Vapaus, October 24, 1922

              fiistaiaa, lokafc 21 p. ~ Taesiay. Oct 2 i
ötal
e. 5
NT. H
pr;
en
15-
II-Vapauden
lukijoille ja tilaajille.
Vapaudessa aletaan kohdakkoin julaista toveri Matti Herneshuhdan,
- dän säde» y.m. teosten kirjoittajan, mielenkiintoista ja monessa suh-opettavaa
novdlia «Jonesin vakoiluretki». Kaikkia niitä henkilöitä,
Mka eivät vielä ole Vapauden tilaajia, mutta jotka mielivät tutustua
^"hän uuteen novelliin, kehoitetaan heti tilaamaan Vapaus joko suoraan
?nttoristamme tai asiamiestemme kautta, sillä tätä novellia ei tulla jul-taileniaan
kirjana? vaan jatkuvana sarjana lehdessämme.
Kehoitamme asiamiehiämme myöskin huomauttamaan tästä seikasta
tilauksia ottaessaan.
Punikin kilpailun lopputulokset.
ENSIMSINEN PALKINTO:
(Valokuvauskone; 10 kpl.)
Marv Wainio, Waukegan, 111.; Veikko Kiiskinen, Duluth, Eilinn.; Vieno
I- vi lronwood, Mich.; Vilho Rönkä, Virgipia, Minn.; Vieno Wehvilä, Iron
o- pr Mich.- Riita Kinnunen, Detroit, Mich.; Orvo Kuusisto, Superior,
Wu'Erick Miller, Newberry, Mich.; Leevi Liukko, Cleveland, O. ja Eino
Junnola. Detroit, Mich.
TOINEN PALKINTO:
• (Taskusähkölamppu, 10 kpl.)
Arthur Peck, Minneapolis, Minn.; Helvi Markkula, Chisholm, Minn.;
Aini Lehtinen, Chisholm, Minn.; Nancy Mattila, Chisholm, Minn.j Reino
Wiitala, Ishpeming, Mich.; Ahti Rukkila, Eben Jet., Mich.; Laimi Puisto,
Ironwoöd Mich.; Elin Aarnio, Norwood, Mass.; Simo Rissanen, Superior,
Wis. ja Toivo Tenhunen, Superior, Wis.
KOLMAS PALKINTO:
(Kynänterotuskoae, 10 kpl.)
Elna Niva, Frederick, S. D.; Aine Sankari, Cloquet, Minn.; Hinnie
Mattson, Chisholm, Minn.; Martha Heikkinen, Canonbnrgh, Pa.; Esko Lei­no
Marshfield, Ore.; Mary Laukkanen, Aberdeen. Wash.; Emil Nurmi,
Bovey, Minn.; Silja Kallio, Newca»tlei Pa.; Veikko Salo, Chicago, HI. ja
Matl MSki.. Ft. Frances, Ont., Canada.
NELJXS PALKINTO:
(Potkupallo, .12 kpl.) .
Helvi Helle, Chicago, III.; Sylvia Varis, Chisholm, Minn.; Mri. Chas.
Koski. Johnsvood, Mich.; Katherine Koski, Detroit, Mich.; Erland Wiemi,
Ironvvood, Mich.; Walter Jäppinen, Two Harbor», Minn.; Johi» Laine, Va^
dena, Minn.j Empi Toivonen, Minneapolis, Minn.; Mary Siivonen, Nor-wood,
Mass.; Bertha Elo, Worce8ter, Mass.; A. Avikainen, So. Range,
Mich. ja Ilmari Lindewall, Nashwauk, Minn. \
VIIDES PALKINTO:
(Lasten kirja korukansissa, 21 kpl.)
Wilho Palikainen. Detroit, Mich.; Oscar Talo, Ironvrood, Blich.; Pirk­ko
Paasikivi, Worcester, Mass.; Evelyn Tovrers, Boston, Mass.; Elsie Elf-brand,
Watton, Mich.: Kerttu Koski, Virginia, Minn.^ Oiva Loan, Detroit,
Mich.; Olavi Myllymäki, Detroit, Mich.; Kalle Kinnmien, Amasa, ,Mich.;
J. Kivi, Hanna,' Wyo.; Aina Viljanen. Minneapolis, Minn.; Jennie Lind­fors,
Orr, Minn.; Mauno Heiskanen, Rock, Mich.; Geo. Pnisi, Ironvrodd,
Mich.; Dunnar Laurila, Waukegan, 111.; E. Päivärinta, Gardner, Mass.;
S. Sotka, Gile, Wis.; Irja Björninenj Brule, Wis.; Lauri Inki. Moiison,
Me.; Helmi Saari, Worcester, Mass. ja V. Kautto, Cohalt, Onl., Can.
Ylimääräten palkinto, «aputoimittaja Tossun luistimet» joutuvat
siis waukeganilaisen Mary Wainion jalkoihin, jolla oli kattein suurimmat
tulokset, 71 Punikin tilausta.
Palkinnot lähetetään heti.
Punikin levitysosasto pyytää lausua kiitokset kailcille TiTiorille yrit­täjille
ja toivoo, että vastaisuudessa, kun samallaisia tilaisuuksia järjes­tetään,
onnistutaan yhtä hyvin kuin nyt. Yhteensä hankittiin 2,'02'5 uutta
tilausta Punikille, siis kolmatta tuhatta yhteensä.
PUNIKIN LEVmrSOSASTO.
JOULUKORTTIMALLTr
ovat olleet asiamiehillä jn viikon ajan. Tilauksia «n tullut ^sta vähän.
Eniimäisen kerran pannaan tilaukset painoon marraslcuun 10 -^41X8. Toi­sen
kerraiu^marraslcuun lopulla ja kolmannen kerran joulukuun viic^ennen
piiivän seuduilla. Pitäkää nämä päivät mielessänne ja IcoettaLkaa saada
ajoissa tilaukset sisälle.
VAPAUS, Sudbury, Ont.
muuta palvelusta, se on epäämättö-mästi
todistanut pohjajoukkojeil
suurelle enemmistölle, että kilt)aile-va
.unionismi, olkoonpa minkä ni­mellinen
tahansa ja minkälaisten
johtajien alaisena tahansa, on ereh­dys.
Winnipegissä joukko, joka run­naa
kerran niin lupaavaa järjes­töä,
pyrkii nyt ainoastaan saamaan
aikaan hajaannusta niissä unioissa,
mitä työläiset vielä omaavat, toivo­en
sangen vähän tai ei ollenkaan
hyötyä siitä OBU:lle. Heidän viimei­sin
yrityksensä ollen saada aikaan
keinotekoinen hajaannus rautatie-työläisten
keskuudessa, ja n.k. Län­nen
Tehdaskomiteain kautta, vaka­vasti
heikentää, ellei kokonaan yrit­tää
tuhota Divisioni 4:nnen neuvot-telukomitean,
työn. Heikkoselkäran-laisiin
tämän komitean jäseniin
nähden minulla ei ble mitään kun­nioitusta,
mutta sitä vähemmän on
minulla siihen virkailijasakkiin, jo­ka
kutsuu itseään obu .-laisiksi. Kaut­ta
lännen on hei(^n toimenpiteensä
mitä ankarammin tuomittu. Ei tar-
•vita enempää todistuksia, vakuutta-maan
union jäsenistön pohjajou-koilie
lisähajaannaksen tarpeelli­suudesta
se on heille nyt täysin
selvillä. .
Canadan taisteln-henkisten unio­nistien
UQSi "henki Tastii täyttä
pesäeroa erkaantumispolitiikasta. Se
menettely ^n aiheuttanut jo riittä­västi
vahinkoa työväestölle. Tämän
päivän vallitseva filosofia on «ei
erkanemisia, e i hajaannuksia, ei kil­pailua).
Canadan taistäevat työläi­set
ovat viimeinkin löytäneet teol­liseen
valtaan johtavan tien — kes­kittymisen
yhdistymisen kautta ja
Ammattiunioitten Valistusliiton oh­jelman
hyväksymisen ja toteutta­misen
kautta. Ja kun he kerran
saavuttavat sellaisen vallan, mitä
oli taisteluhenkisillä' 1918, he eivät
tee enään sellaista murhaavaa ereh­dystä
Kuin tehtiin Calgaryn kon-ventionissa,
pernstamalla OBTJ. He
kongressissa Beriinissä. Jos Nor­jan
ammattijärjestön eroaminen
Amsterdamin Internationalesta si-
Bältäisi sen, että me suljettaisiin
kansain\'älJsistä ammattiliitoista, ei
tämä seikka tulisi pakottamaan
meitä palaamaan takaisin Amster­damiin.
Milloin ratkaistaari kysymys
lopullisesti Norjassa?
— Maajärjestön edustajisto ko­koontuu
lokakuun 2 pnä. Täällä
tullaan epäilemättä suurella enem­mistöllä
päättämään eroamisesta
Amsterdamin Internationalesta.' Liit
tymiskysymys Moskovan Interaa-tionaleen
taas tullaan ratkaisemaan
ensi helmikuun lopussa pidettävässä
maajärjestön kongressissa. On vai­keata
sanoa mikä päätös siellä teh­dään,
mutta kuten sanottu, olemme
me periaatteessa liittymisen kan­nalla,
ja ellemme me tällöin tee liit­tymispäätöstä,
niin johtuu tämä
edellämainitsemastani taktillisesta
syystä.
Toveri Nurmiahp puolestaan vas­tasi
asetettuun kysymykseen seu­raavaan
tapaan:
— Suomen ammattijärjestö on
periaatteessa liittymisen kannalla
Punaiseen Ammatilliseen Interna-tionaleen.
Toimitetussa äänestyk­sessä
on 2/3kannattanutliittymistä.
Seikka, ettemme kuitenkaan muo­dollisesti
ole liittyneet, johtBu sii­tä,
että taantumus saisi aiheen
iskeä hajalle järjestömme. Tällöin
tultaisiin todennäköisesti vangitse­maan
anmiatlllisen liikkeen johta­vat
miehel. Taantumus"han riehuu
häikiulemättömästi ilman • sitäkin.
Joskohta Varkauden lakon jälkeen
on näyttänyt siltä, ikäänkuin työn-ostajat
olisivat tulleet siihen käsi­tykseen,
että heidän olisi työrauhan
vuoksi maassa sovellutettava rau-haTlJsempia
periaatteita.
-— Minkälainen on suhteenne
kansainvälisiin' teollisuus- ja am­mattiliittoihin?
— Mitä metallityöläislittoon tu­lee,
kuulumme me metalltyöläisin-ternationaleen
mutta ehdolla, ettei
internationalen johto anna mitään
meidän liittoa koskevia tietoja
Amsterdamin Internationalelle. Me
emme voi hyväksyä sitä menettely­tapaa,
jota eri kansainväliset am^
mattiliitot ovat noudattaneet kiel­täessään
venäläisiltä ammattiliitoil­ta
yhtymisoikeuden. Vaadimme, et­tä
kaikkien maiden ammattiliitot,
ja siis myös Venäjän saavat kuulua
kansainvälisiin ammattniittoihin.
. — Uhkaavatko oikeistososialistit
hajoittaa ammatillisen . liikkeen sii­nä
tapauksessa, että liittyisitte PA
"I:een. ~
—\0n varsin luultavaa, että osa
heistä tässä tapauksessa muodostai­si
omat järjestönsä. Oikeistososia-
' listinen sanomisto ©n valtoinaan
Viehunut ammattijärjestön vallanku­mouksellista
kantaa vastaan. Tä­mä
ajojahti, joka on saanut yhden
osan työläisistä vihamielisesti suh-
'tautumaan ammattijärjestöön, on
myös osaltaan syynä siihen, että
ammattijärjestön jäsenluku on sit­ten
vuoden 1920 vähentynyt, jos­kin
tässä on vaikuttanut myöskin
puristustilanne.
— Ammattijärjestön puheenjoh­tajahan
ja joitakin muita ammatti-yhdistysmiehiä
on paraikaa vangit­tuina,
miksi?
—- Siksi ,eti;ä viranomaiset tällä
tavoin toivoivat estävänsä laajene-qnasta
lakot, jotka olivat puhjen­neet
Pohjois-Suomessa. Kolme heis­tä
on nyt vapaalla jalalla. On vai­keata
snoa, mitä viranomaiset aiko­vat
tehdä noiden muiden, • kanssa,
mutta heidän asiansa tulee käsitte­lyn
alaiseksi lokakuussa.
tulevat pysymään yhdessä järjestös­—
Yrittävätkö työnantajat muu-sä
pohjajoukkojen kanssa eivätkä ten painaa alas palkkoja ,!ja pidcn-anna
hypnotiseerata itseään korkea­lentoisen
utopistisen ohjelman avul­la
, omaksumaan murskaava taktiiK-kaa.
Moskova vaiko Ams­terdam
Norjan ja Suomen metallityöläijlii*
ton edustajia haastateltu. •
Tukholmalainen toverilehti on
haastatellut Ruotsin rauta- ja me-tallityöläisliiton
kongressiin vierai-i
a saapuneita Norjan ja Suomen
metallityöläisliiton edustajia, tove­reja
Halvard Olsenia ja Uuri Nur-
«niahoa kummasskin maassa käytä­vän
taistelun johdosta «Moskova
Vaiko Amsterdam?».
— Kaikki ammattiliitot, esitti
norjalainen toveri, jotka tähän asti
ovat käsitelleet luopumiskysymystä
Amsterdamin Internationalesta ovat
olleet eroamisen kannalla.
—:^Miten suhtautuvat Hitot liit-tjmLseen
nähden Punaiseen Amma­tilliseen
Intemationaleen?
— Kaksi tai kolnfe liittoa on to-s^
n vain lausunut kannattavansa liit
tymisestä Punaiseen Ammatliliseen
Intemationaleen , mutta tämä ei
^erlfitse sitä, ettei Norjan ammat^
tiyhdistysliike olisi PAI:n maape­rällä.
Me toimimme poliittisesti sa­malla
pohjalla kuin se ja ellei Ams­terdamin
Internationalesta luopumis
ta heti seuraa välitön liittyminen^
PAI:een, niin johtuu tämä siitä,
että me toivomme säilyttävämme
yhteytemme kansainvälisiin teolli­suus-
ja ammattiliittoihin. Asema
on näet sellainen, ettei eroaminen
Amsterdamin Internationalesta mer­kitse
välien rikkomista näidCn kan­sainvälisten
järjestöjen kanssa, mi­tä
liittyminen Moskovan Intema­tionaleen
sen sijaan merkitsisi.
— Mutta kunnallistyöläisten in-ternationalehan
on viime kokoukses
saan uhannut norjalaista liittoa pois
sulkemisella;
,— Tätä on katsottava enemmän
painostus toimenpiteenä meidän uu-jdelleenjärjestely
suunnitelmaimme
johdosta. ,
Metallityöl/isintemationalessa si­tä
vastoin on havaittavissa suurta
myötätuntoa venäläisen liiton yh­tymisen
puolesta. Tämä kysymj^s
ratkaistaan metallityöläisinternatio-fauoneen
jäsen, Englannin rautatie-läisliiton
puheenjohtaja ja jäsen
kuninkaan salaisessa kabinettineu-vostossa.
Joku aika sitten pidetys­sä
rauUtieläisliiton kongressissa pi­ti
hän puheen, jossa hän lausui
näinikään:
«Englantilaiset rautatieläiset ovat
selittäneet rautateiden työnantajil­le:
olemme yhdistet.vt kulkulaitos-yrityksiin,
meidän on siis myös kes­kinäisesti
autettava toisiamme. Olen
vakuutettu siitä, että työnantajat
tulevat vastaamaan samassa henges­sä.
Kaksi, tietä on avoinna edessäm­me:
joko pitää työnantajia työläis­ten
viÄoUisina taikka kohdella heitä
tovereina. Kongressi on astunut
jälkimmäiselle tielle ....
Teemme enemmän työläisten ja
yhteiskunnan hyväksi harrastamalla
yhteistoimintaa sen sijaan, että toi
misimme toisiamme vastaan. Työn­antajain
yhdistyksen johto on taipu­vainen
pelaamaan pelisääntöjen mu­kaan.
iSamoin täytyy työläisten teh­dä,
jos he ovat gentlemanneja taik-t
ka urheilumiehiä (!!!).
Kiitän jumalaa, että olen rohjen­nut
tehdä mitä-olen tehn.vt (ja roh-)
keutta siinä tarvitaankin, kun työ­väen
johtaja pettää mitä häpeä-mättömimmim
johdettavansa kiive-täkseen
ministeriksi ja kuninkaan
salaneuvokseksi, mutta yhtä hyvin
siitä voi kiittää pirua kuin jumalaa­kin!)
Kabinettineuvoston jäsenenä
olen minä vannonnt uskollisuiitta
kuninkaalle ja valtiosäännölle (mut­ta
ei työväenluokälliä;) Ken rojike-nee
väittää, että ' ammaittiyhdistys-,
miehet ja rautatieläiset ovat tasa­valtalaisia
(kun kerran ^heidän joh­tajansa
on kuninkaan apuri?) ÄTi-tä
on sanomista valtiosääntöä vas­taan,
joka tekee, yksinkertaisesta
kirjeenkantajasta parlamentin jäse­nen
ja koneenpnhdistajaBta k:abi-nettineuvoksen?
(Ei muuta Vuin
että sellainen, valtiosääntö on kuin
luotu luikureille, jotka se Hahjoo
luokkansa pettäjiksi), ituninkaalli-seksi
salanenvokseksi pääseminen
on suurin kunnia mitä ihminen voi
saavuttaa. Jos työväenpuolue ensi
vaateissa saa enemmistön, niin ^Q-lee
hänen majesteettinsa yhtä ker-^
naasti kallistamaan korvansa sill%
kuin konservatiiviselle tailcka libe­raaliselle
(sillä häiden rasvaamat
«koneenpnMiStajit» kieTsuvat hik­koina
tySväenpuelueessa, mikä mm.
on kieltäytynyt ottamasta vasotaan
luokkatietoisteif» työläisten ryhmää,
kommimiisteja);» ^
Ja tämä srairi -pTofeetta lopetti
puheensa tähän maokkaaseen ta­paan,
mikä Tarmaan sykähdyttävä
kuninkaan ja kapitalistien.^ sydäna­laa:
«Kun yksi'osa Ihmisistä luskoo,
että työttömyys on sodan tuotetta,
niin en voi ;muuta "kuin ylenkatsoa
heitä. Työläiset erehtyvät suures­ti
nskoessaan ,etfä työttömyyden
vaiva voitaisiin voittaa työväenhal­lituksen
väliintuMla 'ja taikka ka­pitalistisen
jäTJesteTniän Ikukistami-sella.
»
toimittajat, jotka vuorollaan siir­tyvät
seuraavah numeron vastaa­vaksi.
Renkaan jäsenten on huo­lehdittava,
että lehdissä on riit­tävä
määrä kirjoituksia säännöllisiä j
julkaisemista varten. Renkaan ko­koukset
voivat päättää minkä ta­hansa
kirjoituksen «Vapaudessa»
julkaisemisesta. (Lehtien toimituk­sille
on kirjoitukset osoitettava haa­lin
osoitteella.)
6 pyk. — Renkaan on avuste;-
tava kaikkia osaston toimikuntia,
iltamien, seurustelutilaisuuksien ja
toverijuhlien järjestämisessä.
7 pyk. — Rengas kokoontuu jo­kaisen
kuukaudep ensimäisen ja
kolmannen sunnuntain iltapäivisin.
Kokoukset alkavat kello 2 ja kes­tävät
kello 5 saakka,
8 pyk. — Jokaisen kokouksen
alusta valitaan pöytäkirjuri, joka
siirtyy seuraavan kokouksen pu­heenjohtajaksi.
Kokouksen pöytä-kirjuri
toimii puheenjohtajana pu­heenjohtajan
ottaessa osaa ker,kus-teluun.
Toverit, ylläolevasta selviää että
renkaassa on mitä avarimmat mah­dollisuudet
nuorille samoin kuin
vanhoillekin (naisille ja miehille).
Kokouksien pitokaan ei ole järjes­tettyä
liian usein, joten voimme il­man
vaikeuksia ottaa siihen osaa.
Muistakaamme siis kuukauden ensi
mainen ja kolmas su^untai, rientä'
en joukolla! ,
hrtsika uotisia
tää työaikaa?
— Työläisten reaalipalkat ovat
tällä haavaa 25—30% alempana
vuoden 1914 reaalipalkkoja, minkä
vuoksi työnostajat eivät enää yri­tä
painaa niitä enempää. Mutta
toiselta puolen ovat työnantajat
ryhtyneet toimenpiteisiin estääkseen
palkankorotukset etukädessä met­sä-
ja sahateollisuudessa, missä en­si
talvena odotetaan vilkasta toi­mintaa.
Suomessa, ffuten muissa­kin
maissa, harjoittavat työnosta­jat
vilkasta agitationia osoittaak­seen
,että 8-tuqtinen työaika pn
vahingollinen.
Lopuksi tahdon liuomauttaa, että
meidän taistelumme on vallankumo^
nksellista ja ettei taantumus voi es­tää
vallankumouksellisten ihantei­den
leviämistä työläisten keskuu­dessa.
Edessämme oleviin taistelui­hin
nähden mielin lausua sen toi­vomuksen
,että yhteys ja solidaari­suus
skandinavisten työväenjärjes­töjen
kanssa olisi entistä suurempi.
;—o ~
Amsterdamilainen au­tuuden
oppi.
«Kuninkaallijeksi kafainettineuvok-
«eksi., pääseminen ihmisen suurin
onni.»
Toronton .osaston ohjelma-, har­joittelu-
ja -keskustelurenkaan työ­järjestys
ja säännöt.
Tyojärjestärs.
1) puheC saapi kesföä korkein­taan
30 miniratiiji'),
2) Runo.
3) Kertomus, (Korkein aika 10
- •minmittia.)
4) Pilajutta.
5) Sanomalehti. («Kehitys» ja
«Nyrkki» vuorollaan.;)
6) Seuran sisäiset asiat, jos sel­laisia
on,
7) Keskustefukysyrayksen alus­taminen
(aika 15 minuuttia.)
Itsemurhan teki Victor Ranta
viime lauantaina 14 p. lokakuuta
ampuraslla revolverilla ohimoonsa.
Ranta on viimeaikoina sairastanut
paljon, ensin hän loukkaantui Algo
ma-litijalla metsätöissä, joka teki
hänet pitkäksi aikaa työkyvyttömäk­si
ja sitten lääkärin ilatisunnon mu-kajiii
oli hänessä ituo ihmiskunnan
hirmurutto, joka tunnetaan keuhko­taudin
nimellä, «ttä hän ehkä kat­soi
parhaaksi lopettaa elämänsä,
syystä kun ei halunnut kuolla näl­käkuolemalla
joka- olisi ollut seu­rauksena
pitkällisestä sairaudestu.
Ranta oli 32 vnotias, kotoisin Ala-vuudelta
V. 1 Hän oli paikkakun­nalla
tunnettu siistiksi ja muuten
hiljaiseksi mieheksi. Tämä selostus
siksi knn ollaan valmiit tekemään
vääriä johtopäätöksiä, että muka «ti
ainoa syy liialliset väkijuoman käy­töt.
Miksi se vaikuttaa aina työläi­sessä
niin kauhealla tavalla, mikä
ei tuo riistäjäluokka ole tapaanut it­seään
sukupuuttoon, sillä Tie kun
rähmästelevät yötä päivää* ylellisei-sä
elämässä, samppanja raluu vir­tana
heidän kitaansa. En puolusta
tässä sitä yhteiskuntäpahtrtta, vaar
huomautan että tySläiäen kova koh­talo
tuomitaan aina ylsilöviaksl,
matta jos nykyinen yhteiskunta,
turvaisi vähänkään tyelääsen jon-duttua
työkyvyttömäksi, ei niin mo­ni
sortuisi ennenafkäisetn kuole-;
maan. Heittäkäämme pois tuo yksi-löisdimaus
ja ajatelkaamme että
työläisten olisi noostava kirrjaamaan
yhdessä olojaan, sillä miljoonat tu­levat
sortumaan t&valla tai toisella
niin kauan kun kapitalistipeto saa
olfa niittämässä satoa* yhteiskunnas­sa.
Joutui sairaalaan myöskin osas-
Täten ilmotan kaikille
niille, jotka ovat aikomukses­sa
tulla luoksemme saamaan
terveyttä, että kaikki tarvit­tavat
koneeni ovat nyt saa-'
puneet ja asetetut ylös ja.
näinollen olemme valmiit hoi­tamaan
kaikkia sairaita jot­ka
tulevat luoksemme. Minä
en tule olemaan kovin kauan Timminsissä^
mutta minä tiijen jattämään^^^^t^^
maan Dr H[owleyn„ joka on erjhoniaiseii fi^
vä ammatissaan ja on suorittanut tutkin--
tonsa Candian Chiropractic Collegessa,-^ ich^
rontossa. Kuitenkin. niille, jotka haluavat
tavata minua persoonallisesti pyydän sanoa,
että tulkaa nyt heti, niin kauan kun olen
täällä, ettei teidän tarvitse minua hakea pi­tempien
matkojen takaa myöhemmin.
Tiramins, Ontario.
1 pyk.
Saannot.
Renkaan tarkoituksena
tomme jäsen Mandi Hill umpisuo!
leikkaukselle. Kova kohtalo on tä­mäkin,
sillä työttömyys on ollut
Hillin perhettäkin jo pitemmän ajan
kiu-saamassa ja samalla pitkäaikai
nen sairaus että onpa siinä työläi
selle kylliksi ottaa talvi vastaan tä
ä tavalla.
Työolot paikkakunnalla on hlio
not, että ei kenenkään työläisen pi
dä suunnata matkaansa tännp siinä
mielessä että_ saa työtä. Nain kyl
lä joku aika takasin Jndu-strialistissa
Soon ja A. C. Ry uutisia jotka ke
hoittivat tulemaan, jos ei aivan suo
raan, mutta kuitenkin kehuen työ
on kehittää puhujia ja ohjelman oQoja. Olen puhutellut metsämiehiä
esittäjiä, sekä osaston toimitsijoita.
Tehdä agitatsionityötä marxilaisen
vallankumouksellisen sosialismin pe­riaatteiden
mukaan.
2 pyk. — Renkaaseen jäseneksi
voi liittyä kaikki suomenkieltä pu­huvat
puolueemme jäsenet, kuin
myöskin kaikkien muiden järjestö­jen
jäsenet, jotka hyväksyvät Kom­munistisen
Kansainvälisen ja Pu­naisen
Taloudellisen Kansainväli­sen.
' -.
3 pyk.'— Renkaassa ei kanneta
mitään jäsenmaksuja, mutta jokai­nen
siihen liittyvä velvoitetaan an­tamaan
nimensä jäsenluetteloon.
4 pyk. — Jokainen renkaan jä­sen
velvoitetaan vuorollaan esittä­mään
ohjelmaa. Esiintymistä ei voi
.sivuuttaa, paitsi on esiintyjällä oi­keus
esittää sitä mitä hän parhai­den
haluaa, kun heti määräyksen
saatuaan ilmoittaa kokoukselle. Oh­jelman
esittäjän ollessa poissa ko­kouksesta
on hänen seuraavassa ko­kouksessa
selitettävä syyt mik.^' oli
poissa. Jos kokous näkee syyt pä­teviksi,
vapautetaan hänet ilman
paheksumislausetta.
5 pyk. — Rengas julkaisee ko-l:::
ybc;;s2an .«a-omalehteä, jollaisc-e.
s;ir,tyy vuorollaan osaston
Horman alueelta, jossa se Torttilan
hedelmällinen raha-alue sijaitsee ja
sanoivat että se suuri puffi oli eh­kä
palkittu työnjohtajilta, että saa­tiin
miehiä kylliksi tulemaan linjal­le.
(Tarkoitan uutista Industrialis-tissa.)
Siis näin .sitä tehdään myy­rän
työtä kaikkialla, onkos sekin
työläisten yksi yhteenliittämiskei-no,
että avustaa paperipohatoita
miesten haalaamisessa ja sitten tul­la
tärfne kaupunkiin ja huutaa että
minä olen mustalla li-stalla kun teen
järjestämistyötä. KaunisT marttyyri.
Villat .selässä ja hunajaa huulilla,
mutta myrkytetty ase villapeitteen
alla. Tämänkaltaisia ovat keljut
työväen luokassa. Miksi ei työläiset
jo itse huomaa noita pettureita, syy
on siinä että eivät ole hankkineet
tietoa kylliksi. Aika on kulunut
meilläkin suunnista kiistellessä ja
petturit ovat s/inä saaneet syöttää
vihan myrkkyä työläisiin. Liittykää
työläiset yhteen, niin taloudellisesti
kuin poliittisestikin ja haijkkikaa
tietoa, että ovatko, ne vastakkaisia
toisilleen, Yksi unio pitäisi olla, ei­kä
niinkuin nyt että on olemar-si
suomalainen unio joka ei tunne
Eiköhän olisi edullisempaa että A.
C. Ry räetsätyöläiset alkaisivat jär­jestyä
uudelleen, sillä olihan se
jflku vacisi aikaa jo vähän alulla,
vaan se hälveni kun Ituhka tuu­leen.
Tarkoitukseni "on «anoa, että
se käsittäisi kaikki kaneallisuudet
eikä vaan suomalaiset yksiji ja sit
ten vielä so käsittäisi kaikki' Ca­nadan
metsätyöläiset, silloin vasta
se olisi teollisuusunio. Sellainen on
jo ainakin alulla lännellä johon olisi
tämänkin paikkakunnan työläisten
liityttävä. Onhan täällä nyt jo saa­ta
huomata ne suuret erehdykset
mitä on tehty sillä unionistinen toi
minta on kokonaan painunut alas,
muodostunut pieneksi kansallisseu-raksi.
Ottakaapa ajateltavaksi eikÖ
yhteenliittyminen ole voimaa, —
Jukurit.
tilattu vietäväksi samaan valtaki
taan Helmikuun loppuun mennes
Itämaihin tilattu marras- ja iou
kuun ajalla viet&väksi 367,000
helia, tästä Japaniin 267,000 ja *
naan 100,000 bushelia.
Lentoennätys Mosko^
— Berliini ilmai­lussa
Yleisiä yutisia
Neekerit myyneet her­roille
vettä "viinana"
Detroit. ~ Pullman vaunujen
neekeripalvelijat kuuluvat myyvän
rautateillä «Geneven giniä» tälläisil-a
leimoilla varustetuissa pulloissa
Ullman vaunuissa matkustaville
janoisille ' herroille, jotka kuitenkin
pullot avattuaan ovat huomanneet
niiden sisältävän paljasta vettä.
Ikävästi joutuvat janoi.set ryyp-pymiehet
nykyisenä kieltolakiaikana
petetyiksi. Eikä ole puolta saattaa
ceinottelevia neekereitä lain kou­riinkaan,
— ——
Tulipalosta kärsineitten
avustusrahasto
Toronto. — Tiistaina nousi Poh-jois-
Ontarion A v u s tuskomitealle
tehdyt lahjoitukset |216,759, Tä­män
lisäksi on Toronton valtuus­tolle
tehty esitys $25,000 avustuk­sen
myöntämisestä, joka jos sen
valtuusto hyväksyy, korottaa huo-mattavasti
avustusrahaston sum­maa,
j
,—: o ——
Canadalaisen viljan
vienti ulkomaille
Berliini. — pallituksen komis
oni joka kontrolleeraa ilmapostii
letusta, on ilmoittanut kapte(
Gotten lentäneen heiÄäk, 30
Berliinistä Moskovaan 10 tunnia
Matka käsittää noin 1,180 mail
joten keskimääräiseksi «enrtätyköe
si jää 110 mailla tunnissa, ollen
nopein tähänasti saavutettu lenf
ennätys^ 7
-o-—— .'
Fordien hintaa uudei
kerran alerfnettu
Windsor. — Fordin .autojen hi
taa alennettiin uudestaan tiistait
50—85 dollariin. Alennus ast
voimaan lokak. 17 p., ilmoittaa Foi
Motor Co:n canadalaisen liikkef
liikkeenhoitaja W. R. Campbel
Noin kolme viijtkoa sitten alenne
tiin Fordien hintoja 30—60 odlh
riin, joten tämän on toinen alenni
lyhyen ajan sisällä.
Amsterdamin Internationalen p'.i
heenjohtajana on, kuten tn?.r.ett-ua. | na
J. H. Thomhs. Tämä nrvon berri UXyrkki» ja ni^or^si-o-astoT «Keni- ko:a ei sasda yhteen liitty.nilMr:.' couvorin satairifin kautta 615,851
nalen marraskuussa pidettävässä on'yhtä aikaa myös Englannin ala- ty.?». Kokous valitsee lehtien vara- Annetaan joukkotoiminnalle arvo, bUihei.a, ja 5,32-1,914 buohelia ox»'
Vancouver. — .Sitten syyskuun
niuuta kuin yhdfin pääniäärun (jttuio.n viety Länsi-Canadan viljaa Yh-pidetään
pal;o.T äa.itä, vaan jo>ik-j fiistynoescen kuning.Tskuntaan Van-
Järjestön asioita
s. s. JÄRJESTÖN ORGANISEl
RAAJA, TOV. A. HAUTA-MÄKI
tulee puhumaan Pohjois-Ontario
piirin osastoissa ja muissa suomi
aisasutuksissa määrättynä aikani
alJanimitetyissä paikoissa, Kehpit
aan kaikilla paikkakunnilla huolel
timaan hänen puhetilaisuuksien:
onnistumiseksi, saapumaaii niihi
joukolla, Tov, A. Hautamäki o
tunnetusti kykenevä puhuja ja as
öiden selvittelijä. •
Cochrane 26 p. ,*
Iroquois Falls 26 p.
Monteith ^7 p.
Kirkland Lake 28—29 p.
Ro.^esTove SO p.
Cobaltissa 31 p.
.Marrask.
Cobaltissa 1—2 p.
Toverillisesti,
Pohjois-Qntarion Piiritoimikuntai.
Puolesta J. Oksanen.