1965-12-16-25 |
Previous | 25 of 32 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ehmasein...
J; K a i j a n menestyminen ja hyvinvointi
oli entisinä aikoina alituise-c
a huolenaiheena ihmisten mielissä.
Vaikka karja oli Mikkelinpäi-yänä
onnellisesti saatu metsästä ko-
^ ^ i n , se ei ollut turvassa edes koti-navetassa.
Monenlaiset pahat henget
olivat kammottavina peikkoina
vaanimassa karjaonnea. Jo kesällä
oli isäntä erottanut lammaskatrasta
villavuonan, mustan lampaan, jota
lyötettiin tavallista paremmin. Sen
kohtaloksi oli joutua Mikkelinpäivä-nä
pataan. Sadonkorjuun päättyessä
o l i aihetta juhlia: karja oli kotona
ja sato korjattu. Haltijat olivat
olleet suotuisia. Isäntäväki, samoin
k u i n paimenetkin ottivat osaa ilonp
i t o o n . Villa vuonasta valmistettu
keitto porisi padassa, oli vain muistettava,
ett^i luita keitettäessä rikottu
j a ettei keittqa l i i an aikaisin menty
maistelemaan. Aterialla emäntä
o l t i osan keitosta tuvassa ja karja-huoneessa
asustaville hengille mielessään
harras toivo, että nämä pitäisivät
huolen karjasta pimeän tal-
•veu äikaiifiif- •• -iv---^--^
Joulun aikaan lepäsivät metsät ja
pellot valkean lumipeitteen suojissa.
Talvi ankarine pakkasineen oli varsin
kolkko vieras, mutta elettjln kui-tenkin
toivossa sillä talven mentyä
tulisi jälleen uusi kevät j a k e s i.
Joulun kunniaksi o l i tupa koristettu
juhla-asuun. TakasSa räiskyi
iloinen valkea j a joulupöydässä oli
syötävää ja juotavaa. Joulu o l i saa-punut
ja muuttanut arjen juhlaksi.
Tuomaanpäivästä alkoi joulurauha!
"Tuomaasta housut naulaan, alkaa
joulurauha". Kai^jan menestystä
silmälläpitäen ei sopinut enää tehdä
mitään töitä. Rukit oli nostettu
nurkkaan ja housut naulaan! Jos
•.:»ku erehtyi vaikkapa kehräämään,
silloin karhu kesällä raateli karjan.
Jotta lehmien jalat pysyisivät terveinä,
joulurauhan aikana ei sopinut
pilkkoa edes.puita. '
Joulupöydällä loistivat kynttilät
ja pöytään tuotiin siiUri joululeipä,
missä tähkät seisoivat pystyssä. Joululeipä
ei kuitenkaan ollut tarkoitettu
syötäväksi, vään se säästettiin kevääseen
ja osa syötettiin ensimmäisenä
karjan yloslaskupStvtaS painie-n
i l l e ja karjalle säkä loput ensim-inäiseii&--
totilropäivflQi° kylviJOile '^fer
hevoselle.
: Kun väki oli jouluaterialla, piti
emäntä vasemman käden kainalossa
Hauskaa Joulua ja Onnekasta Uutta Vuotta!
toivoo
BRUNO'S SERVICE STÄTION
Gör. Albert & Thompson St. Sault Ste. Marie, Ont.
ILOISTA JOULUA JA
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA
toivottaa
FÄSHION SHOP
SUOMALAINEN PALVELUSKUNTA
555 Queen Street East Sault Ste. Marie, Ont.
lcivänpalasta;-uskottiin, että karja
näin saapuisi kesällä komhnelluksit:
ta'kotiin. Palvelusväki riensi navettaan
viemääs ruokaa, eläimille, joita
jouluna kestittiin erikoisen hyvin.
Navetassa ja tallissa paloivat kynttilät,
valon juhlan tuntua haluttiin
tuoda eläimillekin. Sille joka ensimmäisenä
ehti navetasta tupaan,
oli isäntä jo valmiina ojentamassa
ryyppyä. Tämä kilpajuoksu tuvan
ja navetan välillä toistui useita kertoja,
j a isäntä mietti mitä hyvää tuleva
vuosi toisi tullessaan. Karjaonnen
säilymiseksi ei navettaan joulunakaan
ollut sivullisilla asiaa, ei
edes naapureilla, sillä kehenkään ei
voinut luottaa. Valkealla l i i d u l l a ja
tervalla p i i r r e t t i in navetan ja tallin
oviin suojelevia merkkejä ja luettiin
rukouksia.
Karjan j a hevosonnen varastamista
tapahtui usein. Tehtiin kaikki
voitava, ettei eläinten onni mennyt
vääryyden kautta naapurille. Hevos-onni
voitiin varastaa vaikka kirkko-mäellä.
Kun otti vain tukon vieraan
hevosen edessä olevasta heinä-kasasta
j a syötti omalle pollelle, sai
hevosonnen siirtymään omaan tal-l
i i n . -
Joulusaunan jälkeen otettiin vastat
talteen ja piillä kylvetettiin kaikki
talon lehmät. Sitten vastat r i pustettiin
,aiidanseipääseen talon
edustalle suojelemaan karjaa. Näin
estettiin pahoja voimia tekemästä
pilauksiaan navetassa ja tallissa..
Erään katjatavan mukaan nyhti
emäntä lehmiensä kyljestä karvoja
ja sotki ne taikinaan. Tähän taikaan
joutuivat karjakotkin osallistumaan,
sillä: heistä osittain riippui
karjan hyvinvointi.. Jouluyönä seisoivat
karjakot, selin navetan oven
^essä j a nauttivat pieniä murusia
tästä emännän taikinasta. Jos käteen
8attunees|a;^iUnapa^ nähtiin
karvx>ja^ karjakko sai kasvatetta-vakseen
suuren karjan. Jos taikinassa
ei näkynyt yhtään karvaa, se
tiesi onnettomalle maistajalle köyhää
karjaa.
Eikä emäntä jättänyt leipomisiaan
vielä tähän^ vaan nyhtäisi tukon o-masta
tukastaan j a pisti hiukset taikinaan.
Kakku pantiin, puoleksi.
Toinen puoli syötettiin lehmille jouluna
j a toinen puoli säästettiin kevääksi
karjan uloslaskupäivänä syötettäväksi.
Isäntäväen nauttiessa väkevää kaljaa
ja viinaa saivat elikot niistäkin
talon tuotteista osansa^ Hevosmiehet
kostuttivat kauroja oluella, tai
toisinaan kaatoivat väkeviä suoraan
hevosen suuhun. Olihan kirkkomatka
edessä, ja mikäpä sen mukavampaa
kuin saada hevonen juoksemaan.
Kun isäntä saapui tallista
tupaan hän polki lattiaa, hyppi ja
hirnui k u i n nuori orhi. Näin menetellen
uskottiin hevosten pysyvän
yhtä uljaina.
Eläimiä sai juottaa vain jouluyönä
ja vasta seuraavan kerran Tapanina.
Joulupäivänä niitä ei saanut
lainkaan juottaa, koska siten säilyi
onni navetan ja t a l l in sisällä.
Tapanina mlesvä|i kokoontui talliin
viettämään varain erikoislaatuisia
tallijuhlJa, joihin naisväki ei
päässyt mukaan. Tallijuhlissa syötiin
varta vasten leivottua leipää
"tahvanaskakkaraa" ja "tahvanas-paistia"
sekä juotiin runsaasti väkeviä.
Merkillistä oli, että l i i k a ruoka
piti jättäb talliin-, sitä ei missään
tapauksessa saanut tuoda tupaan.
Samoin oli juomien laita. Liiat viinat
ja oluet viskattiin päin hevosten
silmiä. Tallijuhlien tarkoituksena
oli lepytellä haltijoita, jotta hevos-onni
säilyisi.
Tapaninaamuna saapui tupaan o-mituinen
ratsastaja hevosensa selässä
istuen. "Onko Tphvana kotona"
kysyttiin. Isäntä vastasi myöntävästi
ja kiirehti tarjoamaan ratsastajalle
ja hevoselle ryyppyä. Ratsastaja
kiersi tuvan kolmasti j a ohjasi
ratsunsa pöydän eteen, missä kauravakka
odotti. Hevofeen syödessä istui
tämä outo ratsumies koko ajan
hevosen selässä ja vasta sitten, kun
hevonen oli syönyt vei sen talliin.
. Satotoiveet, karjan tuottavuus olivat
asioita joista ihmisten elämä
riippuisi. Ei efles joulurauha pystynyt
poistamaan näitä huolia mielestä.
Siksi koetettiin.erilaisin tai-kakeinoin''
Saada onni pysymään o-man
talon suojissa j a karkolttaa paha
kauas pois kotinurkista.
K . Vallila,-.
Olisiko noin ^ v ä s ti
Miami, Florida. 1- Muuan ha^n-maslääketl^
teeii'. aMantuntija väittää,
että tärkein s y y hampaiden
huononemiseen .oq suuteleminen
Äskettäiset tutkifiukset ovat nimittäin
osoittaneet, että hammasmätä
on tarttuva tauti; T r i Doran Z i n -
ner, joka selosti tiHkimustensa tuloksia,
sanoi: "Tämä ei lopeta suutelemista,
mutta tulokset osoittavat,
että olemme edistyneet hammasmädän
torjunnassa". Hän jatkoi, ettei
sokeri sinänsä aiheuta hampaiden
mätänemistä, vaan bakteerit, jotka
viihtyvät sokerissa.
Christmas Issue - Section IV -- Joiflunumero -
Torstaina, jouluk. 16 p, Thursday, Dee. 16, 1965
Maratonilla alitetaan kahden tunnin raja
Sörensenium —
uusi mineraali
Moskova, r - Neuvostoliittolaiset
geologit Jevgeni Samjonov ja Vladimir
Gcrasimovski; jotka tanskalaisten
virkaveljiensä kutsusta osallistuivat
näitten järjestämään tutki-musretkecn
Gröönlantiin viime kesänä,
löysivät sieltä uuden mineraalin,
joka on ristitty Sörenseniitiksi.
retkikunnan johtajan Kööpenhaminan
yliopiston professorin Henning
Sörensenin kunniaksi.
Sören.seniitti muodostuu värittömästä
j a kalpean ruusunpuncrtavis-ta
kristalleista ja muistuttaa lumihiutaletta.
Se on ensimmäinen tunnettu
luonnonvarainen kristalliyh-tymä,
jossa yhtyvät berylliumin ja
tinan atomit.
Helsinki. — Aktiivikautenaan
Paavo Nurmi oli vaikeasti haastateltava.
Parhaassakin tapauksessa
kysymyksiin tuli vastaukseksi lyhyt
myrahdus. Myöhemminkin sama vaiteliaisuus
on ollut entiselle juosija-suuruudelle
ominaista. Näin ollen
on suorastaan ihmeteltävä, että hän
on antanut- haastattelun eestiläiselle
"Spordllehflle". Ja mikä on vieläkin
ihtneleltävämpää, Paavo Nurmi
on psoiltanut haastattelun syntyvaiheissa
jopa oma'peräislä aktiivi
suulta, jotjkalaista häneltä ei ole
totuttu aikaisemmin näkemään.
"Hiljaisen suuren suomalaisen" ja
haastattelijan välillä kehittyi mm.
seuraavanlainen, sananvaihto:
C L A R K E URANSA H U I P U L LA
Haastattelija: Sen jälkeen, kun
Te päätitte aktiivikaulenne, juoksuradoille
on ilmestynyt moniaita ensiluokkaisia
pitkänmatkan juoksijoita.
Ketä heistä pidätte kaikkein
merkittävimpänä?
Paavo'Nurmi:Jaa'a, heitä on oll
u t paljon ja jokainen heistä on
jättänyt oman jälkensä. Jos pitäisi
valita yksi ainoa, niin nimeäisin
Ronald Clarken. Samassa yhteydessä
ci kuitenkaan saa unohtaa erästä
toista nimeä — Herbert Elliottia.
Haastattelija: Mitä sanoisitte Ronald
Clarkesta? Voiko häneltä vielä
odottaa uusia ennätyksiä ja uusia
suurtuloksia? Olette kai nähneet
afrikkalaisen Keinon? Mitä ajattelette
hänestä.
Paavo Nurmi: Käsitykseni mukaisesti
Ronald Clarkelta ei enää voi
odottaa suurtuloksia, vaikka ilmeisesti
hänellä vielä siihen olisi mahdollisuuksiakin.
Mitä tulee Keinoon tai toisiin afrikkalaisiin,
niin uskon heidän me-nestykseensä.
He eivät ole vielä
saavuttaneet läheskään mahdolli-:
suuksiensa rajaa. Maailma tulee vie'
lä näkemään paljon afrikkalaisia
juoksuradoilla. Heitä ei vielä ole
hemmoteltu j a he ovat siksi työteliäitä.
L A H J A T VAIKO HARJOITUS?
Haa.stattelija; Mtkä Teidän käsityksenne
mukaisesti merkitsee pitkillä
matkoilla ratkaisevasti enemmän
lahjakkuus vaiko harjoitus?
Paavo Nurmi: Kysymykseen.ei ole
helppo vastata. Mutta yritän kuitenkin.
Käsitykseni mukaisesti näyttelee
asiassa merkittävää roolia kiintymys
alaa kohtaan, elävä harrastus
ja huolellinen valmentautuminen.
Luonnollisestikin urheilijan iyysil-lisillä
ominaisuuksilla on suuri
osuus, mutta kaikkien ratkaisevimpia
ne eivät ole.
; Abebe Bikila voitti kaksi olympiamaratonia.
Hän on suurenmoinen
urheilija. Kuitenkin keskipitkien ja
pitkien matkojen tuloksiin verrattuna
nykyiset maratontulokset ovat
heikkoja. Oletan, että Clarken lahjoilla
varustetun juoksijan pitäisi
pystyä selviytymään 42.195 m. pituisesta
matkasta kahdessa tunnissa
ja sen. allekin. Uskon, että maratonjuoksussa
alitetaan pian kahden tunnin
raja. .
HIILIMURSKAN TÄHDET
EIVÄT V O I T A MEKSIKOSSA
Haastattelija: Ennustaminen on
luonnollisesti vaikeata, mutta ehkä
vastaisitte sittenkin: Kuka voittaa
Meksikossa, v. 1968 5,000 j a 10,000
juoksut?
Paavo Nurmi: Kysymykseen ei
kukaan osaa vastata.''Meksikon pääkaupungissa
ovat olosuhteet niin
erikoiset, että sellaisia ei koskaan
aikaisemmin ole ollut olympiakisoissa.
Erityisesti olosuhteet ovat
vaikeat pitkillä matkoilla. Minulla
on tässä suhteessa hiukan kokemuksia
Los Angelesin olympiakisojen
ajalta V. 1932. Korkealla merenpinv
nasta olevalla kilpailupaikalla pitkänmatkan
juoksijan suurimpana
vastuksena on ilman loppuminen.
Näin ollen Meksikossa eivät voita
hiilimui-skan tähdet eivätkä huippukuntoonsa
nousseet urheilijat. Meksikossa:
on toiveita ainoastaan niillä,
jotka pystyvät parhaiten mukautumaan
ilmastollisiin olosuhteisiin.
SUOMALAISET PITÄVÄT
E-NEMMÄN PYÖRISTÄ
Haastattelija: Suomessa on aina
ollut hyviä pitkänmatkan juoksijoita.
Miten on nyt- Katsotteko Te j o i l lakin
suomalaisilla olevan menestymisen
mahdollisuuksia esim. tulevissa
EM-Kisoissa? ,
Paavo. Nurmi: Olen erittäin pahoillani,
kun en näe näköpiirissä
yhtään keskitason yläpuolella olevaa
suomalaista pitkien matkojen
juoksijaa. Suomalaisilla on nykyaikana
mieluummin pyörät alla.
Näin ollen heiltä puuttuu se kärsivällinen
mieli ja ha:{joitustahto,
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
Hauskaa joulua ja hyvää uutta vuotta
toivottaa
6ART0N'S FUNERAL HOME
165 Brock Street
Puhelin 3-1175
• Sault Ste. Marie, Ont.
HAUSKAA JOULUA JA
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA
toivottaa kaikille suomalaisille ystävilleen
ja asiakkailleen!
JAMES ST. HARDWARE AND
FURNITURE CO. LIMITED
PuheUn A L 3-1177
185 James Street Sault Ste. Marie. Ont.
Meiltä saatte Jcaikkia tarvitsemianne
Työkaluja, huonekaluja ja muuta
•KOKAH RD. HARDWARE & FURNITURE
QUEEN ST. FURNITURE & APPLIANCES
R, M. S. BUILDERS' sijPPLY LTD.
Hauskaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta
toivotamme kaikille suomalaisille asiakkaillemme!
'f CHEVROLET, OLDSMOBILE JA CADILLAC AUTOJA
CHEVROLET TROKEJA
775 Queen St. East Sault Ste. Marie, Ont.
HAUSKAA JOULUA JA
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA
toivottaa
DUBREUIL LUMBER CO. LIMITED
Rakennusmateriaalia, katto- ja vuoraustarpeita
rakentajille — rautatavaraa — öljymaaleja
Puhelin A L 3-3295
530 Cathcarl Street Sauli Ste. Marie, Ont.
ILOISTA JOULUA
JA HYVÄÄ
UUTTA VUOTTA
WATSON'S GLASS LTD.
MYYNTI JA HUOLTO
109 Queen St. East Sault Sle. Marie, Ont.
ILOISTA JOULUA
JA VALOISAA UUTTA VUOTTA
toivottaa
FISHMAN'S
MEN'S & BOYS' WEAR
Corner Gore & Albert St.
Sault Ste. Marie Ontario
• i i i '
11'1'
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, December 16, 1965 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1965-12-16 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus651216 |
Description
| Title | 1965-12-16-25 |
| OCR text | ehmasein... J; K a i j a n menestyminen ja hyvinvointi oli entisinä aikoina alituise-c a huolenaiheena ihmisten mielissä. Vaikka karja oli Mikkelinpäi-yänä onnellisesti saatu metsästä ko- ^ ^ i n , se ei ollut turvassa edes koti-navetassa. Monenlaiset pahat henget olivat kammottavina peikkoina vaanimassa karjaonnea. Jo kesällä oli isäntä erottanut lammaskatrasta villavuonan, mustan lampaan, jota lyötettiin tavallista paremmin. Sen kohtaloksi oli joutua Mikkelinpäivä-nä pataan. Sadonkorjuun päättyessä o l i aihetta juhlia: karja oli kotona ja sato korjattu. Haltijat olivat olleet suotuisia. Isäntäväki, samoin k u i n paimenetkin ottivat osaa ilonp i t o o n . Villa vuonasta valmistettu keitto porisi padassa, oli vain muistettava, ett^i luita keitettäessä rikottu j a ettei keittqa l i i an aikaisin menty maistelemaan. Aterialla emäntä o l t i osan keitosta tuvassa ja karja-huoneessa asustaville hengille mielessään harras toivo, että nämä pitäisivät huolen karjasta pimeän tal- •veu äikaiifiif- •• -iv---^--^ Joulun aikaan lepäsivät metsät ja pellot valkean lumipeitteen suojissa. Talvi ankarine pakkasineen oli varsin kolkko vieras, mutta elettjln kui-tenkin toivossa sillä talven mentyä tulisi jälleen uusi kevät j a k e s i. Joulun kunniaksi o l i tupa koristettu juhla-asuun. TakasSa räiskyi iloinen valkea j a joulupöydässä oli syötävää ja juotavaa. Joulu o l i saa-punut ja muuttanut arjen juhlaksi. Tuomaanpäivästä alkoi joulurauha! "Tuomaasta housut naulaan, alkaa joulurauha". Kai^jan menestystä silmälläpitäen ei sopinut enää tehdä mitään töitä. Rukit oli nostettu nurkkaan ja housut naulaan! Jos •.:»ku erehtyi vaikkapa kehräämään, silloin karhu kesällä raateli karjan. Jotta lehmien jalat pysyisivät terveinä, joulurauhan aikana ei sopinut pilkkoa edes.puita. ' Joulupöydällä loistivat kynttilät ja pöytään tuotiin siiUri joululeipä, missä tähkät seisoivat pystyssä. Joululeipä ei kuitenkaan ollut tarkoitettu syötäväksi, vään se säästettiin kevääseen ja osa syötettiin ensimmäisenä karjan yloslaskupStvtaS painie-n i l l e ja karjalle säkä loput ensim-inäiseii&-- totilropäivflQi° kylviJOile '^fer hevoselle. : Kun väki oli jouluaterialla, piti emäntä vasemman käden kainalossa Hauskaa Joulua ja Onnekasta Uutta Vuotta! toivoo BRUNO'S SERVICE STÄTION Gör. Albert & Thompson St. Sault Ste. Marie, Ont. ILOISTA JOULUA JA HYVÄÄ UUTTA VUOTTA toivottaa FÄSHION SHOP SUOMALAINEN PALVELUSKUNTA 555 Queen Street East Sault Ste. Marie, Ont. lcivänpalasta;-uskottiin, että karja näin saapuisi kesällä komhnelluksit: ta'kotiin. Palvelusväki riensi navettaan viemääs ruokaa, eläimille, joita jouluna kestittiin erikoisen hyvin. Navetassa ja tallissa paloivat kynttilät, valon juhlan tuntua haluttiin tuoda eläimillekin. Sille joka ensimmäisenä ehti navetasta tupaan, oli isäntä jo valmiina ojentamassa ryyppyä. Tämä kilpajuoksu tuvan ja navetan välillä toistui useita kertoja, j a isäntä mietti mitä hyvää tuleva vuosi toisi tullessaan. Karjaonnen säilymiseksi ei navettaan joulunakaan ollut sivullisilla asiaa, ei edes naapureilla, sillä kehenkään ei voinut luottaa. Valkealla l i i d u l l a ja tervalla p i i r r e t t i in navetan ja tallin oviin suojelevia merkkejä ja luettiin rukouksia. Karjan j a hevosonnen varastamista tapahtui usein. Tehtiin kaikki voitava, ettei eläinten onni mennyt vääryyden kautta naapurille. Hevos-onni voitiin varastaa vaikka kirkko-mäellä. Kun otti vain tukon vieraan hevosen edessä olevasta heinä-kasasta j a syötti omalle pollelle, sai hevosonnen siirtymään omaan tal-l i i n . - Joulusaunan jälkeen otettiin vastat talteen ja piillä kylvetettiin kaikki talon lehmät. Sitten vastat r i pustettiin ,aiidanseipääseen talon edustalle suojelemaan karjaa. Näin estettiin pahoja voimia tekemästä pilauksiaan navetassa ja tallissa.. Erään katjatavan mukaan nyhti emäntä lehmiensä kyljestä karvoja ja sotki ne taikinaan. Tähän taikaan joutuivat karjakotkin osallistumaan, sillä: heistä osittain riippui karjan hyvinvointi.. Jouluyönä seisoivat karjakot, selin navetan oven ^essä j a nauttivat pieniä murusia tästä emännän taikinasta. Jos käteen 8attunees|a;^iUnapa^ nähtiin karvx>ja^ karjakko sai kasvatetta-vakseen suuren karjan. Jos taikinassa ei näkynyt yhtään karvaa, se tiesi onnettomalle maistajalle köyhää karjaa. Eikä emäntä jättänyt leipomisiaan vielä tähän^ vaan nyhtäisi tukon o-masta tukastaan j a pisti hiukset taikinaan. Kakku pantiin, puoleksi. Toinen puoli syötettiin lehmille jouluna j a toinen puoli säästettiin kevääksi karjan uloslaskupäivänä syötettäväksi. Isäntäväen nauttiessa väkevää kaljaa ja viinaa saivat elikot niistäkin talon tuotteista osansa^ Hevosmiehet kostuttivat kauroja oluella, tai toisinaan kaatoivat väkeviä suoraan hevosen suuhun. Olihan kirkkomatka edessä, ja mikäpä sen mukavampaa kuin saada hevonen juoksemaan. Kun isäntä saapui tallista tupaan hän polki lattiaa, hyppi ja hirnui k u i n nuori orhi. Näin menetellen uskottiin hevosten pysyvän yhtä uljaina. Eläimiä sai juottaa vain jouluyönä ja vasta seuraavan kerran Tapanina. Joulupäivänä niitä ei saanut lainkaan juottaa, koska siten säilyi onni navetan ja t a l l in sisällä. Tapanina mlesvä|i kokoontui talliin viettämään varain erikoislaatuisia tallijuhlJa, joihin naisväki ei päässyt mukaan. Tallijuhlissa syötiin varta vasten leivottua leipää "tahvanaskakkaraa" ja "tahvanas-paistia" sekä juotiin runsaasti väkeviä. Merkillistä oli, että l i i k a ruoka piti jättäb talliin-, sitä ei missään tapauksessa saanut tuoda tupaan. Samoin oli juomien laita. Liiat viinat ja oluet viskattiin päin hevosten silmiä. Tallijuhlien tarkoituksena oli lepytellä haltijoita, jotta hevos-onni säilyisi. Tapaninaamuna saapui tupaan o-mituinen ratsastaja hevosensa selässä istuen. "Onko Tphvana kotona" kysyttiin. Isäntä vastasi myöntävästi ja kiirehti tarjoamaan ratsastajalle ja hevoselle ryyppyä. Ratsastaja kiersi tuvan kolmasti j a ohjasi ratsunsa pöydän eteen, missä kauravakka odotti. Hevofeen syödessä istui tämä outo ratsumies koko ajan hevosen selässä ja vasta sitten, kun hevonen oli syönyt vei sen talliin. . Satotoiveet, karjan tuottavuus olivat asioita joista ihmisten elämä riippuisi. Ei efles joulurauha pystynyt poistamaan näitä huolia mielestä. Siksi koetettiin.erilaisin tai-kakeinoin'' Saada onni pysymään o-man talon suojissa j a karkolttaa paha kauas pois kotinurkista. K . Vallila,-. Olisiko noin ^ v ä s ti Miami, Florida. 1- Muuan ha^n-maslääketl^ teeii'. aMantuntija väittää, että tärkein s y y hampaiden huononemiseen .oq suuteleminen Äskettäiset tutkifiukset ovat nimittäin osoittaneet, että hammasmätä on tarttuva tauti; T r i Doran Z i n - ner, joka selosti tiHkimustensa tuloksia, sanoi: "Tämä ei lopeta suutelemista, mutta tulokset osoittavat, että olemme edistyneet hammasmädän torjunnassa". Hän jatkoi, ettei sokeri sinänsä aiheuta hampaiden mätänemistä, vaan bakteerit, jotka viihtyvät sokerissa. Christmas Issue - Section IV -- Joiflunumero - Torstaina, jouluk. 16 p, Thursday, Dee. 16, 1965 Maratonilla alitetaan kahden tunnin raja Sörensenium — uusi mineraali Moskova, r - Neuvostoliittolaiset geologit Jevgeni Samjonov ja Vladimir Gcrasimovski; jotka tanskalaisten virkaveljiensä kutsusta osallistuivat näitten järjestämään tutki-musretkecn Gröönlantiin viime kesänä, löysivät sieltä uuden mineraalin, joka on ristitty Sörenseniitiksi. retkikunnan johtajan Kööpenhaminan yliopiston professorin Henning Sörensenin kunniaksi. Sören.seniitti muodostuu värittömästä j a kalpean ruusunpuncrtavis-ta kristalleista ja muistuttaa lumihiutaletta. Se on ensimmäinen tunnettu luonnonvarainen kristalliyh-tymä, jossa yhtyvät berylliumin ja tinan atomit. Helsinki. — Aktiivikautenaan Paavo Nurmi oli vaikeasti haastateltava. Parhaassakin tapauksessa kysymyksiin tuli vastaukseksi lyhyt myrahdus. Myöhemminkin sama vaiteliaisuus on ollut entiselle juosija-suuruudelle ominaista. Näin ollen on suorastaan ihmeteltävä, että hän on antanut- haastattelun eestiläiselle "Spordllehflle". Ja mikä on vieläkin ihtneleltävämpää, Paavo Nurmi on psoiltanut haastattelun syntyvaiheissa jopa oma'peräislä aktiivi suulta, jotjkalaista häneltä ei ole totuttu aikaisemmin näkemään. "Hiljaisen suuren suomalaisen" ja haastattelijan välillä kehittyi mm. seuraavanlainen, sananvaihto: C L A R K E URANSA H U I P U L LA Haastattelija: Sen jälkeen, kun Te päätitte aktiivikaulenne, juoksuradoille on ilmestynyt moniaita ensiluokkaisia pitkänmatkan juoksijoita. Ketä heistä pidätte kaikkein merkittävimpänä? Paavo'Nurmi:Jaa'a, heitä on oll u t paljon ja jokainen heistä on jättänyt oman jälkensä. Jos pitäisi valita yksi ainoa, niin nimeäisin Ronald Clarken. Samassa yhteydessä ci kuitenkaan saa unohtaa erästä toista nimeä — Herbert Elliottia. Haastattelija: Mitä sanoisitte Ronald Clarkesta? Voiko häneltä vielä odottaa uusia ennätyksiä ja uusia suurtuloksia? Olette kai nähneet afrikkalaisen Keinon? Mitä ajattelette hänestä. Paavo Nurmi: Käsitykseni mukaisesti Ronald Clarkelta ei enää voi odottaa suurtuloksia, vaikka ilmeisesti hänellä vielä siihen olisi mahdollisuuksiakin. Mitä tulee Keinoon tai toisiin afrikkalaisiin, niin uskon heidän me-nestykseensä. He eivät ole vielä saavuttaneet läheskään mahdolli-: suuksiensa rajaa. Maailma tulee vie' lä näkemään paljon afrikkalaisia juoksuradoilla. Heitä ei vielä ole hemmoteltu j a he ovat siksi työteliäitä. L A H J A T VAIKO HARJOITUS? Haa.stattelija; Mtkä Teidän käsityksenne mukaisesti merkitsee pitkillä matkoilla ratkaisevasti enemmän lahjakkuus vaiko harjoitus? Paavo Nurmi: Kysymykseen.ei ole helppo vastata. Mutta yritän kuitenkin. Käsitykseni mukaisesti näyttelee asiassa merkittävää roolia kiintymys alaa kohtaan, elävä harrastus ja huolellinen valmentautuminen. Luonnollisestikin urheilijan iyysil-lisillä ominaisuuksilla on suuri osuus, mutta kaikkien ratkaisevimpia ne eivät ole. ; Abebe Bikila voitti kaksi olympiamaratonia. Hän on suurenmoinen urheilija. Kuitenkin keskipitkien ja pitkien matkojen tuloksiin verrattuna nykyiset maratontulokset ovat heikkoja. Oletan, että Clarken lahjoilla varustetun juoksijan pitäisi pystyä selviytymään 42.195 m. pituisesta matkasta kahdessa tunnissa ja sen. allekin. Uskon, että maratonjuoksussa alitetaan pian kahden tunnin raja. . HIILIMURSKAN TÄHDET EIVÄT V O I T A MEKSIKOSSA Haastattelija: Ennustaminen on luonnollisesti vaikeata, mutta ehkä vastaisitte sittenkin: Kuka voittaa Meksikossa, v. 1968 5,000 j a 10,000 juoksut? Paavo Nurmi: Kysymykseen ei kukaan osaa vastata.''Meksikon pääkaupungissa ovat olosuhteet niin erikoiset, että sellaisia ei koskaan aikaisemmin ole ollut olympiakisoissa. Erityisesti olosuhteet ovat vaikeat pitkillä matkoilla. Minulla on tässä suhteessa hiukan kokemuksia Los Angelesin olympiakisojen ajalta V. 1932. Korkealla merenpinv nasta olevalla kilpailupaikalla pitkänmatkan juoksijan suurimpana vastuksena on ilman loppuminen. Näin ollen Meksikossa eivät voita hiilimui-skan tähdet eivätkä huippukuntoonsa nousseet urheilijat. Meksikossa: on toiveita ainoastaan niillä, jotka pystyvät parhaiten mukautumaan ilmastollisiin olosuhteisiin. SUOMALAISET PITÄVÄT E-NEMMÄN PYÖRISTÄ Haastattelija: Suomessa on aina ollut hyviä pitkänmatkan juoksijoita. Miten on nyt- Katsotteko Te j o i l lakin suomalaisilla olevan menestymisen mahdollisuuksia esim. tulevissa EM-Kisoissa? , Paavo. Nurmi: Olen erittäin pahoillani, kun en näe näköpiirissä yhtään keskitason yläpuolella olevaa suomalaista pitkien matkojen juoksijaa. Suomalaisilla on nykyaikana mieluummin pyörät alla. Näin ollen heiltä puuttuu se kärsivällinen mieli ja ha:{joitustahto, (Jatkuu seuraavalla sivulla) Hauskaa joulua ja hyvää uutta vuotta toivottaa 6ART0N'S FUNERAL HOME 165 Brock Street Puhelin 3-1175 • Sault Ste. Marie, Ont. HAUSKAA JOULUA JA HYVÄÄ UUTTA VUOTTA toivottaa kaikille suomalaisille ystävilleen ja asiakkailleen! JAMES ST. HARDWARE AND FURNITURE CO. LIMITED PuheUn A L 3-1177 185 James Street Sault Ste. Marie. Ont. Meiltä saatte Jcaikkia tarvitsemianne Työkaluja, huonekaluja ja muuta •KOKAH RD. HARDWARE & FURNITURE QUEEN ST. FURNITURE & APPLIANCES R, M. S. BUILDERS' sijPPLY LTD. Hauskaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta toivotamme kaikille suomalaisille asiakkaillemme! 'f CHEVROLET, OLDSMOBILE JA CADILLAC AUTOJA CHEVROLET TROKEJA 775 Queen St. East Sault Ste. Marie, Ont. HAUSKAA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA toivottaa DUBREUIL LUMBER CO. LIMITED Rakennusmateriaalia, katto- ja vuoraustarpeita rakentajille — rautatavaraa — öljymaaleja Puhelin A L 3-3295 530 Cathcarl Street Sauli Ste. Marie, Ont. ILOISTA JOULUA JA HYVÄÄ UUTTA VUOTTA WATSON'S GLASS LTD. MYYNTI JA HUOLTO 109 Queen St. East Sault Sle. Marie, Ont. ILOISTA JOULUA JA VALOISAA UUTTA VUOTTA toivottaa FISHMAN'S MEN'S & BOYS' WEAR Corner Gore & Albert St. Sault Ste. Marie Ontario • i i i ' 11'1' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1965-12-16-25
