Vapaus, March 13, 1969

              Sivu 2
VAPAUS I N D E P E N D E N T LABOR OROAN
^ ^ OF F I N N I S H C A N Ä D I A NS
( L I B E R T Y ) " ' ~ Establlshed Nov. 6, 1917 .
EorroRt W . EKLUND MANAQERI B, SUKDI
TKLKPHONB: ORFICK A ^ D BDITOHIAL Q74~4S;04
PubUshed thrlce weekly: Tuesdays, Thitzsdaya and Saturdays by Viquius
Publishing Ca Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada;
Mailing address: Box 69^
Attthorlzed aa second class mail by the Post Office Department;, Ottevi^
'^"""'•"•"vTuäd for pay^eat of postage in cash, ^ >
TILAVSBINNAT:
QtW^d{U»n: 1 Vk: »lOJM). e U c l S ^ S 1TSA:Q:
Skk. 3,qo Suomeen:
1 vk. «U.<W,«J*. 98.75
ivk. UJO. e t t . 6^
Torstai, maalisk. 13 p, — Thursday, Mar. 13, 1969 JI^^JK^ ON
KRIISIN K E S K i lM
S A L A T T U A S E N S U U R IA
OBCuoiliimatta laiiikaan siitä, oinkö asiaa niin. suaunniteltu
tai ei, liittofhallitus on ryhtynyt (tdhioiMcaäs^ sensuuritoimen-jHitei^
Ulnv jotlka^^ 1^ tuntuvaisti !lmeata[niaan. tuhansien ja
tulhansien;' canadalaisten sana- j a samomailiefhtivapaMtta,
Ylä<5(l!evalila tarkoitetaan luonoiiolli postitoi-mistoiain
(Post Office Act) ,imiUtoslt;en pelrusteelia voitmaan-asltuyia
saaoanalehtien j a julkaisujen kaikotettuja postimalksu-'
ja^ jotfea vtaikeuttavat eriboisesti muuterikdm taloiisvaikeulksis-sa
olevien eri kansalliauiisrylunistt ja imiuJlta piikikiulelhtiä. K im
esimerlöksi eri kansaHiauusryh^^ menot nou­sevat
postimaksujen teorotuksen johdosta vuloden (kuluessa ta-saiuviuissa
lähes parilla tuhanneftla dollarilla nim se tarkoit­taa
liupnnollisesti sitä, että kustannusvaikeuidejt kasvaivat vas­taavasti,
j a että samoanaiehtivapaius kaventuu tu/otuvasstd'. Se
Vofli jdhtaa näiden lehtien kuolemaan tai ibnestytmisen har­venemiseen,
'kuten näyttää tapahtuvan useissa tapauiksissa.
VALTIQAPUA RIKKAILLEKIN
Tästä asiasta on syytä puhua avoimesti. Yleisesti tiede­tään
että ns. 'Hoisen luokan postioikeudet" ovat antaneet Ga-nadan
sanomalehdille ja julkaisuille valtion apua alhaisten
postimaikjsujen muodossa. Nyt tämä valtion apu vähenee tun­tuvasti.
Tästä postimaksujen suhteeUisen ailhaisista hinnoista
ovat hyötyneet luotnnollisesti eniten suuret päi-yälehdet ja
suatren joukkoleviMn omaavat julkaisut. Mutta samalla ker­taa
siitä ovalt saaneet pieniä muruja myös muutaman tuhan­nen
levikin omaavat pikbuilehdet Prosentuaalisesti ovat tätä
avustusta s<aneet kosolti rikkaitten miesten lefhdet ja julkai­sut
Ja kun tätä "valtion apua" vähennetään prosentuaalisesti
samassa ratäärässä sekä rikkaUta että varattomilta julkaisuil­ta,
niin tuloksena on "tasapuolisuus" mitä voidaan verrata
jäinis- ja hevosUhan — yksi jänis ja yksi hevonen — 50—50
jauhelihaan. Parin tuhannen dollarin lisämeno jollekin pikku-lehdeUe^
on suuri menoerä, mutta 10,000 dollarin meno jol­lekin
valtalehdelle ,on sama kuin pisara .meressä.
Ollakseen vähänkin oibeudennjulfcaiinen, liittohallititksen
tulisi vakavasti harkita uudelleen tätä toiseii luokan postimak­sujen
korotusta kaikkiin sellaisiin lehtiin j a julkaisuihin näh­den
joiden levikki on sanokaamme 10,000 ja siitä aille. Jos näin
ei tehdä, silloin liittohallitus syyllistyy monen tärkeätä osaa
vievän pifckulehden "sensuuriin" talousvaikeuksien lisäämisen
muodossa. Jos tätä postimaksujen korotusvapausta ei voida
"tasapuolisuuden" nimissä "piifabul^diiliLe" hyväksyä, niin va­pautettakoon
sitten toisen luokan postioikeuden omaavien
kaikkien julkaisujen j a lehtien ensimmäisen 10,000 kappaleen
paimos^postimaksim korotukselta- Silloin olisivat "kaikki sa­man"
hininoituksen alaisena, vaikka se antaisikin aiheetto­masti
postihuojennusta vielä niillekin, jotka eivät sitä talous-syistä
tarvitse. ••• •
TOISEN LUOKAN POSTIOIKEUDET
Samalla kertaa pitäisi myöntää toisen luokan postioikeu­det
'kaikille ei-voittoa tavoittelevien järjestöjen, poliittisten
puolueiden, tmioidenj seurojen osuusliilbkeidfin ja kirkkojen
ym. julkaisuine ja lehdille. Jos näin ei menetellä, se tarkoittaa
sitä, että monet pienemmät utniot ja muut Jtyöväenjärijestöt,
osuusliiMceet, kirkot, seuir'at j a yhdistykset joutuvat postikus-tano^
usten suuren nousun vuoksi lopeittamaan kustannustoi­mintansa,
tai rajoittamaan sitä tuntuvasti. Se aiheuttaisi tun­t
u v a a työttömyyttä näiden leihtien toiimiittajille, latojille ja
painialjiiUe. Se rajoittaisi tuntuvasti niiden jäsenten sanomaleh­t
i - ja sanavapautta.
Ottakaamme esimerkiksi länsiranmkan kamsalaisiUemme
tuttu "The Fiäherman", lehti. jonka postiimiaksut, jois se voi
säily^ttäS toisen lux)kan postioikeudet nousevat postimiaksujen
'korotufesen peirusteeiUa 2,400 dollarista 7,200 dollariin vuo­dessa
(lehden 40 numeroa koihti. Jos siltä evätään toisen luo­kan
postioikeudet, lehden postimaksut kohoavat 12,000 tuhan­teen
I l a r i i n vuodessai ,
Quebecissa toimiva Gonfederiation of National Trade
Unionin kuukäiisijiiflikaisu L E T R A V A I L tiesdoittaa, että 44
vuoden toimikauden jälkeen se on 'dttanut 3-<kuukautta kestä­vän
pakollisen ilmestymisloman, ettävoidaan tutkia,minkä­lainen
on se tilanne kun postimiaksut nousevat 200,000 dolla­riin,
"Gamadian Railwayman-julkaisu tiedoittaa, että sen posti­miaksut
kohoavat 18,000 dollarista 72,000 dollariin jne.
USA JULKAISUT HALVEMMASSA
POSTIMAKSU^LUOKASSA!
Ranska on joutumassa jälleen
pahanlaiseen kriisiin. Vaikka ei
lolisi odotettavissakaan sanjanlaia-ta
mullistusta kuin vuosi sitten
toukokuussa, niin näkymät ovat
synkät ei aiaoaataan Ra;pskan,
frangin, talouden ja poliitti^e? t i ­lanteen
kannalta, vaan tämä on
heittänyt uhkaavan varjonsa jo
lännen muihinkin keskuksiin. Syy
R»DiSkan ni^kyisen kriisin synty­miseen
juontaa ratkaisevasti a l ­kunsa
viime vuoden toukokuun
mullistuksesta, mutta tämän l i ­säksi
on ilmaantunut lisätekijöi­tä,
jotka yhä vaikeuttavat tilan­netta
Ranskassa.
Viime vuoden toukokuun 27 pnä
solmittiin ammattiliittojen, työn­antajien
j a hallituksen edustajien
kesken ns.Grenellen sopimus, jol­la
Ranskan yleislakko saatiin päät
tymään. Tämä • sopiinus merkitsi
työläisille noin 10-15% palkanko­rotusta
-7- minimipalkat ja myös
maataloustyöläisten palkat nousi­vat
tuntuvasti enemmän. Sopimuk
sessa ammattiyhdistysten oikeuk­sia
ja toimintamahdollisuuksia
vahvistettiin tuntuvasti. Eräs tär­keä
määräys Grenellen sopimuk­sessa
oli se, että seuraavan kerran
ammattiliittojen, työnantajien ja
hallituksen edustajat kokoontuvat
uudelleen tämän vuoden maalis­kuussa
tarkistamaan, miten hin­nat
ovat nousseet sopimuksen jäl­keen
j a mihin mahdollisiin pal­kantarkistuksiin
tämä antaa a i ­hetta.
Viikko sitten tiistaina osapuolet
kokoontuivatkin sosialiministeri
AI. Schumannin puheenjohdolla.
Työnantajien ja myös hallituksen­kin
vastahakoisuus tämän kokouk
sen suhteen oli alun perin ilmei­nen:
Grenellen sopimuksen jäl­keen
yhtä mittaa jatkuneiden hin­tojen
nousun johdosta ammatti­liitot,
Ranskan suurin ammatti­liitto
CGT kärjessä, vaativat jo
viime vuoden lopulla, että kokous
pidettäisiinkin heti vuoden alussa
eli tammikuussa. Ranskan työn­antajille
on ollut koko sopimuk­sen
ajan painajaisena, että Gre­nellen
sopimus-johtaa yleiseen ja
säännölliseen menettelyyn palkka­neuvotteluista
vähintään kerran
vuodessa. .
Tämä merkitsisi ammattiliitto­jen
oikeudellisen aseman j a toi-raintavoiman
suurta vahvistusta.
Tässä.yhteydessä on huomattava,
että ammatillisesti järjestäytynyt
työväki jakautuu Ranskassa tois­taiseksi
kolmeen itsenäiseen' am­matilliseen
keskusjärjestöön, min­kä
lisäksi tulevat vielä "valko-kauluksisten"
työntekijöiden am­matilliset
keskusjärjestöt. Tällai­nen
hajanaisuus on antanut työn­antajille,
mahdollisuuden käydä
ipalkkaneuvotteluja paikallisella
jtai tehdaskohjtaisella tasolla; Tä-
Imän, seux-apksena pn ollut luke-imaton
määrä paikallisia ^istelak-koja
tai lyhyitä yleislakkoja. Tljl-
•laistön "taistfelujen" tuloksena'
palkankorotukset ovat jääneet mir
tättömiksi — jopa, vain 0.2-0.5
prosenttiin.
Nyt tiedetään työnantajien suup
nitelleen m^iskuun kokonkaen
kulun johtamisesta siten, että se
olisi viimeinen yleisvaltakunnalli­nen
palkkasopimus j a lisäksi he
ovat tarjonneet tälläkin kertaa
vain 0.5% palkankorotusta. Eräi­den
tietojen mukaan ammattiliitot
vaativat minimikorotuksena 6%
ylärajan noustessa 12 prosenttiin.
Hallituksen arvellaan olevan ha­lukas
4 prosentin korotukseen.
AmroatUliitot ovat j o nyt hylän­neet
hallituksenkin tarjouksen
GGT:n johdolla julistettiin viime
tiistaiksi yhden päivän lakko maa­liskuun
neuvottelujen jouduttua
umpikujaan. On vaikea ennustaa
minkä,käänteen kriisi saa: onko
edessä uusi toukokuun mullistus
vai päästäänkö myönnytyksillä
kompromissiin ? Suunnattomasti
vahvistetuilla poliisivoimilla tätä
kriisiä ei missään tapauksessa
ratkaista.
Tämän lisäk.si ja ohella Rans­kaa
uhkaa myös vakava valuutta­kriisi,
joka keskittyy arvailuihin
devalvoidaanko frangi pian tai
myöhemmin ja: kuinka suurella
prosenttimäärällä. Jos devalvointi
prosentti on y l i 10 pros., "sortuu
koko taloudellinen temppeli de
Gaullen päälle ja vie muut maat
mukanaan''/ toteavat asiantunti­j
a t .— Libra. - :
100-vuotiaiden
ennätys Suomessa
Tänä vuonna juhlitaan Suomes­sa
en nätysmäärä satavuotissynty-mäpäiviä.
Kaikkiaan 19 kansalais­ta
saavuttaa vuoden aikana 100
vuoden iän, mikä on kuusi enem­män
kuin päättyneen vuoden syn-tymäpäiväkalenterissa.
Jos aikai­semmin
satavuotissyntymäpäivän
sä ohittaneita on kansaneläkelai­toksen
rekisteri.ssä vuoden vaih­teessa
17, kertoo Kurun Sanomat.
Suomen vanhin asukaa on itse-näisyyspäivänä
104 vuotta täyttä­nyt
Elisabet Rantamäki Isojoelta.
Vaikka kansaneläkeläisissä naiset
johtavat 100,000 henkilön enem­myydellä,
on vuoden satavuotiais­ta
joka toinen m ies. Vanhin mies­puolinen
kansaneläkeläinen on
Kalle Pyynnönen, joka täyttää
(tammikuussa; 103 vuotta Toiva-kassa.
— Kurun Sanomat, tammik. 16.
Toronto. — Toronton paikalli­nen
rauhanjärjestö lähetti hiljat­tain
Canadan siirtolalBaeiainmi-.
.nisteri MäcEeachenille seuraavan
vetoomuksen:
"Arvoisa herra:
Me olemme huolissamme sen
johdosta kun olemjQ^e kuulleet uu-tisvi^
rkoston yälityksellä, että tei­dän
ministeriönne palveluksiesiBa
olevat virkailijat ovat kieltäneet
nuorilta amerikkalaisilta Can^-
daan pääsyn ja tiedoittaneet
heistä rajavartijoille •ainoastaan
sen syyn vuoksi,: että nämä nuo­ret
miehet ovat kieltäytyneet
osallistumasta epämoraaliseen ja
laittomaan Vietnamin sotaan, jo­ta
USA :n hallitus käy ilman pe­rustuslain
vaatimaa senaatin hy­väksymistä.
"Meidän maallamme on kunni­oitettava
tapa lausua tervetul­leeksi
siirtolaisia ja erikoisesti
miehiä j a naisia, jotka jättävät
kotimaansa, koska he ovat eri
mieltä kotimaansa hallituksen oh­jelmista.
Canadaan on saapunut
useita tuhansia nuoria amerikka­laisia
— kuten Amerikkaan saa­pui
useiden sukupolvien aikana
miljoonia — siksi kun he eivät ha­lunneet
astua kotimaittensa pa­kolliseen
sotapalveluun. Nämä i h ­miset
j a heidän jälkeläisensä ovat
vieneet tärkeätä: osaa Pohjois-m
VanhjOjen hyvien, perinteiden mukaiisiesti itojiestyy
Vapuikafc Yhdymaltsdin, ja O m a ^ soomsMm.yib^i^
voimin valmistaima Kevät-julkaisu, mihin tulee 48 isoko­koista
sivua j a malhdolllisiimman mompuolioen ja miellyt-:
tävÄ sisältö. ; . _
Kutein aikaisemminkin, avustajien afjankoSiitais^ kir?
jjtlilj^kajBi^-JSPlotpinuksöt j a nmot, sölpä kirjoitus*ew y^ejy-t
»en; sopivat kuvat ovat lämpimästi ftecvetuMä
palautetaan huolimatta siitä tulevatko ne käytetyksi tai
ei, jos läfhettäjät sitä hailuavat.
Kun Kevät-julkaisu ilmestyy (hyvissä ajoin ennen Vaf^:f
)ua, niin avustaiila pyydfetäiän lähettämään kirjoitukseqisa
a ikuvani^ Kevät-julkaisun toiipitukselle viipieistään niaär
iskuun 15 päivään mennessä osoitteella:
K|»v&MulkaUiU Box 69, Sudbury, OnL
Etukäteen avustajia kiittäen,
Kevät-julkaisun^toiimitus.
Amerikan rakentamisessa. On
syytä olettaa, että nuoret ame­rikkalaiset,
jotka etsivät siirto-laisuusmahdollisuutta
Canadasta,
tulevat tekemään samoin. Meidän
tulisi lausua heidät tervetulleeksi
avosylin.
"Me vaadimme Teitä antamaan
päättäväisen määräyksen kaikille
ministeriönne virkamiehille, jotta
he pidättäytyvät siirtolaisten so­tapalvelua
koskevasta kuuluste­lusta
ja pidättäytyvät kaikenlai­sesta
tästä johtuvasta syrjin­nästä."
Toronton rauhanjärjestön yllä
esitetyn kirjeen oli allekirjoitta­nut
järjestön johtokunnan puo­lesta
Hans Blumenfeld.:
SITÄ JA TÄTÄ
OSASI VASTATA
Kyn mtiiian aristokraatti kysyi
kipjallija Dumas'ilta: "Kuka oli isän­ne,"
Dumas vastasi: "Isäni oli kreo­li,
vaarini neekeri ja esi-isäni oli
apina. Minun sukupuuni alkoi; sii­tä
mihin teidän näkyy päättyneen."
JO KAUAN SITTEN
"Kuumielikaa toistakin osapuc^ta"
— täm^; jalo sanonta on vannaan
.syntynyt 'ennen kuin äänilevyt on
keiksitty.
75 UUTTA TILAUSTA VAPAUDELLE
Ryn'täys alkaa huhtikuun 1 päivänä — päättyy huhtikuun 30 päivänä
koko vuoden uudeSle tilaajaiUe lahjana '^Keväf-julkaisu
KREIKAN KESKimiEIREJÄ
JÄ KIDUTUKSIA VASTAAN
Helsinki. — Kreikan poliittiset
vangit vetoavat yleiseen mielipitee­seen
kansainvälisenä naisteinpäivänä
Suomen kansan demokraattiselle
liitoHe läihettämä.ssään kirjeessä. —
Aloittakaa kampipailu Kreikan kes­kitysleireillä
ja vankiloissa viruvien
naisvankien, perheenäitien sekä
, iäkkäiden ja sairaiden naisten va­pauttamiseksi,
kirjeessä sanotaan.
Kirjeessä kerrotaan vankien osak­si
tulleesta epäinhimillisestä kohte­lusta
ja. pitkistä tuomioista:
Hallitusjuntan aloittamassa oike­udenkäynnissä
annettiin hiljattain
3—16 vuoden tuomiot kolmelle yli-oppHastytöHe,
Maria Kallerghialle,
Kalliopi Tsbölikolle ja B. Th6ophy-latopoiiUkselle.
Sairaanhoitaja M.
Pitfklka sai pitkän tuomion, koska
hän oli ilmafesut isänmaalliset,, de­mokraattiset
ja iilhimilliset mielipl
teensä.
Maria Kallerghiaa oli poltettu sa.
vukkeenpätkillä ja tulisilla raudoil­la,
minkä jälkeen hänet oli haudattu
kahdeiksi ivuorokaudeksi maaJkuop-paan.
Häntä oli myös pidetty useita
tunteija alastomana lumessa.
Kansainvälisen lakimiesliiton edus
laja, Pairiisin hovioikeuden. asian­ajaja
Jean-Louis Weil o l i ollut seu­raamassa
kynuncnen Lambrakis-sama
lehti postitetaian Gana-dassa."
KORJAUSTA TARVITAAN
Selvästikin tässä kaikessa on
Kuvaan liittyy vielä aivtaari'hiill'ui]lkiuriseltatimtuva puoli.
Visäit valtapiirit ovat tämän tuosta antaneet canadalaistyö-läiisilie
mitä- kuuluu ja; kuka käslkee siiitä kun he haQiuavat ns.
'kansainvälisiin unioihin", joiden päämiajat sijaitsevat Ylidys-valloissa.
Mutta nyt voiniaaatuileiäen uusien postisäädöston perusöllemukseltaan joitialkin aut
mukaan näille kansainvälisille 'Uioille, joiden pääimajat sijait- tamattomalsti väärin. THainteen
sevat Yhdysvalbissa, on pailjon halvempaa lähettää canada- korjaaimiselksi tulisi liittohalli-laisille
jääenMlefen yhdysvälftalaisia painotulottteita. Toisin sa- tuksen palauttaa toisen luokan
noeto, "päxkam päältä", eli Camadästa läihetettävät postimlalköut . postioikeudet kaikirie unioiden
ovat paljon kalliimmat kiiin ne, mitä unikrt joutuvat samaav ja miuidlen ei-voiittoa.itavoittole-laisista
pajirtotuottdsta miaksamaiain^Y^ läheitettynä. vieln järjestöjen selkä kirktaojen
Toronto Telegrara lehden Ron Haggart esitti tämän asian yms. leihdille ja julfcaisuillfe.
näin: / i Sen lisäksi pitäisi ottaa huomi-
"KansamvälisiHe unipiUe on paljon, paljetti halvempaa oon piikkulehtien talausvaikeu-
|potsffci(ttala; anjjerilkkalÄisia j i ^ ^ cginadjalaisililiei jäse:nil- j det yleensä ja silliä peruislteella
leen kuin julkaisuja, jotJk(a totmitettaaai, postitetaan ja kontrol-loidaiain
Canadassa.
"USArl ammaittiyhdistyskeskukset voivat postittiaa; sano-mialeihderxcanadalaiselle
jäsenelle 3 sentin, hinmalla ylhdysvalr
vapauttaa postimialkslijen koro­tukselta
kaiWd toisen luiokan
postioikeuden omäavieri lelhtieA
jav julkaisujen onsiimmäLsot
nuorisojärjestöjen entisen jäsenen
oikeudenkäyntiä Ateenassa. Syyte­tyt
olivat rohkeasti kertoneet kidu­tuksista
ja näyttäneet niistä aiheur
tuneet vammansa.
Naisvangeista Demetra Aposto-loiu
oli 50 päivää kestäneiden kidu­tusten
Jälkeen tullut hulluksi. Evan
ghelia Dzivani ja Frida Lispa oli­vat
saaneet hormoshokin,Popi Ka­mari
oli joutunut inhimillisen käsi­tyskyvyn
ylittävien häväistysten
kohteeksi. Vangitulla entisellä kan^
sanedustajalla Maria Karaghiorg-jiksella
on vakava sydänsairaus, ja
hänen henkensä on vaarassa.
Tarkoituksena on, että tämän
levityskuukauden aikana hanki­taan
Vapaudelle 7.5 uutta tilausta
ja huolehditaan huhti- ja touko­kuussa
päättyvien tilausten uu­distamisesta.
Onnistuaksem me tässä levitys-työssä,
erikoisesti uusien tilaus­ten
hankinnassa, pyydämme leh­temme
tilaajia ja ystäviä, joilla
on mahdollisuutta osallistua uu­sien
tilausten hankintaan, .siten
auttamaan asiamiehiä ja naisia
tämän tehtävän suorittamisessa
ja uusien tilausten hankintata-voitteiden
täyttämisessä jokaisel-.
la paikkakunnalla.
'Tällä kertaa el ole sarjakilpai-lua
eikä palkintoja uusien tilaus­ten
hankinnasta, vaan toivomme,
että lukuisat lehtemme tilaajat
osallistuisivat uusien tilausten
hankintaani; Kuka on ensimmäi­senä
tilaisuudessa lähettämiiän
uuden tilauksen Vapaudelle.
L A H J A N A "KEVÄT"-
JIJLKAISIJ KOKO. VUODEN
UUSILLE T I L A A J I L LE
Pajlckalkunltien ja alhi^^en Uilisien tilausten
QUEBteCIN A L UE
Montreal . i . - ^ - - -
Rouyn ...
Vai d'Or
Malartic . . . ^ - - . . . . . . .
2
1
1
1
ETELÄ-ONTARIO
Toronto - - - - - - - - - . - . - - - - 5
Wind8or .1
St. Catharines . - . - - - . - 1
Samia 1
8
POHJOIS-ONTARIO
Timmins 2
South Porcupine . 1 - 2
Pottsville-Porcupine . . 1
Kapuskasing 1
Hearst _ 1'
Kirkland Lake 2
KESKI-ONTARIO
Sudbury-Copper Clif f _ _ . . 5
Wanup 1
Long Lake-Kelly Lake 1
Wahnapitae 1
Whitefish 1
Beaver Lake-Nairn Centre 1
Sault Ste. Marie —
Garson Mine _ - _ L -
"VVaters Twp.-Naughtön
Azilda -
2
1
1
1
15
LÄNSI-ONTARIO
Port Arthur 5
Port William 1
Intola-Alppila 1
Tarmola-North Branch 1
Lappe-Kivikoski . _ — — . . 1
Kaministiquia 1
Kakabeka Falls 1
Nolalu 1
Silver Mountain 1
Geraldton ^..... ^ 1
Nipigon 1
15
MANITOBA J A SASK.
Meadow Portage . . . _ —. .
Shaunavon _ - - . . - . - - - — -
Dunblane . . . . _. _. _ . . _
.Dinsmore - -
Rorketon ^ .
Macrorie
Wapella-Uusi S u o m i . _ _ ^
1
1
1
1
1
1
1
Tämän levityskuukauden aika­na
kaikille uusille koko vuoden
tilaajille annetaan lahjana huhti­kuussa
ilmestyvä arA'oka8 sisäl­töinen
"KEVÄT"-julkaisu.
Kaikille uusille tilausten hank­kijoille
myönnetään 15% palkkio.
Toimikaamme tarmokkaasti ja
mahdollisimman runsaslukuisina,
että Vapaudelle saadaan huhti­kuun
aikana vähintään 75 uutta
tilausta!
Vapaus-kustannusyhtiön
johtokunta
itatavoitteeit:
A L B E R T A
Canmore . . . _. ^ _ 1
Eckville-Sylvan Lake . - - . 1
Elspeth-Benalto 1
Thorhild 1
Bingley 1
Hespero 1
Rocky Mountain House 1
7
BRITISH COLUMBIA
Vancouver L _. 3
Salmon A rm 1
Websters Comers-Haney - 1
Sointula _ _ _. _. ^. - - 2_
Nanaimo ^ _ _ . . ^ _ _ ^ ^ _ _ . . _ 1
New Westminster 1
9
TAVOITTEET
A L U E I T T A IN
Ouebecin alue 5
Etelä-Ontarion alue _____ 8
Pohjois-Ontarion alue _._ 9
Keski-Ontarion alue _ _ . 1 5
Länsi-Ontarion alue _____ 15
Manitoba ja Sask—__:.-_. 7
Albertan alue , . - _ _ _ . _ _ . _ 7
British Columbia _ _ . . - . _ 9
75
PÄIVÄN PAKINA
SOTILAAT ÄÄNESTÄVÄT - JALOIN
talaisesta poatitoimistosta. Se maksaa nyt 4 (ja 5) senttiä jo.s| 10,000 kappaletit^.
Näyttää siltä, että yhdysvalr
talaissotilaat iiänestävät jaloin
Vietnamin sotaa vastaan.
Tämä ilmiö havaittiin jo K o ­rean
sodan päivänä. Silloin eivät
amerikkalaiaet suuremmat kihot
voineet mitenkään käsittää, mik­si
amerikkalaiset makasivat mie­luimmin
kivääriään laukaise­matta
jonkun kiven tai jonkun
muun esteen takana kuin käytti-'
vät tuliluikkujjian.
Sen jälkeen on tilanne "paran­tunut"
television välityksellä. "
Koi 'can sota on taisteltu tollotti- /
mea ruudulla niin periniJohjai-sesti,
että amerikkalaiset saatiin
suurelta oa.-iltji unhoittamaan
Korean tosia-siat ja uskomaan,
että kourallinen super-duper
amerikkalaiöla pani koko Korean;
mullin mallin.
Mutta nyt tulee taas jobin
postia.
Me kuulemme jatkuvasti uutis­siä
amerikkalttisista nuorista
miehistä jotka puhdistavat mie­luimmin
maansa tomut jalois­taan
kun lähtevät vihattuun l l -
kaiseon sbtaari Viotnamlin.
Silloin tällöin nähdään myös
uutisia sotilaakarkureista ja
niistjl rohkeista miohlstö, jotka
kloltäytyvUt lilhlcmUstä epäoi­keutettuun
hyökkäyssotaan Viet
namin kansaa vastaan.
Mutta kuinka paljon tätä ak­tiivista
sotavastaisuutta sekä
yleensä kylmäkiskoista välinpir
tämättömyyttäWashingtonin sor
tapuuhiin on yhdysvaltalaissoti-laiden
keskuudessa, siitä^on saa­tu
vasta viimeaikoina tilastotie­toja.
Tiedämme sanomattakin, että-tilastotiedot
eivät anna kaikkein
kcvyintä tekstiä. Mutta hiton
kuvaavia voivat tilastotiedot toi­sinaan
olla.
C P : n Washingtonin uutistie-dossa
tiedoitettiin viime perjan-;
taina U S A : n sonaatin asepalve-lukomitean
syyttäneen maansa
puolustusministeriötä siitä, että
se suhtautuu liiallisella lempey-dollä
asevoimista karkaaviin
miehiin.
Mainitun senaatin komitean
kerrotaan hyväksyneen raportin
missä sanotaan; "Puolustusml'-
nisteriössä ovat jotkut olleet
liiati leväperäisiä asevoimista ka­ranneisiin
ja ilman lupaa palve-luksesta
pois oleviin."
USA; n senaatin komitean r a ­portissa
sanotaan ed<^lleen, että
Yhdysvaltain asevoimien i;'lveiBtä
oli kosUkuun 30 pnä päuttynuen
toimivuoden aikana alle 30 päi­vää'
kestäneellä omavaltaisella
"lomalla" 155,536 miestä, joista
suurin osa armeijan poikia.
Saman lähteen mukaan oli
52,357 luokiteltu karkureiksi,
jotka olivat- olleet omin luvin
"lomalla" y l i 30 päivää.
Ja että taiitr paheneer^e nä­kyy
siitä, että vastaavat luvut_
vuodeltal967 olivat: 134,668 ja
40,227.
Senaatin komitean tietojen
mukaan on 749 amerikkalaista
sotilaskarkuria hakenut turvar
paikkaa jostakin ulkomailta.
Kuten näkyy, amerikkalaiset
sotilaat, joilla ei ole nokan kopur
tusta siitä, ketä heidän tulee
kulloinkin pitää kurissa, ovat
yhä suuremmassa määrässä aaar
massa tarpeekseen "demokratin
pelastamisesta" sellaisille Hitle­rin
ystäviksi julistautuneille
kuin on esim. Saigonin varapre­sidentti
kenraali Ky.
Mutta kun heillä ei ole mitään
muuta keinoa mielipiteittensä
esittämiseen, hiin jenkkisotilaat
äänestävä-t jaloin r— liähtevät
omavaltaisille lomille pailksi vii­koksi,
minkä ansiosta on toivoa
putkapalvelua j a sitten taas eh­kä
omavaltaista lomiva^ joa ei
muuta. N i i n ei sotaan meno tule
ehkä vältetyksi, mutta pitkittyy
se ainakin, tuumivat pojat
Ja sotaan vietävät ottayat en­simmäisen
tilaisuuden tullessa
sellaisen sprutin että maallman-ennätysjuoksijat
jäisivät kuin
paikalle seisomaan.
Washingtonin herroilla vis­kaaleilla
on tässä kuitenkin yksi
etuisuus puolellaan.
Amerikkalaiset sotilaat on i l ­meisesti
saatu uskomaan niin
paljon "vihollisen kataluuteen",
että he eivät karkaa Vietnamin
Kansallisen vapautusrintaman
puolelle.
Tämä on kaiketi osoitus siitä,
että valheet tehoavat, jos he
ovat kyllin suuria j a jos niitä
toistetaan riittävän usein, kuten
hitlerilälset vakuuttivat.
Vietnamiin vietynä amerikka­laisilla
sotilailla ei ole muuta
proteatimahdollisuutta kuin maa
ta suurten kivien takana, milloin
siihen on vähänkin mahdolli­suutta,
kuten menettelivät edel­lisen
ikäluokan pojat Koreassa.
Mutta Saigonin joukkoihin ei
ole "suuri valhe Vletkongln j u l ­muuksista
vaikuttanut tuon tai­vaallista
koska tämän tuosta
kerrotaan, että yksilöiden ase­mesta
kokonaisia osastoja Saigo­nin
armeijasta rnenee aseineen
päivineen "vihollisen puolelle".
— Känsäkoura.