Vapaus, September 8, 1964

              Sivu 2 Tiistaina, syysk. 8 p. — Tuesday, Sept. 8, 1964
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY)
Edltor: W. Eklund
V A P A U S
Established Nov. 6. 1917
Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Edi^^^
;jgabllshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
PuUlaMng Co. Ltd., 100-102 Elm St. W.est. Sudbury. Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69 '
Advertlshig rates upon application, translations free of charge.
•iAUtliorized as second class mail by the Post Office Department. Ottawa,
and for payment of postage i n cash.
,•-..'1
iCANADIAN LANGUAGE-PRESS 1 TILAUSHINNAT
'ddtädassa: 1 vk. ^.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
TCTT
Lopetettakoon se pelleily
Alahuoneen istuntosalissa kuukauden päivät jatkunut
väittely lippukysymyksestä lähentelee poliittista skandaalia.
Sahioin syyttelyt siitä, ketkä ovat tästä vastuussa.
'Tosiasia tietenkin on — ja vanha torypuolue kantaa siitä
täyden edesvastuun ^— että konservatiivipuolueen edustajat
" ovat "sairastaneet puheripulia" nimenomaan jarrutusmieles-
1 sä. Mutta toisaalta on ehdottomasti myös totta, että liberaali-
' j^ölueen vähemmistöhallitus on horjunnallaan ja häränpyl-
J lyjensä heitoillaan ikäänkuin hakemalla hakenut tätä umpi-
'• kujaa. Kummatkin vanhat puolueet ovat yrittäneet ''niittää
•poliittista heinää" lippukysy my ksen tiimoilta ja seurauksena
' on, että tämä skandaalimainen väittely — puheet tyhjille
tuoleille ja istuntosalin seinille^ jatkuu päivästä toiseen.
! Uutistiedoissa näes kerrotaan, että tämän muka tärkeän väit-
;' telynaikana on kuukauden kuluessa ollut istuntosalissa kes-
; kimäärin noin kymmenen prosenttia alahuoneen kahdesta ja
j pöolestasadasta jäsenest'ä, toisten ollessa hoitamassa muita
"tärkeimpiä" tehtäviä — joko kalastelemassa tai juoruamassa
totilasien ääressä. Vaikka vanha torypuolue kantaakin pää-l
vastuun tästä jarrutuksesta, niin kaikesta huolimatta libe­raalit
kantavat osaltaan myös siksi suuren vastuun, että niistä
voidaan täysin oikeutetusti sanoa: "pata. kattilaa soimaa,
musta kylki kummallakin."
TÄRKEÄ KYSYMYS
Canadalaiset suhtautuvat vakavasti-tähän^ lippukysymyk-seen.
Yleisenä käsityksenä oli sen esiin tultua, että se on sekä
tärkeä että vaikea, mutta samalla kiireellinen ongelma. Siitä
.odotettiin vilkasta keskustelua — mutta mitkään aikaisem­mat
olettamukset eivät oikeuta nykyistä tilannetta, millä ei
ole muuta kuin nimeksi yhteyttä varsinaiseen lippukysymyk-seen,
poliitikkojen etsiessä sen varjolla itselleen poliittista
.pääomaa eri yhteiskuntapiireissä.
Kumpaakaan vanhaa puoluetta ei kiinnosta tässä yhtey­dessä
ensikädessä sen paremmin lippukysy my ksen ratkaisu
.kupi: kansallinen yhtenäisyyskään. Tärkeätä on niiden mie­hestä
kaivaa poliittista hautaa toinen toiselleen siltä varalta,
i.jostuleepian järjestettäväksi uudet vaalit,
.y . Selvää on, eitä jos pääministeri Pearson olisi toiminut
Hpäättävästi saloin kun hän lippuluonnoksensa esitti alahuo-;
:;neen käsiteltäväksi, se olisi tullut jo aikoja sitten hyväks}'-
l^tyksi ja meillä olisi nyt kansakuntana oma, erikoinen.sym-r;
bolimme. Mutta hän ei toiminut, päättävästi ja syy siihen
•'löytyy varmasti poliittisesta laskelmoimisesta; että liberaalit
ifsaayat sitä enemmän kannatusta, mitä kauemmin konserva-
^tiivit munaavat itseään ja.rrutuspuheillaan. '
t.' Tämä selittää käsittääksemme sen, miksi pääministeri
^jPearson 6n tehnyt tässä yhteydessä niin monta kuperkeikkaa.
'>Ensin hän ehdotti — lippuehdotuksensa kannattajiakin vie-ivroittaakseen
— ns. "kahden lipun ja kahden kansallislaulun
t>päätöslauselmansa". Kun siitä oli kiistelty "riittävästi", niin
^pääministeri Pearson suostui jakamaan nämä kysymykset
jjniig, että Canadan omasta lipusta ja omasta kansallishym-i'nista
päätetään ilman, että siihen sekotettaisiin mitään muita
.•^kysymyksiä. Sitten pääministeri uhkasi, että iippukysymyk-fiestä
tulee "luottamuskysymys!', -Jonka_,ratkaisusta riippuu ,
-iiallituksen seisominen tai kaatuminen. Sitten hän sanoi, että
l!lippukysymyksestä ei tulekaan luottamuslauseasiaa. Viimei-
|>er\?i vaiheena on pääministerin esitys, että kaikki parlament-
;'lijäsenet, liberaalit mukaanlukien, saavat äänestää lippuky-
»Symyksestä "omantuntonsa" mukaan miten tahtovat. Ja niin
»jatkuu surkea vatkaus tärkeästä kansalliskysymyksestä!
\i Näiden häränpyllyjen perusteella kirjoitti Toronto Daily
;3tar noin viikko siUen:"Pääministeri Pearson on epäilemättä
;heikentänyt asemaansa ja vaarantaa pikaisen ratkaisun tä-
»•män horjunnan perusteella." :
Ja Canadian Tribune lehden toimittaja, John Boyd kir­joitti
samanaikaisesti: '-Ei siis ole hämmästyttävää, että kai-
;)ceri. tämän horjunnan ja sekasorron vallite.ssa: torypuolue
'.päätti käyttää kaikin mahdollisin keinoin tilannetta hyväk-
Jseen. Kaksi viikkoa ovat torypuolueen jäsenet pitäneet jarru-
•tuspuheita lippuky.symykscstä tehden Jippukysymyk.sen rat-
'kaisun entistä vaikeammaksi . . ."
'CANADALAISET LIPUN KANNALLA
Huolimatta siitä mitä vanhat hallituspuolueet tekevät tai
itekemättä jättävät, canadalaisten suuri enemmistö on kylläs-litynyt
tähän lippukäsittelyyn ja vaatii parlamentin istunnolta
•pikaista päätöstä siitä, että Canada saa oman kansalli.sen lip-ipunsa
viivyttelemättä. Parlamentin velvollisuus on kuulla
-j-tässä kansan tahtoa ja tehdä ratkaisunsa. Lippukysymys on
jo ollut luvattoman kauan poliittisena potkupallona, sanovat
;eanadalaiset_yleensä. Meidän kaikkien tulisi antaa entistä voi-irnakkaammin
edustajiemme Ottavvassa tietää, mitä me tästä
'tärkeästä lippukysymyksestä nyt ajattelemme.
Tosiasia tietenkin on, että vaikka me saisimme lippu-luonnoksen
"seitsemännestä taivaasta", se ei tyydyttäisi kaik­kia
canadalaisia. Hyväksyköön parlamentti minkälaisen li­pun
tahansa, meidän joukostamme löytyy varmasti joitakin
sellaisia, jotka pitävät sitä syystä tai toisesta joko huonona
tai sopimattomana. Mutta me lukeudumme niihin canadalai-siin
jotka katsovat, että mikä tahansa omaperäinen, todella
yksinomainen Canadaa symbolisoiva lippu tulee saamaan
canadalaisten enemmistön kannatuksen ja hyväksymisen sii­tä
yksinkertaisesta syystä, että tällaista kansallista symbolia
halutaan ja vaaditaan. Toisaalta on myös varmaa, että oman,
Canadassa yksinään edustavan lipun hyväksyminen tulee
osaltaan myötävaikuttamaan' sekä suuren kansalliskysymyk-semme
että muiden kansallisten ongelmien ratkaisua.
Vaadittakoon siis entistä päältävämmin, että parlamen­tin
täyty kuulla kansan talitoa — lopettaa lahkolaishenkisen
jioliitlkoihtin.sa ja tehdä myönteisen päätöksen lippuasiassa.
125 uutta tilausta Vapaudelle
Uusien tilausten iiankinitaikilpailu alkaa
lokakuun 15 pnä ja päättyy mlarrask 15 pnä
Erinäbten kesäkiireitten pää­tyttyä
voidaan] jälleen kiinnittää
huomiota Vapauden levikin lisää­miseen.
Yleisesti myönnetään, että ny­kyisenä
myrskyisellä vauhdilla ke­hittyvänä
ajankohtana lisääntyy ja
kasvaa työväenlehtien tarve ja
merkitys. Lainkaan liioittelemat­ta
voidaankin sanoa, että nyky­hetken
kehitystä koti- ja ulkomail­la
ei voida läheskään tyydyttäväs­ti
seurata ilman työväenlehtiä.
Siksi nekin, joiden "päälehtenä"
on joku muu, hakevat työväenleh-distä
lisätietoja asioihin, joista por­vari
lehdet joko vaikenevat tykkä­nään,
tai antavat tarkoituksellises­ti
harhauttavia tietoja.
Tosiasia myös on, että työväen­lehtien
levikki on yleismaailmalli­sesti
lisääntymässä äärettömän no­peasti.
Tämä työväenlehtien tarve
ja merkitys tunnustetaan lisäänty­vässä
määrässä myös täällä Cana­dassa.
. Toisaalta työväenlehdet, kuten
Vapaus, joutuvat nykyisten olosuh­teiden
vallitessa liimaan voimak­kaassa
vastavirrassa.-Suurpääoman
hallussa ja kontrollissa olevat leh­det,
radiot, TV ja muut voimak­kaat
propagandalaitokset huoleh­tivat
siitä, että työväenliikkeestä
yleensä ja erikoisesti työväenleh-distä
annetaan mahdollisimman
huono kuva niille, jotka eivät jär­jestyneeseen
työväenliikkeeseen
vielä lukeudu. Suurpääoman pro­pagandan
tarkoituksena on kei­noja
kaihtamatta ehkäistä ja vai­keuttaa
työväenIcJiticn levikin laa­jeneminen.
: .
Tässä tilanteessa on työväenleh­tien.
kuten Vapaudenkin, ponnis­teltava
kaikin mahdollisin voimin
levikkimäälränsä lisäämj^eksi ;—
ei yksinomaan itse levikin takia,
vaan myös, j a ennenkaikkea sik­si,
että työväenlehdet voisivat tul­kita
mahdollisimman voimakkaas­ti
kansanjoukkojen- pyrkimykset
jokapäiväisen elämänsä parantanii-
~seksi, työtätekevien rivien yhdis­tämiseksi
ja kansainvälisen rauhan
säilyttämiseksi:
Tässä mielessä on järjestetty lo­kakuun
15 päivänä alkava levitys-ryntäys
uusien tilausten hankki­miseksi
Vapaudelle. Alimpana ta­voitteena
on 125 uuden tilauksen
hankkiminen J a kaikkien päully-mässä
olevien tilausten uusiminen^
Aikaisemmat kokeniulfsct osoit­tavat,
että joukkotyön avulla voi­daan
Vapauden levikkiä tuntuvas­ti
lisätä. Mutta "avainseikkana"
on juuri joukkotyö. Ihitlerasti toi­mivat
asiamiehet ja -naiset eivät
siihen yksinään pysty. Multa jos
lehtemme lukijat päättävät osal­taan
auttaa heitä kullakin paikka­kunnalla,
niin silloin saadaan to­della
hyviä tuluksia. Valmistu­kaamme
siis niahdollisinunan liy-vii)
tätä lokakuussa alkavaa levitys-kampanjaa
varten nimenomaan sii­nä
mielessä, että tämä tavoite tu­lee
täytetyksi ja ylitetyksi jokai­sella
paikkakunnalla.
KILPAILU UUSIEN TILAUSTEN
HANKINNASTA
Lehtemme levikkialueen paikka­kunnat
on jaettu kolmeen eri sar­jaan
uusien tilausten hankinta-tavoitteiden
perusteella seuraavas­ti
• ' '
A-SARJA — kuuluu paikkakun­nat,
joiden uusien
tilausten tavoite on
8 tilausta tai enem-
• •• män.. . •
B-SAKJA — kuuluu paikkakun­nat,
joiden uusien
tilausten tavoite on
. 3—7 tilausta.
€-SARJA — kuuluu paikkakun­nat,
joiden uusien
tilausten tavoite on
1—2 tilausta.
KILPAILU RATKAISTAAN
PISTETULOKSELLA
Uusista tilauksista annetaan Y K ­SI
PISTE JOKAISESTA KUU­KAUDESTA.
Siis koko vuoden
lihuiksesta saa 12 pistettä. Ilen-kilu,
joka saijussuan saavuttaa
korkeimman pistemäärän, juliste:
taan sarjansa voittajaksi.
Uudeksi tilaukseksi lasketaan
myös sellaiset tiaukset, joiden en­tinen
tilausaika on päättynyt en­nen
.syyskuun 1 päivää 1964.
Sarjupalkinnon pääsyn ehtona
on.että paikkakunta on täyttänyt
myös .sille asetetun tavoitteen.
PALKINNOT,
Kussakin sarjassa annetaan yksi
palkinto sarjan voittajalle. Palkin­to
jokaisessa sarjassa on $10.00
rahassa.
Palkintojen lisäksi ryntäyksen
aikana myönnetään kaikille uusien
tilausten hankkijoille 15% palk­kio.
Uusien tilausten hankintakil-pailuun
voi osallistua kuka tahan-
•sa; • ,
RVNTÄVKSEN VLEISPALKINTO
$50.00 rahassa i;
Sarjapalkintojen lisäksi anne-
, taan' ¥50.00 rahapalkinto' ryntäyk-sen^^
voittajalle, joka prosentuaali­sesti
saavuttaa korkeimman tulok­sen
suhteessa paikkakuntansa ta-voitteeseen
nähden.
ERIKOSTARJOUS PITKÄ­AIKAISILLE
TILAUKSLLE
Tämän levitysryntäyksen aika­na
on voimassa ERIKOISTAR­JOUS
PITKÄAIKAISILLE TI­L
A U K S I L L E , niin uusille kuin uu­distuksillekin.
K A H D E N V. UUSI T I L A US
TAI UUDISTUS VAIN $16.00
K O L M E N V. UUSI TILAUS
TAI UUDISTUS — V A I N .$23.00
Käyttäkää hyväksenne tätä eri­koistarjousta
ja säästäkää!
Kutsumme kaikkia Vapauden
asiamiehiä, tilaajia Ja ystäviä osal­listumaan
uusien tilausten han-kintakilpailuun.
Olkoon päämää­rämme,
että jokai.sella paikkakun­nalla
täytetään ja ylitetään han-kintatavoitteet.
VAPAUS-kustannusyhtiön
johtokunta
inminiininiiiiniiiiinniiiiin
Mitä muut sanovat
"LAKIA JA OIKEUTTA" KUNNIOITTAEN
Nev/ York. — Tutkiessaan Harlemin (rotu-) mellakkaan johtanutta
tapausta — sitä kun valkoihoinen poliisiluutnantti tappoi neekerinuoiru-kaisen
(15-vuotiaan James Powell-nimisen pojan^:— V) ^ suurvalamfö-histö
kieltäytyi eilen syytteen nostamisesta poliisia vastaan. <.v
Sekä kansallisten että paikallisten neekerijohtajain lausunnot siitä
olivat kahdenlaisia . . . Jotkut tuomitsivat sen, .tqiset sanoivat, ettS-he
eivät ole lainkaan ihmeissään siitä.
". . . Saatujen todisteiden ja lain käytäntöiinpanon kannalta", sano­taan
valamiehistön lausunnossa, poliisiluutaan|ti Thomas Gilligan "jei
ole kriminaalimielessä vastuussa'V.15-vu6ti^£^^aines Povvellin taposta".*^'.
, — Uutistieto syysk. 2 pnä 1964.
IIITLERILÄISTÄ JÄRJETTÖMYYTTÄ
Varsova. — Puolan, pääministeri Jpj^ef Cyrankje^icz sanoi eilen i l ­lalla
että korkeinta asemaa YhdysvalloiSf3.,t^Y9f^^*fivan poliitikon (pre­sidentiksi
pyrkivän senaattori Goldvvatecjfi.^vflj^ka,hän ei nimeä mai­n
i n n u t k a a n— V) tunnuslauseet lähenle)e,yä^;',hitleriläistäjäri
tä". — Uutistietosyyskr 3 pnä. .;i(;f;:!j;:) (s!-:
••'.•/)ij(;/i'>it!;-'-:;fi
ilERKKUA KAPITALISTILLEKIN
. . . Sitten tuotiin (illallispöytään —V/)>ffiihlatarkoituksessa imevästä
porsaasta valmistettu paisti, minkä Hrushtshov leikkasi. Korva annet^
tiin puolueen puheenjohtajalle (kollektiivrfHallai— V ) : "jotta: voit kuul­la
ihmisten valituksia". Sitten silmä tiifeirii'johtajalle: "jotta voit pitää
silmällä hyvää ja huonoa satoa". '>>>f>!»'''L;;
"Mitä .saa surkea kapitalisti", minä' ky«yin?-. "Takapäänkö?"' •—
* E l " , vastasi Hrushtshev, "kapitalistillekin on vielä hyvä pala . . ."
— Canadalais-brittiläisen sanomalehtiketjua omistaja, lordi Thom­son,
kertoessaan äskeisestä vierailustaan N| ; ] ^ i j i(^inisteri Hrushtshevin
luona.
Alueiden ja paikkakuntien hankintatavoitteet
ITÄ C A N A D A — QUE. A L UE
Montreal 3
Rouyn .-- 1
Vai D'or 1
Malartie —- 1
ETELÄ ONTARION ALUE
Suur-Toronto
Hamilton —
Windsor
St. Catharines
Sprucedale ja Burks Palls
Sarnia ._..„-----
6
8
1
1
1
1
1
KESKI ONTARION A L UE
Sudbury ja Copper Cliff a
W;mup 1
Estairo 1
Lonfi Lake ja Kelly Lake 1
\Vahnapitae 1
VVhitetish - 1
McKenovv - 1
Beavcr Laku ja Nairn Centre 1
Sault Stf. .Maiic .-- 3
Wawa 1
Garson Mine . —. 1
Levack 1
Creiyhton Mine . - 1
Waters Tovvnship "i
Sioux : Lookout . — 1
Fort Frances — . 1
Nipigon 2
Ceraldton 1
13
POHJOIS ONTARION ALUE
Timmins —-.1--.:---------- 3
South Porcupine 3
Pottsville (Porcupine) . 1
Connaught Station — — - 1
Gochrane — - 1
Kapuskasing 1
Hearst 2
Kirkland Lake —--...v- 3
Larder Lake 1
Swastika ja T a r z w e U — 1
C o b a l t _ . : - L . 1
18
LÄNSI ONTARION ALUE
Port Arthur . . . ..
Fort VVillianr . .
Intoia Ja Alppila .
Nort Braiich
Stepstone (Tarmola)
Lappe ja Ware _
.Miller (Murillo)
Kaministiquia
Mokomon . ..
Nolalu
Silver Mountain .
Jackpine . •
Finland . . : . . . . . . .
24
8
2
1
l
1
1
1
1
1
1
1
1
1
26
MANITOBAN J A SASK A L UE
Meadovv Portage 1
Sliaunavon 1
Dunblane . 1
Dinsmore — 1
Rorketon 1
Lac 'du Bonnet 1
Macrorie 1
Pointe du Bois - — . — 1
Beechy 1
Wapella (Uusi Suomi) . . . . . . 1
B R I T I S H . C O L U M B I A N ALUE
Vancouver 5
Sointula _J 2.
Solsqua .._ . — I
Salmon Arm 1
VVebsters Corners . — . 1
Ladysmith . . . _. 1
Nanaimo 1
New Westminster 1
Notch Hill 1
Sicamous 1
Port Kells 1
Hammond . 1
Canoe 1
18
10
TAVOITTEET ALUEITTAIN
ALBERTAN ALUE
Eckville ja Sylvan Lake . ..
Leslieville
Elspath (Benalto)
•Thorhild-
Bindley
Ik'.spero
Uadvvay
Blairmore ....
Rocky Mountain lliiose 1
t>tä-Canada —(Quebecin alue __ 6
13
Pohjois-Ontarion alue 18
Keski-Ontarion alue 24
26
: 10
. 10
. 18
Etelä-Ontarion alue
. ' l : •
1
1
1 Länsi-Ontarion alue
1 Manitoban ja Sask. alue
^ Albertan alue
1 British Columbian alue
10 YHTEENSÄ 125
Chilen tulevat vaalit, Latinalaisen Amerikan nälkä ja Intian
LATINALAISEN AMERIKAN
NÄLKÄ
Vaikka latinalaisen Amerikan a-sukasluku
toisen maailmansodan
jälkeen on kohonnut jo 220 miljoo­naan,
niin vastaavana aikana sen
maataloustuotanto on laskenut 13
%, toteaa raportissaan Y K : n alaisen
elintarve- ja maatalousjärjestön F-AO:
n alueellinen toimihenkilö Hor­nan
Valdovincs, joka on m.atkustel-lut
useissa latinalaisen Amerikan
maissa valmistelemassa, ensi kuussa
kokoontuvaa F A O : n ensimmäistä la­tinalais
amerikkalaista konferens­sia.
Valdovinosin mukaan FAO:n
asiantuntijain laskelmat päätyvät
siihen, että latinalaisen Amerikan
väestöstä 20 miljoonaa näkee näl­kää
ja 60 miljoonaa kärsii aliravit-
.semuksesta. Tällä hetkellä tälle
maailman kolkalle olisi tuotava vuo­sittain
elintarvikkeita 699 miljoonan
dollarin arvosta, jotta väestön ravit­semustila
voitaisiin pitää edes sa­mana
kuin 20 vuotta sitten. Valdo-vinos
mainitsi myös sellaisen nurin­kurisen
seikan, että vuosittain'lati­nalaisen
Amerikan maihin tuodaan
puutavaraa 390 miljoonan dollarin
arvosta, vaikka tällä valtavan suu­rella
alueella on jättimäisiä metsiä.
Hän lisää, että seuraavan 20 vuoden
kuluessa latinalaisen Amerikan vä­estö
kolminkertaistuu, mutta nykyi­sen
järjestelmän jatkuessa maata­loustuotanto
laskee edelleen.
Muistettaneen tässä yhteydessä,
että latinalainen Amerikka kuuluu
USA:n ns. "etupiiriin".
KÄÄNNE CHILESSÄ?
Chile on nyt ilmeisen poliittisen
käännekohdan edessä, sillä ensi
syyskuun 4 pnä maassa järjestetään
presidentinvaalit ja kummatkin eh­dokkaat
ovat selvästi vasemmalla
nykyisestä presidentistä Jorge Ales-
.sandrista. Suurinta kiinnostusta he­r
ä t t ä ä senaattori Salvador Allende,
joka on kansan vallankumoukselli­sen
toimintapuolueen FUAP:n eh­dokas.
Tämän puolueen painopi.ste
on selvästi vasenuiialla .ja .si; on vaa­tinut
mm. inaaroforniia ja kaikkien
luonnonrikkauksien kansallistamis­ta.
Puolueen ehdokas senaattori
Allende on .'itJ vuotias lääkäri, joka
vuoden 19r)8 vaalei.ssa hävisi Ales-
.sandrille vain 30,000 äänellä, mutta
Alessandrin takana olleet puolueet
(konservatiivit ja liberaalit) ovat
nyt täysin hajalla ja pois kuvasta;
Elokuun 12 pnä Alloiuletekr kujal­lisen
lupauk.sen, että mikäli hänet
valitaan presidentiksi, niin hän mm.
kansallistaa USA:n yhtymien käsis
sä olevat miljardin dollarin arvoi­set
kuparikaivokset, jotka kuuluvat
maailman rikkaimpien kupariesiin-lymien
joukkoon. Allenden takana
on myös kommunistien tuki.
Myös Allenden vastaehdokas, kris-lillisdemokraattinen
senaattori E-duardo
Frei, on radikaalisempi kuin
eroava presidentti Alessandri. Hän
on" esiintynyt imperialisteja mono­poleja
vastaan, mutta ei kuitenkaan
kannata amerikkalaisen omaisuuden
välitöntä kansallistamista.
Chilen vaaleissa on kaikkiaan va­jaat
neljä miljoonaa äänioikeutet­tua
ja suurimman ky.symysmerkin
muodostavat 800.000 uutta rekiste­röityä
äänestäjää, joista yli puolet
on naisia.
ISHA.STRI KARIKOISSA
Vaikka edesmennyt Nehrua seu^
rannut Lal Bahadur Shästrin halli­tus
on ehtinyt istua vallassa vasta
hieman yli kaksi kuukautta, niin se
on jo nyt ajautunut suuriin vaikeuk­siin.
Tavaton viljapula on iskenyt
kyntensä Intiaan. Tämän selitetään
johtuvan siitä, että: vielä Nehrun
eläessä maan viljavarastot arvioitiin
väärin ja ilmoitettiin, että elintar-
Suomi osallistuu
Montrealin
näyttelyjen
Helsinki. — Noin 30 miljoonan
ihmisen odotetaan vierailevan
vuonna I9G7 avattavassa Montrea­l
i n maailnLannäyttely,ssä. kertoi
Suomessa näyttelyn pääkomisaari,
s u u r l ä h e t t i l ä s Pierre Dupuy. Ca­nadan
valtiolle koituu näyttelystä
miljoonan dollarin kustannukset,
mutta siitä saatavat tulot peittä­vät
ne, —Suomi osallistuu änyt-
" telyn yhteydessä Tanskaan, Nor­jan
ja Ruotsin kanssa. Islannin
mukaantulo yhteiseen pohjoismai­seen
paviljonkiin on vielä epä­varma.
Suurlähettiläs Dupuy sanoi Mont­realin
näyttelyn ei'oavan suuresta
New Yoiikissa parhaillaan olevjista
näyttelystä siinä, että Montrealin
näyttely on puhtaasti siihen osal­listuvien
valtioiden asia, kun taa§
New Yorkin näyttely on yksityinen
liikeyritys.
Montrealin maailmannäyttelyn
teema on 'ihminen ja hänen maa­ilmansa"
ja se jakautuu useaan
haaraan kuten esim ihminen ja
meri, ihminen ja avaruus j n e , joil­la
kaikilla on oma osastonsa näyt­telyssä.
Kukin valtio voi oman pa-viljonkinsa
ohella osallistua myös
em. erikoisosastoihin,u
Tämän vuoden kesäkuussa.tehdyn
sopimuksen mukaan Suomi ottaa
osaa näyttelyyn yhdessä pohjois­maiden
kanssa. Näyttelyosastosta,
pohjoismaisesta paviljongista, on
kullakin maalla y h t ä suuri osa. Yh-teisosallistuminen
vähentää huo­mattavasti
kustannuksia ja Suonien
osalta no nousevat noin 1.5 miljoo­naan
markkaaan.
vikkeiden tuonti ulkoa ei ollut si­ten
välttämätöntä. Tällöin kauppi­aat
näkivät tilaisuutensa ja pidät­tyivät
viljan myynnistä hintojen
nousun toivo.ssa. Pian hinnat alkoi­vat
myös nousta ja ovat nyt sellai-
.si.ssa korkeuksissa, että alempipalk-kaiset
eivät voi enää toivoakaan vil­jan
ostamista. Shastrin hallitus on
luvannut aloittaa uudelleen viljan
tuonnin, mutta sitä vastoin ei ole
tehty juuri mitään, jotta nälällä kei­nottelevat
lijjkemiehet pakotettaisiin,
avaamaan jyväailtojensa ovet. Kireä
lilanne on jo johtanut yleislakkoon
Maharashtran valtio.ssa, ja muuta­min
paikoin maata nälkäiset ihmiset-ovat
ryöstäneet kauppoja. — OL
W SYNTYMÄ­P
Ä I V IÄ
George Saivo, Port Arthur, Ont.^
täytti sunnuntaina .syyskuun 6 pnä
65 vuotta. ••
-• Eino Hämäläinen, Hearst, Ont,
täytti perjantaina, syyskuun 4 pnä
60 vuotta .
Yhdymme sukulaisten ja tutta-väin
onnentoivotuksiin. .
OIKAISU
i Valentine Rintamäki, Copper
Gliff, Ont., täyttää 70 vuotta tänään,
syyskuun'8 pnä, eikä eilen, kuten
viime lauantaina muiden virheitten
lisäksi sanottiin. Pyydämme huo­mioimaan
oikaisun.
I
I f %
iTeidan ja meidani
Oli via Tolvanen
sairaslistalla
Toronto. — Olivia Tolvanen "on
Toronton General sairaalassa. Leh-tiasianaisena
hän ilmoittaa,; että
asiakkaat voivat suorittaa maksunsa
jne John Tolvaselle. Voi ottaa vas­taan
vieraita.
Jennie ja Otto Leinonen "Pohjan­tähden
alta" Timminsistä ovat oi-,
leet Beaver Lakella vierailemassa
Piispasten j a muiden tuttavien luo­na.
Otto, joka on Pohjoisen kuului­sia
kalamiehiä, meni heti narraile­maan
Majava j ä r v e n kaloja, ja tuli­han
sieltä heti suuria hauenvonka'-
leita, joten Oton etevyys kalamie-henä
ei ollut vain tavallista juttelua
vaan totta. Täällä saunottiin ja ve-resteltiin
vanhoja muistoja aina
synnyinseudulta Äänekoskelta asti.
Täältä Jennie ja Otto jatkoivat mat­kaansa.
5t^. Catharinesiin vanhoille
tutuille seuduille. Hauskaa ja rat­toisaa
ntatkaa ja lomaa toivomme. .(O mm — E R I L . \ I N E N VAIKUTUS
• — E i i ' v o i nukkua, jos juon kahvia,
^••i^iilltoiij:! laitani on päinvastoin.
Kununufcnn en voi juoda kahvia.
PÄIVÄN PAKINA
TUNTEELLISEN MIELTÄYLENTÄVÄÄ
Eräs eläkkeelle jäänyt kenraali
sellaiset korkeat sotaviskaalil
ovat siksi viisaita miehiä, etteivät
he kaadu "kunnian kentillä "—on
'valloi.ssa" ehdottanut "kansainvä­lisen
prikaatin nuiodostamista"
I t ä E u r o o p a s l a liienneistä ukke­leista.
..
Me puolestamme kannatamme
tätä jaloa a.iatusta lämpiniästi,
koska siten saataisiin todella näh­dä
sekä hienoja |)araatimar.ss{'Ja,
että kovia sotatemppuja yleensä.
Ajatelkaamme sitä riemnllis-ta
nähtävää kun esim. Puolan, Un­karin.
Romanian ja Jugoslavian
entiset kartanojen ja lelulaslaitos-
J e n omisjajat, sekä fasistiset polii­tikot,
poliisit ja muut iiatsivalloit-tajain
kanssa veljeilleet sankarit,
pantaisiin kaikki omaan prikaa­tiinsa
ja näiden uljaitton sotajouk­kojen
ylimmäksi päämieheksi hur-ja.
ssa palalsieläniä.s.sä erikoisesti
kunnostautunut Egyptin eniinen
kuningas Faruk! ,
Nyt meille sanotaan,, että vedim­me
ai|Vah aiheettomasti "korkeas­ta"
moraalitasostaan mainetta niit­täneen
{•'arukin tähän samaan kop­laan,
multa kaikkien väärinkäsi­tysten
välttämiseksi pyydämme
kainosti esittää,, että samainen
kenraali esittää itse nimenomaan,
että näille Itä Euroopan entisille
suuruuksille olisi hankittava ulkoa­päin
asiantuntija-apua — ja ku­kas
^ siihen sen paremmin kuin
Faruk.
Tästä kansainvälisestä prikaatis­ta
puheen ollen voitaisiin hyvällä
.syyllä sanoa, että niiksi sitä pitäisi
rajoittaa yksinomaan eurooppalai­siin..
.
Viotaisiinhan niitä urhoja saa­da
prikaatiin kootuksi myös itä­mailta,
sanokaamme Chiang Kai-sliekin
tai jonkun Trujillon peri­kunnan
johdolla.
Selhii.sen "kansainvälisen pri­kaatin"
avulla kävisi .sodankäynti
miltei leiikiten. Niin saisivat myös.
amerikkalaiset tilaisuuden jäädä
kotiin ja käydä pyhää ristiretki-sotaansa
viimeiseen "prikaatinso-t
u r i i n " asti.
Mutta päästäksemme yksityis­kohtaisemmin
selville, mistä ou
oikein kysymys me lainaamme sa­natarkasti
suomentaen tärkeimmät
kohdat AP:n Washingtonin uuti­sesta,
mikä näki päivänvalon syys­kuun
alussa. Siis näin meille ker­rotaan:
Washington. (AP) — Yhdysval­tain
tulisi järjestää kansainväli­sen
prikaatin — jonkinlaisen ul-komaalegionan
—r mikä koostuu
Itä-Euroopan pakolaisista, sanoi
eläkkeelle jäänyt kenraalimajuri
Charles A. VVilloughby tänään.
Sellainen asevoimayksikkö, mi­hin
kuuluisi. kuu.<xi divisioonaa tu-kiyksikköineen,
mukaanlukien sen
omat vakoilijat, antaisi "loputto­mia
etuisuuksia", sanoi Willough-by/^
ja sitä voitaisiin ehkä käyttää
missä tahansa tarvitaan, joko At­lantin
liiton voimien, vahvistami-
* seksi Euroopa.ssa, tai pitämänä
taisteluvalmiina Etelä-Vietnamis-,
.sa ,••
Tä.ssä yhteydessä (presidentti­vaaleja
silmälläpitäen K) hän
on jyrkästi eri_ mieltä puolustus^
asiainministerin. Robert S. Me-
Naniaian kans.sa siitä, että NATO-liitolla
on Keski Euroopa.s.sa enem­män
taistelujoukkoja kuin Neuvos-toblokkilla
. . .
Nämä divisionat värväfläisiin
pääasiassa Euroopassa, lukuunotta­matta
ehkä joitakin koulutettuja
upseereita ja spesialisteja (kuten
esim. naiskysymyksiin erikoisesti
spesialisoitunut Faruk — K ) . H än
(kenraalimajuri \Villoughby, luon­n
o l l i s e s t i— K) sanoi, että sellai­sen
asevoiman muodostami.sen
avulla voitaisiin kotiuttaa vastaa­va
määrä amerikkalaisia ja siten
helpottaa tämän maan maksutase-ongelmaa.
VVilloughby .sanoi, että sen li­säksi
kun se olisi "voimakas sti­mulaatio
(virkistävä) toiveitten
herättämisek.^.i" rautaesiripun ta­kana
tämä .kansainvälinen prikaat-ti
antaisi suuren rahasäästön Yh-dysvalloUle-.
. .
«•••«••
^''»tÖsiS kohden voitaisiin nyt sa-
Aöa ""Amen", sillä mikä onkaan
sen tärkÄmpää kuin se, että saa-'
foislfri .stimulaatiota "toiveitten
lierättämiseksi" rautaesiripun ta­kana,
sekä tarvittavaa tykinruo­kaa
a nlier Ikkala isten poikien tilal­le
ja kaiken lisäksi vielä "suuria,
säästöjä" nimenomaan Yhdysval­loille.
Jos kaikki tämä ei kannusta mei­tä
iloitsemaan siitä kun eläkkeellä'
oleva kenraalimajuri Willoughby
ehdottaa oikein eäpanjalaismalliin
järjestettävä? ' kansainvälistä pri­kaatia"—-
tässä tapauksessa tosin,
ääritaantumuksen hyväksi — niin
silloin osoitamme parantumatonta
vastaanhangoitlelua tätä ylevämie-^
Iistä asiaa kohtaan.
Rukoilkaamme siis kaikkia so­tien
valmistajia j a heidän palkkaa-miaan
kenraaleita j a ' m u i t a sil-mänteköviä
"valloissa", että he
kuulisivat kenraalimajuri Wil-loughbyn
pyynnön ja kääntäisivät
armollisen kalskeensa hänen puo-,
leensa. — Känsäkoura.