Vapaus, January 31, 1973

              ''}
Sivu 4 K^skiviilkikb, tatmmik;^^ p. — Weä., Jan. 31, 1973.
p i i ?
l i i - ; ;
* Urheilua / t : *
TUL:n 54. vuotispäivän vietossa tuomio
itsenäisyyden murentamisiianl(l(eille
Helsinki - r Suomen Työväen Ur- nottnva. ei, sanotapn^^Jyi-yn lausun-heiluliiton
tammikuun 28 _ pnä 5»
vuocipäivän tuntumassa pidetyissä
TUL:n seurojen vuosikokouksissa
tuomittiin päättävästi: hankkeet it­senäisen
työväen urheiluliikkeen
murentamiseksi.
Samasisaltöisiin voimakkaisiin
kannanottoihin on TUL:n kenttä yh­tynyt
useasti liitonvhjstorian: aikana.
• 1 alla kertaa .sai 'päättävän tuismion
prcf. Seppäsen suositus "Suomen lir-heilnn
eheyttämiseksi".. |
Ruo5.niemen Visan vuosikokous,
.käsiteltyään ns. Seppäsen komitean
mietintöä, jonka tarjouksena on vä­hin
enn .murentaa itsenäinen työ­väen
urheiluliike, päätti yksimieli-iesti
TUL:n liittotoimikunnalle osoit-tamassaan
julkilausumassa vastus­taa
komitean mietintöä.
Samanlaisia kannanottoja on seu-rcjc-
n toimesta esitettyä eri puolilt;i
maata.. . . Esimerkiksi Turun Jyryn
johtokunnan'"' yksimielisenä kantana
ilmoitettiin, ettei Työväen Urheiiti-ln"
Jo saa allekirjoittaa eika sopia
Seppäsen esitystä. Sopimus tulee si­tomaan
liiton sisäistä toimintaa j;i
nain ollen lamaannuttamaan jäsen­seurat
toiminnaJlisesti. • Samalla se
.tu'lee vaikuttamaan koko työvaso-r
liikkeen toimintaan haitallisesti. Yk-sinkertiaisesti
tälle esitykselle on sa-nc-
sa. • •
— Liittomme tämän hetken toi-mmnalle
cn; leimaa antavana piir­teenä
pyrkimys kaikilla abilla.entis­ta
pitkäjännitteisempään työhön, • to­tesi
TUL:n varapuheenjohtaja dipl.
ins Lennart Kivi liiton vuosipäivä­nä
antamansa sanomalehtihaastatte-
Ijn yhteyflessä,
lallä kertaa toiminnan kehittelv
perustuu siihen uskoen, että valtion
urheilulle antama luki vahvistuisi
t.ii ainakin seuraisi kustnnusten ke­hitystä.
'Kieltämättä työväenliikkeen osuus
maamme urheilutoiminnan paatök-sentekcporlaissa
on liian vähäinen,
laman seikan on tasavallan pre­sidentti
Urho Kekkonen todennut jo
VFcaan kertaan . .
Nähdäkseni tyolaisurhfilulla on
täysi syy jopa velvollisuus edellyt­tää,
: että se saa sille kuuluvan i
M O N T R E A L I N O - K I S AT
N Y T V A A ' A N KIELELLÄ
Lausannessa Sveitsissä perjan­taina,
helmikuun 2 pnä kokoon­tuvan
Kansainvälisen olympia­komitean
johtokunnan 4—päiväir
sessä istunnossa käsitellään
muun oh,?lla Monteralin kaupun­gin
finanssi ja muita'\^aikeuksia
vuoden 1976 kesäolympialaisten
järjestämisvalmisteluissa.
Asia on ilmeisesti vakava sillä
jo noin pari viikkoa sitten eras
CBC:n"kirjeenvaihtaja tiedoitti
Bonnista, että Kansanvälisen;
olympiakomitean jäsenten. kes­kuudessa
on voimistumassa kä­sityskanta'^-
jotta vuoden 1976
olympialaisia ei pidetäkään
Montrealissa.
Pian tämän jälkeen (tammik. 16
pnä) kansainvälisen olympiakomi­tean
varapresidentti Willy Daume
antoi Miinchenissä julkisen varoi­tuksen,
että Montreal joutuu vai­keuksiin,
jos siellä järjestetään
kansanäänestyksellä ratkaistavak­si
olympialaisten rahoittamisasia.
Otta\vasta tammik. 26 pnk saa­dun
uutistiedon mukaan pääminis­teri
Pierre Trudeau oli alahuoneen
istunnossa sanonut, että liittohal­litus
ei myönnä enkoisavustusta
Montrealille vuoden 1976 olympia­laisten
valmistelussa.
mies pastori Donald V. Stirling
tammik. 23 pnä.
Urheilun kustannuksella rahoja
Iraitsevan papin kerrotaan olevan
mainitun torontolaiskomitean pu^
heenjohtajana. Komiteaan kuuluu
myös muita huomattuja kirkon
niehiä.
. "Me lähetämme Yhdistyneen kir
i-on anmuskirjelmdn. hyväksyttä­väksi
Newfoundlandista Vancou­verin
saarelle asti.- Se lähetetään
3,500—-4,000 Fapille . . . Heitä pyy­detään
keräämään seurakuntalais-
_tensa nimiä anomukseen, että hal­litus
ei antaisi hyväksymistään, ei­kä
liittovaltion veroraTTöja olym­pialaisten
valmistelun hyväksi,"
isanoi Rev. Stirling.
Unhoittaen mukavasti,sen, että
ms haaskaamme, kansakuntana jo­ka
vuosi lähes ?2 miljardia puo­lustusvoimien
ylläpitämiseen, mis­tä
voitaisiin kertaheitolla vähen­tää
kaksien olympialaisten hinta,
että liittohallitus myöntää suuryh­tiöille
verohuojennuksina, veron-
" M I K S I P U H U A K A A N K U N N I A S T A"
noan vuoden aikana $500 miljoo­naa
^mlllä summalla olympialaiset
voitaisiin järjestää, 40-vuptias to-rontolaispappi
sanoo Miinohenin
olympialaisten maksaneeii $700 mii
kuitenkin, ic- Joonaa ja väittää, että Montrealin
Ei ollut Yhdysvailoissa ~ ku­ten
toisen maailmansodan päätyt­tyä
— miltään ilon ja innostuksen
purkauksia Vietnamin sodaii päät­tymisestä
— . Toisen maailmanso­dan
päätyttyä tuli miljoonia ihmi­siä
alakaupungille. juhlimaan.
Tällä kerralla tuli presidentti
TV-ruuduHe, luki puheensa ja kan­sakunta
pani äänettömänä kellon
r.oimaan ja meni nukkumaan^ ss-litlti
Mike Royko-niminen lehtimies
Chicagon tilannetta seuraavana päi
vänä sen jälkeen kun presidentti
Nixon antoi tiedon Pariisin väli­rauhasta.
.
Ja niin se. pitikin""6lla ^hän jat­koi.
Tällä kertaa ei ole mitään
hurraamista, paitsi, etltä se on
päättynyt. Tiedoituskin siitä olisi
voinut olla yksinkertaisempi. Hä­nen
yrityksensä lisätä kunniaa
meidän sekaantumiseemme oh ont­to.
Hänen olisi pitänyt vain. sanoa,
että viimeinkin siitä on päästy.
"Kunniallinen rauha:" Hänen
täytyi käyttää . tätä koko sodan
ajan sanastossamme olCutta määri­telmää.
Hän sanoi meidän saavult-vaneen
sen.
maksulykkäyksinä jne. yhden a i - . ^ ^^^^^ j^^;^^^
. . . . . e d o s s . ! olympialaiset maksavat ainakin " juirtarl Tu"nCIr^-°^^^ järjestävän montrea-' y^tä paljon tai ehkä koko miljar-
" n rosipai n • lilaiskom.tean anomusta, että olym : ^in. (Montrealin olympialaskomi-
^ U L - n seurojen ia niiriiaries-öi^n Pi^^a^^ten valmistamisen hj-väksi j tea arvioi kisojen kustannusten
-ViKsta iJ^mis Z^^^^^ luP^ - ' - - t a a myy-1-usevan $10 miljoonaa, ja etta
i n esityk ^va^^^^^^ erikoinen postimerkki j a ; - i t ä ä n tappiota'ei tule. Toisaalta
pas.n esnyKiia vas.aan puava. l U L , . J Onpherin maakuntahallitus on lu-
Suomi ylivoimainen;
Irlannille tuli
2 8 .IdPpIO |lz;n u:cat diplcmsattikunnat, val-
Helsinki — Suomen. nyrkkeily-j t-cvallan ,a urheiluelämän edusta-m
iaJGukkue voitti Messuhallissa Ir- lat.
jasene
vana. f sena entisen toryjohtajan John
Jäsenistön kaananilmäisut on o-iDiefenbakerin kysymykseen siitä,
i-lettsva hucmiocn hittotcimikunnan
! ratkaisussa vaati. Helsingissa tam
I mik. 20 pna koolla ollut kokous.
TUL:n vuosipäivän perinteistä
; vastaancttca kunnioittivat lasnäolol-niksii)
Rev. Sterling viiltää olympialais,
ettei liittohallitusta lypsettäisi an-1 ten finanssiasioista Ottawan ja
. tamaan erikoisavustusta Montrea-1 Montrealin olympilaiskomitean me-
Im olj-mpialaisille. kuten hän asian "tiliään oleviin keskusteluihin ja
i kysyy ahdasmielisen nurkkakunta-
Olympialaisia valmistavan mont- -al^esti.
iiallinen.
Me olemme juuri lopettaneet 10-
vuotisen pommituksen pikkumaata
vastaan jonka olemassaolostakaan
.suurin osa meistä ei ollut ennen
vetoinen. • •..
Me heitimme kaikkemme _ sitä
Pommia lukuunottamatta., — hei­tä
vastaan. Yhdessä välissä meillä
oli siellä yli puolimiljoonaa.sotilas­ta.
Me tapoimme .heitä läheltä
maassa ja korkealta ilmasta. Me
käytimme vanhanaikaista jalkavä-kitaktiikkaa
ja nykyaikaista olekt-,
ronimenctelmää. Kukaan, ei tiedä
kuinka monta me heistä tapoimme.
Kaikesta, tästä me saimme l;aaa-pelin
.
; Ennen sen loppumista .tuli sanas-
I toomme "fragV: sana.' Sillä tai-koi-.
tetaan sitä kun kutsunftalaiset tap­pavat
omia upseereitäsinV Huumaus
aineiden käyttö ttili veneeristen
tautien tilalle sotamiesten vaivaksi.
Ennen kuin se (sota) loppui, me
olimme panneet miehiämme syyt­teeseen
siviilien murhasta. Lentä­jät
kieltäytyivät pudottamasta
enempää pommeja.
Kaiken tämän .jälkeen, miksi
enää puhuakaan kunniasta? .
"Olkaamme ylpeitä" hän (Ni­xon)
sanoi "niisltä jotka ovat\uh-'
ranneet, jotka antoivat elämänsä,
että Vietnamin kansa voisi elää var
paudessa."
Lisää onttoja sanoja. Lähes 20
vuotta sitten päättyi toinen sota
tasapeliin ia meille sanottiin, ottä
meidän poikamme kuolivat toisten
vapauden hyväksi. Nyt clteläkorea-
]i\iset elävät diktatuurin alaisuu­dessa.
Ja niin tulevat elämään, etelä­vietnamilaisetkin
. . . Heille sano­taan,
mitä he voivat sanoa,kirjoit­taa,
lukea ja ajaitella. He ovat jo
miltei siellä. Kun he astuvat pois
jonosta ..heidät heitetään vanki­laan.
Miksi narrata itseämme? He ei­vät
kuolleet kenenkään, vapauden:
puolesta. He kuolivat siksi kun me
teimme virheen, ja me emme voi
Thieu uhkaa tehostaa yhä terroriaan
Saigon. — Saigonin "president­ti"
Nguyen Van Thieu varoitti tiis-lannin
kj^menikön ylivoimaisesti
8—2. S^jomalaisista vain Jouni Jär­vinen
ja Tapani Kaukc-lehtohävi-
TUL:n vieraana oleva neuvcsto-lättchisvaltuuskunta
oli kokonaisuu­dessaan
palkalla. Diplomaattikuntia
Eivät ottCun^a, .multa heillä cli vas- j fdu.'-tivat mm. Neuvostoliiton .suur­ta-
sa myös vieraiden parhaat mie-jlsf^ely-.tön ministerineuvos M. N.
het. Strelzov, DDR;n .suurlähettiläs Heinz
Kokonaisuudessaan maaottelu oli 0£-Zi".er, Puclan suurlähetystön lahe.
parcnpi kun aikoihin. Ottelut cli- ^ystyösihteeri Kazimierz Rurka jne.
vat vauhdikkaita Ja melko puhtai-lO;
Sf:omalai3rsta esittivät parasta
Alf • Qvarnitröm: (71 kg), Jorm-n
Taipale (75 kg), Kalevi Kosunen
(67 kg) ja onnistuneen kehään pa­luun
tehnyt Pertti Kaijanlaakso.( 81
kg).
Maaottelu Irlarnin :,a Suomen
välillä d i järjestyksessä: toinen.
EdeJiinen k smppailu käytiin myö.s
Messuhaliis.-a ja se päättyi • silloin
tasan 4—.4. ,
K.cMn:.:lnen osanotto oH hyvin edus­tava.
— - ____ , taina, välirauhasopimuksen alle-realilaiskomitean
eräs puhemies L '^Mitä keskusteltuja?^NäyttayK | kirjoittamisen aattopäivänä, radio-ja
!tel6visiokuulijoitaan, että väli-rauihasopimus.
on ilmeisesti tulossa.
"Me emme tule luottamaäri heidän
(tarkoittaa .väpautustaisteli joita
. joita hän puhuttelee kommunisti-
)ain rahoilla.; Montreal ^ e e . ^ - ^ \ ^ ^ ^ . ^ . .^
maan . nvkvaikaiset urheilulaitok-.i
Ranskalaiset
valttia
Mcnte Carlo — Jean Claude An-druet,
ja Michel Petit voittivat per-jantziina
Mcnte Carlon rallin 62-
vuotisen historian kireimmän kilpai­lun
• viimeisen matkan. Rallin voit­taja
Jean-Glaude Andruet — Mi­chelle
Petit Ranska Renault Alpine;
TUL:n NYRKKEILYMESTARIT
LEIVOTTIIN FORSSASSA
huomautti tässä vaiheessa,-ottei
mi-fcään erikoisavustusta ole anottul
kaan, kunhan vain saataisiin lupa
lyödä olympialaislantti, painattaa
ko. merkki ja järjestää arpajaiset.
Mutta Montrealin olympialais-komitean
finanssilautakunnan va­rapresidentti
Gerry Snider. sanoi
"savuverhoksi" pääministeri Tru-deaun
lausuntoa ettei kisoille an­neta
liittovaltion erikoisavustusta.
! Hän myös syytti liittohallituk-j
.~en "tietoniekkoja" (vi^hiz kids.)
! olympiakisojen budjetin ju.kaiss-t
ä k um liittohallitus olisi tekemäs­sä
kauan ennusteltua volttia pää
töksessään, taatakseen Montrealin
pois sen itse aiheuttamista vaikeuk
sista koko Canadan veronmaksa-maan
nykyaikaiset
set, joita Drapeau haluaa, samal­la
kun muu Canada ei saa mi­tään."
Parempi siis on, sanoo Rev. Stir­ling,
jonka kirkkoa on arvosteltu
tarpeettomien kirkkorakennusten
ylläpidosta ja uusien rakentami­sesta
silloin kun rakennusaineita,
— miehiä ja varoja — tarvdtai-siiri
muihin tarkoituksiin, että
I meidän ei pidä uskoa, cittä he ovat
luopuneet ponnisteluistaan. Etelä-
Vietnamin kontrolloimiseksi:"
misen viipymisestä. Me esitimme
Forssa — Kovatasoinen TUL;n !'"'^"'^Jettimme Ottawalle lokakuus-
59. lyrkkeilymestaruuskilpailjjen pa-' ^a. Pääministeri Trudeau pyysi ojymp,alaisiin anotut varat "käy-
1 as loppucttelu käytiin mestaruuc- ^ ^ i t ä .silloin pitämään sen peitteen tetääri halpahintaisten rakennus­taan
pucluälavan Oulun Tarmon
Kalevi Kc3usen ja Vaasan Raine asiaan yaalien aikana."
Salon Vallila sarjassa G7 k:'oa: TUL
:n meslsruuden lisa.ksi oli kyseessä
.•nyai maaottekpapkka L'lanti-ottc-jlju.
n. Kcsunen ratkaisi cttelun it-
I e: ileen lähinnä taktisesti oikean työs­kentelynsä
ansiosta.
alla, sillä hän ei halua sekaantua v^j^ ..gj^^^-,,,
Snider sanoi myös, ettei pormes-tari
Jean Drapeau eikä kisojen
yleiskomissionen Roger Rousseau
ole puhunut kasvotusten asiasta
pääministerin kanssa.
Peliin on sekaantunut myös
TUL.n mestaruuden iskivät (a- muita voimia. Winnipegista esltet-limmista
sarjasta ylimpään): Jouni' tim viime perjantaina vaatimus,
Järvinen Turun Teräs, Sven öjling 'ttä "neljälle länsi-maakunnalle pi-
Fcrsan A.ku, Reijo Sipilä Kemin
Into, Timo Kalva Kemin Into, Erk^
ki Vahäkäinu Riihimaan Kehäketut,
2) 'Ove Andersson Ruotsi — Jean] ^alavi Kosunen Odun Tarmo, Rai-
Todt Ranska RenauU Alpine ja 3) 1^0 Salo Vaasan TN, Jorma Tau-pleen
ranskalaispari. psle Helsingin Jyry, Yrjö Sikiä Jy-
' .• Hamm Mikkola oli neljäntenä kcl- vä?kylan TN ja Veli Nissinen Var-me
minuuttia ja 25 sekuntia An-di^
jetista perässä. Timo Mäkinen oli
kuudentena 56 sekuntia Mikkolasta
jäajessä. Rauno Aaltosen sijaluku oli
kahdeksas k: ksi minuuttia ja 36 se­kuntia
Mäkisestäkin jääneenä.
kauden Tarmo.
NL:n joukkue
EM-kisoihin^^
. , Moskova', ;|^N^kerlainen maa-
• Hmanmestari Irina. Rodnina ja ha­naa
uusi Partnerinsa" Aleksandr Zait
£3V» Irina Tshernjajeva ja Vasili
• Blagov sekä aviopari Ljudmila Smir
mtnra ja Aleksei Ulanov kuuluvat
, NeijvcGtoliiton fiaitoluistelujoukkuee-
\ \ S£ö9,- joka lähtee Kölniin EM-kilpai-
',';r. Jjllhtpt helniikuun G—11. päivänä. •
•'i. XlÄfii^ lisäkseen kilpailuihin läh-
< 'te^t; kolminkertaiset jäätanssin m'aa
.'•/•'A ^iioiam^ Ljudmila Pahoraova
PÄIVÄRINTA JUOKSI SE:n
Helsinki— Pekka Päivärinta saa-vulli
3,000 metrin matkalla sisä­ratojen
uuden Suomen ennätyksen
7.59,2 Kupittaan urheiluhallissa. Eila
Kelon naisten korkeushyppytulos
170 on niin ikään uusi balli-SE.
' Sergei Tshetveruhin, Sergei
s ;Juri ,Ovtshinn|kov, Tayaaa
Marina Sauaja.
STEVE SMITH 546
AL FEUERBACH 2L14
Los Angeles -r- Kaksi epäviraL
lista yleisurheilun halli-ME:stä syn­tyi
tanunikuun 22 pn iltana Los
Angelesissa. USA:n Steve Smith
yLt'i seipäässä 546 ja maanmies
AI Feuerbach työnsi kuulaa 21,14,
Kahden mailin juoksu oli suoma­laisittain
vaisu, sillä jenkkijuoksijat
veivät neljä kärkitilaa. Lasse Viren
oli kuudes.
TILATKAA
VAPAUS
täisi antaa oikeus arpajaisten jär­jestämiseen
amatööriurheilun hy­väksi
"ennen kuin kansallisten ar­pajaisten
järjestämislupa annetaan
vuoden 1978 oljmapialaisten hyväk-d.
"
"Kansallisista arpajaisista on ol­lut
paljon puhetta ja mehaluEunme
varmistus siitä, että suurin
osa arpajaisvoitosta menee ama­tööriurheilun
ja ajanvietetoimin-nan
(recreation) hjrväksi sen al^
jaan, että se pumpattaisiin olym­pialaisiin",
sanoi ajanvietetoimin-nan
ministeri Larry Desjardins
viime torstaina Winnipegissa.
' TJTympialaispataa hämmentämäs
sä on myös torontolainen "työtön"
sielunpaimen, jota tuntuu kiinnos-tavaq
enemmän, rahojen paimenta­minen
kuin nuorten tervettä elä­mäntapaa
edistävän urheilutoimin­nan
järjestäminen olympialaiskiso-ja
hyväksikäyttäen.
Yhdistynyt kirkko (United
Church of Canada) näin kerrottiin
viime viikolla, on Torontossa muo­dostanut
erlkoLskomitean jonka
tehtävänä on kampanjan kehittä­minen
Montrealin vuoden 1976
olympialaisia vastaan.
"Meidän täytyy esittää kutsu
aj,eisiin kaikille canadalaisille, vuo­den
1976 olympialaisten riipimis-eli
rip-off etujlun estämiseksi sa­noi
mainitun kirkkokomitean pfufae-
•Kun Canadassa on "-omasta ta­kaa"
tällaisia "urheilumestareita"
_ puhumattakaan, nyt Toronton
aamulehden* Globe and Mailin ur­heilutoimittajan
Dick Beddoesin
lauantaisesta lähes puolen sivun
kokoisesta ^ydämenvuodatuksesta
koko olympialaisurhBilua vastaan,
ilmeisesti'siksi kun Yhdysvallat ei
ole enää No. 1 "pisteitten" kerää­jä,
ja myös siksi kun ammattiur-heilu-
klubien upporikkaat omista­jat
eivät olympialaisista pääse
käärimään rahaa — niin Canada
ei todellakaan tarvitse mitään vi"
hoUisia vuoden 1976 olympialais­ten
romuuttamiskampanjan hyväk.;
r,il • '
Toisin kuin Rev. Stirling j a hän-tä
jonkinlaisena epäjumalana mai­nostava
"urheilutoimittaja" Bed-does,
Canadan heikon amatööriur­heilun
kehittämiseksi olisi saatava,
vuoden 1976 olympialaiaet nimen­omaan
tänne Canadaan. Ehkä ne
auttaisivat meitä kansakuntana
vapautumaan "ammattilaisurhei-lun"
kahleista sen verran, että
saataisiin kehitetyksi amatööriur-heilutoimintaa
nuorison fyysisen ja
henkisen kasvatuksen hyväksi Ca­nadan
kaikkiin kaupunkeihin, kaup
paloihin, kyliin ja muihin yhdys­kuntiin.
Ja jos Montreal saisi siinä yh­teydessä
itselleen olympialaistasoa
vastaavat urheiluvälineet nuorison
käytettäväksi, niin eikö se olisi as­kel
eteenpäin nykyisestä tllantees
ta missä urheilupaikkoja täällä va­rataan
ja ylläpidetään vieläkin
pääasiassa amn^ttiurheilun eli lii­ketoiminnan
hyväksi? Kun sellai­sessa
pikkumaassa kuin esim.' Suo­messa
voitiin oljmipialaiset järjes­tää,
niin ci tottatotisesti' luulisi
missä yleensä. Washington Postin
viime viikkoisten tietojen mukaan
Etelä-Vietnamin ~ -"presidentti"
Thieu on antanut maakuntaviran-omaisille
laajat valtuudet .velvoi.t-taen
heidät turvautumaan poliitti­siin
vangitsemisiin . ja erityista­pauksissa
vitkastelematta teloitta­maan
paikalla ne, joita epäillään
epälojaalisuudcsta Saigonin viran­omaisille.
Saigonin diktaattorin .luunnitel-inan
mukaan Phoenix-operaatiota,
Saigonin sanomalehdet tiedoitti- jonka CIA aikonaan keksi mario-vat
viil.iko sitten maanantaina, et- nettihallituksen »/astustajien tuho­ta
Thieu järjestää kovacltteisia amiseksi, tullaan jatkamaan myös
kontrollitoimenpiteitä .kautta Ete- »-^ " o.f„r>n,t-lä-
Vietnamin heti kun tulee cieto
välirauhasopimuksesta. ;
. Näihin toimenpiteisiin kuuluu
Saigonin lehtien mukaan:
-^Ammutaan paikalla kuka. ta­hansa
"vaikeuksiin yllyttäjä", tai
kuka tahansa yllyttää väestöä ka­pinaan
tai kommunisteja tuke­maan;
__: Ammutaan hallituksen työn­tekijät
.scitilashenkilöt ja poliisit
jotka "iättävät paikkansa"' tai
suosittelevat toisille.paikkansa jät­tämistä
;
— Tuomitaan kuolemaan kuka
tahansa, joka levitftää kommunis-tipankkien
rahaa.
tulenlopettamisen jälkeen. Sitäpait­si
on saatu tietää . F-6-suunnitel-man
olemassaolosta. Se edellytltää
myös toisinajattelevien julmia tu­hoamisia.
Alle vuoden aikana on
tämän suunnitelman uhriksi jou­tunut
26,000 etelävietnamilaista,
jotka Saigonin poliisi on vangin-
•lut.
Saigonin uudet vainotoimct ovat
tarkkailijain mielestä osoitus kan-
•sanva-staisen: hallituksen pelosta,
että sen ei onnistu pysytellä val­lassa
siinä tapauksessa, että Yh­dysvaltain
.suoranainen sotilaalli­nen
ituki lakkaa, ja myös siitä ,et­tä
Thieu pelkää Etelä-Vietnamin
väestön uusia protestipurkauksia.
oikedttaa sitä iskulauseilla ja toi-
^>een ajanjaksoon kuuluvalla sa-j pungin . lehtikojut.
lannarrella.
Se oli sota ,mikä teki kuudesta-kj-
mmenestä kaikkein kauheimman
vuosikymmenen historiassamme..
Se raateli meidät kotoisesti. Se
jätti monelle vallankumouksen ha-ilun
ja toisille halun sortoon. Se,
näki nuorten ihmieiten menevän
mieluimmin .rajan yli tai vankilaan
kuin taisteluun.
Jos me haluamme löytää jotain
arvoa tästä sodasta se on tämä:
Meillä on ehkä lopulta tuskaa
aiheuttava tieto siitä,'että.me em-me
voi koskaan enää uskoa kaik­kea
mitä johtajamme meille sano­vat.
^
Vuosikausia he kertoivat meille
yhtä ja tekivät toista. He sanoivat
meidän olleen voitolla vaikka olim-me
todellisuudessa häviämässä. He
sanoivat että- me~ olemme tulossa
poir/ kun todellisuudessa olimme ,.
menossa sinne. He sanoivat-cttä
loppu on lähellä kun se todellisuu­dessa
oli kaukana.
Ehkä seuraavalla kerralla kun
jotkut sanovat että meidän.nuo-rukaistemme
täytyy taistella ja
kuolla jossakin .me emme ota sitä,
sanaa- merkkinä arvokkaasta asi­asta.
Ehkä me-pyydämme heitä
tavaamaan sen meille, sievästi ja
hitaasti, sievästi ja selvästi,
Ja ehkä vallassaolevat ihmiset
ovat oppineet, että tämän maan.ih-miset
eivät halua enää marssia
ulos ennen kuin heidän kysymyk­siinsä
on saatu etukäteen vastaus.
Minä toivon meidän oppineen
nämä seikat, sillä tästä pitkästä
sodastamme ei ole mitään muuta
nähtävänä. Jos me emme ole op-piViect,
silloin olemme yhtä tyh­jiä
ja yhtä kylmiä kuin keskikau-
- - Vangitaan kaikki, jotka "r.aa.j, .
daaaann kiinni teosta" lentolehtisten Palme Hanoihin
•ja viirien jakamisesta kommunis­tien
hyväksi.
Saigonin marionettihallitusvoi-mistutltaa
vainoja Etelä-Vietna-
."jinä olevan vaikeuksia rikkaalle
Canadalle. .
Olympialaisasiaa on kuitenkin
hoidettu täällä" niin kehnosti, että
perjantaina kokooiiEuvaBsa Kanr
sainvälisen olympialaiskomitean
johtokunnan istunnossa käsitellään
vakavasti kysymystä, pystyykö
Canada nämä olympialaiset jär-
-jestämään?
Me toivomme olympialaiskomi-tealta
myönteistä ratkaisua — ja
canadalaisilta urheilun ystäviltä
päättävää asennoitumista Mont-lealin
olympiakisojen puolesta!
Kukaan ei ole kannattanut .-sitä, et­tä
Montrealin kisat tulisivat mak­samaan
yhtä paljon mitä maksoi­vat
Miinohenin olympialaiset. Sii­hen
ei ole mitään syytä eikä tar­vetta!
Mutta olympialaisista pu­huttaessa
on kysymys paljosta
Inuustakin kuin vain rahasta—^ ja
sitäpaitsi' ihmiselämässä on jota­kin
arvokkaampaakin kuin rahai
vaikka meille opetetaan .että "ra­ha
puhuu",
— PenkkiurheUija.
Tukholma. Pohjois-Vietna­min
hallitus on kutsunut Ruotsin
pääministerin Olof Palmen vierai­lulle
Hamoihin, ilmoitettiin Tuk­holmassa
torstaiaamuna. Kutsun
on esittänyt Pohjcis-Vietnamin
pääministeri Pham Van Dong.,
Vietnamin aselevosta Palme to­tesi,
että molemmat osapuolet o-vat
tehneet huomattavia myön­nytyksiä
lokakuun sopimuksesta,
ja tähän perustuu uusi sopimus.
Tärkeimpänä hän piti sitä, että
Yhdysvaltain sotilaallinen osallis­tuminen
Vietnamissa; ISkkaa.
Sambia vaatiii
turvallisuusneuvostoa
kokoontumaan
VK, New York. — Sambia vaa­ti
viime keskiviihkona Y K :n turval­lisuusneuvoston
kokoontumaan pi-khnmiten
käsittelemään Rhodesian
päätöstä Sambian vastaisen rajan
sulkemisesta.;
SambJän edustaja Paul Litsaka
syytti Rhodesiaa vakavista hyök­käyksistä
ja kumoiistolraista Sam-biaa
vastsan. Lusaka ' sanoi, että
rhcdesialaJJten juUkkojen lisäksi Rhö
desian ja SambJan välisellä rajalla
onnplh 4,000 eteläafrikkalaista so­tilasta.
Suomen demokraattiset
lehdet pres. Kekkosen
virkakauden jatkamisesta
Jatkoa sivulta 2.
Kansandemokraatit ja kommunis­tit
eivät suinkaan ole peittäneet
myöskään arvosteluaan ja esimer­kiksi
DDR;n tunnustamisasiassa
pitkään arvostelleet siinä ilmen­nyttä
passiivisuutta ja väärää ta­sapainoilun
halua. Onhan selvää,
että jokaisella suurmiehelläkin on
virheensä ja hän voi katsella asi­oita
toisin kuin toisista tuntiiisi
parhaalta, mutta politiikka on mo­nisärmäistä.
Pääasia on, että linja viitoite­taan
oikein. Presidentti Kekkonen
on saanut arvostelua etenkin eräis­tä
talouspoliittisista otteistaan,' ja
tämä arvostelu, jos mikään on osu
nut oikeaan, mutta eivät kansan­demokraatit
ja kommunistit ole
myöskään oUsct tunnustamatta
hänen oikeaan.osuneita_ ja radikaa­lisiksi
luonnehdittavia yhteiskun­tapoliittisia
näkemyksiään.
Varoittavaa: on, että presidentin
taakse kokoontuneiden keskuudes­sa
eräät uudelleenvalinnan kannal­le
lopulta asettuneet voimat spe­kuloivat
aivan muin tarkoituksin
kuin jftkaakseen ja kehittääkseen
uilkopolitiikkamme sotienjälkeistä
linjaa. Varsinkin kokoomuslaisella,
mutta myöe. joillakin muilla tahoil-^
la eletään uskossa, että heidän
asennoitumisensa uudelleenvalin-nan
puolelle voisi jotenkin edistää .
>3uomen ja Euroopan talousyhtei­sön
välisen vapaakauppasopimuk­sen
solmimista. Tällainen keinotte-1
lu antaa varsin ikävää makua.
Mitä kansandemokraatteihin ja
kommunisteihin tulee, ovat nämä
edelleen vankasti vapaakauppaso^
pimusta vastaan, sillä se olisi suur­pääoman
laskelmia suosivaa ja^
työtätekevän kansan, kansallisen
itsemääräämisoikeuii;emme ja Suo­men
ja Neuvostoliiton suhteiden
vastainen teko. Suomen virallisen i
ulkopolitiikan taakse asettuneiden :
voimien keskuudesta olisi myös
koottava kyllin luja EEC-vastai-nen
rintama.
Le Buc Tho: Rauhan-.
sopimus kruunasi vietna^
milaisten vapaustaistelun'"'
Jatkoa sivDlta 2.
Formosassa olevia" ^sotavoimiaan."
Pekingin sanotaan katsovan, iettä'
nyt*tehty rauhansopimus on plt- >
kän tähtäyksen perusteella Klinal- ^
le myönteinen, / ',;
Presidentti Lon N9I ranbi Phndm f
Penhisaa, että Vietnamin rauhan- ;
sopimus tuo rauhan myös Kam- ^
bodzhaile. - •'
Pääsihteeri,Kurt Waldhelm aa-"
noi että YK "on valmiina viemäätl' .
mitä tahansa roolia siltä, odote-taan."
Olen hyvin kiitollinen ctti
tämä pUtkä ja ankea sota/talkl '
on aiheuttanut niin paljon kärsi-'
mystä ja tuhoa, on nyt päättynyt;
hän sanoi.
i
m
I-/.:. f.