Vapaus, August 7, 1956

              ;KI.V
opäiväni. j
mainita jjs. i
tapauksesta?
isiin, vastaa
ä Mutilainaj
ti hänen hea-lailman
työfötekevien naisten
konferenssi ja yhteistyötoive
jyys onnaj:
lienee fapi'
. loppntnios
toivottavi,
tyÖTäenliio. ?
ärtämykaeB
nnksai h.
työväenlno.
tllisuobda.
san kesMnäi-nen
epäluulo
i vahingobL
a kulkee Jo
ijen avaamia
lalismia koh.
•a työväestön
lomen mo.
Ien kesken
a vaikenk-:
työohjel.;
laatiminen;
Uisella, so.
tykselUselli
inassa ajaa
iisi mielestä-ureksi
osakd
n molemis!]]'
tu saada tä-
Jliittista voi.
illsvaaleja —
m oUut md"
ikutus. Kun?
, on meidän
le. SKDL:a
liuolella an-ne
vaaleissa.
merkitylts^ ;
toin ne ovat
eiskuntamme
ri kunnallis-laiset
tottB-:
sesti Ja ton-a
yhteisestä"
piirissä voi-;
?puen, tehdä :
ten hyväksL •
j'vän talous-alia
on mitä
n valta me^
:aikissa kun-latii
puoles­ta
runsaasti
.ta. Nimen­sä,
Joissa'oD
aapureita Ja
liisiä porva-istaan,
joissa :
ja taistelu-nakkoluuloja
;tä vastaan,;:
lienviljeUJäis
1 monilukid-nmaassam*
•
5 itaruus ai-'
la)
autaverhoB
'a Neuvos­en
käytin-
,sa — Ja
Iinakin yh-mä
sitäldii
m Nenvofr
arkanui ja
stimaissa on
palvelu" sa-eri"?
levittämään
ija sosijlis-imaan
mab-rkeitä
tosi­imme
ottaa
erikkalaisen.
joka heinä-ivasta
läbet-kertoi,
että
jilee tänä
li-sta turistia
listit eivät
sitti lopuksi
van tunnus-lerikkalais-ituu
olevan. ;
inen Neo-
Isoen-Sufl-la
otaksnd
niin boo-nenkio
hf-
»tuksir Saa-
L kontroQ»»-
'on antannt
ärhautt«a?
tilanteesta,,
tä hiettova-
Jkalla nai*'
aknulemas-i,
miteidEa»
n on oiSBÖ';
lura.
fosumnilnen työ t» tekevien
[gjifteo . fcansafnvslinen lumfe-jitnssi.
joka oU kotnttia koone
l:n aloittcesto» kokoontui Boda-isa
14—U pnä fcesäknota
j.je. Konferenssiin, oli paapxmnt
g^tajia viidesf» maanosasta, 4Z
suasta 497 valtuotetloa, sekä 17
bDomioitsiJaa.: Konferenssissa oli I kapitalististen maiden, sekä varil-
I {ist^n kansojen naisten edustus
boomattava. ,
I Kansainvälisen Työjärjestön edus-bjaoa
oli konferenssiin saapunut
fldame Fiquoroa, Kansainvälisen
öjärjestön naisr ja nuorten työh-äjäin
osaston vastaava. MAL:sta
luomioitsijana' pääsihteeri Luigi
IrassL
[Konferenssin I istunnon juhlalll-avauksen
suoritti Intian Plantaa-
Ityöläisten liiton puheenjohtaja
ati Kricnan, tervehtien konfe-sin
valtuuttamana miljoonia oi-euksiensa
puolesta taistelevia nai-
|Han-lausui valittelunsa sen joh-että
Dahomey, Mariquana ja
ntia eivät olleet saaneet edustusta:
ferenssiin siitä sj^ystä; että näiden
aiden hallitukset olivat estäneet va-
Ittujen edustajien saapumisen.' Hän
[iitti MAL:oa aloitteesta konferens-koolle
kutsumisesta sekä Unkarin
batillista Keskusjärjestöä erino-aisesta
konferenssin, järjestelyistä,'
kä lämpimästä vastaanotosta. Han
lertoi, että se lämpö, jolle konferens-kutsu
oli otettu vastaan eri maissa^
parhaana todisutksena konferens-
I välttämättömyydestä. Lopuksi liän
ääntyi konferenssiedustajien puoleen
utsuen tyohon yhteisessä hengessä.
; Unkarin Ammatillisen KeskUsjär-stön
tervehdyksen toi konferenssille
^eskusjarjestöns^ puheenjohtaja San-or
Gaspar, tervehtien 2 miljoonan
biikarin ammatillisten järjestöjen jä-
Vnen nimessä konferenssia. Hän piti
urena kunniana, että työtätekevien
oinaan on : estänyt tai viivyttänyt
akoulujen.rvanhainkotien, lasten-uollon
rakennusten • ja sairaaloiden
akentamisen, mitkä laiminlyönnit
at tulleet samalla kertaa nykyisen
olven tehtäväksi lain velvoituksella.
tällaisista kunnista täällä meidän
aunussa Hameessämmekaän suin-an
ole puutetta : tänäkään päivänä.
j naisten 1. kansainvälinen konferenssi
kokontiu Budapestissa.
Ensimnäisen pääalostnksen iiitt
Banskan AmmatffliittojeB Kes-kns^
jesfön siliteeri Genäalne
Gniile.
Raportissaan ^Työtätekevien nais­ten
ja ammatillisten järjestöjeil yh-tenäinen
taistelu palkkojen kisrotuk-sen
puolesta, samasta työstä sama
fanhat laiminlyönnit kostautuvat s i -
akm enemmän, kun porvarilliset hal-
|tusmiehet myöskin johdonmuicaises-ovat
perin kitsaita kuntien oikeu-btmllekin
vaatimuksille. Kunnalli-
\m itsehallintohan on usein Jäänyt
yhjäksi sanaksi.
Työväen rylunlen yhteinen. toi- '
minta, yhteinen taistelu olisi var­sinkin
kunnalliselämässä välttä-maiöntä.
Ja siinä samoinkuin
ammatillisessa- toiminnassa, saa­tujen
kokemusten pohjalla pitäisi
voida myös poliittisessa elämässä.
pyrkiä toteuttamaan koko maa­ilmankin
työtätekevUIe kerran
osoitettu keholtnshnuto: "Työ­väestö,
lUttykää^ yhteen!"
NAISTEN
VIIRIN .
UUDET
TILAUSHINNAT
CANADAAN
1 vuosikerla $4,50
6 kuukauiiä 2.75
• Naisten Vihto tilauksia
Canadassa vastaanottaa leh­temme
asiamiehet. Jos ei
paikkakutmallanne ole asia­miestä,
voitte tilauksen lä­hettää
osoitteella: '
VAPAUS PUBUSHING
COMPANY LIMITED
Box 69 Sndbnry, Ontario
pallfka-periaatteen puolesta kaiken­laista
diskrirainatiota vastaan, elin­ehtojensa
parantamiseksi, naisten o i ­keuksien
ja , rautian' Äilyttämiseksi"
iiän toi esille mm. seuraavaa :-
Hän totesi, että MALm toiinin-taa
samapalkkalsnnqt>eriaatteen
toteuttamiseksi yei saa kä^dttää-ai­noastaan
perussosiaalisena ongel­mana,
joka koskee satoja miljoo­nia
naisia, vaan myös yhtenäisyy­den
rakentamisen edellytyksenä
työtätekevien miesten Ja naisten
väUIIä. Hän kosketteU HALm
työtä T K :n taloudellisessa ja so-si^
lisessa.. neovostossa, sdkä eri
valiokunnissa, jotka käsittelevät
naisten asiaa, samoin kuin Kan­sainvälisessä
Työjärjestössäkin.
Hän korosti, että on välttämä­töntä
tehdä vielä paljon, koska
vain 15 maata on ratifioinut Kan­sainvälisen
Työjärjestön sama- .
palkkaisnutta koskevan konven­tion
N:orlOO.
Eritellessään naisten asemaa teolli­suudessa,
lian toi valaisevia esimerk­kejä
sosialististen maiden kapitalis­tisten
maiden, sekä siirtomaiden nais­ten
asemasta, todeten, että sosialisti­sissa
maissa on naisten tasa-arvoi-suus
toteutettu, kun sitävastoin ka­pitalistisissa
ja siirtomaissa nalstyö-i
voiman riisto ja syrjintä on yleisesti
vallitsevana.
Siirtyessään käsittelemään työn
voimaperäistämistä, sen kielteisistä
vaikutuksista hermostoon ja te'rvey-teen,
joka johtaa myös tapaturmien
lisääntymiseen ; ja eimenaikaiseen
vanhenemiseen, han osoitti myös .esi­merkein,
että ankarimmin kohdistuu
riisto myös tässä muodossa'naisiin,
että naiset joutuvat ensimmäisinä
tuntemaan työttömyyden. Siksi on
naisten ensimmäisena vaatimuksena
40 tuntisen työviikon aikaansaaminen,
palkkaa alentamatta. Puhiija kosket­teli
vielä kysymyksiä äitiys- ja lasten
suojelusta, asuntor ym. sosiaalisista
ongelmista, sekä kertoi naisten tais­teluista
ja voitoista eri puolilla maa­ilmaa..
Naisten osuudesta rauhan-,
taistelussa hän totesi sen olevan rat­kaisevan.
Naiset vihaavat sotaärjoka
riistää heiltä lapset ja miehet. Hän
•ilmaisi konferenssin solidaarisuuden
Kypron, Algerian ja Kenyan naisille,
jotka taistelevat sankarillisesti mies­tensä
rinnalla synnyinmaansa riippu-r
mättomuuden puolesta, sekä myös
Ranskan naisille joilta riistetään po­jat
ja lähetetään Algeriaan sotaan;
Lopuksi kutsui puhuja maailman työ­tätekeviä
miehiä ja naisia yhteistyö-höft,
käsittelemään naisten ongelmia,
jotka ovat myös miesten origelmia ja
jotka tulee välttämättä ratkaista.
Konferenssin t yö Järjestyksen
toisen pääaiostoksen: Naisten
osuudesta ja vaikutuksesta am­matillisten
Järjestöjen toiminnas­sa
ja johtavassa työssä, piti Japa­nin
Seitaman piirin opettajien
Liiton puheenjohtaja Tsnne
DeuchL
tupeiksi johtajiksi. Hän taarosU nais­työntekijäin
midtaan vetämisen yfilt-tämättömyyttä,
ja naisten omien Ja­ostojen
perustamista" flmmntn^jisifTf
järjestöihin joskm niiden tulee työs­kennellä
kiftteässä yhteydessä ay-johdott
ja toimeenpanevien elinten
kanssa. Ammatillisten järjestöjen on
enemmän kiinnitettävä huomiota
naisten ongelmim, tyosketmellä hei­dän
elämänsä helpoittamiseksi. joita
heille kävisi mahdolliseksi aktiivisem­min
osallistua järjestötoimintaan, r
ErikoisesU hän korosti, että on
välttämätöntä taistelu anunatU-liittolehdistössä
vaarallista propa­gandaa
vastaan: -Naisten paikka
%on kodissa". Hän elidotti konfe-renssiaineistott
asiakirjojen Hihet-"
tämistä liansainvällsDle anuna-^
tiilisille järjestöille. JotU ne tnU-sivat
tunnetuiksi kantta maali­man.
Kahdesta edellämainitusta - konfe­renssin
avainkysymyksestä käytiirf
laaja keskustelu, jonka yhteydessä eri
maiden valtuutetuilla oli tilaisuus
saada havainnollinen kuva eri maiden
työläisten elämästä ja olosuhtebta.
sekä -vaihtaa arvokkaita kokemuksia
toiminnasta vallitsevien epäkohtien
poistamiselcsi
Konferenssi hyväksyi yksimielisesti
päätöslauselman, jossa^ todetaan epär
kohdat ja osoitetaan keinot niiden
poistamiseksi. ,
Konferenssi; hyväksyi yksimielisesti
lähettää Kansainväliselle työjärjes­tölle
konferenssin päätösten mukai­sen
ohjelman naisten vaatimuksista,
seka julkaista maailman kalkille työ­tätekeville
naisille, osoitetun. vetoo­muksen,
jossa kehoitetaan työhön
konferenssin päätösten; toteuttami­seksi,
sekä kutsutaan Icaikkia maail­man
työtätekeviä^ liaisia yhteistoimin­taan,
yhdistämään voimansa amma­tillisten
järjestöjen ja työväenjärjes­töjen
yhteisiin ponnistuksiin siirto-maaorjuuden
lopettamiseksi, aseista­riisumisen
aikaansaamiseksi, atomi­aseiden
tuotannon, kokeilun ja Icay-ton
kieltämiseksi, rauhanomaisen yh­teistyön
kehittämiseksi kaikkien kan­sojen
välillä.
Konferenssi hyväksyi voimakkain
elaköönhuudoin ja suosionosoituksin
päätöslauselman, vetoomuksen ja
Kansainväliselle Työjärjestölle, seka
Kansainvälisille ammattiliitoille osoi­tetun
memorandumin.
foffliishMi
kiimmflapst
Elokuun 19 pnä v. 19i6 syntyi
Puolassa tyltönimeUii Teresa S!a-ma.
Hänen isänsä oli kuollut so­dassa
j a hänen äitinsä kuoli pian
iyttösen syntymän jälkeen. Koska
Teresalla oli sukulaisia Englannissa,
toimitti Kansainvälinen Punainen
Risti' lapsen Englantiin^ Englan­nissa
hänet toimitettiin kuitenkin
ennenpitkää erääseen lastenkotiin,
ilmeisesti sen vuoksi, etteivät kau­kaiset
sukulaiset voineet pitää tyt­töstä
luonaan.
Hetkisen näytti kaikki jo r. perin
pahalta. Sodanjälkeinen Englanti
eli tHukkaa elämää eikä olo lasten­kodissa
ollut: suinkaan herkkua^
.Mutta sitten tuli Teresan avuksi
Scandinavian Airlines Systefnin
Chicagon toimisto, jonka; henkilö­kunta
oli pitämässään kokouksessa,
päättänyt ottaa itselleen kummilap­sen
Euroopasta. He ottivat yhtey­den
Foster Parents'v Pian for War
Children. Inc., 43 East 61st S t , New
York 23. N. Y., ja saivat sieltä Te-resan
nimen j a osoitteen. Vain 9.
dollarilla kuukaudessa he tekivät
pikku-Teresan elämän monin ver­roin
helpommaksi, sillä tällä rahalla
hänelle ostetaan, uusia vaatteita,
joskus ehkä .hieman makeisiakin,
ehkä silloin tällöin joku pieni liek"
kikalu ja niin edelleen.
Olemme varmat sitä, että SAS:t^
Chicagon toimiston henkilökunta ei
varmastikaan pitäisi siitä, jos he
tietäisivät että tämä tarina julkais­taan
sanomalehtien sivuilla. Emme
kirjoita tätä siksi, että ylistäisimme
S.^S:n Chicagon toimiston ylevyyttä
ja jaloutta, .vaan yksinkertaisesti
siksi, että antaisimme pienen vih­jeen
tästä muillekin. Toimisto, jos­sa
on työssäesim. parisenkymmentä
henkeä, voisi mainiosti pitää yllä
yhtä kummilasta, sillä henkeä kohti
jaettuna tuosta 9 dollarista koituisi
vain vajaat 50 senttiä, joka ei liene
liian paljon kenenkään vakituisesti
työssä käyvän kukkarolle.
Sodan raiskaamassa, Euroopassa
on tuhansia j a jälleen tuhansia tuol­laisia
Teresoja, niin hyvin Suomesr
sa k:iin muuallakin Euroopassa.
Kannattaa siis pitää mielessään tuo
yllämainitsemamme osoite ja: seu­rata
SAS.n Chicagon toimiston hen­kilökunnan
esimerkkiä.
Meitä suomalaisia pidetään yleeur
PELKO JA FATAUSMt ' Tiloina, «lokuun 11». TafSiS»y, A i i g . 7« 1850
l^dko Ja sallimustuiko <fat8]isml>
ovat s>-örkn liitt^isia.*
Näillä sanoUIa kolme lääkäriä aloiU
tivat hiljattain artikkelinsa American
Medical Jouraalissa sUtä miten: tar­peellista
on syövän ^%'arhain fidviUe
Ottaminen. Artikkeli korostaa el a i ­noastaan
toimenpiteitä Jotka tekevät
mahdoDis^ sellaisen varhain sel-ville
saannin, vaan myös esittää t i ­lastollisia
todistuksia sUtä. että sel­lainen
havaitseminen voi pelastaa tu­hansia
henkiä ja tosiasiassa "varhai­nen
määrittely ja pikainen, tehokas
hoito . . .muodostavat ainoan kel-,
nomme taistella tätä tautia vastaan.**
Nämä lääkäri-kirjoittajat tekevät
selväksi, että parhainunlllaankln syö­vän
näköala on synkkä. He sanovat:
"Täytyy myöntää, että edistyminen
syövän kontrollissa on ollut hidasta;
^Ölästa ja väritöntä: s>-Övän tarina
el ole iloinen. Alunperin se oli' synk^
kä Ja täynnä kauhua. Aivan viime
Ttioäin saakka on itse syöpä-sanan
käyttökin ollut raakaa se merkitsi
samaa kuin häpeätahra. Sitä ei ole
täysin pyhitty pois yleisön mielistä,
ja kunnes se on pyyhitty; on oleva lUl-tä
jotka etsivät pimeyttä mieluuäimln
kuin valkeutta syövän alalla.'
NlUlä. "jotka etsivät pimeyttä", lää-karit
tarkoittavat Ihmisiä Jotka saUi-vat
syövän pelon pldättä Itsensä
poissa lääkärien toimistoista kun pel­käävät
taudin mahdollista läsnäoloa;
samoin kuin niitä joidca mielipide on.
että mitään el voida tehdä syövän
suhteen.
: Tosiseikka on, että v hyvästi puolet
kalkista syöpätapauksista .voidaan
saada selville tavallisissa fyysllllslssä
tutkimuksissa joita suorittaa. perhe­lääkäri.
Näihin tapäuksUn kuuluu:
rintasyöpä (21.7 prosenttia kalkista
syöpätapauksista tmlslUa); ihosyöpä
(1S.4 prosenttia kaikista syöpätapauk­sista
miehillä ja 10.7 prosenttia naisil­la);
kohtiisyöpä( 18.9 prosenttia nai­silla)
;eturäuh8s-syöpä (9,5 prosenttia
miehillä); peräsuolen syöpä (6.5 pro-sä
ihmisinä, joiden jäykän ja kan­keahkon
ulkokuoren alla sykkii läm;
min sydän. Meille e i ole vierasto
hätä eikä puute ja me osaamme
suhtautua osaaottavasti muiden kär­simyksiin.
Näyttäkäämme me suo­malaiset
esimerkkiä^ muillekin ca-nadalaisille
tässä asiassa j a otta­kaamme
tunnuslauseeksi; "Meidän­kin
tehtaaseemme tai toimistoom­me,
kummilapsi .Euroopasta".
— E. K.
V. TOLSTIKOV
Korean aseleposopimuNsen päivä
Laajassa alustuicsessaan opettaja
Deuchi kertoi esimerkkejä naisten
panoksesta ammatillisissa järjestöissä
ja niiden käymissä lakkotaisteluissa
niitä diskriminaation muotoja vas­taan,
joiden alaisuudessa mm- hänen
kotimaassaan Japanissa naistyönteki­jät
joutuvat elämään. -Erikoisen roh­kaisevina
esimerkkeinä hän kertoi,
miten Japanissa on saavutettu yhteis­toimintaa
lakossa olleiden työläisten
ja perheenemäniten välillä, jotka ovat
antaneet järjestynyttä tukea lakon
aikana vaikeimmassa asemassa ole­ville
perheille. - Hän osoitti edelleen
myönteisiä esimerkkejä 'siitä, miten
haiset, kun heitä on rohkeasti Vedetty
mukaan ammatillisten järjestöjen
johtaville paikoille ovat kehittyneet
työläisten käymien taistelujen ansioi-
KOKONAAN
UUDELLEEN
TOIMITETTUNA
V. S, ALANNE:
Suomalais-englantllainen
SANAKIRJA
1111 sivua ^ Hinla sid. $15,25
• Monivuotisen ja perusteellisen työn tutoksena lof ^SÖri >Uanne
on saanut vataiiiksi tämän UUDEN SUOMALAIS-ENCHL-Ainp^I-SEN
SANAB3RJANSA. Se on täydellisin, roonipuoUshi Ja laajhi
Suomessa ilmestyneistä vieraan kielen sanakirjoista. Teoksen
laajuutta kuvaa se, että siniä on noin iaOfiOO hakusanaa ^ l a u s e ­partta.
Mukaan on otettu suomen kielen uushnmatkin sanat. Var­sinkin
tekniikan j a tieteen atoJla viime vuodkymmenlna syntynei­siin
uusUn sanoihin on panta painoa, UrheUun sanasto on mm
ikään hyvin edustettuna. Sanakirjan käytt&uvoa Jfeäahuom^^
vasti se. että tekijä on sen alkuun liittänyt seikkaperaisrt en^annto
kielen ääntämisohjeet ja että hän kautta teoksen on kiinnittänyt
auomiota Englannissa ja Amerikassa käytetyn k ^ n e r o a v a i s u u ^^
Teo» on kmnu^on apuväfine erityisesU Urjeenvalhtajaie J»
kääntäjille sekä engbimin kieltä opiskeleville.
Insmööri Alannetta ovat hänen työssään avnsteneet Helsingin yto-
. opiston englannin kielen dosentti. fiL tri T, P, Mustanoja Ja suomen
kielen osalta fiL kand- Terho Itkonen-
T I L A T K A A O S O I T T E E L L A;
Vapaus Publishing Company L t d
Box 69, Sudbnryv Ontario
Kolme vuotta sitten, heinäkuun
27 päivänä 1953, allekirjoitettiin
PanmynJonissa koko maailman
rauhantahtoisten voimien sitkeän
kyhteisponnistelun tuloksena asele­posopimus,
joka teki lopun Kore-:
an niemimaalla kolmetoista kuu­kautta
jatkuneesta verisestä so­dasta.
Korean aseleposopimuksen alle­kirjoittaminen
muodostui tärkeäksi
panokseksi rauhan asian hyväksi
Aasiassa j a koko maailmassa.
Korean kansandemokraattisen ta­savallan
kansa osoitti sodan.aikana
olevansa, vapautensa j a riippumtto-muutensa
sankarillinen puolustaja,
ja sodan päättymisestä kuluneen
kolmen vuoden aikana korealaiset
ovat näyttäneet ihmeitä synnyin­maansa
koko taloudellisen elämän
ja kulttuurin sodanjälkeisessä jäl­leenrakentamisessa,
kohottamisessa
ja jatkuvassa kehittämisessä.
Korealaisten ahkeran uurastuk­sen
ja Korean kansandemokraatti­sen
tasavallan Neuvostoliitolta, K i i ­nan
kansantasavallalta ja muilta
sille ystävällisiltä mailta saaman
vilpittömän ja veljellisen avustuk­sen
ansiosta valtion ja osuustoimin­nallisen
teollisuuden kokonaistuo­tanto
nousi j o viime vuoden lopulla
2,3 kertaisesti vuoteen 1953 verrat­tuna
ollen 56 prosenttia suurempi
kuin sodan edellä 1949,
Korean kansandemokraattisessa
tasavallassa tuotetaan vuoteen 1949
verrattuna jo puolta enemmän kivi­hiiltä
j a malmia, sulatetaan kaksi ja
puoli kertaa enemmän valurautaa
j a terästä, Konerakennus- ja me-tallinjalostusteollisuudep
tuotanto
im samaan aikaan lisääntynyt 3,4
kertaisesti, puuvillakankaiden val­mistus
7 kertaisesti, jalkineiden 5
kertaisesti jne.
Koko Pohjois-Korean alueella
suoritetaan laajoja töitä kaupun­kien,
asuintalojen, sivistysr ja lää-kintälaitosten
jälleenrakentamisek­si
ja kunnostamiseksL
Korean kansandemokraattisessa
tasavallassa: sodanjälkeisinä vuosi­na
rakennettujen;^ asuintalojen yh­teinen
asuinpinta-ala muodostaa: y li
3,5 miljoonaa neiiöroetria. Lisäksi
on kunnostettu ja aivan uudesti ra­kennettu
1,200 koulurakeimusta, lä­hes
sata elokuvateatteria sekä sa­toja
kerhotaloja, sairaaloita, polikli-nikoita,
lastentarhoja j a lastensei-mejä,
Haomattaviin tuloksiin ovat pääs­seet
Pohjols-Korean maaseudun uu­rastajat
KylvSplnta-alat ovat so­danjälkeisinä
vuosjna lisääntyneet
20 prosentilla. Lisäksi on kunnos­tettu
j a rakennettu; satoja lälbmet-rejä
«alkuja, satoja pumppoasemia,
kyimneniä vesisäili2ita ja^ jsnita kei-nokastelulaitteita,
millä on ensi tär­keä
merkitys riissin — Korean tär­keimmän
viljelyskasvin ^ menes­tyksellisessä
viljelemisessä.
Kaiken tämän ansiosta, maassa on
voitu lisätä viljan kokonaissatoa
miltei neljänneksellä sodane^elli-seen
kauteen verrattuna, ' ' -
Voidakseen • jatkuvasti: kohottaa
maataloustuotantoa ja omaa hyvin­vointiaan
pohjois-korealaiset; talon-'
pojat yhtyvät vapaaehtoisesti .'maa-^
talousosuuskuntiin. Viimeksimaini»
tut ovatkin jo kiistämättömästi to^
distaneet olevansa edullisia, ja
maatalousosuuskuntien jäsenten tu­lot
ovat kolto Korean kansandemok^
raattisessa tasavallassa huomatta­vasti
suuremmat kuin yksityista­louksien
tulot Vuoden 1955 lopul­la
maassa laskettiin olevan y l i kak-sitoistatuhatta
tällaisia osuuskun­taa.
Niihin kuului puolet koko ta-lonpoikaistosta
ja ne viljelivät puo­let
koko viljelyskelpoisesta maasta.
Teollisuus- ja maataloustuotan^
non kohotessa Korean kansande­mokraattisen
tasavallan väestön ta­loudellinen
hyvinvointi on .jatku­vasti
parantunut. Elintarvikkeiden
j a yleisten kulutustarvikkeiden vä­hittäishintojen
jatkuvan alentumi­sen
ja rahatulojen: lisääntymisen
ansiosta Pohjois-Korean työläisten
ja virkaiIijoi(len realipalkka on so­danjälkeisinä
vuosina noussut e-nemmän
kuin puolella.
Maassa suoritetaan menestyksel­listä
työtä sivistyslaitosten rakenta­miseksi;
Kaikkiin suurempiin kau­punkeihin
on kunnostettu ja raken­nettu
teattereita, joissa esiintyvät
oopperat ja draamateatterit, sekä e-rilaisia
muita kulttuurilaitoksia.
Tuloksellisesti ovat työskennel­leet
myös Pohjois-Korean tiedemie­het,
jotka auttava: teoUisuudett''ja
maatalouden uurastajia koko kan
santalouden nopeassa jälleenraken­tamisessa
ja jatkuvassa kehittämi­sessä.
• \ •'• •• v:\:.'•-'^::!:'S• • *• V: "^i^^yX^^^i^U-Korean
sodan päättymisestä on
kulunut kolme vuotta, mutta Ko­rean-
kysymys — Pohjois- ja Etelä-
Korean rauhanomainen yhdistymi­nen
yhtenäiseksi valtioksi -— on yhä
edelleenkin ratkaisematta.
Kprean kansandemokraattisen
savallan hallitus on, koko Korian
kansan toivomus^n mukaisesti^&b-ko
ajan ehdottanut Korean rauhan­omaista
yhdistämistä itsensä korea­laisten
toimesta *siten, etteivät iilko^
maalaiset saa millään tavoin sekaan­tua
heidän maansa sisäisiin asioihin.
Korean kansandemokraattisen ta­savallan
hallitus on jokin aika sit­ten
ehdcrttanut, että maan m(riem-plen
osien lähentämiseksi toisiinsa
taloudellisella Ja siyistyfcselia a-'
ialia Ja sen yhtenäisyyden palautta-mis^
en liittyvän kysymyksen käsi t^
telemiseksi muodostettaisiin vakir
nainen komitea Etelä- ja pohjoisr
Korean edustajista.
Ollen vilpitön synnyinmaansa
rauhanomaiseen yhdistämiseen liit­tyvissä
ponnisteluissaan ja tahtoen
lujittaa rauhaa Koreassa j a Kauko-
Idässä Korean kansandemokraatti­sen
tasavUan hallitus on jokin aika
sitten tehnyt päätöksen asevoi micn-sa
supistamisesta 80,000 miehellä ja
tämän kautta vapautuvien varojen
käyttämisestä rauhanomaisiin tar­koituksiin.
Etelä-Korean hallitus, jolla ei
näytä olevan halua Korean rauham
omaiseen yhdistämiseen ja jolla on
todennäköisesti vieläkin suunnitelr
mia jPohjois-Korean aseelliseksi val­loittamiseksi
j a alistamiseksi tarkoir
tetun sodan uusimisesta, on kuitem
kin jatkuvasti torjunut Korean kan-sandeinokraattisen
tasavallan h alli-tuksen
vilpittömät ja rauhantahtoi­set
ehdotukset
Korean-kysymyksen rauhanomais­ta
ratkaisua eimyöskään ole omiaan
edistämään Koreassa olevien Y Kn
sotajoukkojen ylimmän johdon jo­kin
aika sitten tekemä yksipuolinen
päätös, jonka mukaan aselepoa val­vomaan;
muodostetulta puolueetto-muuskomitealta
ja sen tarkastus­ryhmiltä
on väliaikaisesti kiellctt-y
oikeus jatkaa toimintaansa Etelä-
Korean alueella. Tällainen aselepo­sopimuksen
ehtojen vastainen pää-
. tös on vain omiaan : kärjistämään
Koreassa vallitsevaa tilannetta ja
uhkaamaan aselevon säilymistä. :
Neuvostoliitto on jatkuvasti anta­nut
tukensa pyrkimyksille, joiden
tarkoituksena on- Korean rauhan­omainen
yhdistäminen Itsensä ko­realaisten
toimesta, jolloin Korean
kansan siälsiin asioihin eivät saa
sekaantua ulkomaalaiset
Tunnettua on, että Korean asele­poneuvottelut
pantiin alulle juuri
Neuvostoliiton aloitteesta, Neuvos­toliiton
huhtikuussa 1953 tekemä
aloite; jolle antoivat tukensa Kiinan
kansantasavalta Ja niuut raiihantah-tolset
maat, helpotti sodan iopetta-misfa
koskevan sopimuksen aikaan­saamista.
Myöhemmin — kesällä 1054 —
Neuvostoliiton valtuuskunta ajoi
Geneven kokouksessa yhdessä Kii­nan
kansantasavallan Ja Korean
kansandemokraattisen tasavallan
valtuuskuntien kanssa sitkeästi Ko-reankysymyksen
rauhanomaista
ratkaisemista koko Korean kansan
etujen mukaisesti.
Neuvostoliiton vilpitön pyrkimys
saada nähdä Korean kansa yhtenäi­senä,
'Vapaana j a i-aubantahtoisena
heijastuu myös Jokin aika sitten jul-kaistinta:
Keuvostoliiion Ja Korean
yhteisestä tiedonannosta neuvos-senttla
miehillä ja 4S proscQttia n a i .
silla) r suu- Ja kurkkusyöpft ^«4 ftro*
senttiä miehillä ja 34 prosenttia nai­silla).
Tietysti muun laatuisia: syöpita
paukslakln voidaan saada selville var­hain,
joskin ne vaativat tavslUsesU
speslaUstin tutkimuksia vahvistaak­seen
perhelääkärin epäilyn.
Si ole epäilystäkään siitä, etteikö
miehen tai naisen joka huomaa po-
UTPin.. sellttämtutömän. ihohaavan
eli vamman, pahkiuran rinnassa toi Itr
sepintalsta sisäistä kipua; tulisi arve­lematta
etsiä lääketieteellistä määrit­telyä.
: Enimmissä tapauksissa ' tämt
määrittely palvelee mielen vapautta-
Jana' kauheasta syövän pelosta, mutta
vieläkin tärkeämpää on, että se voi
palvella yhtä hyvin syövän paljasta­misena
asteella jolloin se on paran<^
nettavlssa, mikä tavallisesti mei4dtsee.
ennenkuin metastosls on tapahtunut.
Metastasts on lääketleteeUlnen 'mää­ritelmä
syövän leviämisestä veren tai
kudosnestes5'steemln kautta nlln^ että
se mikä alussa oli paikallinen tilanne,
on muodostunut yleiseksi tilanteeksi.
Kun se on tapahtumit, on harvbtateta.
että henkilö elää enempää kuin muu­taman
kuukauden tai enintään- muu­taman
vuoden.
lEro eloon Jäämisen mahdollisuuk­sissa,
jos taudin määrittely on tehty
ennen tai jälkeen metastosln, on dra­maattisesti
esitetty ' edellämainitun
julkaisun artikkelissa koskien g&strlc
(vatsa- ja suolisto-) syöpää. Artik­keli
osoittaa,: että v eloonJäämlstojH)
gastrio syövästä Jälkeen viiden vuoden
el ole paljoa enempää kuin yksi kah-destakymincnestä,
mutta sc, myös
mainitsee: erään tutkimuksen osoitta­van/:
että puolet' kaikista potilaista
joilla on todettu olevan vatsasySpä,
elävät ylt vUsl vuotta jos heidän gas-trio
syöpänsä onvhavalttu *nncn mei-tostaslsta.
Artikkelissa myöskhi esitetään mul­ta
numeroita Juontaen 4 taaksepäin
vuosiin 1935— 43 osoittaen; että yli
viiden vuoden: eloonjäämlstaso : syö­västä
joka on havaittu vielä palkalli­sena
tilanteena ollessai kohosi 31; pro­sentista
42 prosenttiin tuona aikana,
samalla kuin syöpätapauksissa jolloin
se oli jo levinnyt yli koko systeemin
ennen selville saamista, prosenttimää­rä
kohosi .vain surkean 2.0 prosenttia
korkeintaan.
Tulee myöskln;muUtaa.. että syöpä
kun sattuu paikoissa mililn on helppo
luokscpääsy, joista yllä ^ mabilttu,
on paljon paremmin paronnettavlssa
kuin muissa tapauksissa,; pääasiassa
sen seikan vuoksi, että ne tavalllBe8*tI
Havaitaan varhemmin. Esimerkiksi
viiden vuoden jälkeen eloon jäämis-'
taso naisilla rintasyövästä oli enem­män
>uln, puolet ka,lklste yllsi vuotta
eloonjäämlstäsosta somaan Ikäryh­mään
kuuluvilla naisilla.
Artikkelin kh-joltiajUle kalkista
rohkaUevin e|e»u;nttt syöpäkuvassa
on seikka^ että 50 prosenttia koko
syöpäproblcemasta on kontrollin alai­sena
suoranaisen tutkimuksen Ja s i ­jaintipaikkojen
luoksepääsemiBen kei­noin.
Mutta eräässä mielessä siinä on
myös vähemmän rohkaiseva puoli, sil­lä
numerot osoittavat, että ihosyöpää
lukuun ottamatta noin puolet kalkis­ta
tämän tyyppisen kontroUoltavan
syövän Uhreista eivät toimita tautiaan
tutkittavaksi Ja määriteltäväksi en­nen
kuin se on levinnyt metastasln
kautta.
Varmasti tilastolliset todistukset
tässä artikkelissa' tekevät selväksi, et­tä
yleisö ottaisi pitkän askeleen hir­veän
syöpäveron vähentämiseksi
(noin 225,000 kuolemantapausta vuo­dessa
Yhdysvalloissa) olemalla val­pas
lääketieteeUisten tarkastusten
suhteen lyhyin väliajoin.
''nm
Suomalaisia urlieilu-johtajia
N-luttoon
IlelstnkL — Neuvostoliitto on
kutsunut Suomen TULrn ja SVU
L:n Johtohenkilöltä vieraikseen
elokuun alkupuolella. Matkalle
lähiö tapahtof elokaan 3 pnä. Vie"
raat saavat seurata Neuvostoliiton
suurto urheilujuhlaa Moskovassa
Ja mahdollisesti kilpailuja muissa­kin
suurissa kaupungeissa.
Kummastakin Uitosta on kat»
suttu kolme henkilöä.
Kiinalaisia urheilu-edustajia
Australiassa -
Melbourne; Australia, — Kiinan
kansantasavallan olympialalsvirkal-
Hjoita vierailee Melbournessa. Kii­nan
olympialaiskomttean pääsihtee­ri
Huang Chong johtaa vierailevaa
valtuuskuntaa. Hänen mukanaan on
Mon Tsoyen ja neiti Wang Yulu.
Tämä » n neljäs valtuuskunta sosia­listisista
maista^ Joka on vieraillut
Melboiirnen olyrapialahpaifcalla.
' — Canadan rannikot Idässä, pohjoi­sessa
Ja lännessä ovat yhteensä H -
820 mailin mltUlset:
tohallituksen ja Korean kansande­mokraattisen
tasa vallan hallltusval-tuuskunnan
kesken Moskovassa,käy­dyistä
neuvotteluista.
Jokaiselle/ joka toivoo Korean
kansalle rauhaa j a yhtenäisyyttä^ on
selvää, että Korea voidaan jlidlstää
vain Etelä' Ja Pohjols-Korean'edus­tajien
keskeisillä rauhanomaisilla
neuvotteluilla, sillä „ neuvottelut
merkitsevät meidän aikakaudeJlam-me
ainoata mahdollista keinoa; avoi­mina
olevien: ongelmien ratkalse-mlseksL
fUuoftdaii»» fimtois '
itu fciiiOTffp «rii» Mtuudal-sea
BBOTBfcilif» hrfbk dOjrayt
ffniunia itkellil» Wdf-hom
Ctadecte Jmiclfa. Bahtfnk-karod*.
I6y4ctya hoteUilMktui
penttteella nmmit tmmetUi»
George WinUeriksl, Myncbealstä.
mli A. VESA
Baxrister,' Soiicitor, Notary
SUOMALAINEN
'• LAKIMIES
GE.' ^392
1028 Danforth Ave.*'Toronto
ftCJL fffiiilfriltftiM
4» Sroefc Avew «arooto. OBV ;
. Puhelin £ B . l ^ .
Fohcenjobtala: Vnto^JRenUinm'
38 8 t tAmtea» Bt, B}aimT,pbL
mmm
Erikoisesti kysyttyjä
ÄÄNILEVYJÄ
' Allanialnilot Sänllevyi on inkkeettBUf
Jeotonni: K hankkimaan :i^:epäedoIIIslIIa::
htonoiU» — fcokoiuun 'oosllts ^matkkl-noilta,
ei tavalliselta levyjen vamtta-,
Jallainme Ja niin ofcinaie' Jootoneet ^^'^
mafcsamsan nllstA Snomena kalliin
hinnan. Siksi nUden hinta täällS on-'
kalUlmpL
TRIÖLA
« T 4070 KotUeutunl. tango. Veikko Tuomi
Hän. begutae-fox. Hertta ^
T 4089 Aldb) muisto, valssi, Henry. Theel
Salahien suhde, tango, Henry Ttiul
T 420a. nUm viimeinen tango^ Kalevi TaurU
AUrcdo tango. Kalevi' Taum ^ . ^
T 4209 Villi Pohjola, valssi, Tapio >Bautavaara
Minun Onneni, toiui» Tapio Bautavoara
SÄVEL
8 0010 Kulkuset, Henry Theel Ja Silyer StaM >
Bllmäsl ovot kuin tähdet, tango. EeroVän»
m
m
TÄHTI
RW 405 Tumma poika, jenkka. Veikko tAvt
jLeinnkjak-ao. uVtoe ikmkaot kLaa vcil i slnhvooiUa.Anniltalla,
Hinta $2.00 kpk, , ^
(Ottejan maksettiiva IfthelyskolBt)
Lähetämme levyjä kaikkialle C a ^ o u d Ja
plkatavaralähetysten tulee käslttäi^ vähinUUn kolme ttvyft. ^ .
TILATKAA OSOXTTEECLAt
VAPAUS PUBLISHMG CO LTD
BOX 69 UUDBURTf, ONTÄlMfa
v5i|;^:
Ä i :
UUDET '1
OVAT NYT SAATAVANA MMM
'm
Kaikki tässä mainitut levyt ovat Siiömen
suosituimpien laulajien leyytyic^, n
Xiirelitlkäl lllaujitonno onnftn kuin no lop^vftl
* R Y T M I
R 6086 Kevätpäivä Kangasalla. Solistikuoro
Honkain keskellä. Solistikuoro ^ , > '
R 0141 Suomen laulu. Eteläsuomalaisen osakunnan laulajafe
Kesäkuva ja kuu kalpea, Eteläsuomalaisen^ osakunnan laulajat
R 6167 Iltarusko ja tukkipoika. Jenkka. Justeeri ,
Reissupojan retkiUä, jenkka. Justeeri
R 6101 Kaipuun hetkinä^ tango. Etkki Junkkarinen
Unohtoakseni, tango, Martti Suutala
R 6194 Ei hyvästi vaan näkemiin, tango. Veikko Tuomi
Kaksi varjoa, valssi. Veikko T^omi - <
R 6201 Sininen satu, tango. Matti Loähivuort -^'^
Syysilta, valssi, BAatti Louhivuori
R 6205 Tule takaista, tango, Veikko Tuomi ,' *
Seedelmln valoja vannoit, .tango. Veikko Tuomi > ,
R 6230 Karjalan kunnailla, Helsingto Suurkirkon ipoUcakoon <^• ,\>
Kotimaani ompi Suomi, HeKtagin Suurkirkon polkakuonr^^ - -
R 6254 Kulkija vanhus, tango, Erkki Junkkarinen , ,^ • i ^ , /
Valan lemmestäln vannoin, begutne, Erkki Junkkarinen '
R 6266 Uutta Ja vanhaa, No. 11, tango, Tamara Ja Justeeri'
Uutta ja vanhaa. No. 12, foxtrot, Tamara'^jB Justeeri . ^ % ~
R 6267 Polttava kaipaus, valssi, Henry Theel, '<> , ,
Kultainen kuu, beguine, Henry Theel - ' '
R 7100 Kodin kynttilät, valssi, Harmony slstetf " ^'
Tango Venegia, Harmony slsten
* D E C CA ~ Y ,
SD 5124 Kuolleet lehdet, tOtm fox, Henry iheei
toa-le-lun, foxtrot, Bemr Theel , '<
8D 5159- EI enää yksin, tango, Henry Theel
Kotimaan sävel, valssi, Henry Theel < ;
SD 6238 Kohtobm tiellä, valssi, Erkki Junkkarinen
out ystävä vain. tango, ErkkL Junkkarinen > \
SD 6255 Mustalainen, tango. Matti Louhivuori Ja Metro-Tytöt
En pyydä anteeksi, foxtrot. Olavi Virta
SD 5285 Kaipaan luoksesi etelään, tango. Metro-Tytöt v ' , '
Kevään ensi kukka, foxtrot. Metro-Tytöt
8D 5317 Rakosta, kärsi Ja unholta, tango, Metro-Tytöt'
Rakas muisto, valssi, Metro-Tytöt „ < ,
SD 5327 Kesäyön tango, Juha Eirto h- ^
Toukokuun unelma, valssi, Metro«TytOt ^
f
" Jtl
:;vsfij;;.i
SP
^:SSlf
•mk
Koäka SBOBU» iinllevytootlafsi vuoden alassa koititUvailefyläi^U^
oat 25%» (ril 300 masktuO» 400 martkaan, aknune tiUUlI nytejnUMl-'
iettoja koffottanaaB nildlen hintoja. - ' ^
»lii
UUSI HINTA $ 1 ^ iBpt V .
^Ostajan maksettava lähetyskulut) - -
Postt- Ja pikatavaratUausten tulee käsittää vähtotältt fcotne Unk.;r, mm Pm
lähetämme levyjä kaikkialle Canadassa Ja YbdymraDolaiä.^ r
:^S":l:y^i^^^il:ä;::.i^^
•: .;s:r:vv:v':s:';:Ä.i.i:ö;.TttA^
Box 69