Vapaus, December 20, 1956

              Sivu 2 Torstaina, jouluk, 20 p. — Thursäay, Dee, 20, J956
i i i i i l i i i i tUcpbones: Bm. OtUt» €». 4-4204;
Sditorial Office OS, 4-4285. Uamger
&8ukfi. EditorW. Eklund. Mailing
addJiess: Box 69. Sudbury. Ontario.
Qrgao of Pinnteb Canadisns. Es-
«Hdlabed Nov,1917. Aiitluvixetf
as aeeooA d a » naii tiy the Fost
Office Department, ottava. Pob-
Usbed- thrtee veekly; Toesdaya,
TbSMdays and Saturdays tv Vapaus
PobUahing Company Ltd., at 100'102
EIA'6t W.* l^udtniiT, Ost, Caaadftf
Advertifing ratcs spon appUeätioa.
Tranalation free of eharge.
TXLAUSHJNNAT:
Canadassa: s vk. 7J00 8 kk. 9,15
3 kk. 2,25
Yhdysyalloissa: l vk. 8J00 6 kk. 4,30
Suometta: l vk. 8,50 e kk. 4.79
; Päätiunb Nehra Ottaivassa
"Näitä rivejä kirjoittaessa on Intian pääministeri Nehri
presidentti Eisenhowerin vieraana Washingtonissa, m
tulee tänään <torst3iiia| yieraitemaan myös Ottawaan.
, Me puolestanmie yhdymme kaikkiin niihin canadalaisiin'^.
jotk^, lausuvat Intian- pääministerin sydämellisesti tervetul­leeksi
Canadaan.
Totta on'tietenkin, kuten bn eräissä sanomalehdissä seli-
:etty,;että kanssakäyminen ja vuorovaikutus Iritian ja Cana­dan
kesken koituu loppukädessä hyödyksi kummallekin maal­le..
Mutta meidän käsityksemme on, että Nehrun vierailuun
liiiiyjr.juhlien ja muodollisuuksien lisäksi myös tärkeitä neu-
Vjo|t^luja maailman tämän hetken tärkeimmistä kysymyk-'
sistä.* ^ . . , '
. Näistä neuvotteluista puhuttaessa on pantu mielestämme
oilteln etutilalle kysymys, suhtautumisesta Kiinan Kansan-taivaltaan.
Yleisesti tiedetään, että Intia haluaisi, jotta
.Yhdy^allät ja Canada tunnustaisivat Kiinan tasavallan ja'
. rupeaisivat kannattamaan sitä, että Kiina voisi ottaa sille
laillisesti kuuluvan paikan YK.:ssa.
l *'^*!?ämä sellaisenaan on yksi kaikkein tärkeimmistä nyky-aj^'|^
kysymyksistä, Ja vaikka Washingtonista tulleissa ilmei-sestiiinnoitetuissa
uutis^iedoissa kerrotaan, että Yhdysvaltain
hallitus ö a valmis uudelleen harkitsemaan, asennettaan Kii-nati>
ftuhteen; sielläon ilmaistu myös hurskaita väitöksiä siitä,
' €tt;ä'Yhdysvaltain on muka vaikea tunnustaa 600-miljoonaista
KiltS^a niiden "sitoumusten" vuoksi, mitä Yhdysvalloilla on
,Chii5i|fg,Kai-shekih kanssa! Tolsinaan on omatekoisista kah-ieis^
vaikeanipi vapau,tua kuin tavallisista vangin kahleista!
' -"Mutta Canadan kohdalla ei ole edes tällaisia "vaikeuksia".
Me?^toivommekin, että liittohallitus harkitsisi vakavasti mitä
asiantuntijalla^ päahiinisteri' Nebrulla, on sanottavaa Kiinan
Icansantasavallasta. Maamipe edut vaativat tosiasiain tun-
1 , nustaniistä Ja tosiasia on, että Kiinan 600-miljooninen kansa
onoTemassa. ^ ,
Tunnustamalla Kiinan kansantasavallan, kuten kansallis-etumme
vaativat, Canada voisi auttaa myös eteläistä naapu­ria^
Yliciysyaltoja, vapautumaan-niistä omatekoisista kahleis- •
ta^ptka ovat sitä, pidättävinään tästä ennemmin tai myöhem-
.nidn ».tehtäväksi tulevasta toimenpiteestä. .
OSKO MOVLVPVm
PVSMSBNf
Onko joulupukin perinteellinen
punainen turkiksella vuorattu puku
venMläistä alkuperää?
Täällä käydään kiihkeätä väitte
Jyä kysymyksen Jobdosta.
. Koko juttu alkoi siitä kun tri P.
M. Bloom kirjoitti Time6-Ie)idelle
kirjeen, jossa hän huokailee: "Vii»
meaikaisten tapahtumien valossa
minua huolestukaa se 'kun jotdu^
pukki vielä puetaan perinteelliseen
venäläiseen pukuun.
"Eikö olisi liorkea aika tehdä
muutos tässä yhteydessä jä 'pukea
tämä rakas vanha herra. länsimaille
sopivampaan .asuun?" ' / J
Kirje herätti hetikohtaista vasta­kaikua.
Eräskin lukija kysyi: "Min­kälaista
asua tri Bloom ehdottaa
joulupukille? Polvihousujako?" -r-
Lontoolainen sanomalehtiuutinen.
Ennustavat taiste
palkkaetujen puolesta
Kiinan niaatakiiiilen'^*'''^
saavufutaia
Elinkxistaiinuksien jatiaiva$ti miirtes^
työläiset ovat pakoitettuja vaatiinaan
/ Toront^, — "Työläisten on vaadit­tava
nousevia elinkustannuksia^
vastaavaa palkankorotuksien mutta!
sarjaa v. 1957", sanoi yli miljoo­nan
jäsentä käsittävän Canadian La-bör
Congressin varapresidentti Gor­don
Gusbing täällä äskettäin kir­jeenvaihtajille
myöntämässään haas­tattelussa.
Elinkustannuksien nousun vaara
tulee olemaan keskeisimpänä kasit
telyn aiheena Ctongressin tehdessä
ANKARIA MOITTEITA
SMOIUEN SOS-DEMIEN
LESKIS-OPPOSITIOLLE
esityksensä liittovaltiona ministeris­sä-
W
Jättäkääimhe Unkari rauhaan
.^Jijixkärin traagilliset tapahtumat ovat luonnollisesti ai­heuttaneet'
mielten ailahtelua sellaisissakin piireissä, jotka
toivovat pelkkää'hyvää veljeskansallemme. -
Mutta tätä ymmärrettävää mielenliikut^sta yritetään
käyttää mustan taantumuksen hyväksi niiden toimesta, jotka
eivä välitä tuon taivaallista sen paremmin Unkarista -kuin
' Uftkarin kansastakaan. Tähän luokkaan kuuluvat ne Suuren
flähan lehdet, jotka ovat kymmenen vuotta parjanneet ja
panetelleet Unkarin kansaa siitä kun se on omaiksunuts
sen maailmankatsomuksen, mitä nämä isoisten lehdet eivät'
hyväksy'—.mutta nyt vuodattavat krokotiilin kyyneleitä
Unkarin kovan' kohtelun puolesta. Tosiasiassa, jos näitä •
Suuren Idahan leiitiert ja niiden matkijain krokodiilinkyyne-leita
tutkitaan vähän läheiserrmiin, silloin havaitaan, että ne
eiyat nytkään ole ikiirityneet mihinkään sellaiseen, mikä rau-hbljtaisi
Unkarin tilannetta ja auttaisi sitä nousemaan uu4el-leemylös:
^Päinvastoininämä
pelkästä ihmisrakkaudesta kiintyneitä Unkarin pakolaisiin ja
heidän avustamiseensa mutta merkillistä kyllä, niiden ih-
'misVäkkaUs loppuu siihen. Ne eivät puhu halaistua sanaa
niistä kymmenistätuhansista egyptiläisistä, jotka joutuivat
BritanrUan, Ranskan ja Israelin hyökkäy^
neniään tuhotuista kodeistaan Port Saidiista ja Suezin kana-vanviVarrella
sijaitsevista muista asutuskeskuksista. Ne eivät
ole* d^etävinään sitä; että .tuhansia todellisia vapaustaistelijoi­ta,
isänmaansa vapauden puolesta toimivia miehiä ja naisia,
joj^tuu olemaan henkensä kaupalla piilossa Kyprosin vuoris­tossa
ja Algerian sydänmailla. Näiden tuhansien pakolaisten
kohtalo jä elämä ei liikuta lainkaan niitä Suuren Rahan leh­tiä,-
jotka ovat nyt pakahtua itkuunsa Unkarin'pakolaisten
suhteen.
lehdet ja niiden^ perässäkulkijat^ haluaisivat ilmeisesti saada
yhä!,«enemmän ja enemmän itkun aihetta. Missä suinkin
niille^avautuu tilaisuus tai on avautuvinaan sellainen, nämä
"vapauden ritarit'* yllyttävät Unkärinvkansaa jatkamaan ka­pinointia
ja maastapakoa ilmeisesti siinä toivossa, että
kurjuus lisääntyisi Unkarissa, ja että saataisiin enemmän
päicoläisia "huollettavaksi".
. Ei ole lainkaan ihme, vaikka tällainen "itku ja valitus"
tuntuu laajojen joukkojen keskuudessa siksi paljon tekais­tulta
propagandatempulta, ettei se enää tehoa.
"Mutta "yritys hyvä kymmenen". Ottakaamme esimer­kiksi
torontolaisen aamulehden, Globe and Mailin mazman-tajij^
ji etusivu. Siinä komeilee neljän palstan pituinen ot­sikko:
"Tuhansia neuvostosotilaita sanotaan liittyvän unkari­laisiin
kapinoitsijoihin" Sen* alla on sitten lähes palstan
verta otsikon henkeä vastaavaa tekstiä oikein tilastotiedoilla
verufetettuna; Kapinointi jatkuu muka täydellä voimalla ja
venäläisiä sotilaitakin liittyy tuhansittain, jopa aivan 15,000
miehen voimalla Unkarin kapinallisiin. Mutta stten on uutis-tarinan
lopussa pieni huomautus, että" niin tuo yllälainattu
otsikko kuin sen alla julkaistu tekstikin on pelkkää satua.
APih' Wienin uutisessa sanottiin: Täällä ei uskota tietoihin,
että'Unkarin n>aaseudulla on laajakantoista sissitoimintaa, ja
että^yenäläisiä sotilaita liittyy suuressa mitassa kapinallisiin.
Tietoiset kommunistipiirit Budapestissa myöntävät, että maa-seudulla
on aseistettuja rosvojoukkoja, mutta he sanovat, että
nämä rosvojoukot eivät taistele, vaan ovat piilosilla .
;: -l^S lukeneet ihmiset muistavat
myös miten Unkarissa on muka telotettu kapinallisia yötä ja
päivää: useiden viikkojen ajan. Mutta yllämainitussa AP:n
uiitis^tiedossa sanotaani että "Ensimmäinen summittainen te-loi^
»ifs tapahtui lauantaina, jolloin hirtettiin Janos Soltesz sii-tä^
vettä hän oli kantanut luvattomasti aseita Miskolcissa.Sol-tesz
jaLajosNagy havaittiin syyllistyneen luvattomaan asei­den
halliissapitoon ja heille annettiin sotatilalain velvoitusten
Helsinki.— (DLP) —Muutaman
viimepäivän aikana on 'eri puolilla
maata > levitetty sosdem-puolueen
.enemmistön toimittamaa TTK-leh-teä.
Lehden virallisena: julkaisijana
on; puolueen enemmistönrmarras-kuussa
perustama Työväen järjestö­jen
Tiedoituskeskus, jossa ^jäseninä
ovat mm. Työväen Urheiluliitto,
Suomea^Aramattiyhdistysten fKesf,
kusliitto, sosialidemokraaftisetinais-ja
nuorisojärjestöt ja Suomen Sosia­lidemokraattinen
Puolue.
" Lehden päätoimittajana on Mart­ta
Salmela-Järvinen ja sen toimitus-,
neuvoston muodostavat em. järjes­töjen
puheenjohtajat Eero Antikai­nen,
Antti Hietanen, Tyyne Leivo-
Larsson, Pekka Martin ja Emil
Skog sekä Suomen Pienviljelijäin
Liiton liittotoimikunnan puheen­johtaja
Matti Lepistö ja ministeri
Aarre Simonen.
Lehdessä 'kohdistetaan ankara
moite sosdem-puolueen leskisläisen
opposition toimintaan, jonka hallin­nassa
lienee mm. suurin osa puo­lueen
lehdistöä^ Se ilmenee selväs­ti
niin sosdem-hallitusryhmän jul­kilausumasta
kuin SAK:n II puheen-,
johtajan lausunnostakin. Puheen­johtaja
Rantanen mm; toteaa, että.
TTK:n julkaiseminen on välttämä­töntä
"siksi, että on todettu myös
osan sosdem-lehdistöä — varsinkin
eräitten piirilehtien — antavan yk­sipuolisia
ja harhaanohtavia tietoja
muokaten siten yleistä mielipidettä
työväenliikkeen vastaiseksi."
Muiksi perusteluiksi lehden vält­tämättömyydestä;
ovat kelvanneet
mm. kommunisteihin kohdistuvat
epäluulot. Lehti väittää, että kom­munistit
antavat vääristeltyjä tieto­ja
työväenjärjestöjen ; toiminnasta
ja periaatteista^vaikka se ei voi esit-i
tää siitä ainoatakaan tosiasiaa. Työ­väen
keskuudessa kysytäänkin, mi­ten
on mahdollista, että lehti, joka
käyttää hyväkseen SAKrn ja TUL:n
kaltaisten koko työväenliikettä edqs-,
tavien järjestöjen arvovaltaa, läh­tee
haetuin syin hyökkäykseen työ^
väenliikkeen toista (isäpuolta vas-.
taan, jolla em. järjestöissä dn .huor.
mattava vaikutus. ,
töUe;tan>iii|fcuiini 133 ^päivänä. S
manäifai^m,' ssahoi mamitun um<
liiton,sjolitaja, t^LCrn taholta esite­tään
vaatimus terveysvakuutusuun-,
nitelman täytätöön panemisesta.
Aikaisin viime syyskuussa' mr. Cu
shing; ilmoitti^ että hänen järjestön­sä
tutkii suunnitelmia elinkustan­nuksien
i nousun torjumiseksi;. Sil­loin
hän lupasi, että työväestön
vaatimukset, ' tullaan esittämään
"painavemmin sanoin kuin koskaan
aikaisemmin" ja' että huomion koh­teena
< tulevat olemaan yhtiöiden en­nätysmäiset
voitot.'
Tämä oli ilmeistä farmarien ja
työläisten yhteisestä esityksestä jou­lukuun
5 päivältä, jolloin tuomittiin
"suuryhtiöiden i monopolistinen kon­trolli"
ja vaadittiin niiden kirjain
avointa tutkimista hintasäännöste-lyyn
ja voittoiluun nähden.
ELINKUSTANNUSKORVAUKSET
Rofusyrjintalait ovat Etelä-Afrfkan
monien kansallisuuksien viisauksena
Cape T<own Puhue^aan.täällä ta sataa useimpaan kansallisuutee^^,
pidetyssä ^rauhanfconterenssissä-äs-i kuuluvaa ihmistä,';joit'a'!nyt' Syyi^-'
kettäin Etelä-Afrikan Rauhanneu-;
voston' presidentti' ja- metodisti pas-.
tori D. C Thompson lausui:
' "Rauha, hiiilkuin vapaus ja oi-keuslcin,
on jakamaton. Ei voi olla
rauhaa: ilman vapautta ja oikeutta
kaikille". . "
Viime viikolla pääministeri Jo­hannes
Strijdomin hallitus^toimeen-paniimaanlaajuisiareittauksia,
niitä
rauhan"'ja edistyksen voimia -vasr
taan jotka vastustivat hänen rotus-yrjintäpolitiikkaansa.
Iteittauksissa
vangittiin rnielivaltaisesti'puolitois-mukaisesti
k u oi e mantuomioj
mut^ Nagylle suositeltiin ar­mahdusta."
Kaikki tämä osoittaa, etta
Unkarin tilanteestä{bn:puhuttu
paij on pötyä.—. j a on puhuttu
pötyä nimenomaan >joukkojen
harhauttamismielessä.
Tämä ei tietenkään-tarkoita
sitä etteikö Unkarissa olisi käy­ty
katkeria taisteluja, eikä sitäi
etteikö Unkarissa tarvita nyt
apua; Meidän myötätuntomme
on Unkarin kovaa kokeneen
kansan puolella. < Me olemme
myös sitä mieltä, että Unkarin
kansalle pitäisi ' antaa apua
mahdollisimman avokätisesti.
Mutta me liitymme varauk­sitta
niihin tuhansiin ja yhä
lisääntyviin canadalaisiin, jotka
tuomitsevat Unkarin pakolais­ten
"avustamisen" varjossa nyt
h a r j o i tettavan vihamielisen
propagandan Unkarin kansaa
vastaan. Mitä järkeä on esimer­kiksi
siinä, että Suuren Rahan
sanomalehdet, jotka näkevät
punaista jokaisen kotoisen-lakr
kotaistelun yhteydessä; kiihkoir
levät nyt unkarilaisten työläisr
ten puolesta ja kiihoittavat hei­tä
pitempiin ja laajempiin lak­koihin!-
Selvästikiui tällaisessa
"ystävyydessä" ja "avustus-hommassa"
on koiran, raato
haudattuna.
Moiseen "avustushonunaan"
ei yksikään itsekunnioitusta
tunteva työläinen ja farmari
halua yhtyä. Päinvastoin kuu­luu
tavallisen kansan keskuu­desta
yhä voimakkaammin
kuuluva huuto — jättäkää Un­kari
rauhaan, sillä valitettava
tosiasia on, että ulkomailta kä­sin
harjoitettu propaganda ja
kiihoitus on aiheuttanut jo ai­van
liian paljon vahinkoa Un­karin
kansalle.
tään maanpetoksesta.
Vangittujen joukossa on past6i;i
D . C . Thompson; parlamenttijäsen
L. B. Leewarden, Af rikan Kansal-,
Ijsen Kongressin ja Intian Kongres­sin
johtajia. '
Reittauksia pidetään Strijdomin
hallituksen epätoivoisena yrityksenä
tukahduttaa nouseva hänen iiallitukr
sensa rotusyrjintäpolitiikan vastai­nen
jprotestiaalto.
Apulaispoliisikomissioneri prikaar
tikenraali H ; J i du Plooy sanoi, et­tä
-vangitsemiset ovat vasta alussa
ja että kaikkia rotusyrjintää vastus-'
tavia ihmisiä on vastassa maanpetos-syytökset.
Strijdomin hallitus oij kieltänyt
kaikkien laillisten järjestöjen ylei­set
kokoukset elleivät ne ole hanki-neet
sitä varten virallista lupaa
Niitä lupia' annetaan vain ; siinä'
tapauksessa, että hallitus on'^akuut-tunut
jotta kokouksissa ei käsitellä
kysymyksiä oikeudesta, rauhasta,
vapaudesta tai mistään muusta ro­tusyrjintää
koskevasta. ; Yksistään
kotikokouksetkin on kielletty ja seu­rustelutilaisuudetkin
kielletään -jos
hallituksen turvallisuuspoliisi
"otaksuuV sellaisten tilaisuuksien
olevan "subversiiVisia" rotusyrjin-tään
näliden.
Kansallismieliset rotusyrjintälait
aiheuttavat suuria kärsimyksiä Ete-lärAfrikan
monikansaisen väestön
keskuudessa. On häädetty pakolli­sesti
kokonaisten: asutusseutujen
asukkaat kodeistaan ja liikkeistään
j a pakoitettu asettumaan alueille,
joilla heidän sallitaan olevan rotus-yrjintälakien.
puitteissa. .
Jotkut tarkkailijat pitävät näitä
joukkomittaisia "maanpetoksesta"
vangitsemisia tunnustuksena halli­tuksen
taholta, että se ei ole kyen­nyt
; kommunismivastaisella ja
muulla rajoittavalla/ lainlaadinnal-laan;
pakoittamaan oppositiota
suostumaan politiikkaansa:
CLC:n virkailijat ja paikalliset
uniot korostavat työehtosopimuksia
solmiessaan^ että lainattaisiin suur
rempaa huomiota elinkustennusnou-sujen
korvaamiselle. Niitä ei ole
huomioitu viimeaikaisissa < työehto'
sopimuksessa. Myös tullaan kiin­nittämään
huomiota pitkäaikaisiin
työehtosopimuksiin. ' •- '
Todisteena siitä, että suurliike-miespiirito
valmistaiiituvat päättäväi­seen,
IcampanjaanmahdoUisiaT päät­täväisiä
palkankorotusvaatimuksia
vastaan onFinancial Post-Iehden
ilmaisema kanta, että "yhtiöt eivät
halua V suostua palkankorotuksiin"
koska se vain lisäisi öljyä siihen' tu­leen
jota he kutsuvat '«hiipiväksi
inflaatioksi". Tällainen kannanotto
hyljätään niiden työväenjohtajien
taholta,' jotka: viittavat niihin sujiin-nattomiin
yvoittoihin;. jota' iahini-taan
ja jotka ovat todisteena siitä,
että palkkoja voitaisiin korottaa lir
säämättä kuluttajien maksamia hiit-;
toja. i
Financial Post-lehden suoritta­massa,
tutkimuksessa todetaan, et­tä
tämän i vuoden ensimmäisen yh-f
4eksän' kuukauden kuluessa- 38 yh-,
tiötäj.sai 15.2% enemmän yoittoa
ivalltka.ei/ollut kulunut täyttä vuot
otakaan. Mainittuna aikana ko. ole­vat
yhtiöt olivat saaneet $409,720,
.797;voittoa verrattuna $355,731,401:
; een . vasteavalta ajalta edellisenä
vuonna. Dollareissa-,oli lisä $135;
787,306.
Unionistien' selostusten ; mukaan
työläisten palkat eivät ölesuinkaan
lisääntyneet vastaavasti. •
Washingtonista myös saapuu tie­toja,
joiden mukaan voitot ovat li­sääntyneet
< varsin huomaavasti vaik­ka
kuluttajat sielläkään eivät saa
siitä vastaavaa hyötyä hinnan alen-iennusten
muodossa: .Eikä palkko­jenkaan
suhteen oletapahtunut vas^
taavanlaista ^nousua.
;i: Tämän lisäksi ^pyydämme; huomi­oimaan,
että International Nickel-yhtiö
on myös ilmoittanut historian­sa
suurimmasta nikkelin hinnan
noususta; 9 senttiä paunalta. Tä­ten
voimme .odottaa .hintojenj^nou-sua,
niiden tarvikkeiden kohdalla,
joissa käytetään-nikkelliä.^ > -
Kaikkein kurjimraassä äsäinassa
ovat ne työläiset : tai eläkeläiset,
joiden^ tulotVovat muuttumattomat.
Samoin; on niiden j ärestymättömien
työläisten, jotka -eivät olev saaneet
kunnollista palkankorotusta' vito­siin-'
" #
United' Auto Workers-union; tahol­ta
on lähetetty presidentti Eisen-howerille
4,000i sanaa käsittävä kir­je,
jossa vaaditaan palkkojen ja
voittojen suhteen tutkimista auto-;
!ier3sT Ja muissa perusteoUisuuksiSr
sa: Samaa on vaadittu-wjndsorilais-ten
atjtotydlälsten union j a United
Electri(»rworke^un|on toimesta.;
. Ko3ketellenrV|li^;että palka^
korotukset johtavat vinflatioonUiV
W;n W^ter Reuthef sanoi: >"01emi
ine varmasti sitä mieltä, että jos
perusteellisesti tutkitean palkkoja,'
hintoja ja voittoja; koskevia talou­dellisia
tekijöitä, niin saamme kiiS-tattpmat
todisteet siitä, että palk^
kakorotuksia ei voida syyttää viime-aikaisemmista
hinnankorotuksista
sellaisissa perusteollisuuksissa kuin
auto- ja terästeollisuudet".
UAW:n johtaja piti ehdottomasti
suurimpana; syyqä telouden tasapai^
non menettämiseen sitä, -että f Yh­dysvaltain
suurten yhtiöiden voi­tot
ovat kuvastaneet tekniilisen
edistyksen ja työn tuottavaisuuden
lisääntymisen tulosten kohtuutto­man
suuren' osan anastamista.!'.
;25,000. jäsentä käsittävä United
Electrical Workers-unip myös herat-,
ti äskettäin :pidetyssä edustajako­kouksessaan
kysymyksen siitä m i tä
siellä kuvattiin; -•"uudeksi :inflatio
kaudeksi".^;; Kokouksessa ^huomioi­tiin,
ettäniin General Motors-^ kuin j
Ferranti-yhtiönkin-; kanssa viimeksi
solmitussa työehtosopimuksessa; on
• kohta, minkä perusteella voidaan
korottaa työläisten i •:: palkkoja elin­kustannusindeksin
kohoamista vas­taavasti.
Vaikka viimeaikoina! solmitut so-;
pimukset on; allekirjoitettu kahdek­si,
kolmeksi ja jopa useimmaksikin
vuodeksi, uniojohtajat eivät ole hyl­jänneet
sitä mahdollisuutta, että so­pimuksista
voitaisiin-neuvotella uu­delleen
ennen niiden päättymisai­kaa.
UE:n virkailijat sanoivat, että ne
työläiset, joiden työehtosopimuksis-^
sa ei oltu huomioitu mahdollisuutta
korottea palkkoja 'elinkustannukr
sien nousua vastaavasti ovat" ryhty­neet
toimenpiteisiin sopimuksien
uudelleen tarkistamiseksi."Me em­me
'tule epäröimään ehdottaessa sel­laisia
toimenpiteitä sellaisten tilan­teiden,
vallitessa, jolloin inflatio-
' ongelma käy : vaikeammaksi kuin
miltä se nykyään näyttää.'*
Näin on tapahtunut jo useissa
tapauksissa. Esimi|rkkin,ä; siitä yoim:
me pitää General Itfotorsin kanssa
solmittua;-viiden vvuoden; sopimusta
ja: Westinghousen - kanssa solmittua:
kahden vuoden sopimusta.
Vaatinjuksiha tulee olemaan niin
elinkustannuksien nousuja vastaa-
: vat. -aika-aijottaiset palkankorotuk
set kuin. ehdottomatkin palkankoro­tukset.
,
UE.n presidentti C. S. Jackson
kiinnitti kokouksen huomiota .yhtiöi­den
"uuteen filosofiaan''; jota nyky­ään
toteutetaan ^käytännössä.-: Sen
.mukaisesti liiketoiminnan laajenta­miseen
tarvittavat rahat kerätään
suurimmalta osalta kuluttajien mak-;
'samia hintoja korottamalla.'Täten
on: ollut .yleistä:;viime kymmenen
vuoden ajan, sanoi hän.
"Kuluttajilta; vaaditaan korotettu­jen
hintojen muodossa laajentami­seen,
uusiin välineisiin, automoin-tiin
tarvittavatfvarat.mutta tehdas
j ääedelleenkin' voittoa ; tuottavana
laitoksena yksityisen käsiin".
Kiinan tärkemunissä maatalous­piireissä
— Henanin. Santungin,
Hupen, SensiP jaSansin maakunnis-sa
on syysvehnän kylvö suoritettu
loppuun hyvällä menestyksellä. Hur
pen V maakunnassa on ^nyt k:^v9alaa
10 prosenttia enemmän kuin suon
nitelma edellytti. . . ' •
, • Myöbäisriisin ruynsas sato on ssä-tiiTsiansun,
Tsetsvanin ja Futsiamn
maakunnan pobjoisosissa,-joissa tä­män
riisiJajin sato on paljon saa
TÄ
AKvpnvs
Opettaja sanoi arvoituksl
sille kansalöiulun ensimn
luokalla,' Hän kysyi mm: —
on se,, jolla on kampa, mutt
ei kuitenkaan koskaan kam]
seään?
Ääni ^^kolmannesta ^viistä:
olen minä;
rempi kuin viime vuonna huolimat­ta
siitä, että' luoni^ottomuudet^ai-heuttivat
riisiviljelyksille huomst'
tavaa vahinkoa.
Hupen maakunnassa on ylitetty
vuoden V1957 —^' viisivuotiskaudm
viimeisen .vuoden taso viljan, puu-;
villan ja soijan: tootannossa. Vume
Aoioteen verraten on viljan tuotan-;
to täissä maakunnassa kasvanu 111,7
'prosentilla, .puuvillan tuotanto
36,9 prosentilla ja soijan tuotento—^
44 prosentilla.
Tloinen atomimiilu
.Lontoo. Atomimiilu Nö.
tiln keskiviikkona; joulukuun
käyttöön Calder Hallin atomi
laitoksellä^Englannissa. Uude
lun generaattori kytketään
kunnan voimayerkostooh ens
den alussa.
Ottawan kaupunki perus
v. 1827 eversti John Byn joi
jolloin sitä nimitettiin Bytdv
Nimi muutettiin Ottawaksi v.
FAGERHOLM PUQLUEETC
PUQLUEI^NSA kliCiiÄSSA
Helsinki: — Pääministeri Fa­gerholm-
antoi torstaina,' joulu­kuun
13 pajvähä lehdistölle laii-^
sunnon,;:jossa hän irtisanoutuu :
. sosdem^:^uoIueen/ keskuksen ^leh'-|
den "TTKni" julkaisemasta sos.
!;dem.haIUtusryhmän-; kirjelmästä i
ja samati tien väittää olevansa
puolueen siiuntataistelun ^ ulko-^
puolella.
Sos.dem. hallitusryhmän kirjelmä,'
jonka mainitaan olevan ministeri
Tiaisen kirjoittama; käsitt^ee vallit­sevaa
tilannetta seuraavaan tapaan:
Suuret porvarilliset etujärjestöt
ovat viimeksi kuluneen vuoden a i '
kana olleet ' ratkaisevalla tavalla
johtamassa kannattajiensa nimellis^;
tulojen nostamista. < Nousua on tar
pahtunutkin: runsaat 30 %. Valtion
taloutta on tapahtuneen johdosta ra­sitettu
äärimmilleen ja saatettu i sen
kestokyky murtumisen rajaan.
Virallisestikin on todettu tänä
vuotena varsinaisten: työläispalkäuT
saajien^palkkojen nousuksi kolman­nes
siitän mikä on tullut virkamie-:
hille ja ^maataloustuottajille, /rämär
kin kolmannes on saatu vain erit­täin,
raskaan työtaistelun kautta.
Kaikesta tästä huolimatta :on porva­rillinen
'lehdistö ja muu propagan-davälineistö-
kohdistanut taloudellis­ta
kriisiä käsitellessään'kaiken;hyök
äkäilynsä vain;SAK:ta ja yleensä työ­väenliikettä
vastaan, v; Kapinasyyt-teet
palvelevat myös tätä tarkoitus^
ta. Porvaristo on / todellisuudessa
samalla valmistellut paluuta yhteis­kunnallisten
asioiden hoitoon 1930-
luvun tapaan siirtääkseen laajojen
kansalaispiirien, sodan jälkeen saa­vuttamat
> taloudelliset lisäetuudet
ja' sosiaaliset oikeudet suurpa!
ja sen ympärille ryhmittyi
voimien' käyttöön. Vaikutus
.öoila t.?bolla valmistellaan sui
tÖmyjHta'mm. ammatillisten l u jCU voiman eummoimiseksi
' Pääministeri Fagerholmin
leen ei ole lainkaan tällaisen
ahtaminen tilanteesta. . Hän
lebdille antamassaan lausunn
. .-jotakin niin tökeröä,
niissä on 'sanottunielii tieten
koskaan olisi' voinut hyväk
KIRJELMÄN SYNTY
Pääministeri selittää, että 1
män tullessa sos.dem; halliti
män käsittelyyn; hänellä ei
lainkaan käsitystä,- että siitä
julkinen asiakirja: Niin hänet
dyksessä saatiin tukemaan tied
keskuksen perustamista'.
"Ja jos olisin silloin tiennyt
koko tiedoituskeskuste kosi
ajatuksen tarkoituksena olisi
puolisesti' tukea 'toista osaj
puolueriidassa', -piisin' ^vastus
koko asiaa." / '
PUOLUEETON?,
' Pääministeri; vakuuttaa, etu
haluaa olla puolueeton suuntat
lun ulkopuolella.
; ' ^ n t;^dp Ijikeutua sen pai
min skogilaisiiii kuin feskisläi
kään", hän Ilmoittaa.
Vaikka emme haluaisikaan
- lä pääministerin ilmoituksen t
peräisyyttä, täytyy kuitenkin
ta, että hänen lausuntonsa kovii
makkaästi tukee riidassa toisti
puolta.' ' ' /
Lehtimiehet voittivalt
; Wien: — ,.Itävallan^^ te
lakko joka aloitettiin joulukuun 12
pnä kello 12 päiväUä, lopetettiin
kolmen; ja; puolen tunnin kuluttua,
sillä lehtien julkaisi jäin; kanssa oli
päästy sopimukseen ; 8-10% palkan-^
korotuksesta.^ Sopimus on teanneh-tivasti
voimassa jouluk. 1 päivästä
lähtien.
SATUMAISIA RIKKAUKSI.
SIPERIAN TUNDRAMÄILL
Moskova. — tsiB — Siperiassa
on noin. kolme triljoonaani tonnia
hiiltä, kerrotaan Siperian rikkauk­sia
käsittelevässä kirjassa, joka ^on
juuri ilmestynyt Moskovassa.
Yksistään Kusnetsin^ alueella on
niin paljon hiiltä, että koko. maaU-man
lämpökeskukset voitaisiin huol­taa
sillä tuhat vuotta.
TTiitjstöimisto Tass mainitsee kir­jasta
seuraavat kohdat; Aasian puo­leisella
Uralin: alueella on metallia
mm paljon, että siliä voitaisiin ra
kentaa rautatie 60 kertaa maapallon
ympäri. ^
Jakutan alueella ; on ; puutavaraa
enemmän kuin kaikissa', Suomen;
Ruotsin ^ja Norjan metsissä yhteen^
sä.
Siperian kultaesiintymät ovat pat
jon suuremmat Jcuin Klondykju ja
samoin on runsaasti timantteja.
Kahdeksankymmentä:' / prose
Neuvostoliiton voimavaroista o
periassa.
Romania ra&entaa
teollisuuslaitoksia
> Romania aikoo . kohottea hu(
;;tavasti: kulutustavaroiden tu
tOa. Sitä varten se rakentaa. u
uusia, tehtaita ja. laajentaa en
Jo ;tänä - vuonna pannaan käy
pellavakehräämö Gheorghienis
kumitehdas Bukarestin lähist
Sigishoarassa rakennetean f aja
tehdasta. Aradissa kohotetaan
ba"-kutomatehtean tuotentot*
Huomattevasti laajennetean j !
rustetaän uudella tekniikalla T
boaran sukkatehdasta, Sfie
Gheorghen tekstiilitehdasta ja
ta tuotantolaitoksia.
"ÖQtteko immeisef ihmeitä i(uullut?"
"Ömra virheiltämme"
Rooma. -^Puolan kommunisti-
;sen puolueen politbyron jäsen Jer^
2^ Morawski esitti aivan toisen käsi­tyksen
kuin Italian kommunistisen
puolueen johtajat, sanoessaan Ita­lian
puolueen kongressissa keski^
viikkona; että Unkarin kansannousu
ja Poznanin mellakat johtuivat täy­sin
"omista virheistämme."
MoräW5ki lausui, että "pakkotoi­menpiteitä
on' tuettava suuren ty<>-
väenluokan enemmistön — niiden
täytyy olla sosialistisen humanitee­tin
mukaisia ja massojen on hyväkv
syttävä ne".
Italialainen,;; kommunistinen työ­väenliikkeen
johtaja Giuseppe ',Di-
Vittorio sanoi, että painostustoimen-piteitä
voidaan käyttää väin, jos
työväenluokan - suuri ' massa tukee;
niitä.
^ Otsikkomme ei tullut vahiogossa.
sillä lapse&hi tietävät, että nykyai­kana
ei ole enää mitään "Ihmeitä".
• Mutta ihmetellä vaan täytyy tois­ten
mjikan^.rf^to
päivälehden-'. uiiti^orixiassa^:; k
viikon vaihteessa otsikko: 'Xänttä
ihmetyttää/ m&si punaiset eivät estä
pakolaisuutta". '
Tämän '^ihmettelyn" alla 'julkais­tussa
:AP:n.uutistiedossa'> kerrottiin
sitten onm. seuraavaa:
"Uiricarin rajan yli tulevien pako­laisten
~ lisääntyminen ^ ^ i
Lännen -asiantuntijoita. >
"Miksi eivät venäläiset pysäsrtä hei­tä?
he kysyvät . . . Yksi seUtys on,
että Venäjä haluaa saada heidät pois
Unkarista. He (pakolaiset) aiheutta­vat.
prorbleemln ItävaUalle ja, fcoko
länsimaailmalle ja se voi:Joihtaa ,tor
raan. mistä neuvostot-hyötyisivät:. . .
Toiseksi -on nuihdoUista;^ että > venä­läiset
välttävät käyttämästä lilan ko­vaa
'kätt^^unkaiilaisia: vastaan .: pe^
losta. että - se aiheuttaa uudenkapi­nan
i . " ' ' ' ' ' i -
Todella .ihmeellinen^seikka.- : '
Mutta; allekirjoittanutta ihmetyttää
"pakolaisista" puhuttaessa tämä:
: Miksi ns. länsimainen lehdistö pu­huu
niin pitkästi; ja leveästi vain
Unkarin pakolaisista?
Me tiedämme, että esImeiUksr
>3nexin kanavan' varrella olevista
kanpnngeisfa ja kylistä Joatnl pa­kolaisina-
fittämaSiä' kotinsa- aina-'
:-kin yhtä moni egyptiläinen koin on
vVnkarlsta poistonai onbarilaisia.::
, Mntta^ ne. Jotka itkevät aivan
snbraa: hnatba~ unkarilaisten pako­laisten:
karjaa kohtaloa, ovat. vaiti
knin haota Egyptin pakolaisista.
J a mikä ihmeellisintä näiden "län>
nen • > ritarien'^ ;meriselitykisssä, on
tämä:
kotimaansa kurjuudesta; joten heidän le Milania kohti.
poismuutostaan pitäisi "lännen*^ ;itki-^
jäin olla iloisia. Unkiuin pakolaisten
asemesta olisi siisautettava niitä pa­kolaisia
jotka menivät Egyptin sydä­meen
Suezin kanavalta, ja niitä un­karilaisia,
jotka eivät ole lähteneet
pois maastaan: > Näin kaiken sen lo­giikan
ja järjen mukaan, mitä on
meille selit^ty.'-
Mutta'ihme ja kumma,4tkua kuu­luu
ainoastaan Unkarin palEolaisten
puolesta', ^< <
Jos tämä-iaiheuttaa hienoista «kuvo­tusta
jtavallisten Uimisten rinnan alla,
niin: se suotsmeen/^^ineille oppimatto­mille
a n t e l i:
Nämä itkijät ovat seUttäneet. että
Egyptissä on Nasserin vallan alaisuu­dessa
miltei yhtä; kurja tilanne; iniin
Unkarissakin 4-:ja se on melko paha
tilanne se.
Mutta esim; Fort Säidlsta paenneet
- noin 92.000 Ihmistä — eivät pääs­seet
mihinkään ;:lännm:kapita^^
cmnelaan. Niiden täytyi jäädä ed^-
leen: i%an)>tiin..:>Mutta Unkarista ovat
pakolaiset päässeetlvapaaksi-iuiikesta
Niin ja sitten vielä niistä unkari­laisista
olympialaisinrheiUjoistekin.
Melboumen kisojen loppuvaiheessa
paitihasivat ^'puolueettomaf? lirhellu-konekIriolttäjat'slitä.
että suurin osa
u n Ic a rilacfsista ' edustusurheilijoista
kieltäytyy • palaamasta-: kotiin.. Tosi­asiassa
näitä "urheUii-uutisia'' lukies­sa
tuntui .toisinaan siltä, ettei
yksikään tervejärkinen 'unkarilainen
uriieilija 'palaa kotimaahansa — ja
edustusurhelUjat ^ jtuimetaan yleensä
tervejäiiklsinä joskin toishiaan rahan­himoisina
Uunisinä.
Mutta^kuh sitten tuli lähdön aika.
niin n | ^ ^ ' „ ^ o l u e e t t o m a t " urheUu-kirjeenvallite^
Jsteslvat muiiteeUI-shia.
;ettS^atoIn 140^ ui^rilaisesta
urhemiaBtaJft.tphnltsIJasta lähti m -
henkeä käsittänyt joukko, ftotimatkal-'
;: Se oli jo pahanlainen kolaus t
jotka 'halusivat lisätä unkarUa
pakolaisten- lukumäärää; v jotte s
voitaisiin itkeä vieläUn enem
näiden^ onnettomien^pakolaisten
keutta. .Onneksi siinä vaiheessa
vielä "toivoa" ja nitapä saatii
paatuneimplen > kirjoituksista- 1
"toivomuksia, että : MUanista V(
unkarilaiset:vielä kääntyä takaisi
ja että. näitä kääntyviä onkin
paljon.
;;-'?;;;f ;';;^;^;|Sv.; • vgg;:-;.:^^ :\-'i'
Np toivossa on byya elää. Nii
Milanosta;' jonltdcnnn 4 pnä lälu
tyssä AP:n nnfisUedosss kerroti
että "Amerikan Ja Italian vir
omaiset olivat koko päivän saa
vissa tarjotakseen ,'asyyllolfcei
\(pakolaisinrap3nEkaa) ninie <
kariläldlte nrhdUJonie^ Jotka el
hallia mennä takaisin Bodapes
— mntfa he eivät saaneet ^tJ
asiakasta."
'Toisinsanoen;-unkarilaiset olym
laisurhellljat lähtivät Milanista
tihi; iiiloiunöttämatta ehkä voimi
HJatar.nus. Karolyne GiUyasia ja
tejuoksija Sador BdzsnyoUa.
Me.siis liitymme Vihm^telijoi]
ja kysymme, jiuolestamme, oot
immeiset Simeitä kuiiUut. että Vi
Tin oismpialaisurbeilijoista ei saj
kaan lisää Jtidin aihetta? '
Känsäkoui