Vapaus, February 1, 1968

              Sivu 2 Toirstai, helmilk.: 1 p. Thursday, Feb. 1, 1968
INDEPENDENT L A B O R ORGAN'
OF FINNISH CANADIANS
EstabUshed Nov. 6, 1917 •
MANAGBRI K. 8URBI
VAPAUS
^ (LIBERTY)
i EDtTÖR: W. EKUUND;
TELEPHOKie: OFPIbE A N D EDITOHIAL 6 7 4 ^ 2 6 4
Publlshed thrlce weekly: Tueadays, Thxirsdaya and Saturdaysby Vapaus
Publishing Co, Limited, 100-103 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada;
Mailing address: Box 69
Adl«rtlfilng rates upon appllcation, translaäön free of chäri^
Äxlthojtaed as second class mall by the Post omce Department,-©«»»ai
and lor payment ot poitage In cash. ,
- CANADIÄNiLÄNGUÄGE-PRESS
TXLAUSmin^AT:
Cänadassa: 1 vk: $10.00, 8 kk. $5.25 USA:n:
S kk. 3.00 . Suomeen:
1 vk. $11.00,6 kk. $».75
Ivk. IIÄ», eUfc 6i6
Erkki Salomaa:
PUNAISTEN M VALKOISTEN
TAVOITTEEt LUOKKASODASSA
Tet-taukosopimuksen rikkomisesta
~ Saigonista saapuneiden uutistiletojen mulkaaii,: ^otka on
luonnollisesti väritetty yhdysvaltaMspiirien toimesta mahdol­lisimman
edullisiksi USA:n kannalta katsoen, vietnamilaiset
isänmaanystävät järjestivät tiistaina ja 'keskiviikkona laaja^
kantoisia hyökkäyksiä Etelä-Vietnamissa olevia yhdysvaltar
laisten tuibi-jä toimintapaikkoja sekä Saigonin juntan, virka­paikkoja
vastaan. ' '
Kaiken kaikkiaan kerrotaan Etelä-Vietnamin Kansallisen
vapa)utusrintaman asevoimien ja pairtisaanien tunkeuttuneein
yhdeksään yhdysvaltalaisten kontrolloimaan, kauippalaan ja
kaupunkiin kaapaten osittain rohkean operationsa perusteella
konitrolliinsa Saigonin kaupungissa olevan Yhdysvaltain uuden
ja suuren suurlähetystöraTöennuksen, minkä piti aikaisempien
-selostusten mukaan oleman sellaisen 'laitoiksen, että sille eivärt
vietniamilaiset isänmaanystävät voi mitään.
Täs^äyMeydessä meitä kiinnostaa kuitenikini partisaanien
rohkeita ja ilmeisesti hyvin onnistuneita sotilasoperaatioita
eneimmän sej miksi Vietnamin uudenvuoden, eli Tet-juhlan.
. vietto sai tällaisen käiänteen?
Ilman muuta on tietenkin selvää, että yhdysvaltalaisten
hyökkääjien toimesta yritetään syyttää vieftnamilaisia taistelu-tatuko-
suiunitelmien rikkomisesta.
Tosiasia kuitenkin on, että Etelä-Vietnamin kansallinen
vapautusrintama suositteli pailjon pitempää taisteluitaukoa Tet-juMan
kunniaksi, mihin amerikkalaiset liittolaisineen lapulta
katsoivat pafcoitetuksi suostua.
Toinen tosiasia on, että annettu taistelutaukolupaus rikot­tiin
Yhdysvaltain ja sen kumppanien toimesta.. Vedoten siihen,
että sen sotatukiasema Khe Sarih on Etelä-Vietnamin pohjois-osaissa
"vaarassa", Saigonista tiedoitettiin jo maanantaina, että
taistelutaiikolupaus Tet-juhlan kunniafksi on peruutettu Etelä-
Vietnaniin viidessä maakunnassa, ja että Yhdysvalllat tulee
taukolupaukses|a huolimatta pommittamaan Pohjois-Vietna­min
eteläisiä osia.
Kuyaavaa tässä yhteydessä on, että Saigonin hallituksen
tiedonannon asiasta luki eli esitti sanomalehtien kirjeenvaih­tajille"
Yhdysvaltain sikäläisen sutirlähetysrt,ön eräs puhemies.
Kaiken lisäksi AP-Reuter tiedonannossa kerrottiin, että kun
mainitulta yhdysvaltalaiselta piihemiehiltä tiedusteltiin, 'kuka
on todellinen alkuxmpanijataistehitauTfto-peruutuksen antami­seksi
Etelä-Vietnamin poh joi^sassa, hän. oli vastannut ::Minä
en olisi lainkaan hämmästynyt" vaikka alkuunpanija olisi Ete^
lä-Vietnamissa olevien yhdysvaltalaisten asevoimien komenta­ja,
kenraali William C; Westmoreland; Tässä kulutiin epäiler
mättä totuus "suoraan hevosen suuätaVj kuten sanotaan. " .
Mitä taas tulee niihin-'perusteluihin", että USA peruutti
taistelutaukolupauksensa sen vuoksi kun vietnamilaisia isän-maanpublustajia
— ja pohjoisvietnaanilaisia asevoimia, kuten
Washington väittää — oli keskitetty demilitarisoidun rajan
lähelle niin paljon, että amerikkalaisten sotatukiasema Khe
; Sanh joutui vaaranalaiseen tilaoteeseen, niin samalla kertaa
voidaan pitää ilman muuta selvänä, että Tet-juhlan taistelu­tauon
alkaessa oli varmaan monta Vietkong-partisaanien
asemapaikkaa hyvinkin vaarallisessa tilanteessa. Kai
ken ymmärryksen ulkopuolella on siis amerikkalaisten väiätös
että Tet-juhlan kunniabsi annettu taistelutaukolupaus. oli ri­kottava
muika hyökkääjän hallussa olevan jonkun seudim vaa­ratilanteen
johdosta. Viimeksikuluneitten päivien tapalhtumat
— Etelä-Vietnamin kansallisen vapautusrintaman asevoimien
voimakkaat hyökkäykset jopa Saigonin kaupungissa olevia
hyökkääjän tukiasemia vastaaiij on selvä ja kumoamaton to­distus
siitä, että Khe Samh ei suinkaan ollut ainoa vaaravyö^
hykkeessä oleva sotatukiasema. ,
Yhtä valheellinen on yhdysvaltalaisten väitös, elttä taiste-lutaiikolupauksen
rikkomisen toisena syynä oli. muka se, että
Etelä-Vietnamin viidessä maakunnassa oli vietnamilaisten toi­mesta
keskitetty sotilaita ja sotataipeita uusia sotatoimia var­ten..
Mutta eihän taistelutauon järjestämisen yhteydessä oltu
puhuttu mitään siitä, ettei asevoimia ja -tarpeita voida kul­jettaa,
varsinkin kun se väitetään Pohjois-Vietnamin kohdalta
tapahtimeen jo ennen Tet-juhlan alkua. Varmaa myös on, että
Yhdysvaltain toimesta on kuljetettu ija keskitetty sekä öota-voimia
että -tarpeita ainakin y^tä paljon kuin vietnamilaisten
isänmaanpuölustaj ienkin toiimeista.
Katsottakoon siis tätä laysymystä miltä puolelta tahansa*
ilman muuta on selvää, että Yhdysvaltain ja sen kumppanien
toimesta rikottiin Tet-gu!hlan kunniaksi suunniteltua taistelu­tauko
jo ennen, sen alkamista.
Vuoden 1918 työväen vallankumouksesta on kulunut 50 vuotta; Siksi
siihen johtanutta kehitystii, punaisten vallankäyttöä ja sotatapahtumia
kaikkine seuraasllmiöineen voidaan taritastella laajemmasta historialli­sesta
perspi^iii^stS^ kummankin vdlniarylimfin; punaisten ja valkoisten
tavoitteet tulevat' selvästt; ja sitovasti esille lukemattomista asiakirjoista
seltä säi kauden painettuna aikakirjoihin jääneistä asioista.
Sudmeh valtiollinen itseniiisyys toteutui vuonna 1917. Siltä ei ollut
.kysymys vuodeh 1918 aseellisessa yhteenotossa. Niin voimaperäisesti
kifin'vapaUssbtamyyttiä yritetSäiikin ylläpitää ei voida estää sen luliistu-mista
omaan mahdottomuuteensa. Valkoisten, JSvinhufvudin hallituksen
tavoitteena oli läheisesti Saksaan liittyvän valtion rakentaminen^ Sen
oikeus- ja yhteiskiiniajäfjestys oli panssaroitava sellaiseksi, että smialis-teilla~
ei olisi-ollut minkäänlisdsiä mahdollisuuksia nousta rauhanomaista;
tietä valtaan. Tämä totuus tulee «siin monessa eri yhteydessä. Toistuvat
neuvottelut ja niissä, esillä olleet avomieliset suunnitelmat on ikuistettu
aikakirjoihin.
PORVARISTON PfcBKO
Kesän 1917 valtalakikeskustelu
oli paljastava. Niinpä, niaan tunne­tuimpiin
valtio-oppineisiin kuulunut
vapaaherra R. A. Wrede painotti
kirjasessaan itsenäisyyskysymys ja
Suomen eduskunta, miten Suomen
kansa kyllä pystyisi kantaänian va­pautensa.
Se el kuitenkaan voi ta­pahtua
sosialistien johdolla. "Jos
valtiovalta eri haaroineea kokonai­suudessaan
keskittyisi eduskuntaan
ja sosialistit siinä säilylttäisivät val­litsevan
asemansa, ja jos he lisäksi
äärimmäisyyteen. menevällä kunnal­lisen
edustuksen kansanvaltaistami-sella
saisivat myös kuntien tai nii­den
enemmistön hallitusohjat kä­siinsä,
niin he tulisivat kaikkivalti­aiksi
Suomessa ja saattaisivat muo­vata
yhteiskunnan*^ omien ihanliei-densä
mukaan sekä myös hallita sen
taloudellisia varoja."
Lokakuun vallankumouksen jäl­keen
kun suomalaisella porvaristol­la
ei enää ollut tukea Venäjästä, se
tunsi työväenliikkeen entistä suu­rempana
vaarana. Vielä ainakin ulos
päin voimansa tunnossa oleva kei­sarillinen
ja militaristinen Saksa
esitti silloin sellaisen Euroopan san­tarmin
osaa, johon turvauduttiin
edistykselKsiä liikkeitä takaisin lyö­täessä.
Asehankinnat Saksasta, sak­salaisten,
maihinnousun kiirehtimi­nen
ja suojeluskuntien julistaminen
hallituksen joukoiksi tanomikuun al­kupuolella,
kuvastivat tilanteen kär­jistymistä.
Suunnitelmat Pohjan­maan
käyttämisestä i tukialueena,
valkoisten esikunnan muodostami­nen,
Mannerheimin asettamine^n sen
johtoon sekä päätös itse sotatoimien
aloittamisesta, tapahtuivat kaikki
ennen kuin valkoisilla oli tietoja
työväen vallankumouksesta.
VALKOISTEN TAVOITTEET
Sodan tavoitteita kuvastaa osal­taan
Mannerheimin antama julistus
Venäjän urhoollisille sotilaille, jos­sa
sanottiin: "Minun päällikkyyteni
alaiset itsenäisen Suomen tasaval­lan
talonpoikaisjoukot eivät sodi Ve­näjää
vastaan, vaan ovat nousseet
suojelemaan vapautta ja laillista
hallitusta sekä säälimättä kukista­maan
niitä huligaani- ja rosvojouk­koja,
jotka julkisesti uhkaavat maan
laillista järjestystä ja omaisuutta."
Minkäänlaista sodanjulistusta neu­vostovaltiolle
ei annettu. Sotakuu­kausina
ja sen jälkeenkin puhuttiin
vain kapinan ja kapinallisten kukis­tamisesta.
Kun yasemmisitolainen työväen­liikkeen
keskuudessa menneinä vuo­sikymmeninä
kritikoitiin vuoden
1918 tapauksia, tuotiin esiin, että
Suomen, työväenliike ajautui vallan­kumoukseen.
Vaikki välittömästi vai
lankumouksen jälkeen suoritetuissa
arvioissa on paljon sellaista, joka
myöhempien vuosikymmenien näkö­kulmasta
ei ole aina paikalleen osu­nutta,
niin kuitenkin ediellä mainittu
penisarvio pitää paikkansa. Työväen
liike joutui suorittamaan valinnan
pakkotilanteessa: Valkoiset olivat
hyökkäysasemissa. Edellä oli joko
ehdoitta antautuminen, alistuminen
punaisten kaartien aseistariisumi­seen
ja porvariston diktatuuriin tai
vallanotto.
Luonnollisesti Suomen vallänku-
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
mouksiella oli kansainvälinen tausta.
Lokakuun suuii sosialistinen vallan­kumous
ja. eri puolilla maailmaa al­kaneet-
työläisten liikehtimiset in­noittivat
myös Suomen työväenlii­kettä.
Ensimmäinen maailmansota
oli päättymisvaiheessaan. Uskottiin,
että lokakuun vallankumousta seu­raa
välittömästi vastaavia kansan­nousu
ja eri puolilla maailmaa, niin
että .työväenliikkeen tavoite, sosia­listinen
yhteiskunta, toteutuu kaik.^
klalla lyhyen ajanjakson kuluessa.
PUNAISTEN TAVOITTEET
Punaisilla oli tavoitteena sosialis­tinen
Suomi. Monet Kansanvaltuus­kunnan
julkilausumat ja toimenpi­teet
kuvastavat, millaiseksi tätä yh­teiskuntaa
kaavailtiin. Pankkipää-pman
alistaminen yhteiskunnan val­vontaan,
torpparivapaus, päätös as-teititain
toteutettavasta sosialisoimi-,
sesta, kuvastavat Kansanvaltuuskun-.
nan linjaa. Vuoden 1918 vallanku­moukselliset
halusivat rakentaa su­vereenisen,
itsenäisen, kansan hal­litseman
valtion. Se kuvastuu mm.
Kansanvaltuuskunnan ja neuvosto­hallituksen
tekemästä ; valtiosopi­muksesta,
joka oli laatuaan, kuten
Lenin totesi, ensimmäinen kahden
työväen hallitseman valtion välillä
tehty sopimus.
TYÖVÄEN TAPPIO JA
UUSI NOUSU
Porvarillinen kaikkea muuta kuin
tieteellinen'jos-historiankipjoitus se­littää
laveasti, miten olisi käynyt,
jos punaiset olisivat voittaneet. Kos­ka
:niin ei tapahtunut sitä ei nähty
eikä koettu. Mitä valkoiset tekivät,
yrittivät tehdä, mitä he suunnitteli­vat
voijlonsa jälkeen, on yleisessä
tietoisuudessa ja kirjattuna histo­rian
lehdille. Valkoinen terrori oli
sellai.sta, että sille ei löydy vertaa
historiassa. Maasta yritettiin tehdä
saksalainen pikkuruhtinaan hallitse­ma
kuningaskunta, joka olisi ollut
suorastaan siirtomaa-asemassa mah­tavan
Saksan rinnalla. Ilkuttiin, et­tä
työväenliike ei., tule no&tamaan
päätään sataan vuoteen. Nopea muu­tos
kansainvälisen politiikan näyttä­möllä
katkaisi näiden suunnitelmien
toteuttamisen. Työväenliike nousi
jälleen ja sille avautui mahdolli­suuksia
vaikuttaa kansakunnan ke­hitykseen.
Tilanne vuonna 1968 ei ole saman
lainen kuin 50 vuotta ajasta taakse­päin.
Yhteiskuntamme on monessa
mielessä muuttunut. Torpparit ovat
poistuneet kuvasta. Nykyisin vastaa­van
toimeentulostaan ankarasti
kamppailevan: yhteiskuntaryhmän
muodostavat pienviljelijät. Maata­lousvaltainen
Suomi on muuttunut
teollisuusyhdyskunnaksi, jossa työ­väenluokka
muodostaa kansan eh­dottoman
enemmistön: Taloudelli
nen ja sosiaalinen kehitys on mo­nella
tavalla, kiitos työväenliikkeen
määrätietoisen toiminnan kulkenut
eteenpäin.
Kuitenkin vuoden 1918 työväen
vallankumouksen perustavoite on
vielä saavuttamattomana työväen­liikkeen
ohjelmassa. Vuoden 1918
naisiet ja miehet M m p p a i l i v a i sosia-lisstisenSuomieri
puolesta. Niin tekee
myös tämän päiväin SKöLn ja-SK-Pni
ympärille ryhmittynyt työväen­liike.
Yhtä varmasti talin monet
työväenliikkeen; tavoitteet ovat to­teutuneet,
sosialismi knlmumneksel-la
mafipalloa, tulee se aikanaan
voittamaan myös Suomessa.
Slbnpisoh tarjoaa
pian väikijuomia
Toronto. — Ontarion väki juomien-kontroUilautakunta
tiedoitti keski­viikkona,
että Robert Simpson -Co.
ravintolatarjoiluanlxmus On hyväk­sytty.
Tarvittavien uudistusten joh ^
dosta taa-joilun öärjestämistä ei voi­da
toteuttaa useaan .kuukauteen, ker
rotaan kaupan edustajain selittä­neen.
Wa8hfnston. — Asiantuntijat
Washingtoriissa: arvelevat^ että '
Pohjois-Korean fcaappadaian ame­rikkalaisen
tiedustelualuksen
Pueblon miehistö oii iiijSyttSnyt
aluksessa olleet erittäin salaiset
elektronikmmteltriaitteet.
906 töiitfin T u S b l b , jtokä öh hyt
vartieltilmi iNilijbis-Korean Won-sahln
sätäjiiassa; öli väriistelliui
miljoonien dollarien arvoisilla
«alakuuntelulaitteilla.
Näiden 1 aitteidien joutuminen vie-
.?raisiin ikäsiin.merkitsisi suurta -voit­toa
neuvostohsiiHn vastavaikoiliiipal-veluMe,
sillä ameriflokalaisten käyttä-möt'
laitteet - ovat varmasti. pidem-
Inällä' kehitettyjä kiiln vastaavat
neuivostoliittdaiset laitteet, sanot­tiin
samoista piireistä.
iHiblustusministeriön piireisitä sa­nottiin
olevan johdonmukaista
olettaa, että Puieblon (kaipteeni
Lloyd M, Boidier antoi käskyn
eli?ktronilaitteiden ga salaisen koo­din
tdhoamisefcsi ennen kuin poh-joiäkoreailaiset
merlmiähiet -nousivat
alulksöen. '
PU^ib kuului osana Yhdysval- i
tojen ladjaan kunnteluverkkodn,
joka ulottuu koko maailman kat­taen
maan, meren, ilman ja ava*
ruuden ja j o i ^ laitteet ;on viri­tetty
9 sieppaamaan 'Neuvostolii­ton,
Kiinan Ja muiden vieraiden v
valtojen sotilaallisten laitosten vä­littämiä
sanomia.
Amerikkalaisalus laahasi luulta­vasti
perässään ipitkää vedenalaisten
kuiumtelulaitteiden niuottaa,, jonka
avulla se-pystyi sieppaamaan kaik­ki
muiden alusten väilittänolät mer-;
kinannot 80 knirn laajuisella alu­eella'.
/ Pueblon kaltaisten alusten
sieppaamat metkinnot rökistöröity-,
vät nauihuireihin, jotka lähetetään
Washingtoniin, tutkittavaksi.
__Newostoliitolla on tiettävästi
käytössä seitsemän—kahdeksan tie­dustelualusta,
joittoa pitävät, silmäl­tä
Yhdysvaltojen laivastoyksikfcöjen
liikehtimistä Tyynellä .merellä ja
Välimerellä.
T
MAHÄRADZHOJEH AMMATTIYHDISTYS
- MENNEISYYDEN HAAMUT INTIASSA
'^Kun partureilla ja kantajilla
on ammattiliittonsa, miksei myös
prinsseillä?" Tätä retorista kysy­mystä
käytti äskettäin Barodan
entinen maharadzha tehdessään
tunnetuksi erästä taistelu järjestöä
johon kuuluu. syrjäytettyjä. ruhti­naita,
prinssejä, maharadzhoja ja
muita vallanpitäjiä. Hän teki sen
lehdistötilaisuudessa Bombayssa,
kuuluisan Taj Mahal-hotellin
"Prinssien huoneessa", joka oli
kuin luotu tapausta varten.
" Amms.ttiyhdistyksen-' puheenjoh­taja
on Barodan maharadzha itse,
hänen varallaan on Bikanerin ma­haradzha.
Muita johtokunnan jäse­niä
ovat Bhopalin begum sekä Teh-ri-
Garwalin, Nabhan, Tripuran, Ka-lahandin
ja Dragadhran mhtinaat.
Johtokunta kokoontuu kerran vii­kossa,
tarpeen tullen jopa päivittäin
Ohjelma ja säännöt ovat työn alla,;
taistelu rahastoa perustetaan.
TAISTELU ETUOIKEUKSISTA
Mikä on monnst intialaisiin aristo-kraatteihin?
Aikooko se luopua eris-läytj-
misestaän, heittää perinteet ja
etuoikeudet y l i laidan käydäkseen
kansanjoukkojen kanssa yhteistä
taistelua nälkää ja . takapajuisuutta
vastaan, de-mokratian ja sosialismin
puolesta? Eipä suinkaan.
Ruhtinaat on päinvastoin ravistet­tu
hereille unesta ja nostettu kapi­naan,
koska, heidän etuoikeutensa ja
eläkkeensä ovat vaarassa. Kongressi­puolueen
työvaliokunnan viimeisin
istunto Jabalpurissa tuli siihen lop­putulokseen,
että tuosta kalliiksi
käyva?tä historiallisesta jäänteestä
on vihdoinkin pää.stävä eroon, kaik­ki
ruhtinaiden etuoikeudet on lak­kautettava
ja lopetettava heidän
suunnattomien eläkkeittensä maksa­minen.
^'Mei.stä tulisi silloin kerjäläisiä",
parkaisi Barodan mhtinas mainitus­sa
lehdistötilaisuudessa syyttäen ja
myötätunto-i kosiskellen. Sanoma-lehtimiehet
laskivat kaikessa kii­reessä,
että ."maharadzhojen am­mattiyhdistykseen"
liittyneiden "ker
jäläisten" yhteinen omaisuus kohosi
vaatimattomasti 1.5 miljardiin ru­piaan.
Miten prinssit ylipäänsä saivat
eläkkeensä ja etuoikeutensa uudes­sa
Intiassa, joka tunnustautui tasa­vallaksi
ja ilmoitti omaksuvansa jär-jestelmäkseen
demokraattisen sosia­lismin?
SIIRTOMAALTA
TUKI RUHTINAITA
Brittien hallintovallan aikaan
ruhtinaat olivat siirtomaaherrojen
viides kolonna. Ruhtinaskunnissa
vallitsi mitä synkin keskiaika, ne
olivat syvän feodalismin saarekkein
i a keskellä 20. vuosisataa. Ruhtinas
hallitsi alamaisiaan yksinvaltaisesti
siten, että heidän elämänsä ja kuo-lemansa
oli hänen ratkaistavissaan:
Kansan kohtalona oli kurjuus^ sa­maan
aikaan kun hallitsijat elivät
sadunomaisiessa ylellisyydessä.
Vapautumisyritykset tukahdutet­tiin
verisesti. Kun Initiav. 1947 itse­näistyi,
ruhtinaskuntien kartta oli
562 pikkuvaltion muodostama tilk­kutäkki.
Eräät mistä — kuten Kash­mir
ja Haidarabad — olivat Britan­nian
suuruisia, mutta samaan ai­kaan
luettelon alapäässä oli "ruhti­naskunta",
joka oli suuruudeltaan
1.5 neliökilofmetriä ja asukasluvul­taan
— 32. E i siis tavallista maa­tilaa
suurempi.
Mitä rahtinaille oli tapahtuva?
Heidät piti syrjäyttää vallasta, pa­lauttaa
heidän omaisuutensa kan­salle,
joka sen oli koonnut ja yhdis­tää
heidän maa-alueensa uuteen In­tian
liittovaltioon.
Tämä oli myös kongressipuolueen
johdon tarkoituksena; Mutta vetäy­tyvä
siirtomaamahti ja Intian kah­tiajakautuminen
oU vielä esteenä.
Uusi muhamettilaisvaltio Pakistan
teki kaikkensa vetääkseen puolel­leen
varsinkin ne muhamettilaisruh-tinaat
joiden maat olivat rajan tun­tumassa.
Toiset ruhtinaat suunnitte­livat
itsenäiseksi julistauitumistav mi­kä
olisi merkinnyt edelleen sitä, et­tä
he olisivat näytelleet Britannian
viidennen kolonnan osaa. Prinssit
olivat sekä heikkoja että myös vaa­rallisia.
PRINSSIEN JUONITTELU
Valtionminiateri Patel, joka neu­votteli
heidän kanssaan, kirjoitti
Gandhille: "Prinssit ovat tupaten
täynnä itsekkyyttä, pöyhkeyttä ja
viekastelua". Asia ralöcaistiin lopul­ta
varsin ongelmallisesti: ruhtinaat
"ostettUn". Saadakseen pitää eläk­keensä
ja etuoikeutensa heidän ei
pitänyt asettaa uuden intialaisen
valtion syntymisen tielle mitään esr
teitä. He säilyttivät koko yksityis­omaisuutensa,
linnansa ja maatilan­sa,
samoin kuin kalleudet, timantit
ja jalokivet, autot ja kuljeflitajat ja
sitä paitsi heille taattiin vuosittain
oma "yksdtyisrahasto", joka maksaa
Intian valtiolle vuosittain ^ nyt jo
20 vuoden ajan -r- satoja miljoonia
rupioita. Sillä vaikka vuotuisen mak­sun
yläraja määrättiin miljoonaksi
rupiaksi ruhtinasta kohden, he ovat
kirfetystaktiikallaan onnistuneet ylit
tämään sen monin kerroin.;
Niinpä Haidarabadin iiizam saa:.
4.2 miljoonaa rupiaa, Barodan ja
Maisurin ruhtinaat kumpikin 2.6
miljoonaa, Gvvaliorin ruhtinas 2.5
miljoonaa, Indorin 1.5 .miljoonaa
jne. Mitä tulee ruhtinaiden yksityis­omaisuuteen,
niin Jaipurin mahä-radzhan
lukemat kelpaavat esuner-kiksi:
20 palaltsia, 52,000 hehtaariä
maata, kultaa, jalokiviä, osakkeita
s^ä 36 autoa, joista 3 RoUs^Aoycea,
2 Gadillacia, 3 Chievroletia, 3 Bent-leytä
ja 6 JBuickia:
Kahden viime vuosikymmenen ai­kana
ruhtinaat ovat muuttuneet.
Heiätä on tullut suurtilanomistajia,
teollisuusyiittäjdä ja kauppiaita. He
eivät enää ratsasta koristettujen
elefanttien selässä, vaan ajelevat
amerikkalaisilla dollarihymyillä. He
eiyät enää pukeudu kirjailtuihin
vaatineisiinsa, vaan nykyaikaisiin silfc
kipaitoihin ja valkoisiin srtftikingei- •
hin. He eivät enää polta vesipiippua
vaan ameriMcaladsia savukkeita ja
siitä huolimatta että uskonto kieltää
he maistelevat ahkerasti skotöviskiä
TAANTUMUS JÄRJESTÄYTYY
Mutta paluu ylelliseen yksityiselä­mään
ei ole kestänyt kaua,n. Ruhti­naat
ovat pysyneet kosketuksissa toi
siinsa, he unelmoivat yhdessä men­neistä
loistoa joista ja ovat alkaneet
— rahansa ja perintönä saadun vai­kutusvallan
turvin — esiinmarssinsa
politiikkaan. Monista oh tullut sa­man
kongressipuolueen kansainedus-tajia,
joka vei heidän valtansa, mut­ta
useimmat ovat liittyneet taantu­muksellisiin
Swatäntra- ja Jan
Sangh-puolueisiin.
Muutamat ovat päässet vielä pi­temmälle.
Nykyisen keskushaUituk-sen
ilmailu- ja matkailuministerinä
on Kashmirin maharadzha j a eliri-tarvikeministeriön
valtionsihteerinä
toimii Nalagadhin radzha. Intian lä­hettiläänä
Espanjassa on JaipUrin
maharadzha. Ruhtinaita on edelleen
ministereinä Madhya Pärdeshin,
Gudzhieratin ja Radzhastanan osaval­tioiden
hallituksissa. Heidän vaiku- •
tuksensa on yhä niin suuri, että Re-wan
jnaharadzha ja Gvvaliorin ma^
(Jatkuu sivulla 3)
PÄIVÄN PAKINA
NUNNATKIN "VÄÄRIN AJATTELEVIA"
Elias Kaartinen, Port Arthur,
Ont, täytti tammikuun 26. pnä 77
vuotta.
Aini Gmndsten, R. R. 1, Whit€-
fish, Ont. itäyDtää tänään torstaina,
helmikuun 1 pnä 67 vuotta.
Yhdymme — valitettavasti myö­hästyneenä
—- sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
Entäs nyt?
Itä-Saksan — Saksan demokraattisen tasavallan — virani
omaisten toimesta on esitetty useita syytöksiä ja vissejä asia-kirjoija
näiden syytösten kaltteteksi, että Länsi-Saksan nykyi^
nen presidentti Heinrich Imebke oli Hittlerin aikana huoma­tussa
asemaissa ollut natsi.
Viimeksikiduneen kahden vuloden aikana on Itä-Beri^
sä esitetty kolme kertaa länsimaisten journalistien nähtäväksi
vissejä asiakirjoja herrLuebkennatsikauden aikaisista edes-ottamisista.
Länsi-Saksan, eli Saksan liittotasavallan sisämi- si. Tämä käsiaflan erikoistunitilja
nisteriö on kuitenkin väittänyt, että heiTLuebkennimikir- tuli tutkimustensa perusteella
joitiikset ko. asiakirjoissa ovat muka "vääreinnettyjä" siihen tulokseen, että kesikidys-
Nyt kuitenkin tiedoitettiin aflkuviikoUa Hampuristai, Län- leirien piirustusten allekirjoit-si-
Saksasta, että eräs yhdysvaltalainen käsialan erikoistunJtija tajana öli arkkitdhti'Heinrich
on todennut, jotta natsien keskitysleirien rakennussuunnitel- Luebke, joka oli siilhen aikaan
.ekir3oitiikset_oa!at3einxJlch-LueKl^en--käa^^^^^ Ing^-Buöro—Schlemp—liikkieeir
tetut. Tällaisen tifedon julkaisi viime siinnuntaina kuvaldhti palveluksessa.
Stern. " Mielenkiinltoista on nähdä ja
, Maini-tili julkaisu sanoo, että nämä Itä-Sakean asiakirjat kuulla mitä Bonn' sando nyt
oli annettu yhdysvaltalaisen J . Howard Haringin tuitkittavak- tästä asiasta?
Noin viikko sitten tiedoitettiin
New Yorlcista, että eräs roomalais­katolinen
järjestö on erottanut
useita pappeja ja nunnia ."väärien
maallisten ajatusten takia" eli sii­tä,
että heidän väitetään antaneen
tukea ja apua "vasemmistolaisille
sisseille*', kuten sanonta kuuluu
-Guatemalassa.
Ajatella asiaa! Taivaallisia a.sioi-ta
hoitavan laitoksen toimitsijain,
pappien ja nunnien täytyy Guate^;
malassa olla -yksimielisesti Yhdys­valtain
yliherruutta ja diktatuuria
tukevia äärioikeistolaisia tai muus­sa
tapauksessa heidät leimataan
näissä maallisissa asioissa "vääriä
ajatuksia" omaaviksi, jotka eivät
voi olla emää kirkkonsa toimessa,
huolimatta lainkaan heidän uskon-nollisisita
ajatuksistaan ja. edesotta-misistaan!
:
Maryknoll Fathers järjestön
pappi, Rev. Donald J . Casey, joka
toimii myös Järjestön julkaisun
toimittajana, oli mainitun imtistie-:
don mukaan sanonut, otitä ko, nun­na.
Sisko Marjan Peter oli (Gua-
_temaIa.n:)—sissiliLkkeescen—sekaan—-
(tuneen MaryknoU-lähetystön ryh­män
"pääjohtaja".
Samainen Isä Gasey oli sanonut,
että mainltnn laitoksen neljä nun­naa,
eli sisarta ja kolme pappia,
on järjestön päämajan määräyk­sen
perusteella komennettu takai­sin
Yhdysvaltoihin näiden maanis­ten
edesottamisäemsa johdosita
Guatemalassa.
Mai-yknoU Fathers järjestön y l i -
kenraali Very Rev. John J. Mc-
Cormick oli sanoiiut, että näitä
"väärinajattelevia" ei vain tuoda
körökyydillä Guatemalasta koitiin
Yhdysvaltoihin, vaan ainakin kaksi
näistä papeista on pidätetty virka­toimistaan
tosin sillä varauksella,
että tämä virkatoimen pidätys päät
tyy silloin kun he tulevat nöyrinä
katuvaisina takaLsin kotiin^
Mutta kun nämä papit, verivel-
Jekset Thomas ja Artihur Rtelville
olivat kieltäytyneet lähtemästä ta­kaisin
Valtoihin, niin luipaus hei­dän
virkatoimesta pidättämisen
päättymisestä on verrattavissa sii­hen,
jos joku tavallinen kuolevai­nen
luipaa maksaa naapurilleen
velkansa sfibtem, kun, Ison. kirjan
mukaan noustaan kaiikin viimeisel­le
tuomiolle.
Tämä virkaltoimesta pidättämi-rallinen
ohjelma vaatii vietnami­laisilta
ja miltei vaati Pueblon
pidältyksen jälkeen myös pohjois­korealaisilta.
Kolmas pappi, Rev. Blase Bonp
anne, on noudattanut kotiintulo-määräyistä,
mutta hänet on oman
lausuntonsa mukaan "kielletty kes-kusltielemasta"
Guatemal&n asioista
Hänen kerrotaan kuitenkin sa­noneen,
että "Yhdysvaltain ohjel­ma
on Guatemalassa yksi levotto­muuden
aiheuttaja."
"Kukaan ei halua väkivaltaa!',
oli Rev. Bonpano sanonut "Mutta
kun Yhdysvaltain voimat on hei-
Itetty tukemaani vä'c*töetäl kahlta
prosenttia mikä omistaa 80-pro-senlitisiesti
maan, ja oikeistolaista
armeijani, mikä ampuu kommunis­teina'
reformisteja paikalla, silloin
on väkivaltaisuus jo voimassa."
Hänen kertomansa mukaan
Melviile-veljekset ja muiina Marian
Peter olivat vain vasibenmleli<5esrt.i
päättäneet ryhtyÄ tukemaan i'ka-pinallisia".
Aikailsieimmin mainitun Rev. Ca-
-mjn-tapkoittaa-siis-sltär^ttä-näaltä—seyn--esltt4lmän-=-^
papeilta on otettu leipä ja ruoka- mukaan SO-vuobias nunna Marian
välineetkirt pois, slllS he rivfit saa Peter ja vitei roomolaiskalliolistli
suorittaa mitään papillisia Xehtäviä pappia, sekä 3 muuta nunnaa oli
ennen kuin suostuvat ehdoitta an- ollut Guatemalassa nyt vallitsevan
tautumiseen, 'mitä Yhdysvaltain vi- diktatuurikomontoa vastustavien
"Castro-mielisiksi" sanottujen sis­sien
salaisessa kokouksessa, missä
oli pastori Caseyn meriselitysten
mukaan tehty päätös kevyen aseis­tuksen
kuljettamisesta Guatema­laan.
Vastauksena niille, jotka "oi­keuttavat"
guatemalalaisten demo­kraattien
summittaisen paikalla
ampumisen, mikäli ampujat muis^
tavat huutaa "ikommunisti", Rev;
Bonpane sanoi, että-Guatemalan
"vastarintaliikkeen riveissä on joi­takin
kommunisteja siellä" jä tääl- -
Jä, mutta he ovat hai-vinaisuuk^".
Mainittakoon lopuksi, että Rev.
Bonpanon piiti mennä katoliseen
Amerikan maiden yhteistoiminta-ohjelmakokoukseen
St. Louisiin.
Tämä kokous alkoi maanantaina
(29v^pnä) mutta kun Maryknoll-järjestön
johto ei halunnut pääs­tää
häntä sinne, niin Bonpane ko­mennettiin
uuteen toimeen'Hawai-jiin
uhaten, että Bonpanekin me­nettää
papilliset oikeutensa ^ oi­keuden
messuta ja synmintunnus-tusten-^
vastaanottoon J T - jos hän
menee St. Louisiin kokoukseen.
Rev, Casey selitti puolestaan si­nisilmäisen
viattomasti: 'TCukaan
ei yritä panna suukapulaa isä Bon- .
panen suuhumi Kysymys'oh vain
-siitä—että- Guatemalan-tilainne o n -^
tällä' kertaa niin arkaluontoinen,
etltä me olemme miieluimmin pu­humatta
mitään julkisesti."
Sinäpä sen sanoit. Isä :Casey!
— Känsäkoura.