaan
mr. Listhi vihje.
Ylläolevan perusteella sallittanee
kysyä:
avatko Vapaa Sanan toimittajat:
koskaan kuulleet Suuren Rahan har-^ ,
joutamasta; "Hajoita Ja hallitse"-
ohjelmasta?
Ja 'toiseksi, olisi todella mukava
kuulla,, ketä Vapaa Sana Nickel
Belth^ alueella kfuinattaa — mr. OU- :
lisiä vai Jotakuta muutako? •
' MikäR.^on kysymys meistä,.-se «a-V,
nöi^akoon, ennen' syömme vanhat ,
kalastushousumme ennenkuhi'' ää- - '
nestänune ketään torypuolueen eh-doHnsta.
— Känsäkoura.