Vapaus, August 17, 1954

              mm
m
ltk '/. :
mmm
» i i
Sivu 2 Tiistaina, c]pkuun 17 p. - r Tuesda^, August 17,1954
m
% I
^^1
•
V A P A U S
l U B E B T » - * Iadepen(l«i».L«bor
Vigm ot FbmUOi. CcjmUai», Ei-
UtiMud »or. e, 1917. AaOufrixM
«t.MOond cJaa mall tv tba Po9t
QllJee D^MTtcneDt, OUaws. Pub-,
J U b M t tlirtce tareekljc Oiiaevdsy*
llmiydsjv sod SaturdsjQi tv y^ot
POldlaliing tVimpsay.Lt(L, st IdO^KB
Telephofies: Bus. Office OS, 4-4l2fi«
EditorJal Office OB. «.«zes. Bfansger,
miUlrem: Bo* t», evOifary, Ontario.
AdFcxtiaifllg ^r»tc> Upon ••pplicttioo.
iMittlfttioD jbee of ebafge.
CMMdMM: I fk. 7ilp 6 kk, 9.1i
yb4yilr«iIoiiM; 1 ik. iSito 6 kk. 4^
' 1 fk. «A» 6 kk. 4.75
SYNtVMÄ-
> PÄIVIÄ
IfäränpyUyn heiton arvoitus
.^JBrilanniasta, misfä on virallisissakin piireissä suhtauduttu hai-"
veksuen McCarthy-maan kurjaan noitajabtiin poliittisesti "väärin
I^an
I !Meidän mielessämme on,Britannian asevoimien Jaidopillisen fl^u-vjmantajan,'
1oördi RuskeUin tapaus. ICuten^ aikaansa seuraavat' luki­jamme
hyvin tietävät, mainittu loordi on kirjoittanut .259 sivua käsit­tävän
kirjan Saksan natsien hirmutöistä toisen hiaailmansodan ajalta,
'dämän kirjan piti ilmestyä ja ilmestyykin luultavasti elokuun 19 päi-
\ | i fL Mutta Churchillin hallituksen ylikansleri loordi Simonds sanoi
1 IJBB^i Kusselille; että jos han kirjansa julkaisee, niin hänet erotetaan
ä|H|eijan lainopillisen neuvonantajan toimesta, mistä hän on saanut
2JgO punnan vuositulot;3Iutta loordi Russell ei taipunutkaan> vaan
eitlii armeijan palveluksesta, ja niin on syytä uskoa, että hänen kir-jiMa
ilmestyy suunnitelmien mukaan.
mm. Minkälainen on sitten se arvoitus, mikä,on tämän jutun takana?
SSognsinnäkin on todettava, että liysymys el ole lainkaan loordi
•Ij^^llin kirjan hyvyydestä tai muusta, vaan hänen oikeudestaan kir-
, j p kirjoittamiseen ja julkai^miseen. Tässä yhteydessä on todettava,
- c^tä aikaisemmin hänellä ilmeisesti oli tämä oikeus, muttali|[y|tse .on
lösseistä syistä häneltä kielletty — ja juuri siitä saammekin johto­langan
tähän arvoitukseen. ^;'
-\ On kerrottu; että Idordi Russell alkoi kirjoittamaab^^.kir)aansa
'{The Scourge of theSvvaslika" (Hakaristin saasta) vuonna 1952 —
^ j ^ silloin hän sai virallisen luvan sitä varten, että hän voist^siten asia-
' kirjoista koota historiallista äinehistoa taksan natsien sotarikoksista. .
\ Mutta nyt, vajaan kahden vuodcn^kuluttua, jolloin kijrja on 11-
fjiestymäisiUään, on sen julkaiseminen kielletty, aliksi? Ehkä siksi,
c^tä siinä on virheitä, epätarkkuuksia tai valheellisia tietoja Hitlerin
j& hänen taustamiesten^ä rikoksista? Ei sinne päinkään, silla Reutersin
uutistiedossa sanotaan:
^ '^Hallituksen sanotaan "katsovan, että tämän kirjan julkaiseminen
"4l>si kiusallinen tapaus Britannialle aikana, jolloin hallitus aikoo
iludelleen aseistaa Saksan." Itse ylikansleri, loordi i>imondsin, loordi
-Eusselille lähettämässä kirjeessä sanotaail:
• **Koko kysymyksen käsittely — varsinkin kirjan kuVat — on
sellaista, että se nostattaa vihaa koko Saksan kansaa vastaan ja antaa
£^n vuoksi tukea niiden katsantokannalle, jotka arvostelevat kaikkein
terävämmin Saksalle annettavaa uutta mahdollisuutta joko uudelleen
^istumisen avulla tai muitten . . . Tästä kysymyksestä'väitellään
nyt kiivaasti
: Toisin sanoen, Britannian hallitusviranomaiset uskovat itsekin,
i^ttä Saksan uudelleen aseistamisesta voi tulla uusi iHitler raaailman-ilallottussuunnitelminccn,
^ ke^kityslejreinee^ ja kuolemantehtainecn.
Siksi ei saa enää puhua natsien petomaisista rikoksista ihmiskuntaa
liastaan. Siksi on tukittava niiden suut, jotka haluavat julkaista suu-
, ren yleisön luettavaksi ^kirjan siitä, mitä Saksan imperialismin sola-voimat
tekivät toisen maailmansodan aikana.
\ -Arvoituksen avaimena on siis loordi Russellin kohdalta kaksi
sanaa: Hän on syyllistynyt "väärin ajattelemiseen" aikana, jolloin
-Y^^^^^^ uudelleen aseistettavavsamaan tyyliin-kuin
A »^^^^ Hitlerin johdolla ensimmäisen maailmansodan jälkeen;
Ja liuolimatta siitä, tehdäänkö sitä Lontoossa tai Washingtonissa,
'jajatusten kontrolli" likaisten tekojen peittämiseksi aiheuttaa miltei
•^aurettavan typeriä poliittista häränpylljrn heittoja.
Aatu-väinajan jäljillä
>i 'Kuten Saksan Aatu-vainaja onnettomasti päättyneen ''suuruu-l3ensa"
aikana, Eiscnhott-erin senaatti hyvä!:syi viime keskiviikkona
^5'äänellä — yhtään ainoata vastaäantä kuulumatta — lajin Yhdys-
'Valtain kommunistisen puolueen laittomaksi julistami
I Mainitun lakitekeleen perusteella, mikäli Yhdysvaltain' kansa
lellii sen lopullisen hyväksymisen ja täytäntöönpanon, voidaan mät­käistä
viiden vuoden vankilatuomio ja $10,000 sakko sen kauhean
:*lrikoksen'^ perusteella, että^^h tai
jonkun sellaisen järjestön jäsen, minkä poliisilaitos määrittelee -kom-niunistiseksi
järjestöksi" — tai ''todistetaan'' hyvin palkattujen ilmi-
^tajien avulla "kommunistiseksi!^, huolimatta lainkaan siitä, vaikkei
::'l|än ymmärtäisi kommunismista s6n enempää mitä sika ti(itliä. tuuli-:
itayllystä. Washinglonista^ t
ankarat rangaistukset voidaan mätkäistä mistä tahansa toimenpitees-
•!«, jonka "Jarkoituksena o kommunistien tavoitteita''. Tämä
qn melko laaja määritelmä --7- ja sen perusteella raaha-
!^ ristikkojen taakse kaikki poliittisestiväärin ajattelevat", sill,ä tuft-
^ettu tosiasiahan on; että^^^^^E^
'jkommunisteiksi" kaikki, jotka haluavat esim. rauhaa ja ystävyyttä
ttiaailman kansojen välillä ja kaikki ne; jotka katsovat, että eri maiden
'kansoilla on oikeus päättää omista sisäisistä asipistaan \Vall Streetin
pankkiiri^
^^^^^
Y ' ^ ^ parannuksia vaativat'kansalaiset ja asukkaat ovat ilman mquta'
^{kommunisteja".
- v| Tämän kommunistivastaisen lain. fasistisuus on niin ilmeinen,
öttä Eisenhowerin hallituskaan ei halua ottaa siitä "kredittiä"? itsel-
: leen. JPäinvastoin Washingtonin untistiedoissa kerrottiin viikon, lo-pulla,>]
ettäEisenhowerin miijoneerihallituksen prokuraattori Bco\vnd^
laFBl-nimellä tunnetun ohranan päämies Hoover eivät halaa Yhdys-i|
altain kommunistisen puolueen laittomaksi julistamista '"nyt" —
iihutta kun heillä ei ole mitään sitä^astaan, vaikka tällainen fasisti­nen
laki hyväksyttäisiinkin "huomenna", niin senaatin jäsenet "ym-
:;märsivät yskän' ja jättivät Eisenho\verin haliitul&elle marraskuun
vaaleissa mahdollisuuden selittää, että "senaatti sen rumiluksen teki''.
J (Me uskomme kuitenkin, että/Eisenhowerin hallitus tulee suruk-kansanjoukot
tule vas-vt^
aansanomatta luopumaan kansalaisvapauksistaan tämän kommunisti-
Vastaisen hysterian varjossa. Y'hdysvaltalai5et unionistit käsittävät,
fettä jos ''kommunistipuolueen jäsenyydessä olo" tehdään lakivoimai-fsestl
rikokseksi niin sitä seuraa automaattisesti se^ että kaikki lakon
^johtajat leimataan ''kommunisteiksi'' ja kärräjtään vankilaa
V Valtalaiset yleensä käsittävät,- että jos "kommunismi" julistetaan lait-rIpmaksI,
niin sidoin on;ma^ asia leimata^i hallituksen
lialkki poJiittiset vastustajat "koftjmunisteiksi" — kuten tapahtui
einu Lätode St. Cathannesista
täyttää. 50 vuo:ta huomenna: elokuun
18. pnä.
Yhdymme eukulaijcten Ja tuttavi4^
onnittelUL^iin.
vaslaHl»;i9 s
•»5
i{l Kyvymys:' Olen elänyt mfeheni
J^anssa vhiklmättä no.n 30.vUotta ja
isun «yt näyttää siltä, että-mieheni
jaattaa;. kuolla ennen minua;'haluan
tietää saanko minä pitää hänen hau­tajaisensa.
Meillä on kaksi aikuista
poikaa. Jotka: asuvat pitkien matko-?
jen pääsiä. — Vaimo, ,
Vastaus: Vihklmättömällä. vaimolla
el ole tässä suhteensa oikeutta mie­hensä
hautaamiseen silla, sen/suorlt-tavat
Joko kuolinpesän hoitaja tai hä­nen
poikansa ellei miehenne ole testa­mentissaan
erikoisesti määrännyt si^^
tä teidän tehtäväksenne. On toi­saalla
kuitenkin mahdollista,': että
kuolinpesän hoitaja ja poikanne an­tavat
sen hautaamisen teidän tehtä­väksenne.
liiiiiHiiM
Neinrcpitoliilon ^lehdet Icansatiivälisislä ongelmista^
Aailan kansat vftkivsA y|||l^tä- )sysyip^)i^ zauhan3nia'«ta ntkalse- niiden väliset taloudelliset ja aivistyk-mään
voiniami la}fttaakseei|^na- misu:'.. "
haa. VotcnA vakoaiUvana^ , M Ne ^jat.^4oUoin fiiirtomaDJ:juuttaJat
ia\^finaitii^ ovat voineet ra^ifoj^atta.-sekaantu^
Mitä muut sanovat
•'SO SOEEY"
". .^Neuvostoliiton diplomaattinen
hyökkäys edustaa kuolettavaa vaaraa
siksi — me sanomme sen pahoitellen
— kun se on huomattavan älykästä
.(Intelligent)iMutta me olemme'! (vir­heillä)
tehneet neuvostoille melko hel­poksi
olla taitavia... — Dorothy
Thompson, elokuun ^3 pnä.
GlobeandMail
lehden lukija
oikoo valheita
: Globe and Mailrlehden elokuun 12{
päivän numerossa on, julkaistuna seu-<
raava kingstonllaisen C. M, ,'Craw-fotdin'-
kirjoitus:
-•"(Elokuun 9 päivän numerossa tei­dän
kirjeenvaihtajanne "VV.. G. Carr
sanoo: '1930-luyulla Atttee kielsi ole­vansa,
kommunisti, mutta kuitenkin
hän. oli hyvin aktiivinen ikommunisr,
tien ^puolesta .E5par>j3n kansallisso-dan
aikana. Hän oli yksi kansainvä­lisen
prikaadin 'johtajista. Niinä päi-vln^
hän oli majuri Attlee.' t
\. > Tuollainen lausunto on täjfdelllsesti.
väärä. Espanjan tasavallan hallittis
cl ollut missään mielessä kommunisti­nen.
Se cli hyvin ajanmukainen de­mokraattinen
hallitus ija aivan sodan
: viime, kuukausiin asti siihen el kuulu­nut
ainoatakaan kommunistia. Se oli
laillisesti valittu Espanijan hallitus.
Siltä syystä sillä oli iVapaamlellstcn
valtlcmlesten kannatus, myöskin ma­juri
Clement Attleen kannatus.
V "Vaikka kommunisteilla olikin vai­kutusvaltaa
kansainvälisessä prikaa-dissa,
niin Attlqe cl suinkaan ollut
ainoa e:-kommunisti siinä, vaan sii­hen
kuului monta muuta jotka eivät
suinkaan olleet kcmmunisteja.; Ma­jurin
arvonsa Clement Attlee sai en­simmäisen
maailmansodan aikana,>ei-kä
Espanjan kaiisalaissodassa, kuten
mainitussa lausunnossa pyritään o-soitamaan.
"F.-panjan kansalaissodan alkoivat
f aslstlryhäiat. s jotka .vmuodostuivat
armmeijan kenraaleista, maa-aatelis­tosta
(ja Espanjan roomalaiskatolisen
kirkon ylimystöstä. Mielestäni näi­den
kolmen ryhmän tärkeys on tuota-
•va esille." Sitten kun Mussolini ja
Hitler lähettivät joukkoja <ja panssa^
rlaseistusta halutusta vastaan, lähet­ti
Neuvostoliitto muutamia ivanhaa
mallia olevia lentokoneita avustamaan
hallitusta ja sen joukkoja. -Edellä-,
mainitut kapinoitsijat käyttivät sitten
kommunisti nimitystä pärjätäkseen
tasavallan joukkoja.
'Teidän kirjeenvaihtajanne selittää
tahallisesti tilanteen .väärin. Hän
seuraa senaattori McCarthya, joka
leimaa kaikki vapaamieliset ihmiset
kommunLsteiksl."
Tampereella on nyt
enemmän asukkaita
kuin Turussa
, Helsinki. — Tampereen: ja Turun
välinen suuruuskamppailu jatkuu
tiukkana. Tänä,vuonna vaimisttmeen
henkikirjoituksen mukaan on Tam-peifeen
väkiluku n y t 107,577: ja Tu­run
107.519, joten Tampere johlaac 58
Hengellä. Viime .x-uonna .oli Turun,
asukasluku 106,755 Ja Tampereen 105;
822 joten erotusta oli Turun hyväksi
933 henkeä.
Tampere on edelleen naisten kau­punki,
sillä naista on 13,319 enemmän
kuin miehiä. Myöskin Turku on nals^
voittoinen, sillä siellä on 11,859 naista
enemmän kuin miehiä.
: — Canadasta vietiin filmejä viime
vuonna 1.749,CO0 arvosta.
lun l»fuantasai^llan ralti(m,:|»l-innoflisen;
^ncityo»t<m päjMnto^-^
tin Ja oiltominl»te«laCI|onJEnj^
Jokin adk»sittenkäyniät <|ei^Totte-
,lnt InMati $^äin,inisteri.Nelinlti Ja
t B|tnpa9 isimfnfsfcri m^VuukaM^
itaal seiudjaaui eiTät:1ao«^f8^iiiiÄ^
lelmistaan laajentaa^ CMa^Mndo-
: Kiinassa, Ja tabahdattaa vvAaiaian
omistavien sanrvaltojen ns;: ^aai^
liiton mnodostamisen kantta.
USA:n hallitsevat pUrit pyrkivät
sitkeästi Aasiassa muodostamaan'a-gressiivisen:
liiton, jk>nka pitäisi'mj^o-dostua
aseeksi iUsian kamojen'kan­sallisen
'vapausliikkeen tukahdutta­misessa.
TStä osoittavat selvästi Jokin
aika sitten Washlngtoni5sa,iÄättyneet,
Englannin-ja iUSA:n ,vällset rneuvoV
V telut:iElsenhowerin ja. ChufchJlIen
yhteisestä tiedonannosta selviää; ettl
mainituissa neuvotteluissa/ oli tär­keä
sija l^akkois-<Aasian . tilan­teen
käslttelyUä. Erääksi Chur-chillen
j a Edenin WashlngtoniIn kut­sumisen
.syyksi muodostui USA:n'pyr-kmys
jouduttaa uuden so^ilasryhmit-tymän
muodostamista Aasiassa;''kir­joittaa
jKrasnaja Zvezda."Amerikan
diplomatia toivoi kahden maan edus­tajien
erilllsneuvottelujen avulla voi-,
vansa nopeammih poistaa ' ne eri­mielisyydet,
jolta "Englannilla jafUSA
:11a on Kaakkois-Aasiaan nähden
noudatettavassa politiikassa,' tja.-siten
voittaa Amerikan sotasuunnitelmien
toteuttamisen tiellä plevatesteet/Ji-,
Kaakkols-Asian agresslIv|seD
-liittontnman .muodositamissaqn^^
telma: ei ole< saanut länsimaiden
-r- varsinkaan Englannin Ja Rans­kan
— hyväksymistä ja on -koh­dannut
vakavaa, vastarintaa Aa­sian
t^keimmlssä maissa.
^•USA:n imperialistien agressllviset
pyrliimykset", < kirjoittaa Krasnaja
Zyezda* "ovat tulleet ankal-astiitujynat-tiiiksl
- kaikkien rauhaarakastavien
kansojen ja. s emaenkalkkea Aasön
kansojen taholta. Suunnittelua ole­vaan
KäakkolsrAasian sataliliiöon-ti
aio csalUstua .yksikään itseään ;ku^^^^
nlolttava valtio Aasiassa. Intia, inqj-
.neesla; B i ^ ^ a Ceylon ja monet mufut
AasIanValtlot ovat Iimö4ttatieet:i'ttfip
vät ne tule yhtymään tähän lllttooii.
Aasian kansat vastustavat päättävästi
imperialismin vanhaa j a aikansa j^ll
elänyttää ;polltilkkaa,r jonka ./tarkoi­tuksena
on^aUstaa Jlaslan kansat o-man
valtansa alaisuuteen,. Suunni­telmiensa
-toteuttamiseen pyrkiessään*
USA on kohdaimut va^tarmtaa muu--
altakln kuin Aasian kansojen taholta.;
Uutta ' sotilasliittoutumaa koskevassa
kysymyksessä on syntynyt vakavia
erimiellsiyykslä myös USAin i ja sen
"liittolaisten'', mm. Englannin valil-;
lä."
; USA:n hallitsevat piirit, jotka jat-:
kuvasti.'.yrittivät muodostaa agressil-l
vlsen liittoutuman Kaakkols-Aasiaan,
saivat ITo Geneven kokouksen ai-'
kuvaiheessav. vakuuttua, etta "voi­man
politiikkaa", joka synnyttää:
koko maailmassa Jannlttyneisyytti^ l
kohtaa entistä, voimakkaampaa op-:
positiota. "Juuri sillä" hetkellä, kim-
Geneven: kokouksessa alkoivat hah­mottua
Indo-Kiinan kysymyksen rat-'
kalsemisen tiet", kirjoittaa Izvestija;
•'USA:n hallitsevat piirit tekivät uu-;
den yrityksen Englannin kanssa syn­tyneiden
erimielisyyksien volttamisek-'
si Indo-Kiinan politiikkaa koskevassa
kysymyksessa Ja • Englannm taivutta­miseksi:
Kaakkols-Aasiansotilasliit-koskevan
Aasian maiden asioihin ja^^aneila
Aasian^kahaoiJle^tahtonfsa,^
tsnk^'';o *oji^^'jä mhniifit.. ,/f»)an,
vapaultaräkastavalv.jkansaCi :'ottavat
P ^ l - , . . ^ yasblngfon/ssa mUin'
.Eisenlioiverln' Ja* ClMirchillen 'väiuää
^n^vot^li^a; Aasian .!:&olmen:^sutirim'^^^^^^
män" \^4^tor* valöojitfchet' 'i»lrtivai
/Delhlissä (Ja' RangöonlEsä kysymyksiä
joid£fti'1^oituksenaoh rauhan'lojlt-tauniHen^'
Aasiassa' ja;' koko' maailmas­sa,
'seSä 'kansainvälisen jännittynei­syyden
lieventäminen.
:?Ki:'nän':valtIoni:;baliiimolli8en neu­voston'pääministeri
Cbou En-lam Jo­kin
>'~äik^r sitten v Intian pääministeri
Nehrun ;J3 Surman: pääminist. 'U-Nu-nin
^ kanssa': käymät; neuvottelut V ovat
osoittäneefVkirJoIttaa Izvestlija. "mis­sä
määrin Aasian kansoilla,on: yhteir
siä etUja Ja kuinka voimakkaat ovat
«ai yleisen tunnustuksen se. että Aä-
^selllfst siteet. Näfsä neuvottela's5a
A^siair IcattscC^ välisten-^teiden
täy^44kenttia'T^denlseuHiavan pfe-riäatt
«ij'*«fraaii; ^Mtensa-aluesm-sen
kokonaisuuden ja suvereenisuuden
ikesfcinälseeAi icimnioittamiseen,; kesklr
nälsesn hyökkaämättömyyteenr keski-
'nais^n seka^n^iimattcmuuteen tjoisr
ten sisäisiin'asioibin.tasararvoisuuT
'teen -.^a ;,ke8kii}alseen etuisuuteen; Ja
rauhanomaiseen: > iltinakkaiscen ole­massaoloon*'.
• « '(
US|A:n aeresaOivisdt .'soä^nitei^
mat,. Joiden: larkolioksenao^
dosaa Kaakkols-AaslMi sotijbusiiit-tonkuna:
^Ajuian^hanapjä-vastaan
' orvat saaneet voimakkaan vastapai-?
non. VSeon tiinä,^U%;Aaäan kan<>
BOjenranbanomalsellKja ystä,välli-selle,
vrinnakfcdselle olemassapldUe
niiden ^tdiittisesta rakenteesta
riippnmatta oni olemassa realinen
pohja.'
Batliaiseinattoiiiia
ongelmia el ole < >
Suomella ja NL:lIa
EDVSKIJNNAN PUiiEailES
CCUUDB VjUill» cl «lp tq^tSga nU
ka^t^ttonu» mtfitä^^ esitä.
SooQicn valUo^vSimSnten
^ tBOJtmnnan j ^ E i M f ^ ' eOoalHmnao
puhemies K. A. F ä g c ^ lm leh'
distön lednstoJUIe «lobotm 10 pnä.:;
Fag^rfacfin äuioi sanäOIa. ctt$
vaItaliskpnnaC:Ji^den viikon :vie-,
raUa oU psäitynyl hyvin tyydytfä-vLn
-kesknsKiaiKiii, mifCfo msassoi
erikoisia poliittisia ei Iniitenka»»
lEäsitelty.' ^HOka^ Ml» esitti ioi->
Tomnksenr «tf^ ^v^yvk v^oälÄi-.
neft«valtt|aska;?U< ttdlsi Itajrniään
Suomessa Ja ^^tisteisi^ Sfoomen yh-teiskontaeiändän
Ja tydotoso^-
sUn. ;
,* Snomett Moskovan Ijlii^tystörää.
Järjest^ttUii dokuun 9 pnä vastaa­notto.
—:<Janadan:viiine vuoden nmitotuor
tannostä käytettiin noin 60. pröseait-tla
vo'ln. Juuston yms. valmistamir
seen. 30 pr<»enttia -myytiin sellaise­naan
kulu);tajllle. 6 prosenttia "käy­tettiin
' faÄieilla , ravinnoksi, Ja l o^
put 4'prcsenttia syötettiin eläimijle.-
S I T Ä
_ mmmmmMmm
l-NOUIt JOTAIN
Mies suuttui. patoPi äkkiä hatuo
päähänsä. muljautä.^yibsäbielisen kat.
seen vaimoopsa Ja pabuil ulos.
"Smulta unohtui Jotain", huusi vai-perään..
' '"
' "Mitä?" kysyi mies Itääntyen ta­kaisin.
^
"Ovi luiskaamatta kiionL"
; VMBBIASTI '
' "MIta i i ^ ' ; t a u l u ' k u v a a , autlngon
nousua vai auringon laskua?" tiedus-teU?
räSfliernismies taidenäyttelyssä.
: v'fLuonnollisestii auringon laskua.'''
"Kuinka-voitte pl)(a.niin vanna?"
,'Tunsin teiteillian Ja tiedän ettei
:iiän'kcskaannpu$$ulbyl& emien pu^
lapäivää." *
"pm SAN^SA
VHauskaa tavata jälleen,
naimisissa?""
Olettäio
"Olen."
"Muistan' vallan^ hyvin kun sanoit­te,
ettette mene^-naimisiin edes maa­ilman
parhaimman miehen kanssa."
"En mennytkään/'
toutuman muodostamista
suunnitelman puolelle.
; Tämä: oli eräs niistä tavotteista;
joihin USA pyrki jokin aika sitteta
•Washingtonlssa käydyissä englanti-lals-
amerlkkalaislssa neuvotteluissa.
Tiedetään ja Washingtonin neuvot­teluja
koskevasta tiedonannosta näh­dään;
että USA ei kuitenkaan saa-;
vu\tanut tarkoitustaan. ISnglanti py­syi
aikaisemmalla kannalla, joka joh-:
tuu sen epäluuloisesta suhtautumisesi,,
ta Amerikan suunnitelmaan sotilas­liittoutuman:
muodostamisesta Kaak-'
kols-Asiaan, koska:tämän suunnitel­man
tarkoituksena on Ranskan Ja
n[iulden siirtomaita omistavien val­tioiden
"avustamisena varjolla anas­taa
Yhdysvalloille edulliset asemat
maapallon tästä osasta
Natsien Ja :fa^tien kanssa sym­patisoivan
: £telä-Ariikan - liittoval­tion
pääministerin, -tri Malanin ro-tusyirjintälalt
eivät tähtää amoas-
- taanc:!,liittovaltion neekeiiräestön
pieuimpienkin 'Ciikenbsien ritstämi-:
seen, vaan myös kaiken liittoval­tion
valkoihoisen väestön kesfcun-
"Bessa esintyvän «distyk«eiliseh'toi­minhan
ttikahdnttamiseen. Seu­raavassa:
tuncetnn englantilaisen
viikkolehden ""The* New Sfatesman
and, Nationin'! kirjeenvaihtaja Ba-sil
Bavidson esittelee sUmlnnä&i-jän
kuvauksen; siltä vastarinnasta
jcta tri Ma|anln; toimenpiteet ovat
synnyttäneet itse 'liittovaltion, val-koiliofsen
väestön keskuudessa.
Vuokra"^uio: vei minut- Johannes­burgin-•'
OOmlrsloner Streetiä pitkin!
Pyysin«iKurjettajaa -pysähdyttämään
End St:<eetln kulmassa ja lahdhi kä-velemääll
»' kohti !plentä Intialalsiyh-mää,:
Jofca»' joutilaan • näköisena xilelll
jalkakäytävällä. He tuijottivat minua
kun pyöShdyin oven eteen/missä luki
"VastaanattoV- Kysyin''tri Dadoota
ja ilöfctthi nimeni; he - puistivat
jjpäätään ja kääntyivät pois.- Epäilyk­sen
muuri eristää el-valkplsen yal'
icoIsesta{,^täman, muun on koristeltu
muistetmien ja'Oletettujen onnett3-
'mienasiolden pykäläreunuksella. :Sit-
';t'en minua kohtasi onnenpotkit' Eräs
'^pitkään; valkoiseen löyhästinapitet-:
'tuunj^^kiln, puettu intialainen: tuli
lilos .kadulle. Toisessa kädessään
•liäneiläoli piippu toisen :iunnustelles-:
sa tulitikkuja taskunpohjalta: hänellä
ei;?k4itenkaan ollut rtulitlkkuja J Ja:
jonkun, Joukosta olisi ^pitänyt, mennä
ostamaan niitä hänelle. Han; katsoi
minuai tiukan kysyvästi, mut'ta tajusi
yht"altkiä, että olimme tavanneet täs-'
-satukaupungissa :kaksi; vuotta sitten:
Mies öU Jusuf Dadoo, Etelä-Af rikan
intialaisten kongressin .johtaja ; Ja
eräs niistä kuudesta ei-valkoisesta,^
jotka ovat toimineet •• erittäin menes-
-tyksellisesti tässä maassa vallassa ole-'
via rotulakeja 'ja määräyksiä vastus-1
tavanpassiivisen .vastarmtajärjestön<
johdossa. ^
He ovat merkittyjä miehiä. Jolta
ympäröi - niin laa ja klel tojen ja mää-'
räysten:^erkko;:että poliisi käytännöl­lisesti
katsoen . voisi-pidättää^:h^^
minä hetkenä hyvaiisä. Heitä tark­kaillaan,
seurataai^'^ja valioillaan; helr
tä kielletään ^ottamasta, osaa: kokouk-:
sJn, pieniinkään, jos ne ovat hieman­kaan
sosiaalisia luonteeltaan; heillä
on liikkumiskielto kotiensa ulkopuor
lella iltasoiton jälkeen.; Minulle ker-r
rotaan ,;: että : Afrikan kansalliselle
;kongressille .annettiin -toimistopuhe-
Im ennenkuulumattomalla nopeudel­la
eikä puhelinlaskua koskaan vaadita
maksettavaksi. : Kahdenkymmenen
Afrikan kansallisen kongressin ja
Etelä-Afrikanintialaisten vkongres-»
sln pääasia^'sen;johtajan uhkana on
yhdeksän kuulcauden vankeusrangais­tuksen
toimeenpano, joka automaat­tisesti
tapahtuu seuraavan "rikko­muksen';
sattuessa. "^^ '
Heidän jhermoiua ovat pysyneet hy­vinä.
Ketkään heistä eivät näytä
perääntymisen tai katumisen merkkir
äkaän : ottamansa . 'johtaja-a.seman
vuok^; Täydelllneri sovinto Ja yhtels-ymmärys
näyttää vallitsevan' afrikka­laisten
ja intialaisten 'Jolftajfen välil^
(jä; samoin"•voimistuu,i?:yhdistymlnen
Capen ^ värillisten «johtaJ:en :kanssa.
Tämä sölidäa^^oUs heijastui heitä
seuraavien Joukkojen kuukausia' kes­täneen
^passiivisen: vastaruman aikar
na:. ilmefi^tä: «|n,i että afrikkalaisten t j a
intialaisten: välinen yhteistyö: on ny­kyään
Natalissa muodostunut saman-laiseksikuIttOapessaja
Transvaalissa.
Tämä el-valkolstenvrotujen keskeinen
solidaarisuus on.uusi asla; el-valkois­ten
; johtajilla on«p^tä; olla luotta-
•valsia. Hallituksen "mielettömistä
yrityksistä huolimatta (Joissa sita tuki
ehdottomasti yhdistynyt puolue) ei
tuhansien ei-valkoisten vuodenl:1952
loppupuolella- ga vuoden 1953 alussa
tekemää veretöntä vastarintaa voitu
kukistaa, vaan se pystyi saavuttamaan
päätavoittsensa —. ei-valkolsten yh­dyskuntien
yhdistymisen:vastarintaan~^
rotusortoa vastaan, tämän vastar.n-nan
mahdolliseksi osoittamisen ja
vastaTintatapojen Ja keinojen opetta­misen
monille 'tuhansille; senvpäätty-essä
ehkäpä kymmenille tuhansille e i r
valkoisille. v
Tämä selviää: siltä odottamattoman
suuresta vapaaehtoisten luvusta, jotka
lähtivät afrikkalaisten; värillisten ja
intialaisten.' yhteisöistä liittyäkseen
pieniin^^ryluniln^ Jotka 'harkitusti ja
rauhallisesti kosiskelivat pidätystä
rikkomalla jotakin »Vähäpätöistä oh­jetta
tai sääntöä. Kahdeksantuhatta
näistä vapäartito=sista - pidätettiin.
Minulle kerrotaan, että paljon enem­män
olisi^ ollut käytettävissä, mutta
vain isopiyiiiwnat; saivat :liittyä .iyh^
miin, vain "ne. Joiden perhevelvollisuu-;
det olivat. suhteellisen pienet; Kam­panjan
menestys on mitattavissa sii-;
tä, ett^-halliius'epäonnistui yrittäes­sään
perustaa ei-valkoisia häljoltus-järjestöjä.
Tämä epäonnistuminen el suinkaan
johtunut yrityksen puutteesta. Useat
näistä hajoltusjärjestölstä ovat nyt
IMltä' tapahttm: seuraavaksi? Ra­joittava
Marraskuun julistus Ja hei-snikuussaatinetut'uusittu
rikoslaki ja
yleisen :'tui*valUsuuslain muutos ovat
tehneet V ifiahdottomaksi: 'jatkaa ylcsi-tylstenjä;
f>lenlen ryhmien veretöntä
sääntöjenäkkomfskampanjaa, sillä
rangklstiikset ovat murskaavan kor-
Iseat. "Säilytämme verettömän vasta-riniwin%
eriaatteen'^ tri Oadoo kertoi
nilnulle;: ''mutta muutamme < taktiik­kaamme.^?
:Walter;Si3Ulu; af rikkalais-olemassa.:
Afrikkalaisten keskuudfs^
on «hangun bantujen ^kansallinen
kongressi,:. Intialaisten keskuudessa
Etelä-vAfrikan intialaisten järjestö;:
Värillisten keskuudessa nk. yhdisty-;
miihlke. Bhangu on lääkeyrittien
kauppias LadysmltMstä; 'hänen BanT^
tujenjkansalllsessakongressls-saan, jo­ta
hallitus avoimesti tukee, el tuotet­ta
vleniliaväiiinoltsljoidyini^
"enempää kuin kaksi kolrnesätaa
jä.sentä.hän°.n ohjelniansaj.on suun­nattu:
Af rikan kansallista kongressia,
mutta vielä enemmän intialaisia ivas­taan.
Han khrjoitti ä^^ettäin Pandlt
Nehrulle kirjeen --^ se JuJkaistiin Jo­hannesburgissa
— tarjoten hänelle 20
milj.' puntaa kaikkien r/elä-Afnkaii
intialaisten .palauttamisesta:,Iiitiaan;
mutta NatÄllssakaan;: jossa afrikka-laisten
intlalaisvastalset tunteet ovat
eimen olleet klihkeimmillään, ei liän
ole»lainkaan edistynyt. Hän on saa­nut
- osakseen, mikäli olen huomaimut,
•vain ivaa-Ja-ylenkatsetta. Vielä par
hemmin: on' laita hallituksen toisen
kummilapsen, Etelä-Afrikan intialais­ten
järjestön: hallituksen ohjeista
huoliniatta;;|i kukaan sen vähäisistä,
jäsenistä ole uskaltanut vastustaa
vastarlntakampanjaa.: Värillisten
joukossa taas; • yhdlstymisUikkeeseen
kuuluu vain''Jöukko:opettajla ja muita
^*inteUektueUeja'\ Joiden 1^
näyttää juontuvan kamoista lähteistä
^uin Trotskin ja Malanin.
•Ien kaiisälliseairkongressinvpäasihtee.
r l ; sanoi minulle'eamaä'.
_ He eivät'^rtoneec minuiie, mikä
heidänTU)ki:i:iiaktiikkansa tulee ole­maan;
kenties: h^f eivät vielä ole va-,
llnneet sitä:'Nyt> kun kansallismieliset
ovat jälleen Vallassa — ja tri Dadoon
mukaan, ei-^lkoisten Järjestöt tar­koituksellisesti
> hil^tsevät kampan­jaansa
Joksikin ajaksi ennen yleisiä
vaalejji,:pelätessään: ajavansa val-fc^
fiefr kansali]ysuuskaipppalluun —
heillä on yarsA odottaa aikaansa.
Joka tapauksessa-taistelusta tulee pit­kä
Ja tuskallinen: Ilmeisesti he ovat
oppineet koko ijoukon. ? Vastarinta oli
menestyksellislntä Port raiaabethissa.
josta tuli esim. lähes puolet 84)00
vapaaehtoisista'; tÄmä: näyttää johtu­neen
sleUä» vallitsevan organisatlon
paremmuudesta' Transvaalm Ja muun
Capen oloihin-verrattuna: Afrikan
fensällisenkongressln^alkae^sa osuu­tensa
kamppailussa iSilhen kuului vain
5,000 maksavaa Jäsentä; Walter Sisu^^
lUnimuka^rt^ tänään: siihen kuuluu 60,-
'mi'. Vaikka näistä 4/5 luultavasti on
kaupungeista; vastarinnan viimeisinä
viikkoina se alkoi tunkeutua syvälle
TranskeilUn ja muihin suurempim al-kuasukaskeskuksiin.
Seuraavan kier­roksen
alkaessa ei-valkoisten järjes­töillä
tulee olemaan paljon fujempl;
ja laajempi pohja kansan keskuur
dessa.
Tuleeko vastarinta pysymään veret-
;tömärtg?- Tässä astutaan,"paljon teo-:
reettisemmaUe alueelle. . NUn kauan
kuin nykyisillä 'johtajilla on valta, se
•pysyy:, he ovat maltilliset liberaaliset
tai vasemmistosiiven mielipiteet o-maavla
miehiä, joiden tiedetään tuo­mitsevan
väkivallan poliittisista, mut­ta
myöskin uskonnollisista syistä. Sa-tyagrahan
vaikutus; on, korkeimmil-lakii
intialaisten keskuudessa ja sen
sanotäai^ leviärträn .nopeasti afrik-.
kalaisten/keskuuteen. Mutta kan-
Ealllsmlelirien hallitus on osoittanut,
ettei se vihaa mitään muuta enem­pää
kuin veretöntä vastarintaa, koska
sUloln Se ei voi käyttää taValUsta ku-
PÄIVÄH PAKINA
Washlngtonhi kokous osoitti, et-^
t& USA:n halUtsevat pUrit Jatkavat
{ suunUostaan. Jonka tarkoituksena.»
: on kansainvälisen Jännittyneisyy­den
lisääminen Ja uusien sotaseik-kallujen.
valmisteleminen. /
"Käymällä Aasian'maiden selän t&i'
kana neuvotteluja agrcssilviseh liit­toutuman
muodostamisen jouduttaa
mlsesta", kirjoittaa Krasnaija Zvezdäl
"Amerikan diplomaatit ovat jäUeai
osoittaneet haluttomuutensa ottaia'
huomioon Aasian kansojen pyrkimykr
set ja tahtovan hähltä Indo-Kiinan
Totuuden rlmituioa ei voida estää
Aivan äskettäin vieraili YTidysval-loissa:
eräs aasialainen äijän rähjys;
•joka hyvin timnctaatt nimellä Syngr
man Rhee.
: :Maailraan ja enkoisestl Aaslah. äsi-oita"'
Wiu:anneet ihmiset tietävät var­sin
^^viii': että «hee äijä on yksi
nii&£ä ^>iarvoista aasialaisista lotka
haruayät, ^että aasialaisten kcrhtalon
iiuski^äminen tulee ^kuuluaexisikädes-'
sä yhdysvaltalaisille suurkapltaiis-teille
jal sitten ~ muille 'länslmaiälle
sUurrahamiehiUe;^ri&äv koskaan'
sian ihmisille. * ''^.i, /' '
.Tällaisen .'yalc^a" mielipiteen, palk-kioJw^.
o^V YhdysyaitaÄ
Ja ,korkeaV«otaberrat 'istiBJttaneet =tl^
mäJj^^äUän' käppyrän, Etelä-Korea^
pääpaiefieij pukille J^,Kpi;ean kansa^
m l e l ^ i ^ t ä yäiili^mättä vv'ustaneiet
hfii^^J,,4Ustaaitpriij,valtuuksilla.
J.Stuiraaa .jUSA-'stä amnetuUla-.^ralT
iuuksilla Ja määräyksillä varustettu^
na liän nelisen vuotta sitten lähti yal4
loittamaah ensin Pchjol5-«oreaa Ja
sitten Kiinaa.
-Tämä tapahtia vähän sen jälkeen.
k:unEteIä-'Kofean'kansa oli vaaleissa
'antanut(^äluottamuslauseen Rhcfelie
«ja«iiäniett^penkittäjill^en
" •'Väfijfiii^
^ost^tttikvtait,' että tappelun alolttamisesr
l ^ t a - s o v i t n i n ^ S A : n suurkaplalisiletv
. ...„ • . . . ' lBibettiI&&xiä EtelS-Koreassa 'eiUoin
•j's.evemp.a orjuutustoimenpiteita vastaan. i fenieeti John. iJForter" .:Dun«ön'
q -Kaiken lisäksi on muistettava, että ihmiset oppivat katkerien ko-,^- kins^fc^^^^'"-^'' ' »^c» <
pelupukarit Suomessa. Kun heillekin
JokusanOi. eitä pistä sinä puukolla
tuota; kyllä 'minä autan^ jos 'hätään
Joudut, 'niin silloin he.panivat huli­naksi.
' , • '
Niin' teki syngman iRhee vanhus­kin.
El suinkaan RheekääU: vielä: niin
vanhuuden höperö ollut; että'olisi us-
TconUt voivansa liäneen tyytymättö-:
män : Etelä-Korean, kansan '-voivan
pmIn,riaputasg,:.,yalloiitaa ensln-lPoh-'
•Jöls-Koreaa ja^5ltten 60O.0OO.0C0 Ih­anista-
Wltt^v^'Kiinan. • '
; .-Vannaan i apuun luottaen:Bhee ryr
jtäkän alkoi.- .;Ja. vaikka apua klireh-idittUntullseUavaululiUa.
oli vähältä
rkäydä niin; että korealainen maaperä
oll,^loppua. hänep j^kojensa alta.
r:: 'APUI sitten kuitenkin vpelasti :llheen
cjoutumasta' kokcnaan.. käpälämäkeen,
'lanjtta Kiinan rajat^pjrsyitiäneltäsulr
Jettuina,? vaikka vain Joitakin: tuhan-:
-sia :-kiinalaisia: vapaaehtoisia osallistui
leikkiin.
Kun SybgtOan.Rhee nyt vieraili
iThdysvalloissa,: piti hän tulta säke­nöiviä
Ja verta' tihkuvia puheita^ kuin-ka^
nyt olisi korkea aika aloittaa uusi
verileikki Kiinaa vastaan Ja kuinka
cm "onni" Jos VenfijäklA siihen se-itaazituisL
'
•Tiina sotainen vanha rähjys ku-
'Vfili'%r8A:ta~ senaatin JSseniUe. kuin-kä'
h ä n Ja Kiinan kansan roskatun-klolle'
potkilSBarWrm()San HUkkehal-
Kiinan:TannikoIla;^Jos .USA :n me­ri-.
Ja ilmavoimat 'annettaisiin hei­dän
avukseen.
•Edelleen f, lÄmä: haudan'partaaU^^
sätkyttelevä.: suurkapitalistien nukke
kähisi kuin käärme', 'etta Yhdysval­tain-
ilnoaVolmat veisivät: silloin ato-
*mi- ja. vetypommeilla tuhota Venä­jäni
Tarkoituksella hän tietenkin jätti
mainitsematta; 'että';slinä :^uurteurasi
tuksessa; todennäköisesti • tulisi tuhot­ta
vaksii?^i$Skln Yhdysvaltain ja mö-tilen
ini^dyi maiden 'katipungit ja
asutuskeskukset.
: Mutta'^^^^
jä. siitä välitti. Kun oma rubo kui­tenkin
sortuu pian koiranputkien al-
Je.iOUto^
k;ko^ maailman ihmiset -seuraisivat
häjotä ikidseen.l^gon. \ ~ '
Kuinka jokin voimaton ja merki­tyksetön
äijä saa'^tellaiäessa mahti-maassa
ktiln Yhdysvallat pitää.tuol-lais^
kauhistutta-vla ja raäkämalsia
ptiheita, kysynee varmaankin Joku.
\rastaus voi o|la vgln se, ettäso­taisten
Ja: julmien puheiden pitämi­nen
oU annettu, hänen tehtäväkseen
ja että juuri sitä varten hänet oU
USA^^.n raahattukin.
: Hänen käskijänsä, samoin kuin häh
itsekin tietävät varsbi hyvin, että hän
cn niin talirainen Ja maineensa me­nettänyt,
ettei mikään voi,iiäntä enää
liata pahemmaksi, qrämmöinen äijf
sopi siis malniosU tekemään kaik­kein
roskalsinta työtä. .
Eihän noin äärettömän sotaisten
mielipiteiden ^avoin esittäminen sopi­nutkaan
kenellelcaftnvtnnnetiille US-A:
n^;mahtlmi6belle, koska-maan hal-lit
«J»-on JoutttmitJTliiau*1^j*aathj]Ö<l
mahilman ' kansoille vakuuttamaan.
Saastaiselle nukkehaUilsljaUe se so­pi
mainiosti.
'Edellämainittua; käsityskantaa tu-i
kee vohnakkaasti se,'että nyt vähän-
Jälkeenpäin — viime vUkolla — ame-rikkalafaien
Korean "sodan paälUkkö
kenraali-Mark Clark, keboUtl eroit-tamaan:
NeuvöstoUiton^:sta Ja kat­kaisemaan
diplomaattiset suhteet
kaikkien* kaijsandemckraattisten mai­den
kanssa. , -
Kuten kaikki hyvin käsittävät, mer-i
kltsisl diplomaattisten'suhteiden kat-;;
käisemtifiöi' klrtlöen*. kansainvälisten
suhteideä''*<leUeen Uristymistä Ja to­dennäköisesti
hyvin ^ pian sotaa. S^;
juiiri sitä'minkä, puolesta raäkkyi
Syngmari ^beekiru '
- Edeiiämäinitut ja monet muut US-A:
n johtomiesten'}a hekiän nukken-sä
sotaiset puheet j a .teot osoittava.
JolraiseHe .ajatteleyaUe ihmiselle mis­tä
päin inaallman rauhaa uhataan ja
k e k v ^ a r i on [toimittava rauhan
s ä i l y t t ä m i s e k s L . , .
"Tämän tekee vielä selvemmäksi se.
että ?{ejijro?tomttp ja KÖna. Jobtftvst
sosialistiset, maat, ovat" tehneet yba
uusia Ja: uusia esityksiä kalkkien kiis­takysymysten
tatkälsemlseksi neuvot­telujen
^aytilla; kaikkien kansojen oi­keudet
Ja'öiui liuomloidcn.
Onnekä näyttää; kuten Oeneren
neuvottelut Ja väUraiifcan scpimusten
tekeminen niin Koreassa kuin Indo-
Kiinasjakln' .osoijttavat, fettä sod^
-kannättajain' leiri jm' pienentyi*
kuin pyy maaihnanKqnm edellä, ctti
sen päääsiallislmpaoa runkona <mi
enää UlSArn aptakapitallstit ja ken­raalit
:'aajdalaisine 'kfitjrrelneen.
«auhai> Toimien »Un täällä toj»
kaikkiailajmuuallakin tulee vala <*»
VdliMi^^ * ^ > ^ « n t l B t ä pää«^