1957-12-28-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
SW2 ' Lauantaina, jouluk. 28 p. — Saturday,.Dec, 28,1957 VAPAUS aUBXatm toaeptsOeav lAtMT Organ of Einnlsb ^CamuUans. E B - tiMttlied Noi^. « , 1917. AathorfEed «s «econd dajBS ntall by the Post OfQee Pepartment, Ottawa. Ftib» tttibed ttariee weekly: Tuesd^ys, f ^ B o g Camjnny L t d . at 100-102 aiji S t W4 Btulbnnr, Ont, Canada; Editoxmotace O B . 4-4255, lÄtiäger & StiksL Editor W. EUnnd. addae»; Boat iB», Smlban^ O B I » ^ AOvexmag ratas opon mpUcatton. Tnuulatlon free of eliarge. ^ TILATrSHZMNAT: Caaadaisa: 1 fk. 7JOO 8 klp t.75 S kk. ;2JSS TtadmaDoUM: 1 fk, &00 6 tfc 4.80 Suomessa: 1 yk. «JM « kk. 4.75 i 9 i 7 — Juhlavuosi — 40. vuosikerta — 1957 . Joiilppukldteoria ei tässä auta ' Kuluneen vuoden^ varsinlcin viimeisen vuosipuoliskon att^na op Canadan talouselämä tallannut paikallaan. Tosi- «laissa Canadan talouselämä on tämän vuoden päättyessä >.<,>huononmiassa asemassa mitö se on vielä toisen maailmanso-^ äaä jälkeen ollut ja kaikki merkit viittaavat siihen, että j[^idä;',1amakausi tulee jatkumaan vielä pitkän aikaa ensi |pub^nn^ ellei lUttohallitus ryhdy päättäviin tpimenpiteisiin &(J|lisyystilanteen korjaamiseksi. Oikeastaan tilanne on nyt huonompi, mitä viralliset tilastotiedot koko vuodelta osoittivat,' ällä ensimmäisen vuosipuoliskon suhteellisen vilkas fidöttdellista taantumusta. Z ' Vitällisten tilastojen mukaan Canadan kansallisen tuotannon ja palvelusten yhteenlaskettu "rahallinen" äi^vöon taita vuodelta 31 tuhatta miljoonaa dollaria. Näiden tilasto-jei)^ perusteella kans^löien tuotantomme on siis noussut kolmella prosentilla viimd vuoden tuotantoon verraten. Mutta |o? huöttiioidaan myös hintojen nousu, niin silloin havaitaan, ^tä kan$allii^en tuotantomme on tallannut aivan paikallaan. , ^pjs^lisäksi huomioidaan jo sanottu tosiasia, että talouselämä irelDtttvi jyrkästi vasta toisen vuosipuoliskon aikana, niin sil-lOiiSeiyoida tulla muuhun kuin siihen johtopäätökseen, että kj^alUsen tuotannon ja palvelusten yhteenlaskettu todelli- 2ien:arvo tällä kertaa on pienempi, kuin vastaavana aikana edellisenä vuonnai^ «(erityisesti ja todellisesti noin 8-prosenttisesti, jos huomioi-5 daan hintojra noiisu. * ^ Mitä täipä "paikallaan tallaaminen" tarkoittaa, se näh-däiutiv^ stasilloinj jos huomioidaan myös jatkuvasti^^l^ tyvä työläisten lukumäärä. Tilastotiedot osoittavat vUosien varrelta; että Canadan työläisten lukumäärä lisää niin nopeasti, että kansalUnen tuotantomme täytyy lisäänty I ^prosenttisesti vuosittain, jos mielitään y^ «J^täi Mutta kun tuotanto ei ole lisääntynyt, vaan pikem-jobinkin vähentynyt, niin siitä johtuu, että meillä on jo jioin . ibo: tuhatta työtöntä, ja ehkä 750 tuhatta työtöntä ennen jkuth talvesta on selvitty. 5'" Tuotannon laskusuunta ei kuitenkaan ole vielä yleinen. ^yintoaineteoUisuus on tähän mennessä ollut entisessä tacossa 'kiitos siitä eläkemaksujen kohottamiselle, työttö- ^lijb^^yakuutukselle ja muille samansuuntaisille seikoille.' rM^U^^ on huomattavasti: pienempi Ikuin viime' vuonna. Sama pitää paikkansa puu- ja metsä- ^^llisuudelle. Jääkaappien, pesukoneiden ja muiden sellais- !ien'tuotanto on melkoisesti vähentynyt. \ Tuotannon vähentymisen "syyksi" on ilmoitettu "varastojen lisääntyminen". Toisin sanoen, kulutus on ollut tuo-iiantoapienempi ja Inin tavaroita on kasaantunut v a r a^ Ih^^ laajentamisen asemesta mitä työläisten^ lisääntyvä lukumäärä vaatii tuotantoa on .rajoi- ;tetju., Näin olemme siis jälleen kapitalistisen anarkia^ yh- <^^a nöidanympyrässä — "ylituotannon" takia vähennetään %oybimaa ja tuotantoa, mutta siten: meneteltäessä vähenne- ,taäti suurten kansanjoukkojen ostovoimaa edelleen ja seu- ^'Ittkseim on, että kansanjoukot ostavat entistä vähemmän aisuim^ jääkaappeja, helloja, autoja ja muita tar- Wkkeita — mikä johtaa tuotannon edelleen vähentämiseen. "Tässä tilanteessa on kysyttävä, mitä pitäisi ja voidaan ;ifehdä~ minkälaista talousohjelmaa pitäisi työläisten, farmarien ja muiden pikkuihmisten kannattaa? Suuren Rahan propagandisteilla on tietenkin omat tunnetut patenttilääkkeensä. He esim. selittävät, että työtä- - .tjBkevien täytyy tyytyä vähempään, sillä jos työläiset eivät ^yydy, pienempään palkkaan ja farmarit alhaisempiin hintoihin, "Canada ei voi k i l i l lä maailman markkinoilla." Pinnallisesti katsoen tämä tuntuu jopa "johdonmukai- (selta'' selitykseltä, ja jotkut työväenjohtajatkin; kuten esinu 'kirvesmiesten union yhdysvaltalainen päämies, ovat nielaisseet tämän syötin painoineeri jä korkkeineen. Tosiasia on kuitenkin tässäkin tarua kummempi. On ensinnäkin huomattava, että Canada ei ole "ainoa" maa missä -Suuren Rahan miehet puhuvat ulkokultaisesti "korkeista rtuotantokustannuksista'*. Sitä samaa lorua lauletaan kaikissa porvarillisissa maissa. Hyväksymällä jutut "liian korkeitten palkkojen" aiheuttamista "liian korkeista tuotanto-r^ cu^aimuksistaV päädyttäisiin siihen, että kaikissa porvarillisissa maissa aleimettaisiin työläisten palkk — ja niin ol-taösiin kansainvälisillä markkinoilla ju missä oltiin silloin kun lähdettiin ^kilpailukykyä" parantamaan palkan- :^-alennu^ten avulla! Sama pitää paikkansa maataloustuottei-^ vden^^^^^^ kohdalta. Selvää on, että tämä palkanalennus- ^tE»i ^tietä; kulMen epäre-iieliisiä suuret päivälehdet ja muut Suuren Rahan propagan- . distit ovat itkiessään korkeista "tuotantokustannuksista" ja : «^yaatiessaan kansainvälisten marldcinainv^ yaikcöievat kuin hauta suurpääoman voitto-osingoista. 5 JTa^^allisen kadun miehen ja naisen kannalta katsoen "tuotan-vtoktustannukset'^ pieneni ^tolaitosten omistajat tyytyisivät pienempiin voittoihin. Mutta^^ *— huonontamista ja sitä tarkoittaa palkkatason pitämihenkin hintojen noustessa ~ - vaativat leh- 'dc^ ja muut propagandistit eivät koskaan puhu halaistua sammas paaoinavoittojen pienentämisestä. Ja tosiasia on, että ;>ya&ka Canadan kansallinen tuotanto on tänä^^^v^ «^ui paikallaan, yhtiöiden voittö-osingot ovat kuitenkin nous- "seet noin 8- prosenttisesti! \' ' Kansainvälinen kauppa on tärkeä tekijä varsinkin sellai- /selle maalle kuin Canada. Siksi pitäisi ulkomaakauppaa l i - ^ t a kaikin mahdollisin keinoin>— ja siihen on suunnattoman \^^uuria .mahdollisuuksia; jos huomioidaan esimerkiksi Kiina ^ja imuut se ei ole kuiten- :kaan "ainoa" tekijä. ; Meille selitetään, että kaikki olisi hyvin tei ainakin käan- ^tyisi hyväksi, jos ihmiset eivät puhuisi mitään yhä pahenevasta työttömyystilanteesta. Tämän "joulupukkifeorian*' mu- 5 ; ^ a ^ työttömyydestä puhuminen estää ihmisiä östost^ teke- ^oiSesta; j a . pahentaa siis työttömyystilannetta j*ättämäUä Mia muut sanovat TyöväeR yhtenäisyyclei| vihollisia LI/FAUS ^r, . , laajentakaamme kmnnuyb-tldn valtuuksia iiiin; että koko pa^ kilinja voidaan heti rakentaa kansan omistamana." (mnä on kolmasosa 1 opposition jobtQJan;,George 0rewn konservatiivipuolueen nimis: sä ehdottamasta esityksestä, joka esitettiin alahuoneessa kesäkuun 4 pnä, 1956 luonnonkaasuputkilinjan keskustelujen yhteydessä.) TERO . " C C F m vaatimus että hallitus harkitsisi IVans-Canada Pipe Lines Limitedin kansallistuttamista, hylättiin alahuoneessa tänä iltana 172— 22. Liberaalit, socialcreditit j a itse haiset yhtyivät hallituksen hylkäämään ehdotukseen, joka oli epäluott a m u s l a u s e . .— (Ottawa News Dispatcb, joulukuun 10 pnä, 1957). Entisen AFL;njohto^opIan keskuudessa: käynnissä olevanrkahden päävirran edustajat tSrmaavät yhteen hetivAFLrCIO:n k«nv^tsionin alkaessa Atlantic Cityssä. Linjat ja niiden merkinnät olivat jyrkemmin toisistaan eroavat kuin milloinkaan ennen sellaisissa 'asioissa kuin työväen yhteinälsyys, palkat, mädän^ näisyys ja järjestömuodot . Kolmannen johtavan . päävirran —T entisen GIO:n T - , johtajat eivät oUeet edes saapuvilla. silloin, kun alkuottelulta käytiin ja he seurasivat kaukaa syrjästä, kun George Meany kävi taistelua ultrakonserva-tlivista blokkia vastaan. , , Juuri tämä seikka tekikin kehitysvaiheet merkillepantaviksi: Meany. joka itse e i suinkaan ole mikään- Kysymyksiä ja vasiauksia K y s y ^ s : Mihin ikärajaan asti peritään liittovaltion: tuloveroja? 01en 68 Vuotias, vakituisesti met^ sätoissä käyp^ mies, ja olen näihin asti maksanut tuloveroa jatkuvasti. — Vastauksesta kiitollinen Vapauden lukija. Vastaus: Tuloverojen perimisessä ei ole mitään ikärajaa. Sitä joutuu maksamaan hautaan asti, ~m'ikäli tuloja on joko töistä täi muista lähteistä. ' Mutta 65 ikävuodesta alkaen saa henkilö pienen huojennuksen veroihinsa: Veronmaksaja saa silloin tu-lqistaan';$ 5Q0.00 suuruisen erän enemmän verovapaaksi^ Käytännössä täm^atrkoltta^, että perheeUi-nen mies (jolla ei ole' huollettavia lapsia) saa verovapaaksi vuosituloistaan $2,000, mtitta 65 vuätte täytet-tyään hän saa verovapaaksi $2i5Q0. Yksinäisille tämä verovapaa summa liöusee tuhannesta dollarista puo-leentoistatuhanteen. radikaali sellaista hänestä el saa edes kuvittelemallakaan — o l i pa-koitettu käymään taistelua eräitä entisiä apulaisiaan vastaan, jotka pyrkivät särkemään työväen yhtenäisyyden j a Uiton, jotka antavat «alakähmälstä kannatusta Beck-Hot fan sakille, jotka esittävät "palkka-moratoriumia*' vuonna 1958 •'taistelussa inflatiota" vastaan j a jotka pyrkivät palauttamaan takaisin valtaan ahtaan ammattlkuntaunionisr min, joka, vallitsi ennen CIO:n perustamista. • Paljon parempi onkin, 'että Meany joutui suorittamaan tämän taistelun. Walter Reutherilla ja häiien kaltaisillaan ihmisillä on hyvin vähän vaikutusta pfireissä, jotka muodostavat rakennusamUiattien jaostoni metalliteollisuuden ja merilii-kenneammattlalojen jaostojen edustajistot. Konventslonin alkaessa kävi selville, että Meany on raivannut syviä teitä näiden jaostojen keskuuteen j a on mahdollisesti murtanut niiden suunnitelmat ryhtyä keskitettyyn hyökkäykseen yhdistynyttä työväenliikettä vastaan hyökkä-ykseeui josta todistuksia oli olemassa jo silloin kun yhdistyminen tapahtui kaksi: vuotta sitten. NU tulot 641,9 miljardia, meriot 626,7 miljardia ruplaa Moskova. (SIB) < Neuvostoliiton Korkeiminan neuvoston istunnossa joulukalin 19 pnä val-^ tionvaralnmlnisteri A. Zverev^ e s i t t e l i . ^ t i o n t u l o r ja menoarvion ensi ^ vuodeko; Seuraavassa lyhyt selostus hänen esityfcses-tään. Korkeimman neuvoston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi Jätetty enäi vuoden tulo- ja menoarvio on, neuvostovaltion laa ja finanssioli-jelma. Joka turvaa vuoden 1958 kansantaloussuunnitelman edellyttämien kaikkien toimenpiteiden rahoittamisen. Tuloarvia päättyy summaan 641,9 miljardia raplaa Ja meno-puoli 626,7 milJardUn raplaan, joten ylijäämä on 15,22 miljardia raplaa. Vuoden 1956 valtion tulot olivat 585,9 miljardia ruplaa eli 1 % arvioitua suuremmat, menot 563,5 miljardia ruplaa eli 1.2 ^ arviota suuremmat ja tulot 22,4 miljardia ruplaa suuremmat'kuin menot. Ennakkoarvion mukaan .kuluvan vuoden tulot olivat ;914,5 miljardia ruplaa eli 0,4 % arviota suuremmat, menot puolestaan 592,2 miljardia raplaa eli 0,1 % arvioitua pienemmät. tavarat varastoihin ja kaup-poihii>. Mutta tätä joulupukki-teoriaa on nyt juuri kokeiltu ja kuluttajat ovat ostaneet jopa yli varojensakin -r- mutta työllisyystilanteen paranemisesta ei ole mitään toivoa. Selvää on, että tällaiset Suuren Rahan patenttilääkkeet eivät tilannetta paranna. Ja niin tärkeä-tekijä kuin esim. kansainvälinen kauppa onkin tällaiselle maalle kuin Canada, ratkaiseva asema on kuitenkin kotimaiselta kulur tuksella. Kohottamalla kansar kunnan ostokykyä, voidaan parhaalla mahdollisella tavalla taistella "ylituotantoa" ja sutä johtuvaa työttömyyttä vastaan. Kohottamalla eläkkeitä — kuten liittohallitus menetteli kansakunnan vaatimuksesta — l i sätään vastaavasti vanhempien kansalaistemme o s t o voimaa. Myöntämällä paremmat hinnat farmituotteille, missä suhteessa hallitus ei ole tehnyt mitään, voitaisiin parantaa farmiväes-tön ostovoimaa. Korottamalla palkkoja, jota Suuren Rahan miehet vastustavat kiihkeästi, kohotettaisiin työläisten osto^ voimaa. Tässä onkin yleispiirtein vas-' taus siihen; minkälaista talousohjelmaa työtätekevien tulee vaatia, jos mielitään "ehjin nahoin" selvitä yhä pahenevasta työttömyystUanteesta. Kansallistulon kasvu tulee ole, maan vuonna 1958 kuluvaan vuor-teen verrattuna 8 %. Neuvostoliiton tärkeimmäksi tulolähteeksi finanssiministeri totesi sosialistisen talouden. V. 1958 nämä tulot kasvavat 44.7 miljardilla; ruplalla eli 8,5 % vuoteen 1957 ver: rattuna, mutta samalla väestöltä perityt tulot vähenevät 220, miljar-diUa ruplalla eli'21,4 %. Sosialistisista tuotantolaitoksista saatavien tulojen lisääntymisen' ansiosta hallitus on katsonut VOIM vansa poistaa tammikuun 1 pur västä alkaen pleniperneisten ; eri- - koisveronyksilapslsiltal perheiltä' sekä yksinäisiltä naisilta : ja les-kiltä. Täten lähes 85 % perheet-tornien ja pieniperheisten erikois-veroa maksavista vapautuu kokonaan näistä maksiusta. Valtion tulot pienevät tämän momentin kohdaUa lähes 6 mUjardllla rapialla vuodessa. Ministeri Zvere Ilmoitti että hal-^ lltus ehdottaa käytettäväksi 257,1 'miljardia raplaa kansantalouden kehittämiseen niiden 155,7 miljardin ruplan lisäksi, jotka sijoitetaan tälousjärjestöjen omista tuloista j a muista varmista. Kansantalouden sijoitusten yhteissumma kasvaa kuluvasta vuodesta 9,7 %. Teollisuuden kaikkien alojen kehittämiseen myönnetään tulevana vuonna valtion budjetista 129' miljardia raplaa. Pääomatöiden kokonaissummaksi edellytetään vuodelle 1958 yhteensä 198,8 .miljardia rap- •laa, mikä on 7,4 % suurempi sum ma Muin 1957. Maatalouteen' sijoitetaan v. 1958 yhteensä 65,2 miljardia raplaa budjettiv^oista ja 11,8 miljardia :•: raplaa : tälousjärjestöjen omista varoista. Zverev mainitsi edelleen, että menoja .'kansanvalistukseen, tietee-^ seeui terveydenhoitoon ja sosiaalir huoltoon lisätään huomattavasti. Nämä menoton määrätty 212,2 mil-r jardiksi rapiaksi, kun ne v.' 1957 olivat 188,4 miljardia raplaa. Puolustuslaitoksen määrärahoja kosketellessaan alustaja korosti, että suunnatessaan valtaosan aineellisista j a finanssivaroista talouden j a kansan, hyvinvoinnin kohottamiseen neuvostovaltio ei nykyisessä kansainvälisessä tUanteessa voi oll a samanaikaisesti ottamatta huo^ mioon ' maan turvallisuuden . takaar miseh j a sen puolustuskyvyn lujittamisen välttämättömyyttä. Puolus^ tusmenot on vuodeksi 1958 suunnir teltu 963 miljardiksi rapiaksi, kun ne V. 1957 olivat 96,7 miljardia rap^ laa, j a vuodesta 1955 ne ovat vähenr tyneet 15,8 miljardilla rapialla, i Ministeri Zverevin-^ esitettyä talousarvion puhemies Lacis ilmoitti, etta ryhmä kansanedustajia on jättänyt hallitukselle, seuraavanlaisen l^selyn: Byhinä' korkeimman neuvoston edustajia on kiinnittänyt huomion MerkkifaiikaH^g' agunyttii|i^ heti Ironventsionin allraeasa/lmn n k e n - nusaioiea jaostoii.,.j^tesidentti B u^ hardl iJSray^ nousi: puhuntaan. Gray eätU:" ' - , > < ' 1. ' B t t a 19 i^ennusEdan ammatti-union'johtäijatrjulkaiseyaiyhteiseii selostuksen, joIJ&' työUantajllie moitetaan, että palkankorotuksista luovutaan Vir 1958.yhtenä:toimenpiteenä ''taistelussa inflatiotaV j a vpu^ laa vastaan. Samalla kertaa hekdet:^ tayat taivuttaa mtddenalojen, sellaisten kuin sementti-, teräs- ja sähköalojen; uoiot pidattäy^ään pal^ kankorotukslsta. 2.' Että uniot muodostavat yhteif sen komitean työnautajien-järjestö-, jen kanssa viemään 'eteenpäin yh-teistoiralntapolitllkkaa, joka jpbtalsi rakennustöiden lisääntymiseen.. 3. Että. rakennusalojes > uniot asettavat äähestysvoimansa tukemaan päätöslauselmaa, joka ei vain peraUttaisi ajurien union erottamia sen/ vaan samalla asettuisi kannalle, että Beck-Hoffa sakki ei ole teh-nyt mitään pahaa. '" ,4. Että jaostoon kuuluvat uniot lähtisivät, kaikin'voimin taisteluun pakoittaakseen teollisuusuniot luovuttamaan niihin kuuluvat anunat-tilalset teollisuuslaitoksista ammat-tiunioiden j'äseni>si. J a jos yritys e i onnistuisi erikoisen koherenssin avulla, niin uusia vakavampia t o i ' menplteltä harkittaisUn päämäärän saavuttamiseksi. Viimeinen kohta korjattiin alkuperäisestä luonnoksesta, jossa vaadittiin eroamista AFlrCIO-.sta. Grayn pakoittivat tekemään tämän korjauksen eräät rakennusalojen unioiden voimakkaat presidentit, jotka eivät katsoneet olevansa vielä valmiita menemään giin pitkälle. Mutta Grayn puhe selvästi haiskahti hajoittamiselta; kun hän varoltU, että järjestämisaloja koske^ vien vaatimusten ratkaisu "on läheisesti sidottu" yhtenäisyyden jat^ kamlseen. Puhe oli täynnä hyökkäyksiä entisiä CIO:n johtajia Waiter Beut-heria, David McDonaldia jai James B. Carey'a, vastaan. Mutta Gray hyökkäsi myös Meany'a vastaan ja pommitti AFlrCIO johtoa-väitteellä, että mitään e i ole saavutettu järjestymättömien järjestämisessä sen jälkeen kun työväenjärjestöt yhdis tyivät. - Gray sai itselleen etusivun otsir koita kautta maan ensimmäisen kerran 71 vuoden aikana. Mitä voisivat suuryhtiöt odottaa enemmän kuin AFL-CIO johtajalta väitettä, että palkankorotukset ovat-syynä Infla-tiöon ja että unioiden tulisi vapaaehtoisesti suostua palkkojen jäädyttämiseen v. 19587 Kun Gray mc- Carthysmin heinäntekopäivinä tie-doittl kannattavansa McCartbya, liiin sanomalehdet kirjoittivat siitä vain pari paragrafia. * * * Iroonista on se, että kaksi vuotta sitten,:yhteenliittymisen aattona, se oli George Meany, joka I^ew York Timesissa julkaistussa artikkelis saan saattoi alulle jotakin sellaista, joka on -verrattavissa Grayn suunnitelmaan. Meany esitti "hyökkää-mättömyyssopimusta" järjestyneen työväen ja järjestyneen pääoman välillä -— ajatusta, johon Kansallinen TehtailijalUtto (N AM) tarrasi h6ti> Mutta mitään ei siitä syntynyt,^ sillä ybteenliittymiskonferens-sissa ei vallinnut ollenkaan sellainen mieliala; Tällä kertaa Gray oli samanlaisen suunnitelman puhemies ja Meany purjehti täysin purjein häntä yaO^ Grayn pmassa kon-v e n t s i o n l ^ , ' , ^ Jokainen tiesi vastauksen oleYan tulossa. Kim-aika tuli^Meanyn pu- .Ima. nun konventsionihaalissa el ollut, edes seispmatUaal Ensimmäisen kerran moniin vuosiin^ yhteyksissään rakennusalojen jaoston kan^Meänylle huudeltiin pilkkahuutpja hänen astuessaan sar Uin, mutta niitä tuli vain vähemmistön taholta. Kun h|m poistui, niin hänen takanaan oli^ ylivoimainen enemmistö, joka hurrasi voimakkaasti. Meany voi olla sangen tehokas silloin kun hän pitää kiinni työväen yhtenäisyydestä ja taistelee työnantajia yastaan.'^Jonka hän teki tässä konventsionissa. Hän'jätti pois: ulkomaa asiat, joita hän sitten käsitteli useissa myöhemmin pitä-missään. puhelssa. siiheiv että lehtien m t i ä ^ taan Pphjbis-Atlantin l i i t t ^ kuu^ luvien^ianävaltoj män sodan lietsomista. Tämä on omiaan : kiihdyttämään 'kilpavarustelua^ mitä (polttavat myös näiden maiden eräiden valtiomiesten lau sunnot. Kansanedustajat tiedustelevat neuvostohallitukselta; missä vaiheessa -valtioiden välisissä neuvotteluissa on äseistarjisuntakysymys. Puhemies Lads llmoittii että kyr. sely on. lähetetty ministerineuvos-- tolle, joka vastaa: siihen -korkeimman neuvoston meneillään olevan Istuntokauden aikana. ' Meany yksinkertaisesti aloitti puheensa huojoaioimalla, että Yhdysvaltain . Kauppakamarin presidentti Philip Talbot Sputnik II jälkeen, sanoi ilmerilu^ todellisen vaaran' olevan inflatio J a palkankorotukset. Hän esitti palkkojen Jäädyttänusta. Meany lisäsi, että Gray' ottaa saman kannan. Käyttäen ainehistonaan A F L - CIO: toimeenpanevan komitean ta-loudelliisen laskukauden kehittämis tä koskevaa raporttia, Meany repi Talbotin ja Grayn väitteet, joiden mukaan: kuluttajien ostokykyä tulisi edelleen laskea silloin kun tarve vaatii sen lisäämlsra: Samoin kuin Tpk/ raportissaan Meanykin ke-hoittl jatkamaan palkankorotusvaatimuksia eikä esittämään palkkojen jäädyttämistä, jos kerran vakava laskusuunta aiotaan välttää. ; * * * Järjestämisaloja koskevissa kysymyksissä, ~ joita ammattluniot olivat vetäneet esiin, Meany selosti histo^ riaa 40 vuoden ajalta ja palautti kuulijain mieliin tapahtumat^ jotka johtivat eiO:n perastamiseen. Hän muistutti ennen ensim-mäis^ maailmansotaa olleista ra-, kennnsalojen : •: ammattiunioista,: jotka kieltäytyivät ottamasta jäsenikseen työläisiä ahtaiden am-mattlrajojen' ulkopuolelta. Hän viittasi AFL:n sisällä käytyihin taisteluihin teollisuusuniolden .oi- : keukslsta saada ollatolemassa rinnakkain ammattiunioiden kanssa. Hän mainitsi, kuinka San Franciscon konventsionissa 1934 siihen suuntaan tehtyjä konsessioneja J saboteerattiin ja kuinka sen seurauksena oli hajaannus. Sitten Meany esitti merkillepantavia numeroita eräiden unioiden jäsenmäärästä. Hän osoitti, kuinka 20 vuodessa> vuodesta 1915 vuoteen 1935, osa näistä uniois-ta oli joko pysynyt palkallaan tai menettänyt jäseniään; Nämä: uniot olivat edustettuina siinä salissa, jossa Meany puhui. Tuo oli aikaa, jolloin CIO e i ollut olemassa. Sitten hän veti esiin numeroita 20 vuodelta CIO:n perastamisen jälkeen, jotka osoittivatj^ että am- : mattittnlot' - kävivät samanlaista kamppailua kuin teollisuusuniot- :Hn ja että monet niistä laajensivat järjestämisalaansa teollisuus-perustalle. Hän osoitti, kuinka niiden jäsedmäärä kasvoi moninkertaisesti tuona aikana. Hän kysyi kuulijoiltaan olisiko kukaan heistä halukas ja valmis luovuttamaan teollisesti järjestetyt Jä senensä .teollisuusuniollle. - HäU sanoi olevan hullunkurista ajatella, että ristiriitainen -järjestämisalojen probleemi voidaan ratkaista '''pitä-mällä^- pyssyä" toisten unioiden selkään painettuna. Hän sanoi, että viime kesäkuulla rakennusalojen uniot j a teollisuusuniot lopultakin pääsivät yksimieliseen sopimukseen, joiden avulla järjestämisaloja koskevia konflikteja voidaan pienentää. -Mutta hän syytti, että sopimusta ei ole noudatettu. Meany sanoi, että rakennusalo- - 1 . lltSYMYKSIÄ JA VAiSTÄUiaiÄ fYötTöMYySyAi^MyTUi(5EStA l^' pdtit omyysvakutttosta k<^e-vat säädökset ovai' yardn moni-muiksusei'ja sen jobdosta työtto^ 'makin jontonnt henkilö usein.jottr ttiiT tiedustelemaan vakiintnksen saannin ehdoista. " ~ Ailia, r ajoittain fyöttömyysva- |(UUtU^to$ julkaisee sille esitettyjä, kysymyksiä Ja vastaukset mihin.' Kuka tahansa asiaan kiinnostunut henkilö voi tiedustella vakuutusasioista työttömyysva-knntuslaitokselta. Suomalaiset voivat myös - kääntyä Vapaus-leh-den: pnol^n Ja koeUunme hänk-c kia tiedosteiunnne ;''olkeat vastaukset. * • • ' . .Kysymys: pnko luvallista nauttia työttöms^svakuutuksesta kuri y l i jen unioiden, sensijaan, että itkevät- vältettyä järjestämisalojen menetystä,' tulisi ryhtyä järjestämään Jatkuvasti suuremmaksi kasvavia järjestymättömiä työläisten Joukkoja rakennusaloilla. Par-; haillaan ön menossa noin biljoonan :'dollarin' arvoiset rakennus-. , työt,' joita: suoritetaan ei-unlon työvoimalla. Hän sanoi sellaisen ei-un!on työn lisääntyneen 55 pros. sitten v. 1955. * * * ^ ''Jos me haluamme'taistella, niin meillä on riittävästi tilaisuutta siihen'', sanoi Meany. "Työnteonoi-keus"- ihmlset ovat hyvin eläviä vieläkin. Vanha Fred Hartley on hommassa Washlngtonissa^ saadakseen lisävaroja... Entä pieni taistelu Brown & Roofin kanssa. Ne kerskailevat: tosiseikasta, että ovat e i - unioh työmaa . . . Ne juuri -saivat valmiiksi työn Seadriftissä, Texasissa ~ sadan mii Joonan dollarin työmaa; Well,'^ niillä on jurisdiksionia ja minä' tykkäisin nähdä sen otettavan niiltä pois". " Y e s , -meillä on paljon suoritettava, v. Meidän tehtävämme on Järjestää järjestymättömät. Ottakaamme J a ainakin edes lähestykäämme tuota tehtävää työväen yhtenäisyyden perustalta työskennellen toinen toisemme -kanssa ja. uniot toinen toisensa kanssav -Jakautuminen': ei auta. Työväen > keskenään, käymä sota ei voi auttaa". • :\Hän ilopetti puheensa lauseella: ''Kääntäkäämme kasvomme kohda-taksemme todellisen vihollisemme". — Työmies — Eteenpäin. 70 vuotias henkUö nauttii vanhuu 'deneläkkeestä?, ' ' Vastaus: Kyllä. Blinkä tahans eläkkeen saanti^ c i vaikuta työtti myysvakuutuksen saantun. Hcnk lön on kuitenkin öltavä~kykenev ja halukas tekemään ansiotöitä. Kycymys.: Olkaa hyvä ja selost* kaa minulle, mikä ero on tavalliselli vakuutuksella: ja sesonkivakuutuk sella. ' Vastaus: Tavallista vakuutust, maksetaan mihin vuoden aikaan ta hansa kun anoja voi;täyttää vakiiu tuslain V määräämät: edellytykset Toisaalta' sesonlcivakuutusta - makse taan vain joulukuun. 1 pnä ja töa kokuun puolivälin välisellä ajalla Sitä maksetaan niille, jotka eiväi voi täyttää tavallisen vakuutukset saannin, edellytyksiä. Sen saaniui edellytyksenä on kuitenkin, että öi vähintäin : 15 vakuutusvllkkoa va kuutuskirjassa : viime rmaaliskuiii lopun jälkeen tai, että viime touko kuun 15 jälkeen asianomainen henkilö on kuluttanut loppuun tavallisen vakuutuksensa. ^ Kysymys:^01en vakuutuksen alainen työläinen ja maksan säännöllisesti työttömyysvakuutusrahastoon. Käsitän, että voin nauttia vakuutuksesta, jos menetän työpaikkani Haluaisin tietää kuinka avustuksen suuraus määritellään. Vastaus:- Avustuksen. suuruus määritellään sen perusteella kuis-ka paljon te olette keskimäärin maksaneet rahastoon kuluneen 30 viikon aikana. Jos teidän ansionne vaihteU $27.00—$32.99 viikossa teidän keskimääräinen viikko-osuutenne rahastoon oli 36 senttiä viikossa. Tämä oikeuttaa yksinäisen henkilön saamaan $13.00 viikossa ja huoltajan $18.00 viikossa. Jos ansionne vaihtelee $51.00-^6.99 te saisitte yksityisenä $21.00 viikossa ja huoltajana $28.00. " ... Kysymys: Koska sairas henkilö on oikeutettu -nauttimaan vakuutuksesta, onko: raskaana oleva' nainen oikeutettu nauttimaan vakuutuksesta kun hän joutuu jättämään työpaikkansa? Vastaus: Sairaustapauksissa työt tömyysvakuutusta maksetaan vain silloin kun henkilö sairastuu vakuutuksesta nauttiessaan. Jos ^henkilö menettää työpaikkansa sairauden johdosta, hänelle ei makseta vakuutusta. Vakuutuksen maksaminen raskaustilassa olevalle naiselle riippuu; tapauksen yksityiskohdista ja (Jatkuu 4:llä sivulla) - Suähktikoneiden ohjaajille on • keksitty^ uudenlainen len-tokypärä, mikä on varustettu kameralla. Kj^ärässä on kameran tähtäin, jotgn ohjaaja seuratessaan valokuvatta-vaacesinettäsilmällään voi automaattisesti tähdätä kameran ^itä kohti. Kamera on parliaillaan kokeiltavana. Krisfattipirijöf, yariksenvaiat uusivuosi ..... ................ • ..M: Roomalaiset kristallipallon tirkistäjät — eli Rytlnämiehee ^ tekivät joulun edellä havaintojaan, mitä tuo uusi vuosi tullessaan. ' Kuten Ristokin aikanaan, roomalaiset - ' k ^ ennustajat saivat Jälleen tietääii että vuosi 1958 on kovien koettelemusten vuosi set kä Neuvostoliitolle, että reumatau- Usilie. -Samojen ennustajain.mukaanvtn-« levana vuonna vallitsee epävakaa ja horjuva rauhantila, mutta ^tulvat; maanjäristykset J a avaraUksien^mulr listukset aiheuttavat kuulema nyt: kin .^paljon huolta ihmisille. Oman muuta on tietenkin sel-vää,'^ että kristallipuHosta, e i vaan — pallosta katsoen — ja s^ä e l v o i kats6a:harhaan, lniten:e^iiini^ kin tietää — Yhdysvallat saavuttaa J a sivuuttaa Neuvostoliiton ava-r ruotien valloittamisessa. , , Jupiter iumitteri"]planee_t€a, j^ikS panee; Ihnilset Ja: hallitukset toimimaan kansainvälisten^ . '^ ja rauhan-hyväksL Kristallipallon tietojen mukaan nyt erossa vOlevati, mutta:'::yhdessäi Joulua viettävät Ingrid Bergman ja Roberto Rossellini, tulevat löytä-; maan toisensa uudelleen tulevan vuoden aikana, mikä on i^^vain merk-i i i siitä miten pohjolan kaunis ^mutta parjattu näyttelijätär iä jetelän kehuttu 7|ilmiohjaaja kohtaavat jjäl-^ leen toisensa! Tämän syvällisempää ennustusta el kuskin ' «oida tehdä kristallipalloon /tirkistelijäinkään tpiniesta,' niin viisaita miehiä kuia he ovätlönl / _ - Lienee kuitenkin paskallaan tode-taj,: cetta: aikaisemmin kristallipallosi! ta ennustajat ovat useimmiten "tietäneet" väärin'ja~ vain'aniharvoin ^arvanneetT oikeiiu : - Ken.tätä epäilee, hän kysyköön jdtäBytati: ' pallosta ennustajat ovat mestaroit-^ ten mestareita; ^ Nunpa^fn>fessori Franz Waldner näkee^e^;Neuvostolilton j a Yhdys-; valtalp^iesiKri päästään' uudelleen suhteisiin<ensi rvuöden Jopulla; "Mutta", hän sanoo, "tätä edeltää elokuussa odottamattomat jäsensa-tiomaiset tapahtumat jotka muuttavat Venäjän ja sen ^satelliittien sisäiset psipt" l^ämä luultavasta tarkoittaa sitä, että Neuvostoliiton toinen, satelliitti. SmirspiihUk, jonka sisällä tiedetään olevan loppuunkuluneltten ra"-! diolaitteiden -vlisäksi: myös koiran raato^/^muuttuu sisäisesti" niin että sen radiot alkavat uudel|eenr toimia j a Laika-koira haukkua tämän arvon professorin suurta viisautta. , Kaikille kristaUipaUosta ennusta-jiUeVon" kuulema yhteistä se, että ne kaikki ennustavat tulevan/vuoden aikana suurta edis^tä avarauS^ tut^^uksessa j a avarauden valloita tamisessa.^^ t^;Yhteistä>heille:on-myös se ^^raa^ timattraiuus" ettei kukaan heistä osannup vuosi sitten ennustaa Sputnikien a^^uwiteeir,nousua! ^. Meillä tavallisilla pulliaisiUa kun ei ple k r l s t ^ p a l l o a j eikä' halua näin ehdottomastiepäluotettavien juttujen uskonaiseen,' "ennustelu sellaisenaan on turhaa ajan ja aineen haaskausta. , ' L * . • - Entäs sitten' ne usein rikotut uudenvuoden^ päätökset? o . Väärin on ^sanoa,* että kaikki hyvät päätökset mitä uudeksi vuodeksi tehdään, ovat muka vain "varik-sen •• v3loj3'V •• 'V ••• KyUä asla niin on, että kirjaimellisen tarkasti ei kaikkia uudenvuoden päätöksiä tule noudatetuksi. Mutta pyrkiessämme yhteiskunnaUi-sesti. oikeudenmukalsempaan Ja pa-; rempaan olosuhteeseen^ meidän täy^. tyy tietoisesti pyrkiä myös itsenunc 1 kehittämiseen j a kasvattamiseen- Tässä mielessä me kaikki pyrimme parempa9ni elämään uutena vupnu»?! Jotta voisinune omakohtaisesti jfj kaikki yhteisesti antaa mabdolU-J simman - suuren - panoksen kaikellel sille, nukä on kaunista yleväi kentavaa j a inhimillistä auttavaa.^ . ^ < Tässä mielessä toivomme onne sempaa," rakentavan työn ja vän.rauhan vuott^ jonka sa. mis^ffii' lupaamme, vmntimme 1 ^m mk« « s
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 28, 1957 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1957-12-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus571228 |
Description
Title | 1957-12-28-02 |
OCR text |
SW2 ' Lauantaina, jouluk. 28 p. — Saturday,.Dec, 28,1957
VAPAUS
aUBXatm toaeptsOeav lAtMT
Organ of Einnlsb ^CamuUans. E B -
tiMttlied Noi^. « , 1917. AathorfEed
«s «econd dajBS ntall by the Post
OfQee Pepartment, Ottawa. Ftib»
tttibed ttariee weekly: Tuesd^ys,
f ^ B o g Camjnny L t d . at 100-102
aiji S t W4 Btulbnnr, Ont, Canada;
Editoxmotace O B . 4-4255, lÄtiäger
& StiksL Editor W. EUnnd.
addae»; Boat iB», Smlban^ O B I » ^
AOvexmag ratas opon mpUcatton.
Tnuulatlon free of eliarge. ^
TILATrSHZMNAT:
Caaadaisa: 1 fk. 7JOO 8 klp t.75
S kk. ;2JSS
TtadmaDoUM: 1 fk, &00 6 tfc 4.80
Suomessa: 1 yk. «JM « kk. 4.75
i 9 i 7 — Juhlavuosi — 40. vuosikerta — 1957
. Joiilppukldteoria ei tässä auta
' Kuluneen vuoden^ varsinlcin viimeisen vuosipuoliskon
att^na op Canadan talouselämä tallannut paikallaan. Tosi-
«laissa Canadan talouselämä on tämän vuoden päättyessä
>.<,>huononmiassa asemassa mitö se on vielä toisen maailmanso-^
äaä jälkeen ollut ja kaikki merkit viittaavat siihen, että
j[^idä;',1amakausi tulee jatkumaan vielä pitkän aikaa ensi
|pub^nn^ ellei lUttohallitus ryhdy päättäviin tpimenpiteisiin
&(J|lisyystilanteen korjaamiseksi. Oikeastaan tilanne on nyt
huonompi, mitä viralliset tilastotiedot koko vuodelta osoittivat,'
ällä ensimmäisen vuosipuoliskon suhteellisen vilkas
fidöttdellista taantumusta.
Z ' Vitällisten tilastojen mukaan Canadan kansallisen tuotannon
ja palvelusten yhteenlaskettu "rahallinen" äi^vöon
taita vuodelta 31 tuhatta miljoonaa dollaria. Näiden tilasto-jei)^
perusteella kans^löien tuotantomme on siis noussut kolmella
prosentilla viimd vuoden tuotantoon verraten. Mutta
|o? huöttiioidaan myös hintojen nousu, niin silloin havaitaan,
^tä kan$allii^en tuotantomme on tallannut aivan paikallaan.
, ^pjs^lisäksi huomioidaan jo sanottu tosiasia, että talouselämä
irelDtttvi jyrkästi vasta toisen vuosipuoliskon aikana, niin sil-lOiiSeiyoida
tulla muuhun kuin siihen johtopäätökseen, että
kj^alUsen tuotannon ja palvelusten yhteenlaskettu todelli-
2ien:arvo tällä kertaa on pienempi, kuin vastaavana aikana
edellisenä vuonnai^
«(erityisesti ja todellisesti noin 8-prosenttisesti, jos huomioi-5
daan hintojra noiisu.
* ^ Mitä täipä "paikallaan tallaaminen" tarkoittaa, se näh-däiutiv^
stasilloinj jos huomioidaan myös jatkuvasti^^l^
tyvä työläisten lukumäärä. Tilastotiedot osoittavat vUosien
varrelta; että Canadan työläisten lukumäärä lisää niin
nopeasti, että kansalUnen tuotantomme täytyy lisäänty
I ^prosenttisesti vuosittain, jos mielitään y^
«J^täi Mutta kun tuotanto ei ole lisääntynyt, vaan pikem-jobinkin
vähentynyt, niin siitä johtuu, että meillä on jo jioin
. ibo: tuhatta työtöntä, ja ehkä 750 tuhatta työtöntä ennen
jkuth talvesta on selvitty.
5'" Tuotannon laskusuunta ei kuitenkaan ole vielä yleinen.
^yintoaineteoUisuus on tähän mennessä ollut entisessä tacossa
'kiitos siitä eläkemaksujen kohottamiselle, työttö-
^lijb^^yakuutukselle ja muille samansuuntaisille seikoille.'
rM^U^^ on huomattavasti: pienempi
Ikuin viime' vuonna. Sama pitää paikkansa puu- ja metsä-
^^llisuudelle. Jääkaappien, pesukoneiden ja muiden sellais-
!ien'tuotanto on melkoisesti vähentynyt.
\ Tuotannon vähentymisen "syyksi" on ilmoitettu "varastojen
lisääntyminen". Toisin sanoen, kulutus on ollut tuo-iiantoapienempi
ja Inin tavaroita on kasaantunut v a r a^
Ih^^ laajentamisen asemesta mitä työläisten^
lisääntyvä lukumäärä vaatii tuotantoa on .rajoi-
;tetju., Näin olemme siis jälleen kapitalistisen anarkia^ yh-
<^^a nöidanympyrässä — "ylituotannon" takia vähennetään
%oybimaa ja tuotantoa, mutta siten: meneteltäessä vähenne-
,taäti suurten kansanjoukkojen ostovoimaa edelleen ja seu-
^'Ittkseim on, että kansanjoukot ostavat entistä vähemmän
aisuim^ jääkaappeja, helloja, autoja ja muita tar-
Wkkeita — mikä johtaa tuotannon edelleen vähentämiseen.
"Tässä tilanteessa on kysyttävä, mitä pitäisi ja voidaan
;ifehdä~ minkälaista talousohjelmaa pitäisi työläisten, farmarien
ja muiden pikkuihmisten kannattaa?
Suuren Rahan propagandisteilla on tietenkin omat tunnetut
patenttilääkkeensä. He esim. selittävät, että työtä-
- .tjBkevien täytyy tyytyä vähempään, sillä jos työläiset eivät
^yydy, pienempään palkkaan ja farmarit alhaisempiin hintoihin,
"Canada ei voi k i l i l lä maailman markkinoilla."
Pinnallisesti katsoen tämä tuntuu jopa "johdonmukai-
(selta'' selitykseltä, ja jotkut työväenjohtajatkin; kuten esinu
'kirvesmiesten union yhdysvaltalainen päämies, ovat nielaisseet
tämän syötin painoineeri jä korkkeineen.
Tosiasia on kuitenkin tässäkin tarua kummempi. On
ensinnäkin huomattava, että Canada ei ole "ainoa" maa missä
-Suuren Rahan miehet puhuvat ulkokultaisesti "korkeista
rtuotantokustannuksista'*. Sitä samaa lorua lauletaan kaikissa
porvarillisissa maissa. Hyväksymällä jutut "liian korkeitten
palkkojen" aiheuttamista "liian korkeista tuotanto-r^
cu^aimuksistaV päädyttäisiin siihen, että kaikissa porvarillisissa
maissa aleimettaisiin työläisten palkk — ja niin ol-taösiin
kansainvälisillä markkinoilla ju missä oltiin
silloin kun lähdettiin ^kilpailukykyä" parantamaan palkan-
:^-alennu^ten avulla! Sama pitää paikkansa maataloustuottei-^
vden^^^^^^ kohdalta. Selvää on, että tämä palkanalennus-
^tE»i ^tietä; kulMen epäre-iieliisiä
suuret päivälehdet ja muut Suuren Rahan propagan- .
distit ovat itkiessään korkeista "tuotantokustannuksista" ja :
«^yaatiessaan kansainvälisten marldcinainv^
yaikcöievat kuin hauta suurpääoman voitto-osingoista. 5
JTa^^allisen kadun miehen ja naisen kannalta katsoen "tuotan-vtoktustannukset'^
pieneni
^tolaitosten omistajat tyytyisivät pienempiin voittoihin. Mutta^^
*— huonontamista ja sitä tarkoittaa palkkatason
pitämihenkin hintojen noustessa ~ - vaativat leh-
'dc^ ja muut propagandistit eivät koskaan puhu halaistua sammas
paaoinavoittojen pienentämisestä. Ja tosiasia on, että
;>ya&ka Canadan kansallinen tuotanto on tänä^^^v^
«^ui paikallaan, yhtiöiden voittö-osingot ovat kuitenkin nous-
"seet noin 8- prosenttisesti!
\' ' Kansainvälinen kauppa on tärkeä tekijä varsinkin sellai-
/selle maalle kuin Canada. Siksi pitäisi ulkomaakauppaa l i -
^ t a kaikin mahdollisin keinoin>— ja siihen on suunnattoman
\^^uuria .mahdollisuuksia; jos huomioidaan esimerkiksi Kiina
^ja imuut se ei ole kuiten-
:kaan "ainoa" tekijä.
; Meille selitetään, että kaikki olisi hyvin tei ainakin käan-
^tyisi hyväksi, jos ihmiset eivät puhuisi mitään yhä pahenevasta
työttömyystilanteesta. Tämän "joulupukkifeorian*' mu- 5 ; ^ a ^ työttömyydestä puhuminen estää ihmisiä östost^ teke-
^oiSesta; j a . pahentaa siis työttömyystilannetta j*ättämäUä
Mia muut sanovat TyöväeR yhtenäisyyclei| vihollisia
LI/FAUS ^r,
. , laajentakaamme kmnnuyb-tldn
valtuuksia iiiin; että koko pa^
kilinja voidaan heti rakentaa kansan
omistamana." (mnä on kolmasosa
1 opposition jobtQJan;,George
0rewn konservatiivipuolueen nimis:
sä ehdottamasta esityksestä, joka
esitettiin alahuoneessa kesäkuun 4
pnä, 1956 luonnonkaasuputkilinjan
keskustelujen yhteydessä.)
TERO .
" C C F m vaatimus että hallitus
harkitsisi IVans-Canada Pipe Lines
Limitedin kansallistuttamista, hylättiin
alahuoneessa tänä iltana 172—
22. Liberaalit, socialcreditit j a itse
haiset yhtyivät hallituksen hylkäämään
ehdotukseen, joka oli epäluott
a m u s l a u s e . .— (Ottawa News
Dispatcb, joulukuun 10 pnä, 1957).
Entisen AFL;njohto^opIan keskuudessa:
käynnissä olevanrkahden
päävirran edustajat tSrmaavät yhteen
hetivAFLrCIO:n k«nv^tsionin
alkaessa Atlantic Cityssä. Linjat ja
niiden merkinnät olivat jyrkemmin
toisistaan eroavat kuin milloinkaan
ennen sellaisissa 'asioissa kuin työväen
yhteinälsyys, palkat, mädän^
näisyys ja järjestömuodot .
Kolmannen johtavan . päävirran
—T entisen GIO:n T - , johtajat eivät
oUeet edes saapuvilla. silloin, kun
alkuottelulta käytiin ja he seurasivat
kaukaa syrjästä, kun George
Meany kävi taistelua ultrakonserva-tlivista
blokkia vastaan. , ,
Juuri tämä seikka tekikin kehitysvaiheet
merkillepantaviksi: Meany.
joka itse e i suinkaan ole mikään-
Kysymyksiä ja
vasiauksia
K y s y ^ s : Mihin ikärajaan asti
peritään liittovaltion: tuloveroja?
01en 68 Vuotias, vakituisesti met^
sätoissä käyp^ mies, ja olen näihin
asti maksanut tuloveroa jatkuvasti.
— Vastauksesta kiitollinen Vapauden
lukija.
Vastaus: Tuloverojen perimisessä
ei ole mitään ikärajaa. Sitä joutuu
maksamaan hautaan asti, ~m'ikäli tuloja
on joko töistä täi muista lähteistä.
'
Mutta 65 ikävuodesta alkaen saa
henkilö pienen huojennuksen veroihinsa:
Veronmaksaja saa silloin tu-lqistaan';$
5Q0.00 suuruisen erän
enemmän verovapaaksi^ Käytännössä
täm^atrkoltta^, että perheeUi-nen
mies (jolla ei ole' huollettavia
lapsia) saa verovapaaksi vuosituloistaan
$2,000, mtitta 65 vuätte täytet-tyään
hän saa verovapaaksi $2i5Q0.
Yksinäisille tämä verovapaa summa
liöusee tuhannesta dollarista puo-leentoistatuhanteen.
radikaali sellaista hänestä el saa
edes kuvittelemallakaan — o l i pa-koitettu
käymään taistelua eräitä
entisiä apulaisiaan vastaan, jotka
pyrkivät särkemään työväen yhtenäisyyden
j a Uiton, jotka antavat
«alakähmälstä kannatusta Beck-Hot
fan sakille, jotka esittävät "palkka-moratoriumia*'
vuonna 1958 •'taistelussa
inflatiota" vastaan j a jotka
pyrkivät palauttamaan takaisin valtaan
ahtaan ammattlkuntaunionisr
min, joka, vallitsi ennen CIO:n perustamista.
• Paljon parempi onkin, 'että Meany
joutui suorittamaan tämän taistelun.
Walter Reutherilla ja häiien
kaltaisillaan ihmisillä on hyvin vähän
vaikutusta pfireissä, jotka muodostavat
rakennusamUiattien jaostoni
metalliteollisuuden ja merilii-kenneammattlalojen
jaostojen edustajistot.
Konventslonin alkaessa kävi selville,
että Meany on raivannut syviä
teitä näiden jaostojen keskuuteen
j a on mahdollisesti murtanut
niiden suunnitelmat ryhtyä keskitettyyn
hyökkäykseen yhdistynyttä
työväenliikettä vastaan hyökkä-ykseeui
josta todistuksia oli olemassa
jo silloin kun yhdistyminen tapahtui
kaksi: vuotta sitten.
NU tulot 641,9 miljardia,
meriot 626,7 miljardia ruplaa
Moskova. (SIB) < Neuvostoliiton
Korkeiminan neuvoston istunnossa
joulukalin 19 pnä val-^
tionvaralnmlnisteri A. Zverev^
e s i t t e l i . ^ t i o n t u l o r ja menoarvion
ensi ^ vuodeko; Seuraavassa
lyhyt selostus hänen esityfcses-tään.
Korkeimman neuvoston käsiteltäväksi
ja hyväksyttäväksi Jätetty
enäi vuoden tulo- ja menoarvio on,
neuvostovaltion laa ja finanssioli-jelma.
Joka turvaa vuoden 1958
kansantaloussuunnitelman edellyttämien
kaikkien toimenpiteiden
rahoittamisen.
Tuloarvia päättyy summaan
641,9 miljardia raplaa Ja meno-puoli
626,7 milJardUn raplaan,
joten ylijäämä on 15,22 miljardia
raplaa.
Vuoden 1956 valtion tulot olivat
585,9 miljardia ruplaa eli 1 % arvioitua
suuremmat, menot 563,5
miljardia ruplaa eli 1.2 ^ arviota
suuremmat ja tulot 22,4 miljardia
ruplaa suuremmat'kuin menot.
Ennakkoarvion mukaan .kuluvan
vuoden tulot olivat ;914,5 miljardia
ruplaa eli 0,4 % arviota suuremmat,
menot puolestaan 592,2 miljardia
raplaa eli 0,1 % arvioitua
pienemmät.
tavarat varastoihin ja kaup-poihii>.
Mutta tätä joulupukki-teoriaa
on nyt juuri kokeiltu ja
kuluttajat ovat ostaneet jopa
yli varojensakin -r- mutta työllisyystilanteen
paranemisesta ei
ole mitään toivoa.
Selvää on, että tällaiset Suuren
Rahan patenttilääkkeet eivät
tilannetta paranna.
Ja niin tärkeä-tekijä kuin
esim. kansainvälinen kauppa
onkin tällaiselle maalle kuin
Canada, ratkaiseva asema on
kuitenkin kotimaiselta kulur
tuksella. Kohottamalla kansar
kunnan ostokykyä, voidaan
parhaalla mahdollisella tavalla
taistella "ylituotantoa" ja sutä
johtuvaa työttömyyttä vastaan.
Kohottamalla eläkkeitä — kuten
liittohallitus menetteli kansakunnan
vaatimuksesta — l i sätään
vastaavasti vanhempien
kansalaistemme o s t o voimaa.
Myöntämällä paremmat hinnat
farmituotteille, missä suhteessa
hallitus ei ole tehnyt mitään,
voitaisiin parantaa farmiväes-tön
ostovoimaa. Korottamalla
palkkoja, jota Suuren Rahan
miehet vastustavat kiihkeästi,
kohotettaisiin työläisten osto^
voimaa.
Tässä onkin yleispiirtein vas-'
taus siihen; minkälaista talousohjelmaa
työtätekevien tulee
vaatia, jos mielitään "ehjin nahoin"
selvitä yhä pahenevasta
työttömyystUanteesta.
Kansallistulon kasvu tulee ole,
maan vuonna 1958 kuluvaan vuor-teen
verrattuna 8 %.
Neuvostoliiton tärkeimmäksi tulolähteeksi
finanssiministeri totesi
sosialistisen talouden. V. 1958 nämä
tulot kasvavat 44.7 miljardilla;
ruplalla eli 8,5 % vuoteen 1957 ver:
rattuna, mutta samalla väestöltä
perityt tulot vähenevät 220, miljar-diUa
ruplalla eli'21,4 %.
Sosialistisista tuotantolaitoksista
saatavien tulojen lisääntymisen'
ansiosta hallitus on katsonut VOIM
vansa poistaa tammikuun 1 pur
västä alkaen pleniperneisten ; eri- -
koisveronyksilapslsiltal perheiltä'
sekä yksinäisiltä naisilta : ja les-kiltä.
Täten lähes 85 % perheet-tornien
ja pieniperheisten erikois-veroa
maksavista vapautuu kokonaan
näistä maksiusta. Valtion tulot
pienevät tämän momentin
kohdaUa lähes 6 mUjardllla rapialla
vuodessa.
Ministeri Zvere Ilmoitti että hal-^
lltus ehdottaa käytettäväksi 257,1
'miljardia raplaa kansantalouden
kehittämiseen niiden 155,7 miljardin
ruplan lisäksi, jotka sijoitetaan
tälousjärjestöjen omista tuloista j a
muista varmista. Kansantalouden sijoitusten
yhteissumma kasvaa kuluvasta
vuodesta 9,7 %.
Teollisuuden kaikkien alojen kehittämiseen
myönnetään tulevana
vuonna valtion budjetista 129' miljardia
raplaa. Pääomatöiden kokonaissummaksi
edellytetään vuodelle
1958 yhteensä 198,8 .miljardia rap-
•laa, mikä on 7,4 % suurempi sum
ma Muin 1957. Maatalouteen' sijoitetaan
v. 1958 yhteensä 65,2 miljardia
raplaa budjettiv^oista ja 11,8 miljardia
:•: raplaa : tälousjärjestöjen
omista varoista.
Zverev mainitsi edelleen, että
menoja .'kansanvalistukseen, tietee-^
seeui terveydenhoitoon ja sosiaalir
huoltoon lisätään huomattavasti.
Nämä menoton määrätty 212,2 mil-r
jardiksi rapiaksi, kun ne v.' 1957
olivat 188,4 miljardia raplaa.
Puolustuslaitoksen määrärahoja
kosketellessaan alustaja korosti, että
suunnatessaan valtaosan aineellisista
j a finanssivaroista talouden
j a kansan, hyvinvoinnin kohottamiseen
neuvostovaltio ei nykyisessä
kansainvälisessä tUanteessa voi oll
a samanaikaisesti ottamatta huo^
mioon ' maan turvallisuuden . takaar
miseh j a sen puolustuskyvyn lujittamisen
välttämättömyyttä. Puolus^
tusmenot on vuodeksi 1958 suunnir
teltu 963 miljardiksi rapiaksi, kun
ne V. 1957 olivat 96,7 miljardia rap^
laa, j a vuodesta 1955 ne ovat vähenr
tyneet 15,8 miljardilla rapialla, i
Ministeri Zverevin-^ esitettyä talousarvion
puhemies Lacis ilmoitti,
etta ryhmä kansanedustajia on jättänyt
hallitukselle, seuraavanlaisen
l^selyn:
Byhinä' korkeimman neuvoston
edustajia on kiinnittänyt huomion
MerkkifaiikaH^g' agunyttii|i^ heti
Ironventsionin allraeasa/lmn n k e n -
nusaioiea jaostoii.,.j^tesidentti B u^
hardl iJSray^ nousi: puhuntaan. Gray
eätU:" ' - , > <
' 1. ' B t t a 19 i^ennusEdan ammatti-union'johtäijatrjulkaiseyaiyhteiseii
selostuksen, joIJ&' työUantajllie
moitetaan, että palkankorotuksista
luovutaan Vir 1958.yhtenä:toimenpiteenä
''taistelussa inflatiotaV j a vpu^
laa vastaan. Samalla kertaa hekdet:^
tayat taivuttaa mtddenalojen, sellaisten
kuin sementti-, teräs- ja sähköalojen;
uoiot pidattäy^ään pal^
kankorotukslsta.
2.' Että uniot muodostavat yhteif
sen komitean työnautajien-järjestö-,
jen kanssa viemään 'eteenpäin yh-teistoiralntapolitllkkaa,
joka jpbtalsi
rakennustöiden lisääntymiseen..
3. Että. rakennusalojes > uniot
asettavat äähestysvoimansa tukemaan
päätöslauselmaa, joka ei vain
peraUttaisi ajurien union erottamia
sen/ vaan samalla asettuisi kannalle,
että Beck-Hoffa sakki ei ole teh-nyt
mitään pahaa. '"
,4. Että jaostoon kuuluvat uniot
lähtisivät, kaikin'voimin taisteluun
pakoittaakseen teollisuusuniot luovuttamaan
niihin kuuluvat anunat-tilalset
teollisuuslaitoksista ammat-tiunioiden
j'äseni>si. J a jos yritys
e i onnistuisi erikoisen koherenssin
avulla, niin uusia vakavampia t o i '
menplteltä harkittaisUn päämäärän
saavuttamiseksi.
Viimeinen kohta korjattiin alkuperäisestä
luonnoksesta, jossa vaadittiin
eroamista AFlrCIO-.sta.
Grayn pakoittivat tekemään tämän
korjauksen eräät rakennusalojen
unioiden voimakkaat presidentit,
jotka eivät katsoneet olevansa
vielä valmiita menemään giin pitkälle.
Mutta Grayn puhe selvästi
haiskahti hajoittamiselta; kun hän
varoltU, että järjestämisaloja koske^
vien vaatimusten ratkaisu "on läheisesti
sidottu" yhtenäisyyden jat^
kamlseen.
Puhe oli täynnä hyökkäyksiä entisiä
CIO:n johtajia Waiter Beut-heria,
David McDonaldia jai James
B. Carey'a, vastaan. Mutta Gray
hyökkäsi myös Meany'a vastaan ja
pommitti AFlrCIO johtoa-väitteellä,
että mitään e i ole saavutettu järjestymättömien
järjestämisessä sen
jälkeen kun työväenjärjestöt yhdis
tyivät. -
Gray sai itselleen etusivun otsir
koita kautta maan ensimmäisen kerran
71 vuoden aikana. Mitä voisivat
suuryhtiöt odottaa enemmän kuin
AFL-CIO johtajalta väitettä, että
palkankorotukset ovat-syynä Infla-tiöon
ja että unioiden tulisi vapaaehtoisesti
suostua palkkojen jäädyttämiseen
v. 19587 Kun Gray mc-
Carthysmin heinäntekopäivinä tie-doittl
kannattavansa McCartbya,
liiin sanomalehdet kirjoittivat siitä
vain pari paragrafia.
* * *
Iroonista on se, että kaksi vuotta
sitten,:yhteenliittymisen aattona, se
oli George Meany, joka I^ew York
Timesissa julkaistussa artikkelis
saan saattoi alulle jotakin sellaista,
joka on -verrattavissa Grayn suunnitelmaan.
Meany esitti "hyökkää-mättömyyssopimusta"
järjestyneen
työväen ja järjestyneen pääoman
välillä -— ajatusta, johon Kansallinen
TehtailijalUtto (N AM) tarrasi
h6ti> Mutta mitään ei siitä syntynyt,^
sillä ybteenliittymiskonferens-sissa
ei vallinnut ollenkaan sellainen
mieliala; Tällä kertaa Gray oli
samanlaisen suunnitelman puhemies
ja Meany purjehti täysin purjein
häntä yaO^ Grayn pmassa kon-v
e n t s i o n l ^ , ' , ^
Jokainen tiesi vastauksen oleYan
tulossa. Kim-aika tuli^Meanyn pu-
.Ima. nun konventsionihaalissa el ollut,
edes seispmatUaal
Ensimmäisen kerran moniin vuosiin^
yhteyksissään rakennusalojen
jaoston kan^Meänylle huudeltiin
pilkkahuutpja hänen astuessaan sar
Uin, mutta niitä tuli vain vähemmistön
taholta. Kun h|m poistui,
niin hänen takanaan oli^ ylivoimainen
enemmistö, joka hurrasi voimakkaasti.
Meany voi olla sangen
tehokas silloin kun hän pitää kiinni
työväen yhtenäisyydestä ja taistelee
työnantajia yastaan.'^Jonka hän
teki tässä konventsionissa. Hän'jätti
pois: ulkomaa asiat, joita hän sitten
käsitteli useissa myöhemmin pitä-missään.
puhelssa.
siiheiv että lehtien m t i ä ^
taan Pphjbis-Atlantin l i i t t ^ kuu^
luvien^ianävaltoj
män sodan lietsomista. Tämä on
omiaan : kiihdyttämään 'kilpavarustelua^
mitä (polttavat myös näiden
maiden eräiden valtiomiesten lau
sunnot.
Kansanedustajat tiedustelevat
neuvostohallitukselta; missä vaiheessa
-valtioiden välisissä neuvotteluissa
on äseistarjisuntakysymys.
Puhemies Lads llmoittii että kyr.
sely on. lähetetty ministerineuvos--
tolle, joka vastaa: siihen -korkeimman
neuvoston meneillään olevan
Istuntokauden aikana. '
Meany yksinkertaisesti aloitti
puheensa huojoaioimalla, että Yhdysvaltain
. Kauppakamarin presidentti
Philip Talbot Sputnik II
jälkeen, sanoi ilmerilu^ todellisen
vaaran' olevan inflatio J a palkankorotukset.
Hän esitti palkkojen
Jäädyttänusta. Meany lisäsi,
että Gray' ottaa saman kannan.
Käyttäen ainehistonaan A F L -
CIO: toimeenpanevan komitean ta-loudelliisen
laskukauden kehittämis
tä koskevaa raporttia, Meany repi
Talbotin ja Grayn väitteet, joiden
mukaan: kuluttajien ostokykyä tulisi
edelleen laskea silloin kun tarve
vaatii sen lisäämlsra: Samoin kuin
Tpk/ raportissaan Meanykin ke-hoittl
jatkamaan palkankorotusvaatimuksia
eikä esittämään palkkojen
jäädyttämistä, jos kerran vakava
laskusuunta aiotaan välttää. ;
* * *
Järjestämisaloja koskevissa kysymyksissä,
~ joita ammattluniot olivat
vetäneet esiin, Meany selosti histo^
riaa 40 vuoden ajalta ja palautti
kuulijain mieliin tapahtumat^ jotka
johtivat eiO:n perastamiseen.
Hän muistutti ennen ensim-mäis^
maailmansotaa olleista ra-,
kennnsalojen : •: ammattiunioista,:
jotka kieltäytyivät ottamasta jäsenikseen
työläisiä ahtaiden am-mattlrajojen'
ulkopuolelta. Hän
viittasi AFL:n sisällä käytyihin
taisteluihin teollisuusuniolden .oi- :
keukslsta saada ollatolemassa rinnakkain
ammattiunioiden kanssa.
Hän mainitsi, kuinka San Franciscon
konventsionissa 1934 siihen
suuntaan tehtyjä konsessioneja J
saboteerattiin ja kuinka sen seurauksena
oli hajaannus.
Sitten Meany esitti merkillepantavia
numeroita eräiden unioiden
jäsenmäärästä. Hän osoitti,
kuinka 20 vuodessa> vuodesta 1915
vuoteen 1935, osa näistä uniois-ta
oli joko pysynyt palkallaan
tai menettänyt jäseniään; Nämä:
uniot olivat edustettuina siinä salissa,
jossa Meany puhui. Tuo oli
aikaa, jolloin CIO e i ollut olemassa.
Sitten hän veti esiin numeroita
20 vuodelta CIO:n perastamisen
jälkeen, jotka osoittivatj^ että am-
: mattittnlot' - kävivät samanlaista
kamppailua kuin teollisuusuniot-
:Hn ja että monet niistä laajensivat
järjestämisalaansa teollisuus-perustalle.
Hän osoitti, kuinka niiden
jäsedmäärä kasvoi moninkertaisesti
tuona aikana.
Hän kysyi kuulijoiltaan olisiko
kukaan heistä halukas ja valmis luovuttamaan
teollisesti järjestetyt Jä
senensä .teollisuusuniollle. - HäU sanoi
olevan hullunkurista ajatella,
että ristiriitainen -järjestämisalojen
probleemi voidaan ratkaista '''pitä-mällä^-
pyssyä" toisten unioiden selkään
painettuna.
Hän sanoi, että viime kesäkuulla
rakennusalojen uniot j a teollisuusuniot
lopultakin pääsivät yksimieliseen
sopimukseen, joiden avulla järjestämisaloja
koskevia konflikteja
voidaan pienentää. -Mutta hän syytti,
että sopimusta ei ole noudatettu.
Meany sanoi, että rakennusalo-
- 1 . lltSYMYKSIÄ JA VAiSTÄUiaiÄ
fYötTöMYySyAi^MyTUi(5EStA
l^' pdtit omyysvakutttosta k<^e-vat
säädökset ovai' yardn moni-muiksusei'ja
sen jobdosta työtto^
'makin jontonnt henkilö usein.jottr
ttiiT tiedustelemaan vakiintnksen
saannin ehdoista. " ~
Ailia, r ajoittain fyöttömyysva-
|(UUtU^to$ julkaisee sille esitettyjä,
kysymyksiä Ja vastaukset mihin.'
Kuka tahansa asiaan kiinnostunut
henkilö voi tiedustella
vakuutusasioista työttömyysva-knntuslaitokselta.
Suomalaiset
voivat myös - kääntyä Vapaus-leh-den:
pnol^n Ja koeUunme hänk-c
kia tiedosteiunnne ;''olkeat vastaukset.
* • • ' .
.Kysymys: pnko luvallista nauttia
työttöms^svakuutuksesta kuri y l i
jen unioiden, sensijaan, että itkevät-
vältettyä järjestämisalojen
menetystä,' tulisi ryhtyä järjestämään
Jatkuvasti suuremmaksi
kasvavia järjestymättömiä työläisten
Joukkoja rakennusaloilla. Par-;
haillaan ön menossa noin biljoonan
:'dollarin' arvoiset rakennus-.
, työt,' joita: suoritetaan ei-unlon
työvoimalla. Hän sanoi sellaisen
ei-un!on työn lisääntyneen 55
pros. sitten v. 1955.
* * *
^ ''Jos me haluamme'taistella, niin
meillä on riittävästi tilaisuutta siihen'',
sanoi Meany. "Työnteonoi-keus"-
ihmlset ovat hyvin eläviä vieläkin.
Vanha Fred Hartley on hommassa
Washlngtonissa^ saadakseen
lisävaroja... Entä pieni taistelu
Brown & Roofin kanssa. Ne kerskailevat:
tosiseikasta, että ovat e i -
unioh työmaa . . . Ne juuri -saivat
valmiiksi työn Seadriftissä, Texasissa
~ sadan mii Joonan dollarin työmaa;
Well,'^ niillä on jurisdiksionia
ja minä' tykkäisin nähdä sen otettavan
niiltä pois".
" Y e s , -meillä on paljon suoritettava,
v. Meidän tehtävämme
on Järjestää järjestymättömät.
Ottakaamme J a ainakin edes
lähestykäämme tuota tehtävää
työväen yhtenäisyyden perustalta
työskennellen toinen toisemme
-kanssa ja. uniot toinen toisensa
kanssav -Jakautuminen': ei auta.
Työväen > keskenään, käymä sota
ei voi auttaa".
• :\Hän ilopetti puheensa lauseella:
''Kääntäkäämme kasvomme kohda-taksemme
todellisen vihollisemme".
— Työmies — Eteenpäin.
70 vuotias henkUö nauttii vanhuu
'deneläkkeestä?, ' '
Vastaus: Kyllä. Blinkä tahans
eläkkeen saanti^ c i vaikuta työtti
myysvakuutuksen saantun. Hcnk
lön on kuitenkin öltavä~kykenev
ja halukas tekemään ansiotöitä.
Kycymys.: Olkaa hyvä ja selost*
kaa minulle, mikä ero on tavalliselli
vakuutuksella: ja sesonkivakuutuk
sella.
' Vastaus: Tavallista vakuutust,
maksetaan mihin vuoden aikaan ta
hansa kun anoja voi;täyttää vakiiu
tuslain V määräämät: edellytykset
Toisaalta' sesonlcivakuutusta - makse
taan vain joulukuun. 1 pnä ja töa
kokuun puolivälin välisellä ajalla
Sitä maksetaan niille, jotka eiväi
voi täyttää tavallisen vakuutukset
saannin, edellytyksiä. Sen saaniui
edellytyksenä on kuitenkin, että öi
vähintäin : 15 vakuutusvllkkoa va
kuutuskirjassa : viime rmaaliskuiii
lopun jälkeen tai, että viime touko
kuun 15 jälkeen asianomainen henkilö
on kuluttanut loppuun tavallisen
vakuutuksensa. ^
Kysymys:^01en vakuutuksen alainen
työläinen ja maksan säännöllisesti
työttömyysvakuutusrahastoon.
Käsitän, että voin nauttia vakuutuksesta,
jos menetän työpaikkani Haluaisin
tietää kuinka avustuksen
suuraus määritellään.
Vastaus:- Avustuksen. suuruus
määritellään sen perusteella kuis-ka
paljon te olette keskimäärin
maksaneet rahastoon kuluneen 30
viikon aikana. Jos teidän ansionne
vaihteU $27.00—$32.99 viikossa teidän
keskimääräinen viikko-osuutenne
rahastoon oli 36 senttiä viikossa.
Tämä oikeuttaa yksinäisen henkilön
saamaan $13.00 viikossa ja huoltajan
$18.00 viikossa. Jos ansionne
vaihtelee $51.00-^6.99 te saisitte
yksityisenä $21.00 viikossa ja huoltajana
$28.00. " ...
Kysymys: Koska sairas henkilö on
oikeutettu -nauttimaan vakuutuksesta,
onko: raskaana oleva' nainen
oikeutettu nauttimaan vakuutuksesta
kun hän joutuu jättämään työpaikkansa?
Vastaus: Sairaustapauksissa työt
tömyysvakuutusta maksetaan vain
silloin kun henkilö sairastuu vakuutuksesta
nauttiessaan. Jos ^henkilö
menettää työpaikkansa sairauden
johdosta, hänelle ei makseta vakuutusta.
Vakuutuksen maksaminen
raskaustilassa olevalle naiselle riippuu;
tapauksen yksityiskohdista ja
(Jatkuu 4:llä sivulla) -
Suähktikoneiden ohjaajille on • keksitty^ uudenlainen len-tokypärä,
mikä on varustettu kameralla. Kj^ärässä on
kameran tähtäin, jotgn ohjaaja seuratessaan valokuvatta-vaacesinettäsilmällään
voi automaattisesti tähdätä kameran
^itä kohti. Kamera on parliaillaan kokeiltavana.
Krisfattipirijöf, yariksenvaiat uusivuosi ..... ................ • ..M:
Roomalaiset kristallipallon tirkistäjät
— eli Rytlnämiehee ^ tekivät
joulun edellä havaintojaan, mitä
tuo uusi vuosi tullessaan. '
Kuten Ristokin aikanaan, roomalaiset
- ' k ^ ennustajat
saivat Jälleen tietääii että vuosi 1958
on kovien koettelemusten vuosi set
kä Neuvostoliitolle, että reumatau-
Usilie.
-Samojen ennustajain.mukaanvtn-«
levana vuonna vallitsee epävakaa ja
horjuva rauhantila, mutta ^tulvat;
maanjäristykset J a avaraUksien^mulr
listukset aiheuttavat kuulema nyt:
kin .^paljon huolta ihmisille.
Oman muuta on tietenkin sel-vää,'^
että kristallipuHosta, e i vaan
— pallosta katsoen — ja s^ä e l v o i
kats6a:harhaan, lniten:e^iiini^
kin tietää — Yhdysvallat saavuttaa
J a sivuuttaa Neuvostoliiton ava-r
ruotien valloittamisessa. ,
, Jupiter iumitteri"]planee_t€a, j^ikS
panee; Ihnilset Ja: hallitukset toimimaan
kansainvälisten^ . '^
ja rauhan-hyväksL
Kristallipallon tietojen mukaan
nyt erossa vOlevati, mutta:'::yhdessäi
Joulua viettävät Ingrid Bergman ja
Roberto Rossellini, tulevat löytä-;
maan toisensa uudelleen tulevan
vuoden aikana, mikä on i^^vain merk-i
i i siitä miten pohjolan kaunis ^mutta
parjattu näyttelijätär iä jetelän
kehuttu 7|ilmiohjaaja kohtaavat jjäl-^
leen toisensa! Tämän syvällisempää
ennustusta el kuskin ' «oida tehdä
kristallipalloon /tirkistelijäinkään
tpiniesta,' niin viisaita miehiä kuia
he ovätlönl / _ -
Lienee kuitenkin paskallaan tode-taj,:
cetta: aikaisemmin kristallipallosi!
ta ennustajat ovat useimmiten "tietäneet"
väärin'ja~ vain'aniharvoin
^arvanneetT oikeiiu : -
Ken.tätä epäilee, hän kysyköön
jdtäBytati: '
pallosta ennustajat ovat mestaroit-^
ten mestareita;
^ Nunpa^fn>fessori Franz Waldner
näkee^e^;Neuvostolilton j a Yhdys-;
valtalp^iesiKri päästään' uudelleen
suhteisiin |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-12-28-02