Vapaus, October 24, 1957

              Sivu 2 Torstaina,^ lokak. 24 p. — Thursday, Oct. 24, 1957
V A P A U S
(LIBEl^'fI) --^^ Labor
Organ «f flnnisb Canadlans. E»-
tabUshed Kor. 6, 1917. Avtborix/ed
• M ' seooiid' cla5s maH Jby the Post
rOfiOce Department, Ottawa; Pub-
Ulalied thilee weeklyv^^^
, TIbursdayB and Baturdays tv Vapaus
rPitblUhing Company Ltd.. at 100-102
aato 6t W., Sudbury. Ont. Canada.
Telepfaones: Bus. Office 06. 4-4284;
Ediiarlal Office OS. 4-4265. Bfonager
E. Sidcsl. Editor W. EUmid. »iailing
addreag; Box.69, Spdbury, Ontario.
AdverUiing rates tvon appUcatloiL
Translatlon free ofcbatse.
TTLAUSHIMNAT;'
Canadasta: , 1 vk. 74» 6 kk. 3.75
3 kk, 255
Thdysralloltta: 1 vk. 8X0 0 kk. 4.30
Suomena: i vk. 8.50 6 kk. 4.76
1917 — Juhlavuosi — 40. vuosikerta ~ 1957
Kaiippavahumkimta K i i ^
V i ottavasta t'edoitettiin maanantaina, että Canadan kauppaval-
^^^ttruskunta lähtee HonI^on"gista PekingiJn neuvotellakseen Kiinan kan-
T'^^tasava!lan kanss^^kaupankäynnistä.
^ - i - i ^ ;-Efikbisestj korostetti uutistiedossa siitä, että nyt Pekin-
:'<!^'gUn menevin kauppavaltuuskuntam tarkoituksena on ottaa selvää
'|".lm»tä mahdollisuuksia on myydä Kiinaan vehnää — jota on ylimäärä-im.
varastoissamme toista miljardia bushelia.
. T ä i p ä sellaisenaan on erittäin lämpimästi tervedittävä tomenpi-
•V ^e. Kiinan 600-miljoonainen kansa on astunut päättävästi maansa
V» itöollistuttamisen tielle. Sen tuotanto ja elintaso kohoaa äärettö-tiian
nopsasti Ki'nan aikaisempaan historiaan verraten tarkoittaen
l*-;'^tä> että Kiinassa on suunnattoman suuret ja yhä kasvavat markkina-
.ivr^hdoliisuudet'
Toisaalta on valittaen todettava, että vaikka Ottawa vihdoin vii-njsjeinkin
tunnustaa, että Ki'nan kauppamahdollisuuksia sietää tutkia
ja lähettää siinä mielessä 'Honkongissa olevat kauppakom:ssionerit C.
Forjsyth-Smithin ja ulkoministeriön virkail jäin Thomas Popen tut­kimaan
Kiinan kauppamahdollisuuksia, niin samassa hengenvedossa
"julistettiin itse pääministeri Diefenbakerin suun kautta, että Cana-t
dalla ei ole mitään suunnitdmia Kiinan tunnustamiseksi J Julistamal-vjl^
jettei Canada aio tunnustaa Kiinaa;Ottawa sanoi asallisesti puhuen
'60Q-miljoonais€lle Kiinalle, että me olemme valmiina harkitsemaan
»>"»>v«hnän myyntiä suuresta ylijäänlävarastostamme, vaikka emme ha­lliakaan
olla edes "hyvän päivän''tuttuja Kinan kanssa, t
* Kun kau^^ tällaisilla eväillä suureen ja
'''''omanarvon tuntoiseen maahan, niin selvää on ettei siitä matkasta
'•'^Vyoida suuriakaan odottaa. Lähettäisipä joku Tanska tai sihen ver-.
ii ,/auttava pikkumaa kauppavaltuuskuntansa samanlaisilla eväillä tänne
/::'.' Canadaan, niin me tfedämme etukäteen, ettei kaupoista tulisi mi­tään.
Tältä pohjalta on hyvin ymmärrettävissä GP:n uutistiedon
pessimistinen äänensävy siitä, ettei mitään varsinaisia kauppasopi-muksfa
ole tämän matkan perusteella vielä odotettavissa, silla tar-
1.^- -koitus on vain "tutkia" kaupamahdollisuufcsia. Diefeubakerin hal-
* litus on ilmeisesti unhoittanut Mao Tse-tungin sanat, että "Kiinan hä-
' väistyksen päivät ovat menneet".
^ f Mitään vikaa ei ole tietenkään siirtäettä tarjoamme hyvää cana-dalaista
vehnää'Kiinalle. Mutta korostamalla samalla, että meidän
* tarkoituksemme on' myydä ensikädessä vain vehnää — ja välttää
I myymästä sellaista tavaraa, mikä Washingtonissa määritellään jos-i
takin käsittämättömästä'syystä "strategiseksi" tavaraksi, kaivetaan
*i mielestämme maaperä/pois vehnäkauppojenkin mahdollisuuksien ai­t
t a ; Tosiasia nimittäin on;, että Kiina on v'elä ;ensikädessä maa-i
talousmaa; -joka' on 'sanan va^sinaiseslsa mielessä'](>annut kisikki voi- =
; m a n s a liikkeelle voirhakkaaksi teolFsuusmaaksi kehittyäkseen. Tässä
tilanteessa Kiina tarvitsee /ennenkaikkea kaikenlaista koneistoa teol­lisuutensa
Ja maataloutensa kehittämiseksi. Ki'na onkin aikaisem­in
min antanut ymmärtää, että se on valmis ostamaan joukkomitassa
kaikenlaisia maatalouskoneita ja tehdaslatteitaCanadasta, sillä juuri
niitä siellä nyt tarvitaan. A :
Liittohallitus on myös tietoinen näistä Kiinan perustarpeista. Ja
kun tässä tilanteessa .puhutaan vain-vehnän myyntihalusta Kiinaan,
sitä on pidettäviä jonkinlaisena sokkosilla olemisena kirkkaalla päiväU
lä. Mitä taas siihen' "strategisten" tavarain myyntikielto-humpuu­kiin
tulee, n"*in venäläisten "sputnik'' päästäisi sille röhönaurun, jos
se osaisi piipityksensä ohella myös nauraa.
; Washington on vaatinut ystäviään ja liittolaisiaan kieltäytymään
~n. s. ''strategisten" tavarain ja -a'neitten myynnistä Kiinalle ja
- muille kansandemokraattisille maille sekä Neuvostoliitolle siinä hurs­kaassa
toivossa, että siten voivat kapitalistiset maat ylläpitää teteel-lisen
ja teknillisen etumatkan varsinkin sotatarvetuotannossa. Pu­heet
"strategisten" tavarain kiellosta — kuten jaariteltiin tämän
kauppavaltuuskunnan lähettämistä koskevan uutistiedon yhteydessä
on yhtä jonninjoutavaa suun pieksemistä kuin olisi se, että ru­vettaisiin
puhumaait^^ rimetalvisista lumikinoksista ja siitä, miten ne
.saaddUn'estetyksi. Kuten sanottu, jos venäläisten keinokuuUa* olisi
kyky nauraa, se röhöttäisi vatsansa pohjasta moisille jutuille Otta­wan
ylle tultuaan. ,
Suuri enemmistö^canadalaisista haluaa kaupankäynn*n järjestä­mistä
Kiinan kanssa. Siksi tervehditään kaikissa yhteiskuntapiireissä
tiedoitusta, että Canadan kauppavaltuuskunta lähetetään vihdoin
duuneinkin Pekingiin. Mutta alahuoneen jäsenten velvollisuus on
muistuttaa Diefenbakerin hallitukselle, että jos ''Kiinan häväistyksen
päivät ovat menneet'V n'in silloin ei voida puhua samassa hengenve­dossa
siitä, että kaupankäyntiä voidaan joukkomitassa järjestää
samalla, kun seurataan Washingtonin vihamielistä ohjelmaa kieltäyty­mällä
tunnustamasta APO^miljoonaista Kiinan kansaa — koko ihmis­kunnan
neljänneksen^olemassaoloa! Alahuoneen jäsenten velvollisuus
on myös osoittaa, että Kiinan tunnustamisen lisäksi Diefenbakerin
hallituksen velvollisuus on heittää roskakorin Noakin aikakautta
' muistuttavat puheet "strategisten" tavarain vientikiellosta ja. ryhtyä
tasa-arvoisuuden^^ perusteella, kummankin maan parhaitten etujen
mukaisesti neuvottelemaan Kiinan kanssa sitä, mitä Kiina todella ,
haluaa meiltä ostaa;'^ ja mitä me voimme kansakuntana omaksi
eduksemme ostaa Stiinasta.
. ^Muunlainen suhtautuminen Kiinaan on tuulen pieksemistä ja
sitäkin kehnompaa politiikkaa.
ylijäämä on juuri tällä hetkellä
kaikkein ^Ittavinvpulmamme, tosiasia kuitenkin on, että teollisuus­tuotantomme
"ylijäämän'' johdosta on Canadassa ensi talvena noin
Tr 500,000 työtöntä tai sitäk'n enemmän. Mutta tämä työttömy.vs voi­taisiin
valtaosalta voittaa siten, että myytäisiin Kiinalle niitä koneita
javälineitäy mitä Kiina tarvitsee ja mitä se haluaisi meiltä ostaa.
^• - Sitäpaitsi on melko varmaa, että jos Kiinalle ei myydämaa-
: talous- ja muita koneita, sekä joki- ja kalastuslaivoja, se d todennä-
^köisesti'tule ostamaan yhtään ainoata bushelia vehnäämmekään.
Jos siis tosinuelessä haluamme Kiinalle myydä maatalousl^^
me; mddän täytyy sille myydä myös teollisuustuottdtaja^^k^^
mitä Kiina epä ainakin yhtä kipeästi kuin vehnääkin.
^ , O n jo tuUut aika suhtautua realstisesti — ja todella Canadan
omia kaosallisetujajrastaavalla tavalla Kiinan suureen kansaan.
Kysymyksiä is
vastauksia
Kysymys: Uinä jäin leskeksi. Far­m
i / j a omaisuus jäi minulle testa­mentin
kautta. Farmin kauppakir
jassa ei ole minun nimeäni, vaan ai*
noastaan'mieheni nimi ostajana.
Onko minulla täysi omistusoikeus,
vai pitääkö lakimiehen kautta hank"
kia se nimiini? Pitääkö testamen
tin jotenkin reklsteerata . . . —
Tietoa haluava.
Vastaos: Testamentin perusteel
la omaisuus jää kokonaisuudessaan
teille, mutta asian muodollinen sel­vittely
vaatii sitä, että kuolinpesän
selvitys tapahtuu lopullisesti perin­töoikeudessa.
- Parasta on että kään­nytte
jonkun paikallisen lakimie­hen
puoleen; hän järjestää asianne
eivätkä kustannuksetkaan nouse
suuriksi kun teillä on asianmukai­nen
jälkisäädös e l i testamentti. '
Kysymys: Kuinka kauan henkilö
on oikeutettu saamaan tavallista
(regular) työttömyysvakuutusta kun
hänen vakuutuskirjassaan on 36 v i i ­kon
vakuutusmerkit viimeisen kah­den
vuoden aikana? Ja voiko sei
lainen henkilö, jonka oikeus tavaili
seen vakuutukseen päättyy tammi­kuun
1 päivän ja huhtikuun 15 päi­vän
väirs-jllä ajalla, päästä nautti­maan
sesonki eli n.k. hätätilavakuu-tuksesta
hankkimatta lisää vakuu-tusmerkkejä?
Vastaus: Työttömyysvakuutuslain
mukaan työttömällä henkilöllä on
oltava vakuutuskirjassaan vähintäin
30 viikon merkit kuluneen 104 vii­kon
ajalta ja näistä merkeistä on 8
viikon merkit oltava juuri päätty­neeltä
52 viikon ajalta t a i viimeisen
vakuutuskautenne alkamisen jäi
keen, mikä niistä on lyhin aika. Tä
mä merkitsee, että 36 viikon vakuu­tusmerkit
edellyttävät tavallisen
työttömyysvakuutuksen/ saantia^ jos
8 merkkiä on j u u r i kuluneen 52 v i i ­kon
ajalta. Uusittujen sääntöjen
mukaan työtön henkilö on oikeutet­tu
nauttimaan kahden viikon vakuu-tusmerkkien
kohdalta vakuutukses­ta
yhden viikon. Näin ollen meidän
käsittääksemme 36 viikon vakuutus-merkit
edellyttävät vakuutuksen
saantia 18 viikon ajan. Vakuutuk
sesta voi nauttia enintäin 36 viikkoa
jos vakuutuskirjassa on riittävästi
merkkejä.
S^^sonki- eli hätätilavakuutuksen
saannin edellytykset ovat työttö­myysvakuutuslain
mukaan seuraa-
Ionosfäärin valloitaminen
Planeettamme elämäsi^ on i l ­makehän
ylenunillä ' o s i l l a , '^as.
iooosfäarillä, joka alkaa n o i n 60
kilometrin koiiieadesta, e r i t t Sn
tärkeä tehtävä. Tämä ilmakeh6i
kerros ehkäisee melkein .koko*
naan auringon lyhyiden j a ;r§nt-
£enaaltojen talon maapaHonvjpin-
Caan asti. Täällä myös tuhoutua
boomattavin osa meteoreista: ja
tähtien välisestä pölystä. Jtdkai-semme
seuraavassa lyhennelmän
neavostolilttolaisen tiedemiehen
J . \, Koshnerevskin ' kirjoitak-sesta
"Ilmakehän ylemmissä ker-roksissa'^
joka on j u l k a i s t a nen-vostolittolaisen
Tiede ja elämä-lehden
tämän vuoden 3. numeros­sa.
A r t i k k e l i n kirjoittaja on maan
magnetismia, ionosfääriä jä- r a ­dioaaltojen
leviämistä tutkivan
tieteellisen laitoksen vanhempi
työntekijä, joka selostaa tässä
kuluvan geofysikaalisen vuoden
ailcana suoritettavia tutkimuksia.
IONOSFÄÄRIN KOKOONPANO
Auringon ultraviolettisäteet ja
osittain myös meteorit erottavat
ilmakehän ylempien osien kaasu­jen
molekyyleistä tai atomeista
elektroneja. Näin ilmakehän ylem­missä
kerroksissa on vapaita elek­troneja,
j o i l l a on negatiivinen va­raus,
sekä positiivisesti varautunei­ta
molekyylejä tai atomeja, joista
elektronit ovat irtautuneet. Näitä
varautuneita molekyylejä tai atome­j
a nimitetään ioneiksi. Mutta kaikki
molekyylit ja atomit eivät saa säh­kövarausta,
osa jää neutraaleiksi.
Kaaosmaisen liikkeen vuoksi osa eri
tavoin varautuneita elektroneja' ja
molekyylejä yhtyy neutr.eiksi hiuk­kasiksi.
Elektronien ja ionien
määrä riippuu ilmakehän kemialli­sesta
kokoonpanosta, lämmöstä, t i ­heydestä
j a auringon säteilyn voi­masta
jne.
IONOSFÄÄRIN TÄRKEIMMÄT
OMINAISUUDET
Sen ansiosta, että elektronit liik­kuvat
ionosfäärissä vapaasti, on
tämä ^ilmakehän osa- erinomainen
sähkön johdattajaa jSen vuoksi kes-kipitkät
j a lyhyet radioaallot heijas­tuvat
siitä kuin metallisesta peilistä
j a palaavat takaisin maan pinnalle.
- Mutta läheskään - k a i k k i radio­aallot
eivät heijastu/'ionosfääristä.
Niinpä esim. pitkät radioaallot
imeytyvät siihen eivätkä heijastu
takaisin. Lyhyiden radioaaltojen
voimakas imeytyminen ionosfää­r
i i n aiheuttaa radioyhteyksien häi­riintymistä.
• *
Vdt: 1) jos teillä on vähintäin 15
vakuutusviikkoa kirjassanne viime
maaliskuun 31 päivää edeltäneen
lauantain jälkeen, niin te voitte saa
da yhden viikon vakuutusta jokai
sen kahd'n viikon merkkien kohdal­ta
vähintäin 10 viikon ajan, tai 2)
j o s teidän viimeinen vakuutuskau-tenne
-päättyi viime huhtikuun''15
päivän jälkeen te voitte saada va­kuutusta
enintäin 16 viikon ajan.
Sen lisäksi on täytettävä tavallisen
vakuutuksen saannin nyiut edslly-tykset.
Perjantai 13 päivä
Kirj. KerkkoJKeurulainen
Olen aina silloin tällöin use­amman
vuoden aikana katsellut
B.C:n farmareitten äänenkannatta­jan
" C O U N T R Y L I F E " sisältöä. E n
ole siihen erikoisesti kiintynyt,
mutta kun*sc minulle ilmaiseksi lä­hetetään,
niin joskus katson senkin
sisälle. Mutta jos olisi aikaa ja tar­vetta
käsitellä taantumuksellisia nä­köaloja
edistysmielistä ajattelu-suuntaavastaan
vallitsevassa maa-taloustilanteessa,
niin tuskin parem­paa
taantumusaiheläjää on löydet­tävissä.
Siitä huolimatta, että lehti edus­taa
virallisesti kaikkia tuotanto- ja
järjestöryhmiä mitä B.Crn maata­louden
yhteydessä on olemassa, ei
se koskaan ole esittänyt min­käännäköistä
taistelukantaa. Lehden
sävy on: aina tunnustaa farmareit-ten
tukala taloudellinen asema ja
sitten antaa lohdutus, että tilanne
tulee paranemaan aivan lähitulevai­suudessa.
Syyskuun numerossa lehti käsit­telee
maanviljelysdepäi^tmentin^mi-nisterlnimitystä
ja tervehtii sitä
iloisena uutisena 5 kk. odotuksen
jälkeen. Mutta jatkaa, että voisiko
olla taikauskoinen, koska ministeri
vannotettiin toimeensa perjantaina
13 päivänä! Valittamisen varaa on
myöskin siinä, että "IJonorable"
mr. Newton P. Steacy on viimetu-lokkaita
soc-cred. puolueeseen ja
ollut ainoastaan vuoden lainlaatija-kunnan
jäsen. Vaikka lehti ei itse
edustakaan mitään puoluetta, niin
myönteisellä puolella on kuitenkin
se, että mr. Steacy tunnetaan enti­senä
vankkana konservatiivina. Leh­ti
ei nähtävästi perusta huomioida
sitä, että puolueesta toiseen siir­tyessä
ei tarvita kovin pitkää kou­lutusta:
jos me sanomme "yksilö-yritteliäisyys"
n i i n olemme tuoneet
esiin kaikkien^- porvaripuolueiden
ohjelman.
Mr Steacy ei nähtävästi tuntenut
yllämainittua päivää miksikään on­nettomuuden
päiväksi, sillä hänen
palkkansa nousi $5,000:ta—$17,000,
istuttuaan. ministerituoliin. Hänen
myönteisiin puoliinsa sanotaan kuu­luvan
sen, että hän on toiminut
Borden's Co. liikkeenhoitajana ja
siinä ominaisuudessa myynyt san­gen
tärkeätä farmi-tuotetta, maitoa.
Pääministeri W. A . C. Bennettin
kerrotaan sanoneen: "Hänellä (mr.
Steacy) b n paljon kokemusta tnaan-viljelysalalla.
Luulen hänen olleen
Border's Co. liikkeenhoitajana, mut­ta
hänellä on kuitenkin enempi kuin
tämä kokemus. Kaikesta huolimat­ta
tämä on johtava tehtävä j a hä­nellä
on paljon kykyjä ^^tuodakseen
maanviljelysdepartmentllle totuuk­sia
luodakseen yleisen politiikan".
B.C:h farmareilla on ollut vuosi­kausia
kestävä perjantai .13:ta päi­vä.
Tätä voitaisiin sanoa pitkäksi
perjantaiksi. Ja se on käsittänyt
kaikkia tuotantoaloja, mutta jos nyt
vain käsittelisimme maitotilannet-ta,
koska: maidon säilykeyhtiön
entinen liikkeenhoitaja on nostettu
ministeripukille.
Toistavuotta takaperin o l i maidon-tuottajain
keskuudessa äänekäs va­litus
markkinain puutteesta, sekä
hinnan alhaisuudesta, jonka väitet­tiin
olevan riittämättömän peittä­mään
tuotantokustannuksia.
Soc-cred. hallitus toimi nopeasti.
Se nimitti maitotaloustarkastajan.
Tarkastaja sulki noin kuutisensataa
tuottajaa ulos tuotannosta, sillä hei­dän
välineensä eivät täyttäneet tar­kastajan
mittapuuta. Nämä luonnol­lisesti
olivat pientuottajia. Vuotta
myöhemmin; noin kolmellesadalle
myönnettiin uudelleen lupa alkaa
tuotanto, mutta kuka pitää vuoden
lehmiä tuottamattomina? Lehmät
olivat kadonneet markkinoille j a il-^
man lehmiä on mahdoton -tuottaa
maitoa.
Samoin hallitus laati hintajärjes­telmän.
Se on sangen pitkä j a mut­kainen
taulukko, jossa väitetään
kaikki maidontuottajan kustannuk­set
olevan otettu huomioon. Luulen,
että maailman paras matematiikko,
saa ajatella päänsä puhki, jos sen
taulukon avulla yrittää saada h i n -
takontrollin aikaan. Kuitenkin: jos
tämän kirjoittajalle e i ole valehdel­tu,
n i i n tulos oli se, että maidon
hinta nousi kuluttajille 2^ vartille
j a laski li} 100 paunaa kohti tuotta­jalle.-'
Hallitus on pitänyt tarkastuksen
alaisena kolmea suurikokoista mai­totaloutta
j a antanut hiljattain r a ­portin
julkisuuteen. Tulokset osoit­tivat,
että k u n isännällekin lasket­t
i i n ympäristössä vallitseva palkka-^
taso, 100 paunan maitokannun tap­pioksi
osottautui 65<f - 7 - $1.35. 1
Kuka neuvoi käyttämään tällaista
laskutapaa. Porvarillisen laskuta­van
mukaan, jos pikkuisännille jää
yhtään rahaa kynsim, niin se on
voittoa. Vieläpä koko perheen työn-tulos
on katsottu " v o i t o k s i " . Mutta
nämä mahdollisesti olivat kapitalis-tifarmareita,
kuten raportissakin sa­notaan,
suurenkokoisia maitotalouk­sia.
;
, K y t k u n on ministeripukille nosr
tettu entinen suurliikkeen hoitaja^'
n i i n ehkä hän opettaa' socKured.,
puolue»lle oikeita laskutapoja, e t ti
maatalouskin voidaan osoittaa' ole^^
van' parhaassa kunnossa. parhaassa
mahdollisessa maailmassa.
.Tiedemiehiä on jo kauan k i i n ­nostanut
kysymys, mitkä syyt
aiheuttavat tällaista radioaalto­j
e n voimistuvaa imeytymistä. O n
osoittautunut, että tämä ilmiö on
yhteydessä auringon aktiivisuu­teen,
••• .
Kuten tunnettua 'auringossa tapah­tuu
silloin tällöin purkauksia, joita
seuraa entistä _voimakkaampi ulta-violettisäteily.
Tämä puolestaan a i ­heuttaa
elektronien tihentymistä
ionosTäärissä, varsinkin maata lä­hinnä
olevissa kerroksissa.
Erikoisen voimakkaasti vaikuttaa
tämä imeytyminen radioyhteyksiin
maapallon napa-alueilla. Kuten tun­nettua
aurinko lähettää myös sätei­lyä,;
jonka pienillä hiukkasilla on
voimakas sähkölataus. Maapallon
magneettisen navan vaikutuksesta
nämä säteet pyrkivät planeettamme
napaseuduille. Tunkeutuessaan maa­pallon
ilmakehään ne aiheuttavat
kaasujen lisääntyvää ionisoitumista
j a saavat nuo kaasut säteilemään.
Näin syntyvät revontulet.
Tutkiessaan radioaaltojen hei­jastumista
ionosfääristä tiedemie­het
tulivat johtopäätökseen, että
ionosfääri muodostuu erillisistä
epähomogeenisista "pilvistä", jot­ka
ovat lakkaamattomassa liik­keessä.
Ne aiheuttavat radioaal­tojen
vaimenemista, joka on sel­västi
havaittavissa lyhytaaltolähe-tyksiä
vastaanotettaessa.
Joskus lähetetyt signaalit voimis
tuvat, joskus häipyvät melkein ko­konaan.
Tämä luonnollisesti huo­mattavasti
heikentää radioyhteyk­sien
säännöllisyyttä.. Tämän vuoksi
vain lähetykset ultralyhyillä aal­l
o i l l a ovat osoittautuneet napaseu­duilla
säännöllisesti kuuluviksi.
Ultralyhyet aallot eivät nimittäin
tavallisesti heijastu ionosfääristä,
vaan hajaantuvat " p i l v i i n " J a siten
-niitä voidaan kuulla laajoilla alueil­la.
Sama ilmiö tekee myös mahdol­liseksi
televisiolähetysten seuraami­sen
ylipitkillä matkoilla.
'Ionosfäärin "pilvet" ovat eriko­koisia,
aUcaen muutamista kymme­nistä
metreistä aina muutamiin t u ­hansiin
kilometreihin asti. ^ N i i d en
epäsäännöllisen liikkeen lisäksi io
nosfäärissä on myös määräsuun-taista
liikettä, n.s. ionosfääristä
" t u u l t a " , Ionosfäärin " p i l v i e n " syn­tymisen
syyt eivät ole vielä täysiri
selvillä, siitä on olemassa useita e r i -
'laisia käsityksiä.
Näin ollen ionosfäärillä on siis
ensiarvoinen merkitys radioyhteyk­sille,,
j a tämän vuoksi ionosfäärin
tutkimukset ovat n i i n tärkeitä.^
IONOSFÄÄRIN T U T K I M U S ­A
S E M A
Ionosfäärin tutkimuksen yleisin
menetelmä on nykyisin ns. impul­siivinen
menetelmä, jota käytetään
ionosfäärin tutkimusasemilla.'
Tällaiselle tutkimusasemaUe kuu­l
u u olennaisesti radiolähetin, joka
lähettää lyhyitä signaaleja (impuls­seja),
noin 100 mikrosekunnin
(O.OOOIi sek.) pituisia. 300,000 kilo­metrin
sekunttinopeudella ne kiitä­vät
pystysuoraan ylös. Jossakin se­kunnin
kymmenestuhannesosassa
ne saavuttavat ionosfäärin j a heijas­tuvat
takaisin maahan, jossa e r i -
koisvastaanottimet sieppaavat ne
k i i n n i . Tällä tavoin voidaan laskea
mm. ionosfäärin heijastavan kerrok­sen
etäisyys. •
Jos signaalien nopeutta vähitel­len
lisätään^ voidaan havaita, että
a l u k s i ' radioaallot heijastuvat noin
100—120 kilometrin korkeudelta,
sitten 150—180 kilometrin j a vih­doin
220—300 kilometrin korkeu­delta.
;
Impulsiivisen menetelmän avulla
voidaan tutkia ionosfäärin kehitys­tä,
laskea perustiedot siitä —
elektronien luku,, kaalujen osasten
yhteentörmäykset jne. sekä antaa
arvio radiolähetysten onnistumi­sesta.-
j.
Kansainvälisen geofysikaalisen
vuoden aikana on perustettu noin;
150' ionosfäärin tutkimusasemaa
eri puolilla maapalloa. 19 niistä
on NeuvostoUitossa. Erikoista huo­miota
kiinnitetään ionosfäärin
tutkimukseen napaseuduilla. Ete­länapamantereella
on kaksi ionos-
. fäärin tutkimusasemaa, toinen'
"MImyillä", toinen "Vostotsh-nylUa",
joka sijaitsee lähellä geo-magneettista
etelänapaa. Arkti­silla
a l u e i l l a ionosfääriä tutkitaan
useilta asemilta, joista kaksi si­jaitsee
ajelehtivilla jäälautoilla
lähällä Pohjoisnapaa. ~
«TUULTA" IONOSFÄÄRISSÄ
Ionosfäärin epähomogeenisten
" p i l v i e n " tutkiminen on osoittanut,
että ionosfääristen tuulten nopeus
noin 100 kilometrin korkeudessa on
80 metriä sekunnissa ja 250 kilomet-,
r i n korkeudessa noin 100 metriä se-:
kunnissa. Näiden mielenkiintoisten
ilmiöidien tutkiminen tapahtuu sa­moin
kuin pilvien liikkeen.
Kuvitelkaamme, että kirkkaalla,
aurinkoisella säällä taivaalla l i i k ­kuu
erillisiä pilviä. Jokainen p i l vi
heijastaa «maan pinnalle varjonsa,
joka l i i k k u u samalla nopeudella ja
samaan suuntaan kuin itse pilvi.
Jos kaksi havainnoitsijaa on asettu­nut
pilven, kulkusuunnalle j a mer­kitsee
varjon saapumishetken, voi­daan
helposti laskea pilven nopeus
tunnettaessa havainnoitsijoiden etäi­syys
toisistaan.
Melkein samanlainen ilmiö tapah­tuu
myös ionosfäärissä.
Heijastettaessa radioaaltoja sen
" p i l v i i n " , myös niiden radiovarjot
voidaan todeta maan pinnalla. R a -
diovarjo l i i k k u u maan pinnalla kak­sinkertaisella
nopeudella verrattuna
sen nopeuteen ionosfäärissä.
Jotta saataisiin selville ionosfää­r
i n " p i l v i e n " suunta j a nopeus, tar­vitaan
kolme vastaanottoantennia
noin 100—200 metrin päässä toisis­taan.
Ionosfääristä heijastuneet ra­diosignaalit
merkitään . muistiin ja
saadut tiedot osoittavat vasjtaanotet-tujen
signaalien voiman muutokset.
Kun mitataan aikaero voimakkaim­man
ja heikoimman signaalin saa­pumisen
välillä j a tunnetaan anten­nien
välinen matka, voidaan mitata
liikkeen nopeuS" j a suunta ionosfää-fissä.
Häipymisen monimutkaisempi
laskenta osoittaa " p i l v i e n " suuruu­den
j a eräitä muita seikkoja.
" T u u l t a " ionosfäärissä mitataan
myös muiden keinojen avulla. N i i n ­pä
suuret ionosfääriset "pilvet" v o i '
radioharrastelijakin saada selville,
jos hän käyttää hyväkseen ultraly­hyillä
aalloilla varustettua lähetintä:
R A K E T T I T U T K I M U K S E T
Viime vuosina on rakettiteknii-kan
myrskyinen kehitys tehnyt
mahdolliseksi ionosfäärin välittö­män
tutkimisen rakettien j a maan
tekokuiden avulla. Tämä tutki-muskelno
tekee mahdolliseksi vä­littömästi
määritellä ilman ko­koonpanon,
sen tiheyden j a läm­pötilan/
auringon säteilyn luon-
Eläinten käyttöä
avajipslehnoissa
L o n ^ J — Brittiläinen järjestö
joka on vastusta&ut peurojen j a ket
t ä j ^ i metsästystä Britanniassa, on
I S ^ ^ ^ n ^ Neuvostoliitolla protes­t
i n s-n johdosta k im Neuvostolii-tossaydfttaan'
käyttää eläimiä avä-iliittoläiset
rUedjamräKet:
littaneet aikomuksistaan
panna eläimiä avaruuteen lähetettä-v
i i n f k ^ o k u i h i n vastaisuudessa saa­dakseen
tietoja kuinka-elolliset me-ne?
tyv^.^varuudessa. •
SiTÄIIIilll
^(ee^! Ja*' voimakkuuden, liikkeet
ioBo^parissä, elektronien iltokoon-tumisen
j a erältä muita tärkeitä
tetdjoltal
Rakettien ; hyväksikäyttö tekee
myös q\ahdolliseksi tutkia meteore­ja,,
revontulia j a muita ionosfäärin
liikkeiden kanssa yhteydessä' olevia
ilmiöitä''sekä radioaaltoja.^
lllllliipHllllilllllTÄTÄ
BI HELPPOA KENELLESaiv
— Tilaime alkaa kehittyi sdiai-seksi,
ettakorvissam soi teistami.
s e e n , v a i n , y k s i sana, kertoi hyvin
happaman näköinen kaveri toispii.
—: M i t e n niin? ^
— No, nykyään en kuule muusta
puhuttavankaan kuin työstä ~ t si
työ, työ, jatkuvasti aina vam työ»
— Sehän valitettavaa! Kuinka
kauan olet ollut nykyisessä. työssS.
si?
\-r- Minä aloitan huomenna!
- MAINOSASIOITA
Mainospiutäjän poika oli pyytj.
nyt lupaa > päästä muiden lasten
kanssa pjiiäkouluun. Palattuaan ifi-neliä
oU kädessään värillinen kusa.
k o r t t i .
^ ~ Mitä s i n u l l a siinä on? kysyi isä,
— Näitä vaan reklaamiasioita tai-vaasta.
'
25, VUOTTA TYÖVÄENLIIKKEESSÄ,
Mies miesten joukossa
K i i j . J IM TESTEB
" T im Buck on vapautettu!" Tä­mä
lyhkäinen sanoma levisi sala-män
tapaan kautta Canadan kevääl­lä
vuonna 1934:
tJhniaiaVa pääministeri ^ 'Bennett
oli' julistanut, ett ^i missään tapa­uksessa
Tim / B u c k i a vapauteta en­nenkuin
hän on palvellut tuomionsa
Kingstonin kurituslaitoksessa. Mut­ta
torypuolueen mahtavan johtajan
k l n oli .^alistuttava.kansan vaatimuk
siin. Tim vapautettiin j a pantiin
Torontoon kulkevaan junaan ilman
ennakkotietoja. Jos "rautakorko"
Bennettin' tarkoituksena o l i siten ns-tää-'
julkinen niielenosoitus, hän
ei onnistunut. Suurin joukko, joka
oli koskaan kokoontunut Union-ase­malle
Torontossa, o l i saapuvilla ter­vehtimässä
työväen johtajaa, joka
ikäänkuin kuvasi kansan suurta
taistelua taantumusta vastaan nälkä­vuosina,
v/
Sain^ne kuulla, että T im tul^e
K i r k l a p d Lakelle puhumaan suoma­laiselle
haalille: Pian järjestettiin
3uuri paraati hänen kunniakseen ja
kultakylän kadut kaikuivat voiton
huudoista kun työväenluokan san­k
a r i ' k u l k i " paraatissa _ Government
Roadla. p i t k i n.
. Charijei Smythe, j a minä emme o i :
leet- koskaan ennen ; osallistuneet
kommunistien julkiseen kokouk
se^n, mutta olimme päättävästi' sitä
mieltä, että tätä me emme sivi'.uta,
vaikka asuimmökin "komppaniaky
Iässä":; Olimme kuulleet T im Buck-ista,
olimme kuulleet hänen urhool­lisesta
puolustuksesta ja oikeuden­käynnistä,
joka seurasi Kingstonin
kuritus!aitoksen m-^llakoita. Hän
oli mies joka veti meitä nuoria puo­leensa.-
, Charlien kanssa söimme poikata­lolla,
i Siellä aivan odottamatta en­si
kerran: tapasimme kommunisti­j
o h t a j a n . ; Sen jälkeen kun meidät
oli esitetty hänelle, T im kutsui mei­dät
istumaan hänen kanssaan. Ilo
m i e l i n vastaanotimme kutsun. Hä
nen dynaaminen persoonallisuuten­sa
;heti vaikutti meihin. Hän m i l t e i
säteili annostuksesta. Hänen sini­sien
silmiensä kulniat olivat nauru-ryppyjä
täynnä, mikä osoitti, että
hän ,öh"huumorintajuin?n.
On ilimeellistä kuinka eräät hen­kilöt;
<vä kutiavat n i i n rauhoittavas­ti.
'Niiji v:hän vaikutti meihin. Hä­nellä
oli kyky tuoda esille toison
mielipiteet j a n i i n ollen hän kyseli
meiltä enemmän kuin tiedustelim­me
häneltä. Pian me puhuimme
enemmän kuin hän tiedustellessaan
työväenliikkeessä ; vallitsevasta l i .
lanteesta.
Samana iltana suomalainen haali
oli tupaten täynnä, Tim Buck pu­hui
n i i n vaikuttavasti, etten ollut ai­kaisemmin
eikä sen jälkeen kuullut
sellaista. Oikeastaan se oli parem­min
luento, k u i n puhe;
Hän puhui työväenluokan järjes­tämisestä,
sosialismista, työväen
taisteluista, hänen o keudenkäynnis-tään
j a tuomitsemisestaan lakipy­kälä
No. 98:n nojalla. Hän kertoi
meille Kingstonin kurituslaitoksen
mellakoista j a näytti sen luodin,
jonka hän o l i kaivanut esille seliin­sä
seinästä sen jälkeen kun vartija
oli yrittänyt ampua häntä hänen sei­soessaan
puolustuskyvyttömänä ris­tikkojen
takana. Puhujan vakuut­tava
rehellisyys j a hänen puheensa
järjenmukaisuus. valloitti kuulija-kuntaösa
kuiii magneetti vetää puo­leensa
teräksen.
Niinä aikoina, siitä huolimatta
vaikka henkilö ei hyväksynyt lim
Buckin politiikka, niin kukaan-ei
voinut kieltää hänen suurta persoo
nallista rohkeutta, hänen vaatimat­tomuuttaan,
hänen laajaa tietoisuut­taan
ja hänen omistautumistaan ^ö-väen
asiallo. Monta vuotta ensim­mäisen
tapaamisen jälkeen tulin
sen havaitsemaan.
T im Buck o l i ammatiltaan koneen
rakentaja. Kulkiessani eri puoliOa
maakuntaa j a työskennellessäni veri
konepajoissa tapasin vanhoja am­mattimiehiä,
j o t k a tunsivat hänet ja
olivat työskennelleet hänen kans­saan.
He k a i k k i puhuivat hänenky-keaeväisyydestään
ammattiraielienä
jaheolivatmielissään siitä kun tun­sivat
sellaisen lämpimän henkilön.
Eräässä kon'»pajassa, missä tjräs-kentelin
Torontonsa, oli iäkäs asen­taja.
Hän oli^erittäin kykenevä am
mattimies, mutta konservatiivinen
poliittisissa ajatuksissaan. Siitä huo­limatta
p i d in hänestä ja usein jutte­lin
hänen kanssaan. Eräänä päivä­nä
huomasin hänen työpenkilläSn
harppimitan, jossa oli nimimertti
"T. B . " .
Naurusuin kysyin häneltä k-nel|ä
se oli'varastettu. Hän nousi täysin
suoraksi j a hän o l i loukkaantuuut
" E n ole sitä varastanut. Tim Buck
antoi sen minulle j a se on minun pi­detyin
kalleuteni." /
PÄIVÄN RÄKINÄ
Fiat-yhtiön Icepponen
Usein sattuu, että k u n kaksi suur^
ta koiraa tappelee hjrvästä luusta,
paikalle tulee kolmas rakki j a vie
koko saaliin.
J a vaikka tämä maailma on kehit-tynsrt
viimeaikoina harppa-askeliU;
eteenpäin, niin koirien keskuudes­sa
tallataan kuitenkin paikalla, m i ­käli,
o n puhe tästä luutappelusta.
M e i l l e kerrotaan, että koirat ovat
hyväoppisia j a kauan muistavia.
J u u r i tähän perustuu koirien ope­tus.
Mahdollisesti koirat voitaisiin
opettaa tappelemaan luustakin n i i n ;
ette* kolmas osapuoli pääse s a a l i ^
kaappaamaan, mutta kenelläkään e i
ole ilmeisesti tullut mieleen "sivis­tää"
koiria tässä suhteessa. '
vMutta tämä tappeluksen yhteydeis-sä
havaittava heikkous ei vrajoitti^^
yksinomaan koiriin. Sitä ilmenee
myös imperialistien keskuudessa^;
n i i n viisaita lakimiehiä k u i n mono­poliyhtiöiden
palveluksessa onkin. /
Ottakaamme esimerkiksi - K e s k ir
IdSn öljy, mistä nykyään; nousee
n i i n voimakasta sodan käryä.:
Kuten tiedetään, Keski-Idän öl-
J3^tä on käyty kovaa: kissanhännän
vetoa brittiläisten j a amerikkalaisr
.ten öljymonopolistien välillä, ^^iinä
jupakassa ei o l e ji^nri keinoja sääs-
;),tetty. J a yleisenä kehityssuuntana
on ollut, että amerikkalaiset öljy-yhtiöt
pyrkivät hallituksensa j a d i p -
lomaattiensa sekä amerikkalaisten
sotavoimien tuella "perimään" B r i ­tannian
imperialismin j o ennen v i i ­meksimainitun
lopullista kuoleifiaa.
No, kerrankos sitä n i i n sattuu,
että hätäiset " p e r i l l i s e t " eivät jak-sa
odottaa edeltäjänsä *lopullista
kuolemaa!
Tässä taistelussa ovat brittiläiset
j a amerikkalaiset monopolistit rai­vonneet
toisilleen aivan yhtä pa­hasti
kuin lutista tappelevat koirat
murisevat keskenään.
Mutta V toisin kuin järjettömät
luontokappaleet, viisaitten lakimies­ten
ohjeiden mukaan toimivat öljy-monopolit
ovat k u m m a a k i n puolen
luuta — tai oikeammin öljylähdet­tä
— sulkeneet heti kitansa k u n on
ilmestynyt vaara; että joku kolmas
osapuoli saattaa viedä saaliin. N i in
amerikkalaiset kuin brittiläisetkin
mammuttimaiset öljykonsernit ovat
ehdottomasti yksimielisiä siitä, että
Keski-Idän öljy e l saa missään ta­pauksessa
joutua pois niiden käsis­tä^
eikä ainakaan. Keski-Idän mai­den
käsiin. Tämän vuoksi on y h ­teisvoimin
l u e t t u l a k i a j a oikeutta
a i n a silloin k u n K e s k i r l i ^ jonkun
maan hallitus on saanut 'Vääriä"
ajatuksia-siitä, että öljy voisi kuu­lua
Keski-Idän maille.
Mutta < niin yksimielisiä kuin
nämä öljymonopolistit tässä asiassa
ovatkin, ne tappeiovat kuitenkin
keskenään siitä, kumpi -osapuoli
saa luun lopullisesti haltuunsa. Ja
tämä tappelu Keski-Idän öljystä on
siksi sokaisevaa, etteivät ne huo­maa
sitä,, että vaara voi uhata j o u '
kun kqldiannen monopoliryhmänkin
taholta;
^ u i ^ - k u n Britannian pääminis-ten.
%^cÄHllan lensi Washingtoniin
keskustelemaan presidentti Eisen^
howeri]^l^anssa / Keski-Idän öljystä
ja/nnnst» .kriisikysymyksistä, tuli
T e h g g l i s t a tieto, että ^Italian. Fiat-;
yh^mSa^tm saanut peloittavan l u j an
otf-^n^JCeski-Idän öljystä.
mu-kaäiiv^
ii^^sekä brittiläiset että: ame^
tm^M^t öljykunitikaat joutuneet
seljD^^^tstaan oman hengenheimo^
lal^psl^^ jättiläismaiseii Fiat-^yb-tymiDt^
XKeski-Idässä'suorit^änah
siirron jcäidosfa,-
M e i l l e \kerrotaan nyt, että I t a l i an
halIiltu$^.oU "luvannut" ettei se tee
Keskl-Idassä mitään sellaista, joka
heUuttaiäi sikäläistä' dljyvenettä..
Mutta itaUalaiset pettivät S i l l a ai­kaa
^knn.^amerikkalaiset öljy-yhtiöt
tekivät/julkisia^ ja salaisia siirtoja
brittiläisten öljyyhtiöiden kurista­miseksi
Keski-Idässä, teki italialai­nen
Fiat-yhtiö Iranin kaxisSa sopi­muksen,
jonka mukaan Italia saa
yksinojikeiidcn vissien, öljyalueiden
kehittäliiseen.r siliä .ehdallär- että
I r a n i n hallitus tulee saamaan noin
70 p r c ^ t t i a öljyn sieisvoitosta.;
Tämä oli sopimus, jonka sano­taan
voivan kaataa koko i m p e r i^
tisen öljyveneen Keski-Idässäi sffla
brittiläiset l a amerikkalaiset öljy'
kuniniaat ovat tähän asti selvät
neet 50—50 sopimuksilla ja sitaton
päremmUla ehdoilla Lontoon ja
Washingtonin hyväksi.
Mutta kun' F i a t teki nyt sopimM-sen,
jonka mukaan voitot jaetaan
70—30 Iranin hyväksi — vieläton
hiton hyvä liikesopimus Fiatin kan­nalta
katsoen tätä pidetään am-laukauksena
siihen, että KesHm
muut iiiäat rupeavat vaatimaan m-tiläiäUtä
ja amerikkalaisilta om-monopoleilta
samanlaisia etuisBi*-
sia. N3* j o puhutaan, että yli «ro-jensa'haaremilleen
ja suunna l o*
tojäl^semeen elävä kuningas Satu»
tulee epäilemättä vaatimaan saman­laista'
voittoHisirikoa Yhdysvaltain
öljy-yhtiöUtä — ja suurporvans»
tuleeJSieti julÄa peto kun seH
Ea^bom^osketaan. .^^«L
' : : K a i k f e i n paMnpana P ^ ^ ^ ^ ^
jyiiiireissä sitä kun Italian h ^
oU' luvannut, ettei se tee
joka heUuttaisi öljyvenetta J i «^
Idässä. O n seUtetty, että Itahan ha^
litus on pitänyt. liian k i r j a i^
sesti tämän lupauksensa — »
tehnyt mitään k u n italialainen ? ^
yhtiö ^rupesi öljyvenettä h e f l^
maan. Italian hallituksen paoii^
tuksena" on kuulema kuitenkffl »
että Piät-yhtiö on n im suun ffl^
poU, ettei hallitus voi sUIe n u U ^
sAuulema komfentelee b a U * ^
Imtea suuryhtiöt komentdc»?
muitakin hallituksiaan. —
koura.