Vapaus, August 7, 1962

              Brumel täytti lupauksensa
: ta ei syntynyt
yaiMca anlkara ia^e^ktiuro pieksi suoritus­paikat
rasdtaantimtiusiksi^ saayutettMn
hyviä tiäoksia 6 stadionin ennätystä
ndslnkL -l^r (Keskiviikkona)
SVaJtavä niflnwl|ma jyräliteU eUen
jtltepUvillä: Helsingl^äl ja sade-iknnro
pieksi': snmitospaikat melko
-raskaaiitantYtisttd. SUU fesUvaa-
•lin yleisiiirbetlD&Upailiijeii - toinen
(päivä oii laottaa korkeampi kiiin
'fncfiqf»^{i<TDfii, • Kansan snmiiiimak-jsi
suosikikd nonst lunmollisestt
jviime vnönna nn«|ilman pftfhaak-
>i nrheilijaksi välittä NeuvostoUi-
•ton Valeri Bramei; joka boriieiis-
*ypys^ yritti uiidpsta maaiiman-
.'enntäyskorkendesta ^ 7 Ja toinen
yritys oli jiivan yähäUä o n n i si
iEOisUiajni UlpaUaisa tehtiin kaik-
Ikiaan kjBiisi StaÄojain ennätystä.
Joista Bnunelin lisäksi vastasivat
JTamara Press kaiidesti. nimittäl^
'.qafst^ knolassa Ja kldcossa. Ta(-
• Jäjia: Tdre&anova naisten - pitnm- .
Ihypys», Pjotr Bolotaikov . 5,000
,WtrUlä ja IJnkarinVilmos Varjn
. ;knalantyönn5ssä.
KilpaUiik<Mieist(ridn oli kuin nn-destaan
rasvattu ja tunnelma ^kat-somossa
erinomainen.
^SHELKANOVA TLI
ymAIXISEN ME:n
Kilpailujen alkaessa saatiin heti
hurraamisen' aihetta, sillä Tatjana
T^helkanova liyppäsi heti ensimmäi­sellä
hypyllään 649 joka on sentin
parempi hänen nimisen olevaa
maailmanennätystä. Hän on itse kui­tenkin
h3rpännyt pitemmällekin, jo­ten
enäntys ei koskaan tulle esitettä­väksi
ME-tulokseksi.
Myös muissakin naisten lajeissa,
saavutettiin erittäin korkealuokkai­sia
tuloksia, joskin päätapahtumat
etupäässä liikkuivat keskikentällä
^ m a r a Pressin ansiosta.
^ Kiekonheitossa erottui muista sel­västi
.kolme Euroopan huippuluokan
heittäjää, Puolan Piatkowski, Unka­rin
Scecsenyi ja Neuvostoliiton Tru-senjev.
Tasaisen kilpailun parhaaksi
pousi.ensinmainittu. Naisten vastaa-jirassa
lajissa tehtiin uusi Bulgarian
ennätyskin Vkginia Mikhailovan
^eittämänä:
Kuulakilpailussa Unkarin Varju oli
KIITOS
: Kauniit kiitokset kaikille £uur-jiilidien
järjestäjille ja erikoisesti-kin
isäntäväeUe Port Arthurissa
siitä hyvästä kohtelusta, jonka
saimme osaksemme ollessamme
-Suurjuhlilla.
Lyyli ja Jussi Pärssinen
Highland Creek Ontario
hyvällä työntötuulella ja tekaisi tu­loksen
18.81.
^BOLOTNIKOV VAUHDISSA
: Eräs illan parhaista lajeista oli
myös 5000° metrin Juoksu, sillä Bo-lotnikov
piti vauhtia alusta .lähtien
ja väliajat lupaUivat selvästi 14 mi­nuutin
alitu^t^. Muut kilpakumppa­nit
eivät mahtaneet mitään hänelle
vaikka Neuvostoliiton Konov juoksi­kin
hyvän juoksun. •
S«i sijaan 800 metrin huipputason
kilpailu oli pettymys silcäli, että ajat
olivat pari kolme sekuntia liian hi­taita.
Eilisen 1500 metrin perusteella
jo entiseksi juoksijaksi tuomittu Un-kain
Rozsavölgyi menestyi tällä
matkalla ibiuomattavasti paremmin.
BRUMEULLE PBESmENTIN
MALJA
Illan kohokohdaksi taisi sittenkin
muodostua kortceushypyn maailman-ennätysmiehen
Valeri Brumelin juh­liminen
silloin kun hänelle ojennet­tiin
tasavallan presidentin kilpailu­jen
parhaalle urheilijalle lahjoitta­ma
malja.
TOISEN PÄIVÄN TULOKSIA
Pituushyppy, naiset: 1) Tatiana
Tshelkanova Neuvostoliitto 649 ; 2)
Dianna Jorgova Bulgaria 599 ; 3) Ol­ga
Bprangnic Romania 589 ; 4) Re-nata
Hein Puola 579; 5) Bozena
Wozniak Puola 567; 6) Maria Knla-jetzina
N-liitto 554; 1) Riitta Virta­nen
Suomi 497. (fTshelkanova 649 uu­si
Stadionin ennätys.)
110 m aidat: 1) Viktor Balihin N-liitto
14,7; 2> Jan Toman Tshekko­slovakia
15,2; 3) Pekka Harjunpää
Suomi 15,4: 4) Demberel Janzima
Mongolia 16,0; 5) Mohmoud Mosta-pa
Yhd. Arabitasavalta 16,7.
Kiekko: 1) Edmund PlatkowEki
Puola 57.37; 2) Vladimir Trusenev
Nrliitto 57,28; 3) loszef Szecseny
Unkari 56,62 ; 4) Viktor Kovanrchen-ko
N-Iiitto 51.30.
Kuulantyönty, naiset: 1) Tamara
Press N-liitto 16,96 (uusi Stadionin
jenäntys) 2) Irhia Press N-lUtto 16,-.
12; 3) Ivanka Christova Bulgaria
.15,18.
800 m: 1) Josef Odlozil Tshekko­slovakia
1.51.4; 2) Vasilij Savhikov
N-liltto 1.51.5; 3) Istvan Rozsavöl­gyi
Unkari 1.52.8; 7) Vesa Harjula
Suomi 1.55.2. -
Kolmiloikka: 1) Arthur Szc^pans-ki
Puola 15,34; 2) Andrzeij Stalmach
Puola 14.15; 3) Hayouni Tunisia 13,-
76; 4) Kalevi Kujanpää Suomi 13.37.
Kuula: 1) Vilmos Varju Unkari
18.81 Juusi stadionin ennätys) 2) Ed­mund
Piatkowski Puo^a 16,38; 3)
Trusenev N-Ultto 16.00; 5) Kalevi
Linnanen Suomi 14.73.
100 m naiset: 1) Ana Besuan Ro­mania
12.4; 2) Maria Kniazhina N-liitto
12.4; 3) Elabieta Twardowskä
Puola 12.5.
5000 m: 1) Pjotr Bolotnikov N-Uitto
13.50.6 (uusi Stadionin ennä­tys);
2) Aleksej Konov N-liitto 14.-
03,7; 3) Zoltan Vamos Romania 14.-
10,6: 4) Osvald Suarez Argentiina
14.17,0; 5) (Konstantin Grecescu Ro­mania
14.27^; 6) KeisukU Sawakl
Japani 14.35.4; 7) Teuvo Meskanen
Suomi 15.54.6.
800 m naiset: 1) Florica Grecescu
Romania 2.103; 2) Jarmila Popel-fcova
Tshekkoslovakia 2.11.3; 3) Zve-tanalsaeva
Bulgaria 2.17.4; 4) Tert-tul
Lehtinen Suomi 2.27,0.
200 m: Vllem Mandlik Tshekkoslo­vakia
21.3: 2) Edvin OzolineN-llitto
21,6; 3) Eduard Lomtadze N-liltto
22,1.
Kiekko, naiset: 1) Tamara Press
N-liitto 54.59; 2) lanKoutsek Unkari
53,97 ; 3) Virginia MlchaUova Bulga­ria
51.84; 6> Sinikka Hippo. Suomi
36.46. ••
4x400 m: 1) Tshekkoslovakia 3.-
17,7: 2) N-liitto 3.17.8; 3) Mongolia
3.34,0; 4) Kuuba 3.34,9. Suomi hy­lättiin.:
Korkeushyppy: 1) Valeri Brumel
N-liitto 222 ; 2) Evgheni Yordanov
Bulgaria 200; 3) Eugen Ducu Roma­nia
200: 4) Ludvlk Novak Puola 195;
5) Savoshi Japani 190; 6) Erkki
Kuisma Suomi 190.
.F|«n8 Jalpnm:
Pustan auringon alla; Unkarin
suomalaisen rakentajan silmin
KIINALAISET TEKIVÄT
KOVIA AIKOJA
S.C.A. UrheiluUiton
virkailijoiden osoitteet:
V.t paheenjohtaja Vilho Heikkilä
. 66 Dynevor Rr.
PuheUnRU. 2-1039
Toronto Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio
49 Hiawatha Rd., Toronto 8, Ont.
Puhelin HO. 6-8815
Rahastonhoitaja: Allan Illbury
488 Brock Ave. Toronto, Ont.
Puhelin LE. 5-1054
LIITON NAISJAOSTO
Elsie Jokinen
21 Granlea Road, WlIlowdale, Ont.
Puhelin BA. 1-1489
LDTON HIIHTOJAOSTO
Puheenjohtaja: Unto Penttinen '
38 St. Lawrence St., Sudbury^ Ont.
Helsinki. — Nuorison Maailman­kisojen
o ntikilpailut aloitettiin ei­len
Uimastadionilla, jossa oli varsin
kansainvälinen uimareiden joukko.
Kilpailu ss^ saavuttivat parhaat tu­lokset
kiinalaiset vapaauimarit jotka
samalla vetivät alle minuutin tulok­siin,
yhteensä viisi uimaria. ' P a r ­haan
ajan saavutti kiinalainen
Ta Chin ajalla 57;5 uituaarn jo aamu­päivällä
suoritetuissa alkukilpai'
luissa alle 57. Toiseksi kiilautui kä-
(ienlyöntieroin Bulgarian Valentin
Hyppypaikka pii
pehmeä — Brumel
Helslokl. —Bmmel oli hirma-vaahtisen
kflpailonsa päätyttyä
jännittyneen näköinen, mutta vas­tasi
aluiisti' hyppypaikkaa koske­vaan
kysymykseen.
Tämä oU ensimmäinen kerta
kun kilpailitte täällä OlymplasU-dioniUa.
Mitä pidätte stadionin
hyppypaikasta?
: —-Kyllä se hyvä on, mutta eh­käpä
kosteus oli päässjrt vaikutta­maan
pintaan. Se oli hieman peh­meä,
eikä pitänyt niin kuin olisin
toivonut.
FINNISH G R A M M AR
(SUOMEN KIELIOPPI ENGLANNINKIELELLÄ)
Toimittanut CLEMjENS NIEMI, A. M.
206 SIVUA — fflNTA SID. $2.85
Erinomainen-oppikirja Suomen kielen opiskelussa. Suo­si
teilaan nuoremman sukupolven käytettäväksi Suomen
kielen opiskelussa.
r~ Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLKHING CO. LTD.
P.O. B O X 6 9 —m E L M STIMl.. SDDBURY. O N T A H I O
VÄLITÄMME RAHAA SUOMEEN
PIENIN SUMMA 5,Ci|}0 SMK. $17.50 YNNÄ
LAflETVS'^j[)LUT $1.00
JOKAINEN SEURAAVA 1,000 SMK. 3.50
Rahalähetykset toimitetaan vastaanottajalle 10-14
päivän kuluttua. Jokaiselle lähettäjälle lähetetään
vastaanottajan tai Suomen postikonttorin antama
kuitti. ^
V A P A U S T R A V E L A G E N CY
Box 69 — Sudburyi Ontario
Popov a a l l a 57.9 ennen kiinalaista
Chou Tung-wenia. Myöskin unkari­lainen
Szal alitti minuutin tulokser
naan 59 tasan, kuten myös Yhdisty­neen
Arabitasavallan Chali tuloksel­laan
59,2.
Muista mainittavista tuloksista
kerrottakoon, että perhosuinnissa
meni kaksoisvoitto Neuvostoliiton
uimareille Borodtchakin saavuttaes­sa
melko hyvän ajan 2.27 1. Naisten
sadan metr n selkäuinnissa, joka oli
kilpailujen kolmas laji, saavutti un­karilainen
Madarasz tuloksen 1.20,0.
Suomalaisista Mirja-Tuula Vuorio
saavutti erinomaisen ajan 1.24,1.
Miesten sadan metrin rintauinn n
voitti Neuvostoliiton Mihail Cnat-kov
ajalla 1.14 tasan. Miesten 1,500
metrin vapaauinnissa tshekkiläinen
Budinsky ai t t i ainoana 20 minuutin
rajan saaden 19.49,3. Mesten sa­dan
metrin selkäuinti oli verraten
hyvätasoinen. Neuvostoliiton Juri
Supocizki voitti ajalla 1.07,6. Hän
on pitkänhuiskea nuorukainen jo
ka uV tyylikkäästi ja josta kuUaan
varmasti vielä vastaisuudessa.
Tshekkiläinen Simandl oli toinen
ajalla 1.09.9 j a kolmantena unkari­lainen
Szall 1.11,9. Naisten sadan
metrin rintauinnissa oli voittaja
neuvostoliittolaisen Speldovan aika
varsin hyvä 1.23,3.
Erittäin kauniiksi muodostui vaih­televien
kerroshyppyjen kilpailu,
jossa oli ainoastaan kaksi osanotta­jaa.
Siinä romanialainen Banu saa­vutti
pisteitä 144.64 erittäin vaikeiir
la hypyillään. Toinen oli ar^bita-sa-vallan
Wagis, jonka pistemäärä oli
127,07. Ensimmäisen päivän kilpai­lut
päätti 4-TT-lOO metrin sekaviesti,
jossa selvän voiton korjasi Neuvos­toliiton
joukkue ajalla 4.31 O tshek­kien
päästessä toisena maaliin a-jassa_
4.39.0.
Nehruiv^ tervehdys
festivaalille
Helsinki. Intian pääministe­ri
Javaharlal Nehru on lähettä­nyt
festivaalin . osanottajille seu­raavan
tervehdyksen:
'Lähetän hyvät toivomukseni
maailman nuorison ja ylioppilai­den
Helsingissä pidettävälle VIII
festivaalille. On tullut yhä sel­vemmäksi,
että jos maailma aikoo
jatkaa elämäänsä, kansojen ja
yksilöiden viiilset suhteet täytyy
rakentaa rauhan, ystävyyden ja
toistensa elämäntapojen suvaitse­misen
pohjalle. Olisi erityisen tär­keätä,
että maailman nuoriso
luottaisi entistä'enenunän keski­näiseen
lähentymiseen. Toivon,
että Helsingin festivaali korostaa
suv^tsevaisuutta siitä huolimatta,
että olemme erilaisia."
TILATKAA YAI^AUS t
Suom^ainen rakennustyöläis-jten
kälidek^an-^epkinen valtuus­kunta'
osallistui Unescon- järjestä­mälle
opint«inat|(aUe U^ariin
jtoukokuuo 5 ja kes$kiiu|i 9 päi­vien
alkan^. jisänti^ä Unkarissa
toimivat Rakennustyöläisten LUt-jtp
ja U9.esco-tohnikunta. Opinto-
4>bjjelma ,oll erittäin antoisa ja
miele^iotoiiieo. Tutustuinune
laajalti Unkarin luontoon, kau­punki*
IJa maalaiselämään, kult-jtuuriip,
arkkitehtuuriin, kansan
opiskeluun, kouluoloihin ja työ­läisten
virkistys- ja vapaa-ajan-hvrastuksiin.
Erältä havaintoja,
joita ; lähemmän on tuotu esiin
mm. Suomessa, on aiheellista kä­sitellä
lähemmin.
VANHA KULTTUUPl
ERIKOISESSA SUOJELUKSESSA
Unkarin kaupunki- ja maaseutuku-vassakin
näkee paljon vanhaa kes­kiajalta
peräisin, olevaa roomalai:
seen ja goottilaiseen tyyliin lukeu­tuvia
rakennuksia, kirkkoja ja lin­noja.
Pääkaupungissa Budapestissa
on hyvin paljon tällaista vanhaa
arkkitehtuuria, jota entisöidään
erikoisella huolella ja pyritään, säi­lyttämään
tulevillekin sukupolville.
Kuninkaanlinna j a sen yhteydessä
oleva kirkko Budapestissa on par­haillaan
työn alla. Entisöiminen on
melko h dasta joskus vaikeaakin
taiteellista työtä ja siitä johtuen
myöskin kustannuksiltaan kallista.
Roomalaiskauden vanho «a yleisiä ja
hallintorakennuksia on Budapestis­sa
paljon. Toiset rakennukset palve­levat
museoina, mutta monet ovat
vielä yleisessä käytössä. Nätä lin­noituksia
on joka puolella Unkaria.
Eräs suurimmista linnoituksista,
Udvöklet Siklöröl-linna sijaitsee lä­hes
kaksisataa kilometriä Budapes
t sta etelään, lähellä Harkunyfurdön
luonnonkylpylää. Tämän linnoituk­sen
muurit kertovat kirjavasta val-loitlajain
joukosta, joka vuosisato
jen aikana on tavoitellut tätä he-:
delmällistä maata itselleen. Tämän
linnan suojiin on sijoitettu myös
museo, jos.sa oli es neliä varhaisel­ta
rautakaudelta ja keskiajalta eri­laisia
ihmisten kidutus- ja rangais-lusvälineitä.
. Kirkot ovat samanlaisen huolen­pidon
alla. Valtio huolehtii k rkko
jen kunossapidosta: Rakennustai­teesta
.a kullatuista taideveistok-sista
kuuluisin on Unkarin pääkirk­ko
lähellä Tihanyä. Kirkko on; kool­taan
mahtava. Pyhäinkuvave stosten
lisäksi kirkon seinissä ja katoissa
on kauniita maalauksia. Kirkko on
eräs ulkomaalaisten ja kotimaankin
turistien mielenk innon kohde. •
UUSI KULTTUURI JA
ARKKITEHTUURI
Vanhan säilyttämisen ohella Un­kari
rakentaa j a luo uutta. Raken­nusalan
arkkitchtuuripäätoimisto
sijaitsee Budapestissa ja toimii yh­teistyössä
rakennus? ja kulkuJa tos­ien
yliopiston kanssa. Tämän pää-suunnittelutoimiston
kautta kulkee
koko maassa tapahtuva rakennus
suunnittelu. Suunnittelutoimisto on
ministeriön alainen ja joka läänis­sä
olevan suunnitetlutoim'ston
suunnitelmat j a esitykset kulkevat
tämän toimiston kautta. Suunnitte
lutoimistossa tehdään kokonaisia
alueita käsittäviä rakennussuunni­telmia
ja yksityiskohtaisia piirus­tuksia.
Omakoti- j a muittenkin ra­kennusten
piirustuksia tehdään kai­k
i l l e halukkaille ulkomaita myöten.
Eurooppalainen rakennusarkkiteh­tuuri
on nyt yleisin, mutta arkki
tehdit ja insinöörit työskentelevät
suurella innolla u r a l i l a i s e n raken­nustyylin
puolesta. Vielä tässä vai­heessa
he eivät halunneet meille
ilmaista minkä suuntaista on tulos­sa.
.
Rakennustoiminta on erittäin
Vilkasta; Uusia kaupunginosia ja
alueita näkee jokaisessa kaupun­gissa.
Tulipa eteemme kokonaan
uusia kaupunkejakin, kuten Tona­van
rannalla oleva Dunaujvaros,
joka 12 vuodessa on kohonnut 40,-
Pres. Kekkonen^ja
ME-mies Brumel
keskustelivat
Helsinki. — "Toivomme, että tei­dän
tuloksenne kohoavat yhä kor­keammalle
ja korkeammalle, sanoi
presidentti Kekkonen tiistaina kes­kustellessaan
korkeushypyn maail-manennätysmiehen
Valeri Brumelin
kanssa nuorsijärjestöjen edustajain
käydessä tervehtimässä tasavallan
presidentin linnassa Suomen ja neu­vostoliiton
nuorison ystävyyspäivän
suojelijoita.
: K u n kaksi kuuluisaa korkeushyp­pääjää
oli vastakkain luisti juttu
hauskasti. Brumel lahjoitti presi­dentti
Kekkoselle pienoisveistoksen
"Miekat auroiksi", joka kuvaa miek­kaa
moukarillaan katkaisevaa sep­pää.
"Puhuva" totesi presidentti
•Kekkonen klittaessfifin lahjastri. '
000 ibviisen ^taupunkl. Rakennus­alan
työvoimasta on puute. Maas­sa
on enemmän aounatUlisesti
järjestyneitä rakennustyöpsiä
kuin SAK:n jäsenmäärä, eli aohi
250,000 ja järjestyneisyys on yli
80 %. Koneelllstumineii ja tehr
dasmaineri ' ^lementtirakentdu
auttaa'rakennjustiiotaiinoD 'lisääii*
tyipistji, noin ,30 % ra^;i|ietaap
jo elementeistä. Valtaosa kuiten­kin
rakennetaan vielä vanhaan
tapaan muuraamalla punaisista'
tiilistä. —
R A K E N N U S A I N E E T ~
Punaista poltettua tiiltä lukuunot­tamatta
rakennusaineet ovat erilai­sia
kuin n^eillä. Unkarissa ei ole
puuta, puurakennuksia ei myöskään
ole, eikä rakennuks 11a puutavaraa
kuten meillä. Kaikki rakennetaan
— myös rakennustyömaan apura-kennukset
— tiilestä tai valetuista
elementeistä. Betonielementtien
raaka-aineena käytetään pääasiassa
rautakaivosten jäteainetta joka en­nen
oli minkäänla seen käyttöön
kelpaamatonta. Nyt siitä erotetaan
haitalliset aineet pois ja valetaan
sementillä sidottuja elementtejä,
joiden kestävyys on suurempi kuin
sorasta valettuen elementtien.
Myös koksinporoa, hiekkaa ja mui­takin
jäteaineita käytetään elemen­teissä.
L U O T I L A N K A VIELÄ
VATUPASSINA
Jokaisessa maassa on omat työta­pansa
ja eroavuus oman maamme
työtavoista pisti myöskin silmääm­me
Unkarissa. Unkarin muurarit
käyttävät ohutta juoksevaa laastia
muurauksessa ja laastikauha on sen
mukainen. Vatupassia ja linjaadia
ei juuri näe. vaan luotilankaa. Kir­vesmiesten
työkalut ovat puutteel-lis.
et meidän timpuriemme työka-luisin
verrattuna. Harvinaisia ovat
myöskin käsityökoneet, sirkkelit,
porakoneet j a laitteet, j _ ^ o i l l a me.l-lä
kiihdytetään työvauhti huippuun­sa.
ISiäitä kaikkia ei Unkarin teol­lisuus,
ole vielä pystynyt tuotta­maan
riittävässä, määrin. Meille kyl­lä
selvisi myöskin syyt mistä joh­tuu,
ettei tällainen kevytkoneteol-lisuus
ole vielä riittävästi kehitty­nyt.
Kapitalistinen Unkari oli maa­talousmaa,
ja vasta' vapautumisen
jälkeen on kehittynyt Unkarin teol­lisuus
ja raskas teollisuus oli tie­tenkin
ensiarvoinen. Teollisuusnäyt-tely.
ssä meille myös selvisi, että tu
lossa on kaikenlaisia ajanmukaisia
työkoneita. Raskas koneistus niin
rakennutyömailla kuin elementti­tehtaissakin
on pitkälle kehitetty .'a
tehokas.
KOULU- J A KASVATUSTYÖ
Vanha Unkari jätti perinnöksi
Joukon ihmisiä, joilla ei ollut mah­dollisuutta
käydä edes kansakou­lua.
Kaikki nämä henkilöt hava.tsi-vat
itsekin tämän puutteen ja pyr­kivät
opiskelemaan kaikin keinoin.
Nykypäivän Unkarissa tehdään
kaikki mahdollinen yleis- ja kou­lusivistyksen
kohottamiseksi. Vie­ras
huomioitsija saakin sellaisen
käsityksen, että koko maa on suu­ri
opinahjo ja oppilaina koko kanr
sa. Ne, uoilla ei ole alkeiskoulu-sivistystä,
hankkivat sen ja joilla
sellainen on, etsivät lisätietoja.
Unkarilaiset heimoveljemme ha­luavat
kehittyä korkeatasoisiksi
Ihmisiksi ja oppia ammattinsa hy­vin
sekä tehdä ihmisten elämän
entistä paremmaksi. Ile eivät
opettele vain käytännön asioita,
vaan haluavat saada tieteellisen
selvyyden kaikesta. Opettajat te­kevät
hyvin paljon vapaaehtoista
työtä osallistumalla lltakurssllais-ten
kouluttamiseen varsinaisen
työn lisäksi. Työajan jälkeen p i ­dettävät
lltakurssit ovat yleisiä.
Eri lääneissä johtokuntien jäse­nillä
on omat kurssinsa, teolli­suuslaitosten
toimihenkilöillä ja
työläisillä omansa 1—2 iltana vii­kossa.
Kurssiohjelma on yhtenäi­nen
koko maassa; Ammattiliitot
järjestävät lomakodeissa ja muu­alla
yhden kuukauden kursseja.
E r i laitoksissa toimivat—työläis-akatemiat,
joissa tavallisia työläl
siä opetetaan virallisten asioiden
hoitoon.
Vuonna 1946 perustettiin Unka­rissa
40 ammattiliittoa, joiden toi­mihenkilöt
kouluttttiin iltakursscil-l
a . Sen jälkeen perustettiin maata-käsittävä
ammattiyhdistyskoulu Bu­dapestiin;
Siellä opiskelee nyt 980
oppilasta eri pituisilla kursseilla.
Pitkäaikaisin kurssi kestää kolme
vuotta, joista ensimmäinen vuosi
suoritetaan työn ohella kirjeellises­ti
.^-a kaksi vuotta koulussa täys-ylöspidolla.
Oppilaat saavat koulu-ajalta
saman palkan kuin työssä.ol­lessaan,
joten mitään taloudellisia'
vaikeuksia ei opiskelusta synny. V i i ­den
kuukauden kurssilaisten on suo­ritettava
viiden kuukauden kirjeel-linen
ennakkovalmennuskurssi. Eri­koisia
kolmen kuukauden kulttuuri­alan
kursseja järjestetään myö.skin
jn näille kur.sscillc osallistuvien tu­lee
suorittaa kahden kuukauden
kirjeelljnen valmenusiturssi,. Falk-,
ka- ja sosiaalialan ku^ss-t ovat kol­me
kuukautta kestävi^. Kpiiluöh-jelma
jakaantuu neljään piiälin-jaan:
ammatti-, filosofia-, talouden­pito,
j a kulttuurilinjaan,: Yleisenä
pyrkimyksenä Unkarissa on, että
kaikki aramattiIiitto;en J a eri lai;.
tosten toimihenkilöt suorittavat yli­oppilastutkinnon
joko kirjeellisesti
opiskellen tai koulussa. Miitta var­sin
yle stä on, että tavalliset,työläi­set;
opiskelevat iltakouluissa, työ­ajan
jälkeen tai kirjeopiskelun avul­la.
Tapasimme erään maaseudulta
Budapestiin rakennustöihin siirty­neen
57-vuotiaan miehen asuntolas­sa
työpäivän päätyttyä suor.ttamas-sa
keskikoulututkintoa. Aikaisem­min
hänellä ei ollut edes kansakou-lusivistystä.
Saimme tilaisuuden tutustua
myös keski-Euroopan vanhimpaan
yliopistoon, joka nykyään palvelee
rakennusr ja kuljetusalan yliop.s-ton
tehtävissä Budapestissa. Yli­opistossa
valmistuu rakennusinsi­nöörejä.
Valmistusaika on viisi
vuotta ja yhden vuoden käytännön
työtä rakennustyömaalla. Yliopis­tossa
on 1800 opiskelijaa ja sen 1--
saksi n. 1000 käy luennoilla ja suo­rittaa
opiskelun kirjeellisesti. 70 %
opiskelijoista asuu koulussa : a 75
% opiskelijoista on vapaaoppilaita.
Opp.laiden tulee suorittaa määrätty
diploomityö ja näitä töitä on eri
puolilla koulua näytteillä. Diploomi­työ
käsittää määrätyn alueen raken­nussuunnitelman
tai määrätyn eril­lisen
rakenuksen ja rakennuskom­pleksin.
Insinööreistä on edelleen
puutetta Unkar.ssa ja niinpä uusia
rakennusalan yliopistoja rakenne­taan
parhaillaan myös muihin kau­punkeihin.
Virallisten tietojen mukaan opis­keli
Unkarissa oppikouluissa tai
vastaavissa la.toksissa työssäkäyviä
aikuisia lukuvuonna 1959—1960 yh­teensä
133 721 ja lukuvuonna 196ö
—1961 lähes 50,000 enemmän e li
183,112 oppilasta.
ELINTASOSTA
Pätevää tieteellistä vertailua Un­karin
ja Suomen työläisten elinta­sosta
ei lyhyessä ajassa pysty teke­mään.
Yleisesti voi todeta, että un-karila.
set pukeutuvat hyvin, syövät
hyvin ja välttämättömyystarvikkeet
ovat halpoja, eikä niistä ole puutet­ta.
Erikoinen huolenpito on kohdis­tettu
lapsiin. He. ovat aina hyvin
ja siistist. puettuja koulussa, kotona
kaupungissa ja maaseudulla sekä
lastentaloissa. Keskustelimme työ-
Iäisten kanssa monilla työpaikoilla
a tilaisuuksissa palkka' ja hinta-asioista.
Erään työläisperheen an
lama es.merkki kertoo ehkä parhai­ten
siitä, miten unkarilaiset elävät.
Ounaujvaroosin kaupungissa kes­kustelimme
kauan kadulla tapaa­mamme
metallimiehen kanssa. Ky­syimme,
onko eroa entisen ja nykyi­sen
Unkarin välillä ja miten se vai­kuttaa
eläm seen? Tämä noin kuu­sissakymmenissä
oleva metallimies
kertoi: 'Minulla ei vanhan Unkarin
oloissakaan ollut työttömyyttä, vaik­ka
se oli y l e n e n vitsaus. Yleisesti
mainostettiin, että Unkari oli koi
men miljoonan kerjäläisen maa. M i ­nä
ansaitsin hyvin ja kartutin elä­kekassaa
jokaviikkoisella verolla.
Olis n nyt eläkkeellä tämän kassan
turvin. Mutta en muuttaisi enää
vanhaan Unkariin. Minulla on vai­mo
ja yksi tyttö. Ansaitsen nyt mc-tallitehtaassa
trukinkuljettajana
2000 florinttia kuukaudessa ja vai­moni
1600 florintt a ."
Lisäksi hän selitti yksityiskohtai­sesti
perheensä kaikki menot, jotka
vaihtelivat 800—900 florinttiin kuu­kaudessa.
Yli kaksi j a puolituhat­ta
florinttia jää vapaasti käytettä­väksi
omiin harrastuksiin.
Pustan aurinko lämmittää, maa
on hedelmällinen ja Unkarin velj.es-kansa
toivoo hartaasti, että he saa­vat
rauhassa rakentaa yhä onnoli-sempaa
elämää.
Tiist,alna, ddk. 7 p,,— Tuesday, Aug. 7, 1962 Sivu S
Genievei^ keskysftelöin
III
Geneve. — Läqnen ensimmäinen
yhteydenotto Getaevessä; Neuvosto­liiton
ulkoministeriin Andrei Gro-niykoon
on osoi^anut, ettS .Neuvos­toliiton
perusasenteessa 'Berliinin
kysymykseen ei ole tapahtunut mi­tään
mputQSt9>r p^Ootti«^- tasiouta
Moskova. --^Neuvostoliiton puo­lustusministeriön
äänenkaimattaja
PUNAINEN TÄHTI, sanoi perjan­taina,
että koraali Lyman Lem-nitzer,
NATOn Euroopassia olevien
joukkojen uusi ylipjuUikkö, tulee
Ilmeisesti käyttämän : "kavalampia
ja harkitumpia -keinoja kuin hänen
edeltäjänsä", ^ kenraali Lauris
Norstad.
"Kenraali Lemnitzerin kyvykkyys
tämä samainen niiesbän oli vas­tuussa
armeijan Kuubaan suoritta-fnan
epäonnistuneen- maihinnousu-yrityksen
jarjesUsly^t^. oh nykyti-anteessa
amerikkalaisten johtajien
nieleen. koska' he haluavat kätkeä
susien nälän Jampaän nahan alle",
jehti kirjoitti.-
, Lisäksi jotkut Pentagonin johta­jat
eivät oUeet täydellisesti hyväk­syneet
kenraali Norstadin vaati­muksia
atomiaseiden antamisesta
NATO-mallle, sanoi lehti lopuksi.
TILATKAA VAPAUS!
perillä olevissa pjkeissä.
Neuvotteluissaan. Ranskan ulko­ministerin
Maurice Coiive jöle Mur-villen
ja USAn ulkoinlnisterin
Dean Jluskin kanssd GrppykP ei
ole tehnyt n)|t|iän uutta ehdotusta
eikä esittänyt määräaikaa Berliinin
ongelman ratkaisemiseksi.
Gromyko on länsidiplomaattien
mukaan toistanut^ että länsivaltain
tulisi poistaa joukkonsa Länsi-Ber­liinistä
ja allekirjoittaa rauhanso­pimus
Itä-Saksän kanssa. Lännen
taholla pidetään tätä merkkinä sii­tä,
että tunnusteluluontoisia neu­votteluja
olisi jatkettava Neuvosto­liiton
kanssa Berliinin kysymykses­sa,
ellei Neuvostoliitto Genevessä
tuo esille mitään uutta ratkaisevaa
elettä. • ^
Intian puojustusministeri Menon
lounasti sunnuntaina Kiinan ulko­ministerin
Che Yin kanssa ja asi­oista
perillä olevien piirien mu­kaan
Laosin sopimukset olivat etu­alalla
heidän keskusteluissaan.
KIERÄ. VESA
B. A. L L . B.
Barrister, Solicitor, Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
PUH. HÖ. 3-3392
1028 Daniorlh Ave.. Toronto
Jälleen laman
merkkejä IJSAssa
New York. — Jyrkkä hintojen las-
_ Jm Wall Streetin osakemarkkinoilla
jsekä kolmen Yhdysvaltain talouden
tilan tärkeimmän "ilmapuntarin"
käyttäytyminen herätti viikko sitten
pelkoa uudesta_ taantumasta Yhdys­valloissa.
Osakpmarkkinoiden hinnat laskir
vat ensi kertaa "kesäkuun 22. päivän
jälkeen.
Ja kolme taloudellisen tilan tär­keintä
osoltinta — teollisuustuotan­to,
henkilökohtaiset tulot ja uudet
rakeimushankkeet — osoittivat heik­kouden
merkkejä kestettyään kuu­kausikaupalla
vakaina huolimatta
yhä kasvavasta lamasuunnasta.
Teollisuustuotanto oli ensi kertaa
17 viikkoon alhaalla viime kuussa.
Henkilökohtaiset tulot kohosivat vii­me
kuussa ainoastaan puolet touko-kuise.
sta ja mitä uusiin rakennus­hankkeisiin
tulee, avattujen t.vömal-den
luku oli 11 prosenttia pienempi
kuin edellisessä kuussa.
\
Uiiftia ja käytipttyjä autoja
EINO HUPPONEN
HO 3-1152 HOGAN PONTIAC LTD. Hl 4-3357
348 DANFORTH AVE. TORONTO 6, ONT.
SUpRlA KUVATEOKSIA
S V U B I L A H I A K I B JA
'«ANGOSTA IISALMEEN"
SAARISTQN JA SAIMAAN VESIEN KAUNEUTTA
Tässä loistoasuisessa teoksessa on 106 sivua, joilla on 48
liitupaperille painettua monivärikuvaa.
Koko I0%"xl3% — HINTA SID. $a0.7S
Lolsielias Suomen luonnonkauneulla esUleJevä teos/
Jonka Icältaisla ei ennon ole Julkaistu; Teksti julkaistaan
lyhennettynä ruotsiksi, saksaksi ja englanniksi teoksen
lopussa. '
J Ä L L E E N H I E N O J A A R V O K A S L A H J A T E OS
"SUOMEN KAUPUNGIT'
Sanoin ja kuvin
M A T T I P O U T V A A RA
Teoksen 464 sivulla oii 694 suurta syväpainokuvaa sekä
16 monivärikuvaa, jotka yhdessä tuoreen ja asiallisen
tekstiesrttelyn kanssa antavat yksityiskohtaisen, nyky­todellisuuteen
perustuvan kuvan Suomen 34 kaupun­gista
sekä Rovaniemen jai Kouvolan kauppaloista.
Koko 9 " x l 2 " — H I N T A SID. $10.00
VÄRIKÄS J A HIENO LAHJATEOS
Jäämeren taikapiiri
«RUIJAN RANTOJA"
värikuvina
Loistavat värikuvat ja tenhoava teksti, vievät Ruijan
repaleisille, jylhänkauniille rannoille, missä ka^kema-ton
luonto juhlavassa hiljaisuudessaan mykistää vieraan
matkamiehen. Saamme tutustua pohjan perille muutta­neisiin
suomalaisiin ja heidän jälkeläisiinsä, timturien
salaperäiseen taikamaailmaan, Ruijan menneisyyteen,
tämänhetkiseen arkipäivään ja mielenkiintoisiin tule­vaisuudennäkymiin;
ARVOKAS LAHJA KENELLE VAIN!
98 sivua — 48 monivärikuvaa — HINTA $7.25
SUURI LAHJAKIRJA
KUOPASTA KUUSAMOON
' Erämaiiteii kauneutta
113 sivua 50 monivärikuvaa — kannessa moniväri*
valokuva — Teoksen koko 10%" x 13^2" — Hinta kan-gaskansissa
- . l : . : . . - . \ . . . ^ $i0.80
JUHATYKSI YÖTÄ I-VI
6. osaa kolmena kirjana, yhteensä 1.578 sivua
HINTA $9.00
Aikuisille tarkoitettu, täydellisin suomeksi julkaistu lai­tos
maailman kuuluisimmasta satukokoelmasta, jossa
muinaisen orientin maailma elää loistokkaana ja mys­tillisenä;
Teosta somistaa Unto Kaipaisen upea kuvitus.
Edelleen arvokas Ja loistelias lahjakirja
ALEp:$|S KIVEN
SEITSEMÄN VEUESTÄ
KORUPAINOKSENA
Nahkaselkäkansissa^omistanut Akseli Gallen-Kallela
600 sivua - HINTA $7.S0
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
BOX 69 3 U D B U R Y . ONTARIO