Vapaus, October 27, 1928

              m
m.
mm
mk m
VAPAUS
T O I M I T T A J A T (
A. TAABA. B. A. TESHDKEN. H. SOl-l-ti
t rom Offle.
TAPAtiS (LOMCtr) ,
TILAVSaOIMATt ^ _
1 9Ua. t kk. us», S kk. ».TS }• I kk- tiJM. - tMy.«Iuai. M S>weM» «•»U'
"••» 1 rfu f U » « kk, t S ^ . S kk. tXM i t i Vk. nM. •
M t c e i «ior., UiDpfkict p i l i l oO. k c t t o r i - . keUo « lp. O a e i ^ m i . ^ » !»
Yapudea toimitat: Hoomesito 207, JlKkey B o i l d i i * 4 D B A » ! » St. PoleUa 530W.
ViVndes koBttori: ia>«ty B^Odiec M L o r . . St. PiOug» M M . ^ Sajlrnry. q»t.
C« M n l uAnteUa^ Mm,nU. per « L tae*. MUUaia» ek««« for tf«cb IM««HMI W « . Th» V»p»«»
!«• « t * BSOoia xOuam Ma «MtaaM «s«UB<iMca k i n ov
- Kiarmt J. V. KAICUSTO. liitt-«hoit«i«.
salainen ilmavarustelu Neuvostafito V
Poliisiterrori työläislasten järjestymistä
vastaan
NeMT Bedfordin kutomalakkoalu-eella
on poliisivalta ryhtynyt eri­koisiin
toimenpiteisiin taistelevien
kutomatyöläisten rintaman murskaa­miseksi,
yrittämällä yletyttää terro­rinsa
työläislasten järjestäytymi­seenkin.
Poliisi ei tyydy ainoastaan
telkeämään lakkolaisia vankiloihin­sa,
vaan yrittää istuttaa pelkoa kom­munistisen
lastenjärjestön» nuorten
pioneerien, jäseniin.
Poliisi on aina pioneerien pää­majassa
vartioimassa, ja on läsnä
kaikissa heidän kokouksissaan.
1 Samanlainen mieletön kommunis­tisten
lasten vainoaminen raivoaa
kouluis.«a. Opettajat ^ rankaisevat
heitä syyttömästi. Onpa sekin ai­van
tavallista, että opettajat koet­tavat
pakottaa lapset ottamaan pio-neerivalansa
takabin. Uhataanpa
'heitä vangitsemisella ja ojennus-laitokseen
lähettämisellä.
I Porvaristo käsittää työläislasten
muodostavan yhden erottamattoman
[osan työväenluokan rintamasta. Sen-pätähden
kohdistetaan heihin kaikki
mahdolliset keinot tämän' rintama-osuuden
murskaamiseksi. Käsittäen
tämän, pioneerit' päättäväisesti jat­kavat
taistelua, huolimatta opetta­jista,
poliiseista, tai ojennuslaitok-sista.
New Bedfordin nuorten kom­munistien
liitto vetoaa kaikkiin työ­läisiin
kehottaen heitä protesteeraa-maan
tätä vallitsevaa, julmaa mieli*
valtaisuutta(7 vastaan- jaoaloftamaan
entistä voimiakkaämman taistelun si­tä
vastaan.'^ . , .
Legionalainen vaatii Centralian uhrien
vapauttamista
Tavallaan huomiota herättää kapt.
E. P. Collin kirje'A:kan legionan
jäsenille Hoquiamissa, Wash. Kapt.
CoU> joka palveli Ranskassa kaksi
vuotta, ylbtaä Centralian työläisiä,
jotka puolustivat haaliaan ] 919,
mutta samalla paljastaa legionato-vereilleen
osottamassaan kirjeessä
seuraavaa:, .
"Kvten: aikoinaan kuuluisassa
^Dreyfu8'jut^ssa niin tässäkin jutus­sa
Washingtonin valtio tekee mitä
suiirinta vääryyttä viattomille ihmi­sille.
Päivä on tuleva^ jolloin Wal-la
Wallan ovet avataan ja viatto­masti
tuomitut päästetään pois. -
"Tärkein kysymys Centralian j u ­tussa
oli se, kuka alkoi hyök­käyksen.
Kolme paikalla ollut­ta
henkilöä, kaikki Warren O.
. Grimmin tuntijoitaj > (roistojou-
Icon johtaja, jonka "kuoleman ai­heuttamisesta
8 miestä on vanki­lassa)
ilmottavat, että he näkivät
hänen hyökkäävän LW.W;n haalin,
ovelle ennenkuin . yhtään laukausta
oli ammuttu. Moni Amerikan le­gionan
jäsen on minulle ilmotta-nut,
että hyökkäyksen alottival Cent­ralian
; legionalaiset.' Jopa muutamat
heistä mainitsivat sellaisten nimiä-kin,
jotka olivat lynkanneet Wesley
Everestin.
osasto on syyllinen tähän, niin mik­si
pitäisi koko legionan kärsiä tä­män
takia?"
Kapt. CoU muistuttaa kuinka hän
oli Associated Pressin uutbten har-haanjohtama,
uutisten, joissa us­koteltiin
että I.W.W:n jäsenet olisi­vat
ensin hyökänneet. "Kun saa­vuin
Washingtonin valtioon 1928,
oli ainoa tietoni tapauksesta se
muisto. Joka oli jäänyt mieleeni
näistä ' lehtbelosteluista, että I.W.
W:n jäsenet olbivat alkaneet me­telin
ja • ilman muuta ^varoitusta
ampuneet välirauhapäivän juhlakul­kueeseen,
jonka tuloksena neljä so­taveteraania
surmattiin.*'
Hän alkoi tutkia asiaa. "On ylei­senä
tietona legionalaisten keskuu­dessa,
että l^arren O. Grimm alkoi
hyökkäyksen toisten legionalaisten
kanssa lähtemällä paraatirivistä
hyökkäämään haalin kimppuun.
Täytyykö tähän _^viela lisätä, että rie,
jotka ampuiv2|^']g1ft>lustd|^ksee^
tekivät sen peniitus^illisten oikeuk­siensa
perusteella?'5;fatkää: hän.
Kapt. Collin kirje on kuin räjäy­tetty
pommi. legionalaisten keskuu­dessa.
Tuleehan nyt vakuuttavalta
taholta todiste, että koko Centralian
juttu oli legionan kuumapäiden ai­kaansaama,
josta kuitenkin työläi
Banskalais-brittiläisesta ilmavarns-telosopimaksesta
on pidetty suurta
melua. Sopimasta koskeva vijralli-nen
kielto on ikäänkuin viikunanleh.
ti, mikä herättää uteliaisuuden ja
kannustaa kysymään, nutä sen ta­kana
on. Mutta näitä kieltoja el
usko maut kuin helpoimmin petet­tävät
sanomalehtien lukijat.
Tietysti ranskalais-brittiläioen i l -
malaivastosopimus on olemassa. So­ta,
kuten herra von Claasewitz vii.
saasti mainitsi, on politiilMm jatku­mista.
Yhteistoiminta politiikassa
merkitsee yhteistoimintaa sodassa;
ja yhteistoiminta sodassa merkitsee
yhteistoimintaa sotavarusteluissa.
Niin brittiläisen kuin ranskalai­senkin
ilmalaivaston tehtäviin kuu­luu
vamstantuminen sodan varalta.
Miten tässä hommassa edistytään, on
tunnettua vain harvoille ihmisille,
huolimatta Hendonin näyttelystä ja
Lontoon "pommituksesta'1 He eivät
käsitä sitäkään, että se sota,*johon
Englanti ja Ranska varustautuvat, ei
tule olemaan puolustus- vaan hyök­käyssotaa.
Ne valmistautuvat taiste.
luun 'ei ainoastaan Lontoon päällä
tai ympäristöllä, vaan jossain pitkien
matkojen takana.
Katselkaamme joitain kylmiä tosi-
.asioita politiikkojen puheiden ase­masta.
;•
Toukokuussa, 1918, brittiläteten
lentokoneiden lukumäärä länsirinta­malla
ensikerran nousi yläpuolelle
3 :n kutakin 1,000 :tia jalkaväkeen
kuuluvaa miestä kohden. Nämä leh-tokoneet
kuuluivat suoranaisestL-ar-meijaosaston
taisteluvoimiin, eikä
niihin sisältynyt varustus, ja kor-jausasemilla
olleet koneet, eikä Poh­janmerellä
olleet vesitasot: Britti-
Iäisen armeijan pommituslentoko-neet
ja "itsenäiset ilmailuvoimät",
jotka silloin alkoivat tekeinään hyök­käyksiä
Reininlaakson kaupunkeihin.
sitävastoin sisältyvät näihin nume­roihin.
Tänä päivänä brittiläisen armei.
jan jalkaväen lukumäärä on 150,-
000 miestä^ lukuunottamatta intia­laista
väkeä. Aktiiviseeii palveluk­seen
kykeneviä lentokoneita on 750,
lukuunottamatta Intiassa olevia ko­neita,
.ja sotalaivaston ilmavoimia.
Toisin sanoen, lentokoneiden luku­määrän
suhde jalkaväen lukumää.
rään 'en noussut kolmesta lentoko­neesta
,1,000 jalkamiestä kohden
vuonna 1018, viiteen lentokoneeseen
kutakin 1,000 jalkamiestä kohden
vuonna 1928.
Tämä. suhteellinen "edistyminen"
ei missään tapauksessa merkitse, et­tä
ilmailuvoimat olisivat mnoastaan
lisääntyneet kolmesta viiteen ver­rattuna
'fEtrmeijan kokonaisvoimiin.
Todellisuudessa brittiläinen ilma-laivasto
on varustettu koneilla, joi­den
."hyökkäysvoima" on kaksinker.
toistunut sitten maailmansodan.
Viimeisen kymmenen vuoden ku­luessa
on taistelulentokoneiden no­peus
lisääntynyt keskimäärin 20
prosentilla, ja kevyiden i>ommitus-tasojen
nopeus lähes 60 prosentilla
(jollaisia ovat ne Fairey Fox-koneet,
mitkä tuloksellisesti "pommittivat"
Lontoota viime säanöverien aikana).
Raskaat pommitustasot yölentoa var­ten
eivät ole paljon muuttuneet sit.
ten maailmansodan, mutta Britan­nialla
oh tässä luokassa yksi huo­mattava
jättiläislentokone kokeilua
varten, Beadmore "Inffexible", jo­ka
painaa y l i 16 tonnia ja jonka sii­pien
päiden välimatka on 158 jal­kaa.
Vähintäin kolme yhtymää on alis.
tanut uusia, salaisia hyvin nopeita
taistelutasoja ilmaministeriolle. Toi­nen
lentokone, Westland Wizard,
jonka pn valmistanut suuren kone-firman
Petterain yksi haara, vof
lentää yli 200 mailia tunnissa. Tä­mä
lentokone lie vielä kokeilun
alaisena.
Taistelutasot ovat nykyään varus­tetut
monimutkaisilla varustuksilla,
muun muassa lennätinlaitteilla, joi­den
kautta Ientokone.eskaaderin
päällikkö voi lähettää määräyksiä
miehilleen. Viimeisintä sodanaikais­ta
lentokonemallia (D. H, 9, yleisiä
tarkotuksia varten) hävitetään, ja
noin 250 uutta nykyaikaista lento­konetta
valmistetaan vuosittain.
Yleinen tilanne siis osottaa, että
nyt on olemassa lähes kaksi kertaa
enemmän lentokoneita jokaista tu­hatta
jalkamiestä kohden kuin 10
vuotta sitten; että useimmat näistä
lentokoneista ovat noin kaksi kertaa
tuhoisempia kuin viinin sodan aikai­set;
ja että uusimalliset, täysin va­rustetut
lentokoneet ovat syrjäyttä.
mässä vanhat.
Tarkastakaamme erikoisia suuntia
tässä kehityksessä.
Miksikä Hawther Horsely-lento-koneet
ovat brittiläisen ilmalaivas­ton
varsinaisia pommitustasoja päi-välentoa
varten, vaikka ne «ivat-ole
läheskään niin nopeita kuin Fairey
Fox-tasot?
Siksi että Fox.lentokoneet eivät
voi kulkea tarpeeksi kauas. Horsely
voi lentää Englannista Intiaan laske­matta
maahan, ja onpa se nyt jo
lentänjrt pysähtymättä Englannista
Persianlahdelle.
Toisin sanoen se kykenee pom­mittamaan
Moskovaa Puolasta, Suo­mesta
tai Rumaniasta käsin, sekä
palaamaan takaisin laskematta maa­han.
Ja tämän seikan tähden Eng­lannin
kuninkaallisten ilmailuvoimain
johtajat valvovat varsin monta yötä.
Samoin on Englannisisa valmistet.
tu ensimäisiä uudenmallisia lento­koneita,
kevyitä taistelutasoja, joita
kutsutaan nimellä Blackburn Ljm-cock.
Mikään muu maa ei ole tuot­tanut
sen mallisia koneita. Useim­pien
tiedustelulentokoneiden mootto­rit
ovat 350—SÖO hevosvoimaisia;
Lyncockin moottori on ainoastaan
200.hevosvoimainen, mutta siitä huo­limatta
on se melkein yhtä nopea
kuin useimmat nykyaikaisista taiste-lutasoista
kohtuullisissa korkeuksissa,
eikä niiden valmistaminen tule mak­samaan
kuiri' puolet tavallisten len­tokoneiden
kustannuksista.
Miksikä on tämä lentokone — jo­ka
ei kykenisi taistelemaan nyky­aikaisen
5 OO.hevosvoimaisen* taistelu-tason
kanssa, joka voisi kiivetä sen
yläpuolelle ja laskeutua sen päälle
suunniteltu Englannissa? Ainoas­taan
sen tähden, kun se on malli-kelpomen
lentokone, jos sitä valmis­tetaan
kyllin suuressa määrin, käy­tettäväksi
nykyistä venäläistä ylei­siin
tarkotuksiin soveltuvaa lento,
konetta vastaan.
Neuvostoliiton lentokoneteollisuus
on vielä nuori. Sitä rakennetaan
parhaimman yleisiin tarkotuksiin so­veltuvan
lentokonemallin perustalle
- f parannettu D. H. 9a, parannetun
Liberty-moottorin kanssa.
Sen mallinen lentokone ja moot­tori
ovat hyvin sopivia keskinkertai­sen
ammattitaidon omaavain työläis­ten
valmistettaviksi joukkotuotannori
merkeissä. Ainoastaan melkoben ke.
hitykseQ jälkeen saattaa lentokone­teollisuus
ryhtyä valmbtamaan vai­keampia,
hienoja nykyaikaisia mal­leja
ilman suuria kustannuksia ja
haaskausta. Tämä ei merkitse sitä,
että Punainen ilmalaivasto olisi va­rustettu
ainoastaan näillä käytän­nöllisillä
mutta ei nykyaikaisilla ko.
neilla; heillä on lentokoneita, jotka
vastaavat kaikkia länsieuropalaisia
koneita. Mutta, mainittu laji on
tällä kertaa heidän varsinainen va­rustuksensa.
Lyncockin suunmttelemiseea
dyttiin todennäköisesti heti, k n a ^ '
simaiset valokuvat Venäjän ihn^igj.!
vastosta, "vastaus Chamberlainiiie'»
saapuivat Englantiin. Siihen kunhj!
via koneita ei vielä valmisteta sna.
remmissä määrin, mutta voitaisjä
niitä lyhyessä ajassa tuottaa sadot,
tain. .
Yhtä lentokonemallia voidaan vie,
lä käsitellä: ilmaministeriö on äsk^
täin tilannut lentokoneen, joka voi
lentää kolme päiv^ yhteen jaksoon.
Tätä mallia, Pairey-Napier yksitj.
soa, sanotaan rakennettavan maaiL
man kestä^^^ysennätyksen voittami-seksL
Se. on pötyä; brittiläinen a.
malaivasto ei yritä rikkoa emiätyfc
siä, ja muutenkin Britannialla oa
ainoastaan puoli tusinaa ennätystä,
muiden maiden omatessa kymme^
Tätä lentokonetta tarkotetaan käyt.
tää ainoastaan pitkiä matkoja var-
— . »o*.
ten. Mbsä muualla voitaisiin sitä
käyttää, ellei pommitustasona Venä.
jää vastaan?
Yksi pieni seikka voidaan vielä
mainita osottamaan, miten brittiläi.
nen ilmalaivasto ön valmis sodan
varalta, ja miten lentokoneiden h.
kumääiä tiedotetaan paljon pienen,
maksi kuin mitä se todellisuudessa
on. Lentokoulut käyttävät hatjo-tuslentokoneina
sellaisia tasoja, jbt-ka
ovat tulossa (mutta eivät vielä
ole täydellisesti) vanhanaikaisiksi.
Nämä viime sodan aikana käytet.
tyä mallia olevat lentokoneet, joita
ei ole erikoisesti suunniteltu harjo-tuskoneiksi,
pidetään valmiina ak­tiivista
palvelusta varten. Erikoi-semmin
moottorin syöttö venttiili
asetetaan harjotusten aikana siten,
että ainoastaan kolme neljättäosaa
moottorin voimasta voidaan käyttää.
Täten harjotuksen alaisena oleva
nuori mies ei voi pilata näitä moot­toreita,
ja ovat ne aina sotatarko-tuksiin
käytettävbsä. OUTPOST.
Mtisia
"Jos Cenlraliassa oleva l^ionon siä pidetään vankiloissa. — Työm.
Hickmanin "ihanteita"
Wiiliam Edv^ard Hickman, 21
vuoden ikäinen nuorukainen", joka
lokak. 19 p. aamuna hirtettiin San
Quentin vankilassa Califomlassa
tuomittuna senjohdosta, että hän
kylmäverisesti murhasi 12 vuotiaan
'Marion Parkerin jouluk. 15 p. vii­me
vuonna; antoi vähän ennen hirt­tämistään
eräille sanomalehtimiehil-le
selostuksen "ihanteistaan". Hä­nen
ihanteensa oli ollut lukea itsen­sä
papiksi ja toimia papin viran
Hickmanin antama hatikut^lu on
muuten esimerkki siitä,'«ItUjhänen
lankeemuksensa syynä Tali' iijirinku-rinen^
kasvatustyö.' -Koulttssa .häh o l i
ollut Mallioppilas: - häd: oli • käynyt
ahkerasti kirkoäsa^ ja ^^unnuntaikou-lussa,
, mutfa : kirjalliset vaätiraiik-'
sensa hän öli tyydyttänyt j rikos- ja
salapoliisiromaaneilla, joita porva­rilliset
kirjailijakeinottelijat tuotta­vat
tehdasmaisesti maan nuorison
järjen ja mielen myrkyttämiseksi.
PUOLUEJÄSENTEN KOKOUS
Yleisessä puoluejäsenten' kokouksessa
21 p. lokak. keskusteltiin puoluejäsen­ten
leväperäisyydestä autotyölälsteh
unlon toimintaan. Ammatillinen Jär­jestäjä
väitti että varsinkin suomalai­set
Ja ukrainalaiset, Jotka muodosta­vat
puolueen selkäiangan, ovat Jälellä
kaikista. Viimeisessä imion kököuksies-sa,
Jossa pU läsnä yli 30 unlon Jäsentä
oli ainoastaan 5 suomalaista Ja 3 Uk­rainalaista.
.. V
Toiselta puolen väitettiin^ että ulko­maalaisten
välinpitämättöms^ unlo-ta
kohtaan ei Johdu harrastuksen
puutteesta, mutta että heidän mieles­tään
union Jl^rjestäminen on alettu
väärästä päästä. Olisi muka ensin p i ­tänyt
Järjestää englanninkieliset, niin
kyllä ulkomaalaiset sitten tulevat mu­kana
ilman muuta. Nyt sensijaan on
vaikeampi enään saada englaniiinkle-'
lisiä kun ulkomaalaiset ovat union
Johdossa, l^mä teoria tiiU kuitenkin
osoitettua kokohaiui vääi^lksi. Sano-maläidet
esim. Joka päivä voivottavat.
että ulkomaiOalset työlälsef ^evät työ-paikata
cahadalalsilta. Ja se on Jmui
nämä canadalaiset työläiset. Joilla on
Jotakin? aihetta sanoa, että niitä se
kannattaa Järjestäytyä, kun ulkomaa­laiset
hallitsevat työpaikkoja ja teke­vät
työtä halvenimalla palkaUa. Nyt
on kuitenkin Jo asia sellainen, että -70
prosenttia union Jäsenistä oh englan­ninkielisiä.
Joten ulkomaalaisten on
sitäkin suuremmallo sjyUä tultava
mukaan. Meidän on osoitettava ca-nadalal^
e työläisille, että ulkomaa-renssiin
valittiin kolme toveria. Jot­ka
valtuutettiin edustamaan autotyö-läislä
myösUn Yleiscanadalaisen am­mattijärjestö
kongressissa. Joka alkaa
samassa" ^paikassa 5 p:nä marrask. —
Joku. '• •
uutisia
NAISTEN TOIMINNASTA
Paikallinen naisliitto on nyt a l -
kianut toimintansa ja on hyvässä a-luissa,
vaikka ei talidottu saada koko­uksia
ensin kesäloman Jälkeen. Tähän
mennessä pn pidetty kaksi kokousta.
Joihin osanotto on ollut kiitettävä. VU-hle
kokouksessa yhdyimme osastona
Jäseneksi Puolustusliittoon. Avhstinune
Suomen: satamatyöläisten lakkoa 10
dollarilla. Fohjols-Ohtaripn metsä­miesten
lakon avusteuninen Jätettiin
avonaiseksi kunnes saadaan tarkenipla
tietoja lakon vaiheista. Valittiin hen­kilöt
keräämään joulutervehdyksiä Va­pauteen
sekä Toverittareen. Toivom­me,
että työläiset antaisivat kannatuk­sensa
omilla lebdilleen. Näiden l i ­säksi
käsiteltiin kpkoukslssanune pal­jon
muita asioita, Joita tulisi liian
pitkäksi luetella. Paljon on säännöis­sämme
tärkeitä tehtäviä. Jotka vaati-lalset
tyfflälsetkln ovat Järjestynieltä,
eivätkä enään kauemmin halua pol­kea
työehtoja. Meidän on näytettävä
heille, etä me olehune valmiit yh­dessä
heidän kanssaan taistelemaan
tyÖUUsten elämän standardin kohot­tamiseksi.
varjossa rikoksellisena. Muutenkin Tästä seikasta Hickman oli koko-oli
hän mielialaltaan uskonnollinen, naan tietämätön.
Kidutukset Japanin ohranan luolissa
Kohossa on alkanut oikeusjuttu
kolmeakymmentoneljää vangittua Ja­panin
kommunistisen puolueen jä­sentä
vastaa. Yksi syytetyistä, yli­oppilas
Isiha, saatuaan puheoikeu­den,
vaati avointa jutun käsittelyä,
sillä tutkintovankeuden aikana oli
syytettyjä piesty julmalla tavalla ja
moni syytetty o l i pakotettu kidulus-
4cn takia myöntämään sellaista, mi­hin
hänellä ei ollut mitään osalli-
'suutta;. Udelleen Isiha huomautti
«tta- syytetyistä ei kuulu kuin puo^
let kommunistiseen puolueeseen, jon­ka
mukaan ei ole mitään perusteita
heidän saattamisekseen s^tteeseen
kommunistiseen järjestöön kuulumi­sesta,
jota kuitenkin pidetään van­uttujen
päärikoksena.
Oikeuden puh^njohtaja huomaut­ti,
että jutun käsittelytapa tulee riip­pumaan
siitä, ^'aikovatko syytetyt
käyttää oikeussalia kommunistisen
propagandan harjotuspaikkana, ja
jos näin tapahtuu, niin tulee oikeus
julistamaan istunnot suljetuiksi".
AUTOTYOLAISTEN JXBJESTÄ-
.Sv. ;:.:.:;MINEN/ : v/,
Union kokouksessa 19 p. lokak. jär­jestäjä
raporteerasi matkastaan Ös-hawaan.
Öshawan uiiio, joka perus­tettiin
kommunistien toimesta auto-työläisten
lakon aikana viime kevää­nä,
liittyi kuitenkin vähän senjälkeen
AJ^Ji.-ääh. Huhtikuussa kuului siihen
3,800 Jäsentä, hemäkuussa oli enään
800 j a sys^ussa vahi 600 Jäsentä,
Union rahastonholtajaslhteeri pU läpi­käyty
pyhällä amerikkalftlsella imio-nismllla
ja £«h sääntöjen mukaisesti
piti enemmän seiuraa Ö; Motcxrsin po­mojen
kanssa kunomien union tove­reittensa
, kalissa. Siitä luonnollisesti
johtuu tuo Jäsenmäärän hmrja laäce-mlnen.
Juomingeissa herrojen kanssa
oli häneltä Mylnnyt muutan^
dollareita yhteisiä varoja. Ja Leas­taan
tämä pieni kepponen raivostutti
Oshawan unioh jäsenet niin; että yh-teys
amerikkalaisen union kanssa Jou­tui
vaaranalaisekä.
Tilanne Oshawa^: on: iiyt sellainen,
että sikäläinen tmlo saattaa milloin
tahansa tehdä eroamisiäätöksen ame­rikkalaisesta
uniosta ja päättää aset­tua
yhteistoimints^an Rajakaupuxikien
autotjröläisten teoUisuusunion kanssa.
Heidän ehdotuksestaan on kutsuttu
yhteinen konferenssi Torontoon mar­raskuun
3 päiväksi.
Uniomme edustajiksi tähän konfe-vat
lisävoimia, sillä pienellä Joukolla
emme suuria aikaansaia. Tulkaapa
Williamin naiset oikein Joukolla koko­ukseen
marrask. 1 pnä klo 2 päivällä.
Kokoukset' pidetään aina Yhaalilla
Jonka jokainen tietää.
LASTEN TOIMINNASTA
Lapsina ei Ole ollut sitten Jälkeen
pioneerijuhlien minkäänlaista toi­mintaa.
Nyt on taas vaUttu ohjaajat
heillekin. Sunnuntalkpulua aletaan pi­tämään
Joka sunnuntai klo 10 aamul­la.
Koulun Jälkeen oh lasten volmlste-luharjotukset.
Johtaa toveri Kyyny.
• -\ •.».
VOIMISTELUKUBSSIT
oli täällä viime kuulla. Vaikka ikävä
kyDä kun meidän joukosta ei saatu
kursseille oppilaita, ainoastaan ilta-kursseilla
löivi Joitakin loppuim astL
Päiväkursseja seurasi' töijdensä l ö -
hiassa toveri Toikka^ Hän onkin l u ­pautunut
Johtamaan voinqistelua. Ja
on oUut T m y j o f »Trg^ftMn jo • muutamla
kertoja. Osanotosta olen hucHnannut,
että se :ei~ (de ollut vielä sntirilukuhien.
Alkuhan se tahtoo olla idna hanka
SUURTA TULOSSA
Ensi keiskiviikkona, t.k. viimeisenä
päivänä. Järjestetään sellaiset puku-tanssit,
jollaisia ei ole-ennen suoma­laiset
Torontossa nähneet. Sieltä ei
varmaan tulfe huvia ja hauskuutta
puuttumaan, sen ovat tohneenpanijat
vakuuttaneet.
Palkintoja jaetaan'kolme. Jotka ovat
arvokkaita. Tanssit pidetään Labor
Lyceum'illa, 346 Spadina ave. Nuo­ret
ja vanhat mukaan.
ism uutisia
"CANADAN UUTISTEN" VALHEISTA
Hyvin nopeasti leviää kaikki tapah^
tumat ja puheet pikkuseikkoja myff-ten
siemomalehtieh välityksellä aina
kaiken kesää kyseltiin niitä uusille
k^ivantoyrltyksllle. Myös t<risllle Tim
minsin ympäristön kaivantoihin on
otettu suomalaisia. Onpa toisiin ne
'^ebti^ hyvin lialuttuja, sillä ne suo­laa.
Mutta. kuulkaahan nuoret tytöt
ja pojat, kutsukimpa joukkonne voi-mistehiharjotuksiin.
Ja sopii sinne
haaliin vanhatkin mukaan. Harjoituk­set
on joka sununtai klo 10 aamulla ja
keskiviikkona klo 8 iUaila.
LAS1XN ORKESTERISTA
/Iästä asiasta oh ollut höpinää jö
jonkun aikaa, mutta kyllä siitäkin
valmis alkaa tulla. Johtajakin tm jo
tiedossa^ Wic^:sti6m Port Arthurista
tulee johtamaan. Harjpitusaikaa
ole vielä määrätty. Vanhemmat voi
kysellä lapsiltaan josko on soiton ha­lua
joukossa. Tietysti nekään ei jää
tulematta. Jotka ovat tähän mennessä
ilmoittaneet. — F.
Suomeen asti. Niinpä Vapauden ala-kertaklrjotuksen
mukaan on Suomes­sa
ilmestjrvä "Uusi SuomI"-niminen
lehti kirjoittsmut • miten suomalaisia
kommunisteja "kimitetään" Timmin-sissä
kim ei heitä oteta töihin.
Tuon aiheen he ovat saaneet "Cana­dan
Uutisten" kautta. Suomesta tul­leet
valkoiset ja heidän kannattajansa
ovat aina tunteneet vastenmieli^ryttä
Timmlnslä kohtaan, sillä täällä ei
suuremmat työläisjoukot ole heitä eri­koisesti
suosineet, vaan antaneet lah-tarellle
kuuluvan kohtelun.
Me täällä paikan päällä olevat em­me
tunne noita seikkoja tosiksi, että
suomalaisia kommunisteja, enempi
kilin muitakaan böikoteerattaisiin; sil­lä
työn Ja pääoman Telillä ei täällä
kaivantoalälla mitään taistelua ole
olemassa, vaan t3?y(yvät työläiset sii­hen
osaansa mikä heillä on olemassa.
Me tiedämme nuo luidottelut "Cana­dan
Uutisten" ja valkoisten tekemiksi.
Suomalaiset kirkot ja papit ovat kyllä
monin paikohi tällä mantereella
koettaneet saada aikaan, että heidän
kauttaan otettaisiin komppanioihin töi
hih. Täällä he ovat kuitenkin epäon­nistuneet.
Vaiii harvat 'ovat heihin
turvautuneetkaan,; saadakseen apua
työnhaussa.
Että Hollingerin onnettmhuus ja sitä
seuranneet asiat pliM tekijäi:^, ettei
suomalaisia oteta kaivahtoihin, ei
ole nskottaya. HoUingerista jo toista
vuotta sitten alkoi työlälsfeh vähentä­minen,
sen me täällä tiedämme. Vä­hennyksiä
oh tapahtunut suorastaani
ppispanemalla ja siten, että työnsä
lopettaneen tilalle : harvoin otetaam
uUsL Jc*u päivä sitteh tapahtui myös
työlasten eroittamlsia, mutta eroitta-miset
määräsi muut syyt, eikä komp­panian
yainotoimenpiteet, eikä mjösr
malaiset ovat hulluja töitä puskemaan,
sanoo toiset' ^vantotyöläiset. He,
suomalaiset valkoiset ja heidän leh­tensä
koettaa saada Timmlnsissä ole­vat
järjestyneet työläiset itselleen kuu­liaisiksi
ja Joukoonsa ja siksi he
M^tää kalkki keinonsa asiansa eteen-i;
äih"'^einiseksl.'Mutta varmaan työ­läiset
täällä tuntee nuo seikat ja py­syy
"erossa heistä, tapahtukoon lähen­tely
tavalla millä hyvään. Suomalai­set
työläiset ei kaipaa pappia. . sillä
ne aina osottautuu työnantajain pal­velijoiksi,
ei myös valkoisia "sankarei­ta'!'.
wii»ine urotöineen. Hyvin monella
pn tuörees^ muistissa nuo oliot Ja
ilieidän tekpnsai. Joten ei heidän jou­kossaan
. oleminen ole mieluista. Tin­kimättömän
luokkataistelukannan o-maavat
työläiset täytyy aina pitää
joukkonsa puhtaina senlaatuisista oli­oista,
kuin on Suomen kapinassa ol­leet
työläisiä tappamassa ja kidutta­massa
Ja Viron ja Aunuksen lahtarlt.
Suomen ja koko maailman työväen­luokkaa
ja heidän pyrkimyksiään
vastaan oh rikos heidän, lahtarien
kanssa veljeily. Siksi he meitä moittii
aina Suomen lehtiä myöten kun emme
heitä kmmioita,' Siis jatkukoon edel­leen
työläisten solidaarisuus. — Työ­läinen.
M paild[aiauuiilta
RosegTOve, Ont.
Unio-osastomme sääntömääräinen
työkokous pidettiin, kuten ennenkin,
kuukauden ensimälsenä sunnimtaina
tov. V- Kftnkarfn ftj^u^poi^H, j o s ^ a ko­kouksessa
. käsiteltilh ^tavalliset osas­tolle
kuuluvat asiat ja; luettiin pää­majasta
tullut klirjelmä, jossa kehotet­tiin
huolehtimaan rahallisesta puoles­ta.
Otettiin huomioon ja päätettiin
pitää, iltamat, jotfca pidettiinkin 20
p:än iltana. Joukkoa sUhen oli kui-tenkhi
tullut vähähpuoleisesti, johon
suurimptma syynä lienee ollut se, et­tä
alituiset sateet olivat tehneet tiet
niin vetisiksi, että niitä on melkein
mahdoton päästä IQkkumaan.
Työoloista voi mainita sen, että pian
aljetaan katkaisemaan tukkia, joten
paikalliset asujamet saavat taas vähän
työtä, parin kolmen kuukauden ajak­si.
Niinikään oh tänne tuUut eräs pik­ku
sahakomppanlan työnteettäjä. mut­ta
vielä tähän saakka ei sUle ole ku­kaan
paikkakuntalaisista mennyt työ­kään
eroitetuksi joutimut vain järjes­tyneet
ja määrätyt kansallisuudet. Se
mitä on otettu töiivantoon töihin, on
niitten tietojen mukaan kuin pn saa­ta,
on ollut vahi^ maan kaiKalaisia
ja perheeni^ tsu joitain arikoistyön-tekijöitä.
Vaui vähän on otettu ulko­maalaisia
jotka ei Ole ennsn bileet
kaivantotöissä. Me myöskin olemme
täällä mähneet olevan kysyntää suo­malaisille
tottuneille kaivantotyöläisil-le
ulosvientiä varten- Viime talvena ja
K.p:n suomalainen osasto Vancou­verissa
ei ole laiminlyönyt n^äräystä
järjestyä solupohjäUei Olemme pitkän
aikaa harkhmeet puofeen Jos 'toiseen.
Agitätslonikomitealla pn ollut pal­jon
työtä tämän kysymyksen ratkai­sussa,
sillä onhan tämä uutta meille,
joten on hyödyllistä, että otamme pe­rin
tarkan harkinnan aUe tällaiset ky­symykset,
sillä eihän ole! mistään Vä­hästä
kysymystä sUloin kun on kysy­mys
puolueen jäsenten työtehosta
puolueen hyväksi. Näin tarkka työ kun
on tehty, niin ei voi nousta itsesoi-mausta
siitä, että olisi hutiloitu.
Nyt olemme kumminkin voittaneet
alkuvaikeudet; • olemme nyt kahdessa
ryhmässä."
Ryhmä 6 rnnen perustava kokous oli
19 p. lokak., jossa valittiin seuraavat
virkailijat: edustoja kaupungin kes­kuskomiteaan,
poliittinen Järjestäjä,
taloudellinen järjestäjä, sanomalehti-asiamies,
edustaja agitatsionikomite-aan
ja sanomalehtikirjeenvaihtoja-
Päätettiin kehoittaa agitatsionlko-miteaa
toimimaan jotain Suomen sa­tamatyöläisten
lakkotaistelun ;ahas-hön
syystä,' kun palkat ovat liian al­haiset.
Kuuluu tarjoavan vain 35—40
dollaria kuukaudelta ja urakkatyöstä
viisitoista senttiä kappale läjään ajet­tuna
Ja tiet tehtynä, siitä vielä pois-vedettynä
hevosen palkka, dollari sent-semänkymmentävllsi
senttiä päivältä
ja dollari ruuasta. SellalseUa palkaUa
ei jää ihitään tähteeksi kun metsät
ovat'huonoja ja ihnat sateiset.
Plerd huomautus Vapauden loka­kuun
12 prähnxunerossa olleen Klrk-land
Laken kirjeen' johdosta, jossa
mainitaan järjestäytymisen puhtau­teen.
Minun «^taakseni mitä nykyi­sin
kuuluu jSh-jestömme.Jäsenyyteen,
ei heitä vastaan ole tuötii julkisuuteen
mitään sellaisia syitä. Jotka osottalsi-yat
jonkun epäpuhtauden. Mutta jos
Kirkland Laken tovereilla .on Jotain
sellaista tiedossaan, niin voitte siitä
meille ilmoittaa» Gtahune sitten asi­oista
, lähemmin selvää sikäli kuin
voimme. - - Raportteri.
LTA
I
tamiseksi. Kuten kaikki tiedämme e-lämä
ei ole isuomen satamatyöläisillä
mitään ruusujen läällä kulkemista
työaikanakaan, saatikka sitten kun
seisotaan niin pitkäaikaisessa lakossa.
Sitten keskusteltiin paikallisista työ-rettelöistä.
Nämä työmaataistelut o-vatkin
sellaisia, että niistä ei tule
koskaan liikaa puhuttua."
Kokous oli erittäin onnistunut. Niin,
toverit, jatketaan samaan tapaan, toi­minta
tuo tuloksia vaikka se ei olisi­kaan
aina nim sUmään pis^vää. Ko­koukset
päätettiin pitää kahdesti
Kämppäkfeje
Pohjols-Ontariim mei^^öläistoverit
Joko olemme yksimielisiä sUtä meU-le
hyvin tärkeästä asiasta, että tällä
hetkellä täytyy meidän olla kaikkien
kuin yksi mies vaatimassa voimaan
yhteisessä edustajakokouksessa pääte­tyt
paikkataksatnsrt alkaneelle kat-kaisukaudelJ^.
-Puutavarakomppanioi-den
ja p^ku-im\irien, jappareiden,
aikomus on alnakhi täällä pohJois-Onr
twriossa saada työt teetettyä mitä kur­jempien
nälkäpalkkojen ftiflisipa, esim.
*2 4 Jalkaa pitiän ^kborän, niin
heikoista metsistä mitä täälläkin on
yleen^ katsoen. Se ph todella hä­vytön
tarjous. Toiset ihaksaisivat vä­hän
enempi, vaan eimonikaan 3 döl-kuussa.
Seuraava kokous on 2 p. mar­raskuuta.
BTokouksen puolesta,— valittu.^ -
id