Vapaus, April 21, 1955

              Sivu 2 Torstaina, huhtikuun 21 p. — Thursday, April 21,1955 i
VAPAUS
Hcf. e« » n . Antborlsed
MMMsa da«i nau bf tn» Post
CMOe» Oepartment, Ottov». Pul>-
UAca tnriee veiekli': Ttifgdgyii
llmtäBjBMaaSttmazn bjr Vspatu
PBUiilUiig Ckxmpsny LfaL; ftt 100-103
Telepbotua; 8 » . Oflke 06.
mtoxlaJ Office OS. 4-4289. Manager
E.6uk£L Edltor W. EUiuuL MaiUng
addrcai; Boac O , enflbuyr» Ontailo.
Advenims » k a upoa appueatiaik
T»»aglattep Iree of chatge.
? TIL4U6HII«NAT:
t fk* 7JOO « kk. f ,7»
S kk. 3.26
n4imIlol«»: 1 fk. « i » « kk. 4.30
t vk. 8J80 0 kk. 4.75
Mitä muut sanovat
Prof. Albert Einstein
Tavallisina maallikkoina meidän on «vaikea yihmärtää sellaisia
harranalsia neroja kui» o l i viikon alussa kuollut professori Albert
Einstein.
'Kaikesta huolimatta n»e tiedämme, että edesmennyt professori
Einstein oli alallaan aikakautemme suurin j a nerokkain tiedemies.
iSamalla kertaa meitä tavallisia kansan ihmisiä lämmittää tietoisuus
siitä, että vaikka professori Einstein eli melkoisessa nräärässä eristet­tyä
j a suljettua elämää, hänen sydämensä ja päänsä oli kuitenkin
kaikissa suurkysymyksissä tavallisen kansan; oikeuden, hyvyyden ja
edistyksen puolella. Vain tämä seKttää sen, miksi tämä suiirr: tiede­mies
ja ftero joutui natsien karkoitettavaksi Saksasta — jäämiksi
McCarthylaiset sodanlietsojat suhtautuivat häneen -tieteellisistä saa­vutuksistaan
huolimatta ikäänkuin professori Einstein olisi ollut "vält­tämätön
paha" — suurmies, johon ei voida "kajotaj mutta samalla
ajatteleva ihminen, joka ei sopeutunut yhtään paremmin amerikka­laisten
kuin saksalaistenkaan maailmanvalloittajain piirustuksiin.
^ ./Tiedemiehenä professori Einstein kehitti uusia näköaloja avan­neen
""suhteellisuusteorian", mikä, huolimatta siitä vastustetaanko
tairkannatetaanko sitä, tunnetaan kaikkialla maailmassa, ja on jo vai­kuttanut
suuria muutoksia aiheuttaen ihmisten mielim.
^^^^ ' V hän loi teoreettisen pohjan atomienergian kebittä-nuselle,
ja hyvää tarkoittavana ihmisenä hän joutui kärsimään sydän-
, Ikipua sihä, että hänen teoriar\.sa perusteella kehitettyä atomienergiaa
käytettiin ensimmäiseksi tuhansien ihmisten tuhoamiseen — ja uha-taan;
ede}leenkin käyttää.
^^^^^^^ ; teoreettisetjtyöt ovatkin jö suurten
kansanjoukkojen tietoisuudessa, niin siitäkin huolimatta voidaan ko­rostaa,
että ihmisyyden, oikeuden ja rauhan puolustajana hän on
sitfenkin tullut läheisemmin tavallisen kansan VomaLsuudeksi". Pro­fessori
Einsteinin ääni omaksuttiin ihmiskunnan omantunnon jcolku-tukseksi,
kun hän sanoi:
f-Käsitykseni ihmiskunnasta on kyllin hyvä uskoakseni, että
nämä (sodan) aaveet olisivat jo aikoja kadonneetj ellei kansojen ter-i =
vettä järkeä olisi koulussa ja sanomalehtien avulla ^rjestelmälli^esti
pilattu kaupallisten ja poliittisten syiden vuoksi." ' ' /
Ja edelleen: - , • ,, .
.^"»Halveksin kerta kaikkiaan sitä, joka tuntee mielihyvää marssi-nj^
sesta musiikin' tahdissa suljetussa rivistössä; hän on saanut aivot
y|in epähuomiossa, selkäy^,-t)lisi hänelle y l l i a ^ y l l in riittänyt. Tämä
ifeiskunnan häpeä pitäisi, poistaa niin pian kuin mahdollista: Ko­mennosta
tapahtuva sankaruus^ mieletön" väkivalta, surkfeakiihko-i5
»nmaallisuus miten suuresti niitä vihaankaan, kuinka 'alhaiselta
j a halveksittavalta sota mjnusta tuntuukaan; mieluimmin antaism
leikata itseni palasiksi kuin osallistuisin noihin kurjiin ioimiin."
I Kuinka syvällisesti Einstein puolusti iHmisoikeuksia ja vihasi
hhleriläistä tyranniutta se näkyi siitä kun hänet karkoitettiin Hitlerin
Saksasta ja myös' siitä "neuvosta" minkä hän antoi Yhdysvaltain
äfymystölle taistelussa McCarthylaista noitavainoa (hitlerismiä) vas­taan.
'Kehoittaen Yhdysvaltain älymystön edustajia vastustamaan
AfcCarthylabta mielipidevainoa, professori Einstein sanoi:
• "Ainoa menettelytapa, jonka näen mahdolliseksi; oii vallanku­mouksellinen
menettelytapa; Jokaisen älymyStön edustajan, joka
on kutsuttu tällaisen (epä-amerikkalaisuutta tutkivan) komitean
cfieen, tulisi kieltäytyä todistamasta — se tahtoo sanoa, hänen tulee
O0a valmis menemään vankilaan, kokemaan taloudellinen romahdus,
v|lmis uhraamaan henkilökohtainen hyvinvointinsa niaansa henkisen
elämän hyväksi."
» Professori Einstein oli epäilemättä alansa suurin ja nerokkain
tiedemies meidän aikakaudellamme, mutta samalla kertaa hän oli
länunin, rehellinen ja peräänantamaton oikeuden ja ihmisyyden puo­lestapuhuja,
jonkalaisia ihmisiä juuri nykyaikana tarvitaan.
^'Jokainen taaplaa tyylillään"
Kehtaamatta avoimesti puolustaa C C F : n Ontarion jaostosta
eö>tettuja trotskilaisia, paikallinen päivälehti tiedusteli päivänä muu-t
^ a n a toimituspalstallaan, että miksi täytyy C C F : n pitää suljettuja
kokouksia/missä tchdiiän päätöksiä trotskilaisten erottamisesta.
• Meitä ei ole luonnollisesti pyydetty CeF:ää puolustamaart, mutta,
harkittu käsityksemme on kuitenkin se, että trotskilaiset ovat vuosien
varrella tehneet kerrassaan tuomittavaa hajoituslyötäCCF:rt helmo­ja
» suojissa, ja että CCF.on joutunut siitä poliittisesti kärsimään —
pfrhumattakan nyt siitä pahasta mitä trotskilaiset työväenliikkeelle
j ^ siis loppukädessä koko maalle tekevät. Jos tj^öväenluokka edustaa
k|jnsakunnasta, kuten asia on, kaikkea sitä mikä on edistyksellistä,
turmeltumatonta ja hyvää, silloin voidaan sanoa, että trotskilaisuus
edustaa kaikkea sitä kuonaa, mistä työväenluokka itsensä puhdistaa.
>&inmuodoin on vain sanottava, että GCF:n Ontarion jaoston olisi
a^ioja sitten pitänyt puhdistaa rivinsä tästä kuona-aineksesta.
kaupungin oluttuvista "edustajia", joille annettiin käteen tarpecllir
konventiomaksu, että he voivat "täysK-altaisina" puolueen "edus
J Mutta palataksemme paikallisen päivälehden tekopyhään valit-tduun
C C F : n "suljettujen" kokousten suhteen, tulee mieleemme eräs
äskettäin pidetty "vanhan" puolueen nimitj-skokous, mihin kerättiin
linen
'täysK'altaisina" edusta­jaa"
äänestää-ja sen lisäksi bTillc luvattiin vapaita kaljoja. On
vSitetty, että nämä rahat tulivat visseiltä rahamiespiireiliä nimen-
OQiaan siinä mielessä, että k.o. puolueen edustajaksi saataisiin juuri
s« mies, joka sitten saikin "konventionin'' ylKoimaisen kannatuksen.
r Olkoon meistä moraalipuheet kaukana, sillä esim. torypuolucesta
j a sitä kannattavista lehdistä ei voi puhua yhdessä moraalikäsitteiden
k|nssa. Mutta todettakoon kuitenkin sc, minkä .suomalainen työmies
tulkitsee lauseella: "jokainen taaplaa tyylillään".
j Jos C C F : n jäsenyyteen on f>csiytynyt sellaista kuona-ainesta,
eftä se vaarantaa koko puolueen olemassaoloa, niin GCF:llä on oikeus
rwijensä puhdistamiseen jopa salaisten kokoustenkin avulla. Tämä
tsääkin suuremmalla syyllä kun CCF:llä — ja muilla työväenpuo-
ItfcUla ^ ei ole varaa ostaa ja kaljalla lahjoa "äänestyskarjaa'' kun­kin'tilanteen
vaatimalla L-ivallv •
SIVIIUPCrOLVtiTLS o.v
VMfmUAWt\ HOMMAA
"MUtaJl h«?n «iin jäämisen mahdolli­suudet
ovat 3jy*ymyis.seÄ9i ovat näkö­alat
hr/in hämärät. Joa Cäiz^ryn
1 yJiT'Uolella räjähdyfcetään vetypcmml
ja J03 «Uloin vallitsee sopiva, etelätuu-
Ij, tappaa se jokaia^n mainitun kau-puRj^
in nHVskaan j a vähintään puolet
Edmontonin väest^tä j a mUtei Icaijcki
IhmiÄet niiden vallaeUä. alueella; hy-hyesti
sanottuna» kuolee, eiten lähes'
puolet maakunnan ,-väestöstä. E l ole
lainkaan liioiteltua sanoa, että' '12
hyvin «Ijoitettua pommia tappaa* Jo-
}u> heti tai mutamien >viikkoJcn kulu­essa
puolet koko Canadan v&suAsti
(ia, sama määrä tappaisi puolet B r i ­tannian
kansaata. Jos näin tapah,
tuisi, olisi hengin Jääneiden ajatuk­sissa
varsin vähän tilaa 6€llai3ille ajar
tuk.3ille, että olisi ryhdyttävä, raunioi­den
puhdiatamlseen. Sillä heidän
pulmanaan oUsi hengissä pysyminen.
Sellaisesi tilanteessa tuntuisivat lap-eelllsilta
nykyiset sunnitelmat kau­punkien
evakuoinnista." — Ernest
Watkln3, saturday Night; Toronto.
Albert Einstein
Kirj. Prof. LeopoM Infeld
Vibae nuMoantafn» kuoJleen
eaurea tiedemfeheo ja «sincfldl-
Usen ~ niaIiaa|Mi9litttaian. prof.
Albert Einsteinin kunniaksi Jnl-kai£
caune Toronton yliopiston
professorina toimineen, Wrocla-r^
: visss, Poolassa syntyneen prof es»
sorl Leopold ibfeldin klrjoitiik-sen.
Vaonna 1936 prof. Infeldlrta
tali professori Elnstelnfn apulai­nen
Princetonissa (Yhdysvallols»
sa). Käydessään Poolassa v. 1949
prof. Infeld sai niin valtavan vai-'
katoksen ssmnyinmaansa kukois­tavasta
kelittyksestä, että hän
päätti Jäädä vakinaisesti sinne.
Ertitetuiie uriion
jäsenelle $5,000
vahingonkorvaus
>Vinnipe8r. — Manltoban vetoomus­oikeus
antoi täällä tk. 15 pnä^paatök-sen,
jolla vahjvlstettiin se alemman
oikeuden päätöi, että eräälle erote­tulle
Union Jäsenelle on maksettava
viidentuhannen dollarin suuruinen
vahingonkorvaus j a että han on otet­tava
Jälleen unionjärrtneksi.
Ky.symykses£ä on maidonajurina
toiminut John Tunney, joka oli Inter­national
Brotherhood of Teamsters;
Chauffeus, Warehou5emen and Help-ers
of American VVinnipegin osasto no
119 jäsen. Kun hän oli arvostellut
useissa kokouksisftt union paikallisia
Johtajia varojen väärinkäytön joh­dosta,
erotettiin hän 1947 union jäse-nyj-
destä, KcSia Tunneyn työnanta­jalla
oli union kanssa sellainen työ-,
ehtosopimus, että ainoastaan union
jäseniä pidetään työssä, menetti Tun­ney
tm Johdosta työpalkkansa. Vaik­ka
hän pani asian j ohdosta oikeus­jutun
vireille samana vuonna el s i l ­ta
annettu lopullista päätöstä en­nenkuin
1953 kun tuomari /Williams
määräsi unlön maksamaan Timneylle
viidentuhannen . dollarin korvauksen,
ottamaan Tunneyn udelleen jäsenoksl
J4 että unlpn luottamusmies Edmund
ijoulen' on" tchtäfvä tili nom $18.000
mäaräiofstä union ivarolnta. Vetoo-
.nusoikeuden tuomari sääti kuitenkin,
sttä mitään tarkkaa määrää e i voida
asettaa näihin varoihin nähden mutta
3ttä Houlcn pitää tehdä tili kalkista
saamistaan union varoista, jolta hän
sl ole maksanut uniolle. • .
Vetoomusoikeuden päätöksessä j u ­listettiin,
että Tunneyn erolttaminen
oli Johtunut llkeämlellsyydestä Ja
kontonhalusta Ja että häntä vastaan
olisi .pitänyt esittää syytteet kirjalU-sesti.
mitä el tehty kun hän erotet­tiin.
Atomisodan luhot
vaikuttavat tuleviin
sukupolviin
Lontoo.— brittiläinen ydinfyy­sikko,
professori Joseph Rotblat, .
lausuu atomitutkijain aikakaus­lehdessä
julkaistussa kirjoitukses­sa,
että totaalinen atomisota ai­heuttaisi
välittömien vaikutusten
ohella tuhoisia seurauksia synty­vyydessä.
Ei ole enää kysymys siitä, että
• kaksi kansakuntaa tai jotkat kan-saknntar>'
hmät tuhoavat toisensa
vaan siitä, että kaikki tulevat su­kupolvet
saisivat maksaa tämän
miclettömy>-dcn kärsimällä sai­rauksista,
epämuodostumista ja
siclbUisista häiriöistä UtuisesU,;
hän kirjoittaa.
Perinnöllisiä vaikutuksia ci mi­tenkään
voida välttää. Asiaintila
muodostuu rielä kauheammaksi,
sillä vaikutukset eirät mahdolli­sesti
ilmene heti, vaan ehiui muu­taman
sadan vuoden kuluttua
tällaisen sodan käymisestä, san«-
r-taan artikkelissa.
Kaikki ei ole kultaa
mikä kiiltää
^Toronto Daily Star kirjoitti äa'.cet-'
täin •varoituksen sen kaivanto-osak­keiden
ostokuumeen johdosta mlka on
viime aikoina ilmaantunut yleisön
keskuudessa Lehti totesi, että kysy­myksessä
on selvä uhkapeli, jossa mo­net
ihml!»?t saattavat menettää kai­ken
omaisuutensa.
Lelitl palautti mieliin sen tosiasian,
etta Ontariossa on perustettu kaikki­aan
noin 4,CO0 yhtiötä kullan tuotta­mista
varten mutta että vain nom
200 naista yhtiöistä on todella tuot­tanut
kultaa ja ainoastaan 51 niistä
on kyennyt maksamaan voitto.osin-koja
osakkailleen;
Nyt on suuren yleL-^n keskuudessa
vallalla uraanlkalvooasakkciden osto-kuume
"mutta on hyvin kyseenalais­ta
onko näiden osakkeiden ostajilla
yhtään parempia mahdollisuuksia"
kuin oli taUtakalvososaäkeldcn omis­tajilla,
sanoi lehti.
Muistan viimeisen käyntini Ein­steinin
luona. Se tapahtui juuri en-nenkiun
palasin Puolaan. Kerrota
hänelle suunnitelmistani palata ko­timaahani.
Hän ymmärsi syyt, jotka
ylljrttivät minua lähtemään. Sanoin
sitten Jäähyväiset tuolle miehelle.
Jolle olen velkaa niin paljosta, mie­helle,
joka on osoittanut niin suurta,
hyvyyttä niin minua kuin kaikkia
multakin kohtaan. Jotka ovat joutu­neet
hänen kanssaan. tekemisiin
Luultavasti olen hänelle velkaa koko
elämäni. Jos hän el olisi pyytänyt
minua kanssaan työskentelemään
vuonna 1936, olisin epäilemättä ollut
yksi Hitlerin kuudesta miljoonasta
uhrista. Nyt, Einsteinin 75-vuotispäi-vänä
haluaisin kerrata uudelleen'
mielessäni erältä muistoja hänestä.
II
Elnstetoin nimi tuli eteeni ensi ker­taa
ylioplsto-opiskelum toisen vuosi­kurssin
aikana. Opiskelin Krakovas­sa,
Puolassa. Mekaniikkaa käslttele-
-vän luentokurssinsa .lopulla opetta­jani
omisti kaksi ^viimeista tuntia
yleisen suhteellisuusteorian esittämi­selle.
Joitakin vuosia myöhemmin
kun opiskelin suhteellisuusteoriaa a l ­kuperäistekstien
mukaan (tuolloin ei
vielä ollut olemassa kokonaisia teok­s
i a tästä teoriasta), sai sen keksir
jän nerokkuus Ja mielikuvitus minut
^haltioihini. Spesialisteja lu'iuunotta-<
matta k i i l a a n ei vielä silloin, vuonna
1917 tuntenut Einsteinin nimeä Ja
vielä vähemmän oli kellään aavlstasr
ta Einsteinin iästä, ulkonäöstä tai
olemuksesta.
Sitten yhtäkkiä, melkein yhden yön
aikana, levisi Einsteinin.suuri maine;
Olin siihen aikaan opettajana erääs­sä
pienessä puolalaisessa kaupungis­sa
jä lein mitä tekivät sadat muuV
maailmassa, pidin julkisen luennon
suhteielllsuusteoriasta; ulkona kyl­mässä-
talvi-illassa odottavien jono
oU n i i n suuri, ettei se mahtunut kau­pungin
suurimpaan Ealiln; (Lukuisat
lehdet julkaisivat Einsteinin kuyan,
ja tein sen hämmästyttävän havain­non,
että hän muistutti enemmän tai-;
teilijaa tai profeettaa kuin tiede­miestä.
Näin Einsteinin en.si kertaa Berlii­nissä
vuonna 1921 Juoksennellessam
palkasta toiseen päästäkseni; opiske­lijaksi
yliopistoon, jossa opettivat
Planck, Laue ja Einstein. Tunsin i t ­seni
onnettomaksi, silla en tuntenut
ketään. OUn yksmäinen ja surullinen
kuten vain voi olla ollessaan yksinään
suuressa vieraassa kaupungissa. 'Viik­kokausia
odottelin pääsyä eri hen­kilöiden
puheille huomatakseni että
heitä liikutti varsin vähän, hyväk­sy
ttaisllnkö minut Berliinin yliopis­toon
vai el. Se -tuntui kuitenkin tuona
ajankohtana ratkaisevalta seikalta
elämässänL Epätoivoissani soitin vih­doin
Einsteinille, Ja suureksi, yllätyk­sekseni
hän kehoitti minua heti tule­maan
luokseen.
Ystävällisyyteen on vaikea uskoa.
kUn sen äkkiä kohtaa vihamielisyy­den
Ja Välinpitämättömyyden jäisen
Ilmapiirin. keskellä. Eistein otti m i ­nut
vastaan hymyillen, tarjosi, mi­nulle
savukkeen, puhui minulle kum
vertaiselleen Ja osoitti miltei lapsel­lista
luottamusta kaikkeen mitä sa-:
noin. Tästä . Ij-hyesta tapaamisesta
tuli eräs elämäni tärkeimpiä tapah­tumia.
Sensijaan, että olisin ajatel­lut
hänen nerokkuuttaan, hänen fy­siikan
alalla tekemiään: keksintöjä,
ajattelin silloin ja vielä paljon myö­hemminkin
hänen- suurta hyvyyttään,
hänen aurinkoista hymyään. joka t u ­li
esiin hänen etsiessään jotakin pa­periarkkia
papereita täynnä olevalta
kirjoituspöydältä, tuota suuren valit-tönxyyden
ja pidättyvälsyyden outoa
yhdistelmää.
persoonallisuutensa:
Hänen : aistivaikutelmiansa,
in
En tavannut Einsteinia senjälkeen
vilteentoisu inioteen. Sain häneltä
muutamia kirjeitä tieteellisistä kysy­myksistä.
Niiden sävy oli aina hj-vm
ystävällinen. Hän el koskaan enem­pää
minulta kum muiltakaan evän­nyt
apuaan slta p>-ydettaessa ja kir­joitti
aina ykslnkerUlsesti ja rakas-tcttavästi,
el koskaan kärsimättö­mästi.
Nyt, näitä rivejä kirjoittaes­sani
totean, että olin-vain yksi niistä
lukemattomista henkilöistä, jotka vai­vasivat
Einsteinia tieteellisillä täi
henkilökohtaisUIa pulmiUaan. E n esir
merkiksi nyt katso tehneeni oikein,
että kustantajani kehoituksesta pyy­sin
Einsteinia Krjoittamaan ensim­mäiseen
kirjaani muutamia sanoja
tai oikeammin pari lausetta. Näiden
parin lauseen sijasta sain kokonaisen
lämmöllä Ja myötätunnoUa kirjoite^
tun esipuliecn. J a tied.tn ^-arsln hy­vin,
että ilman Einsteinin minulle
osoittamaa hyvyyttä olisin todennä­köisesti
niiden joukossa, jotka tapet--
tiin .Auschwitzin tai Maidanekin kes­kitysleirillä,
missä tuhoutuivat useim­mat
perheeni jäsenet.
Matkustin Amerikkaan Einsteinin
kutsusta vuonna -1936. Kaksi vuotta
tein työtä hänen kanssaan j a tapasin
hänet melkein joka päivä. Puhuim­me
fysiikasta; kirjoitimme kaksi tut­kielmaa
Ja yhden yleistajuisen teokr
sen; keskustelimme sadoista aiheis--
ta: Espanjan kansalaissodasta, j u u -
talaiskyfymyksestä, idealismista ja
realismista filosofiassa ja monista
muista kysymyksistä.
Elnstelnista on olemassa lukemat-
. tomia kaskuja, sekä tosia että kek­sittyjä.
Ne kertovat -hänen henke--
vyydestään Ja että hän Inhoaa maal­lisia
rientoja, että hän on itsevarma
ja hajamielinen; että hän voi äkkiä
puhjeta raikuvaan nauruun, että hän
pörröttää hiuksiaan ja voi lähteä ulos
ilman sukkia tai solmiota. Mutta mir
kaan naista kaskuista ei anna avain­ta
Einsteinin luonteeseen. Jos halu­taan
Päästä siltä .perille, on se vai­keata,
induktiivista menetelmää käyt>
tamallä, s.o. lähtemällä tosiasioista
tai -tapahtumista, jotta päätyisi hänen
kokonaisuuteen,
kylmän.
nälän, kivun jne. tunteita heikentää
hänen kiihkeä sisämsn. elämänsä.
.Einsteinin elämä on hänen - ajatte­lunsa.
• IV.
'kun Einstein selittää teorioitaan,
on pyrkimys tehdä väiki^tus kuuli­jaan,
oli tämä kuka tahansa, yhtä
kaukana hänestä kuin meri kuusta.
Han Ilmaisee ajatuksensa hitaasti,
perusteellisesti, toistaen olennaiset
kohdat, vastaten kärsivällisesti kysy­myksiin
olettamatta kuulijaa sen
enempää viiiaaksi kuin tyhmäksi­kään.
H a n puhuu siten kuin hänen
päämääränsä olisi. tehdä ajatus sel­väksi
itselleen. iMillomkaan el sii­nä
ole tuota taka-ajatusta: *Minä
olen sen tehnyt, enkö olekin nero­kas?"
Einstein voi. ylistää työtään,
mutta ainoastaan niinkuin mies, joka
puhtaasta sattumasta on tullut löy­täneeksi,
iharvinaisen, uskomattoman
arvokkaan kiven eikä niinkuin se, Jo­ka
on tehnyt sen itse. >
Mutta on vielä eras toinen tär­keämpi
seikka, joka selittää, miksi
Einsteinin eteYämm>-ys • el koskaan
tunnu häiritsevältä tai loukkaavalta.
Usein kun työskentelimme yhdes­sä,
ihmettelin hänen ajatustensa sy­vyyttä,
hänen tietojensa laajuutta Ja
sitä sitkeyttä, jolla-hän askarteli rat­kaistavien
kysymysten kimpussa.
Eiostein «anoi »uutea uwlo, että ky-kjr
tebdär tietieeUistä tutkimustyötä
<m ratkaisevasti luonnekysymys. Ja
kuitenkin mitä enemmän hänen
kanssaan työsktentelin ja mitä pa­remmin
opin hänet tuntemaan, sitä
merkityksettömämmiltä tuntuivat
i ^ n e n luonteenFi'rteensä. Sillä Ein­stein
on yhtä suuri ihmisenä kuin
Ijän on suuri fyysikkona.^
i K u n iJoutuu kosketukseen hänen
kanssaan, ei hänen etevämm3rytensä
tiedemiehenä ole lainkaan masen^-
vaä. Tämä etevämmyys on koko hä-r
nen persoonallisuutensa, etevämmyyt-tä
j a harvinaisuutta. Einstein eroaa
kaikista Uunisistä. J a ehkä tämä y k ­sinkertainen
seikka on hänen kuului­suutensa::
todellinen avain. Todellise­na
avaimena ei ole valonsäteiden
taittumisen teoreettisen selityksen
keksiminen.. Sillä jos se olisi siinä
niin miksi tuo maine säilyisi inaail-massa^
joka muuttuu n i in nopeasti ja
joka unohtaa tänääneilisetihanteen­sa.
Sen täytyy pikemminkin olla hä­nen
sisäisessä suuruudessaan. Jonka
muut ihmiset havaitsevat tavalla tai
toisella Ja -josta he ammentavat hen­kistä
tyydytystä.
V
Ei ole valkeata ymmärtää Einstei­nin
tuntemaa vastenmielisyyttä ty­ranniaa
J a virkavaltaisuutta kohtaan
tai hänen innokkuuttaan, puolustaa
jokaista oikeata- tai kunniallista
asiaa. J a kuitenkin ei tämä asenr
ne ole n i in yksinkertainen kuin miltä
se näyttää. O n helppo kuvitella hä­net
ihmisenä, joka on hyvin timne-herkkä
ulkomaailman vaikutuksille,
siinä esiintyville vääryyksille, ihmise­nä,
joka: kärsii kuullessaan puhutta­van
väkivaltaisuuksista ja epäoikeu­denmukaisuudesta.
Sellainen kuva
olisi kuitenkin täysin erehdyttävä. E n
tunne ketään. Joka olisi n i i n yksin
omassa maailmassaan, niin - erillään
muista kuin Einstein.- Hänen äärim­mäinen
ihyvyytensä, hänen vilpittö­myytensä,
hänen avomielisyytensä,
kun hän käsittelee ihmisiä ja sosiaa­lisia
aatteita, ovat vastoin kaikkea
luuloa varsin epäpersoonallisia omi­naisuuksia.
Hänen sydämensä ei vuor
data verta, hänen, silmänsä eivät It­ke,
mutta kuitenkin hänen tekonsa
ovat-sellaisen' miehen tekoja, jonka
sydän vuotaa verta ja jonka silmät
itkevät.
Tämä sivustakatsojan abstraktinen
asenne synnyttää erinäisiä rajoituk­sia.
Einstein kirjoitti kerran, että ma­jakanvartijan
ölämä olisi ihanteelli­nen
tiedemiehelle, koska se.anta^si t i ­laisuuden
ajatella ja -tehdä työtä.
Koetin selittää liänelle, että maail­massa
on ainoastaan pari kolme i h ­mistä,
Jotka pystyisivät sellaisissa olo­suhteissa
tekemään tieteeUlstä työtä.
Ja että jokainen tai melkein Jokainen
ihminen tarvitsee työskennelläkseen
multa^ ihmisiä; Einstein kuunteli,
mutta hänen oli vaikea ymmärtää
kantaani. Tosiaankin, hän on ainoa
tiedemies, joka voisi olla tyytyvälr
nen majakanvartijan asemaan.
Muuan toinen rajoitus. Jonka syn­nyttää
hänen eristymisensä muusta
maailmasta, on häntä ympäröivän to­dellisen
elämän tuntemuksen puute.
Tämän rajoituksen väistämättömänä
seurauksena ihmiset tosiaankin an­tavat
hänelle väärän kuvan asioista.
Jotka ovat hänen tukensa arvoisia t a i
päinvastoin käyttävät hyväkseen -hä­nen
hyvyyttään j a hänen epäitsek­kyyttään
saattJiakseen hänet tuke­maan
asioita/Joita hänen ei tulisi ot­taa
omakseen. J a kuitenkin kaiken
lisäksi hän puhuu miltei aina ihmi­syyden
nimessä. Hänen suuri rehelli­syytensä,
hänen oma älyllinen koske­mattomuutensa
paljastuivat selvästi
äskettäin, kun hän viime kesäkuussa
Mies m 19 vuotia
^yUömänä VSAm
vatiJdlassa
- su Paul, Mion. ^ Wn!omtim
lainlaatija kunta ' «0:110^0^^
t/tnvinT'* Banltlns-nfiDlsBllc!' iniiB'
fieile 300 doUarlB' itBBkaiislelält-
. luen sen Jididosta, tU» Hankitin
oU syyttömänä 19 vnotta. Minne­sotan
vankiloissa. Hankins va-.
paotettin 19SI «en Jälkeen luin
hänen sisarensa ja eräs sanoma­lehtimies
olivat Toosiliausia toimi­neet
^liäoen vapauttamisensa puo­lesta.
: Hänen sisarelleen' myön­nettiin
$10,000 korvaus niistä fcn-laista,
joita liänellä «in oliot vel­jensä
vapauttamisen: johdosta. -
Ifanldns toomittiip 1933 elin­kautiseen
vankeuteen edellisenä
vuonna ItDnneapolisissa tapahtn-neen
pankkiryöväyksen johdosta,
kaitsi poliisia sai soimansa..Vaik­ka'
ryöväyksen suorittaneen joo-kon
^senet tunnostivat voonna
1935, että HankinslUa ei oUut
kerrassaan mitään tekemistä ryö-
-väylisen kanssa, kesti sen Jälkeen
16 vuotta enneiUcuIn viaton mies
vapautettiin vankilasta. :
SITÄ
LtlAS £
Oli k.3ko ;
vista kaalai
,js:uva mies
köinen. To;
aikaa myös.
seli nurkass
lopulta hän
"Hei ukki
vasti, "mlks
näköinen, r
delkaa alas
"Hyvä k£
täyttämä mi
maa pitemp
hän painaa
minä."
JOt
'.'Kuka oli
tiedusteli is
••Ainoasta:
sanoi tytär.
' V a i niin.
piippunsa, ;
pianon pääll
KANSANDEMOKR^
LAAJENTAVAT KJ
Puolan j a Tanskan kesken on sol­mittu
tavarantoimitus- j a maksusopi-:
mus, joka on voimassa maaliskuun
31. päivään 1956.
Sopimuksen mukaan Tanskasta
viedään Puolaan siemenviljaa, kemi­kalioita,
parkltsemisaineita, farma-sr-
uttiteollisuuden tuotteita, silliä, ko­neita
ym. tuotteita.
Puola vie Tanskaan kivihiiltä, ko­neita
j a teolllsuuskalustoa, metallur­gisen
teollisuuden tuotteita, kankai-
•ta-:'ym.:; • •
Tukholmassa on allekirjoitettu Bul­garian
kansantasavallan Ja Ruotsin
vähnen tavarantoimitus- Ja maksuso-pimus.
Joka on voimassa huhtikuun
1. päivästä 1955 maaliskuun 31. päi­vään
1958. Sen lisäksi on allekirjoi­tettu
pöytäkirja näiden maidon välil­lä
olleiden avoimien rahataloudellis­ten
kysymysten ratkaisemisesta.
Bulgaria tulee tämän sopimuksen
mukaan toimittamaan Ruotsiin maa­taloustuotteita
Ruotsin viedessä Bul­gariaan:
erilaisia teräslaatuja, laake­reita,
selluloosaa, > paperia, koneita,
varaosia ym.
Belgradissa: on allekirjoitettu Bul­garian
j a Jugoslavian «välinen tava­rantoimitus-'
j a maksusoplmus. Se on
voimassa maaliskuun 31. päivään
1956. Sopimus edellj^ttää noin 5 m i l ­joonaan
dollariin nousevia tavaran­toimituksia
määritellen samalla ne
tuotteet, jolta molemmat osapuolet
tulevat myymään.
Belgradissa on allekirjoitettu myös
Jugosla-vian Ja Romanian välinen so­pimus
tavarantoimituksista Ja mak­suista.
Sopimus on voimassa maalis­kuun
31. päivään ,1956. Se edellyttää
y l i 6 miljoonan dollariin nousevia t a -
varantoimlti
Jugoslavia
manialle rs
llpeäkiveä; :
vää tiiltä. SI
laa/ koneita
Romania i
losteita, ka^
värejä papc:
kehoitti amerikkalaisia , älymystön
edustajia olemaan todistamatta M c -
Carthjji* tutkimuskomitean edessä.
Lainatkaamme, -hänen omia sano­jaan:
"Ainoa menettelytapa, jonka näen
mahdolliseksi, on vallankumoukselli­nen
menettelytapa. Jokaisen älymys­tön
edustajan. Joka on.kutsuttu jon­kin
tällaisen komitean eteen, tulisi
kieltäytyä todistamasta — se tahtoo
sanoa, hänen tulee olla valmis me­nemään
vankilaan, kokemaan talou­dellinen
romahdus, valmis uhraan
maan henkilökohtaisen hyvinvointin­sa
maansa henkisen elämän hyväk­s
i . " — "länään".
Puolan
Teatteri o
suosiossa. Mi
vakinaista t(
käyvät joka
mencttuhanr
sien aikana
uudestlraken
zlssa, Vrotzli
kaupungeissa
•Laaja työ draamateatts
miseksi Puo
me vuosien
Mickie\vlezln.
sandr Fredro
sikkojen teoh
telmlstä OVE
Leon Kruczk
Puolalaiset
kiinteä myös
liittolaista o<
taidetta kci-.t
lä on kansa
useita venäla
sla oopperolt
mistoön kuu]
dlnin. Gogol:
kin, Tshehovi
ten klassikko
Elokuvi
kehitys
K i i n a n elol
1954 155 kotln
tl kilnänklelel
ja kansandi
filmiä. 14 kii
tettlln :mcng
gurinkielelle.
Vuonna 19i
vissa 860 milj
Senttiä enemi
Kiinalaisia
vuonna 30 er
Karlovy - V a r i
välisissä elol
kinalalstaelol
PÄIVÄN PAKINA
"Sanomalelitivapaus" Yhdysvalloissa
Jolkean tekopyhyyden ja mi­tään,
piittaamattomuuden ehkä
parhaana esimerkkinä on Jottu
miehestä, joka oman äitinsä ta-pettuaan
itkee oikeuskuulustelusr
sa sitä, kun ei kukaan sääli hän-tä,
onnetonta ja turvatonta orpo­lasta!
,•
Vähän samansuuntaisia krokodli-linkyj-
neleltä vuodateltim viikon vaih­teessa
Washingtouissa sen vuoksi kun
ns uvostoliittolaiJiat nuoret sanomaldi-timiehet
ilmoittivat, etteivät he voi
hyväksyä heille esitettyjä vierailueh-toja.
Tämän kiellon johdosta Julkaisi Y h ­dysvaltain
valtlodepartmenttl lausxm-non,
missä sanotaan: :
«Yhdysvaltain haUltos valittaa
sen vaoksi kan neovostoliittolais-ten
toimittajain vierailua ei voi­dakaan
toteuttaa."
J a "puolueettoman uutispalvelim"
aamtorvet. kuten eslmerkikal Toron­ton
a\hoa. aamulehti, otsikoi tuon t a ­rinan
seuraavasti:
"Kremlin peruutti punaisten toi­mittajain
Yhdyayaitaln vierailun."
Kuten aikaansa seuraavat lukijat
Uetävät, n i in Globen otsikko k u i n Y h ­dysvaltain
(valtlodepartmentla lau­suntokin
ovat malliesimerkkejä "puo­litotuudesta",
mikä on totaalista val­hetta
pahempi.
Totta on tietysti sen verran, ettei­vät
• neuvostoliittolaiset toimittajat
ruostuneet yhdysvaltalaisten noita-
JaOitaaJaln häväistäväksi ja musta­maalattavaksi..
Mutta kuka pani hei­dän
vierailunsa .tielle sellaisia esteitä.
Ja "ehtoja", etteivät he irolneet niitä
hyväksj-ä?
Kuten muistetaan, yhdysvaltalaiset
sanomalehtltoimittajat Ovat saaneet
melko helpoUav matkustuslupia Neu­vostoliitossa.
: Vlloieksi siellä kävi -yh.
dysvaltalaisten. nuorten lehtimiesten
edustajisto, mikä sai vaikeuksitta vii-,
sumin ja kaikin puolin korrektin ja
vieläpä ystävällisenkin vastaanoton.
Toisella puolen Yhdysvaltain sotai­nen
hallitus kielsi enoin jyrkästi neur
vostolIIttolalsUta nuorilU toimlttaJU-ta
vilsixmin. Mutta kun yhdysvalta-laisten'
keskuudessa nousi tästä tör­keydestä
niin kova Tastalauseiden
myrsky, *ettfel EisenhowerIn haihtua
vohiut sitä enää kestää. peruutettUn
tän:'ä vlisumlkielto Ja Washhigtonls-t
a ilmoitettiin, ettei McCarthylaisUla
noitajahtaajiila ole mitään pelättä­vää.
Tällä perusteella llmoitettUn.
että neuvostolUttolalset tohnittajat
ovat tervetulleita Yhdysvaltoihin ja
saanrat vielä puhtukln yiexailumatkal-laan.'
• "; • • •
Näin julkisuudessa.
-Mutta viisaina politiikkoina ja
"suurina valtiomlehlnä" Yhdysvaltain
hallituksen herrat keksivät keinon,
miten voidaan tämä vierailu sittenkin
estää niin, että ainakin vähemmän
tietoiset Ihmiset saadaan uskomaan,
etteivät neuvostoliittolaiset tolmlltar
jat haluaikaan vierailla Yhdysvallois­sa,
kuten: on nyt yritetty selittää.
Niinpä nämä yhdysvaltain valtiode-partmentih
. "viisaat valtiomiehet"
tiedoittivat,' kaike-^Kä . hiljaisuudessa,
Neuvostoliiton nuorille sanomalehti-taimittäijiUe-.^^
iettä: heidiän vierailunsa
'ehtona o ä se, että heidän täytyy suos­tua
taskuvarieaiden -ja* muiden rikol­listen
l a i l la sbrmenjälkikuvien ottoon
Yhdysvaltoihin saavuttaan. J a siltä
varalta, että tämäkään hävyttömyys
ei . olisi saanut neuvostoiiittolaisia
omanarvon tuntevia kanaalaisia pe­ruuttamaan
matkasuunnitelmaansa,
Dullesin teräväpäiset poliittiset kaka­rat
panivat rrietä toisenkin ehdon.lii-mittäin
sen. että ystävälliselle vierai-lumatkalle
tulevien nuorten toimitta-jäin
täytyy allekirjoittaa lausunto, et­tä
he itse ovat vastuussa siitä, jos
heidän kotiinpaluunsa viiväa^yy.
Ajatella asiaa. Löytyykö mis­tään
itsenäisestä maasta yhtään
selialstaiLÖmanarron tuntoista
Icansalaista, joka suostun rikollb-ten
laOIa antamaan toisen maan
poUisilait«toelle sormen^Udkn-vansa
visUn sen vnokri, että saisi
ttlaisuuden vieraiUa'siinä maas-;,
sa, niissä tarjotaan niin "avari-mlcUstä"
jä iäpeeasä '"ysläväl-
Ustä" vasta
Loytyj^ikö -n
sellaista "vie
menä johonki
VdUiselle • viei
etukäteen, vai
on henkilökoh
pahcini^itelyä
myös sikäli, el
sa päätyttyä
Olettakaa!
että Neuvo!
pannut, näii
• yhdysvaltala
miesten'viei
komme/- ett
sellainen' pi
ennen-näbt;
Mutta'tästä
Globe and M sa otsiko:(>a a
sen. että N^c
"syyllinen'! täi
miseen,i: : •
Tässä. yhtey
palauttaa mie
t a in yksi huo
ningas. W i l l ia
nin:i:^talnen
kettäinrraporti
tollitossa,'^mlsi
puhutella ketä
mitään liäyytl
TäUainen
niistä:on nii
ja ybdysvali
'tlvapaus", n
ole kositaan