Vapaus, February 1, 1962

              Sivu 2 Torstaina; helmik. 1 p. — Thursday.t :^eb. ,1, 1962
VAPAUS
lUBBRTT) Ind^peiulent Labbr
Or^an' of Finnish Oanadiatisv Wa-
^bllshed NoV^, 6, 1917. Autborlz«d
w iMond clMs. maU Jby the Pos^
-.'ffloe OepBrUnen^;, Öttfttrft. 'Pub»
fhuivdayivand :Stltuittl& j s to VÄ
PubllRhltiiF CdtnjMoy ttd.. at 10O-102
febn St. Vlf., Sudbury. pnt., Canada:
relephonefi: Bua. Ötfloe 08. 4r42d4;
Fldltorial Office OS. 4*4265. Manaat
E. suksia JKlitor Wi Skt^nd: :Ms)Ubg
:»adrete: Box 69, ävdbtiry, Ontario.
.\dvertiaing:
TratislBtloh
rates upon; appklcatiou'
fret of ^c^^fgc-, . '
TILA OSHUiN ATI;
Ganadassa: 1 T^. 9.()0„6'lk. 4.a».
Vhdysvallolsaa: 1 Yk. ft.ÖO 6 kk. 186
Suomessa: 1 » k , e kk, 136
KIRJE
Kongo taas vaaratilänteesto
Toistuuko Kongossail?atrice Lurauban kohtalo.- Ailtpine
Gizengan kohdalta^ kysytään nyt tämän tuosta päiyälehtien-kin
pastoilla, missä •'ei tosin kainostella imperialistisen veh­keilyn
puolustamisessa. ' -
" T i l a n n e on todella vavah^vttavapy on
joitain erikoispiirteitä siitä: K u n Neuvostoliiton edustaja Z o -
rin' vaati turvallisuusneuvoston kokouksen koollekutsumista
Kongon tilanteen johdosta, nijn Yhdysvaltain toimesta saa­tiin
tämän kokouksen pito lykältyksi useiden päjvien ajaksi
tuohnenimaksi. Mitä aiotaan sillä välillä tehdä?
Merkillepantavaa on, että Kongossa e i ole vangittu Moise
Tshombea, kuten pitäisi, vaan PatriceLumumban seuraaja,
Antoine Gizenga.Yhtä.merkillepantavaa on se, että Kongos­sa
olevia ulkomaalaisia palkkaso'.ureita ei ole vieläkään ajet­tu
pois maasta — eikä niiden maasta karkoittamiseeh kiin­nitä
näköjään enää huomiota muut ulkovallat kuin sosialisti­set
maat? Kaiken lisäksi on havaittavissa, että Britannia,
Ranska j a Belgia — jotka kynsin ja hampain vastustivat vielä
muutama viikko sitten Y K : n kalkkis toimenpiteitä Kongossa,
näyttävät olevan hyvin tyytyväisiä Kongon nykytilantee­seen?
Kaiken tämän johdosta on kysyttävä miksi?
Kun Kongossa muodostettiin elokuun 1 pnä 1961 Cyrille
Adoulan johtama uusi hallitus, Lumumban seuraaja, Antoine
Gizenga sai varapääministerin paikan. Uusi hallitus sanoi
omaksuneensa tehtäväkseen maan yhdistämisen ja Tshomben
marionettivallan lopettamisen Katangassa.YK:n voimat aloit­tivat
pian sen jälkeen toimenpiteensä Katangaa vastaan, mut­ta
juuri silloin kun Tshomben valta oli luhistumisvaiheessa,
tehtiin kuitenkin aselepo ja Tshombe säilytti siten poliittisen
nahkansa. Joulukuussa oli Tshomben kukistuminen vain hius­karvan
varassa, mutta joulun tienoissa tehtiin Kitonassa kes­kushallituksen
ja Tshomben välillä sopimus, joka tarkoitti
keskushallituksen ylivaltaa ja Tshomben kukistumista.
Kaiken tämän perusteella odotettiin, että Kongon kan­san
koettelemuksen hetket ovat päättymässä, että maa yhte­näistyy
ja itsenäistyy lopultakin. Mutta toisin on taas käynyt.
Tshombe on peruuttanut Kitonan sopimuksen velvoitukset
yhden toisensa jälkeen ja tulkitsee niitä nyt ulkomaalaisen
pääoman kontrollissa olevan todellisen vallanpitäjän, uppo­rikkaan
Union Minieren etujen ja pyrkimysten tavalla.
Kaikki merkit osoittavat siis, että tilanne Katangassa on
kääntynyt jälleen huonompaan suuntaan — ja että lynion
Miniere on saamassa Kongon kansan koskemattomuuden ja
itsenäisyyden uhraamisen hinnalla uudelleen vakiinnutetuksi
valta-asemansa Kongon politiikassa.
Yhtiökokouksen sanotiiä
Oli todella nautinto osallistua viikon vaihtesia pidettyyn
Vapauden yhtiökokoukseen. Kuten tiedetään, kokouksessa oli
osanottajia eri puolilla laajaa maatamme—- kaikkiaan y l i 40
henkilöä, i
Me uskomme myös, että vaikka missään kokouksissa ei
voida tehdä aivan kaikkia osapuolia joka suhteessa, tyydyttä­viä
päätöksiä ja suunnitelmia, niin nyt pidetyn yhtiökokouk­sen
päätökset tyydyttävät suurta enemmistöä Vapauden l u ­kijakunnasta.
Kokouksen edellä käytiin nyt laajemmissa piireissä kes­kustelua
lehtemme asioista kuin vuosikausiin. Käydyn kes­kustelun
yhteydessä huomioitiin lehtemme toimituspolitiikka
ja siihen liittyvät seikat, sekä ennenkaikkea Vapauden talous­asema
j a sen vaatimukset. Tosiasiassa tämän keskustelun y t i ­menä
olisi kysymys siitä, että onko 3-päiväinen uutislehti tar­peellinen
nyt vielä, jolloin englanninkielen taidon vuoksi ei
olla enää niin riippuvaisia suomenkielisistä lehdistä kuin a i ­k
a i s e m m i n — j a toiseksi se, että voidaanko eteentulevat, en­tistä
suuremmat talousvaikeudet voittaa jos lehti pidetään
edelleen 3-päiväisenä.
Lukijakunnan suuri enemmistö ilmaisi käydyn keskuste­lun
yhteydessä, että Vapauden uutispalvelun arvo ja merki­tys
ei ole viimeaikoina vähentynyt, vaan mieluimminkin l i ­sääntynyt,
ja että siksi toivotaan, jotta Vapaus voisi ilmestyä
vielä pitkän aikaa 3-päiväisenä uutislehtenä. Samassa yhtey­dessä
tuH eri puolilta maata lukuisia ehdotuksia siitä, miten
menetellen voidaan lehtiliikkeen talousasemaa tukea ja l u ­jittaa.
^
Yhtiökokous tervehti lämpimästi näitä kannanilmaisuja
ja ehdotuksia ja liittyi "varauksitta käsityskantaan, että V a ­paus
voidaan talousvaikeuksista huolimatta, säilyttää .3-päi­väisenä
lehtenä". Yksimielisesti hyväksytyssä julkilausumas­sa
sanotaan edelleen: "Tutkittuaan yksityiskohtaisesti liik­keen
asioita yleensä ja erikoisesti sen talouskysymyksiä, y h ­tiökokous
haluaa erikoisesti korostaa, että Vapauden pitämi­nen
edelleen 3 päiväiseriä lehtenä vaatii meiltä kaikilta suu­rempia
ponnisteluja lehtiliikkeenune talousaseman turvaami-sek-^
i vaikka esimerkiksi liikkeen työvoimamäärä on säästä-väiisyyssyistä,
vähenentty liiankin pieneksi , . ."
Vapauden pitäminen-edelleen 3-päiväisenä lehtenä .
vartii«kuitenkin tulojen lisäämistä ilmoitusten, tervehdysil-mcitusten
ja ns. jobitöiden lisäämisen avulla. Sen lisäksi on
tartuttava kaksin käsin kiinni Vapauden hyväksi järjestettä­viin
erikoiskampanjoihin . . . " ' >
Lyhyesti sanoen^ yhtiökokous omaksui lukijain esittämän
käsityskannan, että vaikka se aiheuttaakin meille kaikille l i -
säponnisteluja, Vapaus pidetään 3-päiväisenä lehtenä, koska
sen uiitis ja muun palvelun tärkeys on viimeaikoina mieluim­minkin
lisääntynyt kuin vähentynyt.
Mjeillä on myös vakaa käsitys, että nämä päätökset ja
suunnitelmat voidaan toteuttaa. Selvää on, että sellaiset suur­yhtiöt-
kuin esimerkiksi Wall Streetin rahamiesten omistama
nikkeliyhtiö eivät anna Vapaudelle kannatusilmoituksia n i in
kauan kuin lehtemme kieltäytyy yhtymästä nikkeliteollisuu-den
työläisten rivien hajoittajiin. Me tiedämme että muut
suuryhtiöt, jotka kannatusilmoituksillaan tukevat niille mie­luisia
'"vieraskielisiä" lehtiä täällä Canadassa, eivät tarjoa
tällaisia "palkkioita" Vapaudelle, Yhtä hyvin tiedetään, että
" t un teet ovat tässä molemminpuolisia", sillä työ väenleh tenä
Vapaus sulkee ennen ovensa talousvaikeuksien vuoksi kuin
^•FARMARINNA" IHMETTELEE
. Mielpstäni oli aivan, oikein, että
julkaisitte J , Huhdaiiv kirjoituksen
alkuperäisessä .^luodossaan'., Huhta
näkyy olevan; iilitä mieljiiä, jotka
antavat' auringon laskea: vihansa
y l i . , koska hän antaa minullekin
vjaolasta suitsutustaan. >' ' <
Ihmettelen,: että hän. vielä muis-'
tpa "Ifarmarinnan'.'?. Kirje, -jonka
Vapauden toimituksen välityksellä
sain häneltä, on nimlttäili päivätty
\aalisk. 11 p. 1945, Se on minulla
vielä tallella. Samoin jäljennös vas­tauksestani
h a n t i l l e . Olen hyvillä­ni,
että en antanut, hänelle silloin
oikeata nimeäni; siiliä •• kyllä; kai
hän olisi- ' l ä h e s t y n y tm
useampiakin kertoja tämlän 17 Vuo­den
aikana."
Tunnen, myötätuntoa kunnioitta­miani
port-arthurilaisia kohtaan.
Minä ainakin häpeäisin jos täältä'
joku, aivan joukkojen nimissä,
kirjoittaisi sellaista moskaa leh­temme
toimitukselle. — "Farmar
rinna", Quebecin maakunnasta.
. Hiukan sitten, vai-
Icoisen terröii^in aikana, maamme
laantumukselliset^^ piirit ahei^sivat
kiihkoisasti j u v r l , itsenäisyytensä
;^aneen valtioriime muuttamiseksi
«uiingaskunhaksi. Siinä touhussa
lyttäviä tai eivät, n i i n joka tapauk- tisen Internatlonalen vastapainoksi
.MAINAKIN MIELIPIDE
Vapaudessa on viime aikoina
kirjoitettu paljon siitä mitä oliisi
sopiva kirjoittaa ja mitä ei. Kyllä
minä olen sitä mieltä, että toimi­tuksen
täytyy tietää mitä se jul­kaisee
ja mitä ei, vaikka on minun­kin
kirjeitä jätetty: julkaisematta.
Juuri l u i n Pohjois-Ont., hiihdois-^
ta helmik. 11 pnä. Siinä oli minun
käsitykseni mukaan sellaista joka | loja:
ei sovi urheilun periaatteisiin kun
' mainostetaan väkijuomia. Olen täy­sin
samaa mieltä kun Tekonimus
.{irjoittaa, että ei väkijuomilla nos:
teta urheilua. Väkijuomia ja urhei­lua
on sekoitettu ja tulos on sen
mukainen. Baari-sana on toiminnan
pääpaikan mainostuksessa ja se
tarkoittanee juotavia ja sitä sa­nontaa
on myös tuotu Vapauteen
, kin;, ••
i Timminsin ympäristön maasto on |
i sellaista, että on saatu aikaisem­min
ja saadaan vielä nytkin hyvä
hiihtorata, mi;!.l ihmiset voivat
'.käytettiin häikäilemättömiä keino
ja'ja viitattiin kintaalla kansan mie
iipiteille: Määrääväksi tekijäksi
maamriie hallitusniuotoa valittaessa
;aadiltiin valkoisti^iai-iiiei^ak 've4ö
ten siihen csuuteen joka sillä^ o l i
ollut punaisten vastarinnan kukista-
.TilseS3a.;Kuningks~(tietysti saks^
lainen> o'i jo katsottuna' ja häner.
suosttriiiuksensakin oli jo ; keritt.v
-lartkkiä.' Haiyeksiep. suhtauduttiin
eduskuntamme toimip.taan. E i edes
?illoinen" tynkäparlamentti, jostr
kaikki työväen edustajat oli karko
lettu, nauttinut kuninkaantekijöi'
den suosiota.
Tällaisella aikakaudella on sek:
'luonot että hyvät puolensa. Hyö-lylliseksi
asiaksi oti katsottava ai-lakin
se että silloisissa oloissa
;naamme suuret rikkaat ja taanti:-
nukseilinen' porvaristo fjydellisesti
kalastivat parlamentarismille j»
lansanvallalje vihamielisen katsan
'okantansa. Pilkallisesti suhtaudut
tiin eduskuntamme suorittamaan
lainsäädäntötyöhön. Erityisen viha­mielisiä
oltiin V . 1917 eduskunnassa
hyväksytyille laeille 8 t. normaali-työpäivästä
ja kansanvaltaisesta
kunncUisesta äänioikeudesta. Por­varillisista
lehdistä saatettiin v.
1918 l i k e a seuraav«n!aisia makupa-
''.Se ktir.-a laitos, jota sanotaan
Sucmen eduskunnaksi ja jonka
Hena antoi meille vihansa het­kellä,
on ro.skaväen painostukses-.
ta j a porvarien pehmeyden täh­den
synnyttänyt sellaisia lakeja
I ja muuten toiminut niin. että
l;ohta olemme hottentpnttien: si­vistystasolla.
— — Jos. milloin­kaan
taantumus un ollut paikal­laan,
niin S P on j u u r i n.vt -— -
Fors sentiihdcn kaikki puhe de­mokratiasta
ja kansanvallasta,"
s-essa bän,eljie. on anneltava tunnus­tus
rehellisyydestä. Ori paljon pa­rempi,
että> asiat kuvataan sellaisi­na,
-kun ne todellisina ovat, eikä
)iiloiteta piikkejä pumpuliin. Mei­dän
maamme kuninkaantekijöillä
oli hommissansa peräti huono onni.
J u m silloin, kun kaikki näytti ole-
.an kunnossa, ei niuuta kun istuttaa
kUningas ttiöJillensa, juuri ' S i l l c ir
romahtikin Saksan^rintama; ja sin­ne
hävisivät keisarit ja kuninkaat
vallankumouksen pyörteisiin. Se oli
suomalaisenkin kansanvallan pelas-
.uä, niin puolinaiseksi kun se kai-
:esta huolimatta jäikin.
Mutta V . 1918 jälkeinen kehitys
jn sitovasti osoittanut, ettei Del.
>ruckin käsitys armeijan, erityises
i upseeriston vaikutuksesta yhteis-iunnan
sisäisiä asioita ratkaitaessa
lie suinkaan jonkun kuninkaan ole-
:nassaolosta riippuvainen. Liiankin
selvästi olemme joutuneet totea­maan
sen pätevän jokaisessa luok­kayhteiskunnassa,
olkoonpa sen
keulakuvana kuninkaan asemesta
presidentti tai muu häneen verrat­tava.
Työväenliikkeen piirissä on vuo­sikymmenien
ajan käyty keskinäis.
tä kiistaa ."siitä, minkälaisia menet­telytapoja
käyttäen siirtyminen ka­pitalistisesta
talousjärjestelmästä
sosialistiseen — siis työväenluokan
valtaannousu — tulisi tapahtumaan
a miten saavutettu valta säilytet-
:äisjin. Erittäin kiivasta oli kamp­pailu
ensimmäisen maailmansodan
jälkeisenä aikana. Se johtui siitä, et-n^.
Neljäs Internationale. Kokeuk
3en hyväksymässä päätöslauselmas­sa
mm, selitetään:
"Ainoastaan sellaisissa maissa,
joissa porvaristolla ei ole käytet­tävissään
sitä varten tarvittavia
voimakeinoja; ennen kailUcea so­tilaallisia
voimakeinoja, ja joissa
se sen vuoksi. e i uskalla vaihtaa
poliittisen demokratian aseilla
käytävää taistelua avoimeksi kan-
^ salaissodaksi, ainoastaan sellaisis­sa
maissa käy köyhälistölle mah­dolliseksi
demokratiaan keinoilla
vallata poliittinen valta."
Suomen sosdem. puolue ei ollut
Wieniri kongressissa edustettuna
(taloudellisista syistä), mutta sen
-luoluetoimikunta oli päättänyt hy-
/äksyä järjestelykomitean (Bernin)
ulkilausuman pääperiaatteet ja
Wienin kongressin tarkoituksen.
Yhteiskunnallinen kehitys, vär­iinkään
yhteiskunnallisten murros­kausien
tapahtumat, eivät yleensä
Iculje niin kuin toivotaan. Jokaisen
kansandemokraatin ja kommvnis-in
mielestä olisi erittäin mieluisaa,
.OS siirtyminen kapitalistisesta jär­jestelmästä
sosialistiseen tapahtuisi
auhanomaisia muotoja käyttäen
.nutta tilanteen kehitys ei suinkaan
,ohdu heistä, vaan siitä, tuleeko
luokkavaltaaasa puolustava porva­risto
tällaiseen kehitykseen vapaa­ehtoisesti
suostumaan. Ja kielteisil­le
käsityksille löytyy todisteita jos
minkä verran.
Kysymys oli päivänpolttava mei
Yieijten toimintasuunnitelma, joiitokun-iiaii
valinta ja muita yksityiskohtia
Vapaus-kustännusliikkeien vuosikok.
f i
tä monien maiden sosialidemokraa- dän maassamme erityisesti vuoden
titkin sillein vielä julistautuivat so-! 1922 aikana, kansandemokraattien
siclismin kannattajiksi ja sanoivat osallistuessa ensimmäisen kerran
jjyrkivänsä sen toteuttamiseen. Sak­san
ja Englannin riippumattomien
sos.dem; puolueiden aloitteesta ko­koontuivat
eri maiden sos.dem.
edustajat 1920 jouluk. 7^,pnä Ber­niin,
jossa hyväksyttiin iulkilausu-ina.
josta seuraavat lainaukset:
E r i s toinen p o r v a r i l e h t i k i i r u h ti
' Maailmansodan johdosta on
tultu siihen aikakauteen, jolloin
ratkai.sevat taistelut vallasta vai- i
tiessä köyhälistön ja porvariston
eduskuntavaaleihin. Ennen vaaleja
elitcttiin porvariston taholta ettei­vät
he tv le sietämään sosialistien-
.^nemmistöistä eduskuntaa, vaan jos
vaalien tulos sellaisen aiheuttaisi
niin silloin "suojeluskuntien tehtä-ä
olisi sama kuin V . 1918''. Suurta
cohua herätti v. 1922 kesällä ruotsa-iaisen
kansanpuolueen edustaian
i ' A v. VVrightin Hangossa pitämä pu-
'.e. .'o.ssa hiin mm. sanoi:
Kut^n tiistaina JIulkaiMuista
uutlsti«^9jis^ il|(neni> C S i : n laa­jennetun
tpk:n j a Vapaus kustan-inusyhtiön
kokouksessa käsiteltiin
paljon tärkeitä asioita Ja l u o t i in
yleiset suuntaviivat lähitulevaa toi­mikautta
varten. ^
Yhtiökokous oli osanoftajamää-ränsä
puolesta Canadan suoma-~~
laisasutuksia hyvin edustava: Ko­kouksessa
o\i kaikkiaan y l i 40
osanottajaa, joista Ei.^o Laakso,
Matti Rasmus; V i l j o Rinne j a G.
Gustafson Torontosta; A. T. H i l l
Pojrt Arthurista/Annas Lindberg
j a Henry^KuIbala SOosta^, Wemer
^ Lammi Beaver Lakelta, sekä kir­je-
edustaja Emil WiI6n Vancou­verista
ja y l i 30 osanottajaa Sud-
_burysta j a läRiympäristöstä. Tä­män
lisäksi' oli kokoukselle saa­punut
eri puolilla maata — Mont­realista,
Hearstista, Fort Willia-mistä
ja Vancouverista ja niiden
välimailta kymmenien lukijain
sekä lukijain kokousten kirjeet ja
ehdotukset.
SCÄUL:n liittotoimikuntaa edus­ti
Paavo Vaurio, Torontosta.
Kokouksessa kuultiin Vapauden
;a Liekin toimitusraportit ja käytiin
keskustelu niiden johdosta. Ko­koukselle
luettiin Kaikki johtokun­nalle
tulleet kirjeet ja päätöslausel­mat.
Kuu]l|in johtokunnan: ja liik­keenhoitajan
yksityiskohtainen se­lostus
l i i k k e en talousasemasta. Kai­ken
kaikkiaan näiden raporttien ja
.kokoukselle tulleitten kirjeitten ja
.-hdotusten perusteella käytettiin
l o in 53 puheenvuoroa —r ottamatta
lucmioon "päätöksiin" käytettyjä
Huutaman sanan puheenvuoroja —
ja keskusteluun osallistuivat viral­listen
edustajain lisäksi myös lukui-
;at seiraajat.
että} osastojen kaikki omat paino­työt
teetetään onnissa painoliik-keessä;
f) että ensi keväänä järjestetään
Vapauden j a L i e k i n levitysryntäys
samanaikaisesti, alkaen mäalisk. 15
pnä ja päättyen huhtikuun 15 pnS;
g) että L i e k i n vappu- j a kevät-numero
ilmestyy hiibtik. 21 pnä;
h) että Vapauden vappunumero
ilmestyy huhtikuun 24 pnä; .
J). että toukokuussa ilmestyy Va­paus
C; erikoisena CSJrir Sudburyn
osaston 5Q-vuotisjuhlanumerona;
j ) että Vapauden Canada-päivän
numero ilmestyy kesflkuun 23 pnä;
k) että heinäkuun 24 pnä ilmes^
lyy Vapaus yhdistettynä suurjuhla-ja
Timminsin kaupungin 50-vuotis-päivän
juhlanumerona;
1) että Liekin suurjuhlanumero
ilmestyy heinäk. 21 pnä;
m) että Vapaus ilmestyy Työn- i /-'--ff
päivän juhlanumerona elok. 25 pnä;
n) että haastei-yntäys alkaa syysk.
1 pnä, lähin tavoite on $8000.
o) että syyskuussa ilmestyy Var'
paus Toronton «osasten (Suomalai­nen
Seuran) 60-vuotispäivänume-
-•ona; .
p) että syksyllä järjestetään Va­pauden
ja L i e k in levitysryntäys, al-
:<aen lokak. 15 pnä ja päättyen mar- . • . . . . . . : !
1'ask. 15pnä; .r.-'
q) että jatketaan edelleen yhteis- /. >
tä kustannustoimintaa Työmies So­cietyn
kanssa.
r) että sellaisten erikoisnumeroit-ten
yhteydessä kuten Vapauden j a •' < >' < *«•
Liekin joulunumerot/sekä lehtien, „
vappunumerot. hankitaan enem­män
sanokaamme puolet kaikkien '
tervehdysten määrästä,-' $2,00 ter- -
vehdyksiä;
s) että lokakuun 25 pnä ilmestyy
Vapauden 45-vuotisjuhlanumero, ja
. .n
että marraskuun alussa järjestetään
Keskustelu oli ertitäin vilkasta Vapauden 45-v. j u h l i a , kahviaisia j a
' VI
! k a t s e l l a h i i h t o k i l p a i l u j a . K^n ky-1 Vielä ;äj antamaan knnsanediiJtaiill- -^,j„j suoritetaan
1 seessä ,on m i e l e n k i i n t o i s e l k i l p a i - käyttaytymijtä Koskevia neuvoja: j "^..lyjfj - j ^
l u i , niin miksi ne viedään sinne
mihin ei ole kaikilla yhtä hyvä
pääsy? •— 'Mainari.
Persiassa on
yha sankoista
Teheran. — Satunnaisia mielen:
osoituksia ilmoitetaan t:.i)ahtuneen
siel.ä täällä, .Teheranissa naandn-;
taina, sunnuntain yhteenottojen
jälkeen joissa 130 henkilöä sek»
98 poliisia ja turvallisuusjoukkqiv
hin kuuluvaa miestä loukkaantui. ;
Kuorma-autoja joissa oli polifse-
', j a , on sijoitettu lähelle basaarialu­etta
sekä tärkeimpien moskeijojen
luo ja muuallekin kaupunkiin estä­mään
levottomuudet.
Noin 300 henkilöä pidäteltiin
sunnuntain hallituksenvastaisten
[mielenosoitusten jälkeen. Eräs
'halliluksen edustaja sanoi maanan-
! taina, että kaikki pidätetyt 56 lu-
{ kuunottamatta oli vapautettu.
! Tutkimuskomitea tulee seivittä-imään,
ketkä cvat syyllisiä mielen­osoituksiin.
Teheranin yliopisto pi-
' detään suljettuna siihen saakka
"Nouskaa sititen ylös, kuu ku­ningas
tdlee tervehtikää kauniis­ti
Ja kohteliaasti. Sen jMkeen
.saavat herrat kauniisti mennä tie­hensä
ja pysyä kotona hyvin, hy­vin
; kauan. Älkää tulko takaisin
j j ä n - i i V u o : u i a , eipä ole vahinko
; vaikka ettp tule ensi vuonnakaan.
: Ml. o'er\me-nyt nähneet ja kuul­leet
hi: 'ra.sväk^ä- lähes kahden
vuodan ajan .a vakuutamme, et-
' t e i mikään ole helpoittavampaa, i
'iiuhi''iiähdä herrojen kääntävän ]
selkänsä." i
N i i n pian kun köyhälistö on
valloittanut poliittisen vallan, tu­lee
se kaikkialla siellä, missä por-varLsr.)
saboteeraa | :-olet. ari.v'.a
valtiovaltaa tai nousee taisteluun
sitä va.staan, käyttämään.diktato­risia
keinöia."
j iOn- mielenkiintoista todeta, että
mm. Sucmen sos.dem. puolueen
(juoluetoimikunta v. 1921 alussa i l
moitti periaattee-jsa hyv.nkcvnncr
edellämainitun Bernin julkilausu-
. ; i i a n . ; •. - • •
Bernissä pidetyn kokouksen suo
situksen mukaisesti kokoontuivat 1
On .kuitenkin huomattava ettei; lukuisien maiden sosialidemokraa-1
harkitsevampi ,osa maamme porva­ristosta
sentään kuvitellut mahdol­liseksi
maamme asioiden hoitamis­ta
ilman eduskuntaa, mutta se ha-j
lusi entisen Venäjän tsaarihallituk-sen
tilalle saada uuden> kyllin voi­makkaan
hallintoelimen joka olisi
tärkeissä ratkaisuissa parlamentin
vläpnolella. Tästä sy.vstä suuren ra
han väki piti kuningasta välttämät-iömänä.
Kuningas jahänen määrää­misvaltaansa
alistettu armeija, nii­den
avulla . arveltiin voitavan hel-
Dosti torjua kaikki yritykset yhteis­kuntajärjestelmän
muuttamiseksi.
sattum.ista
l i i 22 p; helmikuuta 1921 Wieniin,
•arkoituksella peru.^taa Kommunis-i
kunne; komitea on saattanut työn-1 E i varmaankaan ollut
j sä päälökseen. johtuvaa, että erään suurimman
j Yliopiston rehtori Ahmad Far-
) had on eronnut. '
I Sunnuntain mielenosoituksissa
I ylioppilaat huusivat iskujansa en-
I lisen pääministerin Mossadeqin
i puolesta.
alentuu suurpääoman vaatiman
"hyvän ohjelman" äänitorvek­s
i . -
Tässä tilanteessa on siis ky­symys
sanavapauden säilyttä­misestä,
eli siitä, että lehti voi
jokapäiväisessä toiminnassaan
seurata ehdottomasti itsenäistä
ohjelmaa lukijakuntansa; vuosi­kokouksissa
viitoittaman suun­nan
perusteella. Vapauden l u ­kijat
ja kannattajat ovat sel­västi
osoittaneet," että perusky­symyksissä
ei ole rahtuakaan
tinkimisen varaa,. He tietävät,
että sanavapaudestakin on
maksettava hinta — huolehdit­tava
siitä, että yhä lisääntyvät
kustfinnukset tulevat makse­tuksi
ja lehden talousaserpä
turvatuksi,, Mutta /tietoisuus
siitä, mistä on todella kysymys,
on samalla takeena sil*^, että
edessäolevat pulmat saadaan
ratkaistuksi yhteiseksi eduksi.
Yhtiökokous kiinnitti taval­lista
enemmän huomiota myös
lehtemme toimituspolitiikkaan
— mikä sai melko jakamatto­man
hyväksynoisen lukijakun­nalta
yhtiökokouksen edellä
käydyssä keskustelussa - r - mut­ta
me palaamme 'näihin asioi­hin
jokin toinen kerta.
iiorvarillisen kustannusliikkeemme
toimesta kuningashommien yhtey­dessä
käännätettiin suomeksi ja j u l ­kaistiin
saksalaisen historioitsijan
ilans Dclbruckin teos ' Hallitus ja
kansantahto". Siinä sclkeäsanaisesti
'odistellaan, miten kuningas voi
sjaa tahtonsa lävitse parlamentissa
la kansan tahdosta piittaamatta.
v)tnmme siitä .seuraavan lainauksen:
"Miten erehtyvätkään ne valtio-oikeuden
opettajat jotka luulevat
' voivansa lukea valtio-elämää hal­litusmuodon
pykälistä. Samoin
kuin parlamentin elävät voimat
rii'evät puolueissj, joista valtio-sär.
anössä ei tavata .sanaakaan,
niin ci kuninkuuden olemus riipu
tehtävistu, :iotka valtiosääntö sil­le
osoittaa, vaan roimista, jotka
kaikista muodollisista oikeussään-
.nöksistä: riippumatta juontavat
juurensa vuosituhansiin, hallitsi-
' jan ' .suhteesta sotajoukkoonsa.
o Virkamieskunta, joka samaten
: kuin armeija tottelee kuningasta,
ioka ulottaa elimistönsä y l i koko
kansan, asettaa lopultakin kaiken
poliittisen ratkaisun . kuninkaan
käteen. Miten rikkioppinut tulee­kaan
olla, sulkeakseen tuolta tosi­asialta
silmänsä. Missä
•lopultakin on'lödel!inen valta? Se
on aseissa. Valtion sisäiseen luon­teeseen
näiiden on sen vuoksi > ai­na
ratkaiseva kysymys, ketä ar­meija
tottelee. — — — Armeija,
joka kerran 'on kuriin tottunut,
jää upseerikunnan käsiin, laatipa
parlamentti kapinalakeja tai ei,
ja .'OS kuninkaalla on takanaan
upsccrikunta, niin hänellä on ta­kanaan
myös armeija ja silloin ei­vät
auta mitkään kapinalait,"
Hans Delbruck on varsin arvos­tettu
saksalainen' historioitsija. Ja
olkconira hänen Inusuntcnsa - micl-
Eräs moskovalainen hattu-uu­tuus,
joka on saavuttanut nais­ten
keskuudcs.sa suurta suosio-ta;
Sen on suunnitellut Neuvos­toliiton
muotitalo.
*Mc porvarit, olemme kaiken
todennäköisyyden mukaan pako­tettuja
tarttumaan aseisiin/Jos
sosiiillstit saavuttavat (eduskiin-lavaa
eissa) enemmistön."
Samaan nuottiin yhtyi kokoomus-uuolueen
huomattavimpiin johto
miehiin lukeutuva, Danielsson^Kal-
•nari. Tamperelaisessa Aamulehdes­sä
22. 6. 1922 julkaisemassaan kir-loitukscssa
hän mm. selitti:
"Vhtei.skuntaa säilyttävien voi­mien.
toiminta on tähän asti oMut
laimcamnaa kuin kumouspuoluei-den.
Tiima laimeus voi tuottaa
uuteen eduskuntaan muutamien
äänten./ sosialistikommunistisen
enemmistön. Silloin voi käydä
kuin vuo.sina 1917—1918. Jyrkem-mät
ainekset saavat uudelleen oh­jakset
käsiinsä. Ensimmäiset
hyökkäyk.set kohdistuvat suoje­luskuntia
.'a vakinaista sotaväkeä
vastaan. Jos nykyinen yhteiskun­ta
siten saataisiin aseettomaksi
seuraisi arvatenkin työläislumkan
diktatuuri ja jonkinlaisen talous­järjestelmän
julistaminen. Va­kaumukseni
on kuitenkin, että en­nen
ku'n asiat pääsevät^^näin pit­källe,
oMsi uu:;i sisäinen sota al-kanirt,
scta. jossa kumpikin tais­televa
puoli saisi aouvoimia, toi­nen
idästä, toinen lännestä."
Ei ole miellyttävää maalata paho
laista seinälle, mutta niin on asia
?ttj missään maassa ei porvaristc
.ähän mennessä ole jättänyt luok
kavaliansa kohtaloita äänestysli
(Jatkuu sivulla 4)
'moisinaan terävääkin, mutta silti
rakentavaa. Suurin huomio kiin­tyi
tilanteen vaatimusten mukai­sesti
lehtiliikkeen talouskysymyk­s
i in ja kuten lehtemme torstaises­sa
numerossa jo kerrottiin, yhtiö-
I kokous l i i t t y i käydyn keskustelun
I perusteella varauksitta lukijakun-
I nan yksimielisesti esittämään esi-
I tyskantaan, että Vapaus on 3-päi-i
viisenä uutislehtenä vieläkin erit­täin
tärkeä, ja että talousvaikeuk­sista
huolimatta lehti^oidaan yh­teisvoimin
pitää edelleen 3-päi­väisenä
Mainittakoon että toimintakertO:
.nukset hyväksyttiin lopulta yksi­mielisesti
ja että johtokuntaan va­littiin
seuraavat henkilöt:
Oskar Männistö, presidentiksi,
Eino Seppilä varapresidentiksi ja
E d u i n Suksi sihteeri-rahastonhoi­tajaksi
sekä muiksi johtokunnan
jäseniksi Toby Hakala, Irja Koi­vula.
Frank Tommila ja ^ . Ek-
• •lund.-
rOIMINTASUUNNITKLMA
Yhtiön tili- ja toimintakertcmuk-en
hyväksymisen jälkeen hyväksyt-iin
alkanutta kalenetrivuotta var­on
seuraava toimintasuunnitelma:
a) että helmi-ja maaliskuussa jär-
'estetään lahjoitusten keräys kautta
^laan tunnuksella: vaununlasti sa-
.lomalehtipaperia 3-päiväisen Va­pauden
hyväksi. Lähin tavoite on
2.1Ö0.
b) että nyt alkaneen vuoden aika-a
hankitaa-i puolta enemmän hää-,
yntymäpäivä- ja tupaantulijaisonr
'ittekija Vapaudelle sekä Liekille:
e) että Liekin Kalevala-päivän
jhlanumeio ilmestyy helmikuun 24
äivänä:
d) että Vapauden pääsiäis- ja
läytelmäjuhlan yhdistetty erikois-umero
ilmestyy huhtikuun 14 pnä;
e) että kaikkialla tehostetaan ja
isätään painotöiden hankintaa kus^
tannusliikkceile ja pid:;tään huoli
muita tilaisuuksia;
t) että L i e k in joulunumero ilmes­tyy
joulukuun 15 pnä — menee pai­noon
jouluk. 12 pnä;
u) että Vapauden lännen joulu­numero
ilmestyy jouluk. 15 pnä se­kä
Ontarion j a Itä-Canadan numero
joulukuun 18 pnä. :
SITÄ
J A
iTÄTÄ ••-•^
PITKÄ SAARNA
Ulkona satoi^"kovasti ja k a k s i ,'
maankiertäjää päätti mennä erää­seen
kirkkoon, jossa parhaillaan p i ­dettiin
sunnuntaiseremoniaa. Pap- >
pi oli saarnaamassa kuinka kaunis-la
oli kärsiä täällä jotta saisi naut­tia
siellä. Saarna vaikutti roaankier-.
läjiin niin, että he aikoivat mennä
ulos sateeseen ennenkuin kuulla
>en loppuun-Kuitenkin toinen heis­tä
kysyi ovenvartijalta; '
"Kauanko tuo pappi on jo saar­nannut?"
'Kuinkas se onkaan", vastasi var-_:
tija. "Minä Iuulen„että hän on saar^ ^
nannut vähintään kolmekymmentä .
vuotta."
'Niinkö, no siinä tapauksessa
hän kyllä pian mahtanee lopettaa. '
Matti, mennään istumaan."
i
PIENI EREHDYS
Pikkutytön huomio kiintyi suu­reen
komeaan kirkkoon j a hän tie­dusteli
äidiltään kuka omisti noin
komean kcdin.
'Lapseni", se on Jumalan talo*',
vastasi äiti.
Jonkun aikaa myöhemmin pikku­tyttö
oli jälleen kävelemässä äitin­sä
kanssa kirkon ohi j a siellä o l i
parhaillaan kirkonmenot. Kun tyttö
kuuli sieltä ääntä, sanoi hän äidil­leen:,'
"Äiti, kuulkaa. Jumalalla on vie­raita."
PÄ/VÄN PAKINA
Omituista huumorintajua
Lehtemme tämänpäiväinen nu-. kÖnsä ja kysyivät itseltänsä, mikä
mero saapuu enemmistölle lukija- on parempi, rauha vaikö epävai--
kunnaita ennen Suomen eduskun-1 nuius. Tähän kysymykseen heidän
ei ollut vaikea keksiä vastaysta.
Sitten he kysyivät miten saadaan
rauha. Helpommin saattoi vastata
kysymykseen miten sitä ei saada.
Siispä he päättivät olla äänestä­mättä
Honka-puoluetta. Kekkosel­la
qn.. ollut osoittaä_helppotajuisia
esimerkkejä siitä, että hän pn rau­hanpolitiikan
kannalla. Siispä
useihimat äänestivät helppotajuis­ten
esimerkkien nojalla Kekkosta.
Tämä lienee Kekkosen yaalilii-
"ton erittäin suuren äänimäärän se-lits.
Sen nojalla ei voi sanoa yh-:
tään mitään siitä miten maalais­l
i i t to tnleemenestyniään eduskun­tavaaleissa,
sillä silloin on kysy­mys
myös muista asioista.
Toiseksi suurimman äänimäärän
•sai Aition vaaliliitto. Prosentteja
se korjasi noin 20. Se ei ole pal­joakaan
vähemmän 'kuin viime
eduskuntavaaleissa. SKDL:n äänes­täjien
pääosa siis luotti SKDL:ään
myös presidentti vaalien tärkeimi-mäs.
sä.. kysymyksessä, ulkopolitii-ihmisiä.
Ihmiset menivät itse ty-1 kassa. Sc vähäinen joukko joka
tavanleja ja kaikilla lukijoille en­nen
kuin «aadaäii yksityiskohtaiset
tiedoV vaalituloksista.
Tämän vuoksi on käsittääksem­me
hyvin ajankohtaista tutustua
siihen^ mitä Suomen laajimmin, le­viävän-
työv^äen päivälehden paki
noitsija, -'Juorkunan Jussi" kir­joitti
äskettäin "vaalinäkemyksis
lään":
— Suomen kansalla on omitui­nen
huumorintaju, .sanoi eräs kom­mentaattori
. . . Hän tarkoitti
tällä sosialidemokraattisia äänestä­jiä,
jotka menivät ja äänestivät
Kekkosta sen jälkeen kun heidän
puolueensa jo toistakymmentä
vuotta on parkunut, että Kekkor,
nen on päävihoUinen eikä vaali­kamppailussa
pyrkinyt mihinkään
muuhun kuin Kekkosen syrjäyttä­miseen.
Mutta mennäänpä asiat järjes­tyksessä.
Korkea äänestysprosentti osoitti,
että syksyn tapahtumat herättivät
tästä ryhmästä äänesti Kekkosta
on niitä, jotka eivät kuulu kansan­demokraattisiin
järjestöihin eivät­kä
tilaa kansandemokraattisia leh­tiä,
vaan lukevat porvarilehtiä ja
äänestävät korvakuulolta. Edus­kuntavaaleissa
he äänestävät taas
SKDL:ää.
Sitten tulee kokoomus, joka löi
sosialidemokraatit. 'Ensi kerran
Suomen poliittisessa historiassa ko­koomus
keräsi vaaleissa enemmän
ääniä kuin sosialidemokraatit. Alä
mene herrain kanssa marjaan, ne
vievät marjat-että ropeet.
Mutta itse asiassa myös kokoo­mus
menetti ääniä. - Hyvin suuri
osa entisistä kokoomuslaisista on
äänestäneet Kekkosen vaaliliitossa
olleita kansanpuoluelaisia. Ovat­han
kansanpuoluelaiset melkein
yhtä hienoja kuin kokoomuslaiset,
niin että niihin: saattaa turvautua
s i l l o in kun hirvittää lähteä kokoo­muksen
seikkailun polulle.
Sosialidemokraatit ovat koke­neet
suurimman vaalitappion jonka
Suomen historia tuntee. Ketä ää­nestävät
eduskuntavaaleissa ne so­sialidemokraatit,
jotka nyt äänes­tivät
Kekkosta? He ovat murtaneet
vanhan perinteensä ja äänestäneet
"vierasta". Oliko se vain tilapäinen,
ainutkertainen poikkeus poikkeuk­sellisen
tilanteen takia, vai onko
uskollisuus puolueta kohtaan jär-kynyt
syvemmin? Tämä tulee ole­maan
yksi eduskuntavaalien mie­lenkiintoisimpia
ja työväenliikkeen ,.:
tulevaisuuteen eniten vaikuttavia
kysymyksiä. v
Skogilaisten kohtalo on kerras- -
saan itkettävä ei niinkään heidän
itsensä kuin työväenliikkeen kan- -
naita. 60000 kallista ääntä meni ;
melkein hukkaan. Näissä vaaleissa .
se Kekkosen ylivoimaisuuden takia
ei niinkään paljoa-merkitse, mut­ta
eduskuntavaaleissa sitä enem­män.
Vastuuntuntoisten työväen-^
liikkeen ihmisten s k o g i l a i s t e n J o u - ' .'
kossa en luulisi enää eduskunta-,-
vaaleissa suostuvan tällaiseen voi­main
tuhlaukseen. Tapaus osoittaa? c,,
kouriintuntuvasti miten tärkeää'''
olisi saada aikaan työväen vaali­liitto.
Vaalien tulokset olivat sellaiset, '
että niillä tulee olemaan paljon
muitakin seurauksia kuin Kekko^
^en uudelleen valitseminen. Mel­kein
jokainen puolue, joutuu tarr
kistamaan kantansa. S K D L ei jou­d
u tekemään sitä omalta kohdal­taan,
mutta työväenliikkeen yhtei­sen
edun takia S K D L varmaan jou­tuu
entistä vakavammin vetoamaan
tou>iin työväenryhmiin ybtelstoi-minnan
aikaansaamiseksi. Edus­kunnan
työväenenemmistö näyttää
tulosten valossa uhatulta ja se on
synkkä näköala taloudellisia ja so-siaalasia
parannuksia toivoville
työläisille Ja pienviljelijöille.
— Juorkunan Jussi.
. . i i '
r.
ff
l i