Vapaus, March 25, 1952

              Sivu 2 Tiistaina, maaliskuun 25 p. — Tuesday, March 25,1952
CEIBEBT7) iDd^pesiIent Labor
OBSan <tf Rsnlsb Canadiaju. ^
toUisbed Nov. 6, 1917. Autbcrized
es eecond class ooail the Post
OSBea Depaitment, ottattra. Fub-liKtitd
ttulce ««ekly: .Tuesdays,
TIngaday» aad Saturdajrstv^ Vapaus
Pnbliabicg CompanyXtiUat-lOO^lin
Sba £t» W, Sudbuty, Ont, Canada.
Telepbonö; Business Office 4-4281.
fMiUfTiäl Office 4-4285. UsMager
E. Bukd. Editor W. Eklund. Mailing
address Box £9. Sudbuzy. Cntajrlo.
Ad7ertisltt8; rates upon appllcätlon.
mranslatlon fxee cf charge.
T I L A U S H I N N A T :
Canadaesa; i vk. 7JOQ 6 kk. 3.73
3 k k . 2 «
YlidymraQoIssa: 1 vk. 8JOO 6 kk, 4.3tf
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Kysymyksiä ja
vasfauksia
Ja se demokratian nimessä!
Demokratian ja sen "suojelemisen^'; nimissä on tehty mitä tör-kampB,
loukkauksia kansanjoukkojen demokraattisia oikeuksia vas­taan.
'Muistetaanpa vaincsim. Suomen lapualaisnousun aikana laa-ditut
"poikkeuslaitVmuilutukset ja muut, joiden^avulla piti puolus-,
tettaman "isiltä ix.'rittyjä vapauksia" jne., vaikka todellisuudessa
]{ansalaisv'apaudet tallattiin julkeitten vallanpitäjien saappaankorko-jen
alle. Unhoittunut ei liioin ole se, miten Ranskan vallanpitäjät
sodan aikana kielsiiät kommunistiselta puolueella toimintaoikcudet
demokratian turvaamisen nimissä jotta heti- seuraavassa hengenve­dossa
voisivat ryhtyä avoimesti palvelemaan Hitlerin miehitysjouk­koja.
Muita esimerkkejä voitaisiin luetella loppumaton määrä. Tämä
el suinkaan tarkoita sitä. että demokratia .sellaisenaan olisi tuomit-iava,
vaan sitä, että demokraatteja eivät suinkaan ole taantumuspor-
\^it, jotka likaisia edcsottamisiaan. puolustelevat demokraattisilla
fraaseilla. JUamatussakin selitetään, että kaikki Herraa huutavat
eivät suinkaan pääse taivasten valtakuntaan. ©
Viimeisin esimerkki siitä^ miten demokratian periviholliset puo­lustelevat
demokraattisilla f raaseiiia likaisia tekojaan, saatiin viikon
lopulla Etelä-Afrikasta, missä pääministeri Malanin "valkoisen mie­hen"
hallitus on suurilta kansanjoukoilta kieltänyt kaikki muodolli­setkin
kansalaisvapaudet.
Kuten on uutistiedoisla nähty, Etelä-.Vfrikan ylioikeus osoitti
tunnustusta ansaitsevaa moraalista rohkeutta ja julisti,,että päämi­nisteri
Malanin laatima rotuvainolaki on perustuslakivastainen/ eli,
kuten Etelä-Afrikan parlamentin oppositiojohtaja Jacobus Strauss
sanoi: ylioikeus totesi asiallisesti, että pääministeri Malanin rotusorto
"«olevain moraalittomuutta vaan vielä laittomuuttakin".
Tämä Etelä-.Afrikan ylioikeuden päätös edustaa suurta demok-raattbta
voittoa ja osoittaa, että maailman yleisen mielipiteen pai­nostus
tuntuu vaikuttavalla tavalla sielläkin. Joka tapauksessa tä­mä
oli kunnioitettava päätös Ktelu->\frikan ylioikeudelta.
Mutta pääministeri .Malan oli tämän päätöksen johdosta kaik­kea
muuta vaan ei tyytyväinen. Hänen kerrotaan sanoneen; ''Etelä-
Afrikan kansa ja parlamentti ei halua luopua siitä, että laillisesti ja
demokraattisesti valituilta edustajilta kicllctäiin lainlaadinallinen hal­lintaoikeus''.
{jv; Kalsptaanpa.' minkalai.sla QUJ.se pääministeri Daniel-Mälaiiir»-
öemokratia";: jota Etelä-AfrikaH'ylioikeus oh/nyt''*lDäkann'ut''.'. : •
Malanin hallituksen ehdotuksesta ja Etela-.\fr^an* pe^iwty"s-j :j
lakia)vrikWen? (yksinkertälsdla;^cnem9iistöpäätöksclläi>;a»kk3 IJprusr.)
tuslain muuttamisessa tarvitaan kahmien;: kolmanneksen: enemmistö' i
molemmissa edustajfliuoneissa) —^Etelii-^\frikan parlamentti (Ibdelll-^ •
suudessa Etelä-lisen
edujittislaio
heitä» ylfciseri
la ei ole piltitkään yleikä iiä^^^ , ;ri:,^;v»:.:^;r;!.ö:i
) >|ypjäärainistertJ
tää tuhansia ''värillisten" filiestend^mbkretiisien ääniöik(*uäep:
Mutta'tämäkään^i paljasta i^äministeriy^^^^
neleitä muuta kuin murto-osalta.^ > ; ^-J;;;
Yllämainitulla rotusortolailla kielletään "värlllisteh'' miesttti
äänioikeus. Tällä tarkoitetaan — erotuksena alkuasukkaista — se­karotuisia
^misiä, joilla on oliut joitakin erikoisoikeuksia alkuasuk­kaisiin
verraten. Alkuasukkaiden •ediisiajina" on aina ollut ^^alko-ihoisia,
ja heidän äänioikeuttansa on aina kontrolloitu visseillä omai­suus-
ja tulpmääritclmillä — joita alkuasukkaat eivät tietysti voi
. .täyttää.;..
Tilanne on yleisesti puhuen seuraavanlainen: Etelä-Afrikkaan .
kjuultivat Cape Province, Transvaal, Orange Free State ja Xataal.
Niissä asuu yhteensä vain 2.500,000 valkoihoista ja 9,800,000 muuta
(alkuasukasta, sekarotuista jne). Valkoihoiset muodostavat siis pienen
murto-osan koko väestöstä. .Mutta Etelä-Afrikan senaatin 44:s"'ta jä­senestä
on ainoastaan neljä alkuasukkaiden valitsemia ja neljä muuta
on nimitetty toimeensa Capenyärillisten toivomuksesta. Alahuo­neen
eli lainlaatijakimnän 153 jäsenestä on vain 3 väriilfeten ihraisten
•valitsemia. '-^. r,;-.' • -"X^^^^
Tällainen — demokratiasta täysin vapaaC^-~^^*a^Uio^
vallitsee Etelä-.Afrikassa. Jos lähdetään tutkimiaan täriianrbtasor-toon
perustuvan fasistisen valtion perustaa, talousjärjestelmää, niin
silloin paljastuu vielä räikeimpiä eturistiriitoja valkoihoisten hallifr
sijain ja väriilisten kansanjoukkojen" välillä.
Ei siis ole ihme, vaikka VK — jä ihmiskunnan suuri enemmistö
onkin tuominut Malanin hallituksen rotusorron. . Siksi on myös mic-,
lenkiintoista seurata, miten tämä suuri ••demokraatti", rolueksi>ertti
Malan suhtautuu tähän ylioikeuden demokraattisen päätökseen. Jää­kö
hän diktaattoriksi lain yläpuolelle, kuten on uhkaillut, vai taipuu­ko
hän lopulta oikeamielisen ihmiifkuhnan yleisen mielipiteen pai­nostuksesta?
Me rohkenemme ennustaa, että 'Hitleriä matkivien ro-tueksfierttien
ja rotuvainoojain olot tulevat ennenpitkää kaikkialla
kestämättömäksi.
VAJAA.N' VLODEX MAASSA
OLLEIDE.V TUIX)VEKOT
Kysjnnys: Onko totta, etta viime
vuoden allrana maahan saapuneet
sjirto2aisci ovat tuloveroien maksa'
miscen Ja perittyjen (palkoista vahen- •
nettyjen> verojen ulMilsin saantilri'
nähden sainassa asemassa kuin maas.
;sa aikateemmln olleet asukkaat? —
Siirtolainen.
Vastans: Kun tiedustimme asiaa
paikallisesta/tuloverovlrastqsta sanot­tiin
siellä^ että siirtolaiset ovat poik­keuksellisessa
asemassa. Asiaa valalt
sce seuraava'esimerkki; Kun 'maan
entisillä asulckailla on oikeus vähen­tää'tuloistaan
tuhat dollaria kun on
kysymyksessä yksinämen henkilö ja
kalcsitubatta dollaria tai enemmän
kun on kysymyksessa perheellinen
henkilö niin uusiin slirtolaisim 'näh­den
tämä verosta vapaan tulon määrä
lasketaan heidän maassaolonsa kuu­kausimäärän
perusteella. Jos esimer­kiksi
yksinäinen mies tai namen ori
ollut maassa vain kuusi kuukautta, el
hänen verovapaan tulonsa mäara ole
1,0C0 dollaria vaan 6/12 tuhannesta
dollarista, mikä on 500 dollaria. Jos
hän on ollut maassa yhdeksän kuu-autta
on- verovapaan tulon mäara
Ö/12 tuhannesta eli 750 dollaria. Jos
hän on ollut täällä 11 kuukautta on se
.11/12 tuhannesta Ja Jos h än on tul­lut
maahan vasta-Joulukuussa on ve­rovapaa
tulo siinä tapauksessa aino­astaan
1/12 tuhannesta eli 83.33
dollaria, Samaa menettelyä noudate­taan
perheellisim 'riihden. . Oletta­kaamme
olevan kysymyksessä miehen
Ja vaimon, Joille on kaksi lasta Ja Joi­den
verovapaan tulon määrä.on siis
2,300 dollaria. Jos he ovat saapuneet
maahan vasta lokakuussa on heidän
verovapaan tulonsa maära 3/12 edel-
Jämainltusta 2,300 dollarista eli 575
dollaria, Jne.
Aikaisemmin julkaistu tieto näistä
asioista on ollut virheellinen koska y-
Iclnen käsitys on ollut, etta siirtolai­siin
nähden el tehtäisi mitaan poik­keuksia
vaan että he olisivat oikeu-
Kirj. A. Finogenov
(5L%A1L3XAN MJOIUSOVIIKKO
9tAALISKi;U.N ?l—28 PN*) j
o Koko maailman edistysmielinen
nooriso visttää Jiäca kevät maalls-kottn
21—28 päivinä kansainvälistä
noorisoviikkoa. .Näinä päivinä
kaildtien maiden nuoriso tuo. eri-,
koisella Toimalla ilmi Järkähtä­mättömän
tahtonsa taistella na­han
Ja demokratian pilöle^. Nob-rho
ti tahdo tofla tyUnnmaloI im
perfalistlen vatetstelevaasa aodaa-sa.
Se nottaee yhä päättäTämpään
• taistefonn pareminan talevaisnn-tensa
puolesta.
Kerrottakoon tässä nuorison tais­telusta
paremman tulevaisuutensa
puolesta eräitä esimerkkejä.
Brasiliassa vietettiin hiljjittain
"kantallista protestipäivää" se^ joh­dosta,
että Yhdysvalloissa olleet l»ra-sialälset
merimiehet lähetettiin Ko­reaan.
Nuorten patrioottien monltu-hatmlehlsia
mielenosoituksia oli Sao
Paulossa, Pernambucossa, Rio de Ja-teiul
koko vlroden" väHerinj-ksiin ku-ten'inaäri
ihailtiin' äsukkäht: . ' *'
t l*
Mitä muut saiiiQvai
jo-tKit '"söitXAiniHEi'"' '
'' J P a t U s l . ' 1^tyviiieriä' !kL
\vliJi^ri£^S^i^bW{g^ teis^li:-
..il j.- ••
eyäpifien
kWllÄ"ÄriÄi-'i^^^
ilbHiyfÄäftksMtf'äktli«s5sÖ'^
'toMänmo^feädeH"^-sa^
/l^ 'i'X, -i:'Ji:jv ivi'^'.:
länrie *'ori' tä'mS: 'Ahiakiii: > tnfrtnaVtdi
• jipnsä' keslraudessa 'Hänestä' ori'• nyt
'tdllutfnilri- WrkeS polllttln^^
että se saattaa varjoon härieii toi­mensa
NATO-voimien päällikkönä
Euroopassa.. — 'AP:n kirjeenvaihta­ja
Preston Grover, maalisk, 20 pnä
1952.'-'
P i l Y I i l . .TTI
ROMMEL, kirj. Desmond Young,
sld. $4. "Desmon Youngin teos on va.
kavaan tutkimus-aineistoon perustu­va,
mukaansa tempaava kertomus
Mksaialsen soiapäällikön elämästä Ja
kuolemasta, —" — Canadian NeH-s
Service. Industrlallsti. maalisk. 18 p.
Bakteriologinen sodankäynti
Vaikka Vhdysvaitain viranomaiset ovat hysteerisellä tavalla
kieltäneet ,etteiväl heidän sotapäällikkönsä ole Koreassa syyllistyneet
bakteriologiseen smlankäynliin — epuinihimilliseen' ja kansainvälis­ten
lakien mukaan laittomaan tarttuvien'tantien levittämiseen — niin
näihin viattomuusprotestcihin suhtaudutaan hyvin kyynillisesti kaut­ta
maailman.
" Kuten tiedetään, Korean Kansantasavallan ja Kiinan Kansanta-sa:\'
allan hallitukset ovat syyttäneet, että yhdysvaltalaiset sotavoimat
ovat levittäneet pääasia.ssa ilmasta pudottaen rutolla ja muilla tart­tuvilla
taudeilla saastutettuja kärpäsiä ja muita hyönteisiä Pohjois-
Korean ja Kiinan alueille ~ ja että näiden taudinkuljettajahyönteis-ten
joukossa on paljon sellaisia, joita ei ole koskaan aikaisemmin Ko­reassa
ja Kiinassa nähty.
Että tällaista tarttuvaa kulkutautia on Koreassa; ja Kiinass;» le-vlnnut,
se ilmenee m.m. siitä kun VK:n terveysjärjestö — Maailman
ter\'eysjärjestö.. josta !Neuvostoliitto ja kansandemokrati?mäat si\"u-mennen
sanoen erosivat vuonna 1949 — on nyt lähettänyt Tryg\*e
Lien välityksellä ehdotuksen, että se on valmis auttamaan k.o. maita
niiden taistelussa näitä kulkutauteja vastaan. *
Trygve Lien "avuntarjoukset" ja "viattomuusprotcstit' taisirat
vähän paremman vastakaiun, jos hän voisi selittää miksi on Yhdys­valtain
asevoimien, nimenomaan ilmavoimien palveluksessa ollut
iN^atsi-Saksan johtavia basillienlcvittäjiä, miksi Yhdysvaltain hallitus
V. Vellonen voitti
50 km; hiestarutiden;' .
j Helsinki. (VS^ — Hiihdon SM-kU-pallut,
suoritettiin jyväskylässä maa-
Ilskuim 15—16 pnä ihanteellisten olo
suhteiden vallitessa. 50 km. hiihdon
voitti Viljo yelloneri lähes 2 minuuttia
paremmalla ajalla seuraavaksi tullut,
ta A. Kiurusta. Velloscn aika 3.C2.D4.
Naisten 10 km. hiihdossa olympia-laiskolmikko
Lydia Videman. Siiri
Rantanen Ja Mirja Hietamies valtasi­vat
kärkipaikat.
Yhdistetyn voitti odotetusti Helkki
Hnsu. Oslon kisojen saiikarl Veikko
Hakulinen ei osallistunut kilpailtxvn.
on tällä kertaa ainoa suurmaa (yhdessä Japanin kanssa), joka ei ole
liittynyt 1925 laadittuun Genevan protokollaan, jonka allekirjoitta­jina
on 41 maata (mukaanlukien Englanti,'Ranska ja Neuvostoliit­to)
, ja minkä mukaan basillien levittäminen on kansainvälisen,l^c.
mukaan rikollisuutta, ia miksi esimerkiksi Öttawassa pidettUn mäalls*'^''
kuun 15 pnä 1950 Wysvaltain ja Canadan edustajani salainen kdp-
, ferenssi. missä kiisiteltiin "laajalla pohjalla vissiä propektia baktittip- -
• logisen. kemikaalisen . . . ja muiden plojen sodankäynnbtä" (C- P.) v
Tällaiset tunnetut tosiasiat — y|idistettynä siihen, että amerik-nelrossa
Ja monissa muissa kaoptm-gelssa..
Talojen seiniin Ilmaantui, Ju­listeita,
Joissa nuorisoa keholtettim
kieltäytymään jyrkästi amerikkalais­ten
Imperialistien tykinruuaksi lyhty-mlsestä.
"Hallitus keinottelee nuori­somme
verellä!", "Nuoriso .el .lähde
Koreaan! "Me haluamme raiäiaa!"
J—oli sapo^tu Julisteissa, j . ,;
i\ fLt^hsi-Saksan nuoriso osallistuti akJ
tilvisesti koko kansan taisteluun Län­si-
Saksan aseistamista -vastaan. ' " E i
yhtään sotilasta eikä yhtään pennin-glä
Eisenhowerllle"— tämä tunnus on
tullut ILänsi-Saksan nuorison taiste-lutunnukseksl.
Tokiossa oli hiljattain parlamentti­talon
luona nuorison mielenosoitus.
Johon osallistui €2 korkea- ja keski­koulun
edustajia. Nuoriso meni par-lamentltalon
erääseen sallin ja järjes.
ti siellä kokouksen. Satojen tuhan­sien
Japanilaisten ylioppilaiden ^ rii-messä
kokous 'vaati parlÄmentliJ ha-'
Jaljelaskemisia ja uusien demoltraat:-
tisteh*^ vaalien 'toimltt^mlfeta, asevel-|
'vDlllsuusläln kumoamista Ja koulua-'
vus^uksen antamista ylioppilaille.
Rauhan viholliset tah'tovat rlkkoV
nuörisoililcfcden • ybtenäisyj^deh "auti'
taakseen- iiirperlalisteja uuden sodan
''syt^Uämisissäl'iÄUtta iiuöriroliiklce^^
'sä ratthänpUolestä;>-' ' ; v; .fvl^ciiv
l l ja r.^ansatjenr riippumaUomuuden
i l fuolesta (on muodoi^tunat toUkiden,.
; naMen, .ja mantereiden «tem^
' r^ttisen .. nnorisOnylitenä,isyys.
, ' J)(U9aoikraa^isen iijuorison. maafl-.
< inanfederatip oh^kasvanut Ja fJi^ii
' tqnut: siihen kuulun 75.ndljoo^oaa
' nuorukaista Ja neitosta 84 maasta.
Kansainväliseen ylioppilasliittoon
kuuluu yli 5 miljoonaa jäsentä.
Kaikkien maiden edistysmielisen
nuorison yhtenäisyyttä ilmentävät
kirkkaasti nuorison Ja ylio|^iiai-den
maailmanfestivaalit, joihin o-sallistuu
vakaumuksiltaan Ja kat­santokannoiltaan
erilaista nuorisoa
— monenlaisten järjestöjen edus-
;:-tajia.\.-'
Festivaalelhin valmistautumisen ja
niiden aikana muodostunut nuorten
sosialistien, kommunistien, labouris-tlen,
katolilaisten ja muiden yhtenäi­syys
taistelussa rauhan puolesta laa­jenee
ja lujittuu kaikissa maissa. ..
Maailmanlederatio. on asettanut
tehtäväkseen selittää kaikkien maiden
'laaJoiHe nuorisojoukoille, että taiste­lu
demokratian, kansojen riippumat­tomuuden
Ja parempien elinehtojen
puolesta on osa kansojen yhteistä
taistelua rauhan puolesta. Tämä se.
lostustyö jo.^n antanut tuloksia. Maa­ilman
Rauhanneuvoston kehoitus vii­den
suurvallan rauhanliiton solmimi­sesta
on saanut kiihkeitä kannattajia
koko edistysmielisen nuorison keskuu-'
desöa. Kalkkien maiden- nuoriso
keräsi kilvan allekirjoituksia tähän
kehoitukseen. Kilvan keräsivät alle­kirjoituksia
siihen Hollannin ja Tans­kan.
Itävallan j a suomen. Kolumbian
ja Venezuelan nuorukaiset ja neitoset.
.^Maailmanfederatio on säätänyt ' B a u -
hanpuolustusmerkin", jolla palkitaan
parhaimpia rauhanpuolustustalsteli-jdlta;
Laajalti ovat tulleet tunnetuik­si
sellaiset nuoret raUhantaistelijat
kuin iilnduijahien'Wtam Singh, joka
on kerännyt tähän vetoomukseen 40,-
000 allekirjoitusta,;, kubalalnen Mar-cellno
iPrazo, joka 'on kerännyt siihen
yli" 12.000 allekirjoitusta, ja indonee-sialainen
'Mostaia. joka on kerännyt
11,000 aUekirjbitusta.
Xämän vuoden tammikuun lopulla
Kööpenhaminassa pldettUn'demok­raattisen
nuorison maallmantedera-tion
tolmiktinnan sääntömääräinen
Istunto, jossa käsiteltiin kysymys
kansainvälisen konferenssin koolle­kutsumisesta
nuorison oikeuksien puo
lustamiseksi, Englaimln ja Ranskan
nuorisojärjestöjen työstä rauhan puo­lustukseksi.
(Maailman Rauhanneu­voston.
<Wienin kokouksen päätökset
ja nuorison osallistuminen kulttuu­riyhteyksien,
aikaansaamiseen kan­sojen
kesken. -
Demokraattisen nuorison maail-manfederatio
kehittää Ja lujittaa
: kaikin keinoin kaikkien .maiden
I nuorison fculttnnriyhteyksiä. Tänä
! vuonna pidetään Yhdysvaltojen,
' ^Ens^.nninrAostraaUan, Itävallan,
: Hollannin Ja maiden maiden edis­tysmielisen
innbrison '.kansalliset
festivaaUt.
Euroopan kansandemokraattisten
maiden nuoretpatriootit auttavat pal­jon
rauhan säily Itämisen ja puolusta­misen
asiaa. rSuuri osansa siinä on
Kanan kansantasavallan ja Saksan
demokraattisen tasavallan nuorisolla.
Näiden kalklden maiden nuoriso osaL
listuu aktiivisesti Demokraattisen
nuorison maaihnanfederation ja^Kan-sainvällsen
- • - ylioppilasliiton toimin­taan.
Nuorison ja ylioppilaiden m i
maailmanfesttvaallssa kansandemok-^
ratian maiden nuoriso osoitti liavain-nollisesti,
millaisen mahdollisuuden se
on saanut kykyjensä kehittämiseen
kansanvallan- oloissa. Erinomaisesta
esitystaidosta festivaalin palkintolau­takunta
antoi Raiihantaistelupalkin-non
Korean edustajistolle ja Yhte-nalsyyspalkinnon
Kiinan kansantasa­vallan
edustajistolle. Palkintoja sai­vat
muidenkin •kansandemokratian
maiden edustajat. _
•NeuvostoUiton- nuoriso on rauhan
puolesta taistelevan nuorison ensim­mäisissä
^ riveissä. Neuvostoliiton
nuoret kansalaiset antavat: kaiken
voimansa ja 'tarmonsa kommunisti-,
seUe rakennustyölle Ja taisteluUe rau­han
puolesta. 'He tulevat aktiivisesti
hallituksen rauhantahtoista stalini­laista
ulkopolitiikkaa.
'Neuvostoliiton nuoriso ^osallistuu
aktiivisesti ' kaikkiin Demokraattisen
nuorison maallmanf ederation ja Kan­sainvälisen
ylloppilashiton toimenpi­teisiin.
Neuvostonuorison antifasis-tinen
komi tea on yhteydessä enem-;
män kum 70 maan 200 nuorisojärjes­töön.^'
Sodanjälkeisinä vuosina on
noin =150 neuvostonuorison valtuus­kuntaa
käynyt ulkomailla. : - Samana
aikana on käynyt Nei)vostoliitossa :yii
300 nuorison edustajistoa eri maista^
.Neuvostoliitossa luyneisiin.uiko-:
maiden nuoriso)» ednstajii^n^h-nyt
sangen suuren .vaikntultsen so­sialismin
maaxL :na<»ison. oqnelii.-
nen elämä .seliä jse, että sillä on
laajat ^mahdoliistmdet .tietoihin;
- . fcnittnnrlin Ja vapaaseen rakennns.
työhön. Ulkomailta Neuvostoliitos­sa
Imyneitä, vieraita ilunetyttää
esimericiksi se, ettär^yksistään Mos­kovan
korkeakouluissa on oppilaita
enemmän kuin Englannissa ja
Ranskassa yhteensä.
"Neuvostoliitossa ollessam'. sanoi
Yhdysvaltojen nuorison valtuuskun­nan
jasen; "mina sain sellaisen kasi-tylcsen
neuvostonuorisosta. etta se on
maailman onnellisin nuoriso. Mma
sain sellaisen käsityksen, etta Neu­vostoliitossa
on nuorisolla rodasta ja
kansallisuudesta riippumatta kaikk;
oikeudet, että sille annetaan apua ja
tukea opiskelun aikana, ettei sillä ole
pelkoa tulevaisuutensa suhteen-'?:
laatiman nuorisovukon aikana
kalkkien .maiden monimiljoonainen
nuoriso toistaa' taasen - kuin valansa
sanat:"Rauhan voimat voittavat, E -
läköön rauha!" •
«TÄTJU
H Y Ö X Y I KVmSBis
Eräs mies tuU floiseUa tuniäjjK
karin luokse:
— Tulin kertomaan tejBe-gL
suuresti olen hyötynyt teidäa
tänne. ^
— Mutta tehän ette ole
laani?. "^«^
— E n olekaan. Mutta miima«ij
» ja häii'kuoli >-iiihe riikoDa.^
Q h&tieh perillisensä. •
oli
olen
. ^' HALtrSI TIETÄÄ
Pästiöri 'oli myöhään ylhääia |
1 misteii<sunnuniiisaamaansa.
soi j a kun pastori ehti sanoa
sa; kuului ^puhejtajesfa: n ? v
-^Halloj/.' Joef-Lälletäpäi "^55^
pari pulloa'Bourbonia paartejaai^j
ten."-. .
"Mitä nyt! Etkö smä tiedäpniffi«
pastorillesi?" torui pastori.
'Tosiaankin, pastori... Muttatji
ihmettä sinä hommaat Joen paila.
sa?"
egin työläiset
huonoimmin palkattuja
Yleisenä käsityksenä on aina ollut,
etta Quebec on Canadan liuonopalk-jcaism.
maakunta. Tama.pn vielaj^
totta),. muti^sMaz^tpba. < Ja 'eri]ioisestl
Juuri Wlnnipeg, tulee aivan .Quebeonii
tapahtuneen työn tuottävaisuuden l i - ivain kykenevää johtoa taisteluinnosr
saäntymlsen ja yH
kojeii,kasvun,,tiilee selväksi., että tjrö-.
Iäiset ov^t Yäaneet .huomattavasti ' i äp
' ' M i ^ .9ni^ynft ,tällai?eeij^ plfltiJaan?
työnantajain
hUonpuc^essa edellä 9ue%:ia. Taman i^ä^-Sumipft luokpktl p^alkatiuxiä a] I
V iiiQipegissa muuta^mi^^^ .;^"}f..V^r. sfe^laikan'sijmvdii.HUnto^^^^
alkaa
'ii'-, ^VA
^ .omrealissä. .
'•' iMujl^n Cahadan .tet^^uu^upygr,
•-kdhin,j4?iVke^ij^^ y^attuiia ^.oU
^Win2iipeg^. yi«iläÖn^ hu^
seroas5ä>: :Torpntpssa.oU kes^tikertai
nen viikkopaikka lokakuussa §54.14,
Hamiltonissa $55.90, Ft. William--
Port Arthur $57.13, Vancouverissa
$52.46. Vain Reginassa, ja Saska too­nissa
oli keskiarvoinen palkka alhai­sempi
kuin •Wlnnlpegissä. '
Nämä tosiasiat eivät osoita koko
totuutta. LaborGazette toteaa, että
keskinkertainen viikkopaikka Winni-peglssä
oli V . 1939 $24.29. Sen Jälkeen
elinkustannukset ovat nousseet 181.1
pisteeseen, inikäli hyväksymnae ;halli-tuksen
antamat niimerbt. Jo' tämän­kin
perusteellaVpitaisi kiesklhkertaissn
viikkopälkan pila yälilhtään $49.80,
miitta se qn kultenklh vain $45.93,
noin $3.00 dollaria yäfiemmän viikos­sa.
^Käytännössä se inerkitsee sita,
etta .todelliset . päikaT ' "VVinnipeg^ä
ovat alhaisemmat kiiiii vuonna 1939.
Ottaen huomioon l i vuoden aikana
.antajiin ,e^luslaj^^^^
; liitäen ^et^i^ji^ipU^^^^ i ^ ^ ^ ,"
:.U ^oi^eutt^- '^t:Ji\m,vepJ^
lasten" uriib yrittää saada edustuipirj
;keuden, on perustettu yhtiöunipitia
estämääii työläiiteh urilon-' rakehtäi^*
mistä ja alhaisen elintason paranta­mista.-^
Toinen-huomion arvoinen seikka ä -
siassa on* imioliike, Joka on huomat­tavassa
määrässä kasvanut kySymyk.
sessä olevana aikana. lUniolden Joh­tajisto,
vähemmistöä lukuunottamat­ta,
on esittänyt 'hukkuvan koiraii o-saa.
Tosiasiassa he ovat seuranneet
työnantajia ^vallitsevan kurjan tilan­teen
säilyttämiseksi \^ Winnipegissä
virheellisesti olettaen, että se estäisi
työttömyyttä, • ' s . ' - .
Kuitenkaan' ei •'oie^kottavaa, että
työläiset 'tulevat hyvin kauan tj^ty-mään
sellaiseen-- alhaiseen taloudelli­seen
asernaari: • ^innlpegln työläiset
ovat osoittaneet'-VvV 1919 yleislakolla
ja työttömien kamppailuilla 30-luvnn
nälkävuosina, että he ovat kykeneviä
käymään taistelua . H e tarvitsevat
tuksen sytyttämiseksi.
Tätä ipnostustactarvit^an juuri nyt,
kb ka • melkein Jiäikki uiUot aloittavat
ne ivottdut' ty&pantäljain' kanssa. K a ­tu:
auriu'QroIäiset, Joilla' o*n ^'tiintiiien
ty< vilkk^^-väatlvat nyti40.-tuiuiip iviik-ko
i, ilman että - viikkopaikka vähen­tyi
5i jä lisäksi 5 sentin tuntipalkkako-j-
o{usta. Kunnallistyolätset vaativat
40 tunnin työviikkoa j^t S^l.'^';tatp*i
jtii ta iMUJFffiiSlEäööa^
tdi suunnilleen .vastaisi;.i^inktistan-niffitea;
pbuwä£ j S J ^ i d e i i ^^
Työläisten keski­määräiset
ansio!
eri kaupungeissa
Ottawa.— Canadan tilastoUiieij tft.'
miston julkaisemien tietojen miluj
olivat työläisten keskimääräiset Tia.
koansiot viime lokak. 1 pnä auaj
hU(Hnatuimmissa . kaupungeissa' te;,
raavanlalset: ,
Samia'
Sudbury
Oshawa . . . . . . . . . . . . . . . . ..
St. Cathannes . . . . . . . . . . ..
Sault Ste. iMarie . . . . . . . . ..
Wmdsor . . . . . . . . . . . . ..
Niagara Palls . . . . . . . .—
Ft. William & Pt, Arthur
m
aa
• 6.1!
an
51SI
«a
57a
iti||tuj6a;j[is^.^§bi}^,^^
jiiiäta-.kääittäsät .'pakkiraslaitQstenri j a
[jra4tati^läi3t^Ä"'baSkän?eftttöit^
m köSfi^.. Jiyöä^
^^nlpegln työläisiä. '^^^^^^ ' " !
i i a l k k i edeilämainltut unlot yhdis­tävät
suuren määra^n^.työlälSiä.^ N^^
työläiset. Jos he toiyövat voittavansa
oikeutetut vaatimuksensa, tarvitsevat
korkeimman määrän yhteistoiminnal­lisuutta
ja milltanttlsuutta, sekä te­hokasta
Johtoa; Vastakkaisessa tapa­uksessa
he tulevat voittamaan hyvin
pienen osan vaatimuksistaan. Tämä
osoittaa, että tarvitaan välttämättö-mästl
rivijäsenlstön aktiivisuutta.
Työläisten itsensä on todella ponnis­tettava
tänä vuonna, voidakseen es­tää
huonot sopimukjset' joita heille
tyrkytetään.ja vain tällä tavalla voi­daan
tasoittaa tietä sille, että Win-rilpeg
voi nousta samalle tasolle kor­keamman
palkkatason omaavien teol­lisuuskeskusten
kanssa.
Jos unionistinen liike toimii yhte­näisesti
Wlhnlpegissä, tulee sillä «ole­maan
voimaa päämääriensä saastutta­miseen.'—
tWiUlam-Kashtan.
Hamilton . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . sjf
Petertjorough . . . . . 5 5 J 1
Toronto . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5ui
Sydney . 5 I M
Brantford v. 530
^lyäncouver • ; t.'... \ . - . . . ' . . 5ia
'-Tittei,'Rivers . . . ' . . . - . . . . . . .H
Edmonton .i.:;^ i......^.V<5MJ
London- i. .-......r;^.$oa
Montreal .......;V. 4
Victoria . . . . 49.«
Calgary «ij
B;iti^enet: .......... ttoj
ä^iFUBjp^ndvHle . . . . , , > ^ - Ä H
CaltTl^eston:;rv%>^v..-^ • . , i L Q
)Ottawä-(Hiill i - . L.;.....; .v. :;4JJ8
'm
Sajtot-Jphri.i-
Halif ax . . . . . ..
Sydäiiiaiitit tappavat
henkivakiiutetuista
yli 50 prosenttia
Sun Life Assurance Co. of Caiiado
vUme vuoden tbiraintakertomuksesa
todetaan, että "yli 50 prosenttia n-kuutuskir|
amme omaajien kedrai!'
dessa tapahtuvista kuolemista j(*toi
sydäntaudeista. Yleensä ajateHaib
sydäntautien oleVan vanhan Iän tau­tia.
Mutta se on myöskin tauti, miö
tappaa ja_ saattaa herpaannuttaa
hanslttain-. Japslä ja kymmeniä fct
hansia nuoria jä keski-lkäisiä. 1851^
tiede' ei mahdollisesti pysty kobia
poistamaan sydäntautia läkkäida
keskuudesta. mutta ajanoloon pftäS
olla mahdollista ehkäistä sen äifcie
taihat taioiemät nuorten miMteo J»
naisten keskuudessa", sanotaan asla»
koskevassa lausunnossa.
iaajlla pohjalla vissiä proj^k-"
tia bakteriologisen, kemikaalien . . . ja muiden alojen sodankäjTinis-ta"
(C. P.) •
Tällaiset tunnetut tosiasiat — yhdistettynä siihen, että amerik­kalaiset
ovat sotimassii korealaisia vastaan 6,000 mailin päässä^mien
rajojensii ulkopuolella, saattavat Vhdysvaitain valtiosihteerin ja YK:n
pääsihteeri Tryj,'\e Lien "viattomuusprotestit" ko\-in ontoiksi. Sitä­paitsi,
valtiosihteeri .\chesonilla ja pääsihteeri Trygve Liella on kaik­ki
mahdolHsuudct järjestää asiat niin. ettei heitä voida syyttää tau-dinbasillicn
Icviitäniisrikokseen syyllist\-misestä — he voivat vetää
sotajoukkon.<y Koreasta ja jättää Korean korealaisille.. Ja niin
kauan kuin he erinäisten verukkeiden varjossa kieltäytj-vät tästä. ^ -
miskunnan enemmistö on taipuvainen uskomaan, että hevoivat syyl­listyä
baktcriolo^seenkin kodankäj-ntiin — varsinkin kun heidän
' johtavat kenraalina ja politlikkonsa ovat avoimesti puhuneet nirn.
atomiaseen käytöstä Koreassa.
Salaisuus ei ole kenellekään, että
niin Suomen poroporvari. kuin "oi-
*® kea'' tannerilainen sosialidemokraat­tikin
katsoo kaiken mikä tulee Tru-manln
valtakunnasta hyväksi, vaik­kapa
se sitten olisi kunnon! tavaran
sijasta lähetettyä^ autoromua.
/•'iCun n»'öskln tiedäinme, etta SUo-
"rrtcn TUL':n Johto lii^äihpaan ker­taan
suoijitetug /Jlpulidis^ ja
RftperiJäsehleit^'-äto(Mtyjben jälkeen
on miljoonak*k<rallilksesta syytettyjen
Wuckko-k{nnp,'^opla n käsissä, kop­lan
Joka ön' lujasti iinjolttunut uutta
sotaa yäHep vtapa^tiJivän aseistautu­misen
itnj alle, 'tuntuL-äskettöin TUL: -
lehdeltä lvikemamme obTnpialalsia
jäÄkiekko-otteIuita'ikO£keva Juttu vä­hän
kuin "maanpetokselliselta".
Mainitussa jutussa annetaan sellai­nen
lievemmin sanoen "kommunisti­selta"
haiskahtava käsitys, että US:n
jä^äC^iekiojoukkue sai hopeaa puljim
konsteilla ja aivan ansiotta. ;
Asla näet oli niin. että Jos Canadan
Joukkue, joka voitti kalkki muut vas­tustajansa,
olisi voittanut cnyöskm
USA:n Jouldsueen, olisi USA piidon-nut
neljännelle tilalle, pois mitaleilta.
Mutta ihmee&sl kalkille, Canada
pelxisi tasan USA:n kanssa ja hopea
tuli "isäntämaalle". Kultaa el oUut
maihdolllsims: tlpaiittäa,' vaikkaCv.
nacbn ^öckkue olisi painunut polvU-leen
•jänkkien eteen.
iTJSArn Joukkueen ruman ja epä-urheilijamaiseii
ipelin tuomitsemiseen
lisäksi alettiin Norjassa ja mtiualla
Euroopassa puhua nuljun konsteilla
saadusta hopeasta. Siitä kertooTtJL-lehdessä.
Pedro .seuraavalla tavalla:
"Pääsikö US.V sopapelillä ho­pealle?
-Se ei:ole perosteeton väite.
Matta ci .-myöskään varmasti .tei-distettavissa-..;
Canada-VSA ottein
näyUi; ainakin allekirjoittaneeta
silmään.perin kummalliselta. Kyl-läliän
siin» kamppailussa kalmail-tiin
Ja •ionttolltiin tuomariakfii
vastaan, mntta täyttä todelllsnns-kuväa
ei ottein saanni. Ennen id-sojen
alkaa VSA-Ganada pelasi­vat
näytöaottelnn. Se oU somia
pelleilyä. ..Viime sunnnntaln tasa­peli
ci kyiiäluän peUeilyssä vetä­nyt
vertoja. näytösottehiUe. mntta
kovin tarvitsee ihmetellä, miksi
Canadan jnaalivahti päa5ti verk­koonsa
kalisi.- aivan naurettavaki
helppoa laoliaasta. Jotain silia
jntussa on mätää. USA näet tar­vitsi
tasapelin päästäkseen hope­alle
. . ? jSe oli ansaitsematon
konnia pannareilie . . . "
Eikö kuulostakin aivan epäamerik­kalaiselta.
joka:.Suomen sosdem. po­mojen
näkökannan mukaan on juuri
samaa kuiUÄiaiUorlkos ja on ainakin
tähän asti aiheuttanut jos ei nyt
liian Järjestöstä erottamista niin a i ­nakin
tehtävistä syrjään puskemisen.
Jäämme kuulostamaan mitä tuosta
tuleman piiää. Riittäneekö, kuliislen
takainen tukkapölly vai annetaanko
hänelle "ansaittu" lähtö raportteriri
virasta. ;
Tomen TUL-lehden juttu tuntui
myöskin eräässä suhteessa huvitta­valta.'
•
Tässä toisessa Jutussa kerrottiin
Kokkolassa pidetyistä naisten; pika-lulstelim
maallmaimiestaruuskilpal-lulsta,.
Jolta esim. Suomi-Seura el
katsonut uutislähetyksissään mainin­nan
arvoisiksi ollenkaan. . .
<Mutta ei Ihmekään, sillä: korjasi^
vafthah -venärllscti-'neitoset' ja-^uoret
rouvat iilin-kullähyMin^'hdpeänäcui Ja
tahtoa.
'•Mistä helkkarista — voisaobaa
Kiviperän Pekka selittää sen flioeo
— "Stalinhi verisen dikUtuiD*'
alaisina ikänsä eläneet, nällstjueet J»
kurjuudessa rypöneet neuvostooaaa
tyttäret ovat saaneet taitoa, voiBa»
ja voitontahtoa?
Sanoohan «jo -vanha sananlada
jättivät viune vttöiieii' maailmähmes-tarin
Eevi Huttusen ja Norjan ylpej--
den Thorvaldsenin Jälkeensä.
A l n a ^ Suomi-Seura- näyttää pitä­vän
sopimattomana- mainita mitään
sellaisesta, nussä lieuvostolllttolalset'
osolttaiituvat muita pareacmiksL E i -
kähän se sovikaan oikeaan 'amerikka­laiseen
suuntaukseen.
Mutta"" sUtä toisesta TUL-lehden
jutustahan oli määrä puliua.
Slhiä kerrottUn:
"LIdIa Selihova. joka lopnksi
käytyään kovan kamppailun Ma­ria
Anikanovan Icanssa — voitti
mestamnden, ansaitsi sen. Hän
oli erittäin tyylikkäästi kUlävä
Tohnalaistelija, Jonka eleissä oli
runsaasti voitontahtoa Ja voimaa.
JälUmmäindi määritelimt nraotcn
pätee kaikkiin renäläJslin nähden,
4otkä olivat pohjobiä kilpalusa-riaan
haomattavasfi voimaUcaam-pla.
Niin taitoa, voimaa Ja vnitAu-että
pakolla metsään ajettu kda «
oravaa hauku. Kuinka sitten «1 täsd
tapauksessa?-
Koskaan emme myöskään ole ka»-
lut, e t t ä vankUelrelltä tuodut ini«i^^
enemiföä kuin:'naisetkaan ollsi^
•pystjTiect' tekeriiään huIpputaHds»
'missään-urheilussa;
y ; ' V a i / / Ä l e « i ö , . kukaan, että es»-
ne luurangot, jotka Suomessa 131*-
1919 ja vielä Jälkeenkin päin.
vät piikkilankojen takaa vapairtaa
oUsly;at ;pystyneet; voittamaan, nncj
•maäflmaii valibufheUiJat kisak^tj»-
'* Tuäklhpalcakäan niin arvtfee! _
Submen • väikolsten vanai^J*
vapautuneita, enempää kuin n a » ^
frankolaisten, Chiangln, SynjB^
Rheenym. leireiltä päässeitä d ^
nosta voitontahto piinaajainsaj^
nlan nostattamiseksi, eikä m75»*^
kestä uolvet enempää kiiln muntJuia
kuivettuneet jäsenet. «i
Näin ollen ei järkevä ihaunci ^
tulla muuhun kuin siihen taIcleeC|
että neuvostonuorisolla, tytöU^
pojilla, kaikilla neuvostomaan
slCi on jotakin seUaista jonk»
lesta* he ovat maailman kilpaken»^
kin innostuneita ja voltontahtoSs^
myöskin, että heidäk maaiisa tarJo^
Ja kykenee tarjoamaan poJiD«o^;
tyttärilleen scUaisen elämän, i * ^ * "
kec Heistä iroimiÄkalta- — KnttaO' ;