Vapaus, November 22, 1958

              Sivu 2 Lauantaina, marrask. 22 p. — Saturday, Nov. 22, 1958
VAPAUS
(IJBEBTY) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. £s-tablldied
NOT. 6. 1917. Authorized
as second dass mail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-llshed
thrlce weekly: Tuesdays,
Tbursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., ät 100-102
Elm St. W., Sudbury, Ont.. Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertlslng rates upon appUcatlon.
Translatlon free pf cbarge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 8.75
3 irfe 2^5
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk, 8Ä) 6 kk. 4,75
Kumoaa omat juttunsa
Harvoin tapahtuu niin, että mikään sanomalehti kumoaa
armottomasti omat väitöksensä, mutta näinkin tapahtuu niil­le,
jotka ahertavat kylmän sodan kuumennushommissa.
Torontolainen Vapaa Sana antaa tästä kurjasta tilasta
hienon esimerkin. Sen viime lauantaisessa toimituskirjoituk-sessa~
Iyötiin taas vanhan kaavan mukaan Neuvostoliittoa
kuin vierasta sikaa. Otsikkona oli: Pasternakin juttu ja sen
alla seuraavanalaista tekstiä: .
"... Pasternakin Pravdalle lähettämä kirje osoittaa, että
hän on joutunut tavattoman painostuksen alaiseksi... että
hän muka itse vapaaehtoisesti on luopunut palkinnosta...
Tämä Pasternakin allekirjoittama kirje olemassaolollaan pu­huu
selvää kieltä siitä armottomasta henkisestä ja fyysilli-sestäkin
pahoinpitelystä... Tosiasia kuitenkin on ja sellai-,
sena pysyy, ettei Pasternakia koskaan tulla päästämään rau-taverhpn
ulkopuolelle..."
Kuten asiaa seuranneet lukijat tietävät, mikään vähän­kään
vastuuntuntoinen porvarilehti ei ole noin voimallista
tekstiä muninut, niin paljon kuin he ovatkin Pasternakin
jutusta sydänsuruja vuodattaneet. Mutta ylläolevakaan ei
vielä riitä Vapaa Sanalle, jonka täytyy vetää esiin vielä sei- •
Iäinenkin typeryys, että Pasternakia on muka "pahoinpidelty
henkisesti ja ehkä fyysillisestikin" siksi kun hän on juu­talainen.
* . * • *
Aloittakaamme nyt Pasternakin "juutalaisuusviasta".
Jos häntä "pahoinpidellään" juutalaisuuden perusteella, niin"
millä sitten selvitetään se, että hän on tähän mennessä por-varilehtienkin
kirjeenvaihtajain kertoman mukaan asunut
huvilalla ja elänyt yleensä niin huoletonta ja hyvää elämää,
että kuka tahansa porvarimaan kirjailija voisi kadehtia hän­tä?
Onko Pasternakin juutalaisuus vika huomattu vasta nyt,
vai puhuuko Vapaa Sana siinäkin tietoista pötyä. Vastaus on
ilman muuta selvä.
Vapaa Sana luonnollisesti vaikenee nyt kuin hauta siitä
tosiasiasta, että Pasternak kirjoitti poliittisen novellin ja sai
siitä mielenosoituksellisesti annetun Nobeln kirjallisuuspal­kinnon.
Kieltäytyessään lopullisesti vastaanottamasta tätä
palkintoa ja siihen liittyvää rahalahjaa, Pasternak sanoo, että
kaikki hänen ystävänsä ja tuttayansa tietävät, ettei häntä
voida pakoittaa mihinkään — että hän vapaaehtoisesti hylkää
sellaisen palkinnon joka on annettu siinä mielessä, että voi­daan
sen kustannuksella tehdä poliittista mustamaalausta
Neuvostoliittoa vastaan. Vapaa Sana "tietää" kuitenkin pa­remmin!
Neuvostoliitossa on arvosteltu Pasternakia nimenomaan
siitä, että hän antautui tällaisen mielenosoituksen välikap­paleeksi
silloin kun hän lupasi vastaanottaa tämän palkin­non.
Mutta Neuvostoliitto ei ole yksinään sitä mieltä, että
tämä Nobelin kirjallisuuspalkinto Pasternakille oli poliitti­nen
mielenosoitus. Ruotsin akatemian puolustajatkin myön­tävät,
että Pasternak sai palkintonsa itse asiassa teoksestaan
, "Tohtori Zhivago", joka on niin Neuvostoliitossa kuin muual­lakin
arvioitu Lokakuun vallankumousta häpäiseväksi ja
neuvostojärjestelmälle vihameiliseksi kirjaksi. Esimerkiksi
Suomen Iltasanomat kertoi tanskalaisen Nobel-ehdokkaan
Karen Blixen Finecksen lausuneen Ruotsin akatemian pää­töksestä,
että hän näkee siinä "eräänlaisen vapaan maail­man
(tarkoittaa kapitalistisen — V) puolesta tehdyn mieli- .
pideilmaisun".
Vastustaen Ruotsin akatemian muuttamista neuvostovas­taisen
kylmän sodan välikappaleeksi B. Svanström kertoi
tukholmalaisessa "Morgonbladetissa" että heti kun akate­mian
päätös oli julistettu. Yhdysvaltain tietotoimiston edus­taja
ilmestyi äkkiä Tukholmaan ja jakoi lehdistölle Paster­nakin
kuvalla varustetun artikkelin tarkoituksella muuttaa
tämä tapaus amerikkalaisten menestykseksi kylmässä so­dassa
Neuvostoliittoa vastaan.
Tällainen on se "suuruus" jonka puolesta Vapaa Sana
nyt itkee! Lehti ei tietenkään haluakaan rinnastaa esimer­kiksi
Leo Toistolta ja Boris Pasternakia toisiinsa ja kysyä:
Mistä johtuu, että kukaan muu venäläinen kirjailija ei ole
Nobelin kirjallisuuspalkintoa saanut — miksei itse Tolstoi-kaan?
Ja miksi nyt annettiin tämä palkinto melko vaatimat­tomiin
kirjallisiin korkeuksiin nousseelle Pasternakille? Me
nimittäin rohkenemme veikata vanhan olkihatun siitä, että
esmerkiks Vapaan Sanan toimituksessa ei ole yhtään miestä
joka voi rehellisesti sanoa, että hän on lukenut Pasternakin
sen tai tämän kirjan!
* * *
Kuten ylläolevasta ilmenee, Nobelin kirjallisuuspalkin­to
annettiin Pasternakille poliittisena mielenosoituksena Neu­vostoliittoa
vastaan. Ja mikäli on puhe Vapaa Sanasta, "soke­rit
ovat pohjalla". Vapaa Sana tietää ja on avoimesti julis­tanut,
että Nobelin kirjallisuuspalkinnon antaminen Paster­nakille
oli poliittinen mielenosoitus Neuvostohittoa vastaan.
Vapaa Sanan^yksi toimittaja, nimimerkki "Siltaniemen San­teri"
kirjoitti jo marraskuun ensimmäisen päivän pakinas­saan
tästä kirjallisuuspalkinnosta mm. seuraavaa:
"...Nerokkaampaa tempausta (kuin antaa kirjallisuus­palkinto
Pasternakille V) tämän kuuluisan rahaston lau­takunta
ei olisi voinut tehdä... Maailma on tottunut katso­maan
niihin (Nobel palkintoihin — V) näkyväisinä tunnuk­sina
siitä osasta mitä kansakuntien nerot ovat näytelleet ih­miskunnan
sivistyksen suurempien korkeuksien tavoittelus­sa.
Neuvostokommunismi on kieltänyt tämän merkityksen
Nobel-palkinnolta... Sen tähden sanomme, että Nobel-palkin­non
antaminen Pasternakille oli loistava teko..."
Toisin sanoen Vapaa Sanan "Siltaniemen Santeri" esitti
silloin juuri samanlaisen kannan kuin Neuvostoliiton kirjai­lijayhdistyskin,
ts. syytti avoimesti, että Nobelin kirjallisuus­palkinto
annettiin "loistavana vetona" eli poliittisena mie­lenosoituksena.
Neuvostoliittoa vastaan!
Mutta vaikka Vapaa Sana on näin selvästi kantansa mää­ritellyt
tässä asiassa yrittämättäkään puolustaa Pasternakin
kirjallisia kykyjä, lehti jatkaa edelleen valitusvirttään pa­rannetuin
painoksin toimituspalstallaan!
Mutta kun se kumoa pmat valitusvirtensä omilla kirjoi-
Bevan pysyy
Rapacldn takana
Lontoo. — Puolalainen Rapac-klo
suunnitelma ydinaseettoman
vyöhykkeen luomisesta keski-
Eurooppaan on toiveita herättä­vin
tekijä nykyisin melko synkäs­sä
maailmassa, kirjoittaa Englan­nin
työväenpuolueen ulkop^it-tisten
kysymysten erikoistuntija
Aneurin Bevan.
Ei ole vaikeata käsittää, mitä
me hyötyisimme sen hyväksymi­sestä,
hän sanoo. Tärkeintä olisi,
että silloin saataisiin loppumaan
itäisten ja läntisten sotavoimien
oleskelu lähellä toisiaan. Edel­leen
luotaisiin järjestelmä keski-
Euroopan kansainvälisestä tarkas­tuksesta
ja valvonnasta, mille
olisi annettava erittäin suuri ar­vo,
koska se olisi ensimmäinen^
kokeilu, jonkalaista voitaisiin aja­tella
otettavaksi käytäntöön muu­allakin.
Vielä se olisi ensimmäi­nen
tervetullut esimerkki yhteis­työstä
molempien valtaryhmien
välillä, Bevan huomauttaa.
Uniot kapitalismin ja sosialismin vallitessa
oisin
ryöstömatkoilla
Pottersville, Pa. — Täällä äsken
selvisi omalaatuinen juttu kun to­dettiin,
että 19-vuotias vankilassa
oleva Dale Reinhart oli monena i l ­tana
poistunut vankilasta ja suorit­tanut
auto- y.m. varkauksia ja pa­lannut
takaisin vankilaan, ettei
häntä olisi voitu epäillä.
Reinhart pidätettiin kun hän oli
menossa varastetulle autolle, missä
oli varastettu kassakaappi. Eräs
metsästäjä oli löytänyt auton met­sästä
ja tiedoitti poliisille siitä ja
poliisi ryhtyi vahtimaan sitä. Rein­hart
pidätettiin mutta hänen rikos-kaverinsa
onnistui paeta poliiseja.
Vankilan toimesta on selitetty,
että Reinhartin tehtäviin sisältyi
l a m m i tyslaitoksen huoltaminen.
Lämmityslaitos sijaitsi viereisessä
rakennuksessa, joka oli entinen
vankilarakennus. Reinhart oli ha­vainnut
luukun, mistä kivihiili kaa­dettiin
kellariin ja käytti sitä pääs
täkseen öisin pois vankilasta ja en­nen
aamun tuloa takaisin.
Hän on tunnustanut varastaneen­sa
useita autoja, mutta ei ole ilmi­antanut
rikoskaveriansa. Hän on
harrastanut tätä toimintaaans mar­raskuun
4 päivästä lähtien.
3,100 mailia puu-vyöhykettä
istutetaan
Kiinassa
Tokio. —- Uuden Kiinan uutistoi­misto
tiedoitti tiistaina, että Kan-sun
maakunnassa istutetaan kulu­van
vuoden aikana puuvyöhykkeitä
3,100 mailia pitkästi. Tämä on
melkein kaksi kertaa niin pitkä
matka kuin vanha Kiinan muuri.
Torontossa ilmestyvän The Ca­nadian
Tribunen vakituinen avus­taja
IVDlfaun Kashtan on kirjoit*
tanut lehdelleen koline artilckelia,
jotka koskevat erittäin mielonkiiri-toista
Byfcyhettten kysymystä. Niis­sä
käsitellään erittäin selvästi mitä
eroa on oietussa unioilla kapita­listisen
ja soslslistisen järjestymän
alaisuudessa ja samalla osoitetaan
kuinka naurettavaa on CLC:n kiel­täytyminen
lähetystöjen vaihdosta
Neuvostoliiton unioiden kanssa.
Julkaisemme nämä artikkelit kol­messa
eri osassa:
Tämän palstan lukija kiinnitti
huomioni siihen kirjeeseen, jonka
Canadian Labor Congressin rahas­tonhoitaja
mr. McDonald oli lähettä­nyt
UAWALn osasto 200 poliittiselle
toimintakomitealle (PAC)^ äskettäin^
Ilmeisestikin PAC oli kirjoittanut
CLC.ile ja ehdottanut veljesedusta-jien
vaihtoa Canadan ja Neuvosto­liiton
uniojen välillä.
Mr. McDonald, hyljätessään tämän
ehdotuksen, sanoi, että CLC vastus­taa
edustajain vaihtoa Neuvostoliiton
kanssa, koska siellä ei ole vapaita
unioita ja että uniot siellä eivät mis­sään
suhteessa muistuta niitä vapai­ta
uniolta, joita on demokraattisissa
maissa. Tämän lisäksi hän sanoi, että
näiden unloiden päätehtävänä on
-jouduttaa työn kiihdyttämlsohjel-maa,
lisätä tuotantoa ja estää työ­läisten
laillinen yritys todellisen kol­lektiivisen
neuvottelun suhteen. Hän
päättää huomautuksensa, että ICG-TU:
n politiikka on: "El mitään vaih­toa
Neuvostoliiton ammattiyhdistys­ten
kanssa."
* * .*
Tällainen on "patenttiväitös", sa­manlainen
kuin minkä AFIi—ClOn
presidentti Meany aJJfcoi, ensiksikin
koska siinä täydellisesti väärenne­tään
tosiasiat; toiseksi, koska jatku­va
Canadan unioiden eristäminen so­sialistisesta
maailmasta aiheuttaa
vaaran rauhalle ja heikentää unioi­den
pyrkimystä päästä täällä itsenäi­seen
asemaan; kolmanneksi, koska
sellainen yhteistoimmta tulee välttä­mättömäksi
Canadan unionistiselle
liikkeelle, koska sen edessä on mono-polistien
hyökkäys elintasoa ja unio­nistisia
oikeuksia vastaan.
Ammattiimiojen yhtenäisyys kan­sallisesti
ja kansainvälisesti on tullut
elintärkeäksi työläisille nykyään.
Käykäämme nyt käsiksi tosiasioi­hin.
* * •
On totta, että unionistinen liike
sosialistisessa taloudessa suorittaa
jossain määrin erilaisia tehtäviä
kuin kapitalistisessa taloudessa. Olisi
todellakin ihmeellistä ellei niin olisi
asianlaita. Sosialistisessa taloudessa
työväenluokka on vallassa. Tällaises­sa
tilanteessa uniojen välttämätön
tehtävä on kaksinainen — suojella
jäseniensä intressejä; osana tästä on
taata jatkuvasti kohoava tuotanto.
Tämä on hyvin ymmärrettävää kos­ka
jokainen tuotannon nousu ei me­ne
lisävoittona monopoleille, vaan
hyödyttää kaikkia Ihmisiä ja kohot­taa-
elintasoa.
Sosialismin alaisuudessa tuotantoa
ei kohoteta työn kiihdytyksellä vaan
teknologisilla parannuksilla, joka lie­vittää
työläisten työtaakkaa. Tämän
lisäksi tämä ei aiheuta pakkolomau­tuksia
koska sosialistinen suunnitel­matalous
jatkuvasti laajenee taaten
tästä syystä työtä jokaiselle. Tästä
syystä lisääntyvä tuotanto sellaisessa
järjestelmässä, jossa toisen ihmisen
riisto-on lopetettu ja jossa tuotanto­välineet
ovat yhteisomistuksen alai­sina,
voi palvella työtätekevää luok­kaa
ja koko kansaa.
Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että
Neuvostoliiton uniojen toiminta ra­joittuu
vain tuotannon kohottami­seen.
Viime vuonna allekirjoitettiin
52,000 kollektiivista työehtosopimus­ta.
Nämä sopimukset koskevat palk­koja,
työturvallisuutta, asuntokysy­mystä,
huoltorahastoa jne.
Unionistisen Hikkeen tehtävät ka­pitalismin
vallitessa ovat luonnolli­sestikin
erilaiset. Se johtuu historial­lisesti
siitä koska yhteiskunta on ja­kautunut
eri vihamielisiin luokkiin,
palkkatyöläisten luokkaan ja niihin,
jotka saavat voittoja työstä. Niiden
toiminnan pitäisi osoittaa tätä eroa-vasiuutta.
Se edustaa jäseniensä int­ressejä
sikäli kuin se kykenee suo­jelemaan
jäsenistöään riistolta.
Teknologiset parannukset kapita­lismin
alaisuudessa eivät välttämät-tömästi
hyödytä työväenluokkaa. To­siasiassa
ne ottavat työläisten pai­kan
ja lisäävät työttömyyttä. Tuo­tannon
lisääntyminen, kuten kaikki
työläiset tietävät, johtaa joukkolo-mautuksiin
ennemmin tai myöhem­min.
Tämän lisäksi kapitalistisen
järjestelmän luonne, joka perustuu
yksityisomistukseen ja monopolikont-rolliin
sekä loppumattomaan voittoi-iuun,
joka johtaa taloudellisiin krii­seihin
ja vieläpä sotiin.
Kapitalistinen riisto pakoittaa
unioita.„jatkuvasti puolustamaan jä­seniensä
etuja. Kriisin ja työttö­myyden
olosuhtelssta unionistinen
liike on pakoitettu taisteluun ole­massaolonsa
puolesta ja vieläpä laa­jenevan
tuotannon olosuhteissa uniot
ovat pakoitettuja jatkuvaan taiste­luun
saadakseen työläisille kohtuulli­sen
osan kansallisesta tuotannosta.
Kriisin ja joukkotyöttömyyden olo­suhteissa
unionistinen liike on pakoi­tettu
taistelemaan olemassaolostaan
ja vieläpä laajentuvan taloudenkin
MUOVINEN ASUINTALO
VALMISTUU MOSKOVAAN
Nopeaa edistymistä Kiinassa
New York. — Eräs maailman joh-tavimmista
geofyysikoista palasi äs-
Kiinaan tekemältään matkalta ja
kertoi siellä tapahtuvasta hämmäs­tyttävän
nopeasta teollisuuden ra­kentamisesta
ja muusta edistyksestä.
Hän on Toronton yliopiston geofy­siikan
professori tri J. Tuzo Wilson.
Hän vieraili Kiinassa Geodesian ja
Geofysiikan Kansainvälisen Union
presidentin ominaisuudessa.
Hänen kuvauksensa matkaltaan on
julkaistu The Saturday Reviewin
tieteellisiä asioita käsittävässä osas­tossa.
"Kiinalaisten kilpailu on kiihdytet­ty
huippuunsa", kirjoittaa hän. "Hei­dän
passiivisen uskonsa sijaan on
tuotu voimakas aktiivisuus. Koko
tuksillaan, niin ei ole mikään
ihme vaikka tuli ei otakaan
tappuroihin...
iPaljon parempi olisi kuiten­kin,
että Vapaa Sanakin jättäi­si
tämän kylmän sodan linjan­sa
niille, jotka siitä hyötyvät­kin
— sotateollisuuskapitalis-teille
ja heidän poliittisella pu-hemiehilleen.
Sitäpaitsi ei voida olla huo­maamatta
Vapaa Sanan toissil-mäisyyttä.
Se itkee vain sitä
kuft" Pasternak on poliittisen
novellinsa vuoksi joutunut ar­vosteltavaksi
omassa maas­saan.
Mutta pitää ilmeisesti
"vapauden huipentumana" si­tä,
että esimerkiksi Yhdys­valloista
karkoitettiin poliitti­sista
syistä sellainen suuri tai­teilija
kuin Chaplin, raahataan
noitajahtikomitean tutkitta­vaksi
sellainen tunnettu kirjai­lija
kuin Arthur Miller ja kiel­täydytään
(asiallisesti puhuen)
julkaisemasta esimerkiksi Ho­ward
Fastin kirjoja siihen asti,
kunnes hän luopui poliittisista
periaatteistaan ja suostui kir­joittamaan
valtapiirien sane­lun
mukaan, mainitaksemme
vain muutamia nimiä monista.
Miksi tällainen yksisilmäi-syys?
maa on muutettu mielikuvitukselli­sessa
mittakaavassa."
Hyvin paljon hän oli kiinnostunut
Kansun kaupunkiin Lanchowiin, joka
sijaitsee vanhan Kiinan länsiosassa.
Hän sanoi siitä pian tulevan talou­dellisen
ja maantieteellisen keskuk­sen.
Aivan viimeaikoihin saakka Lan-chow
oli vanha muurilla varustettu
Kiinan ikkuna länteen, mutta sen-jälkeen
kun Sinkiang ja Tiibet yhdis­tettiin
Kiinaan tuli siitä melkein
maan keskellä sijaitseva kaupunki.
Monet uudet rautatielinjat yhtyvät
tässä kaupungissa.
Vanhan kaupungin vieressä sijait­sevalle
tasankomaalle rakennetaan
kokonaan uutta kaupunkia, kirjoit­taa
tri Wilson. Hän kuvaa kuinka
rakennetaan leveitä bulevardeja, jot­ka
puuistutuksilla on jaettu kymme­neen
ajokaistaan. Montakaan asun­totaloa
ei ole vielä valmiina, mutta
paljon on rakenteilla. Kuluvan kuun
aikana otetaan käytäntöön johdin­autot.
Tuhannet opiskelijat, tiedemiehet
ja työläiset kaivavat vesijohto- ja
likaviemäriojia.
Tri Wilson sanoi hämmästyneensä
kun työnjohtajia ei näkynyt. Hän oli
haastatellut joitakin työntekijöitä,
jotka olivat selittäneet, että he ovat
aamupäivällä oppitunnilla ja iltapäi­vällä
vapaaehtoisessa työssä.
Hän sanoi yrittäneensä suojella it­seään
propagandalta ja siksi hänellä
oli tulkkina tieteellisen työn tekijä.
Useissa tapauksissa hän tutki tilas­totietoja
ja havaitsi ne oikeiksi.
Hän oli ollut mm. Lanchown tre-teellisen
keskuksen kirjastossa, jo.ssa
sanottiin olevan miljoona nidettä.
Tekemänsä havainnon perusteella
hän oli tullut siihen tulokseen, että
tieto oli oikea.
Kun juna oli kulkenut Chengchovvn
läpi oli hän laskenut 191 uutta suur­ta
rakennusta.
Hänen kiinnostuksensa kohteena
olivat tieteelliset asiat ja hän oli
yllättynyt uudesta geofyysilllsestä ha­vaintoasemasta
lähellä Lanchowta,
jossa hän näki parikymmentä tie­teellistä
julkaisua Canadasta ja Yh­dysvalloista.
Tri Wilson on yksi mallman joil­ta
vimpla tiedemiehiä maan raken­teessa.
Hän on Canadan kansallisen
tutkimusneuvoston jäsen ja hänen
Johdollaan on suoritettu Canadnn
arktiikan tutkimista.
Y l i 2,000 nimikettä käsittää ny­kyisin
Neuvostoliitossa valmistettu­jen
muoviesineiden luettelo. Tie­demiehet,
insinöörit ja rakennusa­lan
spesialistit suorittavat tarmo­kasta
ja laajasuuntaista tutkimus­työtä
muoviaineiden käytöstä kan­santalouden,
tekniikan, lääketie­teen
ym. eri aloilla.
Akateemikko, arkkitehti Boris lo-fan
kertoo haastattelijalle muoviai­neiden
käytön mahdollisuuksista ra­kennusmateriaalina:
Muoviset ra­kennusaineet
ovat kevyitä. Esim.
polyesterimuovista valmistetut pei-televyt
painavat vain 8-osan kera-miikkalaattojen
painosta ja vaahto-muovilevyt
20-osan tiilen painos-a.
Lisäksi muoviaineet ovat huonoja
lämmönjohtajia. Neuvostoliiton
pohjoisosissa on kokeiltu eri muo-virakennusaineita
ja todettu että
lämmön eristäjänä ne ovat 10 ker­taa
tiiltä parempia. Muoviaineisis-sa
rakennuksissa seinät tulevat ole­maan
kolmikerroksiset. Kokemuk­sissa
on havaittu, että muiviaineil-la
on myös hyvä ääneneristyskyky.
Seinien välikerros muistuttaa mehi-läiskennoa.
Sen perusraaka-ainee­na
on synteettisellä tervalla kylläs­tetty
paperimassa, joka on lujaa ja
tulenkestävää. Ulkopuolelta tämä
"kenno''-osa peitetään lasimuovilla
ja sisäpuolelta jollakin muulia
tarkoitukseen soveutuvalla muovi-aineella.
Tällainen seinä on kor­keintaan
12 sm, paksu.
Muovista valmistetaan myös
kaikki rakennuksen portaat, ovet,
ikkunakehykset ym. Samoin valmis­tetaan
rakennuksen katto muoviai-neis*
a. Huoneet lämmitetään muo­viputkissa
kiertävällä kuumenna
tulla ilmalla. Muoviianeista raken­nettavat
talot tulevat olemaan ka­peita,
vain yhden huoneiston le­vyistä.
Ne tulevat olemaan lujia sii
tä huolimatta, vaikka kolmen kan­nat
inpylväsrivin asemesta käyte­tään
vain kahta, koska muovi on
muita rak-^nnustaineita huomatta­vasti
kevyempää. Tästä syystä tu­lee
myös sokkeli halvemmaksi ja
kevyemmäksi.
Kaikki nämä seikat säästävät huo-mattavas.
i työtä ja varoja.
Muovinen asuintalo valmistuu pi­akkoin
Moskovan pohjoisosassa Is-mailovin
puistossa. Siitä tulee . i -
kerroksinen, 40 huoneiston talo.
Muovi on tulevaisuuden talojen y-leinen
rakennusaine.
olosuhteissa, jollaisen läpi me äsket­täin
kävimme, uniot olivat pakoitet­tuja
jatkuvaan taisteluun tasapuo­lisen
osuuden saamiseksi kansallises­ta
tuotannosta.
Täten "hyvänä aikana" samoin­kuin
huononakin aikana unionisti­sen
liikkeen edessä on aina kysymys
jäseriiensä intressien puolustamises­ta
kapitalistisen systeemin vaikutus­ta
vastaan, joka merkitsee sitä, että
siihen saakka kunnes työväki hank­kii
riittävässä määrässä luokka- ja
sosialistista tietoisuutta, se on kyke­nevä
muuttamaan järjestelmän.
Selvästikin on eroa unionistisella
liikkeellä missä työläisillä on valta
ja missä monopolisteilla on valta.
> * *
Sanoessani tämän haluan kysyä
mitä järkisyitä on kieltäytyä hyväk­symästä
vaihtoa sosialistisessa yh­teiskunnassa
elävien työläisten ja ka­pitalistisessa
taloudessa olevien työ­läisten
välillä? Mitä vahinkoa olisi
siinä jot kapitalistimaiden työläisten
ja unionistien valtuustoja vierailisi
Neuvostoliitossa näkemässä omin sil­min
mitä siellä on saavutettu ja pa­lata
takaisin raportteeraamaan näke­mistään
omille työläistovereilleen?
•Mitä vahinkoa olisi kutsua Neuvos­toliiton
unionistisen liikkeen valtuus­kuntia
vierailemaan Canadassa ja
tutustumaan työläisten ongelmiin
täällä?
Mitä Mr. McDonald pelkää?
(Seuraavassa artikkelissa käsitel­lään
kysymystä vapaista ja ns. ei-vapaista
unioista.)
SITÄI
JA
OIKEA VASTAUS
Tarkastaja oli saapunut ja kyseli
oppilailta asioita.
— Sanoppas stoa pikkupoju, mon­tako
päivää on vuodessa?
— Seitsemän.
— Eipäs ystäväni, minä sanoin
vuodessa, enkä viikossa. Mietippäs
uudestaan, miten monta päivää on
vuodessa?
— Niitä on seitsemän: maanantai,
tiistai, keskiviikko, torstai, perjantai,
iauantai ja sunnuntai. Jos niitä on
enemmän niin tarkastaja on hyvä ja
sanoo mitkä päivät ne ovat.
KÄYTTÄÄ
— Käyttääkö kaveri mitään pää­hän
menevää?
— Juuh! Kyllä — tä'tä vanhaa hat­tua.
AIHETTA
Avioeroa vaativa vaimo: — Ah,
herra tuomari! Kaiket yöt hän ve­telehtii
ulkona. Ja kotona istun minä
yksin murheissani, toisella jalalla
keinuttaen kehtoa ja toisella pyyh­kien
kyyneleitä poskiltani.
lehdaan väkisin
jalkamieheksi
Redwoort City, Calif. — Näyttää
siltä, että Lester O. Greenista tulee
lopultakin jalkamies.
Hän menetti auton ajoluvan saa
tuaan tuomion juopuneena ajami­sesta.
Sitten hän osti moottoripyörän,
mutta tuomari kielsi häneltä sen­kin
ajoluvan tultuaan uudelleen
tuomituksi juopuneena ajamisesta.
Tämän jälkeen eräs poliisi tie­doitti
nähneensä että Green oli ol­lut
juovuspäissään polkupyörän sa­tulassa.
Tuomari Edward Ryan määräsi
Greenin seuraavana maanantaina
oikeuteen vastaamaan kahteen syy­tökseen:
että hän oli pyöräillyt hu-malapäissä,
ja että hän oli kaiken
lisäksi ollut väärällä puolen tietä.
"Ja teidän on paras opetella käve­lemään",
huomautti tuomari lo­puksi.
Keinomaksa
potilaalla
\
Tokio. . — Ensimmäisen kerran
lääketieteen historiassa on potilaan
hoidossa käytetty menestykselli­sesti
keinotekoista maksaa, ilmoitti
japanilainen lääkäri Mitsuo Sugiu-ra
Tokiossa pidetyssä kirurgikon-gressissa
viime viikolla.
Tri Sugiura kertoi, että laite kä­sitti
neljä "metabolista säiliötä",
jotka oli kytketty muoviputkien
välityksellä toisaalta potilaan rei-sivaltimoihin
ja toisaalta neljän
terveen koiran reisivaltimoihin. Po­tilas
kärsi maksankovettumasta ja
oli tajuttomuustilassa. Hän toipui
nopeasti käsittelyn aikana. Vatsa­laukun
turvotus hävisi ja ruoka­halu
palasi. Tosin potilas kuoli
viikkoa myöhemmin, mutta toisesta
syystä. Tri Sugiura uskoo, että hä­nen
keinotekoisesta maksastaan voi
olla hyötyä äkillisissä tapauksissa,
kuten fosforimyrkytyksissä.
General Electric-yhliÖ on ilmoittanut, että se aikoo ryhtyä massatuotantomenetel-miä
käyttäen Yhdysvalloissa tuottamaan uraanikäyttöisiä atomireaktoreja. Suun­nitelmat
edellyttävät, että ainakin 50 yksikköä valmistetaan ja näin ollen tuo­tantokustannukset
saadaan samaan suhteeseen kuin vesivoima ja höyrylaitteet v.
1965 mennessä. Kuvassamme on n.k. kiehuvan veden tyyppinen atomivoimalla toi­miva
laitos. Turbiinigeneraattori on sijoitettu rakennuksen katolle ja pyöreä ato-mireaktori
on oikealla.
Linda Christianilie
Lontoo. — Täällä ilmoitetaan, et­tä
tänne äskettäin saapunut filmi­tähti
Linda Christian on niitä, jot­ka
ovat saaneet porttikiellon Roo­man
Rugantino-yökerhoon äsket­täin
sattuneen skandaalin yhteydes­sä.
Kut^n muistettaneen skandaali
johtui siitä, että .\nita Ekbergin
tanssittua hurjan tanssinumeron
eräs turkkilainen tanssijatar, Ajse
Nur Nanah, hyppäsi pöydälle ja
tanssi riisuutusmistanssin läsnäole­vien
herrojen smokkitakkien jääl­lä,
kunnes tanssijatar oli täysin a-lasti
ja poliisi sekaantui asiaan.
Nyttemmin on selvinnyt, että juh­liin
otti osaa Rooman korkeimpien
aatelissukujen jäseniä sekä hyvin
paljon filmiväkeä, viimemainittujen
joukossa ilmeisesti myös Linda
Christian, Tyrone Powerin entinen
vaimo ja edesmenneen kilpa-auto-ajaja
de Portagon ystävätär. Linda
lähti Lontooseen julkisuutta pa­koon.
Turkkilainen tanssijatar väittää
poliisikuulusteluissa, että ei hän
vaan läsnäolevat kreivit ja markii­sia
sekä kardinaalisukujen jäsenet
ovat riisuneet vaatteet hänen yl­tään.
Juhlat olivat kreivitär Olg-hina
di Robilantin syntymäpäivä­juhlia
ja ne oli järjestänyt Vander-bilt-
suvun perijä Peter Howard.
Rooman ylhäisöpiireissä on viime
vuosien aikana tapahtunut skan­daali
skandaalin jälkeen, joista tä­mä
nykyinen on ehkä lievin. Tuo­reessa
muistissa on huumausainc-ja
murhajuttu.
PÄIVÄN PAKINA
Syytä lakkotaistelun kannattamiseen
Pienien lehtien pakinoitsiat ja
kirjeenvaihtajat — erikoiscstikin
vähemmistökansallisuuksia edusta­vat
— joutuvat usein suuren kan­san
edessä vähän sellaiseen ase­maan,
että heitä ei niin laajalti us
kota kuin olisi harras toivomme.
Useinkin voidaan maan suuren
varsinaisen kansan keskuudessa aja­tella
sitäkin, että mitä nuo pienen
"nyrkkilehden" toimittajat ja paki­noitsijat
nyt haaveilevat kun he
ilmeisestikään eivät ole .saaneet
sen suurempaa kannatusta, että jou­tuvat
ahertamaan vielä edelleenkin
pienen lehden puuhissa ja vähem­mistökansan
eteen.
Mutta olemme tottuneet Vässä
vuosien kuluessa aina puolustamaan
huonompaan asemaan joutunutta —
jos vain on todettavissa, että sen
huonompaan asemaan joutuneen
asia on todella oikea ja pyrkimyk-
.set oikoutottuja.
Niinpä selaillenimekin aina sil­loin
tällöin noiden isoisten omis-j
tamien lehtien palstoja, etsien siel­tä
jotain, joka "aivovaltaisuuten.sa"
perusteella toteaisi meidän vähem-inistökansallisuudelle
yhteisen asi­amme
oikeudenmukaisuuden.
Sellaista jälleen löytyi.
Suuren vancouverilaisen päivä­lehden,
Vancouver Sunin, pakinoit­sija
Bany Mather kirjoittaa:
' O l i ennen aika, jolloin puhetta
pidettäessä, jos ette löytäneet sopi­vaa
aihetta, niin oli aina soveliasta
puhua .synnistä tai nivelreuma.sta.
Nykyhetkellä näyttää siltä, että
on esiintynyt uusikin aihe — työ­väestö.
Tämänpäiväisen puhujan ei tar-vit.
se muuta kuin arvosteli» työ­väestöä,
niin häntä pidetään suu­rena
puhi'jana ja valtiomiehenä.
Ei, ei sekään ole nyt aivan oikea
— hänen ci tulisi olla työväestöä
va.sla:in, v:ian vastaan sitä mitä työ­väestö
lokco. Niin kauan kuin työ­väestö
ei tee mitään, hänen ei tu­lisi
sitä vastustaa.
Täten hänen ei tule puheessaan
tuomita työväestöä. Hän vain va­roittaa
työväestöä, tai mahdollisesti
muistuttaa. _
" Niin, tämä"se on nyt tyyli. Mutta
silläkin uhalla, että emme olisi tyy
Iin mukainen, haluaisimme osoit­taa,
että vielä on jotain sanomista
työväestön puolesta. Harkitkaam­me:
"
Työväestö muodostaa noin 90 pro­senttia
koko väestöstä. Kaikki sen
mahdollisesti saavuttamat voitot
ovat yhdyskunnan voittoja.
Työväestö on saavuttanut paljon,
ei ainoastaan itselleen, vaan koko
kansakunnalle. Se on tehnyt enem­män
kuin mikään sosialireformei-hin
pyrkivä osa väestöstä.
Työväestö on kansakunnan suu­rin
yhteinen nimittäjä. Se on siitä
.syystä suurin voima kansakunnan
yhtenäisyyden s a a v u t tamiseksi.
Kaikkialla työväestö pyrkii saavut­tamaan
samaa — paremman ehn-tason.
.Työväestö, yhteisten yritystensä
kautta, on aina oleva vOima diskri-
"minatiota vastaan.
Työväestö on teolli.suuden tuot­teiden
ja palvelun suurin ostaja ~-
kotimaassa ja kaikkialla maail­massa.
Työväestö, yrittäessään saavut­taa
maailman rikkauksien tasasuh-teissa
jaon, on edistänyt niin talou­dellisen
kuin poliittisenkin demo­kratian
aatettX
Työväestö kaikkialla, ollen enem­mistössä,
menettäisi eniten sodas­sa
ja voittaisi eniten rauhasta. Työ­väestö
on maailman suurin toive
elämästä."
Ja sitä samaa mieltä olemme me­kin,
kuten jo ennen lainaamamme
vihjailimme.
Esimerkiksi lakkotaistelussa, joi­hin
nykyään ihmisten enemmistöä
edustava osa kautta Canadan on
joutunut turvautumaan elinehtojen­sa
edes entisellään säilyttämiseksi,
voittajina onnellisen lakon jälkeen
aina esiintyy kansan enemmistö,
joka vuorostaan merkit.see sitä, että
siitä hyötyy koko yhdyskunta —
kauppiaat, autohuoUoasemien omis­tajat,
elokuvateatterit, radiopalve­lua
tarjoavat radioasemat — niin,
ja jossain määrin tällaisten paki­noiden
kirjoittajat, joille silloin
kyetään maksamaan palkkaa kun
työväestö kykenee ostamaan lehteä.
Siinäpä kylliksi syytä miksi olom­me
työväestön puolella. — Nemo.