Vapaus, November 29, 1972

              Sivu 2 Kesiki'viM(o, marraslk. 29 p. — Wed., Nov. 29, 1972
VAPAUS INDEPENDENT LABÖRORGÄN
OF FINNISH CANADIANS
( L I B E R T Y ) ' Estiiblished Nov. 6. 1917
Editor: W. EKLUND Manapcr: V. KENTALA
.Telephone: Office and Editorial 674-4264 .
Pablished once weckly; \Vednesdays by Vapaus Publishing. Co, Limited,
100 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada,
Mailing addrcss: Box 69.
Advertlsing rates upon application, translation free of charge.
Sccond Class Mail registration Number 1076
°< ' H . G AN ADIAN tANGUAGE^fiESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $10.00, 6 ltk. S5.25 USA:n:
— 3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00, 6 kk. $i;.75
1 vkT$11.50, 6 kk. $6.25
Katseet kohdistuvat Helsinkiin
• Yleiseurooppalaisen lurvailisuus- j a yhteistyökokouksen, käy^
tännöllihen valmisteluvaihe alkoi Helsingissä marraskuun 22 pnä
alkaneessa monenkeskeisessä( 32:n Euroopan maan sekä Cana­dan
j a Yhdysvaltain) valmistavassa kokouksessa. Varsinainen t u r -
vakokous on tarkoitus pitää mahdollisimman aiitaisin ensi vuonna.
N y t Helsingissä istuvassa kokouksessa on tarkoitus määritellä tur-vakokouksen
alkamisen tarkka aika j a pitojärjestys. Saatujen tie­tojen
mukaan Neuvostoliitto kannattajineen pyrkii asiain nope­aan
liikemiesmäiseen käsittelyyn, mutta visseissä länsimaisissa pii­reissä
on v i l a u t e l tu ajatusta, että Helsingin kokous voi kestää jopa
ensi vuoden alkupäiviin asti.
Merkillepantavana seikkana on kuitenkin syytä huomata New
York.,Times Servicen Helsingistä ensimmäisenä kokouspäivänä lä­hettämä
uutistieto, jossa todettiin mm. seuraavaa: " V a i k k a länsi­maissa
pidettiin (näitä) alustavia keskusteluja pitkän aikaa kom­munistien
yrityksenä saada tunnetuksi sodanjälkeisen status quo
aseman, (nämä) keskustelut näyttävät monen edustajiston kannal­t
a nousseen luonnollisella t a v a l l a Itä- j a Länsi-Euroopan parantu­misen
perusteella."
Avajais-istunnolle esittämänsä tervehdyspuheen, yhteydessä
Buomen-presidentti Urho Kekkonen puhui t i i s t a i - i l t a n a kpkoukSen
"välitavoittesta" suhteiden parantumista j a yhteistoiminnan l i ­sääntymistä
kohti. "Euroopan kansojen katseet kohdistuvat teihin!',
sanoi presidentti Kekkonen. "Me toivomme, että tämän seuraukse­na
me voimme todella vapauttaa: itsemme menneisyyden taakasta
j a aloittaa uuden ajanjakson."
Suomen puolueettomuusohjelman kunnioituksen, kasvua hei­j
a s t uu ilahduttavassa määrässä siitä, kun tämä tärkeä kokous p i ­detään
Helsingissä, j a kun Suomen ulkoministeriön v i r k a i l i j a , R i c h ­a
r d Tötterman n i m i t e t t i in kokouksen alkuvaiheen puheenjohtajak­s
i . Suomen ulkoministeri A h t i Karjalainen vetosi puheessaan kes­kinäiseen
luottamukseen kansojen turvallisuuden hyväksi k a i k i s ta
ideologisista seikoista huolimatta.
Maailman kansojen katseet kohdistuvat todella Helsingissä nyt
alkaneeseen kokoukseen toivossa, että siitä muodostuu tärkeä edis-.
- l y s a s k e l Euroopan j a siten koko maailman rauhan lujittamiseksi
sekä hyvien naapurisuhteiden vakiinnuttamiseksi:
Ei Washingionin juoksupojaksi
Wäshingtonista viime v i i k o l l a tulleiden uutistietojen perus­teella
tuntuu siltä, että presidentti Richard Nixonin hallitus ei ole
aivan tyytyväinen Canadan liittohallituksen asenteesta Vietnamin
välirauhasopimuksen valvontaeUmen kokoonpanoon j a sen tehtä­v
i i n nähden, jos j a kun U S A lopettaa rikollisen hyökkäyssotansa
Indokiinassa. v..... •
Canadan toimesta on esitetty vissejä "ehtoja"; joista on tosin
saatu vain pintapuolisia tietoja, millä perusteella Canada on val­m
i i n a osallistumaan välirauhasopimuksen valvontaan Vietnamissa.
: Vastauksena siihen kun Washington on antanut tietää, että Canada
on yksi neljästä maasta (toiset ovat U n k a r i , Puola j a Indonesia)
j o i t a on Y h d y s v a l t a i n toimesta pyydetty osallistumaan Vietnamin
välirauhasopimuksen valvontaelimeen, ja esitettyään asiasta jul­k
i s i a lausuntoja, jotka eivät ole ilmeisestikään tyydyttäneet täy­dellisesti
Washingtonia, Canadan ulkoministeri Mitchell Sharp
meni vähän toista viikkoa sitten New Y o r k i i n keskustelemaan
.; a s i a s t a Y h d y s v a l t a i n ulkoministerin, W i l l i am Rogersin kanssa.
Y h d y s v a l t a i n toimesta ei ole annettu mitään v i r a l l i s t a j u l k i ­lausumaa
tästä neuvonpidosta, mutta CBS-^televisioverkoston dip-lomjiattinen
kirjeenvaihtaja Marvin Club selitti viikko sitten tiis­t
a i n a tämän, kohtaamisen merkitystä seuraavasti:
"Canada aiheuttaa toisen ongelman. Sen ulkoministeri sanoi
ulkoministeri Rogersille, että Canadan.äskcttäisten vaalien jälkeen,
pääministeri Trudeau harkitsee uudelleen canadalaisjoukkojen
Vietnamiin lähettämisasiaa."
. Toisaalta muistetaan, että ulkoministcn Sharp esitti Canadan
osallistumisen perusvaatimukset jo marraskuun 3 pnä. Hän sanoi
Canadan olevan valmiina osallistumaan Vietnamin välirauhan val­vontaelimeen
.(ilmeisesti edellämainitun kolmen muun maan kans­sa)
ei-sotilaallisella tasolla jos Canada saa sellaisen pyynnön kai­k
i l t a asianomaisilta tarkoittaen, että ei vain. Yhdysvalloilta, vaan
myös Vietnamin demokraattiselta tasavallalta, Saigonin hallituk­selta
j a Etelä-Vietnamin väliaikaiselta vallankumoushallitukselta
( V i e t k o n g i l t a ) . Pajattuaan edellämainituista neuvottelutilaisuudes­t
a N e w Yorkista, mr. Sharp esitti viikko sitten tiistaina Ottäwassa
uudelleen nämä kaksi periraehtoa — että-Canadaii on saatava kutsu
k a i k i l t a osapuolilta,, j a että Canadan osallistumisen tulee olla e i -
s o t i l a a l l i s e l la tasolla.
Merkillepantavaa on, että nämä ulkoministeri^ S l i a r p i n lau-^
sunnot on annettu epäilemättä epävirallisten kosku.stelujenpciriis-teella
ennen j a jälkeen marraskuun viidtfttätoi.^ta.päivää jolloin
VVashington ilmoitti,,että Canada, Indonesia, Unkari ja Puola "ovat
periaatteessa hyväksyneet" o.sallistumi.sen Vietnamin välirauha­sopimuksen
valvontaelimeen.
Näitä rivejä kirjoitettac.s.sa (torstaina) ön vaikea saada t i ­lanteesta
täydellistä kuvaa, mutta vaikutelmana on kuitenkin, että
Washin;gton haluaa saada Canadan "Made-in-UvSA" ehdoilla Viet­namin
välirauhasopimuksen valvontaelimen jäseneksi, jota vastoin
Ottawa, joka joutui U S A : l l e ennen sodan puhkeamista j a sen a i - '
kana tehtyjen "palvelujen" vuoksi licvästikin sanoen kiusalliseen
asemaan v. 1954 Geneven .sopimuksen valvojaksi muodostetun kol­men
vallan (Canadan, Intian j a Puolan) Kansainvälisen valvonta-komifisionin
jäsenmaana.
Meidän lehtemme yhtyy niihin kansanvaltaisiin canadalaispii-reihin
joiden mielestä Canadan osuus "rauhantekijiinä" lisää
maamme vaikutusvaltaa kansainvälisesti. Sen viioksi Canadan t u ­bisi
tehdä kaikkensa Vietriivmin sodan lopcltamisBksi, si.sältyen s i i -
ien välirauhasopimuksen valvontaelimeen liittyminen ehdolla, että
. se tapahtuu todella " k a i k k i e n osapuolien" toivomuksen eikä vain
Washingtonin sanelun perusteella.
SUOM.-KAN AD ALAISEN
LEPOKODIN KUULUMISIA
Lepokotimmie on edelleenkin saa
nut jatkuvaa kannatusta suomalai-siitammp.
Uusia jässniä l i i t t y y jat^^
•kuvasti. Isompia ja pienempiä l a h -
.joituksia- saadaan merkitä tuon:
tuostakin yhdistyksemme tulopup-lellle
joka kaikki on mielihyvällä
.-'ulkituotäva. Yhäti: jatkuvan i n ­flaatiokierteen
aiheuttamien yllä­pitokustannusten
nousun johdosta
k;i kodin asukkaiils voitai,si tarjota
asuntoa ja hoitoa niilläkään; hin­noilla
joilla se tällä hetkellä voi­daan
antaa.ellei yhdistys saisi niin
suurta tukea aineellisesti jäsenis­tön
taholta kuin mitä se on saanut:
Tämä sanottakoon vilpittömänä
tunnustuksena kaikille niille kodin
ystäville jctka ovat olleet ja t o i ­vottavasti
edelleenkin tulevat ole­maan
kodin kannattajia ja.samal­la
sen asukkaiden todellisia ystä-viä''....
• •
Tämän kuun 18 päivän, iltapuo-
•,ella o l i lepokodille järjestetty myy
|"äistilaisuus joka onnistui y l i us-kaliaimpienkin
odotusten. Ensin­näkin
paikalle, saapuneen yleisön
runsaus oli rohkaisevaa j a itse
myyjäisten tulos ehkä suurin, sel^
lainen j-lidistyksen toiminta-aika­na.
Kaikkiaan nousi n sttotulo; t o i -
selLe tuhannelle joka Qii r.uurcn-moinen
saavutus. Lahjoitettuja ta­varoita
niin huutokauppaa- kuin.
Naisten Voiman myyntipöytiäkin
varten oli tullut runsaasti ja ylei-pö
puolestaan piti hyvän huolen-,
siitä, että tavarat katosivat niin
myyntipöydiltä kuin. huutokaupan
vasarami£'h:enkin kautta. Kaunis
kiitos kaikille teille jotka lahjoituk-oillanne
Olitta tava.rarunsautta l i -
.sännect. K a u n i s k i i t o s kaikille jot­ka
olivat tilaisuudessa läsnä j a os­toillanne
autoitt3 kaupankäyntiä
ja -vielä kaunis kiitos kaikille jot­ka
arpoja ostamalla antoivat kan­natuksensa
lepokodille!
Vuosi on taas lopuillaan j a jou­lu
on p i an ovellamme. .Touiu tulee^
myöskin lepokodille i a toivomme,
;:ttä HC muodostuisi itsekullekin ko­din
suojissa asujalle mahdollisim­man
myönteiseksi. Olkoon teille
rohkaisevaa j a iloista tietää, että
teillä on niin runsaasti lämminsy­dämisiä
jä uhrautuvia ystäyiä.hei-
.Tnöv3ljienne j a sisartenne keskuu­dessa
kodin ulkopuolella. Ystäviä
j o t k a ovat ottaneet elonne iltahst-kicn
mahdollisimman viihtyisän
vieton sydämelleen j a sen kannus­tamina
bvat mukana toiminnassa.
Emme sano; etteikö aina jossakin,
suhteessa vajavaisuuttakin esiin­t
y i s i . Siihen voitte kuitenkin luot­taa
että parasta on yritetty mutta,,
totuus on myöskin se, että täysin
tyydyttävää ja täydellistä tulem­me
tuskin koskaan saavulttamaan-kaän.
Sitä kun ei esiinny ihmiselon
nuqruudGssa eikä miehuudessa­kaan.
Aina meillä löytyy nurku-misen
aihetta. Se on tämä meidän
luontomme josta itsekukin löydäm-,
me vikaa jos vilpittömästi itsetut­kistelua
käymme.
*Näi.s.sä mietteissä haluaa allekir-ijoittanut
vieläkin lausua kiitokset
j a tunnustuksen sanat teille lepo­kodin
.ystävät, nuoret j a vanhem­mat
missä kukin lienettekin. S a ­anoin
haluan vieläkin lausua par-
Jiaat joulutoivotukseni , teille ko­timme
asukkaat. Olkoon rauha
maassa j a ihmisillä hyvä tahto nyt
ja; jatkuvasti ilepoJfotiyhdistyksem-me
toiminnassa.
— N. Renwa:i, yhd. siht.
N. Vancouver,'B.C. '
Puhe, johon kannattaa tutustua täälläkin:
Suomen ulkopolitiikka ei rakennu
sorminäppäryyteen, pres. Kekkonen
Julkaisemme tänään toisen ja viimeisen osan presidentti Urho
Kekkosen Turun yliopiston ylioppilaskunnan 50-vuotisjuhlassa, pitä­mästä
puheesta "Näkökohtia Suomen ulkopolitiikasta", jossa hän sy­västi
eritteli Suomen ulkopolitiikan linjoja] ja terävästi arvosteli niitä
sekä koti että ulkomaalaisia piirejä, jotka eivät ymmärrä tai eivät
tahdo ymmärtää Suomen puolueettomuuspolitiikan sisältöä ja Suo­men
ja Neuvostoliiton suhteiden perusteita. Mielenkiintoisen ja ajan­kohtaisen
puheensa loppuosassa presidentti Kekkoneri käsitteli mm.
Suomen politiikkaa Saksan valtioihin, EEC-kysymystä ja oikoi Jän ^
nessä~tarkoitukselUsesti esitettyjä vääristelyjä Suomen' ja neuvosto-]
liiton suhteista.
VÄÄRIN HALLINTA
PITÄISI TUOMITA
Miinchenin olympialaisten yh­teydessä
tapahtuneelle urheili jäin
murihalle on annettu suurta huo­miota
kautta maailman. Tosi kyl­iäkin
o n että tuota murhaa ei voi
kukaan puolustaa, mutta kysyä p i ­tää
kuitenkin, kenenkä toimesta
tuo murha, oikein, tapahtui?
Sanomalehtien uutistietojen pe­rusteella
juutälaisei; ovat itsekin
syyllisiä, vaikka he eivät itse oli­sikaan
tarkoittaneet niin pitkälle
mennä. V a i k k a s y y pantiin valta­osalta
niiden sissien kannettavaksi
niin. juutalaiset valtapiirit ovat
myös vastuussa siilä eihän terro­rismi
muutu siitä harjoitetaanko
sitä yksityisten ryhmien toimesta
tai valtiovallan taholta muiden
maiden asukkaita .ia heidän kote­jaan
vastaan. Munchenin murhat
ruoritti vain pieni ryhmä, mutta
Hsraelin hallitus lähettää .suuria
asevoimiaan kostomurhia teke­mään.
H i t l e r in aikana Saksan kan­sa
syyllistyi välillisesti 'juutalaisia
vastaan ; suoritCittu'ihin ryöstöihin
ja murhiin. H i t l e r in komento kan­nattajineen
tuCi silloin koko ihmis­kunnan
tuomittavaksi. Mutta kiel­tää
ei voida eivätkö juutalaiset ole
tiyt itse osallistuneet r,amassa mie­hessä
väkiVallantekoihin arabimai­ta
ja -kansoja vastaan. Selvää
SUOMEN ULKOPOLITIIKAN
VÄÄRISTELYÄ
SAKSOJEN-KYSYMYKSESSÄ
Olen halunnut käyttää juuri
nyt puheenvuoron Suomen puo­lueettomuuspolitiikasta,
koska
tämän syksyn aikana ulkomailla
on tarkoituksellisesti esitetty
Suomen ja Neuvostoliiton suh­teet
ja Suomen ulkopolitiikan
menettelytavat väärässä valais-tuksessa.
•Kuten muistetaan, sen jälkeen
kun neljä suurvaltaa olivat 23. 8.
1971 allekirjoittaneet Berliiniä
koskevan sopimuksen, j a kun siten
Saksan-kysymyksen poistuminen
nuojrvaltojen eturistiriitojenx; aihs-myös
on, että ilman Yhdysvaltain
apua ei Israel voisi nykyistä mis­tään
piittaamatonta sota- j a terro-riohjelmaansa
j a t k a a . - -
Kaiken tämän takana on tieten­kin
suurpääoman luokkava-.ta mistä
on, monia esimerkkejä myös mo­nista
muista . porvarimaista. M i ­tään
uutta ei l i i o in ole se että pie-tiiä
"rajamaita" käytetään isois­ten
toimesta vieraitten asian hy­väksi
"mistä ei näille pikkumaille
ole mitään muuta kuin vahinkoa.
Vastuun siitä kantaa luonnollises­t
i suurpääoman ylläpitämä luok-kavalta,
mutta kansat kokonaisuu­dessaankin
ovat vastuussa siitä mi
ten ne antavat itseään väärinhal-l
i t a . _ I.S., Thunder.Bay^ Ont.
m i i i i i i i i M i i i i iiiiiiiMriiiii I i i i i i i i i i i i i i i i n i i i i i i i i i i i i i i i i j i i i i i i i i i i i i i i r i i i i i i i i i i i i i i i i i t i i i i i i i i i i i i i i i i l m i i i i i i i i i | i i i m i i i i i i i i i.
Mitä muut sanovat
A I V A N N I I N — H I R T E H I S H I I U M O R IA
Mitä tahansa muuta Etelii-Vietnamin presidentti Nguycn Van
Thicust a sanotaan, hänellä on k u i t e n k i n huumorintajua. Ajatelkaiipa
esimerkin valossa sitä uutta p o l i i t t i s t a puoluetta, j o t a hän korkeim­pien
avustajiensa kanssa kiireellisesti jrakentaa. Siinä kerrotaan jo
olevan kymmenittäin kenraaleja j a m i l t e i kaikki Etelä-Vietnamin
voimakkaat maakunta- j a aluepäälliköt. Tällä korkeasti menestykö
sellisellä värväyatoiminnalla saattaa olla jotakin yhteyttä siihen
tosiasiaan, että alempien asemien alokkaat liittyivät puolueeseen
vasta .sitten kun heille annettiin m i i i i r i i y s n i i n menetellä.
t e n (uuden puolueen) nimeksi on annettu Demokraattinen
puolue.
— Globe and M a i l , marrask. 20 pnii, 1972.
A U T T A A K O TÄLLAINEN E S I M E R K K I?
Toronlolai.sen sijoitusliikkeen BongartI, Leslien Harold S., Ley-hourne
on tehnyt eräitä laskelmia savukkeista.
Jos 2")-vuotiasta muodostunut pariskunta, joka polttaa rasian
savukkeita päivässä, päättää lopct! a a tupakoinnin j a s i j o i t t aa savu-kcrahansa
81 / , prosentin korkoa-^korolle vuosikorolla, heille tulee
.S97.1.30.8H rahasto 65:een ikävuoteen päästyään. (Tämän summan
laskuperustana. on 5)0 senttiä päivässä, kerrottuna 36.5 (päivällä)
mistä tulee $328. (ynnä korot) vuodessa).
— The Western Canada Lumber Worker.
i i n i n t i M i t i r i i i i i n i i n n n i i M i i H i t H M i n i i t i i M i n i i M i n i i i i i M i M n n i i i M i i i i i i i i i M r i i i i i n i M i i i n i i i i i i i M i i i i i i M M M r i i t H i i i t M i i i i r i i i u i u i i i n n i i i M t i i i i M n M i i i ^
piiristä o l i ' edessämme, Suo­men
hallitus 10. 9. 1971 esitti
.sekä Saksan Liittotasavallalle että
Saksan Demokraattiselle Tasaval­lalle,
neuvottelujen aloittamista
ISaksojen^ diplomaattisesta tunnus­tamisesta,
Suomien puolueettomuu­den
hyväksymisestä, väkivallan,
käytön hylkäämisestä sekä avoi­miksi
jääneiden taloudellisten jä:
oikeudellisten kysymysten selvit­tämisestä.
K u n ehdotukseen ei saa­tu
Liittotasavallan myönteistä
vastausta, : Suomen hallitus esitti
10. 7. 1972, että sen mielestä a i ­ka
on kypsä aiemmin tehdyn eh-:
dobuksen, toteuttamiselle. Sen jäl­keen
alkoivat neuvottelut D D R :n
kanssa, jotka päättyivät 6.-9. 1972.
Suomi j a D D R sopivat diplomaatti­suhteiden
solmimisesta maiden vä­lillä
j a D D R i l m o i t t i muun muassa
kunnioittavansa Suomen pyrkimys­tä
toteuttaa puolueettomuuspoli­t
i i k k a a . :
: K u n valstaavanlaisia neuvottelu­ja
ei samaan aikaan ollut käyty
Saksan Liittotasavallan välillä, on
ulkomaisessa. lehdistössä esitetty
monenmoisia arviointeja. Suomen,
tarkoituksista sekä myös Suomen
epäonnistumisesta. E n katso a i ­heelliseksi
kosketella kuin yhtä
ainoaa näistä spekulaatioista.
ULKOPUOLISIA
TAKUUMIEHIÄ EI TARVITA
. M i k s i Suomi on Saksojen paket­t
i in 'oijällyttänyt puolueettomuuten
m tunnustamisen? Se on kysymys,
johon ulkomailla on vastattu seu­raavanlaisesti
: Suomessa . on tie­tyllä
huolestuneisuudella pantu
merkille ,että Neuvostoliiton viran­omaiset
j a neuvostoliittolainen jul­kinen
sana ovat viime. a'koina vä-h3nevä.
ssä mitassa määritelleet
louomen ulkopolitiikan puoluectto-mauspolitiikaksi..
Vahvistaakseen
asemaansa Neuvostoliittoon näh­den
Suomi on etsinyt tukea nimen­omaan
Saksan Demokraattisesta
Tasavallasta j a siinä tarkoitukses­sa
'halunnut saada siltä tunnustuk­sen
puolueettomuuslinjalle.
Minun on tämäntapaisen "sel­vityksen"'
johdosta täysin päät­tävästi
sanottava, että se on
pelkkää pötyä .Suomi on hoita­nut
idän suhteensa kahdenkeski­sin
neuvotteluin luottamuksen
ja yhteisymmärryksen merkeis­sä.
Niin tulee vastakin tapahtu­maan.
Suomi ei tarvitse ulkopuo­lisia
takuumiehiä hyville suhteil-:
leen naapurinsa Neuvostoliiton
kanssa, eikä Suomi käytä mi­tään
kolmatta valtiota lyömä­aseenaan
Neuvostoliittoa vaso­taan,
ei ole käyttänyt eikä tule
käyttämään.
"VÄÄRÄN KOIVUN TAKAA"'
Vielä vähemmän tulisi kysymyk-^
seen, että Suomi ihaluaisi kylvää
epäropua — siiheinkin on v i i t t o i l tu
— Varsovan liiton jäsenmaiden
kesken. Suomi ei pyri käyttämään
suhteissaan Neuvostoliittoon kier­toteitä
eikä etsimään itselleen etu­ja
"väärän koivun takaa", kuten,
suomalainen sananlasku • sanoo,
ljuomi on halunnut omalta osal­taan
selvittää Saksan kysymyksen
tavalla, joka ei jätä menneisyyden
varjoille palaamisen mahdollisuutr
ta, sekä alu=ta alkaen saattaa Sak­sojen
suhteet Suomeen meidän
kansainvälisen asemamme saavut­tamiin
puitteisiin. .
TOINEN ANKKA
Toinenkin ankka D D R : n kanssa
tehdyn sopimuksen vaiheilta on
ammuttava. Eräissä länsimaisissa
julkaisuissa on oltu niin nokkelia
että D D R : n kanssa parafoitu so-pimua
jon saatu yhdistetyksi Suo­men
j a E E C : n välillä käytyihin
kaupallisiin neuvotteluihin. Suomi
on muka tehnyt aloitteen D D R : n:
tunnustamiseksi tuirvatakseen it­selleen
mahdollisuuden .kaupalli­seen
yhteistyö!hön E E C : n kanssa.
Taikka niin kuin kööpenhaminalai­nen
Berlingske Tidende kirjoitti
31. 7. 1972:. " O n ollut arveluja sii­tä,
että. Suomen peli, joka voi joh-:
taa D D R : n mutta ei B R D : n tun­nustamiseen,
tapahtuu Neuvosto­l
i i t on painostuksrn a l la ja että Neu :
vostoliitto. vastapalveCuksi sallii
Suomen allekirjoittaa EEC-sopi-muksen."
Tämäkään ylen rikkivii-sas
kuvitelma ei pidä paikkaansa.
Näillä kahdella asialla ei näet :
ole mitään yhteyttä toistensa
kanssa, eikä voisi ollakaan, kos­ka
Suomen neuvoit luesitys Sak­soille
viime vuoden syyskuussa
tapahtui paljon aikaisemmin
kuin oli mitään tietoa ,voidaan-ko
päästä edes keskustelujen al­kuun
tai sopimukseen EEC.-n
kanssa kaupankäynnistä ja sen
ehdoista.
Saksojen tunnustamisen j a E E
C-sopimuksen niputtaminen yhteen
olisi niin läpinäkyvä " k i k k a " , että
ainakaan Suomen halliitus ei voi
sellaiseen sotkea itseään. Saman
i saatan sanoa s^itä ajatusteelmästä,
että Suomi muka on halukas teke^
mään sopimuksen S E V i n kanssa
luodakseen silläkin tavoin edelly-tyksiä'
EEG-sopimuksen allekirjoit­tamiselle
ja ratifioinnille.
(Jatkoa siv; 4).
PÄIVÄN PAKINA
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Margaret Pudas, Thunder Bay
P, O n t , täyttää:pcrjantain^i jou­lukuun
1 päivänä 84 vuotta. :
V ä i n i ) Keränen, Buckfield,
Maine, USA, täyttää .sunnuntai­na
joulukuun 3 päivänä 82 vuot­ta.
Selma Salo, Doe Lake, O n t ,
täyttää t i i s t a i n a joulukuun 5 päi.
vänä 84 vuotta.
Linnea Tuomaala, Whitefish,
O n t , täyttiiä torstaina joulukuun
7 päivänä 71 vuotta.
Theodor Repo, St. Catharines,
Ont., tilyttää perjantaina joulu­kuun
8 päivänä 76 vuotta.
A l i i n a R a u t u n e n . R . R : 1/Red:
bridge, Ont, tiiyttää lauantaina
j o i i l t i k u un 9 päivänä 79 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta­vien
onnentoivotuksiin. . ,
"OMIAAN MULLIKIN NUOLEE"
Otsikkoon lainattu virke e i ole
suinkaan tuulesta temmattu vaan
•varsinkin-ihmiselämän eräitä var­jopuolia
heijastava totuuden i l -
• maus. Se tulee esille monella eri
tavalla.
'Esimerkiksi: Chicagossa toimi­va
j a vaikuttava vakuutusalan
magnaatti — porho eli pohatta
W., Clement Stone-nimeltään,
oli'o.soittanut-suuripiirteisyyttään
lalijoittamalla: :Y;hdysvaltain pre­sidenttivaalien
aikana mr Ric­hard
Nixonin vaalikampanjan hy­väksi
peräti $2.000,000. Edelleen
tiedetään että 1968 vaaleissa hän
oli "salaa" lahjoittanut Nixonin
vaalivoitori hyväksi myös kaksi •
miljoonaa dollaria.
Kukaan ei tietenkään epäile
mr Stonen vilpitöntä j a pyytee­töntä
"auttamisen halua". Mutta
siitäkin huolimatta jotkut epä-röitsijät
kiinnittävät huomiota
siihen tosiasiaan, että pcfiatollla
ei ole tapana heitellä rahojaan
taiyaan tuuliin, elilei siitä ole jo­takin
tulevaa. . :
Julkisena salaisuutena .myö.s
keiTotaan, että tämä 70-'vuotias
mr Stone on ilmaissut halunsa
t u l l a .nimitetyksi Yhdysvaltain
seuraavaksi suurlähettilääksi B r i ­tanniaan.
Hän ei. sellaista tule
tietenkiiän • pyytämään, on mr.
Stone scilittänyt, mutta . " k a i k en
varalta' 'taitaa olla hänen mieles­tään
edullista pitää vissinlaisa
yhteyksiä valtapuolueeseen..
Ontarion lainlaatijakunnan is­tunnossa
kehittyi viime tiistaina
todellinen,, "myrsky vesilasissa"
siitä $50.000 lahjoituksesta, jon­ka
Fidinam (Ontario) L t d . antoi
maakunnan konservatiivipuolu­eelle
noin kuukauden ,ku'uttua
siitä, jolloin konservatiivien hal­litus
oli antanut siunauksensa
mainitun''yhtiÖn j a Ontarion työ-tapaturmalautakunnan
väli.selle
sopimukselle siitä, jotta tapatur-ma.!
autakunta antaa Fidinamillc
$15 miljoonan lainan, jonka tur­vin
se rakentaa Young ja.Bloor
katujen kulmaukseen Torontossa
virasto-ja-hote!ili-komplekKin mis-tä
lainaaja (Työväen tapaturma­lautakunta)
"saa" toimipaikan
vaivaisen $1.4 miljoonan vuosi­vuokralla.
Kuten on meidänkin lehdessäm-me
aikaisemmin se'o3tettu, ND
P : n edusta;a M. Shulman "ihmet-teli
ääneensä'' 'aikaiserfimin .sitä,
miksi $25,000 vuositulon oman­nut
Fidinam voi ja halusi lah­j
o i t t aa peräti $50,000 konserva­tiivien
vaalirahastoon.
Pääministeri William Davis ja
kumppanit ovat kuitenkin selittä­neet,
ettei tällä lahjoituksella ole
mitään erikoismerkitystä, ja että
tosiasiassa, he, kellokkaat nimit­täin,
eivät ole olleet edes tietoi­s
i a tästä Fidinamin vaivaisesta
$50,000 lahjoituksesta.
Tämä sinisilmäinen "viatto­muus"
ei kuitenkaan mennyt a i^
van täydestä lainlaatijakunnan
kaikkien jäsenten kohdalta. " T e i - ••
dän on vaikea: päästä sen jutun
kanssa Pyhän Pietarin, o h i " sanoi.
N D P : n edustaja Michael Ca-ssi-dy
sekottamalla kiittämättömyy-dessään
konservatiivien vaalite-kosia
taivaallisiin asioihin. ..
. Sitten tulee vielä vanha "tut­tavamme"
yhdysvaltalainen ken­raali
John Lavelle, josta myös on .
ollut aikaisemminkin, puhetta. .
Tämä arvon kenraali oli suo­rittanut
"herkkien rauhan neu­vottelujen"
aikana, laittomasti e li
Warhingtonista valtuuksia saa­matta
pommituksia Pohjois-Viet-namin
alueita va-itaan...
Kuten muistetaan, tämä " y k s i -
ty^ssodan" johdosta kenraali L a ­volle
"vapautettiin" yietnamissa
olevien U S A : n ilmavoimien ko-
: mentajan toimesta ja alennettiin
ensiksi "neljän tähden kenraalis­t
a " kolmen sellaisen viskaaliksi ja
' lopulta peräti "kahden tähden
kenraaliksi" ja lähetettiin rauhal­lisia
eläkeläisen päiviä viettä­mään.
Myös on kerrottu, että vaikka
kenraali L a v e l i l l i l t a otettiin pois
kaksi "natsaa", niin siitä huoli­matta
hän saa. korkeimman i n ­stanssin
eli "neljän tähden ken- .
r a a l i n " eläkettäi mikä nyt ei ole
järin s u u r i _— vaan vaivainen $27,
000 vuodessa. . ;
Kenraali Lavellen alaisuudessa
Vietnamissa toiminut kersantti
Lonnie Franks oli nostanut syy­töksen
mainittua esimiestään j a _
23 muuta upseeria vastaan; mut­ta
kun U S A n ilmavoimien johto
suoritti tutkimuksen itse itses­tään,
eli. omaan erikoiskerhonsa
yläportaaseem "kuuluvan kenraali
Lavellen ja kumppanien edesatta-misista,
niin,, katso, ratkaisuksi
tuli A P :n uutistiedon mukaan, et­tä
syytteet kumottiin.sillä perus­teella
kun arvon kenraalia "on jo
rangaistu, riittävästi" — näpätty
hieman sormille, alennettu vähän .
sitten laskettu "laitumelle" täy­den
kenraalin $27,000. suuruisella
vuosieläkkciellä.': •,
01, käsittärnättömiltä tuntu­vat
todella joskus herrojen tiet!
.--Känsäkoura.