Vapaus, February 25, 1967

              Sivu 2 Lauantai, helmik. 25 p. ^ Saturday, Feb. 25 1967
VAPAUS ( L I B E R T ^ I
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A O I A NS
Established Nov. 6, 1917
E C . A 3 R : W. E K L U N D MANAoeRi E . S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D EOITORIAL 6 7 4 . 4 2 64
Published thrice weekly: Tuei^ays^ Thiy^sdays und Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Lliaiited, 100-102 Efitt St. Wte«t, Öu^ui^i iSolario, toÄlB,
BifilUng äddress: Bo* «9 ,
Advertising rates upon application, translatlon free of charge.
Authorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawe,
and for payment of postage in cadi.
M.. o.,h, CANADIAN LANGUAGE• PRESS
tlLAbSHINNAT:
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:
3 kk. 3.00 Suonteen:
jl vie; $10.00, 6ik.$5;TS
iVk. 11.50, 6 kk. 6.25
Aktiivista yhteistoimintaa"
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, terästyöläisten (Unit­ed
Steelworkers of American) ja Mine-millin (International
iUnion of Mine, Mill & Smeltei* Workfersih) cähacialaisjaostö^
jen kesken on Torontossa allekirjoitettu vallbitiistbimihnäslÄ
pidättymisen ja yhteistoiminnan sopimus mikä voi tehdä
mahdolliseksi kuten on tiedoitettu, keskustelun järjestöl­lisestä
yhtenäisyydestä näiden ammattiyhdistjrsten välillä.
Torontosta julkaistun yhteisen Sopimuksen on allekir­joittanut
kummankin ammattiyhdistyksen johtavat canada-läisyirkailijat.
Sopimuksessa ori kolrhe kohtaäi missä sopi-
'ihuspuclet lupaavat kunnioittaa toinen toisensa nyt voimas­saolevia
kollektiivisia työehtosopimuksia sekä kehillää yh-jteisiä
työehtosopimuksia ja lainlaädihhallisiä pyrkimyksiä
jedistäviä ohjelmia.
Myös on sovittu, että jos näiden ammattiyhdistysten vä­lille
syntyy yhteenottoja hiissä tahärisa GanädasSa, sopimus­puolet
pitävät yhteisen kokouksen sopiäkseen tydyttävällä
tavalla ko. alueen kiistakysymykset.
Helmikuun 2 päivänä 1967 Torontossa allekirjoitetun so­pimuksen
teksti on kokonaisuvidessaan seuraava:
Me tunnustamme, että kilpailu kahden järjestömme vä­lillä
ruostumattoman metallin ja muiden teollisuuksien aloil­la
Ganadassa on ristiriidassa tairköitusfJöriörtime kanssa, jä
että se estää näiden teollisuusalojen työläisten yhtenäisyy­den
ja auttaa niiden teollisuuksien työnantajia. Meidän tar­koituksenamme
on kehittää ilmapiiriä mikä edistää alustavia
keskusteulja järjestöllisestä yhtenäisyydestä kahden uniom-me
välillä.
Tämän vuoksi sovimme tästä eteenpäin:
1. Kumpikin järjestö ja sen järjestöorgaanit kunnioittavat
nyt voimassaolevia toinen toisensa kollektiivisia työehto­sopimuksia
ja työehtosoplmussuhteita ruostumattoman
metallin ja muiden teollisuuksien aloilla Ganadassa.
2. Kumpikin järjestö jatkaa ponnistelujaan yhdessä kaik­kien
unioiden kanssa tällä teollisuusalalla, kehittääkseen
yhteistä ohjelmaa hyvien työehtosopimusten saavuttami­seksi
työnantajain kanssa.
3. Meidän järjestömme tulevat olemaan läheisessä yhteis­toiminnassa
yritettäessä maakunnallisesti jä liittovaltiota
käsittävästi saada, parannuksia sosiaaliseen lainlaadin-taan
työtätekevien ja heidän perheittensä hyväksi.
Kummatkin sopimuspuolet tarkistavat tätä sopimusta
aika-ajoittain ja kumpikin puoli voi sen peruuttaa.
Sopimuksen on allekirjoittanut: Mine-Millin puolesta
K. A. Smith, Harvey Murphy ja W. Longridge. Teräsunion
puolesta J.Molony,Wm. Mahoney ja L. Seftön.
Tämä sopimus edustaa käsittääksemme aktiivista yh­teistoimintaa
sen "sisällissotätilanteen" asemesta, mikä tällä
teollisuusalalla on vallinnut noin 18 vuotta. Me puolestamme
tervehdimme tätä sopimusta varauksitta, tähdentäen puoles­tamme
sitä seikkaa, että sopimuksenkin teossa tarvitaan kak­si
osapuolta, ja että ansio nyt tehdystä sopimuksesta kuuluu
siis molemmille osapuolille.
Meitä ilahduttaa erikoisesti jäfennfenkaikkea se, että
tämä animattiyhdistysten: välinen "sisällissota" näyttää lop­puvan
nimenomaan siinä mielessä, että siten rnenetellen voi­daan
vapautua turhasta voimien ja varojen haaskaamisesta
ja keskittääi kaikki voimat parempien työehtosopimusten saa­vuttamiseksi
ja sosiaalisen laihlaadinnan edistämiseksi niin
riiäakunnallisesti kuin liittovaltioakln käsittävästi.
Samalla kertaa meitä ilahduttaa se tosiasia, että tämä
yhteistoirhintasopimus poistaa; yhden epäsovun aiheuttajan
kaiyosteoIlisuiKies.sa työskenteleviien kansalaistemme keskuu­desta:
Ei ole lainkaan liioiteltua kun sanotaan, että tällä
teollisuusalalla työskentelevät kansalaisemme ovat näiden
•"riitavuosien" aikana jakaantuneet puoleen ja toiseen, toi­sinaan
isä poikaa vastaan ja veli veljeä vastaan. Nyt teh­dyn
yhteistoimintasopimuksen perusteella päättyy täinäkin
"riita'' ja se ei voi muuta kuin auttaa yhteisymmärryksen
kehittämistä täkäläisten kansalaisteinme kesk^
Me siis toivomme, että tämä aktiivinen yW^^
tulee jatkumaan ja kehittymään näiden unioiden välillä, ja
että täkäläiset kansalaisehime, jotka työskentelevät tällä
teollisuusalalla, tulevat antamaan oman vaatimattoman, mut­ta
silti tärkeän panoksensa sen asian hyväksi;
. ' • . • * • , ' / ' * ' ' '.; .',••„••.••'; :" ' '
Ilman muuta on selvää, että -jäi-jestöllisen yhtenäisyy­den
tiellä ja me kannatanune yhteistoiminnan kehitty­mistä
ja yoimistumista_rr- on'vielä useita esteitä, vaikka nii­den
välillä onkin Yhdysvalloissa jo allekirjoitettu sopimus
järjestöllisestä yhtymisestäi ja vaikka on ilmeistä, että täl­läkin
puolen rajaa on puolella ja toisella rehellistä pyrki­mystä
siihen. ,
yhtenä kantona kaskessa on kysymys järjestöllisestä
autonomiasta Canadassa. Mine-Millillä ön.Cänadää koskevis­sa
asioissa itsemääräämisoikeus eli autonomia, mitä teräs-uniolla
ei ole. Kun tässä yhteydessä huomataan, että Cana­dan
ammattiyhdistysliikkeen piikeissä on vöimistuinässa vaa­timus
kansallisen Itsenäisyyden puolesta myös ammattiyh­distysliikkeen
puitteissa, ja toisaalta sen, kuinka vaikeita
on vanhoista kaavoista ja menettelytavoista luopua, niin sel­vää
on, että tämä aiheuttaa vaikean pulman. Teräsunion
canadalaisunion on vaikea saada emäjärjestolta canadalais-japstolle
autonomista vapautta ja Mine-Millin on varmaan
yhtä vaikeaa luopua siitä autonomiasta, minkä se vasta muu­tama
vuosi sitten saavutti.
—-I Tämä ei suinkaan ole ainoa vaiköa pähkinä, vaikka se
PRAVDAN KIINA-ARTIKKELI
TUTKISKELUN KOHTEENA
Moskova. — Pravdan suuri toi-mitusartikkeli
Kiinan kehityksestä
on kahden vuorokauden aikana 61-
lUt koko maailmassa tarkan tut­kimuksen
kohteena. Neuvostoliitos­sa
se on nyt julkaistu maan kaikis­sa
lehdissä; Länsimaissa on pää­huomio
kiinnitetty artikkelissa sub-ritettuun
Kiinan ulkopoliittisen lin­jan
arviointiin ("kiina etsii itsel-leeh
aii§tä liittolaisia"), liiUttas^n
ohella artlkkielissa annetaan yhte-näineh
kuva ihaah sisäiseltä kehi­tyksestä
ja pyrltääh antamaan luo­tettava
vastaus kysymykseen: m'\-
kä vuoksi Kiinan johto heittäytyy
seikkailulla töisieen. Mihkä Vuoksi
se erottaa kansansa Kiinan muu­rilla
sosialistisilta mäistä? Aiiiik-kelissä
todettiin, että Kiinan pb-litiikkaa
johtavien henkilöiden t^r-
Jipitiiksena on kärjistää suhteet
Neuvostoliiton ja muiden sosialis-tlsleh
maiden kanssa äärimmilleen
ja toteuttaa välien täydellinen kat­kaiseminen,
eristää Kiinan' kansa
Kiinan muurilla muista sosialisti­sista
niaista. Välien täydelliseen
featkeamlseien he eivät kuitenkaari
rohkene mennä suoraan, vaan maa­ilman
yleistä mielipidettä harhaan-johtaakseen
toivovat sen tapahtu­van
niin, että syy vieritettäisiin
Neuvosfoiiiion harteille.
Välien kärjistämisen ja katkai­semisen
perussyitä on lehden mu­kaan
.etsittävä Kiinan johdon na-tibhälistisesta
suurvaltapolitiikasta.
Lehti erittelbe tässä kolme keskeis­tä
tekijää. Pyrkiessään tyrkyttä-mään
muille sosialistisille maille Ja
kommunistisille puolueille omaa
linjaansa Kiinan johto törmäsi
luonnollisesti Neuvostoliiton kom­munistisen
puolueen nauttimaan
arvovaltaan ja sen tähden sen piti
kompromentoida ennen kaikkea
Neuvostoliiton ja NKP muiden
kommunististen puoliieiden ja kan­sallisten
vapautusliikkeiden silmis­sä.
Eräs tärkeimmistä syistä on Kii­nan
kansan huomion pKiisvetämi-nen
sen kärsimistä puutteista ja
vaikeuksista, ja Kiinan ulko^ ja si­säpolitiikan
virheistä ja epäonnis­tumisista.
Hyökkäykset Neuvosto­liittoa
vastaan alkoivat pian "suu­ren
hyppäyksen" ja kansankom-muunien
linjan romahtamisen jäl­keen.
Kun vielä paljastuivat Kiinan
johdon .ulkopolitiikan epiionriistu-miset,
jotka ovat johtaneet maan
eristettyyn asemaan, lisääntyivät
myös syytökset Neuvostoliittoa
kohtaan sosialismin pettämisestä
ja kapitalismin palauttamisesta.
Pian niihin lisättiin nationalistisia
ja rotumotiivejakin. Ensimmäisen
kerran neuvostoliittolaisessa asia-
SYNTYAAÄ- y
PÄIVIÄ
Otto Lyytikäinen, Cobourg.R.R;!
Ont., täyttää maanantaina, helmi­kuun
27. päivä 79 vuotta.
Hanna Poutanen, Long Lake.,
Önt., täyttää torstaina, maaliskuun
2. päivänä 72 vuotta.
Yhdymme sukulaisteri ja . tutta-vain
onnentoivotuksiin. ^
ICokoomus
Don Quijote
Helsinki. -—Kokoomuksensa ön
ryhdytty valmisteluihin puolueen
oman presidenttiehdokkaan asetta­miseksi.
Perjantaisessa koköukses-
Edelleen kokoomuk.sen puolue-saah
puolueen hialUttis asettui yk­simielisesti
kannattamaan itenäis-tä
esiintymistä vuoden 1968 valit­sijamiesvaaleissa.
hallitus päätti pyytää käsittelyn
perustana olleista eri vaihtoehdois­ta
lausunnot puolueen piiriliitto­jen
pHiitölmiikunnilta sekä nais­ten,
nuorten ja ylioppilaiden val-tälcunnallisteri
jäsenjärjestöjen hal­lituksilta
enrten ylimääräistä puo­luevaltuuston
kokousta 8. maalis­kuuta,
v;- •
Lcipullisen päätöksen kokoomuk­sen
kannasta tasavallan presiden­tin
valitsijamicsvaaleihin" tekee
Tampereella 15;- ja 16. huhtikuu­ta
kokoontuva puoluekokous.
kirjassa mainitaan myös Kiinan
Neuvostoliitolle esittämistä alue­vaatimuksista.
Artikkelissa ei kui­tenkaan
tarkemmin mainita, tar­koitetaanko
tällä jotakin virallises­ti
. esitettyä vaatimusta vai yleistä
i)ropagänd|aä; jonka piiitteissa Kii­nassa
on selitetty eräiden kiistan­alaisten
Neuvostoliitolle nyt kuulu­vien
alueiden jo ammoisista ajois-;
ta kuuluneen Kiinalle.
Pravda tekee yhteenvedon, että
Kiinan kansan keskuudessa pyri­tään
luomaan sellainen, käsitys, et­tä
se on kaikilta tahoilta viholli­sen
ympäröimä ja sillä pyritään
oikeuttamaan Mao Tse-tungin ja
hänen apulaisiensa , Sotiläallis-by-rokraattinen
diktatuuri. Tämäkin
käsite esiintyy iiyt ensimmäisen
k&rran Julkisuudessa.
Kolmantena syynä neuvosto­vastaiselle
kampanjalle Pravda pi-cää
pyrkimystä löytää ideologinen
pierusta valtataistelulle. Mao Tsö
tungin ja hänen kumppaniensa lin­ja
merkitsee yleishyökkäystä Kii­nan
kansan sosialistisia Saavutuksia
vastaan ja sen yhteydessä vääris­tellään
tunnottomasti sosialismin
aatteita. Jotta tämä politiikka pe­rusteltaisiin
ideologisesti, on tar­peen
neuvostovaltainen valhe. Mao
Tse-tung ei yksinkertaisesti voisi
pysyä vallassa ilman tätä valhetta.
Kommunistisen rakennustyön saa­vutukset
Neuvostoliitossa ja sosia­lismin
rakentaminen muissa mais­sa
paljastaisivat hänen poliittisen
linjansa epäonnistumisen.
PUUTE HYVEEKSI
Selkeämmin kuin koskaan artik­kelissa
osoitetaan Kiinan nykyinen
taloudellinen kehityssuunta:
— Taloudellisten seikkailujen tu­loksena
Kiinan johto on asiallises­ti
täytynyt hylätä maan taloudelli­set
kehityssuunnitelmat, sosialis­min
aineellis-teknisen perustan
luominen; ia avoimesti kieltäytyä
työtätekevien elintason kohottami­sen
linjasta, sanotaan artikkelis.sa.
Mutta tätä varten puute piti muut­taa
hyveeksi ja taloudellinen raken­nustyö
ja huolenpito väestön elin­tason
parahtamisesta täytyisi julis­taa
sosialismin vastaiseksi ja por-,
värilliseksi. Tämä on tapahtunut te^
orian alalla ottamalla käytäntöön
eräitä Maon sitaatteja Cköyhhyys
on hyve", '"turhaa on ajatella al­kaa,
jolloin kaikki ihmi.set tulevat
rikkaiksi' jne ).. Mutta koska tä­mä
on ristiriidassa kalkkien sosia­lismia
koskevien käsitysten kans­sa,
piti julistaa taloudellinen k i^
hitys ja \^estön elintason kohot­taminen
revisionismiksi, ekonomik­si
ja kapitalismin palauttamiseksi­kin.
Mitä suurempia Nbuvostolii-ton
saavutukset ovat, sitä voimak­kaampi
on Mao Tse-tungin ja hä­nen
ryhmänsä pelko oman linjan­sa
puolesta ja sitä voimakkaampi
on tätä liljaa vastaan nouseva
oppositib itsessään Kiinassa. Tämä
oh siis erSs vrhamieliseh kamppai­lun
Syy. ,
Mao Tse-tungin ryhmä py^irkii
erottamaan Kiinan kansan Kiinan
muurilla sosialistisesta maäilihasta
sen tähden, että tutustuminen sii­hen
voisi osoittaa Kilnäii kdihthtl^
nistisen puolueen jäsenille ja Kii^
nan kansalle, kuinka pilkalle hei­dän
johtajansa_ovat eronneet sosia­lismin
eduista. . Viime aikojen
kamppailussa on kysymys nimeno­maan
tällaisesta tahallisesta eris­täytymisestä.
Ö^J TÖINENRIN TIE
Aikailaan liSytti siltä, että Kii­nan
johdon aSienteena on kysymys
ideologisista erimielisyyksistä mui­den
kommunististen puolueiden
kanssa. Nyt Pravdan artikkelissa
selitetään, että ideologiset erimieli­syydet
ovat Säilyneet, mutta pääasi­assa
nyt on kysymys poliittisesta
taistelusta ja suurvaltahenklsesta
pdlitiikaslä. jbta Mao Tse-Whg Ja
Harien kumppaninsa harjoittavat.
Artikkelissa bsbitetaari selkeästi,
ihillaisia väikeUksia Kiinah känsäl­le
tarjoaa Mao Tse-tungin ryhmän
voitto Se JUhtäa Ubsiin sfeikkailuiT
hin sisä- Ja Ulkopolitiikassa, talou­dellisiin
vaikeuksiin, elintason ale­nemiseen
ja sen vSlifen täydelli­seen
katkeamiseen sosialistisen yh­teisön
kanssa.
Mutta lehden lausunto avaa kui­tenkin
toisenlaisenkin näköalan
ja o.soittaa, ettei Kiinan kansan
edessä ole kohtalonomainen välttä­mättömyys
kulkea Mao Tse-tungin
ryhmän tietä. Sie ediellyttää palaa­mista
Kiinan kommunistisen puolu-een
kahdeksannen edustajakokouk­sen
ja kansainvälisen kommunisti­sen
liikkeen hahmottamalle yleis­linjalle.
Se merkitsee yhteistyötä
Neuvostoliiton ja muiden sosialis­tisten
maiden kanssa, yhteistä tais­telua
imperialismia vastaan, talou­den
nousua, tehtyjen virheiden kor­jaamista,
väestön elintason kohot­tamista,
puolue-elämän normien
palauttamista ja laillisuuden toteut­tamista
Kiinan kansantasavallassa.
Vorsterin terrori kiristyy UAfrikassa
onkin ehkä suurin. Tarköituk-serhme
ei liioin ole yhkorostaa
edessäölevia vaikeuksia, yaan
todeta hiideri bliemassaolo niiti,
ettei synny mitään harhaku­viin
perustuvaa tolvorikkautta,
vaan että voidaan vakavalla
maaperällä seisoen käsitellä
piilmakysymyksiäkin silmällä
pitäen. !
F*uimakysymysten johdosta
ei ole syytä nostaa avuttomana
käsiä ylös. Tärkeätä on tunnus­taa
olevat tosiasiat ja siltä poh­jalta
pyrkiä pulmakysymysten
ratkaisuun mahdollisimman
edullisella tavalla.
Sitten kun Lounais'Afrikasta tu­lee
itsenäinen, sen nimi on oleva
Numibia. Ja siitä pitäisi tulla pian,
jos YK-n viime lokakuun lopulla
hyväksymä päätöslauselma toteute­taan.
Jos...
Lounais-Afrikan kansallisen va­pausliikkeen
SWAPOn pääsihteeri
.'^am Nujoma on lähtenyt Dar es
Salaamista kiertomatkalle, esittä­mään
YK:n jäsenmaille SWAPOn
näkemyksiä, jotka kiteytyvät vaa­timukseen
itsenäisyyden toteuttami­sesta.
Pääsihteeri Nujoman isäntä­nä
Suomessa pn Ylioppilaiden kan-saihvälinferi
apiu :— YKA,
SWAPO, joka perustettiin 1959,
bn .Afrikan .yhtenäisyysjärjestön
hyväksymä ja tukema yajpausliike
ja sillä Pn: käytännöllisesti katsoen
takanaan koko Lounais-Afrikan
väestön kannatus, sanoo herra Nu­joma.
Hän toteaa Etelä-Afrikan
liittovaltion viime vuoden aikana
lisänneen terrpnaah Lounais-Afri'
kassa. SWAPOn Järjestösihteeri
ammuttiin j a sen paikallinen pu­heenjohtaja
ja pääsihteeri on niin
ikään viime vuoden aikana pidä­tetty
ja kiidätetty Windhoekista
Pretoriaan ns. 180 vuorokauden pi-dätyslain
perusteella. Pidätetty on
."•amoin Toivo ja Toivo-niminen,
Ovambomaalla lähiöisin oleva
SWAPOn sihteeri:
Pääsihteeri Nujoma katsoi, että
ne maat. jotka YK:ssa pidättäyty­vät
Lounais-Afrikkaa koskevissa ääi
nestykslssä. auttavat Vorsterin ro-tuhallitusta.
joka on mm. viime
vuosina sijoittanut 21 miljoonaa
puntaa ns. Caprivin käytävän so­tilaalliseen
varustamisectn. Tämä
käytävä Sambian rajalla bn Lbu-nafs-
Afrikan ainoa henkireikä va­pauteen.
Lounais-Afrikka odottaa
YK:n Lounais-Afrikka-komission ra­porttia
ja sen käsittelyä yK:n yli­määräisessä
istunnosa ensi huhti.
kuussa suurella mielenkiinnolla.
Komitean puheenjohtajana on suo­malainen,
suurlähettiläs Max ja-kobsbn.
Hajoaako AFL - C10 sodan
ja rauhati kysymyksessä?
USA:n ammattiyhdistysliikkeen
yhteisessä bgSktiSjSr^j&lössä AFL-^
CIO (American Federation of La-isbur
—- Congress of Industrial Or-ganizations)
on jo pitkän aikaa ky-tenytHitai
joka näyttää johtavan tä­män
keskusjärjestön täydelliseen vä
lien katkeamiseen. Toisin sanoen
CIO eroaa AFLr-CIO:sta. 13 mil­joonaa
käsittävä ÄFL—CIO on po­liittisesti
ja niihenbmaan ulkopo-lUttisesU
päljbn mahtavampi USA:n
i>olitiikassä kuiin konsanaan amma­tillisella
alalla ja nimenomaan työ­läisten
asieman parantajana.
- ÄPL-^CIÖft johdossa on vanha
kalkkeutunut Meany, joka on mie­hittänyt
tiiskbluiilaah käytännöllises­ti
katsoen kaikki johtavat asemat
keskusjärjestössä. Hänen johdollaan
AFL—CIO on muuttunut mitä ää-rimmäisimmän
taantumuksen lin­nakkeeksi.
Sisäpolitiikassa se on
myötäillyt suurmonopolien ja halli­tuksen
vaatimuksia työläisten pal­kankorotusvaatimusten
rajoittami­seksi
tai kokonaan estämiseksi;
Tämä on eräs syy miksi ammatilli­sesti
järjestäytyneiden lukumäärä
on jatkuva.=;ti laskenut. Työläisten
palkka- ja sosiaalisten etujen puo­lustaminen
on jäänyt pääasiassa
ammattiliittojen varaan. Useat am­mattiliitot
ovat kuitenkin olleet
meanylaisten hallussa.
Ulkopoliittisesti AFL-CIO:n mah­tavuutta
kuvaa se, että neljännes-jäsehmaksuista
käytetään "kansain­välinen
toiminnan" edistämiseen. L i
saksi se saa liittovaltion budjetista
satoja miljoonia dollareita samaan
tai-koitukSeen. Se määrää USA:n ui
komailla olevien lähetystöjen "Työ-väenasioidenattasheat".
Sen sana on
painava myös USA:n ulkomaan
avussa. Esimerkiksi USA: n hallituk­selta
se vaati äsken Intian viljatoi-mitusten
lopettamista ellei Intia.kat '
kaise kauppasuhteitaan Kuubaan
ynnä eräisiin muihin sosialistisiin
maihin.
AFL—GIO:lla on satoja asiamie­hiä
ympäri kapitalistista maailmaa j
sijoitettu ns: "vapaan ammattiyh­distysliikkeen"
toiminnan valvomi­seen
ja ohjaamiseen: Se on puolus­tanut
taantumuksellisia hallituksia
kaikissa maissa alkaen aina Kuu­ban
Batistan Etelä-Amerikan soti-lasjunttahallituksiin
asti.
AFL—CIO oli presidentti Tru-manille
eräs tärkeimpiä voimanläh­teitä,
kun hän aloitti kylmän so­dan
sosialistisia maita vastaan.
Ja juuri tämä politiikka on nyt
johtamassa AFL—CI O; n hajoami-i
secn.
Toisen osapuolen C10:n johtajana
on ollut USA:n autotyöläisten am­mattiliiton
(UAW). puheenjohtaja
Walter Reuther. On syytä mainita,
että autotyöläisten ammattiliitto oii
USA:n suurin (noin 1.5 miljoonaa
Jäsentä), rikkain, voimakkain ja yh­tenäisin.
Tämä ammattiliitto on suhtautu­nut
sangen arvostelevasti Meanyn
antamaan tukeen Johnsonin sotapo­litiikalle
Vietnamissa sekä useihin
hallituksen kotimaan politiikkaa
koskeviin kysymyksiin. Kriisi nousi
ilmiliekkiin jo viime vuoden mai>
raskuussa pidetyssä AFL—CIO:ri
kokouksessa. Ja nyttemmin Iteu-ther
on eronnut AFL^C10:n yleis­iä
politiikkaa johtavasta hallintoneu
vostosta ja kolme autotyöläisten lii­ton
virkailijaa on eronnut 26-mie-
^isestä kansainväj^isten asioiden va­liokunnasta.
Syynä on suhtautumi­nen
Vietniimin sotaan sekä USA:n
ja sosialistisien maiden kauppaan.
-9 tt
USA:n ;ti!loteollisuuden keskuk­sessa,
Delioiti.ssa. ammattiliiton
hallitusneinosto hyväksyi julistuk­sen,
jonka mukaan liiton etujen
mukaista on .sen jäsenten ja per­heiden,
koko työväenliikkeen ja
koko kansan etujen puolustaminen.
Näihin kuuluu mm. Vietnamin
sodan lopettaminen sekä USA:n ja
.sosialististen maiden — nimen­omaan
— kaupan laajentaminen.
Marraskuussa pidetyssä ~ kokoukses­sa
meinylaiset sotapoliitikot voitti­vat:-
•••
Nyt Reulhcr ja hänen toverinsa
ovat eronneet AFL—CIO:n johdos­ta
ja ensi huhtikuu.ssa .suoritetaan
jäsenäänestys, joka merkitsee ilmei­sesti
sitä, että CIO eroaa keskus­järjestöstä
ja sanoutuu irti Meanyn
kylmän ja kuuman sodan politii­kasta.
— Libra.
USA pommittanut
Laosin alueita
HanoL — Neo lao hak sat -puo­lueen
keskuskomitean pääsihteeri
Phouma Vongvitit, joka on samal­la
Laosin kansallisen yhtenäisyys-hallituksen
tiedotusministeri, ön
lähettänyt Laosin konferenssin pu­heenjohtajille
kirjelmän, jossa sa­notaan,
että tammikuun 31. päi­vänä
päättyneellä viikolla Yhdys­valtojen
ilmavoimat ovat suoritta­neet
hyökkäyksiä Attopeun. Savan-nakhetin,
Samnevan ym. maakun­nissa
sijaitsevia asutuskeskuksia
vastaan. Ilmahyökkäykset aiheutti­vat
siviiliväestön keskuude.ssa pal­jon
uhreja. Myös aineelliset vahin­got
olivat huomattavat.
14 maata
allekirjoitti Mexicon
ydinsopimuksen
Mexico,—^ Neljätoista latinalai­sen
Amerikan maata allekirjoitti
Me.xicossa viikko sitten tiistai-ilta-na
.sopimuksen, joka yhdisti näi­den
maiden alueet maailman en­simmäiseksi
kansoitetuksi ydin­aseettomaksi
vyöhykkeeksi.
Sopimuksen allekirjoittivat Mek­sikon
presidentin Gustavo Diaz
Ordazin läsnäollessa Bolivian. Ko­lumbian
Costa Rican. Chilen,
Equadorin. El Salvadorin, Guate­malan,
Haitin, Hondurasini Meksi­kon,
Panaman. Perun, Uruguayn
ja Venezuelan valtuutetut.
Niistä seitsemästä Etelä-Ameri­kan
maasta, jotka eivät vielä alle­kirjoittaneet
sopimusta: Jamaica ja
Trinidad ilmoittivat haluavansa en­sin
perehtyä sopimuksen englanniur
kieliseen tekstiin. Arfjentiinan.Bra-
.•^ilian, Nicaraguan.. Paraguayn ja
Dominikaanisen tasavallan edusta­jat
puolestaan ilmoittivat alistavan-sa
asian hallitustensa päätettäväk­si.
Kuuba on ainoa latinalaisen Ame­rikan
maa. joka on kieltäytynyt
osallistumasta kolme vuotta sitten
perustetun valmistelevan toimikun­nan
työskentelyyn. '
Yhdysvallat vastustaa Puerto Ri­con
ja Neitsytsaarten . liittämistä
ydinvapaascen vyöhykkeeseen ja
kieltäytyi sen tähden allekirjoitta- ;
masta sopiniusta. Puerto Ricossa
on Yh(Iy^VaItain ydintukijköhtia.
Maailma n ensimmäinen ydinasee­ton
vyölvyke pe'rustettiin etelänapa-seuduilje
vuonna 1961 solmitulla
soFiimiksc]I:i; Joka kieltää ydinrä-;
jäytysten toimeenpanemisen tällä
alueella.
PÄIVÄN PAKINA
Kyllä susi syitä saa, kun mieli
lampaanlihaa tekee, sanotaan.'
Tämä vanha, siivekäs lause näyt
tää pitävän paikkansa kun seura­taan
Länsi-Saksan virallisten pii­rien
viimeaikaisia lausuntoja ja
lehdistön: kirjoituksia yalmistu-maisillaari
olevasta ydinaseiden
levittämiskieltoa koekevasta sopi­muksesta,
j
Kuten on uutistiedoissa kerrot­tu,
NL:n päävaltuutettu, Aleksei
A. Rbschin sanoi Genevessä 17-
vallan aseislarii-suntakonferens-sin
aiotttaessa uudelleen istunton­sa,
että "yrityksiä tehdään . . .
sopimukseen pääsemisen vaikeut-tamiseksi'.
Ja ikään kuin vahvistaakseen
tämän syytöksen, Länsi-Saksan vai
tiovarain ministeri Franz-Josef
Strauss nousi viikon vaihteessa
Bonnissa takajaloilleen ydinasei­den
levittämi.scn kieltosopimuk­sen
hyväksymistä ya.staan.
Bundeswehrille on pidettävä
Ovet avoinna ydinaseiden saami­seksi
jollakin tavoin, selitetään
melko avoimesti Bonnissa.
Liittokansleri Kurt Georg Kie-singcrille
asiasta lähettämässään
kiijeessä Strauss sanoo, että "hän
ei mi.ssään tapauksessa alistu sel­laiseen
hallituksen päätökseen"
Joka merkitsisi ydinaseiden le-vittämiskieltba
koskevan sopimuk
sen allekirjoittamista.^ ^
Myös Lansl-Saksart liittopäivien
publustusasiainvalibktinnan pu­heenjohtaja
Zimmermarin on ryh­tynyt
julkisesti vastustamaan
ydinaseiden levittämisen kieltoa
koskevan sopimuksen hyväksy-mLsts.
Zlmmermanh jopa vaatii, että
liittotasavallan hallitus "tekisi
kansainvälisen aloitteen'' jonka
tarkoituksena olisi estää Sopimuk­sen
allekirjoittaminen. Hän täh.
derisi, että Länsi-Saksan tutisi näy
teliä tä.ssä kysymyksessä "johta­vaa
osaa".
Tilanne ydinaseita koskevien
sopimusten kohdalta on nyt seu­raavanlainen:
Moskovassa allekirjoitettiin v.
1963 ydinkoekieltosopimus (maal­la,
niei-ellä Ja ilmassa): Vuoden
vaihteessa solmittiin toinen sopi­mus,
joka kieltää atomi- Ja mui­den-
Joukkotuhoaseiden sijoittami­sen
ulkoavaruuteen ja muille tai­vaankappaleille.
Neuvostoliitto ja Yhdysvallat
ovat io melkoisen aikaa valmistel­leet
ydinaseiden levittämistä kiel­tävää
sopimusta. Se on tiettävästi
melkein valmis allekirjoitettavak-
•Sl:.-.;:;', :••
Tämän ydinaseiden levittämis­iä
kieltävän sopimuksen aikaan­saaminen
on todella mitä kiirei­sin.
Asiantuntijoiden mukaan
maailmassa on 2 » - ^ valtiota, j o t
ka tekniseltä tasoltaan pystyisi­vät
kehittämään atomiaseita..
Kysymys tällaisen sopimuksen
allekirjoittamisesta on siis sekä
jjankohtainen että aiheellinen.
Sopimuksen peiTistana olisi_^sei
että ydinasevallat"^ eivät luovuta
jo olemassa olevia ydinaseitaan
muille maille, ei välillisesti eikä
välittömästi. Ja samalla kielletään
muilta mailta ydinaseiden vai-as-toiminen
ja omakohtainen valmis-
"tus.. J
Kuten odottaa saattoi, revan.shi-ohjelmastaan
tunnetut piirit ovat
Länsi-Saksassa vastustaneet alus­ta
pitäen tällaisen kansainvälisen
sopimuksen allekirjoittamista.
Ensin Länsi-Saksa esitti ydin-a.
seita levittämiskieltoa vastaan
sen, että ei-ydinasevallat jäisivät
jälkeen teknisestä, teollisesta ja
taloudellisesta kehityksestä ydin­asevaltoihin
verraten.
Ydinrajäytyksillä voidaan, jou­duttaa
ja halventua salamien, ka­navien
ja leiden rakentamista, siir­tää
vuoria, saada esille uusia öljy-,
maakaasu- ja malmie-siiniymiä ja
valmistaa: jopa: synteettisiä ti­mantteja
grafiitista.
Tämä pitää tietenkin paikkan­sa
atomivoiman rauhanomaisen
käytön kohdalta.
Mutta kuten edcllämainitusla
herrojen Slrau.ssin Ja Zimmeiv
männin lausunnoista näkyy, Bon­nin
hallituspiirillä on mielessä
kaikkea muilta vaan ei ydinvoi-mari
rauhanomainen hyväksikäyt-tö.
Myös professori. W. Gre\ve on
sanoniit Länsi-Saksan ulkopoliitti­sen
seuran kokouksessa, että ato­mivoiman
rauhanomainen käyttö
on sivutuote. Tärkeintä'!)» atomi-
. aseistus, sillä se on aixon profes:
sorin mielestä turvallisuuden, ar­vovallan^
riippumatloniuuden ja
suveneerisuuden tuote!
Toivokaamme kuitenkin, että
Geneven .17 vallan aseistariisunta-konferenssissa
päästäisiin vihdoin
viimeinkin sopimukseen ydinasei­den
Icvittäniiskiellpsta.
Jos Länsi-Saksan revanshimieli-sel
militaristit jättävät maailman
yleistä mielipidotlä uhmaten so­pimuksen
allekirjoitlamalla ja
ratifioimatt:i. kuten herra Strauss
uhkailee, niin sittenpähän näh­dään
minkälaisia "rauhanenkelei-tä"
Bonnin poliitikot ovat. kun
vähän raapaistaan niiden pintaa.
Känsäkoura.