Vapaus, March 15, 1928

              ......
mi2 Torstaina, maalistLlS g;nä—Thor*, Mari;h 15' No. 53 M 1928
VAPAUS - . - ^ . . ^ . t - . tiiattiaa. fcaakhriiUaas. tantfiM Ja fM^Miaa.
8. G . 1CE3L.
T O I M I T T A J A T :
T. n. CABX.SON. B, A . TENHTO«3«. B . PEHKOSEH.
tka tom OtBem Dcptztncst. <ktaw*. n meoaä eUm maatr.
' VAPACS (Uberty)
n * «air a ( « a « f F i s a i A Vortata i a Canada. P4a>Iuked i a Sa^Onir. Oat., rrerr Uoaiiar.
~ Widaci1iy. Tbanday cad F i i d a r,
lUfOTUSHJNNAT VAPAUDESSA:
« I M kerta. « 2 ^ kakai kntas. — ArioIUueoasxsotlaotakM* SOc palcutaataa. —
•takaat SOe. karta. S l i » I kotaa. — Sratjmiilaiotnkaet $IM kerta. < 2 - M 3 k ^ a « - —
«akaet tXJBO kaita. «SJOO kakai kotaa. — Kiitoailmntnkaf* $1M karta. — KaolaiiiinBiorak
• S ^ O i t K kacts. SOe. liaSaakaa kihealiMealta tai aoatai«idt OTit*rItä. — Hi l n t i i nH^Ai t ja oaof.ai»mf*»ltaft
W * . t k a ) a . «IJO k a l a a kaitaa. —TOapJUaflaooaJiaa Ja
l l i a i i l a * 1 aH «nKtaca. — T i l a a k o Joita c i aeataa -taki
, ^ ilaotBaacaattaariea on. «aJittaaaia. Uhatattir»
aeaoa-taka. «i taUa Uhettimig». paUai aaiaaiaatea. JoOU
TOAUSHINNAT!
1 «k. «iJSe. « k k . n», t kk. «1.73 Ja 1 k k . »JK. — ThdyenltoiUa Ja
: 1 vk. 96/». 6 kk. $XSO. i kk. t2M Ja 1 k k . «LM.
aaki
I«bta*a B i o t B t {ImMskaet p t t U oD« k«>tu>riaaa UOo 12 OiMatyaiapiiTäa edaDiaeal t r k l p a i f i a l.
yayaadea toiaitaat Ul>artr BaOdias. 3 3 U r s a SCTMI. PakaUa S 3 6 V.
Vayaadea keottadi Ubarty Bolldiac. SS Loroa St. Pokalla 1A3S. Poatiaaota: Boa 69. Sadborr. <>"<•
C a a m l adrartiaiag lataa TSe. p o eal. i M k . M«nla«a tkaigB tor a i a j ^ laaartioa TSe. Tha Vapaaa
k a a b«at advartlaiac a a d i a a aaxäg tka F i a a i A Pe<qMa i* Caaada.
Jaa «tta alDoia tahaaaa aaa «astaatta aaaaaliaean fcirjaeaaaaaa. kifjottakaa sadellaca lilkkaeakoiujaa
guMiiaaninlla a l a a l H t 1. V . KAMMASTO. Ulkkaaeholtala
Lenin Pariisin kommnDiii^
ms-i
i i
mm
i l
•*Utopistit harjotthra^ fiellfdsten
valtiollisten muotojen 'keksimistä,'
Joiden vallitessa yhteiskunnan sosia­listisen
uudestaan rakentamisen piti
tapahtua. Anarkistit ovat hyljänneet
kysymyksen valtibllisbta muodoista
yleensä. Nykyisen sosiaIidemokra«
tian opportunbtit ovat hyväksyneet
parlamentaarisen kansanvaltaisen
valtion porvarilliset valtiolliset muo­dot
siksi rajaksi, jonka yli ei ole
pyrittävä, ja ovat särkeneet otsaansa
jfattiaan pokkuroidessaan tätä *pyhi-inyskuvaa%
ovat juHstaneet aina
anarkismiksi kaiken pyrkimyksen
särkeä noita muotoja.
^ "Marx teki koko sosialismin ja
valtiollisen taistelun historiasta sen
i, johtopäätöksen, että valtion on hä«
'vittävä, että sen,häviämisen siirty-mismuotona
(välimuotona valtioäta
•ei-vialtioon) tulee olemaan Vallitse­vaksi
luokaksi järjestynyt köyhäils-to*.
Mutta Marx ei ryhtynyt kek.
^ ^ sitnään tulevaisftuden valtiollisia
oinuotoja. Hän rajottui Ranskan
'}:historian tarkkaan seuraämbeen,
'sen analyysiin ja loppupäätökseen,
'johon johti vuosi 1871; lähesty-tään
porvarillisen valtiokoneiston
hajottamista.
" J a kun köyhälistön vallanku­mouksellinen
joukkoliike puUcesi,
niin ryhtyi MarXj tämän liikkeen
epäonnistumisesta huolimatta, sen
lyhytaikaisuudesta ja silmiinpistä­västä
heikkoudesta huolimatta, tutki­maan,
mitä uusia muotoja se oli a-vannut.
"Kommuuni — siinä köyhälistön
vallankumouksen 'lopultakin keksi­mä'
muoto, jonka vallitessa voi
tapahtua tyÖn taloudellinen vapau­tuminen.
'tKommuuni —, siinä köyhälistön
vallankumouksen ensimäinen yri­tys
särkeä porvarillinen valtiokoneis­to
ja 'lopultakin keksiUy' valtiolli-nen
muoto, joka voidaan asettaa ja
onkin asetettava rikotun sijalle,
" . . . Venyjän vallankumoukset
vuosina 1905 ja 1917 ovat toisissa
olosuhteissa ja tosin edellytyksin
jatkaneet kommuunin asiaa ja vah­vistavat
Marxin nerokasta analyy­siä."
— Lenin (kirjassaan "Valtio
ja vallankumous"). . • ...
i i
M K
i
"M:
m.
•mg.,
mmm
Sulo Kobn pudustaminen
•'4-
'wmmm-:
Kimsainväliseh työväenpuolustuk-
V sen yhdysvaltalaisen jaoston, Inter-
; niational l i ^ o r Defcncen ilmötetaan
V puolustavan Amerikasta karkotettua
Ja sekä canadalabissa että yhdysval-talaisissa
työläisurheilupiireissä hy­vin
tunnettua tov. Sulo Kokkoa, joka
Suomeen saavuttuaan joutui syyttee-
^ seen valtiopetoksesta. International
* Ldbor pefencen toimesta on juuri
•lähetetty kaköisataaviisikymmehtä
dollaria Kokon puolustamiseksi tuo-imoiaitoksessa.
Caiiadassa ja Yhdysvalloissa tov.
Sulo Kokko työskenteli tarmokkaasti
työläisten urheiluliikkeen kohottami-
^fiidcsi ja järjestämiseksi. Hän oli vii­dettä
vuotta sitten perustamassa Sud-l>
uryp V . - ja u,-seura Kisaa ja '''Kes-
" ki-Ontarion v.- ja u.-seurain yhteis­työjärjestöä",
josta kehittyi nykyi­nen
Canadan suomalaisten työläisten
urheiluliitto. Ylidysvalloissa oli hän
rakentamassa Labi^r Sport-liittoa ja
toimi sen suomaUisen jaoston sih-t
e e r i n ä . . y
Suomeen karkotettuna joutui So­lo
Koldco pian valkoisen vallan val-tiaittim
kynsiin, jotka telkesivät tä-män
työ1ä'isurheilijan tyrmään, yal-
14' tiopetok^ta syyjtöuynä, kirjottaa yh-dvsvaltalaisten
toverilehtien keskus-toimitus.
Syytös npjaantuu, jat;
kaa kirjottaja, hajotettavaksi tuo-niitun
Suomen sosialistisen työväen­puolueen
antaman' julistuksen alle-kirjottamiseen,
jossa) julistuksessa
vaadittiin rauhan säilyttämistä Suo­men
ja Neuvostoliiton välillä. Juttu
on problemaattinen siinä suhteessa,
että Suomen presidentti Stohlbei^ ei­kä
silloinen pääministeri Vennola
voi todistaa, että sillä hetkellä olisi
vallinnut sotatila ja välitön vaara,
jolloin kyseellinen julbtus oli alle-kirjötettu.
Mutta Juttua kuitenkin
pitkitetään loppumattomiin, eikä
syytetylle Suomessa anneta vapaut­ta
takausta vastaan jutun vireillä
ollessa. Sulo Koko on näin ollen
telkien takana. V
International Labor Defence koet­ti
estää toy. Kokon karkottamisen
ja hankkia hänelle oikeutta valita
maa, mihin siirtyisi, mutta tässä ei
onnistuttu. Nyttemmin on sen |Suo-
Icsta lähetetty 250 dollaria Kokon
puolustamiseen ja sen toimesta edel­leenkin
huolehditaan syytetyn puo­lustamisesta.
Kansainvälisen työväenpUolustuk-sen
canädalaisen jaoston, Canadan
työväen puolustusliiton rakentamis­ta
ja tukemista on .yhä innokkaam-mih
ja tarmokkaammin jatkettava.
i i i l i i
mmi
Toiseksi tärkeimmän amerikalaisen
l^upungin johtavin porvärilehli
Julkaisee kersäcailevan uutisen Ame­rikani
ulkomaisten sijotusten suu­ruudesta
Ja ETnglannin sijotusten si-vuuttmnbesta.
Uutinen nojaa new
yorkilaisen sijotusyhtiön asiantunti­jan
Max Winklerin lausuntoon, jon
ka mukaan Amerikan ulkomaiset
iijotukset ovat nj^cyisin 14|500,000,-
<X)0 dollaria, johon lisäten hallituk
san saatavat EurOpan mailta, n.s. so-
; tanr^ niin amerikalaisten kontrol
loimia rahoja olbi ulkomailla noin
;25,^,000,00q dollaria.
Samainen asiantuntija vertailee A-merikah
sijotuksia Englannin vastaa-irtinsijoltdcsiin.-
Sodan edellä, jol­loin
Englannin maailmanvalta ra­hallisessa
suhteessa oli korkeimmil­laan^
tekivät Englannin sij otukset
ulkomailla kaikkiaan 18 biljoonasta
a) biljoönaiaii dollariin. Tämän
mukaan olbi Amerikan isijotusten
kokbnaissumnia viittä biljoonaa dol>
laiiai suurempi ; Englannin.
Veiisdlun Johdosta lehti kerskuu hy­vinvoinnilla.
' i
Rahojen sijottaminen on yksi
saman asian puoli, toinen on niiden
valvonta ja kontrolloiminen. Ra-hasijotusten
kintereillä kulkee ta-lousexpertti,
veronkantaja, diplo­maatti
ja laivosto. Ilmankos impe­rialististen
hallitusasioitten julki-suusEuies
vaatiikin biljoonan dolla­rin
laivastoa. Kun on 25 biljoonan
sijotukset, niin tulee olla sitä vas­taava
laivasto.
Sijotusten suuntautuminen maan­tieteellisessä
suhteessa on vississä
suhteessa laivasto-ohjelman ; kanssa.
Sijotukset js&autuivat seuraavasti
vuoden 1927 lopulla: —
Europaan ••»•a..$4,327,000,000
Canadaan 3,^,000,000
Etelä-Amerikaan .... 2,246,000,000
Kiinaan, Japaniin ja
saarille 726,000,000
Keski-Amerikaan ...... 2,914,000,000
Muihin maihin ........ 363,000,000
Neuvostoliiton ammattiliitot ovat maailman
voimakkaimmat
NIIDEN VUOTUISET JXSENBiIAK SUT KÄSITTÄVÄT $46,5QO.O00;
ERINÄISIIN A V U S T U K S I I N KÄYTETÄÄN MILJOONIA
D O L L A R E I TA
Miten lujia Neuvostoliiton am­mattiyhdistykset
ovat ja miten voi=- -y^-) 4,548,<56 rpL
makkaita ystäviä ne ovat niiden
kanssa yhteistoiminnassa oleville,
muiden maiden veljesjärjestöille,
käy ilmi seuraavasta viime vuoden
alkuun päätt^ästä selostuksesta.
Neuvostoliiton ammattiyhdistys­ten
rahallinen asema lujittuu raha-reformin
toteuttamisen j a valuutan
vakiinnuttamien johdosta vuoden
1924 loppupuoliskolla, Erikoisra-hastot
olivat siihen mennessä suh­teellisen
pieniä. Nykyisin ovat ne
kuitenkin huomattavasti lisäänty­neet,
ja ammattiliittojen käytöttä o-levat
rahastot ovat varsin huomat­tavat.
' Tämä tosiasia käy selvästi ilmi liit­tojen
raha-asioita koskevista tiedois­ta
vuosilta 1925-^26.
Liittojärjestdj en tulot nousivat v.
1925 kaikkiaan'68,986,417 ruplaan,
joista jäsenmaksuina 64 miljoonaa
Mm taoahfi
Taas rosvona Ranska riyt iouhuileet
se neuvostovaroja anastelee.
Sitä kullan ryostämispuuhassOr
"Setä Samulia' auttaa sovussa.
Summa pieni; :
vain viitisen miljoonoft,
mutta voi siitä rosvoille kuohahtaa;
diplomaattinen sotkujen liemi.
Viisinsadoin on tuhatta Suomessa,
jotka ovat jo ohranan kirjoissa.
Ja tuhatta työväen järjestöä,
täytyy toimensa kaikki lymytä.
Puolet kansaa,
on siln}issä urkkijain,
joille ainainen uhka on vankilain;
kun vedetään poliisinuottaa.
Puna^aalto' on lähtenyt vyöryämään,
käy Kwantungin työläiset
rynnistämään.
Jo puhutaan Kantonin vaarasta,
tuhon, valkopyövelten lopusta.
Kumous ryntää,
se tilille vaatii nyt murhaajalaumat,
mi äsken silpoivat raatajain kaulat;
se lopuhhetkeä sortajan tietää.
Jo kuuluisa kirje "Sinovjevin",
vei Englannin loordit taJas riitoihin.
Nyt etsitään kirjeen väärentäjää,
jolle syyn vois helposti vyöryttää.
Pahin juttu,
kun hallitus itsekään,
ei mainettaan pestä voi rötöksistään;
sen vehkeily kaikille tuttu.
On porvarit Ruotsissa, Norjassa,
niskavillat pystyssä kauhusta.
Sinne Kuusinen Sreafco x)li saapunutt
näin QJiranalehdet on kertonut.
Kahakansa,
ja kiihotus matkassaan, / ..
jo nyt yllyttää lakkoihin alkamaan;
joilla voiton yeis taisteluissa.
Magnus Raeus. '
436,956; ja, muina tuloina (korkoina
Tämän vuoden menot ' nousivat
59,602,822 ruplaan, missä on myös
siirrot keskusjärjestöihin ja erityi­siin
rahastoihin (jälkimäisten osuus
15,804,350 ruplaa).
Tammik. 1-pmä 1926 oli kaikilla
ammattiliitoilla, paitsi muuta omai­suutta,
käytössään seuraavat raha­varat:
Käytössä olevia
liitto varo ja
Kulttuurirahasto
Työttömyysrahasto
Lakkorahasto
Lepokotirahasto
Eri rahastoja
Summa
11,199,169 rpL
6,963,421 "
6,134,959 "
1,260,489 "
1,782,089 "
6,793,116 "
34,133,242 r p l .
Kaikkien ammattiliittojen tulot
1926 (tiedot koskevat vain 86,2
pros. koko jäsenistöstä) nousivat
97,447,000 ruplaan,' joista' jäsen­maksuina
92,790,000 ruplaa (noin
$46.500,000).
.Menot, niihin luettuina siirrot
erikoisrahastoihin (29,362,000 \ rupr
laa) tekivät yht. 92,766,000 ruplaa.
Vuoden 1927 alussa tekivät liiton
varat:
> sa työtä lisätyllä voimalla yötä _ ja
päivää, saadakseen täällä Extensilld
' ja Nanaimossa vähentää työläisiä.
E t siinä kyllin, että vähentää, niut-ta
myps nyt pelon ja jänrii^k^n
johdo^a, joka johtui lakkoäänestyk-sen
4»imittamisesta, on nämä kai­vannot
tehneet . ainoastaan kaksi
päivää viikossa työtä. Meidän on
nyt tehtävä ryntäys järjesiion al-knim
saamiseksi Cnmberlandissa.
Edelleen, ei tule kenenkään henki­lön
ajatella, että kysymys on nyt
ratkaistu, koska kerran ei lakkoa
tullut. Ei ole vielä mitään mene­tetty.
Nämä työstä erottamiset
olemme kyllä tienneet tulevan jo
alkaessamme, sillä sitä käyttää,-be^-
rat kaikkialla, pitääkseen ^oläiset
järjestymättöminä. Me voimme
odottaa yhä uusia iskuja herrain
puolelta, mutta meidän on pysyttä­vä
kiinteästi uniossa, sillä järjesty­neenä
joukkona me aina voimak-
VftftT>iT"'T» voimme vaatimuksemme
lävitse ajaa, olkoon sitten kysymys
työssä olevista tahi työttömistä lyö-läbistä.
Jos komppanian herrat
ajaa miehiä sadottain työttömien
armeijaan,' niin vaadimme haHituk-selta
ylöspidon tahi työtä. union
palkkataksalla. Muistakaa, että jos
herrat saavat teidät pelo.n valtaan,
niin se on heidän ilonsa — ja t a r ­koituksensa.
~Mutta jos olemme jär­jestyneenä
joukkona, niin se heitä
pelottaa, sillä järjestyneinä me
olemme aina älafauUdentullBifi val­miit
hyökkäykseen.
Seuraava kokous on union ko­kous,
jossa valitaan edustajat ^koko
saaren kaivostyöläisiä . kasittä-vään
neuvottelukokoukseen. Siellä tava­taan!
S.
Käytössä olevia liitto-varoja
12,102,000 rpL
Kulttuurirahastot
Työttömyysrahastot
Lakkorahastot
10,081,000
8,050,000
1,453,000
3,281,000
11,879,000
— Rientäkää viettämään Pariisin-kommuunin
vuosipäivää juhlissa,
joita järjestää Canadan työväen puo­lustusliitto,
tuo järjestö, joka t^ste-lee
niiden toimeliaitten työläisten
puolustamiseksi ja suojelemiseksi,
joita kapitalistiluokka kiduttaa Ja
vainoaa. Älkää antako minkään pi­dättää
teitä Pariisin kominuunin
muistojuhlan viettämisestä työväen-puolustuksen
kansainvälisenä päi­vänä!
"Osuusliikkeet voivat olla suu­resta
merkityksestä taloudelliselle ja
poliittiselle joukkotaistelulle tuke­malla
työläisiä lakkojen ja työnsul-kujen,
yhtä hyvin kuin poliittisten
vainojenkin aikoina. Säännöllisinä
aikoina on tämä yhteys välttämätön
ja ammatti- ja teollisuusliittoihin
Järjestyneitten työläisten tulisi myös
olla jäseninä osuusliikkeissä ja vielä­pä
rahastaakin osuustoiminnallisia
järjestöjä.
Lepokotirahastot
Eri rahastot '
Summa 46,846,000 rpl.
Jäsenveromäärä lisääntyi vuoden
kuluessa noin 28 miljoonalla rui>-
lalla. Tuotantoliittojen käjrtössä o-levat
varat lisääntyivät 1926 lop­puun
mennessä yli 12,5 niiljoonalla
ruplalla.
Ansaitsee edelleen mainita eräi­tä
numeroja, koskeva liittojen me­noja
valistustarkoituksiin ja työttö-mäin
jäsenten avustamiseen.
Kulttuurirahastot käsittävät*^^ jä-sensuorituksbta
siirrettyjä ..varoja,
sekä varoja, joita on saatu kansän-talouselimiltä
joukkosopimusten
määräysten mukaan. Kuvemement-tiosastojen
ja piirikomiteain \ tulot
<tiedot koskevat 86.2 ^pros. järjes­töissä);
nousivat V . 1926 54,302,000
ruplaan ja menot 60,790,000 rup­laan.
Tässä on otettava huomioon, että
tulo- ja menoeriin sisältyvät määrät,
joita saadaan joukkosopimusten mu­kaisina
avustuksina, j a jotka työ-maakomiteat
tavallisesti käyttävät.
Työttömäin avustusrahastoilla oli-samana
vuonna tuloja 16 milj.
239,000 ruplaa ja menoja 15 milj.
062,000 fu^aa.
Nämä numerot ovat oiriiaan anta­maan
valaisevan kuvan Venäjän aa»
matillisen liikkeen voimakkuudesta.
T. Tiedonantaja.
Kirje Ghase Kiveriltä,
B. C.
Lakonuhka vältetty Nanaimossa
Yhteensä .......814,500,000,000
Amerika on maailman Hnanssien
Iialtija. Se on noussut nopeasti.
— "Mikäli osuusliikkeet ovat
kysymyksessä, niin aina on olemas­sa
se vaara, että ne eivät muodostit
miks&ään muiksi kuin pelkiksi
kauppaliikkeiksi. Tätä vaaraa voi­daan
vastustaa vain työläisten luok­katietoisuuden
kohottamisella, ja ve­tämällä
osuustoimintaliike yhä lä­hempään
yhte3rteen työläisten am­matti-
Ja teollisuu^iittöjen ja polii»
tbten puolueitten kEm^a."
T.k. 3 päivänä oli kokous kaivos­työläisillä.
Komitea joka oli äänes­tyksen
toimittanut, toi äänestyksen
tuloksen julkisuuteen. 775 äänestä
annettiin lakon alkamisen puolelle
335 ääntä ja lakkoa vastaan 440
ääntä.
Kun oli kuultu äänestyksen tulos,
niin heti tehtiin esitys,, että mitään
sopimusta ei komppanian kanssa a l ­lekirjoiteta,
muuten kuin M. W. U.
of Canadan komitean kautta. Esi­tys
sai heti kannatuksen. Mutta
esityksen johdosta komppanian us­kotut
miehet nostivat aika metelin,
vaan vähän aikaa räfiistyä se lyö­tiin
päätöksenä pöytään. Sitten
seurasi esitsrs, että otetaan kokouk­sessa
keräys niille komitean mie­hille,
jotka erotettiin työstä noin
kolme viikkoa sitten. Esitys meni
heti päätökseen ja samalla toimitet--
tiin keräys joka tuotti 90 dollaria.
Sen jälkeen nousi puhujan paikalle
M. Bruce. Hän alkoi lyhyesti tehdä
selkoa : tilanteesta mikä parhaillaan
on vallitsevana Nanaimossa. Mai­nitsi,
että esimerkiksi äänestyksen
tulos ehkä ihmetyttää joitakin hen­kilöitä,
mutta kun asiaa mitataan
kylmällä järjellä, niin meillä ei ole
^^ytä huolestumiseen. Järjestöäm­me
on voimbtutettava, laajennetta­va
kaikkia saarella olevia, kaivoksia
käsittäväksi. Tulevabuuteen näh­den
ei ole'mitään menetetty. Jot­kut
voivat, tehdä äänestyksen tulok­sesta
sen johtopäätöksen, että uni­ossa
ei ole kuin 335 jäsentä, mutta
numerot' puhun> fobta "Kieltä, gillä
PUOLUEEN SUOMALAISTEN JÄ­SENTEN
YHTEINEN KOKOUS
on Don-haalilla perjantai-iltana, t.k.
16 p., alkaen kello 7.30 Ulalla. Tär­keitä
asioita. '
S. JÄRJ. TORONTON OSASTON
KOKOUKSESSA
t.k. 10 p. iltana oli saapuvilla y li
kaksisataa jäsentä ja oli tällä ker­taa
kokoonnultu äänestämään Va-patiden
-pysyväisen kotipaikan suh­teen,
mutta johtokunta teki esityk­sen,'
että * osasto kieltäytjrbi ovta-masta
osaa lopulliseen äänestykseen
Vapauden laajennusta, koneiden ja
talon hankintaa sekä kotipaikkaa
koskevasta kysymyksestä ja jiäättäbi
jättää kysymyksen koko laajuudes­saan
edustajakokouksen ratkabta-vaksi.
Asiasta keskusteltua, toimitetussa
käsiennostoäänestyksessä byväksjrt-tiin
johtokunnan ehdotus 82:11a ää­nellä
14 vastaan. Samalla määrät­tiin
johtokunta laatimaan tehty pää­tös
kirjalliseen muotoon, mikä on
esitettävä kokouksen hyväksyttäväk­si
kokouksen jatkuessa yäliajan jäl­keen.
Myöhemmällä illalla esitti johto­kunta
laatimansa päätöksen kirjal-
Usessa muodossa, joka hyväksyttiin
yksimielisesti osastoh päätökseksi, ja
kuuluu seuraavasti:
"Can. S. J . Toronton osasto 10
p. maalbkuuta, 1928/ pidetyssä ;ko-;
kouksessa harkittuaan järjestössäm­me
yleben keskustelun alaisena ole­vaa
Vapauden laajentambta, koneis­ton
ja talon hankintaa, sekä koti-paikltaa
koskevaa kysymystä, sen
jälkeen kun osastomme selostava
lausunto julaistiin Vapaudessa, on
tullut huomaamaan:
että asian käsittely järjestön ja
yleensä canadalaisen työväenliikkeen
edun kannalta katsoen on siirtynyt
pois yhteiselle liikkeellemme mää­räävien
kysjTnyksieri käsittelyn poh­jalta,
ja
että tämänlaisen käänteen seura­uksena
on olliit useiden osastojen
kieltäytyminen mielipiteensä lausu­misesta,
ja
koska osastollamme ei ole ollut
paikallbet vaikuttimet keskusteluun
osaa ottaessaan, vaan sensijaan
liärras pyrkimys asiallbesti lausUa
mielipiteensä järjestötoimintamme
tärkeimmän välineen pysyväisen-kq-tipaikan
ratkabemben auttamisessa,'
joka itsessään on velvoUbuutämme
Ganadan työväenliikkeen edistämi­selle,
niin edelläolevan perusteella
osaston kokous päättää:
ensiksi, kieltäytyä toimittamasta
äänestystä ratkabevan lausunnon
antamista varten mainitussa ky­symyksessä,
ja •
tobeksi, jättää kysymyksen koko
laajuudeissaan ediistajäkokouksen
ratkaistavaksi" -— Kirjeenvaihtaja.
sa saadakseen beidät itseään palve­lemaan.
~
!J JLEIMUTESSA"'
Tiittfflksin i.kin
jäsenmäärä oii hyvän joukon ylr
500 yksin Nanaimossa. Asian näin
ollen, meidän on, suljetuissa riveissä
tästä lähtien mentävä eteenpäin.
Ensi työksi on valittava nniolle p i i -
rikomitea kaikkine siihen kuuluvine
ylempine ja älempine virkailijoi-neen.
Sitäkin äuuremmaÖa syyllä.
Mutta mitä nopeampi sen nousu, koska Cumberiand^ on ^ v ^
sitä a ~ a m 5 > i piLen^^^^^^^ ^ r c o ^ S u ^ ^ ^ S ö l S ^
ja maitten sortaja ja nistaja se o n . ' k ^ e n . JtfSdeläi^köska komppaniat
Sto.. teettävät Cätabäl&din kaivannois-
HUOBIATTAVA TILAISUUS. *:
Pariisin Kommuimin mubtpjuhlaia-ja
samalla Työväen Puolustusliiton
kansainvälistä juhlaa vietetään Tim-minsin
suom. haalilla ensi sunnun­taina,
maalia lÖ päivänä, alkaen
klo 8 illalla. , Iltaman järjestää
Työväen Puolustusliiton Timminsin
osasto. Ohjelmassa on soittoa, läu-lUa,
runoja, voimisteluesityksiä,
kolme 15 minuutin puhetta,: joiden
aihe on Työväen Puolustusliiton tar­koitus,
Pariisin Kommuuni ja impe­rialismin
terrori Kiinassa. Lopuksi
on vielä näjrtöskappale "Kapm^lli-nen".
Kuten-huomaatte oh.; ohjel­ma
hyvin monipuolinen j a ; koetcs^
taan se saada malidoUisinmiah vilk­kaaksi
j a tarkoitustaan vastaavaksi.
Webster's Comers, B,C.
SUOMALAISEN OSASTON KO­KOUSASIOITA
Y.M. _MAA-U
S K . 5 PNÄ
Tässä kokouksessa jouduimme
kuluttamaan koko Ulan Vapaus-leh-temme
laajentamia- ja oman kodin
hankkimis-, samoin kuin muutto-kysymyksenkin
ympärillä. Vapau-dezi
laajentamisesta kuusii»iväisek-si^^
nuden' painokoneen hankkimises­ta
j a oman talon jcakentamisesta sel­viydyttiin
pian yksinkertaisella ää­nestyksellä..
Näiden uudistuksien puolesta an­nettiin
19 ääntä, ja vastaan 6 ääntä.
Mutta ^sitten kun otettiin esille
muuttokysymys ensin vapaalle kes­kustelulle,
niin jo alkoi puheenvuo­rot
luistaa ja aika löilua. Sudbu-ry
ja Port Arthur joutuivat isuu-remman
kiistan kohteeksi. Kiistely
näiden kahden paikan paremmuu­desta
ei meinannut loppuakaan;
Vaan sitten' kumminkin se viimein
lopetettiin ja toimitettiin lopullinen
äänestys' Vapauden kotipaikasta.
Äänestys osoitti, että Port Arthur
joutui ensitilalle äimissä, Sudbury
tftbeöer ja Toronto kolmannelle. Tar-
Ij^eminat äänten ;tulokset on lähe­tetty
järjestön keskusvirastolle ja
luultavasti tulee sitten kaikki ää­nestykset
julabtavaksi Vapaudessa,
kun ' koko- äänestys on toimitettu.
Kokous päätti Mitaa pahieksumis-lauseen
toimeenpanevalle komitealle
siitä, että se järjesti tuollaisen kol-menkertaben
^äänestystavan Vapau­den
muutosta äänestettäväksi.. Ko­kous
oli yksimielinen siitä, että'olbi
pitänyt; äänestyksen tapahtua yksin-kertaben
äänestystavan mukaan s i ­ten,
että yksi henkilö äänestää vaiii
yhtä paikkaa, joten se olbi ollut
kaikkein selvin. Tämä äänestys nyt
tietysti, on ollut ja mennyt, mutta
olemme, sitä mieltä, että kun tois­ten
järjestetään eli sattuu tämän-laätiiisia
äänestyksiä, niin asetetta­koon
yksinkertainen äänestämismuo-to,
jonka kaikki paremmin ymmär­tävät.
Vapaudelle uutisten kirjoittajaksi
maaliskuulle valittiin allekirjoitta­nut.
ILTAMIA
Veljeysseurän majan No. 27* i l -
iltana kuuluvat tulevan kaikki
päivän iltana. Ohjelmana tilaisuu­dessa
oli kaksi englanninkielbtä hu­vinäytelmää,
vuoropuhelu, ilveilyjä
y.m. ja lopuksi tanssia .riuhtastiin
orkesterin soitolla.
Suomalaista yleböä ei tällä ker­taa
. ollut paljoakaan, vaan sensijaan
eiiglannin&elbet olivat edustettuna
hyvin. Sudraalaiseen yleisöön näh­den
tietenkin oli vaikuttamassa vah-couverilaisten
näytelmävierailu 4
päivän iltana. . He esittivät kauniin
operettinäytelmän nimeltä "Kosijat".;
Kappale oli erittäin kaunis ja hy­vin
hiottu. Haluan lausua kiitok­set
•Webster's cornerilaisten puoles­ta
Vancouverin näjrttelijöille arvok­kaasta
näytelmävierailustanne- täällä
•Webster's Cornerissä., '
VIERAILU
Ja sitten maalbkuun 24 päivän
iltana kuuluuvat tulevan kaikki
Vancouverin laulajat ja soittajat
täällä •Webster's Cornerissä käy­mään.
Niin, silloin sitä vasta tulee
täällä olemaan helinää ja kilinää,
jommobta tuskin on ennen täällä
ollut. — Vesipoika.
Näytöskappale "Liekkien leimu­tessa"
on myös harjoitusten alla ja
näytetään se piakkois. Päivämää­rää
en vielä iaedä, on nimittäin uu­det
kuHisit teon" alla ja niiden val­mistuessa
heti näytetään. Saapu­kaa
siUoin joukolla haaline.
Muista asioista on / mainittavaa,
että/työt' ovat taas loppuneet lä­hellä
olevilta kämpiltä ja miehet
hajaantuneet mikä minnekin, osan
kulkumiehistä jääden kuitenkin täl­le
kontrille. Suotavaa olisi, että
bekin. liittyisivät osastoon. - Osa
heistäkin on niitä valkobia veljiä,
jotka päinvastoin koettavat häiritä
toimintaa. ^
On vielä niitäkin farmareita, iot-ka
kaikin puolin suosivat niitä, etu­päässä
ne, joiden luona papit käy-vät
selityksiään pitämässä.-— A. S.
Fienviljelijäiii asema
Lanastaalain avalla maala saanet^t
eivät voi tarrata oikeattaan
Kaikksaan on n. 200,<H>0 pien- .
T i l j e l i j i a , joilla on saatava
. rahallista avastasia — A l o i -
te tilanteen parantami­seksi
tehty
Tilaisuus on vapaa ja kaikki terve-tulleita.
Elspeth, Alta.
OSASTON TOIMINTA
Jospa taas vähän Idrjoittabin tä­män
jrmpärbtön oloista. Onkin kai
jo venjmyt liian pitkälle siitä kun
viimeksi kirjoitin. Ilma- ja sää-su"
hteet ovat olleet -• kokolailla tjry-dyttävät,
paitsi nyt. viimeben vii­kon
aikana ;'dn ollut vähän kylmem­pää,
. ja sen verran .on tullut uutta
l i i n ^ , ; että on tuulen / avulla tiet
tukenut pahoiksi^
Osaston toiminta on ollut sään­nöllistä.
Kokoukset on pidetty mää­räaikoina.
Toivottavaa vaan olisi,
että jäsenet runsaslukubemmin saa-pubivat
kokouksiin, sillä tobinaan
on tärkeitäldn kysymyksiä pohdit­tavana.
Helmik. 19 päivän koko­uksessa
oli muun muassa käsitel­tävänä,
että josko vuokrataan ivr.-
w:läbille haalia iltamien pitoa var­ten,
jota he olivat kysyneet, .vaan
päätös oli kielteinien. Syitä en läh­de
nyt tarkemmin selostamaan. V i i -
mebbsä Industrialistin numeroissa
annetaankin kokolailla koiran nuus­kaa
asian johdosta. Mielestäni oHsi
.suotavaa, että lopetetaan räikeät
mtikäjoitukset ja toimitaan eril­lään
siihen asti, kunnes päästään
yhteisynunärrykseen, jolloin haalien
ovet ovat auki; kaikille työväenjär­jestöille.
'
NAISET TOIMINNASSA
Nabet viettivät- j. kansainvälistä
jnhlapMväänsä maalisk: 8 pnä. Vä­keä
oli saapimnt' kokolailla kylmäsi
tä ilmasta ja huonosta tiestä huoli­matta.
. Ohjelman suoritus sujui
;moitteettomasti, vaUankbii huorem-milta,
-joissa oli paljon lupaayaa
^idnesta;." •"• •
Nuorisoon" onkin kiinnitettäyä
j>äähnomio nykyään, ällä porvaris-tokitt
asettaa omien ^etujensa- vuok­si
juuri työläisnuorisoa varten kai­kenlaisia
pyydyksiä, tolevaisaudes-
Sos. työväen ja pienviljelijäin
eduskuntaryhmän jäsen Ramstedt
on,~jättäessään: eduskunnalle esityk­sen
, pienviljelijäin aseman papanta-mbeksi,
maininnut perusteluissaan
mainittujen maanviljelijöiden ase­masta
m.m. seuraavaa:
^Kokemus on osoittanut, että ne
toimenpiteet, mihin tässä maassa on
ryhdytty maanviljelyksen ja oma-varaistalouden
kohottambeksi, ovat
osoittautuneet riittämättömiksi Var­sinainen
pienviljelijäluokl^a on kapi-talistben
kehityksen aikana ja eten­kin
sen rappeutuiniskautena joutu­nut
kasvavan velkataakan ja her­keämättä
nousevan verokuorman pu­ristuksen
alaiseksii Samoin ovat
myöskin ne lait, jotka aikaisemmin
ovat laaditut tilattoman väestön
kiinnittämiseksi maahan, osoittautu­neet
tehottomiksi siinä mielessä, et­tä
ne eivät ole voineet taata tälle
uudellö maataomistavalle luokalle
tarpeellista toimeentuloa. Lunastus-lain
korot, maanlunästukseen ja
maatalousvälinebiin kiinnitetyt pää­omat
ja yhä raskaammaksi käyneet
verot ovat osoittautuneet liian kor­keiksi,
joten nämä entiset tilatto­mat;
jotka nyttemmin luhastuslain
avulla ovat saaneet maata, eivät ky­kene"
pitämään'käsissään^ omistusoi­keuttaan.
Tila toisensa jälkeen jou­tuu
pakkohuutokauppaan j a pienvil­jelijät
sitä tehden yhä suuremmissa
joukoissa hakemaan ansionsa palk­katyöstä.
'
Maatalousammattimiesten laskel­mien
mukaan^täytyy kuitenkin pien-viljelyksessä,
ollakseen kannattava,^
kullakin pienviljelijällä olla vähin­täin
8 hehtaarin suuruinen viljelty
pinta-äla; Eikä - näissäkään laskel-mbsa
ole otettu huomioon maata­loutta
nykyisin raskauttavia talou­dellisia
vaikeuksia.
Useimmilla pienviljelijöillä on kui­tenkin
hallussaan niin paljon maata,
että kykenisivät suurentamaan vil­jeltyä
pinta-alaa, jos vain . saisivat
siihen; tarvittavan pääoman. Lai-nain,
vieläpä / huökeakorkoistenkin
avulla se ei käy päinsä, sillä enti­setkin
korot ja kuoletukset j a nii­den
lisäksi vielä raskaat verot vai­kuttavat
sen, että jo ne yksbtään
vievät pienviljelijän perikatoon.
Ainoa ,keino on, että he saavat
ahdinkotilastaan päästäkseen suo­ranaista
rahallista avustusta. Tä­män
vuoksi ehdottaa ryhmä, että
pienviljelijöille maksetaan valtion
puolesta raivauspalkkiöina jonkin­lainen
summa, ehdottaen perusteik­si,
ett^ alle 5 hehtaarin viljeltyä
maata omistavalle maksetaan 75
pros. raivauskustannuksista; 5" heht.
10'*heht. omistaville 50 pros. rai-vauskustannuksbta,
sekä 10 heht.
15 hehtaariin ombtaville suoritetaan
25 pros. työkustannuksista.
Edelläsanottunn nojaten ehdottaa,
ryhmä, että eduskunta 'päättäbi ot­taa
erisi vuoden menoarvioon 40
milj. marldcaa, jaettavaksi pienvil­jelijäin,
keskuudessa, uudismaan
raivauspalkkiöina pernstelubsa eh­dotetulla
tavalla.
Omälaatiuiien vastaus
Hajaannnsta sosdem: pnolneessa
Samaan aikaan kun sosdem joh­tajat
Suomessa pohtivat kysymystä,
kumman kanssa olisi edullbempi
liittoutua, ruotsalaisten kapitalistien
vaiko maalabliittolaisten manttaali-pösöjen,
samaan aikaan tekevät so.f-dem
puolueen proletaariset ainekset
omalla i v a l l a a n tiliään sosdem puo­lueen
herrastnrieen:_Jphdon; kanssa.
Mainittakoon niistä v tässä pari ku­vaavaa
esimerkkiär^^ ; • -
Viime kuussa oli Parkkarilan työ-väenyhdistyfaellä
vuoi^okouksensa.
Yhdistys on tähän saakkavkunlunut
sosdem~ pnolueeseen. lilutta nyt pi­tsassaan
vuosikokouksessa päätti
yhdistys 104 ääaenär20vas^^ ero­ta
sosdem puolueella..' • ;. _
Samom lÄvi ByväilSän työväen-yhdistylteen
vuosiko^ouisessa. Siel-läkhi
xAiiAl&ä esS^
dein^ puolueesta:-drdax^ jatoi-mitetnsaa
lippuäänestyksessä päätet-