Vapaus, November 3, 1964

              Sivu 2
VAPAUS
Tiistaina, marrask. 3 p. — Tucsday, Nov. 3; 1964 Jj Jjjguj py{i||j
vakavia sanoja INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Establlshed Nov. 6. 1917
Editor: W Eklund Manager: E. Suksi
Telephone; Office 674-4264 — E d i t o r i a l 674-4265
Published thrice weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaut
Publishing Co. L t d . , 100-102 E l m St. West, Sudbury, Ontario, Canada
M a i l i n g address: Box 69
Advertislng ratas Upon application, translations free of charge.
Authorized as second class m a i l by th*^ Post Office Department, Ottawu,
and for payment of postage m cash.
YK-juhlassa
vMcmber of the GANADIANIlANGUAGEfPRESS 1
TIL.AUSHINN.AT
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. S4.75. US.^issa
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. $10.00 6 kk: $5.25
1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
Sudburyn "hätähuuto^'
. K u t e n on uiiMstiedoissa kerrolUi, SudbtitaeB kaupungin,
pormestarin muodoslaiiia crikoiskomilca esitti viime tors­taina
täällä Sudbury.ssa i.stuntoaan pitäneelle Onlarion maa-kuntahallitakselle
muistion, mikä on asiallisesti pul-iiien hä-l
ä h u u i o Sudburyn kaupungin veronmaksajain puolesta. . •
Mahdollisesti m e emme voi kaikissa yksityiskohdissa liit­tyä
viimeistä " i " " pilkkua tai " i " viivaa myöten tässä mui.>-
tiossa esitettyihin katsantokantoihin. Selvää myös on, että
t ä t ä muuten mainiota muistiota heikensi se. kun siinä oi esi­telty
dollareis.sa ja senteissä selvää vaatimusta, kuinka pal­jon
kaupungimme tarvitsee saada liitto- ja maakuntahalli­tuksen
kautta ilisäluloja veronmaksajain yiikno:'!u;iuksen
huojentamiseksi. Mutta sudburylaiset voivat mielihyvin liit­tyä
tässä muistiossa esitettyihin tosiasioihin ja vaai K . -nkä
yksilöinä että vapaiden kansalaisjärjeslöjensä ja kunnallis-hallintonsa
väiityksellä pikaista korjausta tilanteeseen. :
• Otettuaan vastaan kaupun.uin nuiistion. Ontarion päämi­nisteri
John Robarts kerrotaan .iuvaivneeir h a r k i t a iietikoh-taisesti
hallituksen erikoiskornit.ean muodoslamista Sudbur>'.n
tilanteen tutkimista vai-len. rMdottäköön nyt k i i i m i l ä . s t ä lu­pauksesta
ja samalla liuoiehdittaki.ion siitä., etta asjaa ei, hau-.
data "lutkimusportaaseen^'. sillä siinä vaaditaan t o d e l l a :,n;)-.
peitä ja päättäviä tekoja. Ei ole nimittäin pioni;i'.akään jär­j
e l l i s tä syytä, m i k s i kunta.^jonka kupeessa oiex- i s t a . 1 n e o n l a i -,
toksista viedään v u n . s i t t am y l i SlOO.OOO.UUd v u r j - t \\'vÄ\ Stree-tille
:samalla kun kuntamme talousasema v o i t a i s i i n korjata
•parin, tai kolmen^miljoonan ; d D l l a r i n A ' u o t u i s i ] ] ä Usäluloilhr .
Kysymys on. vain siilä. m. i i cn ja mistä kautta nau ui. tar vi Itä­vä
tli-ästulot kunnallemme hankitaan..^Ri:kkauk::u;n. nuiiei-.e!i-tymätiömieii
rikkauksien lähteet. o\-at tiiäJia.- •
• Sudburyn kaupungin m/uistios^a sa.notaan maakinilahal-
..lituksen jäsenille:,: ••Jesie/asiiUe' Sudburyssa. ^siiloin joudutte
maksamaan 20.7 pros. cneniman verrDa, mitii, niak;->a\ a t O n t a -
' . T i o n , 29; muuri: kaupungin asukkaat, mulla, s i l l i >{a;s!ile vänem-män
kunnallista palvelua." SiiUi huohmaita pormestari
Fabbro sanoi, että verc^jen • puu;t,ees.sa tekenuiLtä jääneiden
töiden yhteisarvo oh SäO.OOO.OOO: . .
• Siinä o n Sudburyn halahuudun•.tode 11:i»en pti-ust;!'. . Me
uskomme, e t t ä kaupungin muistiossa tociistetaan iialliiukseile
täysin pätevästi ne kolme, seikkaa:
• —- e t t ä Sudburyn kaupungin edessä on suurempi tmanssi-ongelma
k u i n minkään muun .';ntariolai:;en kaupurjgin edessä;
. - T - e t t ä tämä;ailaniic. johtuu- useista.sei.koisl ver­rattavia
olosuhteita ei löydy natista Ontarion kaupungeista:
— että' Sudburyn: asukkailla jakaupung}nl.uiil;n.nolia-ei
'oleirnahdöllisuuksia tämän ongelman .ratkaisi
Kaupungin muisLio.ssa lähdeväan laiiä |)eiuslutuudesla,
e t t ä Sudhuryn kaupungin' koko v.eroi.';rt a vasta kiin;eimisuj-:
määrästä on ainoastaan 2..J6 pros. leollisuuskiinteinvisiöä. K un
pidetään mielessä se, elia Orilärion muissa teoli[suuskaupun-.
geissa saadaan teollisuus-ja liikelaitosten laholta 50 -, 70 prfs-s
e n t t i ä .kunnariisveroista.'niin sillöin;,hähdää!T;k.uinka-suuri
on se verotaakka mikä on Sudburyssa s ä l y t e t t y kotienomis-•
tajain ja pikkuliikemiesten hartioille. T(;lta on. e r ä Sudbury
saa,.kuten Ontarion muutkin kaivoskeskukset maakuntahal­lituksen
avustusrahoja niistä vcrotuloi.-.ta. mitä rnaakuntahal-,
litus perii- kaivosyhtiöiltä, mutta' vaikka hämä riiaakunhalli-.
set avustusrahat otetaan huomioon niin s i t t e n k ä ä n Sudburyn
teollisuuslaitosten- arvio (avustus \-eroarvioksi muutettuna)
kunnallisverotusta varten on ainoastaan 19.9 pros., todetaan
kaupungin muistio.ssa. "Heli alkuun voidaan, sus huomioda
se ero mikä on Sudburyn ja Ontarion rhuide)-) teollisuuskes­kuksien
välillä. Sudburylla ei ole n i i t ä - p e r u s t u l o j a mitä on
muilla kaupungeilla . . ."sanotaan, muistiossa aivan-oikein ja
lisätään, että '"kaivoskylien kohdalta toteuteitavat (avustus)
menetelmät eivät ole. e n ä ä riiltäviii Sudl)uryn kaupungille" .
;—^''eikä ne riitä muill''kaan kaivoskunnilie:, vaikka riuiistiossa :
ei niin sanotakaan. .
Kysymys kaikessa yksinkertaisuudessaan on siitä, eitä
80,000 asukRaan .kaupungiivsarnme joutuvat koiienomistajat
ja pikkuli-ikemichel maksamaan kunnallisveroina .senkin osan
mikä normaaiisesti- lankeaa Ontarion muissa kaupungeissa
teollisuuslaitosten mak.settavaksi. Toisin sanoen koiienomis­tajat
j a muut veron maksajat.avustavat rikkaita kaivosyhtiöi­tä
miljoonien dollarien arvosta vuosittain.
Muistiossa osoitetaan, että vesistöjemrne turmelemisen
estämiseksi ja :väcstömme terveyden suojelemiseksi on Sud-:,
buryssa jouduttu käytiämään viimeksikuluiieitten vuosien
aikana suhteellisesti puhuen suuria rahasummia viemäriver­koston
rakentamiseksi. Tänä aikana (19f)0-.-0;') jolloin raken­nettiin
pääviemäriksi kallioon poi'attu t u n n e i i v i e m ä r i j a suu­ri
m ä ä r ä - m u l t a viernärijaitleita, on kaupunginhallinto jtnitu-n
u t t e k e m ä ä n velkaa velan päälle. Kaupungin velkataakka on -
riäinä vuosina kohonnut noin $o.000,U00 vuoflessa. Toisin sa­noen
kaupungin yhteenlaskettu velka; oli 19fj0 noin . $ 1 : 1 , 0 0 0 , 0 00
mutta kolmen vuoden kuluttua siitä, eli vuoden 19()li lopussa'
$23,000,000. Selvää on, kuten kaupungin muistiossa aivan oi­kein
korostetaan,. Sudbury ei voi jatkaa siten, e t t ä velka­taakka
kohoaa $3,000,000 vuodessa.
MITÄ TASSA TARVITAAN?
Kuten .sano(tu,kaupimgin esittämässä muistiossa ei i l ­maista
dollarei.ssa, kuinka suuressa määrä:>sä Sudbury tar-.
vitsee tuloja uusista lähteistä. Mutta pormestari Fahbron leh­tilausunnosta
ilmenee, että kaupunginhallinto laskee tarvit­sevansa
vähintiiän $1,700,000 lisätulot vuosittain seuraavien
lähivuosien aikana — ja tämä tarve tulee jatkuva.sli lisään­tymään.
YK, New York. —: YKn p ä i s i h -
teeri U Thaiit saiiui luuaiitaina,
e t t ä jollei YKn rahavaikeuksia
saada ratkaistuksi, niin maailnia
saattaa Joutua vaaraan, että se pa­laa
samanlaiseen tilanteeseen Joka
viidessäkymmenessä vuodessa "tuot­ti
historiamme kaksi hirvittävintä
sotaa."
Hän puhui VKn päivän konser­tissa,
jflka pidettiin YKn peruskir­jan
vuimaantulon 10. vuosipäivänä.
J . .U Thant huomautti, että kilpaile­vat
osapuolet kilpavaruste!usf.-a "ovja
'»yt joutui»eet vaikeaan pulmaan .so-
'ilaalHsen mahdin ka.svae-^ia ja Uir-vallisuudentajiin
pienenlycssii jatkii-vsusti.
T a h a i i puhnaaii. ci olv n i r a . i ii
'.(•knilliatil ratkaisua".
—•Aino.» toivo on korvata tamii .':o-H
l i l a a l l i n e n kilpailu sur.i-en-imalla yh-
;eisroiminr.niIa pyiit.iap.s.sii lantim:ian
' . c o l l e k t i i v i s e n l u r v a l l i ; uuden jarjc.^trl.
ma Y K n puittiM.s.s:». sillä Jo YK:» ole­massaolokin
on "fohkai.scva »nei-kki
;noidän aikoirammc".
Tiiman jälke-.m p ä ä s i h t e e r i viitta:.i:
m a a i l m a n j ä i - j e s t ö n »•ahavaik(!iiksiin.
jotka ovat pääasia.ssa aihciilunce!
Neuvostoliiton, Ra»»;knn • j a muiden
vfiltiölden k i o l t a y l y d y l l y i i .mak.samas-
•a osuutVian Konyon ja I . a l i i - l d . i i i.
•raiihanopcratioista",
—. Vaikeudet, jot.ta. meillii ov,;t
.d \s.sa!-nme taman j ä r j e s t ö n ralioitta-i
mi.svs.sa ja ongelmat, jotka luUyvat
J.irjeslön organi.":itoi-isc;-n, 1III11I.>L'>!:;
'a. po!!itu:-ce!i kehityk,'--een.'civat ol<'
vlliU*iivi; i . kun o t e t a a n liuuMiioo;» .sy­vä
liS"t: muutokset ka»isatlisis.sa iiakö-
•; snaoi.ss.H ja kansainval:s.\s:ia tomuiiv
ria'^sa;joiliiM järjestön ()lem;i.s.'s:i;;l.j j . i
a k t i i v i i v j i i toiminta vaikuttavat. ..
20 vuotta kansdnvditaisen
SKDLrn Liittoneuvoston lausunto 20-vuotispäivänä
Helsinki. — 20 vuotta sitten lokakuun 29 päivänä 1944 syntyi SKDL, . t y ö taantui. Sosialidemok»aat(isen
Suomen Kansan Demokraattinen Liitto. Suomen y h t e i s k u n t a e l ä m ä ä n as­tui
uusi poliittinen voima. Uudet tuulet alkoivat puhaltaa. ,
V A L I K A U I I A N J Ä L K E EN
Syyskuussa samana vuonna maamme oli irtautunut sodasta, jota se
oli käynyt Hitlerin Saksan rinnalla. Solmittu välirauhan.sopimus mer­kitsi
m y ö n t e i s t ä käännettä maamme uiko- ja s i s ä p o l i t i i k a s s a . Suomen ja : rLstiriita, joka kansandemokraattien
.Neuvostoliiton suhteissa alkoi uusi, ystävyyteen nojautuvan politiikan !ja sosialidemokraattien välillä on
puolueen johto kieltäytyi siitä ko­konaan.
Oli tapauksiai jolloin suh­teessa
sosialidemokraatteihin . kan-
.sandemokiaatit menettelivät har-kitsemattomasti
ja vastasivat louk­kauksiin
loukkauksilla. 0.saksi näil­tä
vuosilta on peräisin se luonnoton
NOBELIN KIRJALLISUUS
PALKINNON TAUSTA
kausi Sisäpoliittisesti välirauhansopimus laajensi kansanvaltaa maas­samme.
Ensi kerran maamme i t s e n ä i s y y d e n aikana sen nojalla toteutui
käyläuiiössä koko laajuudessaan perustuslakiimme s i s ä l t y v ä yhdistymis-,
paino- ja kokoontumisvapaus.
K A N S A N V A L T VLSEN
Y H T E I S T Y Ö N M I T TO
Ne voiui.it, jotka Johdonmukai-s
i m m i i i .esriiityiviit inidon, rakenta­j
a n l a i i l i a n p o l i l i i k a n ja kan.sanval-
!ai» puolesta sekä vaativat fasismiii
k i t k e m i . s t ä maa.stammo |)ilivät yh-teisfyijlii
v ä l t l i i m i i t t ö n i ä n ä . Niinpä
maanalai.siiiidcsta noii.s.siil Suomen
K o m m i i n i s inon 1'uoliu'. sosialide-moki-
aattineii kuiitosrylimli kannat-t
a j i i i e o n s f k ä j o u k k o ennen .sosiali-d
o m o k r a a t l i s c e i i puolueeseen kuu-h
i ; i c i t : i j;iri('.';!t;Jä .so.sj.-ijiileniokraat-if^
oii opposilioii m y ö t ä v a i k u t u k s e l ­la-
Pviii.-^tivat kansanvaltaisen yh-t
e i s t y ö n kannalla olevien kan.salais-1 , „ i , „ i k , i , t e n a .solmittiin lauhan^
p i i i - i e i i yluivssiteeksi Suomen Kan­san
llcmokraat isen L i i t o n . Uusi y l i -
vallinnut ;ja jossakin määrjn yhä
v i e l ä k i n vallitsee.
Tärkeätä kuitenkin oli, että 1940-
luvun loppuvoRJsien ja 1950-luvuh
alkupuoliskon aikana onnistuttiin
läävästä jiiikcvä.stä lalouspoliliikas:^Jun'aan monet kaiLsaan kohdis-
'.•1 .sekä siniroinman taloudellisen jji
yhtoiskunnalli.sen oikeudenmukai­suuden
toti uttainisosta.
S K D L o s a l l i s t u i maamme hallitus-poli
i i k k a a n Jo marraskuusta 1944
l ä h t i e n . Kolmen suuien y h t e i s t y ö -
.sopimuksen pohjalta muodostettiin
niaaliskuu.ssa 1941) y h t e i s t y ö h a l l i t u s.
Jonka p i i i i m i n i s t e r i n ä oli S K I ) L :n
mies .sosialidemokraatti Mauno
;{l'ekkala. Ja Jo.ssa S K D L i l l ä muuten­k
i n oli huomattava edustus.
P e k k a l a n hallitusta tuki kan.sam-me
e n e m m i s t ö . H a l i i us laski lujan
|;erustan Suomen Ja Neuvostoliiton
hyvien suhteiden kehittymiselle:
MITEN SAATAISIIN
RAHAT?
Sudburvssa on ania ollut vai-
( c i s t y - o i ä r j e s t ö jiili.sti, - e t t ä ' p i i o l i i e -
v i i l i c i sa;i olla esUTiiä . demokraat-lishMi
voimien yiitceiiliittyiiiisell»!,
e i k ä (lemokraatlinen rintama piio-le.'-:
laan sido eri kansanluokkien kä:
M; i ettiiensa ptioliislaiuiscssa'. SK­D
L korosti si ii. e t t ä e d i s t y k s e n ja
sopimus s e k ä sopimus y s t ä v y y d e s t ä,
y h t e i s t y ö s t ä Ja ke.^^kinäisestä .ivun
annosta. K a u p a n k ä y n t i ja k u l t l u u r i -
v a i l i ' o .Neuvostoliiton kan.ssa pääsi
n y v ä ä n vauhtiin.
K a n s . i n v a K a i i i e i i kehitys maas­samme
kulki e t e e n p ä i n . Työväen
tuvat turmiolliset suunnitelmat lä­h
i n n ä t a l o u s p o l i t i i k a n a l a l l a ; Sodan­j
ä l k e i s i n ä vuo.sina luotu taloudelli­nen
pohja teki mahdolliseksi maam­me
talouselämä.ssä jatkuneen suh-teelli.
son nopean kehityksen. Talou­d
e l l i n e n yhteistyö Neuvostoliiton
kans.sa oli myös laajentanut maam­me
talou.selämän mahdollisuuksia,
sen ansiosta t y ö l l i . s y y s t i l a n n e säilyi
kohtalai.sen hyvänä. i
U U J ) E N N O U S U N T I E L LE
19.'J0-luvun puoliväli.'5tä alkoi SK­D
L r n uusi nousu. Sen toiminta työ­v
ä e n yhteistyön rakentamiseksi
tuotti tuloksia, J ä r j e s t ö v o i m a palau-i
l u i ennalleen Ja alkoi kasvaa. Vh
t c i s t y ö n tarve tuntui voimakkaana
t y ö v ä e n kesknnde.s.sa. Sitä edisti j
p ä ä o m a p i i r e j ä suosiva h a i i i i i i s l e n '
t a j o u s p o l i t i i k k a . Yleislakko vuonna
19.=5(i oli mahtava työväen voiman­n
ä y t e . Sen aikainen vhtenäisvvs
häj» paljastaa i j ^ t l i ä n uuden jäseireh
valintaa tar Npjyi/jin palkintojen ja­koa
koskcva.sta^keskustelusta. Akate-mian
keskmideslai, o h vallttu viisihen -
kinen Nobel-komitea. Kandidaattieh-dotukset
on t e h t ä v ä ennen helmikuun
' J n - i i h m ä i s t ä p ä i v ä ä ; ' Ehdokkaita ei
kuitenkaan saa n i m i t t ä ä kuka tahah-i
- . f iSääntöjen mukaan siihen on o i ­keus
^ l u o t s i n Akatemian j ä s e n i l l ä se­kä
muiden rakenteeltaan j a p ä ä m ä ä -
riltäUn siilien rinnasl-etthvieri akate­mioiden,
lailo.stcn ja ylitel.söjen j ä s e -
j ä i k i k ä : e c n . K u i t e n k i n voidaan .spe-j-nil!ä, yliopistojen ja collcgieiv k i r j a l -
•.•?ulo;da »nuilaAin syitä. Eräs. h y v i n ; li.suuden ja filosofian professoreilla,
l ä h e i i i oleva syy on palkinnon. myö | Noijelin. kirjallisuuspai:<innon saa-h.
ä-lymmon. .Sarli-e olLsi an-sainnuij noilla sekä kansallisten k i r j a i l i j a l i i t -
sen jo aikaiEcmmJi. Onhan poräti tojen pulrienjohtajilla. Komitea Ja
ironi.^^ta, ef.ä Nobelin, kiijalli.suuspal- asiantuntijat tutkivat e s i t y k s i ä , ja
kinto anneraaii Sarlreil-i nyt, kun j Akatemia • tekee »•atkaisu»-i.sa marras-n
i in .'.n j u m i ehdnyi. taomila koko I 'iuun e»wimmäiven päivän tienoilla
:kii-jallisu;»d;;ii.. . ; Melko; yleinen on arvelu, e t t ä AkaiR-Tor.
ieii .syy voe;i olla sui.T;en k i r - mias.sa vain pieni r y h m ä tck-ee pää-jadijoiden
tar;:oiluk:.e!linen hyljeksi- -.ök-set ja että monet kahdekjasta-
K u n Jean-Paul Sartre kieltäytyi
ottamasta palkintoa vastaan, h ä n sa­noi
syidensä olevan h e n k i l ö k o h t a i s ia
j a objektiivi.sia. ö a r l r c n kustantajan
G a t l i m a r d i n mukaan h ä n on toivonut
ette» hänen p ä ä t ö s t ä ä n katsottaisi
»nielcncsoituksvksl. Ruotsin Akatc-
»niaa ta» Nobelin palkintoa vastaan.
En»»en Sartrea ovac George Bernard
Shaw ja Boiis Pasternak k i e l t ä y t y ­neet
ottama.^ta palkintoa vastaan:
molemmat ovat .sen kuitenkhi .saa­neet.
Pa.st-.-riKikhan , k . ' i l t ä y t y i vasta
miiK-n. K i : ! i e.-i.simmaincn Nobelia
/ i i r j . i l l K U i i . s p a l k i n l o " v. 190! annettiin
i-anskalai:-e;ie runoiiijalii; S u l l y - P r u d -
h:m:iv..-Jh.'. 42 i-uorralaista kirjailija'!.:
mm. -Selma La' 4 : r l ö r ja AUKU.S'
S.riiidberR lahcluval Uirvcluiykssn
Lr^iy T','l.s:uill'.', jcnV.a hc-id.m mieles-
'"i»a:i oli.il pitänyt s.i.c.da palkinto.
Tols-oi kuAi v. 1310. T , h - l i o v 100-1.
Jb;:eii li-i;';". S t i i i u i b e ! 4 ja Z-.;ia
U102. Arv()k:-:;.is:a k::.r.d!d:;;itei.-;t:t. ei
Sii? o! l . i l i):;;;le.-,;a kun palkintoja
t t i i i v . Kuil-likaan kuV.aan
uk\ \i ei s.'.i:;-it Niibi.! a. fjival okv
-aancet i:iyö .'•:aan iNci-udii ja .Sholu-
.liov: • .- ";•
• . Palkin:-'')! N.-,-bil;!i talidon | . — ———
-mukaan. m',i:t:i':^..11.1 on -'/ivakin e p . i - 1 . . . , . ,
• l-.vv:^-i;.. .V. .;•) n i m r j a ; n K-V.'. k,ik.^: ; AtOmipOmmUl
ja'ki>;:.Ki.>~'ii. <ii.^i:!;ni;i::;e:i viKfdeltaj
loista ä ä n e s t ä j ä s t ä ovat lukeneet vä-
' l ä n j c s y h t ä ä n kandidaattien teok-sista.
Nobelin tnhdos.sa puhutaan teok­sista,
j.oi^sa on •'ihanteellmen ten­denssi".
Nämä sanat ovat tietysti hy­vin
tulkinnanvai-ai.sia; n i i h i n nojate:i
n m m . Ibsen aikanaan j ä t e t t y pois
kandidaattien jouko.sta.
- Nyt sii.s S.irtre kuitenkin sai paJ-
<inn:;n, kioKäytymi.sestään huoli-,
matta.- Ilman muuta voidaim todeta,
•trä han on työllään ja teoksillnnn
i i r a i n n u t sen. Mutaa yhtä ilmi.vjlvää
on. clta t ä t ä p ä ä t ö s t ä void.ian hyvin
kutsua m y ö h ä i s e k s i . ..
] muodostaa J y r k ä n vastakohdan sil-vaikutus
maan asioiden hoidos.sa l i - 11,. hajaaiinuk.selle. joka vielä nvtkin
I;! • s ä ä n t y i , r u o t s i n k i e l i s e n / v ä h e m m i s - ' : , i n m a t t i y h d i s t y s l i i k k e e s s ä vallitsee;
Kduskuntavaaleissa v
•rj-nc.
. i v ö n t ä v a t kaikki s u d l a i r > d a i - , , •
a; u i t u i , i i i k ^ e n ^.il.i!ä raja 011 s.-lvä ,,,j,„i,.„_ jijinioikeu.s-
K c a t a p a a s t a y k s i m i e l i s y y t e o , . „ ottä edistyk. , e l l i s e . s . : ä riiitama.s.^a -^^^^^-^^^ . l e n n e t t i i n . Taiou.selämä -s,:; u.n edu^kun'-,rv-m-i
m i t e n s a a t a i s i i n t a r v i t t a - ovat kaikkien k a n s a l a i s p i i r i e n k a u - , , . - . korjattiin ''^J' ^^^^
' , , M :iL,;;o,.f 1-. M C i , i L--,i r .v t ' • •' \<»inioi K o i j . i u i i n • h d i i s k u n t a a n tuli vasemmistoenem-
,a l i s ä t u l o j a l^^''^"^'^''^^'''''^-''T. " ' ;! -l-a^.i. Teollisuus Ja ; n , , , , , . Valitettava.sti työväen voi-
Y k . s i t y i s k o . s k u s t c l u i s s a ,V : , ' 1 n 1 . saavuttivat sotaa e d e l t ä - ; h,j,nai.suus rajoitti suure.sti
1....... lK-n..,.M.n lyun U i , . , . . , j . . l u k - , „„^.„ eduskun.aenemmi.stön tulok-
. S o s i a a l i i u n .turvallisuus lisaantyr s e l l i s t ä työ ä. T ä m ä On opetus, jön-
V H T i : i S T V ( ) \ T A V O I T T E E T | T y ö a i k a l a k i Ja vuosilomalaki uusit-1 j^a toistumista Ivöväestö Ja sitä
S K D L a s e t t i t e l i t ä v ä k s e e n uuden i ' ' ' " ^ •''''='=''V'-'I'^''^
rauhanomaisen u l k o i o l M i i k a n ra- kodinperustamislainat. Mo-. i . k a a , , . v o i .sallia. Muutamia m e r k i t t ä -
k e n - a uH .11 M i h ( e . . s ; , m m e m:.ihin ' ""^•'•^'»ksi.-' P^nitiin to. j . VUatkuu .sivulla 4)
Hieksi. S i i r t o v ä k i asutet i i n . Lappi - .: - r 7 -
IPJ13. :t..i:..-;; nav.. I i ; i n kirj-;i!ti- mc-] " h i s t O r l a a"
iein:n:n Us.,: i h 7 i M . n ; i k i : n i ' - s U i , j^i niis-. |/ • ; ^ ;
:a tuli V : i k v - a s : i :i: i k ; ; ; , i v : - i ; : i:ai::pa ; Lontoo. — Y d i n r ä j ä y t y k s e l vuo­n
i l l a st.•^«.•i irji'aaii<--;'ta r n . i v l l u t väit- ; desta 194.1 J o k u aika sitten tapahtu-lelya.
Nyt i:i;i:iiie en .•;c, (.-tia n i h . i : j neeseen K i i i i a n ilmoitukseen: .\
i:ie!;-.;ui i:''!jan en ni:;'.iir).^.~::n^ ka!.!:'-.i. j 1945: .
1958 S K - i Ti;k!-..Mm'n K . i ' ) i : : i i i . i . - i i:-..siif.::r.'. . 16. h e i n ä k u u t a . Y h d y s v a l t a i n en-j
: i k a : i Iv' . 0 : ;^ !.i.ik( tieteen N.} - j vimmainen atomiräjäytys New
bel!^.. I^:r-;s!-! :Akat:-nna ::iriull;suu;-:--j_\jp_^j^.Q^5.j
:i,'-.!.:i:in;;t-. Rr.c ,;;n .Ki;n!;:kaaliin'in.
! .set, -että "jo.s.sakin- on \'aai-iir
I '-un ei kaupunki saa nikkclitcol
I I .-puudcSta: kunnallisveroja, ku-
M c n saavat muut kaupungit ve-
U o l u 1 o i a • t o o Ui su us la i to k.;-, i st aa n.
Titdeak.iH-nr.: fy i.k.Mi j.i kemian
pal::ii-!n:-t j'.i Nor.an p n-janienrn:: va-lr;:(
diia vii--iiii-.:;kii-.in komii; :a ra.:-
h a n p . i i k i i i n o : , : . •' .
Uio. ;j;i!n A .n .-\:-;a iMn.a •-»imn
.<;;in.'- l a i n e n vvijeskunav/. S ä i i n t p j cn
m u k a a n -jasen: vcid ra:- e;-oU;ia.
i i i a i l i i i i . crityise.sti .\eu\'o.stoli!ttoon
: M u t t a s i t t e n tulee. " • [ K i k i / " seka kan.saimui' demokratian j a va-i
itä. e t t ä u p p o r i k k a a t u i k o m a ; ! IKuiden. s i M - , t . \ k M ' n ia l i y v i n v o i n n in
l a i s e t k a i v o s o m i s l a . i a t I v o v i i l l;'<M<-n'Mr.ise.i. Nämä S K D l . n pe-
, , ... .." . . . . . • • J-iistanii.sjulistuksessacsiti-lvt tavoit-
:-'Hil-lo - n y r k k i ä pc.iy.taa n,-:.|i,.'S - . -
h ' . h k ö n e m m e v a a t i a h e i l t ä o i -
RANSKA UHKAA EROTA
teet i n u o ( l ( j s t i , v a t i ä h f ö k o t u l ; i n vuon­na
HM!l i i y v i i k s y t y l i e l i i t o n peri.iafe-i
c u t e l t u a osaa k u n n a l l i . y v e r o - ' ( . h J e l m a l l e . S K D L a l o i t t r t o i m i n n an
•' !isa m a k s u k s i . - Siksi o n tyy- 'iavoiUeideii.sa puolesta yhteiskunta^
. I v t l v u . s e i m m i t e n v a a t i n i u k - Hämän k a i k i l l a a l o i l l a .Sen l ä p i m u r -
i , - . 1 / r 11, I -td oli i i i \ | - s k \ - i s ; i . Vuoden 194:') ke­s
i i n , e t t a m a a k u n t a h a l l i t u k s e n i . . ..
, .. valla puletvissa v;illi()llisissa vaa- »ruusi a n t a a " a v u s t u s r a h u i na
Sudburylle (ja r n i u l l e k a i v o s - ^ suurest;! in;r;iMVme eduskuiitaaii. Sen
•lunnille) s u u r e m m a n osan lu.is-; inciiesiys: f)li s»iiiri inyos k u i i n ; i l l i s -
•ä t u l o i s t a , mitä .se p e n i v e r n i - va.ileissa s y k s y l l ä !;»4.^). Jolloin se
o l i yiitei.sessii vaaliliitoss; i sosialide-nioki
a ; i t i i - e n f i i o l u c e n kans.sa, Näis-
' J ä l l e e n i a k e n n e t t j j n . V;iltaosa .sota-
: korvauksista s u o r i t e l t i i n Jo i' e k k a -1
l i a n hallituksen aikana. : j
i Pekkalan h a l l i t u k s e n työn l u l o k - 1 ^ l i " f |F | tf<> A A D 1/ B/ i k.1 A A
.set olivat e r i t t ä i n m e r k i t t ä v i ä . S K - ! g | £ f j^f^ A K l \ i X i IN I A
' D L p i . ä ä . n i i t ä y h t e i s t y ö n saavutuk-!
sina, Jotka teki mahdolliseksi kau:! pariisi. -^Ranskan presidentti
samtne yhteinen tahto Knsi k e r t a a ; Charles de Oaulle ilmoitti viikko
maa.s.samme oli . h a l l i t u s , Joka ha-; sitten Viralli.sesti, että Ranska
eroaa Euroopan ytiteLsmarkkinois- l o u s h i n n ö j s t a.
ta. ellei maataiousmarkkinoita
j ä r j e s t e t ä tehtyjen sopimusten
mukaisesti.
i i i s i ottaa huomioon kansanjoukko-1
ien elinediit.'- 1
I e; elokuuta' Hiroshiman atomi-pöntmi'."'-,,.-;'
••.'.„
8; elokuuta, Nagasakin atomi­pommi.
1946: ,;;
30, k e s ä k u u t a , Yhdysvaltain kp-j
- 1 koet B i k i n i n s a a i e l l a T y y n e l l ä me-
^ ' i - e l l ä ; - : ' : •
•. 1949:.\.:;^.-;
i 23. syyskuuta, ensimmäisiet ko-
' keet, j o i t a t i e d e t ä ä n tehdyn Neii-
I vostoliitossa.
:-i:;Vi9ö2:;-.;:
: ; - 3. lokakuuta. E n g l a n t i r ä j ä y t t ää
tyl kumppanimmo'". nuilta on h y v i n i e n s i m m ä i s e n ydinannoksensa lähel-t
u n n e l t i i a . e t t ä Liiivsi Saksa on ollut l l ä Monttebellon asäria.
e n mieltä {{.niskan kanssa maata-, ] maiTaskuuta, Y h d y s v a l l a t rä-vetypommin
V H T E I S T V O N
MI K K O l T t .M I S E N K A I S I
j :ia kaivosyhtiöiltä. Kdisiyksel-i
a s i i nmä t pi i r i t v a a t i v a t . m a a - \ ; , , , i , . ,Ma ; i lk. . en S K D L on osal-
( k u i i n a n k a i \ ' o s l a k e i h i n sei l a i s i a \ 1 istunut ulaa m m e eduskunnan tvö-
I muutok.->ia.. e t l a k a i v o s - ja s u - i h o n i;i k u n i i a l l i s p o l i t i i k k a a n j a an-i
l a t t i m O r a k e n n u k s e t k i n . t u l i s i - j ' a i m i umaii-panoksensa Suomen ra-k
i i n t e i m i s t ö j e n i ^•^•"'•'>'i'--'''f'"-
• KC)I.>IEN SI l ! ^ E N V H T E I S I VO
vat • muiden
l a i l l a kunnallisverr;tuksen aiai-
.S;ksi. Onpa kuultu vaatimuk­sia,
e t t ä täkäläiset kaivoslait(;k-set.
on kansallistettava jos ne
f i v j i l suostu maksamaan osaan­sa
kunnallifvvcroista.
,IA S E N T l I O K S E T
Vuonna soliiVitliiii kolmen
Kolmen suuren y h t e i s t y ö päättyi
vuonn;i .1948. S K D L oi pidä tarpeel­lisena
k e n e n k ä ä n syyttelyä tämän ,
vuoksi. Riittää kun todo'aan. e t t ä i
k y l m ä n sodan henki puhalsi s i l l o in
y l i niaailnian ja .se heijastui m y ö s ;
m e i l l ä . konimtitiisminvastai.Sena i
h y ö k k ä y k s e n ä . Johon .so.sialidenao-1
k r . i a t t i s c i i puolueen Johto yhtyi. |
S K D L e r i s t e t t i i n hallituksesta. Ja se
k ä r s i myös eduskuntavaaleissa tap-de
(iaullen varoituksesta antoi
ilmoituksen Ranskan tiedotusmi­nisteri
.\lain Peyrcfitte hallituk-.
sen kokouk.sen j ä l k e e n , jossa maa­talousministeri
Edgar Pisani .se­losti
hallituksen j ä s e n i l l e äsket­täin
Brysselissä käytyjä neuvot­teluja
kuuden Euroopan yhteis-markkinamaan
maatalouspolitii­kan
yhtenäistämisestä.
P i s a n i ci P e y r e f i t t en mukaan sa-
LÄNSI S A K S . V E l AIO
F E K A A N T V A
Bonn. - - P r e s i d e n t t i dc Gaulle a i -i
l i e u t l a a vahinkoa v.iin tiselleen. Jos i
h ä n ])aiiee Kaiiskaii eroamaan y h -i
teisp.iaikkinoi.s';) ina;ita!oiismarkki-npita
koskevan kiistan Johdosta, sa-1
noi nniu;iii L;insi-Saks;in maatalous
m i n i s t e i i ö n edustaja.
j äy t t ä ä ensi m m ä i s en
lCni\vetokis.sa.
1953:
12. elokuuta,' Neuvostoliiton en­s
i m m ä i n e n vetypommi.
1957:
17. toukokuuta. E n g l a n n i n ensim-i
mainen vetypommi.
1960:
pion. Maamme sisäpolitiikas.sa ta- , . „ „ „ „ j.„:i , , ä „ suhtautuu "alaku-loi.
sestiV•^tiettyjen kuihppariienime"
omaksumaan a.senteeseen. Tiedotus-suurimman
e d u s k u n t a r y h m ä n , SK- pahtui muuto.s. Kan.sandemoki-aat-
D L : n . Sosialidemokraattisen puo- , t i en . s y i j i n t ä - a l k o i . . Selvää pyrkl-
111(011 la .Maalaisliiton, kesken soin- ; m y s i ä kansanvaltaisten saavutusten j i p i h i s t e r i lisiisi et l a •"hallitus i l m a i -
. . . nuis y h l e i s f y ö s t ä . Kolnie suurta SO-; kaventamiseen oli nähtävi.s.sä. Ta-j.,^.^. „,i,ä päjiitä
Huomioonottaen sen tosiasi- pjvat u l k o p o l i t i i k a s t a . Joka pyrki ta- lousploitiika.s.sa tapahtui suunnan-!,., t e h d ä m a a t a l o u s m a r k k i n o i s t a Eu­:
in -— j a s i i t ä e i p ä ä s t ä m i h i n - j k a a m a a n n i a a m m e i t s e n i i i s v y d e n Ja muutos : s u u r omi s l a j i t - n edut a s tui r o o p a n r a k e n t ami s e n k u lma k i v e n " .
k ä ä n - - . e t t ä k u n n a l l i . s h a l l i n n o t ' l i i p p u n i a l t o n i u u d e n sekä kansam- j vat e t i i t i l a l l c.
•') V a t t o d e 1 la k i n I i i a n li e i k k o i a
käsitelläkseen tehokkaasti sei-jaisia
suuryhtiöitä, kuin esi-n
1 e r k l k s i I n GO a, j < inka \M.I OS i V (.• i -
!(jt: ovat nvt sadanniilj(jonan
d ol 1 a r i n pa i k k e i 11 a ,m e i d a n m 1 e
l e s t ä m m e o n syytä vaatia eri­koisesti,
että n i i n liitto- .kum
maakuntahallituksenkin tulee
huolehtia .. lainlaadlnnallisesti
.siitä, että kaivosyhtiöt tääliä
.Sudbury.ssa .(ja muissakin kai-vosyhdyskunnissa)
j o u t u v a t
k u n nallisverotuksen alaisik.sj
•samassa suhteessa kuin mu.ut-
Mn "omistajat". Tehtäköfjn kai
'. o.slakeihin sellaiset n_iuutok-
• I t, että kaivo.syhliöiden oinai-
'•muksia voidaan inyös verottaa!
Mutta aika ei odotal Sudbu-rylaisten
verotaakka (jn jo niin
':orkea, että muutama ''oljeii-
I orsi voi katkaista varsan se-l.
än". Siksi on vaadittava, - ett.-i
ma a k u n t a hallituksen pitäii
myöntää Sudburylie lisäavus-lusta
ainakin $2,000,000 vuo-
'los.sa siihen a.sti, kunnes saa­daan
täytäntöön sellaiset lain-laadinnallisot
u u d i s t u k . s e t . e t iä
kaivo.syhtiötkin joutuvat mak­samaan
niille kuultivan osuu­den
kunnallisveroista. Uskom­me,
että silloin olisi helpompi
tehdä j ä r j e s t e l y j ä . k e i n o i s t a mi­ten
ja minkä kautta nämä ve­rotulot
peritään.
me k. i i k i n i n i o l i s e n menestyksen Ja i Kansandemokraatit puolustautui-p
y s y v ä n rauhan n.-iapiirimme Neu- i v a ' Ja puolsivat kansan etujen mu-v
o s t o l i i l o i i kans.sa, s i s ä ! ) o l i t i i k a s t ; i , k a i s i a aikaisempia saavutuksia.
Joka takaa (liMnokraatliset oikeudet iP^duskuiita, kuntien elimet Ja Jär-k
a i k i l l e kansalaisille, pä. ä l t i i v i i i s e s l ä i J e s t ö t imiodostival sen kentiin. mis-
;is,.iiiK)il((misosl;i Lisismia Ja kaik- [sä taistelua k ä y l i i n . E i ' voida kicl-kea
, l a a i i t r i n i i i k s e l l i s u u l l a • vastaan i t ä ä , e l l e i v ä t v a a l i t a p p i o Ja suunnan-p
o l i i t l i s e l l a , t a l o u d e l i i s e l l a :Ja sivis-;muutos k i r v e l l o e l m i e l i ä . .Järjoslöin-t
y k s e l l i s e l l ä alalla; v ä h ä v a r a i s e n ' n i f loiminnallisuu.s la.ski Ja Jäsen-kansan
elintason kohottamiseen l ä h - I m ä ä r ä v ä h e n i . Myös t y ö v ä e n yhteis-
— O n m a h d o t o n f a neuvotella me­n
e s t y k s e l l i s e s t i Yhdy.svaltojen kans­sa,
e l l e i Euroopan t a l o u s y h t e i s ö ole
.•iitä ennen kunnolli.se.sti J ä r j e s t e t t y.
Ja t a l o u . s y h l e i s ö n asiat e i v ä t ole Jär­j
e s t y k s e s s ä Jos maatalous ei ole jär­jestetty,
sanoi P e y r e f i l l e Reuterin
mukaan.
P e y r e f i l l e ei maininnut, mitä
maata h ä n t a r k o i t t i sanoe.ssaan "tie-
Teheran. - .Neuvostoliiton h:il!i
tus 0:1 suostunut inyymään GO t)00
t o i m i i velinaii l i . j n i i i i . i l i n o i i t i .Neu­v
o s t o l i i t o n s u u r l ä i i e t i i l ä s m a a n hai
i i l t i k s e l i e . .
Ir;in m a k s a ; r . v e i i i i i i i i o m i l l a taya
r o i l l ; u i : i .
• I 13. helmikuuta. Ranskan dnsim-
• A l a a l a l o u s m i n i s t e r i ö n - edustajaa ; " i ä i n e n koe Sahai-assa.
o l i p.vydetty kommentoimaan Pa-' 1961:
l i i s i n keskiviikkoLsfa ilmoitusta, I 23: lokakuuta, N c u v o s t o l i i t l o i-ä-
J o n k a m u k a a n Hanska eroaa yh- i J ä y t t ä ä .50 megatonnin pommin,
l e i s m a r k k i n o i s t a . ellei yhteismark­k
i n o i d e n maatalousmarkkinoita Jär­j
e s t e t ä sopMnustenrnukaisesti.
L ä n s i - S a k s a n maatalousministe­r
i ö n edustaja sanoi, e t t ä maalalou-;. i
den yhteismarkkinat on Jo perus­tettu
"laajassa mittakaava.ssa'".
""On kiuteiilcin i i i a l i d o l l i s t a, että
t . i l o u d e l l i s e t seikat eivät ole tär­k
e i m m ä t de (iaullen mielestä"", hän
l i s ä s i .
I Teidän ja meidän i
kotiveräjaltä
H i l d a Kartio ja Sanleri Laine
South P o i e u p i n e s l a olivat viikonlo­p
u l l a vierailulla Hildan veljen
K a a r l o M a r j u n luona VVahnapitass-sa
Ja nauttivat samalla syksyisestä
Sudbui-yn seudusta. Hilda Kartio
j:i Santeri Laine ovat matkalla ke­s
ä m a a h a n Floridaan v i e t t ä ä k s e en
s i e l l ä talven. Toivomme onnellista
matkaa.
PÄIVÄN PAKINA
USAn NATSIJOHTAJA JA CBC
Sunnuntai i l t a i s i n . e s i t e l t ä \ j[
_Cli( ; ' rv ohjelma " T l i i s Hour Mas
Seveii Da.vs'' (Tä.s,s;i_Junnissa on
. s e i t s e m ä n , p ä j y i i ä i on aihcullariut.
melkoisen "'myrskyn vesilasi.ssa".
M y r s k y n ylit(fnä p o l l t o p i s t e e i iä
on A i i i e i i k a n natsipuolueen Joh­taja
tai oikeammin "komentaja"
(JcorRe Lincoln Koekvvell, joka
e s i i n t y i kaikessa kaanieudes.saan
i n a i u i M i i i ohjeimanumeron yhtenä
.' s i l n i ä i i t e k ( ! v i i n ä " eli haaslatella-vaiia.
-
Kuten liedelään "komentaja"
Koekvvell 011 omaksunut nahkoi­lleen
Ja karvoineen H i l l e r i n oj)ii
j a iiieneltelyniuodot. Hänen mie-lesliiäii
oval j u i i l a l a i s e l ja lielen-k
i i i niiiihin v ä l i e n i m i s l ö r y h m i in
k i i u l u v . i t - ' m a a n p e l l u r e i l a " siinä
m ä ä r i n , e i t ä 90 prosenttia j u u l ; |.
l a i s i s t a 011 i l m a n muuta nitisfel-l
ä v ä pois h e n g i l t ä.
. . N e e k e r i t ~ Ja arvattavasti mui­h
i n k i n v ä h e m m i s t ö r y h m i i n kuulu­vat
— ovat "sikoja", kuten hän
sanoi, j o l k a tulisi l ä h e t t ä ä "sinne
i n i s t ä ovat t u l l e e t k i n " jne.
• S a n o m a l t a k i n on s e l v ä ä , e t t ä al-l
e k i r j o i l l a n u t l u k e u t i i u j i i i h i n . jot­ka
halveksivat .sydämensä pohjas­ta
sellaista "komentajaa" ja loT^
voo — Raamatun sanoja: k ä y t t ä j i k ­semme
— eltii " m y l l y n k i v i ripus-let-
taisiin h ä n e n kaulaan.sa Ja hä­net
upotetlaisiin ( p o l i i l l i s e s l i)
m e r e n syvyyteen ennen kuin hän
pahentaa yhden n ä i s t ä pienimmis­t
ä " .
M u l l a Jostakin k ä s i t t ä i n ä l l ö m ä s -
lä .s.vyslä — e i k ä se syy taida lop­pujen
lopuksi aivan " k ä s i t t ä m ä -
l ö n " olla meillä on k u i t e n k i n;
moni.ssa asioissa n i y ö n l e i s c n va.s-laanoltava
sopukka .sydäme.s.säm-ine
yleisra<liomn»e ( C n C : n ) T V : la
Ja erikoisesti ohjolmahallinloa
kohtaan.
M e i d ä n mieleslämme pilaisi
k a i k k i e n ihmisten Yhdysvalloissa
j a Canadassa k ä ä n t ä ä inhoten sel­k
ä n s ä k a i k e l l e sille, mitä "komen­taja"
Ro.ekwell edustaa ja ehdot­taa.
"
M u l t a me emme voi m i t e n k ä än
y h t y ä siihen poliittiseen susilau­maan.
Joka tapaus Roek\vellin Ja
muiden ohjelmaky.syniysten poh­j
a l l a on v i i m e p ä i v i n ä vaatinut va­i
t i - C P . C : n ohjelmahallinnon ve­r
i s t ä p ä ä t ä , k ä y t t ä ä k s e m m e uudel­l
e e n Raamatun sanontaa e i ä ä s tä
samantapaisesta asiasta.
M e i l l ä on Otla\va.ssa"~ja niiuial-l
a k i n Canada.ssa j o i t a k i n sellaisia
l u h a l p i o s e n l l i s e s t i kaikista paheis­ta
vapautuneita ihmisiä, joiden
m i e l e s t ä C B C : n ohjelman pitäisi
o l l a Joko tjiysin s.vynlakeetonla
n n t a a m e n n ä h u l i n a a tai niin pe­r
u s t e e l l i s e s t i salvottua ja samais-l
e l l u a , ettei T V : n l u u d u i l l a .saa­t
a i s i nähdä mitään muita kuin
.sellaisia ohjelmia, jotka ovat etu­k
ä t e e n saaneet p y h ä k o u l u n o p e l t a -
j a i n hyväk.symi.sen ja siunauksen.
Emme halua m i t e n k ä ä n j ä t t ää
s e l l a i s t a k ä s i t y s t ä , e t t ä C r i e - T V :n
" T i i s s ä lunnissa on s e i t s e m ä n päi-v
ä ä " - o h j e l m a - olisi kaiken arvos­t
e l u n yläpuolella: Emme halua
h e n k i l ö k o h t a i s e s t i allekirjoittaa
k a i k k e a sitä. mitä mainitun ohjel­man
l;i:ilij;it: ovat m e i l l e t ä h ä n as­ti
e s i t t ä n e e t.
M u t t a tosiasia on että tii.ssä on
kysymys sellaisesta ohjelmasta,
m i s s ä k ä s i t e l l ä i i n " s e i t s e m ä n päi­v
i i n " tai)ahlumia. nimenomaan ;
k i i s t a i i a l a i s f i T " tap;ihtuinia. yhden
t u n n i n kiiiue.ssa — Ja sell.ainen
ohjelma .Jos siinä todella käsitel­l
ä ä n :.kiislanalai.si_a ky.symyksiä
m i e l i p i t e i t ä avartavassa mielessä,
on lämpimästi tervehdittävä.
Omalta kolidaHanime meistä tun­t
u i , että C B C - T V : n toimesta teh­t
i i n tii.vsin t i e t t ä v ä k s i , että se ei
suosi eikä hyväksy » n i t e n k ä ä n "ko­mentaja"'
Roelavellin e l ä i m e l l i s iä
n a t s i a j a l u k s i a . Ja kun se tässä
m i e l e s s ä antoi m e i d ä n eanadalais-ten
itse n ä h d ä Ja kuulla, kuinka
raaka.i Ja e p ä i n h i m i l l i s t ä ohjel­m
a a Vhd.vsvaltain natsipuolueen
k o r k e i n Johto t o d e l l a edustaa, n i in
se on verrattavi.ssa siihen, kun
vanhemmat varoittavat lastaan,
e t t ä kuuman hellan koskellanii-neii
polttaa sormet, .la muistaa
tulee, e t t ä meillä on täiillä Cana-das.
sa omat ' m i e l i p u o l i s u u d e n »a-
J : i m a i l l a ' " liikkuvat RoekxvelUn
opetuslapsemme. Jolka hakevat
• ' k o m m u n i s l i p e i k k o j a " omien vuo-t
e i l l e n s a k i n alta Ja ovat valmiina
omien poliittisten ennakkoluulo­jensa
perusteella murhauttamaan
k a i k k i p o l i i t t i s e t vastustajansa.
M e i s t ä siis tuntuu, e t t ä kun esi­m
e r k i k s i 30 otta\valaisen "tunne­tun
naisen" komitea s y y t t ä ä 'Täs­sä
tunnissa on s e i t s e m ä n päivää"'-
ohjelman perusteella C B G - T V :n
ohjelman laatijoita siilä, että se
edustaa "likaa, raiskausta, lu»"-
m e l l u n e i s u u t l a . J ä t t e i t ä ja- fasis­m
i n y l i s t ä m i s t ä " , n i i n s i l l o i n o l i si
parempi : j o s nämä arvon rouvat
sanoisivat suoraan* että heidän
• o h j e l m a i h a n t e e n a a n " on pyhä-kouluohjelmaan
sopiva enkelikei--
tomus.
Mb puolestamme liitymme nii­h
i n canadalaisiin. Jotka tervehti­v
ä t k a i k k e a sellaista TV-ohjclmaa,
m i k ä tavalla tai toisella auttaa ää- .
r i o i k e i s l o n katalien s u u n n i t e l m i en
paljastamista Ja siten menetelles­s
ä ä n vai-ustaval m e i t ä aatteellisil­la
tiedon aseilla fasistista suvait­semattomuutta
ja e p ä i n h i m i l l i s tä
murhamaniaa vastaan.
— K ä n s ä k o u r a.