Vapaus, April 29, 1952

              mmm
. i mimmi
V t'^^)-1 'f
Piki
}
m
.n 5'4,
m
r l
5 1; f>
Iii 3';i-ri;.'': 5'
Omaa xtf f^BOfsIi cansdians.
taUUbed K<nr. o. Id». Autborized
m eeeood tSaa maa tj tb» Post
CMBeo Dommnent, Ottftwa, Pub*
l&tod llirleo^ Tuesdays.
Ituradftyg aad fiaturdays Iqr Vapaus
gnblMilng Cooopafijr Ltd^ at 100-102
J2m 6t W4 Sndbuzy^ Ost^ Canaila.
Adrettlslng rates upon applieathm.
Tromlatlon fre< c l charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa:. i vk. 7 J O O ff kk. 3 , 7 5
3 k k . 2 ^
^ntdjmraSolffis: 1 vk. 8 J C 0 6 kk,
SuomesBa: 1 vk. 8 ^ 0 kk. 4 . 75
— Vapunpäivän jokdosta ci Vapaus ilmesty torstaina.
Ovet avoinna kaikille ^
Canadan kansallinen rauhankonferenssi kokoontuu parin viikon
kuluttua (toukok: 10-^1 l p . ) ^Torontossa, ja tätä kokousta ^ r t e n on
rmattu yksi kaikkein suurin kokoushuone, Massey Hall, missä on
noin 3,000 Istuinta. . ' !
Osallistuminen tällaisen suuren konferenssin typbön on elämys
niille ai^(tejtuijie; jö^ka:; järjesföjensäi Is^urojensa; ja seurakuntiensa
edustajuia tai ^yksityisinä 1cansa1ai5ina|)vat tilabuudessa siihen osallis^
tumaan. JCen hyvänsä on tämänluontoisiin konferenssihin aikaisemmin
osallistunut, hän on halukas tilaisuuden tullessa osallistumaan toiseen
samanlaiseen.
Torontossa nyt pidettävä konferenssi, rauhan, aseistariii^umisen
ja kansainvälisen kaupan puolesta on siitä erikoinen, että kajj^i rau-lianpuolustajat
ovat tervetulleita sinne.'Tosiasiassa kokouksen järjes-
'täjät ovat pyytämällä pyytäneet, että hallituksen edustajat, parla­mentin
jäsenet, unionistien ja muiden kansan järjestöjen jäsenet saa­puisivat
joukkomitassa tähän kokoukseen, osallistuisivat avoimesti kes­kusteluun^
tekisivät muutos- ja vastaehdotuksia, sillä kuten he sano­vat,
"Ovet ovat avoinna kaikille jotka /nitä tietä tahansa etsivät rau­haa".
^Me emme pelkää erimielisyyttä" selittää Canadan Rauhankong-ressln
edustaja miss ^ l a r y Jennison. "Jos mc pelkäämme tässä kon­ferenssissa
mitään, niin se on se, ettei erimielisyyksiä ilmaannu. ;
"Toukokuun 10—H p :n konferenssi on tilaisuus missä kokoon­tuu
ihmbiä, joilla on eriäviä mielipiteitä rauhasta, aseistuksen vähen­tämisestä
ja kansainvälisestä kaupasta ja heidän kaikkien odotetaan
esittävän vapaasti mielipiteensä."
Konferenssin puhujina esiintyy kolme maailmankuulua rauhan­puolustajaa:
Canadan Rauhankongressin johtaja, tri James Endicott>
joka nyt on kotimatkalla Kiinasta puhuakseen tässä suuressa rauhan­konferenssissa.
Belgian parlamentin sosialLstijäsen Mme Isabelle Blum on lu­pautunut
toiseksi puhujaksi, jos hänen tuloaan ei estetä Ottawan v i ­ranomaisten
laatiman rautaesiripun avulla, kuten näyttää mahdolli­selta.
Kolmanneksi puhujaksi on ilmoitettu tällä mantereella h3^in tun­nettu
tiedemies ja neekeriväestön oikeuksien puolustaja, tri W. E . B.
DuBois, jota äskettäin syytettiin >~. onneksi tuloksettomasti — Yh­dysvaltain
viranomaisten toimesta siitä, että hän on registcröimätön
"ulkomaiden asiamies" sen vuoksi kun hän puhiiu ja toimii rauhan-puolesta.
I
Lisää mielenkiintoa tätä 'konferenssia kohtaan on noussut aivan
äskettäisistä • tapahtuniistat ; Kautta mdan • o>i;=ruvepnut kuulumaan
ääniä, ett^k^atj^dan, Ritäi^ij uhkaavan t^pttömyydieA ivälttämiseksl ja
Yhdysvaltaili! yliheri^udcstal 1 yapautn
•kaikkien maiden; l^nssa^Jptl^; ovat siih^p'val|r^^
puitteissa,V ^ufef^foskoväSsi'pi^^^^^^^
talouskonferenssiV-missä tehtiin ^huoritottäviä^^I^^ eri
valtojen väliyäi-nihi nämä icaupahfeäjTitim^ laajertjähilstär vaativat ca
«alaiset äänet pvat tulleet entistä voimakkaammilcsi jä Kysyvät, miksei
Canadan'1ialli|us lähettänyt virallisigj, edustajia mainittuun kansain­väliseen
talouskonferenssiin. \. r:::^i'..
Kuinka laajaa joukkokannatusta Torontossa nyt kokoontuva!
rauhan, aseistariisumisen ja kaupankäynnin puolesta järjestetty kon-|
ferenssi saa, ja kuinka kovasti rauhanpuolustajain voimien kasvua
sodantekijät ja heidän politiikkonsa [jclkäävät, se näkyy ehkä par­haiten
siitä hysteerisestä propagandasta ja julkeasta peloittelusta,
joka on kohdistettu tri Endicottia vastaan; ei suinkaan tri Endicottin,
vaan vähemmän asiobta tietoisten rauhanpuolustajain peloittamiseksi.
Me emme kuitenkaan usko, että peloittelu ja panettelu voi estää
Toronton kokouk$ph onnistumista. Nc ihmiset, jotka puhuvat ja toi­mivat
rauhan säilyttänniisen puolesta — ja heidän suuri lukumäärän­sä
kasvaa yhä — o\at vakuuttuneita siitä, että tämän maan ja kansan
onni ja tulevaisuus on riippuvainen rauhan säilymisestä, ja että'he
suorittavat kallisarvoista työtä Canadan hyväksi. .Asiansa oikeuden­mukaisuuteen
uskovia ihmisiä ja järjestöjä on mahdoton peloitella. Us­kottavaa
onkin, että peloittclukampanjalla on vallan vastakkaiset tu-lokset,
mitä siltä on toivottu.
oaalikaamme sus n l ^
" C C F johtaja Coldwell osoittautui alahuoneen istunnossa
viikolla taas lyhytnäköiseksi . . . Se on C C F : n vanha tunnuslause
'kupatkaa r i k k a i t a ' . M u t t a korporatioita kupataan jo . . . M r ; Ab-bottin
(rahaministerin) mukaan korjjoratiot maksoivat yeroa $1.44
biljoonaa. Tämä jätti niille kokonaistuloksi $1.41 biljoonaa. Jos,
kuten mr. Coldwell olcttavasti Jmlualsi, tämä summa jaettaisiin C a ­nadan
viidenmiljoonan työläisen keskcny siitit tulisi $280 kullekin
• • • • •• .- • • _ ,
Säälikäämme siis rikkaita raukkoja yhdessä Globc and.Mail-leh-den
kanssa, jonka tolmitusklrjoitukscsia ylläoleva on lainattu!
On sanottu, että 'tilastot ehät valehtele, mutta tilastoilla voi­daan
valehdella". X iin myös tässä tapauksessa.
Olobe and Mail puhuu vain kori)oratioiiicn voitoista, jättäen tosin
niistäkin pois kuoletukset, vararahastot ja muut tulojen piniityksct,
mutta näiden voittojen "jako" suoritetaan Canadan kaikOle työkykyi­sille,
joiksi lasketaan 14-vuotlalsta ylöspäin kalkki paikkatyölaiset,:
farmarit, opettajat, lääkärit, lakimiehet, por\arlen valehtelevat sano-malehtimiehet,
poliitikot jne. Toisinsanoen, Globe and Mail ottaa
vain osan porvarien voitoista ja -jakaa"; sen koko kansalle huudahtaen,
että "rikkaita kupataan jo*: '
Kaunista totuutta! Ja vielä kauniimpaa asiain tulkintaa, sillä
mr. Coldwell ei ehdottanut kansaljistulojen yhtäläistä jakoa kaikkien
kesken. "Hän syytti, että hallituksen määrittelevä uusi vero vanhuu-deneläkelain
rahoittamiseksi suosii rikkaita köyhien kustannuksella.
Ja tässä mr. CoIdwell oli tuhannesti oikeassa. Kun hallitus määrää
2 prosentin lisäveron vanhuudcqeläkelain rahoittamiseksi samalla
^ t ä e n , että, tämä veroerä ei saa nousta kuuttakymmentä dollaria
suuremmaksi veronmaksajaa kohti, niin tämä on juuri rikkaiden
suosimista. Vanhuudeneläkelain varat kerätään nälnmuodoln pää­asiassa
köyhiltä ja tätä veroa joutuu maksamaan $6'0 niin $3,000
a n s a i t t a työläinen kuin sellainen jiorvarikin, jonka tulot ovat
$1,000,000 -vuodessa.
Sitäpaitsi Globe and Mail tietää varsin hyvin, ettei ''rikkaita
ole kupattu" missään tapauksessa liiaksi: 'Esitettäköön tässä muu­tama
esimerkki: Consolidated Mining and Smeltin Co:n mj-jTinit
(v. 1951) olivat $174.7 milj., mutta siitä se sai nettovoitoksi $50.7
miljoonaa, St. tLavnence Corporation kahmi $22 miljoonan myyn­nistä
$9.2 miljoonan voitot, jne.
jN^ämäkio ovat tilastoja, jotka sietää ottaa lukuun ennen kuin
f'
l l i l i i u Kor^I South PDrcuplnesta
täyui smmtmtain^ bubtlk. 2 7 pnä 60
vuotta.
Alex BakaU, Wannp, Ont., täyttää
vuotta toukokuun 4 pnS:
irlKJymme «ukalalatcn Ja tuttavien
onnitteluih n !
Mi(ä muut sanovat
ASIAT NE NIIN
SIXXEXXVJiT
; HauhanpuoJtajat «anovat iUeädn
m o r a a n 7as.ianpuol.aiik8i. Sodad-p
u o l t a j a t pit^ivät parempana puhUa
enfentSTneJi. Kedän hienostelunpa
on ymmärrettävää. On tieteeJllalä
laitoksia^ joiden tarkoitukMna on
taistella syöpää ^astaan.^ M u t t a ei o k
tietecJlisiä l a i t o k s i a , j o i d en t a r k o i t u k ­sena
olisi syö iän Istuttaminen. O h
palokuntia, m u t u missääÄ ei tiedetä
olevan rcgisteröityjä polttokuntlä.
M i l j o o n a t i.imiset pitävät pyhänä
r a u h a n ver.auskuvaa valkoista
kyyhkystä, -Mutta t u s k i n k u k a a n p a ­n
i s i palttonsa liepeeseen toaaskakot-k
a n k u v a a . . . — I l j a Ehrenburg, j u u ­r
i ilmestyneessä K E V A T - j u l k a l s u s s a.
• • *
KALUSTA HOMMAA
JA TUOTTOISAA
AFAABIA JOLLEKIN^
O n kysimys yksinkertaisesta l a s k u -
opista. Canadan puolustuslaitoksen
menot, Ulkomaista avunantoa l u k u u n ­ottamatta,
o n $1.7 bUjoonaa (eli m i l -
Jäardia Vap.) Meidän asevoUnis-samme
On 94.000. Tämä tekee vähän
yli 28,000 miestä kohti, y h d y s v a l t a in
<puolustuslaitoksen menot, ulkomailla
annettavaa apua lukounottamatu.. on
$51 biljoonaa. Sen asevoimissa on 3.5
miljoonaa. Tämä on vähän vaille
$15.000 miestä k o h t i . . . — Globe a n d
a i a U .
Monfarealilaisten
soDrtuddnius on
keskeytynyt
^ ' ^ M o n t r t a l . ' ToUkokuussa -1050 Jä-tettiln^
lltuönlari' O.V 6 . ' T y n d a l e l le
lääJlä r.llO islVon l a a j u i n e n «yyt«skir-
Jfcliriä,'^josiKi esitettiin n o i n 15,000 syy-töstä
70 entiitä Ja hyky«tä ÖJontrea^
U n pbliisivfrkbilljaa • v a i t a a n j a ' vaa-
• h l t t l i i i ' jtittteeh tutklinuks^ri t o l n i i t t a -
•tiittfä' hl'äerf"johdosta." flyj-teklrjei-nlSssä"
sairottiin."että: tathmik. l p .
1941 ja tÖukök-.ll p.' 1950 välisenä a l i
kana ky^rmykseätä o l e v a t - v i r k f t i l i j ai
•tovat ylläpitäneet järjestetyn pabeeU
i i s e n elämänslet^mis- j a suojelusjäri
;jcstelm&ä, mikä orr edellyttänyt p o l i i -
'sliaitoksen v i r k a i l i j a i n j a kaupungin*
valtuuston jäsenten t i e t o i s t a j a h a r ­k
i t t u a osallisuutta."^ Tutkimus mää»'
rättiinkin toimitettavaksi Ja sitä on
j a t k u n u t / useita pitkiä keskeytyksiä
lukuunottamatta y l i p u o l i t o i s t a «vuot­ta.
Keskeytykset ovat Johtuneet n i i s ­tä
k a i k e n l a a t u i s i s t a laillisista j u o n i t ­teluista,
JoQiin o n r y h d y t t y tätä tut­kimusta
vastaan, sen pitkittä;miseksl.
vaikeuttamiseksi Ja lopettamiseksi.
Kaupungissa sanotaan olleen m a ii
nittunai aikana 400 enemmi&n t a i vä^
hcmmän j u l k i s t a porttolaa Ja p e l i -
p a i k k a a Ja että kailckiaan n o i n 12,000
henkilöä oh saanut tblmeentuionsa
tämänlaatuisesta Järjestetystä paheeU
lisesta elämästä.
Tämän tällä erää keskeytyksissä o-
Icvan tutkimuksen johdosta o n 19 e n ­tistä
ja nykyistä M o n t r e a l i n p o l i i s i ­l
a i t o k s e n v i r k a i l i j a a nostanut 8 5 2 , ^
d o l l a r i n korvauskanteet tutkimuksen
aiheuttaneen syytekirjelcnäni l a a t i j o i ta
vastaan. Ykisl heistä bn Paciflqufe
P l a n t c . entinen korkea pollislvirkälll-j
a . j o k a on tblmhiut mm. p o l i i s i l a i t o k ­sen
sivcysosaston päämlehcnä. Jossa
ominaisuudessa hänen pitäisi tietää
m i t e n asiat ovat olleet.
SyytöskirJclmässä m a i n i t a a n k a i k ­k
i a a n n o i n tuhannen todistajan n i ­met,
mutta tähän meimessä on heistä
kuulusteltu, a h d a s t a a n murto-osa.
Itaubankyqrmystä. aseistuksen vä^
hentämlstä ja kaxuaIXK&Ustär kaup^
paa käsittelevä'koko Canädaakasit-
^.ävä konferenssi kokoontuu T o r o n t o s -
i a toukokuun l O ^ t l pnä. Tästä k o n -
.'erenssista, Joica pidetään Masseyr
aaallssa, uskotaan muodostavan s u u ­rimman
tämän laatuisen tilä'suuden
.nitä Canadassa öh k o s k a a n ennem-n
i n ollut. Sc e i s a n a n Vaitinai£essa
-ncrkityksessä ole sen parenmain vuo­sikokous
kuin ' m.liilenbsoitaskaan,
.nutta se o n yleisen mlelipit«eo esUIe-cuontit
laisuus, missä voidaan esit-
;ää kaikenlaiset näkökannat; siitä,
n i t e n r a u h a v o i t a i s i i n t u r v a t a — j o ta
jxelkein k a l k k i haluavat - - ' k u i n ka
/ o l t a i s i i n vähentää aseistautumlsohr
Jelma, j o k a a h e u t t a a n i i n p a l j o n t a -
.oudcllisia .vaikeuksia monissa maissa
.a k u i n k a .voitaisiin p a l a u t t a a Tuhan-imaiset
kansainväliset kaujq>asuhteet.
Tällaisen selityksen antavat C a n a -
Jan rauhankonferenssista Canadan
i a n h a n k o n g r e s s i n toimistossa, 289A
Church St. Toronto, työskentelevät
lenk löt, missä M a r y Jennison, yleis­sihteeri
j a B r u c e (Mlckleburgh, j u l k i -
«uustyön j o h t a j a . (He .selittävät, että
k a i k k i mitä Rauhankongressl' tekee
on ajan. p a i k a n j a t e k n i l l i s t e n Järjes­telyjen
suorittaolinen tätä, yleisen
mielipiteen esilletuomista varten.
B A U H A A N O N M O N T A T I E TX
" C a n a d a n Rauhankongressi ei p>'rl
tyrkyttämään kenellekään konferens­s
i i n osallistujalle valmista ohjelmaa',
sanoi M l c k l e b u r g h . k u n häneltä k y ­s
y t t i i n minkälaista suunnitelmaa
Rauhankongressi esittää. " M e ' 'omak­summe
käsityksen, että o n olemassa
monta r a u h a a n Johtavaa tietä, monta
er. laista menetelmää, monta hyviää
suunnitelmaa, k a i k k i hUoinlöh äinsait-
Eevia. Siellä saattaa löytyä monta
Uimista, j o t k a voivat tehdä arvokkaita
esityksiä* lunsairivälisten. probleemien
eelvittämiseksi. probleemien j o t k a vie­vät
meitä sotaa k o h t i . Monet näistä
ihm aistä eivät Jostakin syystä halua
liittyä mihinkään järjestöön t a i mie­lipidesuuntaan.
Nämäkin ihmiset ovat
enemmän kuin tervetulleita v k u t s u -
maamme mielipiteitten eslttämisti-l
a l s u u t e e n ' . s e l i t t i ; M l c k l e b u r g h.
M u t t a eikö konferenssi.olekaan s i t ­ten
edusta jäin, ' v a l i t t u j en huomioi tsi-
J a l n j a e r i Järjestöjen kokoontumisti-laisuus?
Tähän i kysymykseen vastatessaan
M i C k l e b i i r g h s a n o t ' m m : "Siellä, tulee
t i e t e n k i n olemaan v i r a l l i s i a e d u ^ j la
ja huomioitsijoita j a myöskin monet
sitä val'ten perustetut järjestöt; ovat
edustettuina. Mitä enemmän niitä o n
sitä parempi, sillä v a l i t u t edustajat
edustavat suurempia mieliplderyhffiiä
olkootpa mielipiteet A t t c n minkä­l
a i s i a ' t a h a n s a . O s a l l i s t o j a i n ei. k u i ­tenkaan
tarvitse o l l a järjestöjen'edus­t
a j i a , naapuriryhmä, työpaikkatyh-mä.
hyvänsä voi lähettää keskuudes­taan
j o n k u n puhumaan heidän n i ­messään.
Lukuisat yksilöt voivat
myöskin o l l a h u o m i o i t s i j a i n mukana.'
COBBESPONOING BEGISTBATtON FOtOI
Please enroll me a s a corresponding delegate 5- <Begistration fee $1J)0)
Xenclose $ . . . . . . ' . . representhig s . , . . . . . . fee, $ . . v . . . . - voluntary donation.
''t {Same} (Adäress)
.3ljV9ä k i i l e e J ^ i j ^ ilmoittautumiskaavake. KirjceUisesU
t i f o i i ^ ö ^^ huomauksensa konferenssin k y -
m u i t a 'sen lisäksi'Ibfvotaan vapaaehtoisia l a h j o i t u k s i aJ
rauhankysymyksessä'*, o l i h e t i k o h t a i -
hen vjtstäto.^ ^Maailman R a u h a n n e u ­vosto
o n omaksunut k a n n a n , e^tä v i i ­den
suurvallan tulee ryhtyä neuvotte­lemaan
Ja solmia rauhansopimus;
n i i d e n tulee hyväksyä t a r k a s t i kont­r
o l l o i t u asteettainen aseistuksen v ä ­hentäminen.
Julistaa laittomaksi a t o -
m'pommi ja k a i k k i muut samanlaiset
Joukkotuhon aseet — n i i h i n kuuluen
bakteeriaseet ja asettaa atomiener­gia
tarkan kansainvälisen k o n t r o l lm
alaisuuteen. Tässä on pääasiassa
meidän kantanune, m u t t a siitä h u o l i ­m
a t t a me emme h a l u a työntää sitä
kenenkään kurkkutm. Mahdollisesti
myöädn t o i s i l l a o n hjrviä ehdotulcsia,
sillä loppujen lopuksi ei ole p a l j on
väliä m i t e n saavutanmie r a u h a n k u n ­han
<valn sen saavutamme."
BAUHANKONGBESSm TTO
" M i k ä l i on kysymyksessä meidän
Järjestömme Canadan -Rauhankong­ressi
J a miaaknnnahlset rauhanneu­vostot,
n i i n me toivomme m a h d o l l l -
s i m i n a n monen i h m i s e n liittyvän n i i ­h
i n jäseneksi j a k a n n a t t a j a k s i , acutta
tällä e i o le mitään tekemistä konfe­r
e n s s i in : o s a l l i s t u m i s en kanssa. Jär­jestömme,
päätarkoituksena : o n saat­taa
rauhankysymys mahdollisimman
l a a j a n k e s k u s t e l u n ' a l a i s e k s i ; : . Mitä
v o h n a l ^ a m p i meidän Järjestömme
on^ 'sitä laajemmalle voimme u l o t -
taa keskustelun rauhasta Ja- s a a t t aa
J)allitnksen ovelle Canadan kansan
m l e i i r t t e e n - " . ,
Entä p o l i i t t i s e t puolueet, k u t e n C C -
P, liberaalit* y j n . Tulevatko ne o l e -
t n a a n edustettuina?
-'£i' puoluekokoomuksina. Rauhan
kysyinys o n yläpuolella puöluekysy-n
^ s t e n ifa n i i n ollen puoluenäkökan-toja'i
«l luDa kokouksessamme le^ttär,
W ä i ^ . :<Voidaan sanoa ,ettyiÖ]kkl p o l '
l i i t t i s e t näkökannat ovat kpnferenfr-^
sissä/ e d u s ^ u l n a ; sillä ^nnOkeua^»
jokainen (unaa y h d e n tai t o l K h ^ p o l i j ^.
t i s en mielipiteen. M u t t a e i ole
p o l i i t t n e n koiäfercnssi vaan f rauhan.^
konfä-enjtel; iTämän ttUcfe; ^ 'ehdota-tomästi
selvän.
. ** ' A v o i n keskustelu 'meidän k a i k ­k
i e n toivoman r a u h a n saavuttamisek-ci'
päättyy konferenssikutsumme.
Siinä o n toukok. 1 0 päivän konferens­sin
keskustelujen perusta."
(Rauhankongressin toimitsijat ovat
pyytäneet sanomalehtiä olemaan a p u ­n
a konferenssin saattamiseksi m a h ­d
o l l i s i m m a n laajojen j o u k k o j e n m i e ­lipiteitä
edustavaksi. K a i k k i a sano­malehtiä
on pyydetty Julkaisemaan
kirjeellisesti edustettujen i l m o i t t a u ­tumiskaavakkeen,
Jotta tuhannet c a -
nadalaiset «voisivat sen ha^'aita.
:TÄT
PXIVAN SELVAX
Erästä kauppiasta syytetäia t,*.
llnväärennyksestä j a häntä k m vJ
J ^ l i l s i o l i menettää kätSS|
— Sanokaa n y t suoraan osko
teidän käsialaanne?
r - E i ole.
— Voitteko tehdä valan sutä»
—»Kynä!
^ r - ( M u i s t u t t a a k o se teidäa
alaanne?
Sitä: e n usko.
:? -ri- E t t e usko! E i mitään
Teidän pitkä'.sanoa muistuttaisi
teidän käsialaanne.
-T- Sitä. minä en voi tehdä.
. — Ettekö todellakaan voi
muistuttaako se teidän
— Blinä e n todellakaan tiedä^|
— Ette tiedä! Miten se on
tettävissä?
. — . K o s k a minä en osaa
j u l i s t i syytetty. .
:n vetoomus vappuna
maaliman työläisille
Maailman Anuuattiyhdistysten
Uitto on osoittanut koko maailman
tydlälsille seuraavan -vetoomnluen:
M a a i l m a n ammattiyhdistysten L i i t ­to
osoittaa teille veljellisen tervehdyk-scnsä
Vapptma 1952.
Se kehoittaa teitä tekemään v a p u n -
päTtvästä suurenmoisen kansainväli­sen
työläisten yhtenäisyyden päivän
ja koko m a a i l m a n kansojen y h t e e n ­l
i i t t y m i s e n päivän. •
Tehkää maassatme. vappumicleno-soituksesta
työtätekevien joukkojen
v o i m a k a s . t a H d o n l l i n a l s u . ; * i ,
K o k o o n t u k a a , liittykää yhteen, or
soittamaani tätäj rtal toa'J f; -. -; M i ; ! !
- - 'kiiku iy^sL^iyi.,
väUj
KIBJEELLINEN «DVSTVS
k u i n k a on m a h d o l l i s t a saada täy-delimen
m i c l l p l d e - e d ^ t u s sellaisilta
p a i k k a k u n n i l t a mistä on hyvin,pitkä
matka Torontdbn. kuten äärimniäl-sestä
lännestä Ja idästä?
"Tämäkin vaikeus o n helposti Jär­jestettävissä.
Vaikka me toivomme­kin
persoonakohtaista edustusta ja
kollektiivista ryhmien edustusta, n i in
me käsitämme ettei sitä voida tehdä
kaikissa tapauksissa. Farmarit eivät
tähän a i k a a n vuodesta v o i jättää k y l ­vötöitään,
työläisten o n usein vaikea
saada vapaata Jne.
•Tästä syystä tulee olemaan n ^ ö s -
kln kirjeellisesti edustettuja, s e l l a i ­sia
jotka rckisteerautuvat kirjeclllses-
M a a l l m a n ka
kknykset
•He halu
— Jatkuvaa elintasonpa^ taloudel­listen,
^ojlaälistfenjfa sittkiVksellistei
olojensa paranfeHiSstät.'/ . ; :'. •
. r - /rauhaa, j a ,s?n.pys),yttämlstä o i|
kealle ja..kestävälle,pohjalle, ,j
, amerikkalaisten Joukkojen K i if
nassa j a .Korpassa- toimeenpaneman
bäkteeriaseldett'*äy.tön T^ipymätönti
keskeyttämistä/ - i i . / . ^ - / •. . j
; — tästä suunnattomasta i l k i v a l l a si
ta vastuullisten sotarikollisten
töntä tuomitsemii^ta<-.: r<-: r .v
. H e tuomitsevat lyrltästi:-siirtomaa-orjuutuksen
Ja k a i k k i sorron j a s i i r*
tomaavallan pystyttämisen jdrityksek
He haluavat maailman kalkkien
työläistet: krskinäistä Uittoa Ja a v u n .
antoa slckii maailman k a i k k i e n a m -
matiUIsteu Järjestöjen Uittoa.
He haluavat myötävaikutcaa e r i p o ­l
i i t t i s i a , taloudelUsIa j a y h t e i ^ u n n a l -
lisiä Järjestehniä edustavien kansa­k
u n t i e n rauhanomaiseen kanssakäy­miseen.
K a p i t a l i s t i s t e n maiden, puollsihrto-maiden
j a sih^omaiden työläiset t e ­hostavat
taJstelujäan, Joiden perus­piirteet
ovat samat.
He taistelevat:
— klireeUlsten taloudellisten v a a t i ­mustensa
' puolesta j a elintärkeidfen
välttämättömien tarpeittensa tyydyt­tämisen
puolesta, .
i — , a m e r i k k a l a i s t e n i m p e r i a l i s t i e n Ja
monopolistien m a i l t a a n ivaatiman s o -
tatalouden seurauksia vastaan,
—' demokraattisten Ja a n u n a t i U l s -
ten oikeuksiensa puolesta.
<He taistelevat kansaUisen Itsenäi­syyden
puolesta j a siirtomaaorjuutuk-seniiölstamisen
puolesta.
KaikkiäUa näissä mäissä työläiset,
miehet Ja naiset odottavat a m m a t i l ­l
i s i l t a Järjestöiltään pysyvää apua
taistelussa k u r j u u t t a Ja h e i h i n k o h ­distuvia
sosiaalisia v i t s a u k s i a (vastaan.
K a i k k i a l l a NeuvostolUtossa, K i i n an
kansantasavallassa, kansandemokra­t
i a n maissa. Saksan demokraattisessa
tasvaUassa työläiset edistävät Ja' a u t ta
vat intomieUseUä. klihkeäUä työllään
maittensa taloudellista j a sosiaalista
nousua. . ^ . . . j.
Näiden L o m a n ^kohtalonsa^ herrojna
olevien ^katrsojen' tfuuremiioitel' edia^
tysaskele^tHövat' ensiarvoisen tärkeä
apu 'rauhanvoimien' rvahvistamiseksi
maaUmk^l • Nämä-Jatkuvat! e d i s t y i -
äsk^eet?sd;^''^,sosi)AaUseim: e^^ killti^
tuurlsellalaläua herättävät: l n t < » ' ' ja
taisteiumieltäkäikkicn maiden työläi­sissä.
' ' •
. koko maailman työläiset, miehet
Ja naiset! ^ • . ^ .
Totenttäkaa yhtenäisiyyteiU)^ i n -
jittakaa lasjenuka» sitä 'tat«nr-dellistexi
J9 sosiaalisten, vaätiniis-,
tenne Toiton |>aoIesta Ja anmätil-listen
oikeokslenne pooldsiamlsck-
8i!
Paljastakaa Ja eristäkää häjött-tajat
kaäcilaUa, missä heitä on!
Käykää rohkeasti puoIUmaan
nhaittia^raahaa! !
Vaatikaa sotarikoUlsien fnonilt-
• \semistar:.'-:'
Voilmlstakaa työläisten kanssln.
Välistä soUdaarisuatta, työvä.enr
. luokan lunsalllsta ja kanaalnvälis-
- tä yhtenäisyyttä!
Eläköön'MaaUman Ammattiyh­distysten
Uitto!
Eläköön Vai>pa!
Suomen kotimaiset
hiriiiat edelleen
noususuunnassa
Helsinki. (VS) — TilastolUsen
Päätolmiston laskehna t u k k u h h i t a i n -
deksi m a a l i s k u u l t a osofctaa kotimalsr
ten tavaroiden h i n t o j e n oUeen J a t k u ­v
a s t i noususuuimassa. Tämä koskee
eritoten maataloustuotteita, Joiden
hinnoissa o n tapahtunut tl5 pisteen
nousu h e l m i k u u n indeksUn «verrattu­na.
Tuontltavarain h i i m a t sensijaan
Ova\ olleet vähäisessä laskusuunnassa
Ja koko tukkuhintaindeksl o n s i t en
pysynyt samassa pisteluvussa kuin
; helmikuussa r;eU 1849 pisteessä. V e r -
taUkseh-! vuoksi mainltta.koon, ^ että
' vUöd^n 'f95i' inaaUskuus^Lbaöilti i t j ^ -
Icuhlntaindetoi pistelukua lie93.;joten
hotlsu vuttien a i k a n% pn^oUut 156 p i s -
Länsi-Saksa soln£
kauppasuhteita
idän maiden kanssa
.^otimalstcn hintojen'nousu kuled
sJatnbttÄ'' on' "kohdistunut, .ien5/sljä>sa
• hJäli^fsBstuptteislin» ijoiista i v U j a n i Ja^
yijj^tuo^deh sekä' "muiaett - kasvl-i
kunnasta vvsaatu jen-"' elintarvikkeiden
hlnnat^ovötihousseet 11 pistettä, e-
B o n n . —'Länsi-Saksan Iiii
p a r l a m e n t i n ulkoasiain vaildkonta
p a r l a m e n t i l l e esittänyt vaai
kauppasuhteiden avaamisesta
vostolUton j a kansandemokraal
maiden kanssa.
VaUokunnan ehdotuksen tarby!
osottaa myöskin se. että vaikutiuii
täinen k a u p p a - j a rahapiirejä edct! |
va Handelsblatt (Elauppaläiti) titdj^
taa, että l a a j o j a kauppasopimoksis
tehty Länsi-Saksan Ja Kiinan
santasavallan kaiusa. Pekingissä
m i v a n vientikorporation kanssa g
tehty 300,000.000 saksanmarkan
pa.
Nämä tapaukset osottavat, efi
länsi-Saksassa, yhtä hyvin kum IB
s i s s a k i n länsivaUoissa, ilmenee
naUisuutta Y h d y s v a l t am taholta
tettua kauppaboikottia vastaan,
tuhoo näiden maiden taloudea
yhä .voimakkaampana kohoo /
v a l t o j a arvosteleva ääni kun Setä
m u U ' tunkeutuu Euiioopan
m a r k k i n o i l l e Ja käyttää u i
p a k o t t e i t a kauppa-alalla.
- 2 vuoden a j a n • ovat Ruhrm
"suuslaitosten Johtavfanmat miehet
rostäneet, että Länsi-Saksa — joJ
haluaa taloudeUisesti elää — d
k a t k a i s t a - kauppayhteyksiaän KS
kanssa. -
läljukunnäsbc: s a a t u j e n e l i n t a r v i k k e i ­den
. ^ i ^ a t j s e n s i j a a n ovat laskeneet 3
plsteeUä/ii . l a n n o i t t e i d e n h i n n a t jovat^
rictiim^{%S pisteellä j a rehujen.5 p i s - '
teelliäl, ä q ä ^ i s - t e k n i l l l s t e h - 4yaräm
h i n n a t i Ayat.-nlinikä|in. nou^usuiinnas-;
s a ^ v S ^ h i . l a s k u o n t a p a h i u n u t v u p -
t s ^ l a f t a h k a t a v a r a l n «innoissa — 50
pistettä — sekä kehruuahieiden j a k u -
tomatavarain kohdaUa S pistettä.
T u o n t i t a v a r a i n yleisindeksi o n p u d o n ­nut
6 pisteellä, m u t t a kulutustavarain
sensijaan'kohoimut 5 pisteeUa. K o t i ­maisten
t a v a r a i n yleisindeksi o n k o -,
h o n n i i t 4 pistettä.
— Yhdessä.kuutiojalassa puhdasta
kivihiiltä o n energiaa riittävästi ke­hittämään
siUiköä rUttävästi sähkö-:
s i l i t ^ a u t a a varten ^ 1 päiväksi.
Nainen siäi surmansa
täpaturmalaukauksessa
Cpbaltissa
Coibält^;—Viime lauantaina s a i
': surmanisa m r s . D o r i s M o n k keittiös­sään
k u n hänen miehensä käsitte­l
y n ä pyssy laukesi valiingossa.
Tapaturmassa surmansa saaneen
mies K e n n e t h Monde k e r t o i (poliisiUe,
että ihan puhJdlsti pyssyn perää k u n
äe': läitkesi vahingossa; K U i i l a t u n ­keutui
m r s . M o n k l n pään läpL
Sanomalehtimiesten
lakko Italiassa
l U l i a n K a n s a l l i n e n Lehtkmieslllttd
i l m o i t t i perjantahia. että kaikkieii
l e h t i e n henkUökumuit menevät h u h -
t i k i r j n 23 pnä 24 t u n n i n lalckpön
korkeimpien paXdcoJen puolesta. L e h ­t
i m i e s l i i t o n puheenjohtaja on van­hempi
valtiomies j a entinen ItaUan
pääministeri B m a n u e l O r l a n a o.
. K a i k k i I t a l i a n unlot ovat- päättä­neet
kannattaa lehtimiesten taLite-lua.
,
Yhtenäisen Saksan
muodostamisen puolesta
Hampuri. — Täällä p i d e t t i i n viime
v i i k o l l a mlclenosoittis. jossa hyväks-s
y t t i i n päätöslauselma yhtenäisen
Saksan muodostamisen puolesta. Pää­töslauselmasta
vaaditaan hetlkohtals-ta
neuvottelujen a l o i t t a m i s t a . ,
t i Ja samoin esittävät mielipiteensä j ä
ehdotuksensa. Näin ilmaistut m l t i l -
piteet merkitse\-ät saman k u i n jos y k -
kislö puhuisi kokouksessa. Meillk on
erikoisesti tätä v a r t e n l a a d i t t u j a k a a ­vakkeita
j a m e olenune saaneet h u o ­miota
kaikissa maakunnissa.
'AMe kuitenkin haluamme vielä t u ­hansia
khrjeenvaihtoedustajia lisää,
on tärkeätä saattaa kuuluville C a n a ­dan
kansan y l e i n e n mielipide r a u h a n -
kj-symykscstä. Joko yhdellä toL t o i ­sella
tavaUa. Me puolestamme . p y y ­dämme
Jokaista, peraooiiallisla kuten
i i r j e e U i s e s t i edustettujakin, ilmaise­maan
vafai- oman k a t s a n t o k a n t a n a.
Mc emme k e h o l t a Uttymään Canadan
Rauhankongressin enempää kuin~sii--
hen liittyneidenkään Järjestöjen j ä ­seneksi
— t o s in toivomme sitä."
MIELIPITEITTEN ILJLMSU
. 'Mitä me haluamme toukok. l O ^ i l
p:n konferenssissa on se, että C a n a ­dan
ihmiset ilmaissevat mielipiteiensä
rauhankysymyksestä, aseistuksen^vä­hentämisestä
j a kaupasta — eikä e-nempää."
,
Tarkoittaako ' sc. ettei Canadan
Ranhankongressllla ole määriteltyä,
kantaa r a u h a n asiaan nähden j a eikö
sc pyri rakentamaan Järjestöääh?
" V a r m a s t i meillä on kantamme
Sukkatehtaan työläiset
saivatv parannuksia
; Gi«nby. —:'Täällä monta viikkoail
^ossa olleet Nordic-sukkatehtaan tjif
i^läiset voittlyat huomattavia pans
nmksia yhtiön . kanssa tehdyn s?:
muksen perusteella.
Nämä työläiset ovat katolisen^
d i k a a t i n jäseniä. Tama sopimus«
taa työläisille 19 sentm tuntipalb |
korotuksen j a siitä on 10 senttiä tus |
nehtlva h u h t i k u u n 15, 1951. liäl
R a i K T f o r m u l a n työsuhteet Ja työn
kön lyhennyksen 45 tunnista « t t |
tiin.--
Ruotsi seuraa A-liiton i
yariistusohjelmaa
D e t r o i t i s s a antama-^aan lausuim»
sa Ruotsin pääministeri Eriaals
myönsi R u o t s i n seuraavan A-lii
p o l i t l i k i i a a . "Ruotsi pffricii pi
puolustuksensa korkeimmalla
muiden 'demokraattisten' maiden t»
paan." Tämä on tapahtunut ba£'
m a t t a sUtä, että Ruotsi ei ole l i i *
nyt A t l a n t i n sopimiacseen".£anollii: ;
-vuodatamme kv-j-neleitämme 'kupattujen rikkaiden*' kurjan ase­man
johdosta. Lisaksi, jos rikkaita verotetaan ylöttörrtisti, ne
voivat helposti päästä siitä taakasta antamalla tehtaansa ja laitok­sensa
kansakunnan käytettäväksi sanoen, tuossa on, me r>hd>-roroe
toisten kanssa työhön tuntipalkalla. Insinöörit, agranoomiti j a
muut teknikot voish*at edelleenkin huolehtia siitä, että työt edistyi
vät. • ' ' ,
!• •••• fisaa
K u n hoksasimme, että viime t o r s - e i anneta s e n p a p e r h i a r v o a ' m i l l e he
on präntätty.' >
M u t t a kaikiesta huolimatta hän ei
saata olla. hlhkaiseinatta, ettei h än
••repäise nuttuaan. v a i k k a j o k u '.val­takunta
kävisikin rysiän-kimppuuh".
T o i s i n sanoen, että hänellä el ole m i ­tään
sotaa ja.sotavarustelua vastaan,
enempää k U i ^ Oli s i l l o i n k u n H i t l e r in
A a t u n JohdoUa p a i n u t t i i n " k o h t i i n ­haa
itää". ; •„ '
K u n h a n el t a a s jälkeenpäin seturaisi
i t k u Ja vaUtus, kuten t a l v i - Ja r i e m u -
sodan jälluen, k u n siellä " i n h a na
idässä" se savijalka-Jättiläinen p o l -
Icaisi v a r p a i l l e J a p o t k a i s i t a k a i s i n.
Se siitä; J a s i t t en uutta löylyä t u ­paan,
v a i k k a henki salpaantulsL
Eräs vancöuverllainen ystävämme
on lähettänyt lehdeUemme j u l k a i s e ­mista
varten sieltä "rautaesiripun"
takaa tuUeeh kirjeen (Julkaistaan
kokonaan toisessa i>alkassa Iditeäm-me).
josta käy selvlUe minkälaisessa
" k u r j u u d e s s a ' j a "orjuudessa" siellä
ihmiset elävät.
Näio siinä kirjeessä sanotaan:
t a i n "sotauutisessa" Pekka esittäytyi
t a v a l l i s t a tuiniempana, tuskin nah­koihinsa
sopien, iiHhäjattelinune, e t ­t
ä mitähän olisi jos lisäisimme vielä
vähän löylyä.
Katsokaas, asia on n i m , että P e k ka
suuntaa kaikki raivonpurkauksensa
V a p a u t t a jä s e n l u k i j a k u n t a a , sekä
yleensä k a i k k i a rauhaa Ja iämisten
tasavertaisuutta puolustavia vastaan..:
Edellämainitim tulistumiskohtaitk-sen
oli Pekka saanut siitä, että Vapaus
m a h i i t s i k a i k k i a l l a maailmassa tunne­tusta
asiasta, Irainka Neuvostoliitto
k a n n a t t a a ioriaallman-valtakuntien r i s -
t ' f i i t o J e n irauhaUista r a t k a i s u a Ja että
se näkee mahdoUiseicsi kapitalistisen
Ja sosialistisen Järjestelmän r a u h a n ­omaisen
rlnnakkaisblon.
Mitä Pekka sen sifiiteen juloilstelee,
uhkailee j a manailee o n n i h i tyhjää j a
kevyttä roskaa, ettei siitä kannata
m a i n i t a . siUä sehän o n sitä v a n h a a . . .
A i n o a m i k ä o n vähän uudenpaa o n
^ se, k u n hän t u n n u s t a a : "Meidän mie­lipiteemme.
oUvatpa ne mitä hyvän­sä,
eivät t u n n u enempää sodan v a l ­misteluissa
k u i n xvllden vastustamises­s
a k a a n . "
•-' e u r u l l l s t a k u u l l a , k u n sanomaieh-tlmles
o n t u l l u t vakUilttuneeksl, että
hänen sanoillensa j a kirJoituksiUcnsa
. •*... Olen hyvässä vohmlssa, m i -
nusfil on*tehty p a l j o n remonttia:
nolckareiät Isonnettiin, kuve n e u -
lottUn Ja sydäntä lääkittiin J o i t a ­k
i n kuukausia. NUn tuU u u s i nUes,
eikä maksanut mitään, s a i n vielä
p a l k a n sairaalassa oloaJalt|i. se o n
J o t a k i n Jota siellä c i s a a . . . " .
• O n selvää/ että P e k k a manaa cdel-läolevan
bolshevistiseksi propagan­daksi
j a päästelee J o i t a k i n katukieleen
k u u l u v i a ..voimasanoja j a ehkä taas
uudeUe.en j u l i s t a a , ettei hänellä ole
nutääh äitä vastaan v a i k k a Joku valta
kävisikin ryssän khnppuun.
J a mikäli jrllämainlttu k i r j e on k y -
symykscssä„niin bolshevistista p r o p a ­gandaa
se o n k i n ja kaUckcin v a a r a l U -
s i n t a laatua.
O l i h a n suorastaan hävytöntä kertoa
"läntisen elämäntavan", maissa j a a i ­van
iiänlämaäo. naapurissa, kulnica
vanhiikBisbt j a > i i r a t e^
sosialismin maatea, missä "läntinen,
.elämäntapa" hyväksyy olemaan vaip'
t e r r o r i a Ja k u r j u u t t a . ; „ 'l^^^ I '
TääUä länneUä pitää kertoa .asiat
sUhen tapaan k u t e n eSim. <Päikä v i i ­me
t o r s t a i n "sotauutisessa', että " V e ­näjällä
kuin. sen nukkevaltioissakin"
pidetSitn . neuvostojärjestelmää . yllä
t e r r o r i l l a , k u n t a a s :iänsimalset j ä r ­jestelmät
pysyvät pystyssä piatimiUä
pitelemättä*.
J a kuitenkm, NeuvostoUlton j a k a n ­sandemokraattisten
m a i d e n budjeteis­ta
on v a i n murto-osa v a r a t t u puolus-t
a r k o i t u k s i i n , k i m t a a s "läntisen elä-mänuvan"
maissa cnemmät puolet
haUltuksen verotuloista käytetään a -
selstuksccn j a a r m e i j o i d e n yUäpltoon.
M u t t a ihmiset ovat ihmisiä. K u n
esim. vancöuverllainen t a i k u k a h y ­vänsä
saa NeuvostolUtosto j o l t a k in
omaiseltaan tai hyvältä ystävältään
kirjeen,' Jossa tämä tuttavalUseen t a ­paan
kertoo s u u r j t a rakeimustölstä,
luonnonuudlstamlsestä. suurenmoi­sesta
lasten Ja n u o r t e n huoltamises­ta,
valtavasta.urheilun kehittämi»
tä. täystyöUisyydestä, sairaiden
paasta ja palkallisesta boidosU
vanhusten elämän turvaamisesta,
se ei ole vaikuttamatta.
Siinä e i a u t a "läntisen el
van' apostolien, ei. enempää peöoj
k u i n muidenkaan häpynsä
parjaukset, vakuuttelut eikä xainO'
purkaukset. / . j
•Ihmiset pysähtyvät ajattcleoaÄ
o l i p a se s i t t en kuinka syntinen-t^
tahansa. He ajattelevat nila
. . . . .näintääUä. '..r^
(katsotaanpas vaikkapa pulieea»*
l u t t a vanhuuden huoltoa.- .
- K u t e n lainaus osoittaa - j|
seuraavat tietää sen muutenkäij-
Neuvostoliitossa o n vanhuksilla
vapaa yUäpito Ja saavatpa «eli
k a n k i n .
Täällä, mikäU vanhuksille
annetaan välttämätöntä apua,
tctään se veroina köyhältä
siliä r i k k a l t t e n k a a n ei tarvitse
rahoittamiseen maksaa juuri
pää k u i n köyhienkään.
Sama pitää palkkansa salrai
toon nähden.
MlkäU työläiset mleUvät sitä
on se heidän itsensä muodossa
toisessa maksettava, huolimatt»
tä, että k a p i t a l i s t i t kiskovat
loksista m u h k e i U voittoja.
K u n sitten kerrotaan k u i n k a^
vostoliitoasa työläiset saavat
a i k a n a a n täyden palkan ja
sairaaholdon, h i i n ei sitä voi
miksOcään-muuksi kuin
bolshevistiseksi propagandako,
saa oikean •länsimaalaisen"
nemaan. — K u l k t u - i .
1
Unto »1
Päi
RUl
224 i
•• Matkustaes!
naan — radio
. kemaan yaitj
jjän teoksensJ
mukana matk
kirjavien kan
. y^liälukuisten
ganiojedien e(
teinen Baikal
siirrymme M a
Tekijän mu
maan kimalal
hänet loydanr
riisi-, maissi-taksemme
l ah
lonpojan maj
kuuntelemme
paan muurat
Käymme koul
tustumme pre
Sunjatseniin s
roksen .. .
Kirjassaan
dit hauskasti
haan kulttuuri
lehdet joutuva
Pearl S
360 si
Pearl Buckii
V joka kertoo A i
demiehen, toh
heistä nykypäi
jan keskeism (
kijä perusteen
gin läheUa sij
missä budhanr
halUtsee yksin
Pearl Buck
kantavasta j a
man varjoista,
huuden raueni
vaisuudenuskoi
nalamen elami
men lampoon.
nut todempaa
maania kuin U
Frances sm
332 ST
"Syd-äo j a .t£
mään mahtui;!
. heikompi l u om
joka uskalsi tu
kutsua. Mutta
' talteiUjam, k i i
joka romantiiki
sa 1800-luvtm I
uuteen kukoist
Pearl S
O
324 sr
. "Orjatyttö" •
ihastuttava k i i :
säkeinen k u i n 1
sensa — viisas
vaus K i i n a a n n
perheen vaiheiJ
K i r j a n paäh<
on lapsena my;
taloon. Siellä
puolittain palv(
naiseksi, joka '
väliä j a iloisellj
mänsä saa uude
tavansa lapsui)
poikaa Davidia,
tenkin tulemas
tuska sydämess
• eroavat. Hänei
ja oman tulevai
tova romaani, jc
piin.
A l a n Pa
Itke, 1
281 S iv
Ixopon kukk\
lähtee alkuasuk
matkalle kohti ,
kia. Tälle kaui
jensä j a sisare
Kumalon ainoa
kansan nuorten
pungin sadunh(
sille tielle.
Kumalo pääti
Johannesburgiin
neensa keskelle
hänen j a hänen
monsa j a kansa
rensa, molemma
Ja siviilisaation i
vojen jälkeen ]
myöhäistä autta
I T K E , R A KA
heestaan huolin
josta henkU usk.
M a t t i K i
185 Siv-
Loistavasti k h
lukujien halki k»
man maallnaank
salaisena päähe
maamme, Suomi
Kirjassa kasit*
Suomen j a R a i
, Pariifiissa;.kapin
slkymmen; U u n
vardit; bulevardi
•aorthin häät; Pa
tikaupunglnosa
Bastiljilla; Jean-sisventiallstinen
malaiselta harju]
paan.
ff löi