Vapaus, November 10, 1951

              Sivu 4 Lauantaina, marraskuun 10 p.w Saturday, Nov. }0,
S T E P H E N hEACOCKi
MUffMUSn
Lt/ HSUN-Kiinan
Gorki
SAoment.XV.EKLUyiD Kansikuva: JACK HYMANDER
HINTA $1.25
Juuri fltnestynyt Vapauden kustannuksen»
höystetty, mestarillisen
•«hieno kuvaus "Mariposan", pienen mutta silti"suuren"kaup-palan
elumasta.
Klrla on esikoinen alallaan; Se on ensimmäinen canada-laisen
kirjailijan Canadassa suomennettu ja kustannettu
kaunokirjallinen teos.
Hankkikaa itsellenne lama Canadan kuuluisim­man
hunioristln mestarillinen kuvaus sivistyksen
rajamaille rakennetun kauppalan ihmisten elä-män
vaiheista.
Saatavana Vapauden asfamiehiltä tai suoraan pääliikkeestä.
Vapaus Publishing Company Limited
iXLI^EN EnDOKKilANi%
Toronton kaupunginhallituksen
(Board of Control) Jäsenenä monien
vuosien ajan toiminut Steivart Smitli
on Jälleen nimitetty työväen ehdok-i(
aal(si samaan virkaan. Mr. 'Smitii on
kirjoittanut AFL:n Ja CCLin työ-väennenvostoille
kunnallisvaalien Joh.
dosta, keboittaen niitä toimimaan
työväen; ylitenäisyyden aikaansaami­seksi
Jouluk. 3 pnä pidettävissä To­ronton
kunnallisvaaleissa.
BOX 69 SUDBURY* ONT.
I
V
J O - * * - '
Tilatessanne paikkoja Ja pakettiasloissa
saatte parhaat tiedot asiamiehiltänune
SWEDISH AMERICAN UNE 1255 PlillUpsSqH Montreal 2. Que.
Union Bank Bnlldlnf, Calgary; Alta.
470 Main St.. VVinnipeg, Man.
1835 Halifax St, Besina, Sask.
Tukinkaataja ei
ole fyyiyväinen
IWA:n johtajiin
Jeiine Landinir^B.C. — Kesän kuu­muus
ja tulipalot ovat Jääneet men­neisyyteen.
Tulipalot riehuivat tääl­läkin
useita kuukausia, polttaen met­sässä
olleet koneet j a läjissä olleet
tukit. Nyt ovat koneet jo kuitenkin
korjattu Ja uusittu, sekä tuottavat
taas entistä enemmän dollareita y h ­tiöille.
Mutta niin ei ole laita unioon
nähden, saa toiminta näyttää hilje­nevän
Ja kokouksia on vain silloin
tällöin. Näyttää niinkuin se olisi va­joamassa
kapitalismin syleilyyn, jos
Alsbury saa olla l . W J i : n kapteenina.
Paljon muutoksia on unlossa t a ­pahtunut
entiseen nähden. S i l l o in kun
I.WA. oli mllitanttinen työläisiä kai­kessa
puolustava unio, eivät Järjestä­jät
tahtoneet saada ruokaa ja asuntoa
kämpUlä, mutta nyt kohtelevat her­rat
Järjestäjiä kuin suuria Iherroja,
Jotka taas ovat valmiit heitä vaikka
nuolemaan. Mitä on tapahtunut uniol-lemme
kun herrat siltä niin tykkää­vät?
Herrathan eivät pidä sellaisesta
unlosta, joka ajaa työläisten asioita.
Paljon on tosiaankin tapahtunut muu­toksia
IWA :ssa ja sen toiminnassa
muutaman vuoden aikana, niin että
monasti kuulee puheita, että ollako
vai eikö olla.
Joskus joutuu ajattelemaan, että
olisiko parempi että lahjoittaisimme
jäsenmaksudollarit rauhantyön edis­tämiseksi.
Nämä ajatukset on monen
vanhan unlon jäsenen mielessä. -Mei­dän
rivijäsenten on kuitenkin tehos­tettava
toimintaa sen puolesta,- että
voitaisiin pakoitta» union johto seu­raamaan
toiminnassaan jäsenten tah­toa
j a etuja, ja ellei niin tekemään
korjauksia Johdossa. — Logger.
KIrJ. ANDERS TYCHO
Lokakuun 19 pnä tuli kuluneeksi 15
vuotta suuren kiinalaisen runoilijan
Lu Hsunin kuolemasta. JLuKafeemme
seuraavassa tansklaisen kirjoittajan
Anders T>chon artikkelin, joka kertoo
liU Hsunin merkittävästä elämäntyös­tä
kansallisen K i i n a n kulttumin Ja
kirjallisuuden uudistamiseksi. — Suo­mennos
Helsingin Vapaa Sanan.
El vain L u Hsun, vaan melkein koko
nykyaikainen (kiinalainen kirjallisuus
on meillä tuntematon. Ne pienet va­likoimat
kiinalaista kirjallisuutta mitä
on saatavissa, eivät l a i i ^ a n ole ol^
keassa suhteessa siihen valtavaan
mielenkltotoon, mikä kaikkialla 'on
herännyt Kiinaa kohtaan. Ja Josta
osaltaan todistaa eurooppalaisten ja
ameriklkalaisten kirjailijain markki­noille
lähettänilen Kiina-aiheisten te­osten
menekki. iErään kiinalaisen k i r ­jailijan
kustantajat ovat sentään L i n
V. WMi Mn ojl perustajpassa Var
semnUstoläisten fciirJaiUJaln liittoa.
Joudtottain hänen taii^Iuto^
surmattiin. IcuD englantilalnenTpoUlsi
oli luovuttanut heidät T s i a x i g K a i -
shekille. Sadottain kirjailijoita k^
dutettilii kuoliaiksi vvankilolssa. Mut­ta
L u Hsun; e l antanut peloittäa i t ­seään;
Rohkeasti hän taisteli taan­tumusta
vastaan Jä osoitti; mistä u u -
. s i i u i i s i : ; , ; : : ' ^ v ' ; \ ; > •//•••^^S'-^-^^
''Vasta Lokakuun yaliankumouksen
Jälkeen tein itselleni selväksi, että
proletariaatti on uudeii yhteiskunnan
lupja. Nyt. olen Neuvostoliiton ole-^
massaolon j a sen suurten saavutusten
perustalla lujasti vakuuttunut siitä,
että, proletaarinen yhteiskunta pian
tulee todelliseksi. En epäUe sitä vä-hääkään."
: -f-^zy-:^ ^
Helm&uussa 1936, k u n K i i n a n p u ­nainen
armeija latasi K Jo­kea
kphti käydäkseen yastäfintaän j a ­panilaisia
vastaan, hän lähetti Jöu-
Jutangin. joka elää USA:ssa j a joka j.^ojjjg /viestin: " T e i s t ä riippuu, K i l ­on
erikoistunut kirjoittamaan niin
kuin amerikkalaisille j a eurooppalai­sille
kustantajille on mieluista.
on selvää, ettei tämä asiaintila ole
satunnainen. Syy siihen, että K i i n an
kh-jailijat en^ät ole löytäneet armoa
nykyisen yhteiskuntamme silmissä on
se, että he ovat kaikki L i n Ju-tangia
lukmmottamatta asettuneet ;palvele-maan
kansaansa'ja edisbykseliistä l i i ­kettä.
Näin on tehnyt myös suurin
heistä kaikista. L a Hsim. Hän on
sanonut its§: "Minun vakaumukseni
on, että runous ei ole vain- elämää
vartfen; sen on myös autettava teke­mään
elämä paremmaksi. Senvuoksl
minä otan aiheeni sairaan yhteis­kunnan
onnettomien ihmisten kesr
kuudesta. Helpottaakseni heidän kur­juuttaan
toivon että voista herättää
lukijassa seUaisia tunteita, jotka joh­taisivat
heidän kärsimystensä lievittä­miseen.''
Kuten niin monet mulit kirjailija-nfanet
L u H s u n ei ole taiteilijan to­dellinen
nimi. Hänen oikea nimensä
on Tshou Shu-jen, Ja liän syntyi v.
tl«ai Shoahsingin kylässä Tshekiangin
maakimnassa. Perheen päämiehet
olivat monen sukupolven ajan olleet
korkean keisarllUsen tutkinnon suo­rittaneita
miehiä, mutta L u Hsunin
isän kohdalla akateeminen oppiarvo
ei liittynytkään aineelliseen liyvln-volntiln.
K u n hän kuoli, ei vaimolle
nan Ja l)V">-skunnt'-Ti tfti^PYftlgn"s-" '
Lu Hsim oli (kulkenut/ kehitysten
edistysystävälllsestä kirjauijasta. jo­ka
uskoi asteettaiseen kehityksen k u l ­kuun,
vaimoutuneeksi vallankumouk­selliseksi.
Hänestä Oli tullut M a o Tse-,
tungin talstelutoverL Koko K i i n a su­ri
hänen kuolemaansa :I9 p^nä loka­kuuta
il936. Hänen jh^tajaiskulku-eensa
muodostui valtavlSmiaksi jouk-kotilaisuudefksi
mitä oiieihitetyssä
Shangihaissa oli nähty y l i k^momeneen
vuoteen.
Ne harvat länsieturooppalaiset Ja
amerikkalaiset Idrjoittajat, jotk% ovat
käsitelleet L u H s i m i n tuotantoa, p i ­tävät
'^Ah Q'a tarinaa" hänen pää­teoksenaan.
T&aiä. on kuitenkin totta
vain osittain. Kertomus Ah Q'sta
on Tse' yksityinen teos, joka herätti
eniten huomiota. Teos joka kuvaa
"pikku miestä", vaikutti (Kiinassa kuin
sähköisku, järsitä painetaan yhä u u -
deUeen: Sitä on täydellä syyllä ver­rattu
GogoUn novelliin "VUtta", Jo­ka
vuosisata aikaisemmin toi realis­min
venäläiseen kirjallisuuteen. Ei
ole muuten sattuma, että voimme
te(hdä sellaisen rinnastuksen, sillä L u
Hsun oppi paljon suurilta venäläisiltä
runoilijoUta; Seka klasillinen venä-läUien
että neuvostokirjallisuus ovat
antaneet nykyajan kiinalaiselle r u ­noudelle
ratkaisevia vaikutteita.
CiO ^ tOe ybliymaan
AFLin icanssii
iror rofk. — CIO:o pnaideottl
P^iillp Murray on tsstaasut ATOto
esitykseeo, joss» keboltetUJn CJO:ia
mtyoMn ^FL'Ma. ettd CZO Ueltflj*
tyy IcunQJasta.
Ylläoleva ilmoitus tOima CXO.'n
13. >uasikokdidEwUeNev Yorkissa; j
UUDELLEEN VALITTAVAKSI
Neliännen äänestysaloeen ^öväen
edustajana Toronton valinostosss mo.
nien; vuosien ajan toiminut Norman
Freed on nimitetty andelleenvaltnns.
miehen ehdokkaaksi samasta äänes­tysalueesta.
Mr. Freed on taistellaf
väsymättömästi työväen ja vähävä­kisten
etujen puolesta. valtuustossa.
830 mjoonaa kirjaa
painettiin NeuvostO'
liitossa V. 1950
Neuvostoliitosca viime vuonna kus­tannettujen
kirjojen yhteinen painos
(Mutta eUei "Äh Q 'n t a r i n a " ole L u
jäänyt mitään omaisuutta, ja vato ^ ^ ^ ^ pääteos, mikä se sitten on?
Tässä tapauksessa pätee vanha sanon-
^tapaV että on vaikea nähdä metsää
•puilta. Hänen merkitykseiisä on
Simms & Pickering
Vakuutuksia j a kilnteimistöjä
Klintelmlstolainoja ja bondeja
ZOFIneSt. N. Tlmmins. Ont.
PubeUn 112
5 A L
Barnes Drug Co.
— 3 KAUPPAA —
Sault Ste. Marie Ontario
RCA Victor Radioita
NyaMääkkeitä
Täydellinen varasto lääkkeitä.
Postitilaukset täytetään
huolellisesti.
Uusi englantilais-suomalainen
UUSr PAINOS HALOSEN ENGLANTILAIS-SUOMALAISESTA
S A N A K I R J A S T A
• Tämä sanakirja on entistä komeampi, sillä se on painettu pa­remmalle
paperille ja on sidottu parhaaseen vedenkestäviin koviin
kansiin.
© Siinä on samalla entinen käytännöllinen hakemisto. Se on
kooltaan 4x6 tuumaa, sisältäen 461 sivua.
Englanninkielen oppimiseen ja tuntemiseen mitä
käytännöllisin sanakirja.
HINTA 3.50
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED
i i i i i l • — B M — — M M M l B O X . ' 6 9 « .SUDBURY, ONTARK
ulkopuolisen avun turvin hän saattoi
lähettää poikansa laivastokoulu;m
Nankinglin, missä tämä opiskeli vv.
1900—'1901. Seuraavana vuonna häh
matkusti Tokioon, missä oleskeli, seit­semän
vuotta. Hän opiskeli lääke­tiedettä
j a mttyi näihin aikolhhi
Kwang Pu-seuraan, joka oli Mant-shu-
dynastiaa vastaan suuntautunut
vallankumouksellinen järjestö. V.
1909 hän palasi takaishi kotiinsa
Tshekiangin maakuntaan, missä t o l -
ml pari vuotta opettajana. Mantshu-dynastian
kukistuttua v. 1911 hän s i i r ­tyi
pääkaupunkiin Pekhigiln. Hänes­tä
tuli nopeasti tunnettu henkilö kau­pungin
kulttuurielämässä, hän sai pie­nen
viran opetusministeriössä j a esi­telmöi
kolmessa k a ^ u n g i n yliopistos­ta.
iSamaan aikaan hän toimitti paria
kirjallista aikakauslehteä ja käänsi
kiinankielelle joukon ulkomaisia teok­sia.
Ratkaisevaksi muodostlii var­sinkin
hänen toimintansa aikakaus­lehdessä
"Uusi Nuoriso". Juuri tämä
a&akauslehtl aloitti v. 1917 liikkeen,
jonka tarkoituksena oli panna vap-han
jäykistyneen kirjakielen wenlin
tilalle puhdas kansankieli pai hua.
Oli suureksi osaksi L u Hshunin ansio­ta,
että tämä liike vain muutamassa
vuodessa saavutti niin tavattoman
voiton. Ensimmäisiin kertomuksiin,
jotka LH Hsun julkaisi ' ^ u s l Nuorl-so'-
lehdessä, kuului "Lääke", joka s i ­sältyy
myös tanskaksi V. 1946 Jul-kalstutm
14 modernia kiinalaista no­vellia
sisältävään novellikokoelmaan.
Varsinaisen läpimurtonsa kirjailijana
hän suoritti kuitenkin 1921, jolloin
hänen teoksensa"Ah Q'n tarina'' i l -
mestjyi. Sitä seurasi kokonainen sar­ja
muita loistavia kertomuksia.
Lu Hsunin teokset olivat silloisille
vallanpitäjille kuin tikku silmään, e i ­kä
hänen asemaansa lieventänyt se.
että hän o l i eräs •vallankumouksellisen
(ylioppilasliikkeen johtomlehiä. Hän
menetti vh-kansa opetusministeriössä
ja lopulta hänen oli paettava Pe-khjglstä
välttääkseen pidätyksen.
Jonkun aikaa L u Hsun oleskeli
Kantonissa, mistä käsin vallanku­mouksellista
litkettjE Johdettiin 20-
luvun puolivälissä.. Näinä vuosina
Kuomlntang j a CKiinan kommunlstl-n
«n puolue työskentelivät vielä y h ­dessä.
Mutta kun Tshiang Kal-£hek
V. 1927 teki kuuluisan petoksensa Ja
surmautti tuhansia vallankumouksel­lisia,
täytyi L u (Hsimin etsiä turvaa
Shanghain kansainvälisestä korttelis­ta.
Täällä missä hän eU aUtulsen
\ihan alaisena, hän Jatkoi toimintaan­sa
ja hänestä tuli seuraavina vuosina
suurcnmiassa määrässä kuin koskaan
aikaisemmin K i i n a n kulttuurielämän
keskipiste. Hänen teoksensa Julistet-tihi
kieUetyksi kirjallisuudeksi, mutta
niitä ilmestyi jatktjvn.stl erilaisilla p e l -
tcnimimu V
on 830 miljoonaa kappaletta. Maassa
on y l i 300,000* kirjastoa, joista kansa­laiset
voivat lainata • kirjalilsuutta l u ­keakseen.
- Kansalaisten tulojen Jat­kuvasti'
lisänätyessä he (volvat myös
ostaa>ni3il8ta,> enmmän kirjoja; Niin­pä
esim.s(jaiaaseudun väestö osti; v.
1950 kirjallisuutta y l i 800 miljoonan
ruplan: arvosta. Huomattavin, osan
jmrit eivät kuulleet edes pfliansta-fcaan.
Ja Jonkin ajan kuluttaa oU
uusi pamausr Ja silloin sen IcuuUvat
naapurit Jo ihan selvästi. Oliko en­simmäinen
suutari vai oliko tarkoi­tuskin
keksiä atomipommi. Jtika ei
pamahda?
Koko. tuota bonunaa voisi pitää
henldsten pikkupoikien pamaus-Into*'
na: pränks dränks -vain!— ellei siinä
oUsi vakavammat asiat kysessä kuin
tuhmien poikien omat sormet, Mutta
atomipommit ovat ^ liian vaarallisia
aseita vastuuntuzmottomlen, henkis­ten
koltiaisten käsissä.
Ihmiskimnan pitäisi Järkiint^ä. ot­taa
pommit pois ja panna niiden
paukahtamista toivovat kasvatuslai­tokseen.
m SSualttibasta Britaa»iaaaT
nrjdmer 60*^^ ;
Toronto. ODUKO^ <
ffflwnrni,na i Lp..2 a.p.
Sunnuntaina 8 a.p..j ip.
NAISET:
Keddvilkkoaa Ja torBtaloa 3.121,
PBTjant^naja lauanSi.SJ
Pe»ferA.Vpsa,BJl
Barrister, Solicitor, Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
GE. 3392
1028 Danforth Ave.. Toroijj,
HALUATTEKO OSTAA TALON
TAI MYYDÄ OMANNE?
ANTAKAA MKDÄN AUTTAA; TEITÄ NÄISSÄ ASIOISSA i
ARTHUR H. KIVINEN
TORONTO REAL ESTATE BOARDIN JÄSEN
S3 Esgmre Drlve ' * Puhelin MO. 5464 Toronto 12. Ontaif» '
Neuvo6talliJtossa,->kustannetuista. Idr-jolsta;!
cjimuodQStaa kaunokirjallisuus.
kla2slilinen:;j*'nykyaikainen.
Nei}vostolil};|olainen'lukija etsii kau-nokirJalUsimdesta
sankareita. Jolta
hän voisi pitää esikuvinaan, aikakau­tensa
eturivin ihmisiä. "Tahtoisin,
että kaikki Jhmisemme olisivat Voro-paljevin-
kaltaisia", sanotaan eräässä
kirjeessä,'jossa puhutaan Pjotr Pav-knkon
kJrijasta "Onni". Pavlenkon
Voropajevissa l ruuanllllistuu erittäin
voimakkaasti neuvostoihmisen suuri
isänmaanrakkaus Ja luomistyön into.
Neuvostolittolaiset lukijat pohtivat
syvällisesti myös taiteellisia esitysta­poja,"
taidemuotaja, tyyliä, khrjailljan
kieltä yms., sillä he tahtovat nähdä
kotima'seen kulttuuriinsa liittyivät te­okset
todellisina taideteoksina. Liter-natumaja
Gazeta käsitteli viime kesä­nä
useita kirjailijan työhön lUttyvlä
probleemeja. Tällöin toimitus sai
myös lukijoilta satoja khrjeltä, joissa
lukijat — insinöörit J a opiskelijat,
opettajat j a työläiset, kolhoositalon-p
o j a t j a tiedemiehet esittävät mie­lipiteensä
pohdittavina oleista kysy­myksistä.
PYSÄYTTÄKÄÄ KYLMÄN '
AIHEUTTAMA YSKÄ
Pysäyttäkää se heti eurooppalaisiil
DIANA-TIPOILLA, eurooppalaisen resepti
mtikaan tehdyllä lääkkeellä, minkä jokainfi
henkilö kaikkiaUa Euroopassa on tiintem
vuosia ja jota on nyt myytävänä tuillepa
kallisessa rohdoskaupassanne.
I Muutam? tippa DIANAA otettuni jci
sokeripalassa tai kuumassa vedessä 4 kerb
päivässä, helpottaa heti KYLMÄN aihen
tamässa itsepintaisessa YSKÄSSÄ, naii
katarrissa, auttaa parantamaan kipeää kuri
kua, kylmää rinnasta, auttaa asthmassaj
henkitorven tulehduksessa, korvaldvuss
hammassäryssä ja on erikoisen hyvä kurkii
huuhteluaine. Sopii myöskin muihin tai
koituksiin taloudessa. Huomaatte, että «
rooppalaiset DIANA-TIPAT ovat löytänee
tiensä useihin koteihin kaikkialla Canadaä
erikoisen auttavana lääkkeenä talvella j
kesällä. Canadassa ei ole toista tämänka
taista lääkettä. Hinta $1.25.
paljon enemmän kuhi se sarja kerto­muksia,
joka airnlyl pääasiassa vuosi­na
191»—26. Hänen vaikutuksensa
tuntuu K i i n a n kulttuurielämän kai­k
i l l a aloilla. Hyvin suuren vaiku­tuksen
hän sai riiillä^lyhyiUä khrjol-tuksillaan.
Jotka on koottu 12 nitee­seen
yhteisenä nimenääivkirjoitxtksia
eri-alolltä. Näissä-pödcupaloissa^^hän-
'käsitteli loistavassa muodossa kaikkia
mahdollisia ky^rmyksiä 'Ja kohdisti
kritiikkinsä niitä voimia vastaan, jot­ka
jarruttivat K i h l a n kehitystä. Hän
taisteli sen puolesta, että K i U i a saisi
oppia parliaimman ulkomaisesta
kulttuurista.- j a liän Julisti terävä-näköisestl.
että neuvostokulttuuri oli
kalkkein edisbykselllshi kulttuuri j a
se. mistä KUnan olisi anmjiennettava
innoitusta. Sen vuoksi hän työsken­teli
vuosikausia kaikkia yrityksiä vas­taan,
jotka pyrkivät herättämään e-päluuloa:
Neuvostoliittoa kohtaan. Ja
hän teki väsymättömästi. Neuvosto­l
i i t on suuria saavutuksia tunnetuksi
omille maanmiehilleen.
Jos siis kysytään, mikä oli L u Hsu­nin
.päätyö, n i i n vastaus kutduu: E i
ainoakaan yksityinen kertomus tai
määrätty teos. n i i n merkittäviä kuin
neovatkhi. vaan koko hänen panok­sensa
K i i n a n kulttutirin kokoavana
keskipisteenä. ' X u Hsun oli k i i n a ­laisen
kulttuurivallafikmnouksen y l i ­päällikkö",
on Mao-Tsetung sanonut.
Lu Hsim ei ennättänyt nähdä sitä
kansan voittoa, jota hän o l i ennusta­nut.
Häntä pidetään sUti täydeUä
syyllä eräänän Uimden K i i n M i r a ­kentajista;
Ja tänä päivänä häntä
luetaan enemmän kuin koskaan a l -
•kaisemmin. Hänen kootut teoksensa.
Jotka käsittävät 10 miljoonaa sanaa,
on Julkaistu 20niteenä. Ja kirjapai­not
työskentelevät yötä päivää tyy-dä^
ttääkseen hänen kirjoitustensa k y -
syimän.
Hänen kuolemaansa 15 vuotispäi­vänä
häntä on muistettu y l i koko K i i ­nan.
Lukuisia muistotilaisuuksia on
Järjestetty eri puolilla maata, j a Pe­kingissä
on avattu juhlallisin muodoin
Lu TT«fM"'» museo siinä talossa, missä
hän asui Pekingin -vuosinaan. Kym­menien
miljoonien ihmisten osoitta­ma
kunnioitus L u H s u n i n muistolle
hänen kuolinpäivänään olisi Jo r i i t ­tävä
peruste muille kansoille tutus­tua
tämän x n l ^ e n elämäntyöhön Ja
teoksita.
Lu (Hsunia on verattu Maksim Gorr
k i i n . J a kuten Gorki tai M a r t in
Andersen Nexö L u (Hsunkaan ei ole
vain yhden kansan omaisuutta. Hän
kuuluu maailmankirjallisuuteen, kos­ka
ihftp**" kirjallisella työllään on s a ­nottavaa
koko ihmiskunnalle. Hänen
teoksensa löytävät tuskin koskaan
"Viimeiset viisV'
amerikkalainen
atomipommifilmi
Helsingin Vapaassa Sanassa kirjoit­ti
Magdalan amerikkalaisesta tllmis-r
tä "Viimeiset vilslV seuraavaa:
Adlonlssa ; paiihäillaan näytettävä
fllmi^^'Viimeiset Vllsl" oli pienoinen
järkytys. Se o n amerikaklainen f Ilmi
ja mahdollisesti se on tarkoitettu te­kemään
amerlkaklaisylelsön myötä­mieliseksi
sotavarusteluille, mutta sen
vaikutus on kuitenkin päinvastainen :
tähän-.mI61ettömyyteenkö amerikka­lainen'atomlpoöMnivimma
johtaa?
Filmissäi' näytetään atomipommin
putoaminani' savun takaa paljastuu
Lontoon,:Pariisin,^ Moskovan, Sofian,
New Yorkin tunnettuja rakennuksia
— j a senjälkeen. niin, mitä sitten?
Koko maailmasta ovat kuolleet kaik­ki
•rfoHlsefc'oHot hiiriä myöten, a i ­noastaan
jotakin haaskallnnut, jotka
ovat olleet k y l l in korkealla pommien
Sattumalta myös viisi Jj^maistä. joista
räjähtäessä, ovat säilyneet hengissä,
yksi on ollut röntgenhuoneessa, kak­si
pankkiholvissa, yksi pilvenpiirtäjän
huipulla Ja yksi Mount Everestin h u i ­pulla.
Koko Aasia, Tyynen meren
saaret, Amerikka — nämä alueet
Mount Everestin huipulla eloon jää­nyt
on nähnyt — on luurankokasojen
täyttämää. Filmhi pääaslaUinen s i ­sältö
on tämän eloon jääneen pienois-yhdyökunnan
i- elämän kuvaamista:
miten yksi heistä tuo perintönä r o ­tuvihan,
laiskuuden, ylimielisyyden,
ahneuden;; kokonaisuutenakin mie­lenkiintoinen
l i l m i.
Vaikka filmissä yliarvioidaan ato­mipommin
vaikutus, n i in herää Icat-sojassa
kuitenkin voimakas inhimil­linen
yhteenkuiiluvaisuus. tai parem­minkin
yhteenkuuluvaisuuden tunne
koko elimellisbä luontoa kohtaan. Ja
suuttumus'tämän tuhon aikaansaajia
kohtaan: tämä meidän on estettävä,
ja tässä, työssä on meistä jokaisen
oltava ehdottomasti mukana.
Samaan alkaai) maaliman lehdistö,
tietenkin suomalainen amerikkalais-lehdlstS^
mukana, toitottaa amerikka­laisten
atomipohun fkokellulsta j a vah­taa
korva kovana, kutiluuko Neuvosto­liitosta
paukahduksia. Koomillista
oli suuri, kohU amerilckalalsesta ato-mipommlpamauksesta.
josta edeS*naa-
Jöalutervehiykseme
Vapauden Joulunumeroon
joka ilmestyy
JOULUKUUN 18 P:NÄ
Tässä numerossa julkaistaan yksityisten ja järjestöjen sek
liikelaitosten joulu- ja uudenvuoden tervehdyksiä. .;
Tervehtikää ystäviänne, sukulaisianne ja tovereitanne tääll
ja Suomessa.
Halvin joukkotervehdys erikoisessa kehyksessä on $8.00]'
tavallisen yksityisen tervehdyksen hinta on 25 senttiä. :
Kaikki tervehdykset tulee olla lehden konttorissa joulukuu
3 päivään mennessä.
KERÄÄJÄN NIMI
PAIKKAKUNTA
KIRJOITTAKAA NIMENNE SELVÄSTI
NIMI S
tien kirjallisen hienostelijan yöpöy­dälle,
mutta ne löytävät tien luovaa
työtä tekevien ihmisten keäEuuteen
kaikkialla maailmassa. Hän on Ican-sahiv^
yisen tydväenllikkeen suuria r u ­noilijoita.
Ja sehän on suurinta mitä
runoilijasta voidaan meidän päivi­nämme
sanoa.
•, \-\ , ••• V •••••: - • \
/ . • ' • .