Vapaus, June 24, 1952

              S^-f *~ 5 W A
"I VIK •**
4' 'r^-^
Sivu 2 Tiistaina, kesä 24 p. T^iesday/June 24, ^952
« s escand dafis siall Iqr the Post
;0fllea OepartouEDt. Ottatra. Pub^
ISausd tance ' «seekljr: Taesdays.
Bnssäaiveiid e^tardsys 1^ Vapaus
; PoUIsIiliis Ud^ ttlWhm
S b B S L W , Sudbtny, O z ^ Canada.
telmhoneitiBasiBeta CtSlct 4«4264.
Bdliormottice 4-4265, mstaeex
E. eukfi.EaUor W. Efclimd. Malliog
Jsddre&s Bos 69, Sttdbury. OnUuto.
AdTiertisiii? rates upon appUeatlon.
Translation Jree of charge.
TIlAAUSHUmÄT:
Canadaeaa: ^ 1 vk. 74X> 6 idc 3J75
Ybdmailolatei; l i T k , 8iJ0 6 Vk. 4 ^
Suomessa: 1 vk. 8JiO 6 kk. 4.75
Xi
Rauhan ja hyvän tahdon
' Ensi lauantaina ja sunnuntaina Työn Puistossa ja Sudburyssa
vfetettävistä C S J : n VIII laulu- ja^sQ^
roistonsa että yleisökannatiikscn puolesta arvojuhlia, josta mäanmie-;
iienune yleensä heidän, poliittisista mielipiteistään huplimat^ voivat;
o l la ylpetta.
' - ' Mitä Juhlien ohjelmistoon — kuorojen, soittokunnan, Jaulajato,:
näyttelijäin ja muiden esitysten taiteelliseen tasopn tulee,
: jjiiuj me soimme luottamuksella odottaa "hyvää j a paijon", sillä onhan
4^ suomalaisten suurimman; ja mahtavimman kulttuuri­järjestön
parhaat voimat jotka ovat suurelta osalta -valmistelleet nyt
nähtävää j a kuultavaa ohjelniäansa -viimeksikuluneet kaksi vuotta.
Ohjelmistomme sisällöstä puhuen voidaan varmuudella etukäteen
sanoa, ettäniistä muodostuu rauhan ja hyväntahdon juhlat, missä tä-
-f käi^^ tnaanmiestemme yhteiseksi hyväksi ja onneksi, sekä mui­denkin
canadalaisten eduksi pyritään madaltamaan maanmiestemme
iVälille kehitettyjä raja-aitoja ja keiiittämääii yhteenl^uuluvaisuuden
' ; t i ^ e ) t t a kaikkien hyvää tarkoittaa
. JKuten toisessa paikkaa lehteämme julkaistavasta minimerkki " J . L : n "
kirjoittiksKta ilinenee,^^ G^^
' i ^ ^ vuotta sitten suunnittelemaan kulttuurisen yh-
' "teisbiminnan merkeissä. Tämä yhtenäisyysbehki onkin olliit ja on
; ^ jedeUeenkin jubliemme leimaa antavana piirteenä. Ei tule kysymyk­seenkään
se, että CSJ.-n laulu-ja soittojuhlissa loukattaisiin juhlien
jaiikana tai jälkeen ketään 'Itoisinajattelcvia" millään häväistyskirjoi­tuksilla/
kuten tehtiin -vuosi sitten erään torontolaisen lehden pais­toilla.
. . .
, C S J : n laulu- ja soittojuhlat ovat kerta kerrart^eräähtull^
tbtä kansänomaisemaisemmiksi, Edellisiksi kansan^
J u ^ sitten, niin myös, nytkin juhlamieliset; ma^^^
yhdistävät voimansa ihmiskunnan parhainiinistdih,'rauhan^
yhteiseen ponnisteluun rauhan puolesta. Kaksivuotta sitten Jär­jestömme
kansallinen musiikkikomitea lausui '^llauiäicaanime ra^^
. puolesta . . . Canadan suomalaiset lukeutuvat suurip piirtein kaijkki
lOiihinkansankerroksiiny joilla ei ole mitään voitettavaa sodasta, päin­vastoin
kaikki menetettävänä. Siksi CSJrn kanta onkin selvä tässä
. ;kj/^f^^ seisomme: raUhan puolesta ja; meidän juhlamme
^ edistävät omalla vaatimattomalla tavallaan rauhan asiaa . , . " Tämä
oli kaksi vuotta sitten totta ja hiin on asia nylkin^^ on todella
määriteltävä kantamme sodan ja rauhan kysymyksessä eikä siinä ole
mitään vaihtoehtoa.. Ja kuten sanottu, CSJ on määntellyt kantansa;
; £6 pjuolustaa rauhaa asiaa, ihmiskunnan bhheh ja elämän aäiaä,iku^
-ysejsuppeammassa piirissä puolustaa yhteisymmärryksen ja yhtehäi-'
syyden asiaa- täkäläisten maanmiestemme yhteiseksi hyväksi, i • , ;
'Me olemme vakuuttuneita siltä, että kaksivuotisen väsymättö-.:
• män tyqn senr^^^ näissä- laulujuhlissa voidaan todeta edistystä
. niusikaalisen; toiminnan parissa. Laulajien, soittajien ja näiden aio- :
jen johtajien työ ei suinkaan ole: helppoa. Se vaatii kärsivällisyyttä v
jaJisää kärsivällisyyttä sekä jatkuvaa uurastusta. Mutta luottamus''
: asiansa oikeuteen sekä horjumaton usko rauhanasian voiton mahdolli­suuteen
j a tarpeellisuuteen, antaa laulajille ja soittajille lisää voimia
silloin kun työtaakka näyttää uuvuttavalta, sekä yleensä valoisan;
avaramielisen j a luottamuksellisen eiämänka^omuksen. i v
^Jil^i^^ Uuras
saan monesti puutteellisissa olaissa ja yhtä puutteellisilla yällneiliä,'
täkäläiset musiikkiiniehemme ja -naisemme voivat täydellä^
\ V työstääii juhlayieisöri '
jäfcuiauattpni^^ ^a niille, joita joskjiis hiljaisena hetkenä
vaivaatälemmuustiihne,?.palautat mieleen iaujajaimme^ kuqniaksi
säkeen Kalevalan viimeisestä runosta: •
- • "Elkätie hyvät imeisct
tuota Olioksi otelko .••.•••.•^
jos ma lapsi, liioin lauloin,
pieni piipahti pahastu f T ^ V
En ole opissa ollut, *
käynyt mailla mahtimiesten,^ v ;
saanut ulkoa sanoja,
loitonpahan läuie^^^^
i i
i
Y H P Y i S V A l X O I S S A K A p O N EN
Ky>7»7s: asitä passeja Ja l u p ia
Suomen kansalainen tarvitsee käy­dessään
lyhyellä v l e r a J l u l l a Y h d y s v a l ­t
a i n puolella?
^ Mitä asiakirjoja tarvitsee Canadj in
kansalainen käydessään samoin 1 r-hyellä
vlera l u l l a r a j a n eteläpuolella?
/ K u i n k a , payon tavaraa saa tuoda
iliiian t u l l i a C a n a d a n puolelle?
k u i n k a paljon Canadan rahaa, & i a
viedä mulsanaari Y h d y s v a l t a i n puo-
Vastaos': Suomen kansalainen t a i -
vitsiee S u o m e n p a s s i n p a v i i s u m i n Y h ­d
y s v a l t a in lihimmältä konsulilta. V i i -
s u h i i n saantfa saattaa h e l o t t a a ; J( m
sen ähojalia o h k u n n a n esimiehen t; l i
pormestarin - tcjdistus. jossa todetaan
asläriomaiseh henkilön t y ö l l ^ ^ ja
ömaisuussuhteet. Saniallaisen tod' 8 -
tuksen voisi h a n k k i a myöskin työnan­t
a j a l t a t a : p a n k i n J o h t a j a l t a t a i m u i l ­t
a huomatuelta kansalaisilta.
Ciatnädan kansalainen saattaa pääs­tä
lyl>yelle yieraUuUe Y h d y s v a l t o i h in
pelkästään esittämällä kansalaisto-distukisehsia.
. Siinäkin tapauksessa
' s a a t t a a olla eduksi,
huomatun heiikllön t a i työnahtajan
todistus r a j a n y l i pyrkijän henkilölU-Byydestä
j a asioista, sillä Y h d y s v a l ­t
a i n slirtolaisviranomaiset ovat tiseih
h y v i n oikulli8la> {
Y h d y s v a l l o i s s a vierailleet Ca
asukkaat saavat, tuoda mukanaan
Canadaah, • o l t u a a n Yhdysvalloissa
vähintäin 48 t t i h t i a , tulliväpaastl s a ­d
a n d o l l a r i n arvosta henkeä kohden
tavaroita, jotka ovat henkilökohtais­t
a käyttöä varten, kuten vaatetusta,
taloustavaroita, ruokaa, lahjoja,
muistoesineitä yms. Väkijuomia ei
saa tuoda enempää k u i n yhden k v a r ­tin,'
eikä tupakkavalmisteitä enempää
k u i n go s i k a a r i a , 2C0 savuketta Ja k a k ­s
i ^ pauhaa valmistettua tupakkaa.
Tällä tavoin ei s a a tuoda näitä tava­r
o i t a Cariadaan tulliväpaastl muuta
k u i n enintään k e r r a n neljässä kuu­kaudessa.
K u n d i n henkilön tavarat
pitää olla erikseen sillä esimerkiksi
n e l i h e n k i n e n seurue el saa tuoda
maahan yhteensä 400 d o l l a r i n arvosta
tavaroita vaan k u k i n Ukseen e n i n ­tään
sadan d o l l a r i n arvosta. Jos C a -
nadaan tuotavien t a v a r a i n arvo on y l i
v i i d en d o l l a r i n , pitää tavarat luetella
erikoisessa tullilomakkeessa E24, mikä
on tullivapauden saannin edellytyk-
C S J : n h y v i n tannetto " F i n l a n d i a " khoro P o r t A r t h u r i n l a u l u j a h l i e n a i k a n a . Edessä^keskeUä kuoron s i l l o i n en j o h t a j a Helvi VuorL
Otsikossa oleva kysymys saattaa
t u n t u a joutanralta, m u t t a onhan k a i ­k
e l l a toiminnallamme Jc&u .tarkoitus
j a n i i n ollen täytyy tähänkin kysy-mykseen
löytyä jonkinlainen. vastaus.
P a l j o n on a i k a n a a n p u h u t t u j a k i r ­j
o i t e t tu "taiteesta taiteen vuoksi".
Tällä t u l k i n n a l l a o n p y r i t t y asetta­maan
taide, n l l h musliiiikl k u i n kaik-k
i m u u t k i n taiteet, arkisen yhteiskun­taelämän
yläpuolelle, kuvaamaan se
J o k s i k i n sellaiseksi Jonka tarkoituk­sena
on v a i n Joidenkin synnynnäis­t
e n nerojen edelleen kehittäminen ja
Jälöstaininen j o i d e n k i n harvojen; h u ­v
i k s i j a hautinnoicsi. Onko asla
joskus kaukaisessa ; menneisyydessä,
taiteen varhaisessa aamunsarastuk­sessa
todella ollut näin, ei l i i k u ta
meitä tässä yhteydessä. Tärkeätä on
vaan todeta, että t e k n i l l i n en edistys,
j o k a on tehnyt oiahdolliseksi erilais­t
en taideluomusten joukkomonistuk-sen
Ja. levityksen, o n tehnyt taiteesta
yhä enemmän yleisen mielipiteen
muokkaamlsvällneen.
• K i r j a p a i n o t a i d o n keksiminen aika-h
a a n jo ahtoi tälle prosessUle voi­makkaan
sysäyksen, koska se ^teki
mahdolliseksi k i r j a l l i s t en tuotteiden
eivät kyenneet niitä enääh käyttä-
L u k u t a l d o n r a j o i t t u n e i s u i i s tavallisen
kansan keskuudessa tosin pitkän a i ­kaa
hidastutti.tämän keksinnön täy­tettävä
tavarain todellinen arvo C a ­n
a d a n rahassa. iLahjolhta nähden
b n Ilmoitettava niiden kohtuullinen
•markkinararvo. f Teidän on parasta
tiedustella asiaa yksityiakohtalsem-m
i n C a n a d a n t u l l i v i r a n o m a i s i l t a m e n
nessänne r a j a n y l i . !He ovat valmiit
neuvomaan j a avustamaan tässä a s i ­assa.
•
«Mitään r a j o i t u k s i a ei ole enää voi­massa
s i i h e n nähden miten paljon
C a n a d a n rahaa canadalalset saavat
•vtedä mukanaan Y h d y s v a l t o i h i n.
Mitä muut sanovat
Jiihämiuksenä
Tänään, kesäkuun 24 pnä, vietetään juhannusta, cli mittumaa-ria,
kuten vanhan kansan keskuudessa sanotaan. Meidän suomalais-,
ten kästiyksen mukaan ''aatto on aina juhlaa parempi" ja niin myös
• M tässäkin tapauksessa varsinaiset juhannusjuhlat on jo pidetty, kokko-
' 'tulet poltettu, juhannuslaulut laulettu, tanssittu ja muutenkin juh­littu^
kuten yleisiin juhahnstapoihin kuuluu. 7
. Vaikka juhannus ei kuulukaan suomalaisten yksinomaisuudeksi,
'. eipä edes täällä Canadassakaan missä ranskalaiset viettävät sitä suu­rin
juhlallisuuksin, niin tosiasia kuitenkin on, että Canadan suoma­laiset
osaavat juhannusjuhlansakin arvostaa, mikä näkyi nii^ä mo­nista
juhannustansseista ja muista juhlista, joita oh juuri tässä mie­lessä
vietetty.
Nykyään juhannusta vietetään ja on vietetty jo ajanlaskumme
- neljänneltä vuosisadalta lähtien uskorinollismielisenä Johannes Kas­tajan
päivänä. Mutta "pakanat" ovat, kuten tiedetään, viettäneet
juhannusta eli mittumaaria jo ammoisista ajoista alkaen niin Suomes­sa
kuin muissakin pohjoismaissa. Näiden varhaisempien juhannus­juhlien
tarkoituksena oli —- kuten lehtemnie tämänpäiväisen nume­ron
eräistä kirjoituksista ilmenee — taikominen jne. . IV
le annetaan, tavallisen kansan keskuudessa sitä vietetään iloiten ja
huvitelleh. Ja mikä on; viettäessä näin, sillä onhan juhannuksena vuo-
. )^en kaunein aika! Mutta voidaksemme iloita ja nauttia kokkotuliem-ine
ääressä ja muissa: juhannusjuhlissamme —- olkoot ne sitten sisäl­löltään
uskonnoliismielisä tai "maallisia" — meidän täytyy huolehtia
— siitä, että kasainvälinen rauha vakiinnutetaan jä säilytetäiän. Miteh-kään
ei voida kuvitella juhannuksen kokkotulia, tansseja ja muita
tilaisuuksia taistelutantereilla, missä kuolema vaanii kaikkia varo­mattomia
liikkeitä. Mitenkään ei voida kuvitella juhannusjuhlien
pitoa atomisodan liekkien loimutessa, jotka yhdysvaltalaisten viran­omaisten
arviointien mukaan aiheuttaisivat niin paljon ihmiishenkien
menetyksiä, että kuolleiden keräämisestä, siunaamisesta ja hautaa­misesta
tulee miltei ylipääsemättömiä ruuhkia. < :
r Vanhojen hyvin traditioidemme mukaisesti juhannusjuhlia viet-täessämme
me samalla korostamme, että rauha on säilytettävä '—
: Korean väHrauhaneuvottelut tulisi viedä menestykselliseeh loppuun,
kaikkien maiden asevoimia tulisi vähentää yhteisesti tehdyn sopimuk­sen
nuilcaan j a tiukan kansamvälisen kontrollin aJaisuiidessa; atomi-ja
bakteeriaseet pitäisi panna niin tiukkaan pannaan, ettei mikään
senä. Tässä lomakkeessa on U m o i - ' siln^ oikeuksiinsa pääsemistä. Mutta
kehityksen jatkuessa edelleen kävivät
tuotannonväliheet. n i i n monimutkai­s
i k s i , että dukutaidottomat työälset
nopean . j a h a l v a n jouMsptuotannpn.
mään. S i i l o i n ' o l i ' omistavan ItftSäir
pakko ryhtyä antamaan työläisillekin
kouluutusta, .«inakin n i i n paijoh' e t ­tä
he oppivat yksinkertaisen l u k u - j a
fiirjoitustaidori. Tämä teki k i r j a l l i ­suuden"
joukkoleyikin mahdolliseksi.
Se lisäsi suunnattomasti k i r j a l l i s u u ­den
merkitystä yleisen , mlelipliteen
muodoissaan on se ylelä. tänäpälvä;-
k i n voimakkain väline mielipiteiäen
muokkaamisessa. 7:
Sen jälkeen on t e k n i i k k a edistynyt
äÄrettcmän paljon, on keksitty r a ­dio,
elokuvat, näköradio, jne.. Jotka
tekivät mahdoUiseksl taldetuottel-den
ncpeam laajaltamisen. ' Tämän
tuloksena o n ajauduttu sellaiseen v a i ­heeseen,
että n i i n täällä Canadassa
k u i n monissa muissakin maissa t a ­vallisella,
kansailla on vain harvoin
tilaisuus n a u t t i a muusta kuin " k a n -
nutetusta" taiteesta." Me katselem­me
näytehiiiä "valkealta kankaalta"
Ja kuuntelemme musiikkia radiosta.
Tässä sellaisenaan ei tietenkään ole
mitään pahaa, saammehan siten edes
" k a n n u t e t t u n a " kuulla taiteilijoita.
J o i t a u s e i m m i l l a meistä e l i l m a n sitä
o l i s i t i l a i s u u t t a nähdä j a k u u l l a l a i n ­kaan,
k a i k k i keksiimöt merkitsevät
KAKSI VUOTTA KESTÄ­NEEN
SODAN TULOS
. . . J a k u n J o k i n asla a l k a a mennä
kieroon, n i i n se menee sitten. Ja k o h ­t
a ovat k a i k k i narut sykkyrällä, Ja
ovat.nyt Jenkkien n a r u t K o r e a l l a . E i ­vät
pärjää enää sotavankeilIeie^kaah,
eivätkä pärjää enää omalle nukke-presidentilleen
Syngman Rheellekään,
j o t k a kapinoivat Ja sohivat kukin
parhaansa mukaan Jenkkejä silmään,
kuten etelä-korealaiset kahsanedus-t
a j a t k i n , Jolta o n v a n g i t t u toistakym­mentä
Ja m e l k e i n k a i k k i l o p u t p i i l o l t -
televat. Koko Etelä-Korea o n k u in
yksi iso n o i d a n k a t t i l a , josta ei k u -
lipitelderi mjTkyttämiseksi, jotta ne
v o i t a i s i i n helposti j o h t a a sotaan. S en
lisäksi sUnä käytetään k a i k k i a tek­n
i i k a n litomia l a i t t e i t a , k a i k k i t a i ­teen
aloja j a ka&kiä kykyjä, jotka
alistuvat rahasta^myj-mään taiteensa
sodanlietsojien käytettäväksi.
T ä t ä silmällä pitäen valmistetaan
elokuvat j a radioläaiJallukset sekä
m u u t taidetuotteet Ja toteutetaan
tiuklkäa sensuuria, että mitään ei
.vaan pääsisi julkisuuteen sellaista
Jossa vähänkään arvostellaan sodan­l
i e t s o j i en edesottamisla. K a i k k i t a i ­t
e i l i j a t j a muut julkisuxishenldlöt,
j o t k a ovat vähänkään edistysmielisiä,
Jotka puolustavat r a u h a a J a j o t k a e i ­vät
a l i s t u palvelemaan sodanvälmis-t
e l i j a i n päämääriä, leimataan kom­munisteiksi
Ja p u n a i s i k s i . ,— P a l j o ii
merkitsevä äjah ikiiva. että kommu­n
i s t i - n i m i t y s o n m y r k y l l i s i n h a i i l t k u -
manimltys mitä suuromistajat j a h e i ­dän
agentinsa voivat tällä kertaa
vastustajiensa parjaaeniseen j a mus­taamiseen,
vaan liäyttäyät taloudel­l
i s i a j a p o l i i t t i s i a johtoasemiaan riis-tääikseeh
heiltä mahdollisuudet toi­meentulonsa
ansaitsemiseenkin. K o u -
raantuntuvana osoituksena tästä, pn
j o i d e n k i n Toronto Symphpnl Orkes-t
e r i h äpltajien äskeinen kohtalo Järik-k
i e n siirtolaisvirkailrjat kun k i e l s i ­vät
heitä pääsyn r a j a n eteläpuolelle
soittamaan, n i i n ' h e menettVät työ­palkkansa.'
Samaa osoittaa P a u l . R o -
toesonln\Cajiadäan pääsyn-ef^^
neh Ja; m a u t ' samanlaiset tapahtu­mat.
^ ''^^ • |-
puristuksesta j a v a i n o s t a huolimatta
on taiteilijäiiiJcm keskuudessa kautta
aikojen ollut voimakkaita yksilöitä
j o t k a eivät ole Ruostuneet alistamaan
. t a i d e t t a an vallassaolevien taantu­m
u k s e l l i s i i n tarkoituksiin, vaan ovat
rohkeasti käyttäneet sitä tavallisen
kansan kdiittäkniseen j a j a l o s t a m i ­seen,
kanssaihmistensä ' h u v i k s i Ja
n a u t i n n o k s i . ; ' i Tällaisia yksilöitä • j a
ryhmiä toimii keskuudessamme tä-näpäivänäkin
' ja vallassaolevien tur­vautuessa
yhä; enemmän avoimeen
k u r i s t u s p b l l t i i k k a a n tulee heidän l u ­kumääränsä
J a t k u v a s t l lisääntiymään.
Rohkaisevlnta tässä yhteydessä on se,
. että edistysmielinen kansanliike tääl­lä
Canadassakin aikaa yhä selvem­m
i n käsittämään taiteen suiuren mer­kityksen
taistelussa, t a a n t u m u ^ a vas­taan-
Jos taantumus voi käyttää t a i -
e r i taidealojen edistäminen ensikä­dessä
maänmiesternme keskuudessa
j a samalla Canadan kansan keskuu­dessa
yleensä; Tässä mielessä se o n
p j T k i n y t varaamaan jäsenilleen Ja
k a n n a t t a j i l l e e n tilaisuuden taiteellis- _ „ viikoiiä'""wän
lrv>v1Pr,«ä k P h i t . t « « , i . P P n . tuo- f^ri m, minulle j£|
satatuhatta dollaria. Olen siitä tt
VUOKOIN \1EBAlgS4
: " S i n u l l a h a n on uusi auto-t
u t t a v a nähdessään vaku
hen. ]'
. • N i i n p n . Satuin nimittäin•
mään myydä henkivakuutusta
JenmyyjäUe." ^'
• •
SOPIVA HENKIlö
— Sinä voisit hyvin perustaa,
laitoksen.
— M i t e n n i i n ? :
— K y k e n e t n i n hyvin miiuttaajJ
mustan valkoiseksi.
HYÖTYI KUITE.VKIN
• E r ä s mies saapui iloisella tnaJ
•lääkäri P i l l e r i n puheille, c .
— T u l i n sanomaan teii^mitenajil
j o n olen hyötynyt teidän hoidosta
j a että olen' sen johdosta t e i l l e^
täin kiitollinen' : ^^^^^^^ v ™
— M u t t a tehän ette ole edes ofej
potilaanikaan? Miten se oia teökl
tävä? W^
• — E n olekaan, herra tohtori. i i L
t a m i n u n enoni oli ja hänkuoud
detta aseenaan taistelussa valoon, e-distykseen
j a r a u h a a n pyrkivää k a i i -
saa vastaan n i i n onhan selvää, että
k a m a voi käyttää sitä möhin k e r r o in
edullisemmin edistyksellisiin t a r k o i ­tuksiinsa,
sillä onhan todellinen t a i ­de
olemukseltaan edistyksellistä.
K a i k k i todella arvokkaat j a kuole­mattomat
taideluomukset ovat syiir
tyneetkin kansojen taisteluissa. r l l s -
täjiään j a sortajiaan vastaan. Siksi
näemmekin, että uniot j a muut työ­läisten
järjestöt ovat viimeaikoina
alkaneet yhä suuremmassa määrässä
kannattamaan taiteellisia rientoja,
perustamaan laulukuoroja, soittokun­t
i a , Jne. ;,. ^VN \ :\.
C a n a d a n Suomalaisen Järjestön
värsmaiseniS'° tehtävänä' o^ alusta
lähtien olliit kulttuuritoiminta —
t e n kykyjensä kehittämiseen, tuo
m a a n taiteen harrastuksen kansan
keskuuteen kanssaihmistemme iloksi
Ja nautirihoksia. Samalla olimme
a l u s t a pitäin käsittäneet, että k a p i ­talistisessa
yhteiskunnassa ei ole m i ­tään
puolueetonta, taidetta enempää
k u i n muutakaan. Jä k o s k a Järjestöm­me
muodostuu melkein kokonaan
palkkatyöläisistä Ja m u i s t a vähäva­r
a i s i s t a ihmisistä, olemme pyrkineet
ohjaamaan kulttuuxitoimihtammekih
siten, että se edistäisi omia, s.o. oman
juokScaimme taloudellisia j a yhteis­k
u n n a l l i s i a pyrkimyksiä. 'Näissä mer­keissä
ovat nämä C S J : n l a u l u - j a
s o i t t o j u h l a t k i n syntyneet. Ja k u n me
nyt kukoonnumme C 3 J : n 8 : n l a u l u ­j
a soittojuhlaan Sudtouryssa askar­telee
k a i k k i e n ihmisten, n i i n työläis­t
e n -kuin muidenkin mielissä ylinnä
kysymys rauhasta j a sodasta. Ihms-k
u n t a ; kokonaisuudessaan, pieniä
suuromlstajleh ryhmää lukuunotta­matta,
haluaa rauhaa j a kamppai­lee
sen saavuttamiseksi. Sen suu­rempaa
Ja j a l o m p a a tehtävää ei tällä
hetkellä ole k u m o n t o i m i n t a rauhan
puolesta. • ••
iNämä seikat on J u h l i a Järjestäissä
o t e t tu huomioon. Me ecnme siis l a u la
j a soita yksinomaan Itsemme ja
kanssaihmistemme huvUisl' J a nau­tinnoksi,,,
v a a n voimme hiyn/ällä syyllä
vastata otsikossa olevaan kysymyk­seen,
että: M e 'laulamme j a soitamme
kansojen •väpauäeh 'Jä^räiÄän puoles­t
a . — G . S . S-k
a a n tiedä mitä siellä o i k e i n tapah- ,
tuu: J a samaan a i k a a n sissien t o i m i n , edistystä j a olisivat hyviä, jos niitä
Kesäkuun 10 pnä k e r t o i Porissa rueen toiseii osan H e l s i n g i n kentälle,
ilmestyvä Satakunnan Työ-lehti Kon6en p i t i saapua jö 17 a i k a a n ,
siitä, mitenkä P o n i lentokentällä mutta Lontoossa oli tapahtunut p i e n -
p t e t t i i n vastaan Vapaus Travel tä sekaannusta, mikä aiheutti myö-
Agensln toimesta järjestetyn Ien-' hästyihisefi. K o r k e a l l a p i l v i e n yläp
l a n - lella k i e r t e l i tämä 4-moottorinen ;te-t
a laajenee Ja v i l k a s t f t i Ja hätä ame­r
i k k a l a i s t e n leirissä kasvaa. E l i k u ­ten
H e l s i n g i n Sanomat k i r j o i t t i;
" E I ole ihme, että lännessä ollaan
tyrmistyneitä. Siellä tunnetaan, että
Jollei keksitä tietä selville vesiUe pää-semiseksi,
Y K : n ensmmälnen r i s t i r e t.
k i vapauden Ja d e m o k r a t i a n puolesta
ori t u o m i t t u rämettymään."
K u t e n Onkin. . . — J u s s i Lisäjuuri,
(Satakunnan Työ.
Katia synnytti
elävän poikasen
. Y l i v i e s k a s s a Suomessa tapahtui h i l ­j
a t t a i n sellainen luonnönjärjestyksejs-sä
h a r v i n a i n e n tapaus, että sitä v o i ­daan
hyvällä syj-ilä nimittää blologi-seksl
ihmeeksi. (MaanvUJelijä M a t ti
Länsipään kanalassa Y l i v i e s k a n N i e -
melänkylässä o l i eräs k a n a osoittanut
sairauden merkkejä. Eräänä päivänä
sen takaruumiista nähtiin riippuvan
elävän, kananpolkasen. Joka kuteh-k
a a n el päässyt i r t i emonsa ruumiista
j a kuoli p i a n ennen kokonaisuudes­saan
tapahtunutta maailmaantuloa.
Myös kana. Joka e i o l l u t suorittanut
mitään varsinaista haudontaa, pU l o ­petettava.
— Virne vuonna oli 87 pros. cana-d
a l a i s i s t a Jcodeista sähkövalaistus.
käyteittäisiin k a n s a n yleiseksi hyödyk­s
i j a nautinnoksi.
V i k a onkin vain siinä, että nämä
taideteosten monistus- j a laajallus-välineet
ovat. v a i n pienen ihmisryh­män
yksityisomaisuutta, kuten k a i k ki
m u u t k i n tuotannon Ja Jaon välineet
ovat kapitalistisessa yhteiskunnassa.
J a omistuksensa perusteella tämä p i e ­n
i ryhmä kontrolloi, täydellisesti nä­mä
yhteiskunnalle ' n i i n tärkeät väli­neet.
Omistava luokka on jo var­h
a i n käsittänj-t taiteen merkityksen
yleisen mielipiteen muökicaamisessa
j a o n käyttänyt sitä yälineenä oman
etuoikeutetun asemansa säilyttämi­seksi.
J a nykyään se käyttää sitä
•vielä paljon perusteclliseminln kuin
koskaan aikaisemmin.
Tänäpäivänä, ' j o l l o in Yhdysvaltain
imperialistiset suuromistajat j o k o n - :
trolloiivat enemmän tai vähemmän
suoranaisesti koko kapitalistista osaa
maailmasta j a valmistautuvat s o t aw
^ s i a l l s t i s t a maailmanosaa vastaan
älistaakseen k a l k k i kansat mielival-taftsa
alle j a hävittääkseen kaiken
edistyksen- maailmasta, käyttävät he
myöskin taidetta entistä tehokkaam­m
i n yleisen mielipiteen myrkyttämi-seen.
Puolitotiniksien j a suoranais­t
en valheiden tosiasioina levittämi­n
e n o n v a a n pieni murto-osa tästä
yleisestä kamppailusta' ihmisten m l e -
' tomatfcäeeh jäsenet, j o t k a ehglan
t i l a i s e l l a Arcturus-koneella saa­puivat
P o r i n lentokentälle l a u a n ­t
a i n a kesäkuun 7 pnä kello 7 i l l a l ­l
a . Julkaisemme seuraavassa k o -
konaisaudessaan Satakunnan
Työn selostuksen.
. V i i m e l a u a n t a i - i l t a n a klo 19 jäl­keen
laskeutui P o r i n lentokentälle 4-
moottorlnen englantilainen Arctiu-us-kohe
tuoden tänne 40 C a n a d a n suo­m
a l a i s t a olympiahuvimatkailijaa toi­sen
koneen kuljettaessa saman seu-räsllntu
P o r i a puolisen t u n t i a ennen
näyttäytymistöäri pilvikerroksen a l a ­l
a i d a l l a , . ja sen v i h d o i n laskeuduttua
näköpiiriin, teki se vielä kaarroksen
kaupungin y l i saapuen sitten kentäl­le.
. . •V.^'''.:;.- •
A l h a a l l a Icntohallin luona o l i t u l i ­j
o i t a vastassa sätämääräinen'joukko
t u l i j a i n omaisia, t u t t a v i a sekä P o r in
demokraattisten järjestöjen edustajia
ynnä muuta väkeä. V i e r a i d e n astut­t
u a alas koneesta heidät k u k i t e t t i i n.
j a P o r i n Nuorisokuoro Aatos P a l i n ln
j o h d o l l a lauloi tervetuliaisiksi M a a m ­me-
laulun, minkä Jälkeen toimittaja
Juho Mäkelä puhui lausuen vieraat
sydämellisesti tervetulleiksi P o r i i n j a
. v a n h a a n kotimaahansa^^ Hän huo­m
a u t t i niistä maailmalle levitetyistä
vääristä huhuista, Joiden mukaan
Suomi olisi Neuvostoliiton puristuk­sessa
j a sen holhottavissa, mutta v a ­k
u u t t i vieraiden saavan täällä itse
todeta, ettei näin ole a s i a n l a i t a ; N e u .
vostpliitto o n Suomen kansan ystävä,
j a me saamme o l l a sille s^ i i t o l l i s e t s i i ­tä,
k u n se t u r v a a Suonien kansalle j a
maalle rauhan. Hän uskoi v i e r a i l un
vanhassa kotimaassa edistävän kän-erittäin
kiitollinen.
rauhaa. ;
: Puheeseen vastasi matkan johtab
E d y i n Suksi. Hän'mainijsi, että u i
at tulijoista ovat olleet Canadassa»
40 t a i 50 vuotta j a kaikki he palaan:
t a k a i s i n kesän lopulla. Me kuultiaaa
j a t k u v a s t i tähän kansaan, sanoi joi.
t a j a S u k s i , j a toivomme sille aenesi
tystä. Myös me toivomme, että keäj.
n a i n e n vuorovaikutus kansojen väE.
lä olisi omiaan saamaan ne laon.'
maksi toisiaan. Edelleen hän nuj.
n i t s i , että matkan yhtenä tarkoina.
sena on nähdä olympialaiset, ja ia-kilökohtaisestl
hän sanoi höitavaia
myös liikeasioita. Matkan on Jlrja.
tänyt Canadassa ihnestyvän 'Vapntj.'
lehden yhteydessä oleva inatkaiiutoi.
misto Vapaus Travel Agehcy. •
Igorin Nuorisokuoro lauloi rltä
•Maaliman Nuorison Toimintamansis,]
mikä, n i i n k u i n muutkin tenetuliiis.
ilmaukset, kirvoitti liikutuksen kjy^
nelest entiseen kotimaahansa vuosi,
kymmenien jälkeen saapuneiden a]
nadala-lsten työläis-siirtolaisten ifl.
m i i n . . K u n ' tullimjuodollisuudet oUi^
ohi, saivat t u l i j a in omaiset ja ystäni
tilaisuuden tavata merten yli lentäcel
tä vieraitaan. Ja vastaanotto oli sydä­m
e l l i n e n . . • :,. • •
P o r i s t a jä Satakunnasta kotoljii
olevia submalais-siirtolaisia oli tuli­j
a i n joukossa Joitakin, mutta usean-rhat
olivat muualta Suomesta, eta^
päässä Pohjanmaalta. Alvan nuora
.el vieraissa ollut, vaan. kaikki olint
iäkkäämpään polveen kuuluvia ji
Joukossa oli j o i t a k i n , jotka ovat mel­k
e i n vanhuksen iässä. Niinpä muun
rouva Helga Jansson Lappfjärdisti
sanoi lähteneensä Canadaah 40 vuot
t a sitten eli vuonna 1912 ja on hänel­lä
siellä tyttäriä ja näilläkin aih-mlespoiklä.
J a kuitenkin hänen ii-tinsä
elää Suomessa! Vanhin tulijois­t
a kuului olevan Nakkilasta kotoisia
oleva 'K. Lehto, joka on ollut mertea
t a k a n a 50 vuotita. Pirteällä ja
päältä v a i k u t t i Pomarkusta oleva R.
Tommila, Josta saamme kertoa mj>
hemmln enemmänkin: Erikseen jul­kaisemme
myös matkani johtajan Ed­v
i n Suksen lehdellemme myöntämää
haastattelulausunnon. Mainittakoon
lopuksi, että vieraat olivat hyvin kii­t
o l l i s ia 'heille järjestet}-stä ; yMtaaD-|
otosta Ja erikoiset kiitokset he pyifs-vät
välitettäväksi Porin Nuorisokus-r
o l l e Ja sen johtaja Aatos PaliniEe.
Vähin e r in p i t k i n iltaa ja seuraavaa
aamuna useimma.t tulijoista matkus­tivat
Porista entiselle kotiseudulleen
mutta eräänlaisena vaikeutenapa
seen a i k a a n oli rahojen saamina
söjen välistä ystävyyttä j a l u j i t t a v a n vaihdetuksi Suomen rahaan.
valta uskalla niitä koskaan käyttää.
Juhlikaamme sydämemme syvyydestä juhannuksena, sillä elä­mämme
on liian s)mkkää ja yksitoikkoista, muitta muistuttakaamme
samalla itsellemme ja varttuvalle nuorisollemme, että juhannusjuh-lienkm
hintana on rauhan säilyttäminen — ja rauha a-oidaan säilyt­tää,
jos kaikki hyvää tahtovat ihmiset ottavat ra(ihan asian omiin l i ­siinsä.
Terve teille kaikiUe. j o t k a olette
Juuri saapuneet tai olette matkalla
Sudburyyn s i l l o i n k u n tämä jutuste­l
u on läväissjrtpäihokoneeh valssit!
'Toivomme, että te k a i k k i tulette
täällä pidettävillä soiton j a laulun,
sekä muun • k u l t t u u r i m m e suurjuh­l
i s sa saamaan tyydytyksen niille toi­veille
mitkä mielessänne ovat a i l a h ­delleet
juhlanome sonnustautuessah-h
e . ; ^V;;'-'-'v';,
Enstohäkin, että j u h l a n ohjelma,
pystyy ty>'dyttäiriään kulttuurlnäl-käime,
-valamaan uutta uskoa ja
innostusta toimiEnaan n i i d e n suurien,
j a miksei myöskin Vähän pienempien,
päämäärien hyväksi, j o i t a olette O r
maksimeet. .
Toiseksi,. että Sudburjrn suomalai­nen
kulttuuriväki j o l l a nyt o n suuri
k u h n i a o l l a j u h l i e n isähtäiiä j a emän­tänä,
k y k e n i s i palvelemaan teitä asi­aankuuluvalla
j a tyydyttäivällä t a ­v
a l l a . Se t a r i o i t t a a . että asuntonne
^ o l i s i v a t viihtyisiä j a r u o k a a sekä juo­m
a a tarpeeksi. Jottei kotoväki pääsisi
sanomaan takaista .palattuanne, että
vatsaiuie on Sudburyssa kasvanut
k i n n i selkärankaan. • • /
Toivottavasti kaikki käy h y v i n ja
j o k a i n e n juhlavieras palaa kotiinsa
tyytyväisenä J a - entistä tanokkaam-ipana
toimimaan kansalaistemme Jä
koko Canadan, k a n s a n k u l t t u u r i t a s on
kohottamiseksi — C a n a d a r i työväes--
tön paremman elämän saavutamisek-
M i h i n kaikkeen s i t t en tällaiset l a u ­l
u n , soiton 'ja m u u n k a n s a l l i s e n k u l t -
tuxirimme sxrurjuhlat voivat o l l a v a i ­k
u t t a v a a lääkettä? '^ "
S e n lisäksi, että ne tekevät rohkaise­v
a n j a innostavan vaikutuksen edis­t
y s m i e l i s i i n , i h m i s t e n keskinäistä vel­jeyttä
j a r a u h a a puolustaviin i h m i -
s i t a , saattaivat. ne myöskin; välinpitä-mättömät
Ja j o p a sotahysteriankin
sokaisemat ihmiset kavahtamaan. •
K u n sotahysteriaa. Vihaa j a t a p -
peluhenkeä Jietsovat U S A : n Penta­gon
v i i t t a u k s i a seuraavat k a p i t a l i s t i -
leihdet. tässäkin maassa, suomalaisia
r a k k e j a myöten, k i r k u v t a , v e r t a t i h k u -
v i n otsikoin lietsovat "^yhää v i h a a"
rauhanpuolustajia vastaan, j a v a a t i ­vat
" h i r t e e n S t a l i n " , k u t e n toronto­laisen
sotauutisen tk. 19' päivän u u ­tisessa,
n i i n näissä meidän Juhlissam­me
lauletaan ylistystä työlle, kansan
j a l o i m m i l l e pyrkimyksille, rakkaudel­le
j ä (rauhalle. •
Siinä o n e ro k u t a yöllä j a päivällä.
K u n toisessa leirissä l i i o t a an sota-aseita,
klrlstellään h a m p a i t a jä k i i -
h o l t e t a a h ihmisiä 'VilUta sotatanssita
j a kanssaihmistensä tappamiseen,
lasten, naisten Ja koko ihmiskunnan
elämän tuhoamiseen, n i i n meidän
juhiaarme — (kulttuuritoimintam­me
kokonaisuudessaan — omistautuu
veljeyden Ja r a u h a n rakentamiselle.
(Meidän Juhlissamme ei heitetä l o ­k
a a Juhlavieralteh päälle enempää
J u h l i e n jälkeen k u i n niiden edellä
j a aikanakaan, kuten tapahtui viime
vuonna Long L a k e l l a pidetyissä l a u l u ­j
u h l i s s a <v;';;;-iV-;:;\,:./;'^
V i i m e k s i maiinittujeh lauliijuhlieji
jälkeen yarmaankta moni n i i h ta
osallistunut edistysmiellhen' laulun
ystävänä vielä ikäiväUä katkeruudella
sen muistaa — tyhjensi Klvffperän
P e k k a likaisen sydämensä sisällyk-seri
laulujuhliensa yleisön niskaan.
S e l l a i n e n törkeä juhlavieraiden
loukkaus yhden j u h l i e n pomomlehen
taholta, oli m a i m o osoitus siitä, että
ne j u h l a t eivät a i n a k a a n >viime vuon- nciavu uc^^^ ^
n a olleet tarl^pitetut Ihmisen parem- | voittamattomuuteen ja sellaisen tw-m
a n minän herättämiseen, vaan pe- I vaisuuden voittoon. Jossa Ihinls?^
don esille manaamiseksi, m u r h a - ja
sotahengen lietsomiseksi.
Vielä • suuremmalla syyllä voidaan
edellämainittu johtopäätös vetää s i l ­tä,
': että tuohon törkeään: hyökkäyk­seen
katsoi sen tekijä olevansa o i ­keutettu
siksi, k u n edistyksellisten
k u l t t u u r i v o i m i e n . taholta o!i tehty
esitys . k a i k k i e n suomalaisten yhteis­t
e n k u l t t u u r i j u h l i e n , l a u l u - j a soitto­j
u h l i e n järjestämisestä.
. P e k k a kuitenkto näytti, että "viel
«ää, isäin h e n k i " j a silmittömästi
suuttuneena alkoi l a p i o i t a l i k a a j u h ­lavieraiden
niskaan: Tarkoituksena
t l e t c n k t a o l i r a u h a n j a edistyksen
puolustäjain tahraaminen, muta
t a h r a s i k i n itsensä j a omansa.
• N y t t k . 28 j a 29 pnä pidettävisä
suomalaisen kulttuurin suurjuhlisa
ei k U k a a n tule joutumaan häväisi­s
i . .
Ne 'on cniistettu kansamme n*-
kaimpien kulttuurimuotojen -- Jof*»
esi-lsämme Ja äitimme ovat jo «a-moisista
ajoista vaalineet ja Jo™
ovat heitä rohkaisseet;ja.;loMatU-neet
k o v i n a k i n päiivinä - vaalimlseSe
j a kunnioittamiselle.
•Ne on omistettu. rauhalle, edist?'
selle- j a ihpiisten hyvinvolnniDt .
•Laulu avaa sydämet, sanotaac?
s i i h e n luottaen rohkenemme nd»
että suuren l a u l u - Ja soittojuhla^
soitto j a l a u l u yhdessä sellaisen!^
s a l l i s en kulttuurihelmen, k u i n ' A ^
K i v e n Seitsemän veljestä on. <^
vahvistamaan Juhlaa s a a p u v M^
r e n yleisön uskoa rauhan «ÄBP
vät onnellisina Ja tasavertalsB*
Niinpä n y t k a i k en lopuksi l a o j l
me vielä k a i k k i juhlavieraat. ^
dalaiset kuten rajan eteläp^a^J
saapuvat, sydämellisestt tervettut*
H o l t k a a j a riemuitkaa! J ^ t^
täysin sydämiin kaikesta shta
n i s t a j a hyvästä mitä teille tarjo»»-
i a viekää siitäosa kotiinkin!
L u j i t t a k o o n Juhlamme « l A ^
lamaa. fsUlä v a i n rauhan o » " ^
voi k u l t t u u r i kukoistaa J a J ^ * ^
hyvtavolnti j a onnellisuus
neen!