1965-12-16-02 |
Previous | 2 of 32 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 • . Torstaina, jouluk. 16 p. —
1 •• i •
T T A T l A TT O INDEPENDENT, LABOR OROAN
Y / \ J f ^ / \ U O FINNISH CANADIÄNS
i L I B E R l Y ) EstabllBhed Nov. 6, I9li'
EoiiOH W E K L U N D MAMÄÖkÄi € . ÖOlUti
, TELEPHONE: O F F I C E A N D EDITORIAU .674.4^e4'/^y^^
Publlshed thrice weekly: Tuesdays. Thuredays aod $&tut^b^ !^6i^l!w
Publishing Co. Limited. 100-102 Elm St. We5t, Sudhiiry,' OÖtjtf to. <?äb(»«
MaUing Address: Box 69
AdverUslng rates upon application, translation f^'0f;>chät86.
Authorized as second class maU by tbe PoatOHlce^Depaftment, Ottil»^
and ft)r payment of poetage In cash. - ,
" ' • H ^ CANADIAN LANGUAGE PRESS
T I L A U S H I N N A T : ,' -•; , , . ;> ;
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA.-ssa J $10.M,. 8 tt. «AS
3 k k . 2 ; 7 5 Suomessa: ark/,ipÄ.tl^^^^^^^^
Joulutervehdys
"Rauha maassa ja ihnvisillä hyvä tahto'!", on 'se 'jöUl^uti
tunnus, jonka jokainei) maailmönkatfionvuksesta' ja yHteto^
kunnallisesta vakaumuksesta tai uskontuimustuJöest^'rll^pu.--
matta voi hyväksyä. , '.•
Suuri onni koko ihmiskunnalle onfciii Juuri.siii», että t^^
täkin joulua voidaan yleisesti puhuen viettää rauhaij jouluna,
vaikka sotapilvet ovatkin nousseet korkealla iHJliitiiselle
taivaanrannalle ja vaikka Vietnamin sota vaatti sadoftfein
ihmisuhreja joka päivä ja on jo, pankaamme SfetÄiiä' Jouluna
merkille, ainakin ilmapommituksen tiimoilta sivuuttanut
Korean sodan rajuuden ja laajuuden sekä yhdyjByaltJBlaif-ten
pommituskoneiden että niiden kuolemanlastienmääi^ässä.
Joulu on juhlista jaloin, sanotaan, Sen jaloudeh perui>
tana on pitkän pimeän vaihtuminen piteneviin päivillä, .iet-vetullut
lepohetki arkisen aherruksen lomaan, nautiiitp, jonka
vuosisataiset jouluperinteet ovat perhepiireissä synnyttäneet.
Joulua sanotaan myös valon juhlaksi. UskonJioIliSet'ihmiset
antavat sille vertauskuvallisen merkityksei^. Muut puhuvat
valon juhlasta siksi kun pimeä vuodenaika vaihtuu
valoisampaan. '•
Tämän vuoden jouluun sisältyy paljon valoa, kuten sanottu,
nimenomaan siksi kun uhkaamassa oleva uusi maajl-mansola
on saatu estetyksi ja kun rauhanvoimat ovat kautta
maailman edelleen voimistuneet ja kasvaneet.
Synkän varjon tälle joululle antaa kuitenkin Vietnamissa
käytävä julma sota sekä varustelukilpailun jatkuminen
mikä voi edelleen jännitää jousta, myrkyttää karisojehvfilisiä
suhteita ja aiheuttaa uusia vaarapesäkkeitä..
Kaiken tämän johdosta ihmiskunnan suuri enemmistö
katsoo huolestuneena tulevaisuuteen. Seismografien lailla nie
rekisteröimme kaiken, joka voisi johtaa poliittisen jännityksen
laskusuuntaan sillä ainoastaan rauhan säilyminen ja vakiinnuttaminen
takaa nykyisenä ydinvoima-aikakautena si-vistyslrauden
ja ehkä koko ihmiselämän jatkuvaisuuden. Kyr
symys ei ole vain meistä ja meidän sukupolvestamme vaan
myös vielä syntymättömistä sukupolvista ja koko ihmiskunr
nan tulevaisuudesta.
Siksi alussa lainaamamme vanha mutta silti ajanl<ohtai-nen
lause "rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto",-.ei:saisi
olla vain hurskas toivomus, ajattelemattomasi! ja tarkoituit-settomasti
virkattu sananparsi, vaan velvollisuudentunnetta
ja päämäärää tulkitseva kannanmäärittely. Sillä lauseella ei
tarkoiteta sitä. että rauha ja hyvä tahto vallitsisi vain' jossakin,
tai sitä, että rauhan ja hyväntahdon puheista huolimatta
voidaan pommittaa, haavoittaa ja tappaa heikompia
ihmisiä, kuten nyt tapahtuu Vietnamissa..Sen täytyy, tarkoittaa
sitä, että kaikki kansat, niin suuret kuin pienetkin, niin
voimakkaat kuin heikotkin, saavat elää niiden yhteiskuntä-rakentei.
sta, katsomuksista ja perinnäistavoista huolimatta
omaa vapaata elämäänsä minkään ulkopuolisen maan sekaantumatta
niiden asioihin. .
Rauha on kaunein sana ja sen tulisi hallita tietoisuuttamme
niin jouluna kuin vuoden kaikkina muinakin päivinä.
Joululla on oma tunnelmansa—ilon ja rentoutumisen
tunnelma; jossa huomispäivän huolet hetkeksi unhoitetaan.
Valitettavaa vain on, että läheskään kaikissa kodeissa ei voida
joulunakaan jättää huoUa ovien taakse. Me puolitamme
toivomme, että täkäläiset kansalaisemme yleensä ja crtkoii
sesti Vapauden lukijat voisivat viettää tätä joulua ilon ja
perheonnen ilmapiirissä.
Ilman muuta on selvää, että joulua seuraa taas anikära
arki, mikä vaatii palkkatyöläisiltä, farmareilta ja muilta pik-kueläjiltä
suuria ponnisteluja ei vain joulujuhlien laskujen
maksamiseksi vaan myös elämänmahdollisuuksien jatkaini-seksi
ia parantamiseksi.
Mutta nyt on kuitenkin muutaman päivän kuluttua joulu
ja me puolestamme toivotamme hyvää joulua jä rauhanomaisia
uutta vuotta kaikille kansalaisillemme. •
"Hämmästyttävä^Vesitys
Kuolemansa jälkeen maailmanlaajuista ymmäftämjrstä
osakseen saanut neuvostoliittolainen diplomajfttti,v lyfaxim
Litvinov, hänmiästytti aikoinaan Kansaiiiliitössa vitkavä^
jiään sanomalla, että asiasta puhumisen asemesta 'on'aijca
ryhtyä käytännöllisiin toimenpiteisiin "aseistariisUnnto' itbr
teuttamiseksi''. Moista julkeutta ei oltu siihen inentie^sä diplomaattipiireissä
esitetty, selittivät asiallisesti puhuen'sillciln
hämmästyneet suurlehtien toimittajat ja muut yleisen mielipiteen
muokkaajat.
Nyt on Pohjois-Vietnamin — oikeammin Vietnamin kan.
santasavaMan — 58-vuotias pääministeri Pham Van Dong
"hämmästyttänyt" osaltaan länsimaailman valtalehdistön
toimittajia sanomalla tunnetulle brittiläiselle sanomalehti-miehelle,
James Cameronille, että heidän "sotäpäämäärä-nään"
on vain yksi tavoite: "saada olla muilta rauhassa" ja
että Pohjois-Vietnamin hallitus kannattaa kaikkien ulkomaalaisten
asevoimien pois kuljettamista niin Pohjois- kuin Etelä-
Vietnamistakin; : , :
Osoitettuaan kuinka naurettava on Washingtonin väite,
että pieni ja taloudellisesti heikosti kehittynyt Vietnam on
muka ''uhkana'Vtai "vaaranä'Vmaailman johte^^ siiiirvaU
lalle; Yhdys valloille; pääministeri Pham Van Dong esjitti mr.
Cameronille Hanoissa suomansa haastattelutilaisuuden yhteydessä
Pohjois-Vietriamin tavoitteet mm. seuraavasti:
"Me taistelemme täysin ymmärrettävän ja selvän tavoitteen,
itsenäisyytemme puolesta, kuten asia määritellään y.
1{)54 allekirjoitetussa Geneven isopimuksessa.
"Te tiedätte yhtä hyvin kuin minäkln> että se sopimus
I I P T Ö N I H "VÄtrRAUHA"
• A n t e y ' F . Upton: "VÄLI-i^
2iglähtUaiB0)p^ hkdriantutkijan
^äiony-F. lJfU)nin''Vaiiräuha-teos
mjiälBA myrsl^yn! vesilasinsa. Siksi.
4tl ieöka^.- läaUja 6n välttänyt
Suomen poliittisella johdolla olle«;i
idlViaodi^n jälkeen vaUnnanmabdol-liB(
iuk^ia ja' seq teiueeH vyärlä ya-
M\6fji: i^ta-ärguiiientit Ov^t p8S-lii|
ttyni)e.{ huolto- ja elintar-vilbh)
r8>mj^k8ilri (esim. suurliihetti-
19ä:Artti|rl Lehtinen).
' Ku; i esitys käsittelee vain ns. vSli-nii^
ik idkfia^^^täUaisiUa vasta-^rgur
i^eotiBJIl/a .tiettyvQikeutuIisensa,
et^nkih intä JBhdetään slitS, että
lloskqvan.rtUilia ei millään lailla
mjiuitiinut valiiöUlsen j6htomme
aseiit^ita'. Neuvostoliittoon nähden.
VikiknttÄvät' Väärltt valinnat tapah-tiiiVatJcUltebkih.
paljon aikaiseih-mih;
mfh, 26^ Ja SO-luVuUa Ja krii-
: tilUÄlfflmin juuri suursodan aattona,
VjoUoin Neuvostoliitto tarjosi
Siidltten;'puolueettomuudelle • suur-valfatakliita:
Kielteinen sUbtautUmi
n ^ .iiäihin tarjoUkdHn oli käsittääk-seii^^
ratkaisevaa kaikelle myöhemmälle^
tapahtumiselle. Välirauhan
«ikänä oUiih tässä suhteessa myöhässä;
puhumattakaan siitä .ettei
Suomen poliittinen johto, missään
vaiheessa' pyrkinytkään todelliseen
puolueettomuuteen.
U^tonin teos valaisee välirauhan
tapahtumia ulkomaisen tarkkailijan,
siviilUsen kannalta Ja siinä tulevat
riisutuiksi Mannerheimin ja Hein^
richsin yksipuoliset väittämät, joita
vastaan: sotii ennenkaikkea saksalainen,
todistusaineisto, Halderin päiväkirja,
Buschenhagenin todistajalausunnot
jne. Aimo läksytyksen
Uptoft ; antaa kirjansa alkulehdillä,
i^ssä hän toteaa suomalaisten poliitikkojen
"lukutaidottomuuden" ulkopolitiikan
alalla. Suomessa ei ollut
tat>ana— Upton sanoo ~ vältellä
vapaasti ja julkisesti ulkopolitiikasta,
lehtien yleisön os,astoissa
SYNTYMÄPÄIVIÄ
Gunnar Gustafson, ;^18 Plains
Road. East, Burlington, Ontario
täyttää sunnuntaina, joulukuun 10
päivänä, 60 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutla-vain
onnentoivotuksiin.
käsiteltiin vain henkilökohtaista ja
paikallisia asioita radiossa"ei tietenkään"
ollut mitään keskusteluohjelmia.
tJlkopoliittisista tapahtumista
"tuskin koskaan keskusteltiin
jeduskunnan istunnoissa". Upton arvelee
tosin, että eduskunta oli tällaisiin
keskusteluihin myös "täysin
kykenemätön". Suomalaisia yleensä
vaivasi /'Suomi-keskeinen maailmankatsomus"
joka esti heitä .pysymästä
"maailmanpoliittisten tosiasioiden
tasolla".
Kustantajan järjestämässä haastattelutilaisuudessa
mr. Upton väiltäsi
nykyistä suomalaista ulkopoliittista
valveutuneisuutta ko$kevaan
kysymykseen, että taso on sodan jälkeen
huomattavasti muuttunut, kun
ns. Paasikiven linjasta on. muodostunut
koko kansan ja sen kaikkien
puolueiden linja. Mutta onko Suomen
hallituksen, eduskunnan ja
meidän tavallisten kansalaisten
maailma muuttunut muuten kuin
siinä, että olemme huomanneet Neu'
vostoliiton olemassaolon? Eikö meitä
vieläkin vaivaa Suomi-keskeinen
ajattelu, keskusteleeko eduskunta
entistä kummemmin, yleisön palstoista
puhumattakaan? Emmekö ole
sokeita monille yleismaailmallisille
kehitystendensseille, esim. kehitysmaakysymykselle
hamasta hallituksesta
alkaen?
Kuva, jonka mr. Upton hahmottaa
ns. suomalaisesta demokratiasta an-no
dazumal, ei ole mairitteleva:
eduskunta, presidentti (Kallio) ja
hallituksen enemmistö pelkkinä marionetteina
kuuluisan sisärenkaan
(Ryti, Mannerheim, Witting, Walden)
käsissä, joka todellisuudessa
päätti ja määräsi. Mannerheimin
legendaarinen "luoksepääsemättö-myys"
on johtanut englantilaista
kirjoittajaa harhaan, marskin asema
ja merkitys on ylimitoitettua samalla
kun tekijä aliarvioi A K S : n ym.
oikeistoesintymien vaikutusta ja sivuuttaa
marskinkin valloitusunel-mat...
.••
Välirauhan esihistorian selvittelyssä
e i ole löytynyt asianmukaista
sijaa Neuvostoliiton vuosina 1938 J a
1939 tekemille monille ehdotuksille.
Toisaalta tekijä toteaa, että
Neuvostoliiton Suomen-politiikan
takana olivat sen omat turvallisuusvaatimukset
sen pelätessä Suomen
luovuttavan alueensa hyökkääjälle
Puutteellisuuksistaan huolimatta
Uptonin tutkimus on virkistävä uu-delleenarviointiyritys,
vaikka .se ei
olekaan niin ansiokas ja "visionäärinen"
kuin amerikkalaisen prof.
Lundinin muutamia vuosia sitten i l mestynyt
teos Suomesta toisessa
maailmansodassa. — Se on melkein
yhtä hyvä. — Hilkka Ahmala.
RANSKAN VAALITULOS
El ITSESTÄÄN SELVÄ
Gallupit ennustavat de Gaullelle 46—54
proEenttia äänistä tänä sunnuntaina
• Pariisi. — Ranskan presidentinvaalien
viimeinen ratkaiseva
viiUut alkoi sunnuntaina, eikä kukaan
uskalla täUä hetkeUä varmasti
ennustaa voittajaa. Molemmat
toiselle kierrokselle selviytyneet
ehdokkat Charles de Gaulle
ja. Francois Mitterrand aloittivat
ioppoUrinsä lauantai-Utana pitä-millään
15 minuutin televisiopuheilla,
Joissa he esittivät objel-miuua
fauiskan 28 miljoonalle äii-nestiijälle.
-firfiiden mielipidetiedustelujen
mukaan de Gaulle johtaa selvästi
toisella Jcierroksella. Lontoolainen
Daily Telegraph selitti kuitenkin
sunnuntaina Ranskan hallituksen
käskystä toimitetun "salaisen" tie
dustelun osoittaneen, että de Gaulle-
saattaa hävitä ensi sunnunt,up
äänestyskierroksella. Lehden Pa
rilsinkirjeenvaihtajan mukaan vaih
tel^e presidentin kanntus 46:sta 54
prosenttiin niiden äänestäjien kes
kuudessa,' Jotka j o ovat ratkaisseet
kantansa. Tiedustelun toimitti sa<i
mä toimisto. Joka ensimmäisellä
kierroksella enhustidö.Gaullen ää
nlmääfän> ^44,6 pros.) kahden p r a
sentin tarkkuudella.,,
Lauantai-iitana I«