Vapaus, May 13, 1952

              l i
i:^ l i
44.
II- i
T'S. mm
i
I
4 "^imti I
r - l
lm i -tl
1 na Us
r f
Sivu 4 Tiistaina, toukokuuir 13 p. — Tuesday, May 13,1952
o p i s k e l u n u r k k a
(28, viikko — leikatkaa irti)
Tämäu osaston tarkoituksena on opettaa sitä baluaville vuoden
mittaan tuhatkunta sanaay jotka riittävät jokapäiväisen englannin
k miseen^jop^ kirjoittamiseenkin. Ainoana edellytyksenä on se, etiä opisr
;>lcel!ja todella oppii niin lausumaan kuin kirjoittamaankin tässä nurkassa
opetettavat sanat ja tekee sen lisäksi tarpeellisia huomioita sanojen käyt*
1 töönnähden. Lausumiseen nähden on paras' tehdä bavaintoj
ininkielisten lausunnan suhteen sillä erinäiset oppikirjat eivät anna siinä
suhteessa tarkoin yhdenmukaisia ohjeita.
' , Oppikaa lausumaan, kirjoittamaan ja käyttelemään noin kolme sa-i
naa päfvässä. Se ei ole suuri urakka. Siihen tarvitaan aino.tstaan hiukan
^ suomalaista sisua.
ID0i
, I^AVSEHABJOITIJKSIA
r!We'met2Ar; Canadian last week and
• spoke/ about 111111 (vll met mister ka^
,neldiaVi lätM; vllk änd fpouJc abaut
1 hlm) Me tapasimme lierra Cänadalal-
' sen':viime viikolla Ja puhuimme bä-tieitä,
; ' We should become very familiar
if^vith.'hlm <vll ahud blkom veri famil-
^ Jnr vidh hlm) Meidän- pitäisi tulla
/varsin tutuksi hänen kanssaan.
y Look at his arm (luk ät hls aarm)
Katso ihänen käsivarttaan.
It is between the elbow and the
»houlder (it is bitviln dhi elbo änd
i dhe shoiildör) Se on kyynäffpään Ja
olkapään /välissä.
rm» hand bendfl at the «rist (dhe
fafind bendfl ä t dhe rlst). Käsi taipuu
ranteesta.
A ibänd Cias end fhumb and four
fingera i& faänd tSz van thom find
four lingers) Kädessä on (yksi), peu­kalo
Ja^neijä sor/nea.
The finger bends at the knuckle
4 (dhe f Inger bends ä t dhe noki) Sormi
, taipuu rystysistä (nivelistä).
The Icg bends at the-knee <dhe leg
bends ät dhe nii) Jalka taipuu pol­vesta.
The leg bends at the hip (dhe leg
bends ät dhe hip) Jalka taipuu lan­teesta.
The foot bends at t i e ankle (dhe
lut bends ä t dhe änkl) Jalka taiptni
nilkasta.
A loot has «ve toes (ä fut häz fahr
tous) Jalassa onkiisi varvasta.
Sach toe has a toe-nailditäh tou
häz ä touneil) Jokaisessa. varpaassa
pn( varpaan'), kynsi,
(Each finger has a firiger-nail, each
tumb has' a thumb-nail (Jokaisessa
sormessa on (sormen) kynsi. Ja Jokai­sessa
peukalossa on peukalokynsi.
The instep is on the top of the foot
(dhl instep is an dhe top av dhe fut)
Jalan rinta on jalan päällä.
Look at your heel (luk ät Juur hiil)
Katso kantapäähäsi.
Kenellä on Suomen
RAHAA' voi ottaa mukaansa 30^000
markkaa matkustaessaan Suomeen.
jLiittykuä mukaan yhteiseen lento-cmatkaan.
Edestakaisin 657 dolla­ria.
Moottorilaiva ANNA SA-LENlln,
Joka lähtee New Yorkista
i 1 pnä heinäkuuta suoraan Helsin-
,klini on kauttamme saatavana eri­koisen
halpoja matkalippuja. Edes­takainen-
matka vain $320.00. T l -
Jatkaa paikkanne heti, koska l i ­puilla
on suuri kysyntä. Klrjoltta-kaa.
soittakaä tai käykää:
MELVILLE TRAVEL
SERVICE
61 Victoria st., Toronto.Ont.
' Puhelin EM. 3-7201
Kirvesmiehet vaativat
$1.75 tuntipalkkaa
Niagara Falls. —Täkäläinen raken­nustyöläisten
unio on viime aikoina
kolminkertaistuttanut Jäsenmääränsä
ja ryhtynyt kamppailuun palkkojen
korottamiseksi. Vaatimuksena on tun­tipalkan
korottaminen :$1.60;stä $1.75
tunti. Työnantajien taholta on eslr
tetty 5 sentin korotusta.
$10,000 viikkopalkka ^
Charles E, Wil5on, General Motors-yhtlön
presidentti sai vuonna 1951
palkkana, Ja hyvityksinä $566500, mi­kä
merkitsee noin $10,000 viikossa.
Palkka on $60,100 pienempi mitä hän
sai edellisenä vuonna.
Viime vuonna'yhtiö Jakoi korkeim­man
hallinnon hyvityksinä $10,880,000.
ELOKUVA ' L » * " " - .aUeen) ELOKUVA
'"KESÄILLAN VALSSI"
' S u u r e n suosion saavuttanut elokuva esitetään
CANADIAN FINNISH MOVIESIN
• toinvesta seuraavilla paikkakunnilla:
NIPIGON, koululla, lauantaina, toukok. 17 p. klo
7 ia 9.15 illalla.
GERALDTON. Ukrainian Hall, maanantaina/ tou­kok.
19 p. klo 8.30 ip.
V HEARST. paikkakuimalla on ilmoituksia paikasta.
Tiistaina, toukok. 20 p. klo 8.30 illalla.
KAPUSKASING. Orange Hall. keskiviikkona, tou­kok.
21 p. klo 8.30 ip.
l COCHRANE. Pitkäsen luona, torstaina, toukok. 22
p. klo 8.30 ip.
KIRKLAND LAKE. Polish Hall. lauantaina, tou­kok.
24 p. klo 8.30 ip.
Filmi »on eräs Suomi-Filmin parhaita, joka ehjätunnel-r
maisena ja lämminhenkisenä saa jokaisen katsojan myö--
tätunnon osakseen.
# Liukuvana esitetään Helsingin 400-vuotisjuhIan kun­niaksi
tehty filmi, "HELSINKIA EILEN JA TANAAN".
Englanniiikielisine selostuksineen. Siis vierakieliset
ystävät mukaan.
Liput 75c — lapset 50c.
Box 69
Kokonainen tietokirjasto
yhdessä teoksessa
TIETOJEN KIRJA
Kuusi osaa, kukin osa käsittäen yli 800 sivua
Koko teoksen hinta sid. $16.50
Kuusiosainen opiskeluteos. Jossa annetaan kolmenkynxmenen
eri tietoalan peruskurssit osa osalta edeten. Soveltuu yhtä hyvin
ominpäinopiskeluun kuin koulujen tai kurssien täydennykseksi.
Ei edellytä lukijaltaan alkeistietoja, mutta taitjoaa täysoppineel-kin
mainion tilaisuuden kertaamiseen Ja tietojen syventämiseen.
TEOS SISALTXA SEURAAVIEN AINEIDEN KURSSIT: bio-logia,
eläintiede, enfflamUn Jiieli, filosofia Ja sleIaUed«. fysiikka,
fysiologia, geologia. Suomen Ja maailmanhistoria. Ilmatiede, kan­santalous,
kasvitiede, kemia, kirjalllsaashlstoria, kirjanpito ja^
liikelaskenta, latlnanldell, maantiede, maatalous, matematiikka,
mnslikki, piirustus ja maalaus. pikakIrJoUus, ranskan kieli, ruot­sin
kieli, saksan kieli, suomen kieli, taidehistoria, teknikka, tähti­tiede,
uskonto.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING COMPANY
LIMITED
Sudbury, Ont.
Kirj. K. L, Kulo
Osuustoimintaliike ei oILsi saavut­tanut
lähimatnitaan nykyistä laajuut
taan, ellet^een sisäisessä, elämässä oli4
si noudatettu kansanvaltaisia peri-;
aatteita. Jo nj'Jcymuotoisen osuus-;
kauppaliikkeen |>erustajat oivalsivat
sopia siitä, että JoEcaisella Jäsenelläi
oli osuustoiminnallisissa vaaleissa'
vain yScsl ääni.; osuuksien lukumää4
rästä- riiipfpumatta, (naisjäsenten olr;
Icssa täysin tasa-arvoisia i miesten
kanssa. Tällaiset periaatteet, niin |
eri tavalla Iculn niitä eri maiden"
osuustolmintallSkkeessä on noudate-i
tu; ovat suuresti va&uttaneet siihen,;
että erilaisiin aatesuuntiin kuuluvat^
henkilöt ovat viihtyneet osuustoi-'
mlntaliikkeessä' ja tunteneet myötä-.:
tuntoa sitä kohtaan/ Puhtaasti omani
menestytmisensä Ikannalta on ; osuus-toimintaliilcikeen
siis huolellisesti vai-'
vottava' näiden täriteiden periaattei
den noudattamista.
Suomen edistysmielinen OSUIL»
kaUp(paliike rakensi alusta lähtienj
toimintansa kansanvaltaisille perus­teille;
syntyiliän K K :lainen osuus­kauppaliike
ankarissa yhteenotoissa
puolueettomuuden kaapuun verhou­tunutta
porvarillista osuustoiminta­liikettä
-vastaan. Osuuskauppaliik­keen
tehtäviä koskevat aatteelliset
erJiniellsy>j?det olivat SOKrssa olleet
liian suuret Ja tehneet eri suunta-ryhmien
yhteistyön mahdottomaksi,
mutta ei edes tapahtupiut:. jakaantu­minen
voinut tehäaHkK Maista osuus-toJmintaJilkettä
aatteellisesti yhte­näiseksi.
Sen piiriin; 'Jäi ensinnäkin
pieni (Porvarillinen vähemmistö ja f
lisäksi v. .1918 kansalaissodan seu­rauksena
Suomessa tapahtunut työ­väenliikkeen
hajaantumhien lilotti ja
ulottaa edelleenkip maininkinsa
myös osuustoimintaliikkeen alueelle.
Tämän, monasti hyvinkin kUvaan
suuntataistelun hyökyaallot ovat
usein uhkaavalla tavalla keinuttaneet
ediätysmlellsenkin : osuuskauppaliik­keen
jpurtta Ja asettaneet sen kanr
sanvaltaisen suimtauksen kovalle
koetukselle. Houkutus käyttää osuus­toimintaliikettä
tarkoitttkstensa edis­tämiseen
on varsinkin sosdem. oi­keistolle
ollut erittäin (Voimakas.
Vuodesta 1919 lähtien on sen ta­holta,
milloin lievemmin milloin nä­kyvämmin,
'käytetty osuuskauppalii­kettä
välineenä puoluepolitiikan hy-*
vaksi. ^ J a pjTkimys , yksinvaltlaasti
hallita edistysmielistä osuuskauppa­liikettä-
on 'johtanut oikeiston mo-.
nastl vähemmän, hyväksyttäviin te-,
koihin.
VOIMASUHTEET OSUUS­KAUPPALIIKKEESSÄ
iEdisty^mielisen osuuskauppaliik­keen
. muodostuminen aattee-lisesti
erilaisista ryhmittymistä vaatii sitä
noudattamaan toimUuiassaorn puo­lueettomuuttaniiden,
suhteen. Y h ­den
suuntaryhmän suosinen toisen
kustannuksella .synnj^tää sisäisen
taistelun, 'joka ei ole osuustoinUnta-liikkeelle
eduksL Epäoikeuden mu­kaisena
ja kansanvaltaisiin menet­telytapoihin
soveltumattomana on
niinikään pidettävä pienen enemmis­tön
yrit^-ksiä täyttää yksinänsä
osuuskauppalilkkeemme hallintoeli­met
nilnikuui aikaisemmin tapahtui.
Tämä on sitäkin vahingollisempaa,
jos eri miellpideryihmien voimasuh­teet
osuuskauppaliikkeessä ovat 'lä­hellä
toisiansa. «Niin Juuri on nykyi­sin
asia.
K K : n asettaman taikastuseUmcn
vlhneksl suorittaman laskelman mu­kaan
sosialidemokraattien: JapcTva-reiden
yhteinen «voimasuhde;osuus-kauppalUkkeessäimme
oU hiukan alle
58% ja kansandemokraattien vokna-snhde
väliän yli 41% jokamerklt-s
e e s i t ä , että edistyamielisen osuus­kauppaliikkeen
koko jäsenmäärästä
runsaasti 200,000 on kansandemo­kraatteja.
Ero soHiaHdemökraaUien ja •Kan­sandemokraattien
Y O im a suhteiden
välillä ei siis ole suuri, joten osuus-toimintalUkkeemme
etua ajatellenion
viisasta järjesty' asiat siten.^ että
kansandemokraattien kannalla oleva
osiuistoimintaväki tuntee tulevansa
oikeudenmidcaisella tavalla' kohdel-
Iväui. 'Tässä mielessä on suurella
tyydytfflcsellä todettava, että K K :n
edustajakokoudcsessa V. il946 saatiin,
toshi ankaran taistelun tuloksena,
HK:n sääntöihin lUtetyksi. sellainen
kohta. Joka takaa eri mielipideryh-mille
voimasuhteitaan vastaavat^
edustuksen edistysmielisen. osuus­kauppaliikkeen
hallUitoelimissä.^
Tämä osuustoimintaliikkeemme de­mokratiaa
täydentävä sääntörjenmuu-tos
oU erIttäUi tärkeä, sillä se antoi
nykyiselle vähemmistöllekin tilai­suuden
tutustua ja vaikuttaa esille-tulevlin
asioihin jo niiden, valmiste-luasteella.
Näin voidaan poistaa
monta aiheetonta väärhikäsitystä; j ^
ajan olleen yleensäkin saaivutta kes­kolaisissa
suihteissa rauhoittumista.
Valitettavasti on edistysmielisen
osuus kauppaliikkeemme johtopor-tolssakin
lukuisia sellaisia oikeisto-sosialidemokraattisia
puohiepelurei-ta,
joille osuuskauppaliikkeen etu Ja
sen sisäinen demokratia ovat ipienlä
asioita .puolueen etuun verrattuina.
Tuntuupa'aivan siltä, kuin he toden­teolla
pelkäisivät eri suuntaryhniien
sovinnollisetnpaa yhteistyötä ja mie­luummin
näkisivät, osuustoiminta­liikkeessäkin
täyden sodan vallitse­van
työväenllilflkeemme kahden
suuntaryhmän välillä. NäiHe pelu­reille
oli luonnollisesti K K : n edus­tajakokouksen
päätös suhteellisuus­periaatteen
noudattamisesta karvas
pala nieltäväksi. Jatkurvasti he ovat
nurisseet sitä vastaan ja toimineet
sen kaatamiseksL SI ei kuitenkaan
heti käynyt päinsä Ja siitä syystä • he
tarttuivat muihin ihuijauskelnoihin
osuustoimintaliikkeemme sisäisen de- i
moiloratian. kaatamiseksi. ::.; Mainit­semme
niistä muutamia,
OL : Kansan Porissa toimittamien
edustajiston vaalien edellä olivat
sosdem- Junttamiehet ; hankkineet
liikkeen Jäsenkirjat 4,000v ^'uudeUe
jäsenelle", joiden «Joukossa on runr
saasti osuustoimbiteliMceelle koko­naan
vieraita^ jopa :vihamielisiä: a i -
neiksla. 'ja maresittlvat nämä vaalei­hin
sosdem.: suuntausta puolusta­maan.
Saatuaan siten si-taOen. pai­kan
enemmistön edustajistossa visr
kasivat he heti menestyksellisesti toi­minaan,
kansandemokraateille myö­tämielisen
'johtajan pelolle.
OL Voiman edustajiston vaaleissa
Tampereella hylkäsivät sosialidemo­kraatit
yhtä listaa lukuunottamatta
kaikki muut kansandenioka-aattien
ehdokaslistat. On selvää, että tallal-
Canadan, edustus
olympiakisoja
nyrkkeilyssä
Toronto. _ Jos JiittoIbaUi^ U i n -
nittäisi vähänkin huomiota asiaan;
edes Tahoittamlseen. voitaisiin Cana-dasta
lähettää olyniplakisojen nyxk-keilykJIpaUuihin
9: edustajaa^ Nyt on
varoJa'>vain kuuden nyrkkeilijää lär
hettämlsts varten, vaikka Vancou-^
verissä .pidetyissä karein takllpailuis-sa
valittiin 9 obrmplaedustajaa.:
. OlympiaiEomitea valitsi:Vancouver
rin karsintojen, perusteella> "korkean
kuntoisuuden*^ ^ «perusteella- 6 edusta­jaa,;
mutta- niihin eivät:kuuluu -3
C:n nyrkkeilijää, jotka voittivat mes­taruuden
^ Vancouverissa Canadan
mestaruus- : ja ; olympiakatsastuskil-paUui&
sa.
Kuusi valittua. ovat;. Lent Valters,
Vancouver;.Clayton Kenny. .Ottawa;
Roy Keenan, Montreal;.Bob Matouf.
Montreal: • James: Saunders,' Wihni-peg.
nen' eimenkuuliunaton; demokratian
polkeminen 'ja sääntöjen rikk<»ninen
synnyttäävkatkeruutta liikkeen jäse­nistön
Iceskuudessa,. eikä. voi koitua
liikkeelle; muuksi kuin .vahingoksi .!
On tapahtunut myös siten, että
I Eosdem.. puoluejuntta on kirjoittanut
suuret määrät; Jonkun osuusliikkeen
Jäsenkirjoja sellaisten . henkilöiden
tiimille, jotka eivät ole-edes pyikir
neet osuusliikkeiden jäseniksi; postit^;
tanut eainen (vaaleja nämä-jäsenkir-,
Jat asianomaisille;henkilöille, ja ke-.;
hoittanut heitä käymään^ 'äänestä­mässä
sosialidemokraattien tat par-väreiden;
ehdokkaita; Tällainen .ä$-.
nen ostaminen; loukkaa: mitä: syviih-min
todellisen osuuskauppaväen de­mokraattisia
oikeitksia.
Näillä demoikratian vastaisilla hui-:
Jauskehioilla ei kuitenka^ voiäa pit­källe
päästä. Sen todettuaan i^htyl-:
vät osuuskauppaliik^eemme Johdossa
olevat oikeistososialidemokraatit, i l ­meisesti
ulkopäin tulleesta määräyk­sestä,
hyökkäcs^lkseen ' itse; suhteelli­suusperiaatetta
vastaan. .Ensimmäi­nen'
askel sen' kaataonlseksi'tapahtui
Henkivaikuutusyhtlö Kansan (vilme
kesänä pitämässä yhtiökokouksessa.
Suhteellisuusperiaatetta rikkoen^luo-^
vutettiin kansandemokraateille' liik­keen
hallintoneuvostossa ylcsi paikika
vähemmän kuin heille olisi;kuuIunut.
Allekirjoittanut on vakuutettu siltä,'
että tämän rikkomuksen takana eivät
olleet Kansa-yhtiön johtajat. Ja se
onkin asiassa' huolestuttavinta, - että
ja rauhanajoon
osal|isfu¥ille
' vHelsInlit Warsova-!BerUini.^ha
rauhana joon osallistuvat suomalaiset
ilmoittavat, että ajoon. osallistuville
Jaetaan joka etapin jälkeen arvokkai­ta
palkintoja: TShän: mennessä on
ajettu; viisi etappia, ja; useat etappien
voittajat ovat isaaneeSv palkinnoksi
moottoripyöriä. pqlktQiyeriä, kameroii
ta ym. Suomalaiset •vaIkka_ovatkin oU
leet; lähempänä häntäpäätä yleensäj,
ovat ehtineet saad^ kolme fllmlkame^
raa/salkknia, matkalaukkuja, malja»
koita ja jos .-vaikka'mitä. >
, Nyt on annettu tietäni että BerliiA
pl-iLeipssig. etapin voittaja tulee saa«
:maan'Iahjaksi':auton Ja-kaikki pörhaii
ten: sen: ajaneen Joukkueen :jäsenet
saavat moottoripyörän. T ä i n ä o n r e ii
^tin .vaikein;etappi j a uskotaan demokl
raattisen Saksan joukkueen suoriutu.*
.van voittajahai^oska preittt on heillä
tuttu;: Muutenkin on joukkue ajanut
erinomaisesti,' Jonka- osoittaa se, että
se J(tbtaa kilpailua; Joskin niukasti.
Italian' kommunisti­puolue
voimistunut
Booma. —; Satatuhatta uutta. jä­sentä:,
on -saatu Italian ;• kommunisti­puolueen
; jäsenyyteen koCmen viime
kuukauden aikana. Puolueen jäsen­määrän
-ilmoitetaan -nyt oleva 2,200,-
000 ja kttömanlstiseen nuorisojärjes­töön
ikuuluu sen lisäksi noin 400,000
jäsentä.
suhtautumaan, sitä ei voida vielä
vämiuudeUa' arvioida. Nähtäväksi
Jä^ 'saavatko: ulkopuoliset poliittiset
piirit määrätä osuustoimintaliikkeen
sisäisen demokratian erään tärkeim­män
; perii^tteen kumottavaksi • vai
määräys tällaiseen väärinteJkoon oli
tuUttt: Ulkoapäin; Ja liiypen jotata-
Jain; oli sellaiseen: äänettöminä: alis­tuttava.
Missä on nyt osuustoimln-taliikkeemme
itsenäisyys? -
Viime vuosien tapahtumien perus­teella.
olivat uudet- . byöldälykset
osuustoimintaliikkeemme > sääntöihin
sisältyvää- suhteellisuusperiaatetta
vastaan odotettavissa. 'Demokraatti­sesti
suhtautuvalle osuustoiminta-väelkmme
on jäi&yttävää-todeta niin
nyt tapahtuneenkin.
K K : n hallintoneuvoston viime (ko­kouksessa
tehty ehdotus siitä tuotiin
yllättäen esille Ja vaikka sitä siellä
kansandemokraattien ankaran vasta­rinnan
vuoksi ei otettu 3cäsitätäväksl
tulee se ilmeisesti toista tietä ensi
kesänä pidettävässä K K : n edustaja­kokouksessa
esille Ja .päätettäväksi;
Miten edustajakokous tulee asiaan
onko -varsinaisella osuustoimintaväel-lä
kyliin usOcallusta, ryhtiä Ja voimaa
puoli|staakseen~ toiminnaUisen yhte­näisyytensä
.perustekijöitä.
Demo^aattisen osuustoimlntaväen
on voimakkaasti noustava oman lilk-'.
keensä sisäistä' demokratiaa puolus-:
tamaan.' Taantumuksellisen oikesto-'
juntan järjestämät hyökkäyikset sen^
kaatamiiseksi on mitä tarmoikkaim-mln
torjuttava. Edistysmielisen o-sUuskauppaliikkeemme
arvoa alenta­vana
on kaikenlainen; väärinpeli eri
osuusliikkeiden- vaaleissa heti lope­tettava
. j a ' yhdistynein voimin on
e s t-e t tävä suhteellisuusperiaatteen
kaataminen.;' - ' • •
Kaikissa osuusliikkeissä. Jotka lä­hettävät
edustajansa K K :n edusta­jakokoukseen^
, on annettava liikettä
edustaville henkilöille selvät ohjeet
siltä, että heidän on siellä äänUlään.
vaikutettava suhteellisuusperiaatteen l
noudattamisen hyväksi.^ Siinä tar- 1
koitUksessa vaadittakoon kiireellisesti
jäpjestettäväksi kotukseen; lähetet-
. tavien edustajain evästystilaisuuksia.
Siihen-on(Jäsenistöllä täysi oikeus,
sillä valitut edustajat eivät edu:>ta
kokouksessa itseänsä, vaan liikkeen
jäsenistöä. r,rittäin tärkeätä on, et­t
ä asia - tarkoin seUtetään myös
osuusliikkeiden puolueettomille ja so­sialidemokraattisille
Jäsenille. Hei­dän.'
joukostaan ei voi löytyä monta­kaan
niin pQiattlsesti sokeata, joka 1
oikeistojimttaa; kannattaen haluaisi
olla mukana osuustoimintalilket-tämme
ylläpitävää demokratiaa tu­hoamassa.
•
KIRJ, E. NEVALAINEN
Koska valtlokapltallsmlsta väitellään vilkkaasti työväestön kes­kuudessa
Julkaistaan tässä lehtemme toimesta Sirola-Opiston E. Ne­valaisen
kirjoittama tutkielma valtioltapitalismista kahdeksassa osassa.
Valtiokapitalisml ei sellaisenaan ole
mikään uusi ilmiö, vaan on sitä esiin­tynyt
jossain muodossa jo viime vuo­sisadalta
lähtien, ehkä hiukan aikai­semmin
kaikissa niissä maissa, joissa
kapitalistinen tuotantotapa on päässyt
vallitsevaksi.
Kuitenkin sen. kuten koko kapita­listisen
tuotantotavan kehityksessä on
huommattavissa kaksi toisiltaan sel­västi
erotettavaa vaihetta, nim. aika
ennen imperialismia.. ts. suunnilleen
tämän vuosisadan alkuun saakka Ja
monopolikapltalismin, imperialismin,
kausi tällä vuosisadalla.
VALTIOKAPITALISMI
ENNEN IMPERIALISMIA
Viime vuosisadalla muodostuneet
valtiokapitallset laitokset olivat suh­teellisen
vuhdiukuisia ja käsittivät
pääasiassa sellaisia aloja kuin posti­laitos,
rautatiet, kanavat jne., ktm
sen sijaan varsinaisia tuotantolaitok­sia
oli valtion hallussa ainoastaan
poikkeustapauksissa.
Vähälukuisuudestaan h u o l i matta
nämä valtion omistamat laitokset he­rättivät
Jo silloin varsin suurta mie­lenkiintoa;
niiden luonteesta Ja mer­kityksestä
väiteltUn sekä taloustietei­lijäin
että talouspolitiikkojen keskuu­dessa.
Se onkin helposti ymmärret­tävää
sillä nehän näyttivät olevan
täydellisessä ristiriidassa, tuotantovä­lineiden
yksityisomistukseen. perustu­vien
kapitalististen tuotantosuhteiden
kanssa. Tuo ristiriita sai hyvin mo­net
plklaqM>r\-arllliset sosialistit 1860
Ja 1870-luvuilla julistamaan valtioka­pitalistiset
laitokset porvarillisen yh­teiskunnan
sisässä kasvaviksi sosialis­tisen
yhteiskunnan alkelksl ja kan­nattamaan
kiilikeästl Jokaista valtio­vallan
toimenpidettä taloudellisen toi­mintansa
laajentamiseksi, koska se
muka merkitsi uutta askelta sosia­lismin
voittoa kohti.
: Engels tietääkseni ensUnmäisenä
ttorjui tällaiset harhakäsitykset Eugen
Ouhringiä vastaan tähdätyssä kirjoi-tussarjassaan.
jossa iiän selosti marxi­laiselta
kannalta valtiokapitalismin
olemusta Ja merkitystä.
Hän totesi, että valtiokapitalisml on
luonnollinen seuraus kapitalistisen
tuotannon yhteiskunnallisen luonteen
ja tuotantovälineiden sekä tuotteiden
yksityiskapitalisen omistusmuodon vä­lillä.
Tuotanto on yhteisktmnallista
ensiksi siinä mielessä että yhteiskun­nallisen
työnjaon johdosta Jokainen
tuottaja valmistaa tavaroita toisia
varten, toisten.kulutettavaksi, siis v i i -
mme kädessä yhteiskuntaa varten. Ja
toiseksi siinä mielessä, että tuotanto­välineiden
koko ja tuotannon sisäi­nen
:työnjako edellyttää satojen. Jopa
tuhansien työläisten yhteistyöskente­lyä,
tuotteet ovat aina kollektiivisen,
yhteiskunnallisen työn tuotteita. Mutr
ta toisaalta tuotantovälineiden yksi­tyisomistus
tekee harvalukuiselle ka-pitalistiluokalle
mahdolliselcsi anas­taa
tämän yhteisktmnallisen tuotan­non
tulokset, määrätä niistä mielen­sä
mukaan. luovuttaa välittömille
tuottajille ainoastaan murto-osan näi*^
den luomasta arvosta. Seurauksena
on tuotannon Nanarkia ja . laajojen
joukkojen maksukykyisen kysynnän
jatkuva Jälkeenjäämlnen tuotannon
laajentamisesta.
Tämän kapitalistisen tuotantotavan
perusriidan seurauksena ovat vuodes­ta
1825 säännöllisin väliajoin toistu­neet
Uikatuotantopulat, jotka ovat sel­vänä
osoituksena siitä, että tuotanto­voimat
eivät voi enää vapaasti ke­hittyä
kapital^tisen yksityisomistuk­sen
puitteissa. Toisaalta tämä risti­riita
kiihdyttäessään ki4>italistien vä­listä
kilpaUua. yhdessä tekniikan ke­hityksen,
tuotannon j a pääomien kes­kittymisen
ym. seikkojen kanssa joh­ti
Jo viime, vuosisadalla puhtaan jrk-sityiskapitalistisen
omistuksen syrjäy­tymiseen
kollektiivisen omistuksen
tieltä, osakeyhtiöiden lukumäärän l i ­sääntymiseen
talouselämän kaikilla
aloilla. Kapitalistinen osakeyhtiö on
määrätyssä mielessä jo askel tuotan­tovälineiden
yhteiskunnfiUistamisen
tiellä.
Seuraavana askeleena on tuotanto­välineiden
siirtyminen valtion.hallin­taan,
valtiokapitalististen ^ yritysten
muodostuminen sellaisille aloille. Joil­la
ei edes kapitalistinen: osakeyhtiö-muoto
riita.
Engels korostaa erikoisesti; että:val-
:tiokapitalismi ,meridt6ee taloudellista
edistysaskelta ainoastaan: siinä;; ta­pauksessa,
että tuotantovoimat ovat
jollain alalla todella kasvaneet siihen
mittaan; ettei niiden käyttäminen Ja
kehittäminen osakeyhtiöiden hallin­nassa
ole'enää matjdollista^. Jos val­tio
ottaa haltuunsa kapitalistisia: yri­tyksiä
pelkästään finanssipolUUlsista
tai muista sellaisista syistä, ei sitä
voi pitää edistysaskeleena.
Mitä tulee porvarillisen valtion pe­rustamien
tai haltuunsa .ottapiien lai­tosten
luonteeseen, niin edeUä';eslte-tyin:
edellytyksin (nim. -että: toimai-plde
on välttämätön tuotantovoimien
kefait^rmlsen kannalta! - :se; edustaa
korkeampaa kehitysastetta osakeyh­tiöön
verraten, koska se merUtsee p i -
tenunäUe menevää tuotantovälineiden
yht^>«knnnftlMstrffniistft Ja Bi^yf 'sitä
voidaan pitää esiasteena kaikkien tuo
tantovälineiden ottamisessa itse
teiskunnan haltuun. Valtiokapitalis­ml
liu> siis erään ohjektiivisistä edel-lytytoistä
sosialismiin siirtymiseUe taf.
.ainakin helpottaa taloudellisesti tuota
siirtymistä. •
Mutta sosialistisia eivät vaHiokapi-talistiset
yritykset ole sen enempää
kuin osakeyhtiötkään; koska molem­mat
perustuvat palkkatyöläisten riis­toon
; Jisäarvon anastamiseen ja mo­lempien
toiminnan motiivina on voi­ton
hankkiminen, vaikkakUi yksityis­tapauksissa
valtiokapitalistisen yri­tyksen
voitto Jaetaan kapitalisteille
myymälle niille valmistetut tavarat tai
suoritetut palvelukset alle niiden ar­von.
Valtiokapitalistisen yrityksen o-
;m{staja; porvarillinen valtio on'sekin'
vain kapitalistien Järjestö, jonka pe- |
rustehtävähä on alistettujen j a riistot
; tyjen luolFkien kurissapitäminen, val-jlassaolevan
l u o ^ n etujen suojelemi-
^nen. Olipa:porvarillisäi valtion muo­to
mikä tahansa; tasavalta tai monar­kia,
olivatpa ha^Itukses8a mitkä puo­lueet
.tahansa, porvarilliset, taantu-
'mukselUset tai vapaamieliset, maa­laisliittolaiset
tai sosialidemokraatit.
Joka tapauksessa se on kapitalistival-1
tio. kokonaiskapitalisti, kuten Engels
sitä nimittää, ja'mitä useampia tuo­tanto
yms. laitoksia se ottaa haltuun­sa,
sitä täydellisempi kokonalskapita-listiseon.
.•:••'•::••
VaOcka kapitalistit monissa maissa
vastustivatkin viime vuosisadalla vai-i
tiokapltalismmia; niin siitä huolimat-
;ta on varmaa, että'Silloin valtion toi-jminta
taloudellisella alalla, eräitä
harvoja poikkeuksia lukuunottamat-ttaV'oli
koko kapitalistauokan etujen
mukaista, koska sen suuntautui sel-laisiUe-
aloille. Joita yksityiskapitalis-itlnen;
yritteliäisyys joko ei lainkaan
olisi kyennyt kehittämään esim. rau-tateiden,-:
kanavien, siltojen yms. r a ­kentaminen
harvaanasutuissa maissa)
täitta-olisi Jidca tapauksessa rajat­toman
voitontavoittelunsa vuoksi
muodostunut; - ei^edulUseksi kaikille
muille kapitalisteille.'
(Jatkuu)
M U I S T A K A A
sUkuIaisiaiine ja ystäviänne
S U OM
SÄL:n
iahjapaketeilla
SAL lahjapaketit saapuneet
viidessä päivässä SUOMEEN
Kaksi Helshikiin osoitettua SA
L : n lahjapakettia; jotka lähetettiin
Chicagosta joulukuun 10 päivä,
olivat saapuneet perille joulukuun
15 ja 17 päivä. Buotsto Amerikan
Linjan lahjapalcettijaosto tiedottaa
niiden menneen perille viidessä ja
seitsemässä päivässä siitä päivästä
lUkien kun ne tilattiin Chicagosta.
" Paketit sisältävät laatutavaroita;
Tddän valittavana on kobne
SAL:n lahJapaketUvaliota:
TYPE "FA"
HINTA $10.75
4 paunaa kahvia
2 paunaa riisiä ;
2 pak. sekahedelmiä
1 pauna, luumuja v
4—4 unssin pakettia makeata
suklaata
Vz paun. Bakerin' kaakaota
2 piaJcettia saivukkeita ^
1 pari Nyon-sukkia, vain
- No. 10
K<Aonaispaino 14 pannaa .
TYPE "FB*^
HINTA $7.75
4 paunaa kahvia
2 paunaa valk. riisiä
1 paketti kuivattuja hedehniä
1 pauna kuiv. luumuja
: 1% unssia kanelia
: Kokonalspalnoll pannaa;
TYPE "FC"
HINTA $5.98
4 PAUNAA KAHVIA
Kokonaispaino 7 jiannaa
is Antakaa meidän huoltaa Teidän
pakettilähelgtoenne.
VAPAUS TRAVEL^
AGENCY
Box 69 < Sndbnryv Ont;
T 4 L A T K A A V A P A H B f
RomamikirjallisttttHa
Tunnettujen kirjailijain
teoksia
JOKI TULVII
KlnJ. liouis Bramfieid
234 sivaa Hinta sid. $3J0
Romaanin tapahtiHnat keskluvts.
PohJois-Amerikan sisällissotien X *
seen New Orleansiin. Etelävalt^*;
ylpeyteen; joka juuri oli joutunut 9^
joisvaltioiden armeijan haltuun.
Tämä lomaani on kuin Etelän km.
massa, tudksuvassa yössä eletty iäT
nitysnäytrfmä Sen p ä ä h e ^
ovat mm. jenkkimajurl Tom
Sjuuri, sydätenmurskaaja ja vastustZ
maton, mies — kaksi nuorukaista -
haaveileva runoilija ja jalo ar^^tfl.
kraatti — sökäkolme täj-sin erilait
naista.- joille: jokaiselle rakkauTkäv
kohtalokkaaksi.
GEORGIAN POIKA
; - Kirj.- Erskine Cald-a-ell
190 sivna — Hinta sid. $2Ä>
"Georgian poika" on älykästä leädt.
telyä ihmisten heikkouksilla ja nau
rettaivuuksUla. Kirjailija tarkkaOa
kuvattaviaan.pienen pojan Vfmm.
pojan nälkökuhnasta. Teoksen näa.
henkilönä on "meidän äijä'\ isäpaota
Stroup, pienten inhimillifiten he*,
koukslen Ja lapsekkaan avuttomuuden
reimukaa henkilöitymä. Kirja tyyifl.
lisestikin on mitä viehättävintä luet.
tavaa; .
Alice-Lyttkens: W
UUDET TÄHDET
SYTTYVÄT
I osa 277 sivua — II osa 248 dna
Molemmat osat sid. $5.50
Tämä kaksiosainen menestys romaani
kertoo ToUman-suvun jännittävistä
vaiheista 1830-luvun loisteliaassa Tuk­holmassa
ja sen henkilöt ovat tuttuja
jo aikaisemmista suosituista teoksista
•'Onnfen: temppeli" Ja "Kaipuun sini-nen
kukka".
Suomen kansan rakastetuin kirja
Aleksis Kiven
SEITSEMÄN VELJESTÄ
Akseli Oallen-Kallelan kuvittamana
600 sivna nahkaselkäkanslin
sldottonaV— Hinta $7.50
(Tämän kirjan hinta nousi
Suomessa 215 markkaa)
Harvalla maalla on kirjallisuutena
kuhnalkivenä teosta, Joka avautuisi
yhtä välittömästi nuorille ja vanhoUlt 1
.sekä: luonteeltaan ja harrastUksUtau
niin erilaisille lukijoille kuin Seitse- {
män v€kljestä —Ja vain ani harvolsa
tapauksissa voidaan kirjallinen meit-kiteos
tarjota lukijoille taiteellisesti
niin- täysipainoisessa asussa kuin Gal-len-
fKallelan somistama Seltsmän
veljestä. Sukupolville toisensa jälkeen
tämä teos merkitsee.perustavaa kir­jallista
Ja taiteellista elämystä. Seit­semän
veljeksen sivuja selaillaan äias-
(un^ina Jo lapsena ja sen sisältööa
syvennytään sitä tarkemmin, mlti
pitemmälle ikät ktiluu. i
Vapaus Publishing
Company Limited
Box 69 •: Sudbury, Out
LÄHES
Canadan
^suomalaista
liittynyt
Lähes Iniusikymmenlä Canadan suomalaista on jo liitty­nyt
.matkailutoimistomme järjMtärnmään Olympialento-matkaan
ja lähtö ajan lähestyessä jälellä.olevat paikat
menevät nopeasti. Kiirehtikää tilaamaan paikkanne tä­hän
Ganadan suomalaisten suurimpan lentomatkaan.
Lähtö tapahtuu
MONTREALISTA DORVAL-LENTOKENTALTA
PERJANTAINA. KESAK. 6 P. KELLO 5 LP.
Suurella ilmojen jättiläisellä
7/ 'STRATOCRUISERILLÄ
: , MONTREAL — LONTOO
I SAAPUEN SINNE KESÄKUUN 7 P:NA KLO 9.30 AP-
; Lontoossa jaetaan matkustajat kahteen koneeseea
If Poriin — lentää 40 matkustajan "Argonauf-kone heti
: kun matkustajat' ja matkatavarat on järjestetty
: koneeseen.
: Helsinkiin menvät matkustajai: '
: Lähtö Lontoosta klo 3.35 ip, — saapuu Kööpenha-i
minaan klo 6.50 ip. '
[ Lähtö Kööpenhaminasta klo 7.40— saapuu Helsin-
: kiin klo 11.50 illalla.
• Olympialentomatkan johtajarm toimii matkailutoimistomme edus-
: tajaED.SUKSI. joka yhdessä BritisnOverseas Airways Corporat^-.
: in henkilökunnan kanssa on mennen ja tullen huvimatkaan osauu-
I tuvien palveluksessa.
f Jos aiotte tänä kesänä matkustaa Suomeen, hiin käyttäkää hyrtk'
: senne tätä oivallista tilaisuutta. Muistakaa, että palkkoja on saa»-
• vissa vain rajoitettu määrä. Yksityiskohtaisemmat tiedot olymp»'
lennosta lähetetään pyydettäessä vUvyttelemättä. .
Huvimatkailijat ja synnyinmaassamme vierailijat'-
Parhaan ja luotettavimman palveluksen saatte Vapauden matkai»'
: toimistolta. Kirjoittakaa:
VAPAUS TRAVEL AGENCY
PUHELIN 4.4264
BOX 69, SUDBURY, ONTARIO