1968-10-15-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 VAPAUS T i u u . 15 p . - . a w a . , CM. 15, m i MEKSiKO'N VAiUNKUMÖUS JA I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N i i l i l i i i i i i i ^ O F FINNISH C A N A D I A NS <LIBERTY) EstabUshed Nov. 6. 1917 EDITORI W. EKLUND J^ANA^BRI |L 8U|Kei TKLEPHONBt O F F I C E A N D B D I T O R I A L . 674-4264 PubUshed airlce we01dy: ^;T^^ a^d Saturdays W Vamiua Publishing Co. L l n U t ^ . l ? 0 - 1 0 l | % jät.'We4. ^IflbUryi OhtialQ; 0 » ^ a. Mailing ftddrete: BMI 69 ' - AdterUslng rates upon application, traoBlatlon Iree o i charg«. Authorized as S 9 ^ m . < m ^ i f M Ptfk^^ p f p n m m otx^xm and for payment o?,postage In cash. , ^^ - CANADIAN LANGUAGEPRtSS ' ' CLUB ciaiiHOHivai; rUUAUSfUNNAX. VK «iO.OU. 6Kk.$5.25 nSACD. 8kk. äi» . Svomejäx» 1 vk; »11.00,8 kk.f5,7b tvk. 11.90, 6 kk. 8.35 .A f aljon huonoja neuvoja \ Can^^a, oii saamiuit viiimeaikoiina psiljbn 'hutaiojja neuivoja NATGK-vöd^en ylll%lrt%nisen meiikeissä^ tulee, kuten viimSe viiksolla tapahtui, sekä Yhdysvaltain läko-ministeriltä- että Ijänsi-Saksan parlamentin (Bundestaigin) pre-sitotiitä, niin todteta pitää kiaikessa vakavuudessa, että Canada ftitamtsekäan mitään "vihol^^^ maiaillaimme on tällaisia ^ystäviä! Kuten muistetaan, päämioiifsteri Pi^err^ Elliott Trudeau lupaöi kiekujiin vaalien edeOlä, että Canada vetää NATO:n riveissä, pq^ööpaissa^i^^ jaukfkoja pois. Hän perusteli tätä ajatuarta^SiUä, että niitä joukikoja ei tairvita sMlä, 'ja että sdjten saadaan hupmattaiva rahösääätö mikä parantaa. Canadian kan-söinväUstä maksuitasetta. Sen jälkeen on Otta'wassa ryhdytty suoritrtaniBfin tutki-rouiksia ^ t ä asiasta |a sieltä aiemmin saapumedssaiiiutistie-dödssa on kerrottu satoihin miljioomin dollareihin nousevista •säästöistä, jos EhiKK)passa (ts. Län3i'-Saksassa) oleivat asevoimat tuodaan kotiin. Muitta tämä suunnitelnia ei ilmeisestikään tyydytä rjolta-klin "ystäviämmef". Peläten luultavasti, «Ittä Trudieaun hallitus voi ryhtyä tässä asi'ässa sanodiSta tekoihin Yhdysvaltaan uiko-: ministeri Dean Biusk lähettti äskettäin Canadan ulcciminiEiteri Mitchell Sharpille kirjeen, missä suositellaan NATO:n lujditta-misita sen sijaan että suunnitelitaisiin canadalaisjoukkiojen ko-tJuttalmista Eisroopasta. Samanlaisia' nefuvoja ja ohije|ta on saatu mmltakin silmän-tekeviltä raijan eftedäpuoleltav •Viimaksi puuttui asiaan --^ilkään^fe^ se ei olisikaan Ga-liadan sisäinen asia r—Länsi-Sa!ksan parlamentin eli Bundes-tagin presidentti Eugen Gerstenmaier joka oittawala(isessa sa-notaaleflitien haastattelutilaisuudessa sanoi viime torstaina että NATOn asevoimia olisi lujitettava eikä vähennettävä. Omalta kohdaltaan mr. Gerstenmaier sanoi, että Länsi- Saksa; joka feadkesta päättäen sekaantui korviaan myöten Theldk^oslovakian kriisin valmistamiseen ja kehittämiseen, pitää Neiuivostölililtan "hyökfcäysvaaran" takia tarpeellisena sitä; että canadalaisjoukot ovat edelleien NATOn palveluksessa. Hänen kerrotaan sanoneen ja tämä korostaa hänen esitystensä poliittista luoraietrta — että canadalaisjoulkkojen Eu^ roopassa pitämisenä on sotilaallinen ja poliittinen' arvo. Po-liititikien arvo minkä hjrväksi? . Herr Gerstenmaier esitti havainto-opetulksena sen, mitä Canadalta odotettaan, kun hän saksalaisten revansftiimiesten tunteita kutkuteMenkerltbi, että NATOn riveissä olevien län-si^- saiktsaMsten asevoimien vahvuus nostetaan .440,000 mie^^ ktxrkeimpaan "viralliseen" määrään eli 550,000 miestä käsittä-väiksi asevoimaksi! Bonnin poliitikot ja USAnidk:oministeriöolis^^^^^ kin hyvHlään, jos' voisivat pitää "poliittisista" ja muista syistä (Länsi-Saksa saa canadalaisjoulkkojen siellä olosta sievoiset tulotkin) mahdollisimman palj<ancanadalaisjoukkoja NATOn komennuksessa Euroopassa. Mutta heidän neuvoillaan ja ohjeillaan ei ole mitään arvoa silloin jos asiaa kaltsotaan Canadan kansallisetujen ja maailman rauhan seikä Euroopan turvallisuuden kannalta. Meklcon yltoppUaat ov4t köV hiatta kuukautta JatkunälUa' mielenosoituksillaan saaneet Meksikon halUtoksen ja viime aikoina myös sviiren urbelltiylelsdii kin partaalle. Todennäköistä on että tapahtumat ovat sujuneet BUvHn f^ikUla idtn ikiitti ylioppilaat olivat etukäteen laskeneet, lukuun ottamatta-sitä^ että balUtiik-; sen vastatoimenpiteiden brutaallr 8UUB on olltat ennennäkemätdntä. 9 Meksikon hallitus on joka ta-- pauksessa paljastanut kdrttinsa, ei ainoastaan meksikolaii^lloppilal* den vaan koko maailman «il- i mien edessä. Kulissit^ jotka se oli olympialaisten ajaksi -rakentanut,< ovat romahtaneet ja paljastaneet niitä pönkittävät mellakkapoUi-sien ja sotilaiden pistimet^ Mexicon levottomuuksien taustalla ovat viime kädessä samat ristiriidat kuin muuallaikin latiiialaisessa Amierikassa. Ylioppilaiden nousu maan hallitusta vastaan; on ilmentymä suuresta vastakkainasettelusta, jonka .äärinavat löytyvät laajalta, köyhältä maaseudulta kaivoksilta ja tehtaista, suunkaupunkten slumimi-alueilta sekä toisaalta rajan pohjoi-semmaUa puolelta, sieltä missä .merikkalainsn liikemies istuu ja vartioi, etteivät häiieoi kauppa- ja sijoituspollitUset kanavansa, jolta hän yksinvaltaisesti hallitsee, missään vaihteessa pääse umpeutumaan Tässä on latinalaisen Amerikan perimmäinen jännite. kansallisella tasolla sama jännite ilmenee köyhien talonpoikien ja suurtilanomistajien, työläisten ja kansallisen oligarkian kärjistyneissä suhteissa. Radikaalien ylioppilaiden SYNTYMÄ. PÄIVIÄ "1 Oskari Kotila, Port Arthur, Ont. täytti maanantaina lokakuun 14 pnä 88 vuotta. John Lehto Kaministiquia, Ont. tilyltää tiistaina, lokakuun 15. pnä 74 vuotta. Oiva Wcsterbacka, R. R. 1, Copw per Cliff; Ont. täyttää keskiviikkona lokakuun 16 pnä 71 vuotta. Mrs. Hilda Nurmi, Geraldton, Ont. täyttää sunnuntaina lokakuun 20 pnä 86 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tuttavain onnentoivotuksiin. Maailman tumilta LIUKKAAN KELIN HÄLYTYS AUTOON Elektronisen hälytyr-järjestelmän, joka ilmaisee, milloin auton pyörät alkavat liukua liukkaalla maantiellä tai kaduUat on kehittänyt ruot- 2alainen insinööri Helge Ceder. Hälytysjärjestelmä säätää automaatti- ."esti koneen tehoa ajotien kunnon mukaan. Jouduttuaan kolariin liukkaan kelin takia kymmenen vuotta sitten msinööri Ceder ryhtyi suunnittelemaan keksintöään, joka perustuu siihen, että toinen vetopyöristä ja toinen vetämättömistä pyöristä valistetaan magneetilla, jotka välittävät sähköimpulsseja auton induk-tiokelaan. Sähköimpulssilj ilmaisevat. veto-pyörien ja kahden muun pyörän pyörimisnopeuden eron, ja k u n tämä ero saavuttaa kriittisen rajan, järjestelmä antaa hälytysmerkin autoilijalle. KUn kaasu poljin valvoo pyörien pyörimisnopeuteen vaikuttavia tekijöitä, järjestelmää voidaan käyttää myös nopeusmittarina. Järjestelmää voidaan lisäksi kehitcSä tehostamaan jamiijen käyttöä. Suomen kunnallisvaaleista • Näitä rivejä ikirj eitettäessä <p^ käytettävissämme vasta. osittaiatietoja Suomsn ikunnallisvaahen tuloksista. Kaildd seikatt viittaavat fculitenkin siihen, että haUitus-puolueiet, ja mikä pahinta, hallituksessa olevait vasemmisto-eli työväenpuolueeit, 'kärsivät melkoisia tappiodta samalla kun Vennamon demagogia tuotti vieläkin ftuiloöcsia ja kokoomuskin näyttää parantaneen vähän asemiaan. Nämä vaalitappiot eivät tulleet kenellekään asdiodta lähemmin seuranneille yllätyksenä. Sen sijaan voidaan sanoa, että pahemp^iaikln vaalitappiota on jioi^kin piireissä ounasteltu edikä vähiten Suomen oppositiopvilolvilelssa. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö Suomfen työväenpuolueitten nyt kärsimä vaiailiniiebkyg kuvaa vafkavaa tappiota, 'minkä johdosta voidlaan odotttaa äärioikeiston ryhdistymistä ja siltä p<ohjallta esitetrtäviä uiusien vaalienkin vaatimuksia sillä "ruldkahalu ^kasvaa syödessä."'' '• ' Toisaalta^^to fcuitenlkin hyvä muiistala, että vaikka näitä ktmnallisvaaleja voidaan pitää jonlkunlaisena Gallup-äänes- - tyksen varoituksena hallituspuiolueelle, niin valtiollisissa vaa-, leissa vod tilanne olla jo paljon toisenlainen. Jostakin syystä suomakiflettyötätekefvät suhtautuvat levätperäisemmin Ikun-naUisvaaieihin kuin Valtiofllisiin vaaleihin. Toisaalta porvari-puiolmfecft. s^ayatnäein kannalttaljansa viimeislbä sielua myöten kunnallisvaaleihinkin osallistumiian. . Hallituspuiolueiden vaaliltappion perustania on ilmeisesti Suomen viimeailkaiset talousvaitaöudet. Saaltuaan suurporva-rien surkeaan asemaan ajaman valtion aisiat huolehdittavakseen nykyinen hallitus joutui miltei' ylivoimaisiin ponniste-luihin tämän konkurssipesän selvittämisessä. Kaiken lisätksi tuli valkaiva työtltömyystilannie, mitä oikeistopuolueet ja var- seätä ja SKDL:n riveissä ole-slnkin Vennamlon ryhmä on käyttänyt ei^llttäin määrätietoisesti vaSta aaitteellisesta ©rilmieli&yy-ja häikäilemättömästi hallitusta vastaan. Selvää on kuittenkin destä, mikä heikensi sen vaali-etilä, hlallitusd ole sulkeni;^ tehtaita eikä vähentänyt tehtai- työtä ulospäin. Aina silloin kun den työvohnaa. Tehtaiden 'ja liikelaitosten idmistajat, suiur- työläiset kiistelevät keskenään, : porvairit, ovat haUitullflsen lupaa (kysy/matta heittäneet työlläi- saalvat dmistavat piirit tilaiaiuu-siä jouöckomitassa työttömien armeijaan, Vastuu^siitä kuuluu den kalastella samaissa vedessä. SfUUii^ääomalle jia niiden puolueille. Mutta halliltessaan valita- Toivdttavaa siis on, että SKDL oäailitä tiedonantolailtoksia —. vairsjnkinjoukkolevikin omaavia vapauftuisi mahdiollisimmian pl-sanomMehtiä •— nie samat euurpforvarit, jotka ovat työläi- an sisäisistä iMnasteluiistaan, ja siään työttömien. armeijalan heittaneelt, ovat saaneet monta että Sojlomen työväeupuoluei-paihaa- aaviaitaim.art)onta ihmistä uakdmaan,^ e nykyinen hai- deh yhteistyö voimistuisi ja litUÄ on työttömyyden alhleuttan-plt. lujittuisi niin, ottä deuraaviissa ' Erlkodahuomip lkiin)tyvSKDL;n vaalitappioon, mikä joh-|.,. eduskunjtavaaieissa voitaisiin tuu yUämsönittuljen seikkojen lisäksi käsittääldsemme myös kirjata - toisenlaisia . tulolksia selJlaisista seikoista, kuin eisjim. Tshdkkoslovakiankysymyk- kuin nyt. p a i k k a tässä asetelmassa on työläisten ja talonpoikien puolella. PORVARILLINEN VALLANKUMOUS Meksikossa on kansallinen porvaristo ohjannut vuoden 1910 vallän-i kumouksesta lähtien maan poliittista taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä laajemmalla pohjalla kuin yleensä latinalaisen Amerikan har-vainivaltalsestl hallituiBsä maissa. Porvaristo on monissa vaiheissa pyr-kiöyt toteuttamaan .kansallista por l i t i i k k a a , Koiitenkin yhteistyö USAn kanissa on vienyt sen j a t k u v i in kompromisseihin. Vallankumouksen aikoihin y. 1917 perustuslaista käy selvästi ilmi k a n - callinen pyrkimys. Perustuslaki o l i sliora haaste USAn intrGS3ejä vasr taan, haaste amerikkalaiselle.,pääomalle, j o k a jo silloin hallitsi suurinta osaa Meksikon talouselämäs-tn. Perustuslain 27. artiklassa tode taan mm., että "omistusoikeus maahan ja vesistöihin kuuluu kansa-hunhalle"; että "kansakunnalla pitää olla oikeus määrätä yksltyisielle omaisuudel 1 e sellaisia rajoituksia, joita yleinen etu vaatii pyrittäessä suojelemaan ja jakamaan tasaisesti yleisiä hyödykkeitä" j a että '^kansakunnalla on omistusoikeus kaikkeen mineraalipolttoaineeseen, öljyyn jne, — kiinteässä juoksevas-: ea tai kaasumaisessa muodossa". Mikäli tästä perustuslain ohjelmasta olisi pidetty' järjestelmällisesti kiinni, Meksiko olisi joutunut p i a n valkeuksiin sulitcissaan USA;- han. Monia hankauicsia onkin i l mennyt siitä huolimatta; että Meksikon hallitus on suostunut kompromisseihin kansallisten ja ulkomaisen pääoman etujen : välillä. Naapuruus ei silli ole ollut Meksikolle lähestulkoonkaan samanlaista- alistumista US.^Vin vaatimuksiin ':uin latinalaisessa Amcril:assa ylipäänsä, Kuubaa . lukuunottamatta, on tapahtunut. H I E K K A A RATTAISSA Yksi kilkaisimpia vaiheita USA:n ja Meksikon suhteiden historiassa oli epäilemättä kenraali Lazaro Cardenasin presidfiiUtikausi 1934— 40. Meksikossa ryhdyttiin toimenpiteisiin, jolika — niin välttämättömiä kuin ne olivatkin maan talouselämälle— eivät miellyttäneet sen amerikkalaisia liikekumppaneita. Meksiko, joka oli tähän saakka pysynyt, tyypillisen kehitysmaan, tapaan maatalouden kaivostyön ja käsiteollisuuden aloilla, ryhtyi muuttamaan taloudellista rakennettaan teollistuneemmaksi. Cardenas kansallisti .mm. öljyn vuonna. 1936, mikä sai ulkomaiset öljy-yhtiöt, ennen muuta Shellin, takajaloilleen: ö l j y on ollut aina vain pieni (n. 3 osentin) osa Meksikon tuotannosta, mutta toimenpide koettiin: sijoittajien taholla hälyttävänä. Meksikon hallitus sai amerikkalaisen propagandaryöpyn niskaansa ja sitä arvosteltiin kiivaasti puuttumi.sesta yksityiseen yritystoimintaan, valtion osuuden lisäämisestä talouselämässä, verotus- ja valvontapolltldikaata,! jopa sellaisistakin asiöbta: HUini työvoiman käyttöä koskevista la?ls: ta, joilla hallitus ikoiettljo«s^n määi-rin saada korjausta työläisten asemaan. PÄÄOMAN VETÄYTYMINEN U S A : n kauippamlnisteriön V, 1955 Meksikon sljoitukiiia koskevan . r a portin muutamista luvuista voi ha-valiuioUisesitl seurata amerikikalait-sen pfeäoonaii käyttäytymistä vuosina 1940-63, kriittisessä teoHlBtu-misvaiheessa. Suorien ulkomaisten sijoitusten määrä Meksikossa o li 1940 kaikkiaan 438 miljoonaa dollaria. Tästä määrästä 82,6 prossnt-tla oli amerikkalaista. Vuoteen 19&3 mennessä slj oltusten kokonaismäärä kohosi 769,2 mlljoonaan_^llar rlin, mutta amerikkalaisten sijoitusten osuus putosi 54,3 jjrosenttiln. Investoinnit laskivat perinteellisillä sektoreilla j a kohosivat teoUlsuus-s- ektorilla. Joko pelko yritysten kansallistamisesta tai kllpallukyikylsen teol-lisuuden syntymisestä Meksikossa taikka sitten liian pienet voitto-prosentit säätelivät amerikkalaisen pääoman käyttäytymistä. Ilmeisesti nämä kalkki tekijät yhdessä. Voittoja kuitenkin saatiin. Noiden 13 vuoden aikana Meksikosta vietiin voittoina 471,9 m i l j o o n a a dollaria. Kun uutta pääomaa tuotiin samaan .likaan maahan 150,4 miljoonaa dollaria^ olivat Meksikon tappiot 321,5 miljoonaa. Y l i puolet tästä summasta meni Yhdysvaltoihin. COME-BACK "The New York Times" -lehden katsaus (22. 1.-65) Meksikon talouselämään vuosina 1954^-63 osoittaa, miten joustavasti amerikkalainen pääoma jäilleen sopeutui muuttuneeseen tilanteeseen. Ulkomaisten investointien määrä oli v, 1963 noussut kokonabuuidessaan 1;395,3 miljoonaan dollariin ja amerikkalaisten sijoitusten osuus 9,9 prosenttiin. Pelkästään v. 1963 se o l i jo Ö5 prosenttia. Myös USA:n osuus kokonaisvoitoista (550,2 milj. dol-laria) oli kohonnut kahteen kolmannekseen. Meksikon tappiot (= deka-pitalisaatio) koko ikymmenvuotis-kaudelta olivat 155,6 miljoonaa d o l. laria. Uutta nettopääomaa tuli 394,6 miljoonaa dollaria. T E K N O K R A A T I N PÄIVÄUNI USA:n ote Meksikon talouselä-mäijsä. on jatkuvasti lujittumassa. Sijoittajien mukaan "dynaamisen Meksiikon" tähänastisten saavutusten, teoUistumisprosessin toteutuksen edellytyksenä ovat olleet sijoi- Aim^rikön a»t6i]c0699 suihteellii^n « i i$t^f{^iscn. , i>qlltiikan toteUtta. misolle. t M j ^ l n tankast^iunä edistys on kömmit' Mäksikon ke-: h t t t y n e i m p J t l : ^ ; j ö f ^ oiuilit^ pöh-^ Jolsla yallfcibita, etelän • Intlaaniseu-dut eivät ole hyivlöivolnnln hedelmistä' j u u r i kostuiieet. Maaseuidun allkeblttiynieisvyiden ohella ei myöskään voida Ikäitkeä kaupunkien slunlttiiÄiUeltö. suurta.'kurjuutta tapaa Itse maan pääkaupungista Clui dad de Mexicosta, tjoka on paisunut muutamassa vuosikymmenessä r 6 mjiJoonan-: «uurfcauipiuiigitesi. Tosiasia pn myösi se, että 30 iprosenttla vöestösta (Wi ylhS Ujflcutaldotonta. fidistykseen puolestaan voidaan laskea teollisu)UStyöläi?ten kOhonmit ad9U>tasoi j a ^mmj Meksiacon vairsln realistinen. ulkoipolitiLkika, johon kuuiuu myöä, stUbtelden säilyttämis nen Kuuban kanssa. vÄLLANKtJn^ÖUS INSTITUUTIONA PRI, institutionalisoitunut vallan-kumousipuölue, on Meksikon valtapuolue ija nykyinen yhteiskunnallinen tilanne on suurimmakBl osaksi sen ikäslalaa. PRI :stä on kyynisesti todettu, että sen pääasiallisena tehtävänä on taata Itselleen voitto parlamentti- ja presidentlivaaleis-sa. Porvaristoon nojautuva puolue on pitänyt valtaa j o lähes 40 vuoden ajan. Erilaisin menetelmin se on huolehtinut siitä, ettei varteen-; otettavaa oppositiota ainakaan vasommalle — ole päässyt muodostumaan. Ameriklkalaisen U . S. News & World Reportln luonnehdinta PRIrstä kertoo samalla puolueen menetelmistä: PRI " on erilaisten poliittisten voimien yhdistelmä. Se pitää taivuttelua voimankäyttöä parempana. Jos se kuitenkm menettää valvontansa, se käyttää Meksi^^ kon poliisivoimia j a armeijaa korjatakseen tilanteen". ' Ennen tämänkertaisia , ylioppilas-levottomuuksia on voimankäyttöön turvauduttu viimeksi mm. 1959 rautatielakon aikaan. Kuuban tilanne oli silloin kuumimmillaan j a Meksikon hallitus pidätti presidentti Lopez Mateosin käskystä varmuuden vuoksi kaikki kommunistijohtajat ja tukahdutti lakon laittomilla oikeudenkäyiuieillä ja vangitsemisilla. OPPOSITIOVOIMIA Oppositiovoimia PRI:stä äärioikealle edustaa puolue nimeltä P A N . Sitä on joissakin yhteyksissä n i m i tetty pankkiirien klubiksi, joka on ;-uvennut esiintymään poliittisen puolueen t^ipaan.: Eräissä osin maata P A N on kuitenkin saanut sen verran kannatusta, että PRI on joutunut ajoittain käyttämään sen suhteen muitakin menetelmiään kuin taivuttelua. —. Todellisen opposition kannalta on , . . . , ^ , , .Tierkitystä kahdella vasemmisto-ustomun aa k u h o u a v a t tekrjat: ro- puolueella. PPS e l i sosialistinen liittinen stabiliteetti, rahanarvon vakiintuminen^ runsas työvoimantarjonta, työselkkauksien eliminoiminen, dynaaminen yrittäjäluofcka ja "lapuiksi, mutta e i viimeisenä, kykenevä tekninen johto". Tämä teknokraatin päiväunta niuistuttava yhteiakunt^ti 1 a on tuot-tanut tasaisen 4,5 prosenin kansantuotteen kasvun vuosittain j a antanut -mahdollisuudet latinalaisen 18 KUOLI V I I N A AN Surat, Intia. —- Kahdeksantoista ihmistä on kuollut ja 17 joutunut rairaalaan alkoholimyrkytyksestä .salaisten juominkien jälkeen Länsi- Intiassa sijaitsevassa Suratin kaupungissa, jossa on voimassa kieltolaki, ilmoittivat viranomaiset. Neljä naista oli niiden joukossa, jotka kuolivat juotuaan laittomasti valmistettua alkoholia hindujen j u malan Krishnan syntymäpäivän d ehdosta pidetyssä juhlassa, sanoivat viranomaiset.: KIRJOITUKSIA «JOULUUN" Kuten ennenkin, Canadan ja Yhdysvaltain suomalaisten yhteisesti valmistama " J O U L U " julkaisu ilmestyy siksi hyvissä ajoissa ennen pyhiä, että se ehtii kaukaisempienkin; lukijain käsiin jouluksi. Julkaisu ottaa kiitollisuudella julkaistavakscen kertomuk-siai lyhyitä novelleja ja muita kirjoituksia, mukaanlukien mielenkiintoisia suomennoksia (alkuperäinen lähetettävä mukana) sekä runoja ja niiden yhteyteen sopivia kuvia jne. Työvoimavaikeuksien vuoksi on sitä parempi mitä pikemmin aiotut kirjoitukset ja kuvat saapuvat. Ne pitäisi tulla julkaisun toimitukselle viimeistään marraskuun 1 päivään mennessä. Kaikki kuvat palautetaan pyydettäessä. " J O U L U N " ainehislo tulisi lähettää osoitteella; Joulu, Box 69 Sudbury, Ontario kansanpuolue on luonteeltaan demokraattinen ja anti-imperialistinen, mutta sisäpolitiikassa se on kieltäytynyt yhteistyöstä kommunistien kanssa. Johdonmukaisesti demokratiaa j a imperialisminvastai-suutta ajavana kommunistinen puolue Meksikossa edustaa puoluepoliittisella tasolla jyrkintä oppositiota nykyiselle suuntaukselle. Kommunistien mahdollisuuksia on kuitenkin tarkasteltava PRI:n valta-aseman, maassa edelleenkin — ateistisesta perustuslaista huolimatta — voimakkaana vallitsevan uskonnollisuuden ja muiden tekijöiden pohjalta. Puolueen linjana on nykyisessä tilanteessa ollut monen muun, latinalaisen Amerikan kommunistisen puolueen tapaan "'kerätä kannatusta vaaleissa j a puoluetyössä, ei barrikaadeilla". Meksikon ylioppilaat, joita nyky-niikymät eivät tyydytä, vaativat hallitusta toteuttamaan perustuslakia sellaisena kuin se v. 1917 laadittiin; Tosiasiassa Meksikon presidentit Cai"denasin jälkeen ovat e-dustaneet perustuslain oikeistolaista tulkintaa. Nykyinen presidentti Diaz Ordaz e i ole mikään poikkeus. PRl.nkarriäristinä ja tunnollisena teknokraattina hän on hyvä yhteis- Afrikka- elää monimutkaisessa t i lanteessa jossa amerikkalaiset imp«i rlalistit laajentavat Vietnamin sodan paloay jossa Israelin aggressiivinen politiikka arabj^naita vastaan 3atkuUi jossa Euroopan, imperiallstiit 1 aativat omia suunnitelmiaan sosia" listisla maita vastaan, j a (jossa A f r i kan kansat kärsivät kolonialistien ja rotukiihkoiUjoiden tihutöistä. ' - Vapauteen pyrkivät AfHkan viholliset panevat toivonsa Etelä-Äfrflcan tasavaltaan ja sen partnereihln, Portugaliin ja Rhodesiaan, Tiedetään, että juuri tämä klikki -pyrkii pelot-lelemaam Afrikan Itsenäisiä maita ja lieUcentämään millä keinolla hyvänsä Afrikan kansallista, vapautus-lukettä, Sama-an aikaan kun Pretoriassa kalistellaan aseita lan Snrithin rosvokopla käy ankaria taisteluja A f r i kan kansallisen liiton isänmaallisia voimia vastaan Zimbabwessa, Uusiin rikoksiin ovat ryhtyneet myös Portugalin: kolonialistit. Elokuun 20. päivänä Afrikan yhtenäisyysjärjes-tön pääsihteeri Diallo Teili ilmoitti lehdistötilaisuudessa Addis Ababas-sa, että Salazarin rankaisujoukot olivat käyttäneet siviiliväestöä vastaan kemiallisia myrkkyjä. Diallo tähdensi että vastuu näistä rikoksista lankeaa . länsivalloille, koska ilman näiden apua Lissabon el olisi uskaltanut ryhtyä tällaisiin tekoihin. Hän sanoi, että tällainen häikäilemätön • provokaatio on jäljestetty tietyssä tarkoituksessa juuri ennen Algerian huippukokousta. Imperialistit eivät käytä hyväksi .ainoastaan assita. He pyrkivät houkuttelemaan eräät afrikkalaiset maat mukaan "yhteistyöhön". Elräät .?frikkalaiset johtajat tarttuvatkin heidän syöttiinsä. Esim. Malavl on , solminut kiinteät yhteydet Etelä^ Afrikan tasavaltaan. Etelä-Afrikan tasavallasta virtaa "asiantuntijoita" Lesetoon. Rotusortaj ien pauloihin m liukumassa myös Betshuanamaa. Uuden Afrikan viliollisten pää-: määrä on selvä: he haluavat hajottaa afrikkalaisten maiden yhtenäisyyden, saada aikaan repeytymä Afrikan yhtenäisyysjärjestössä j a luoda suotuisat olosuhteet paitsi asemiensa säilyttämiseksi myös niiden laajentamiseksi. . . Suurten pulmien joukossa erityi- .sesti.eräs herättää suurta huomiota Afrikassa. Se on Nigerian kriisi, johon liittyy Biafran pyrkimys irtautua itsenäiseksi valtioksi. Viime vuonna • Afrikan yhtenäisyysjärjestö teki päätöksen, jossa suositeltiin kriisin ratkaisuksi Nigerian säilyt-tifmistä alueellisesti yhtenä kokonaisuutena. Vaikeuksista huolimatta on kuitenkin olemassa edellytykset konfliktin ratkaisemiseksi niiden periaatteiden mukaisesti, jotka A f r i kan yhtenäisyysjärjestö on julistanut ja joita suurin osa Afrikan iraista tukee. työkumppani liikemaailman ja ame^ rikkalaisen pääoman kanssa. Ylioppdlaiden reagcinti Ordazin hallitusta vastaana on todennäköi- • sesti varsin pitkälle kansallismielistä, USA:n vaikutultsen lisääntymistä vastaan suuntautuvaa. Kuinka riittävästi siinä on solida^isuut-ta ja ajankohtaista'realisuutta alistettujen talonpoikien ja työläisten vaatimusten kanssa, sen näyttää tapahtumien tuleva kehitys. Joka t a v pauksessa liikehdinnän juuret ovat syvällä vakavissa ristiriidoissa. Silloin kun nämä ristiriidat hakevat paljastumistaan, mahtavimmatkaan kulissit eivät voi.niitä kätkeä.; ILPO HALONEN. HUONO NEUVO Lääkäri: "Kuinka vamha olette n y t ? " Potiin.aB: "Tulen 75." Lääkäri: "Teidän kuulQnne huononee j a teidän on luovuttava polttamisesta, juomisesta j a nadsista." Potilas: «'Oh, lääkäri, k a l k k i tuoko, kuulakseni vähän panemmto." PÄIVÄN PAKINA " L A I L A S T A L A I T A A N" PoliirHset konjuktuurit heilahfele-vat usein "iailasta laitaan^, kuten sanotaan. ~' Mutta harvoin_nähdään seh suurempia "osavaihdoksia" mitä on y i i - ftncaikoina saatu lukea ja.nähdä Quebecin tilanteesta puhuttaessa. Vielä joitakin kuukausia sitten oli-; vat ainakin kiihkoisimmat englanti-lais- canadalaisten lehdet miltei painajaisunien vainoamia Quebecin kansallismielisen liikkeen kehityksestä ja kasvusta. Mutta nyt nämä- lehdet ja piirit ovat muuttaneet kokonaan ääntään. Eilisten hälyty.-ihuutojen ja voihkaisujen asemesta ne esittävät nyt melko itsevarmoja ja tietenkin mjyös omahyväisiä kuvauksia "tilanteen parantamis6.sl'a''. Ju kaiken tälmän muutoksen aiheuttajana m "Trudeaumanian" avulla viime kesäkuussa liboraaleillo saatu vaalivoitto! Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö "Trudeaumanian". vaalimencjfrys Quebecissa katkonut siipiä separatististen liikkeen edustajilta sekä heidän julkisilta ja salaisilta kannatta-" jiltaan. . Ei ole epäilyäkään siitä, etteikö melkoisen suuri osa Quebecin väes-töstä ole nyt "odottavalla kannalla" siitä, mitä pääministeri Trudeau ja hänen puolueensa saa aikaan- ranska-lais< anadalaisten kansalilsmielisten valitusten korjaamiseksi. Mutta mitä tapahtuu sitten, jos "Trudeaumania" ei annakaan ranskalais canadalaisille samankokoista voileipäpalaa, mistä saavat nauttia, englantilais-canadalaiset ja jos he ei-, väl' saakaan yhteiskunnassa tasa-«r-voista asemaa muiden canadalaisten rinnalla? Tässä kansalliskysymyksestä puhuen onkin se, "kysymysten kysymys", mihin ei vastausta saada " l a i lasta laitaan'.' hyppimällä. Eräät huomatut englanninkieliset •• lehdet oVat esim. täällä Ontariossa esittäneet ilonsa siitä, että Ranskalais canadalaisille on Quebecissa tullut jälleen "säädylliset valiftnan mah <yilsuiiddt;", kuten Toronto Daily Star tiistaisessa toimituskirjoitidises-saan selitti. Mainittu leihti kirjoitti mm. seuraavaa: "Velä vuosi" sitten Quebecin liberaalipuoluetta huojutti separatistinen mieliala sen omissa riveissä. • Se kilpaili hallitsevana puolueena olevan Union Natiortalen kanssa korostettaessa sitäj että Quebec on "erilainen muuhun Canadaan verrattuna, ja että se maakunta tarvitsee radikaalista "erikoisasemaa" (mui- . hin maakuntiin verraten). Quebecin liberaalit luopuivat muutama päivä sitten tästä tavoitteesta ja omaksuivat ohjelmaansa mr, Tru deaun ajatuksiin soveltuvan käsitys-kantian, mikä kannattaaliittöhalli-tuksen ja maakunnan välisten valtuuksien jakamista mieluimminkin toiminnallisuuden kuin etnisten ja kielellisten rajojen perusteella . , . Nyt siellä on säädyllineni (respec-table) valinnan mahdollisuus myönteistä federalismia edustavien liberaalien, ehdollista federalismia edustavan Union Nationalen ja separatistisen Rene Levesquen Hikeen välillä Mutta jos käy siten, kuten epäi-; lomme, että "Trudeaumania" ei täytäkään ranskalals-canadalaisten toivomuksia jos toiveitten täyttymisen n.scmcstn'jäävät Quebcoin ranskalaiset lyihjun säkin suun .pitäjiksi, niin siiloin loppuvat myös nämä "sää dylliset" eli "respectable" vaihtoehdot. Silloin käy niin, kuten on valitettavasti käynyt ja vieläkin- tapahtuu aivan liian ; monessa kotimökissä: "kun köyhyys tulee ovesta sisään, niin rakkaus menee ikkunasta ulos." Valitettavinta tässä tilanteessa on se, että myös työväenliike hapuilee suurelta osalta tässä kysymyksessä niin Quebecissa kuin muuallakin Ca-. nadassa. -— Se on valitettavaa siksi, jos käy,, kuten uskomme aivan varmasti tapahtuvan, että "Trudeaumania" päät tyy kansalliskysymyksen ratkaisun tiimoilta epäonnistumisen kovaan krapulaan, niin silloin voi separatis-milääke tulla entistä kysytymmäksi. Selvää on, että separatismi ei voi ratkaista Quebecin ongelmia yhtään paremmin kuin 'Trudeaumaniakaan'. • Siksi tarvittaisiin kaikissa työväenliikkeen osissa selvää ja määrätietois ta kansallisohjelmaa minkä tuottaminen takaisi uuden periis!tuslain pohjalla tasa arvoiset oikeudet ja, valtuudet niin ranskalais- kuin encp lantilaiscanadalaisillekin takaamalla samalla kalkkien muiden kansalli-suusryhimien oikeudet ja vapaudet. . —Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 15, 1968 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1968-10-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus681015 |
Description
Title | 1968-10-15-02 |
OCR text |
Sivu 2
VAPAUS
T i u u . 15 p . - . a w a . , CM. 15, m i MEKSiKO'N VAiUNKUMÖUS JA
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N i i l i l i i i i i i i ^
O F FINNISH C A N A D I A NS
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1968-10-15-02