Vapaus, October 30, 1951

              {Of Cte^^ Es-
EÖ%6fc^ «annay; Canada;
44261.
Editörial Office 4-«26&. Manager
E. SulCfJ. Edttor W. muHL MaOJsg
uaoresa Box CT; Siidbiny. Ontario.
Trahtlatlcn f iw ot «haigfe^^^ ;
Canada»»: 1 Hk^ 74» «ltk. 3;75
3 kk. 2^(9
^ m e s » : : 1 t k . 6 ^ e k k . ^
iiii
uskottiimman virkailijansa salamurhaa-jainsa
keskuudessa Cae^rin kerrotaan huudahtaneen: "Sinäkin Bru-tuEsenil",
Uutisten" v i i -
kan^alliseetf - itse-'
y;,?|r^'' ta kieltävät samanlaiset oikeudet kolmekymmentä vuotta myöhemmin
ffn^t^Jf^yfl^i Iittsseennääiisstiyymmäääänn pyrkivältä Iranilitua ja Egyptiltä? Jos huomioimme v a i -
j ^ ^ ^ ^ ^ | | | ; 1 i | Ä ; ^ r ^ ^ Osa maailmasta on ^:isäliriöiriyt•• koko
s^^^M||?|i|aiissä;::y^^ maat- rusimt:kahleitaa^
JJcträtyk^ maassaan, hiin meillä
j^g^^^j^pf;|J;;;':olO;:Vaih. kaksi ^reheUistä-: vaihtoehtoa ••karihattaa":kaikkien--"sorret- • ^
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ | | | : t i y T O
v.^'!., luavat "pitää siirtomaakansat edeKeen alaspainetussa asemessaan ja
alistamaan tnuitakm heikompia kansoja aluätaläisikseen. Toi*
jOs me reheKisesti puolustah^
Sy^^v J ' silloin olemme tekopyhiä fariseuksia, jotka eivät muka tiedä
>t'A'<K4! , että vasen käsi repii'alas kaiken sen minkä oikea käsi rakentaa.
i rräctH i , . . n i ; r « o M , Vkansallisuusmielisyydestään" aikaisemmin y l -
; viikkoseäsa toi^^
;^Arabialaiisissa Pohjois-Afrikass;^ ja Keski-Idässä joh jo
kuohuni^, vaan tiiniei^a^ On
Tähän kansalliseen kiihpitukseen sisältyy
johtuvan tyyt3aiiättöm)Ti^den kaäntä-i
Sudanissa on aiyan toisenlainen kuin
' laillihen oikeus kiniipäankin alueeseen iJa
^ra;«>tajpukl^
: ^ u t e n nähdään;
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
(a O^ hliöinenna 72 vuotta.
Onnittelonme päivän^
Mitä t n t^
Henmn/l^^ Vuort
'Canadan : Uutiset" oh niellyt, koukun
-ansast?^ mikä on viritetty
maihin viitaten, "Cana-maissa
melkein järjestään pO-lifiukka
on hyvin mätää j a lahjusten ot,taminen ja 'i^aan yaltjotulojeh
g|kähvellys; kuuluu -melkein päivä|äijestykseen';''öns^in syvät ker-^
^; r^^ ejyät erin suuria ole hyötyneet niistä miljoonista, joita ulko-
' Sh'''•'f maalaiset öljy-yhtiöt w ^ maksaneet rojalteina. Sellainen on tiian-iranilaisten
työläisten elintason kohottanut niin korkealle . . 1"
syy^ että Iranissa on lahjusteleya ja mätä hallituskoneis-aihakaah
Iranin kahäian, jolta on kielletty itsiemää
tästä on yksinomaan niiden, jotka ovat isäntävaltaä siellä fii-himiitäin
brittiläisten. Sitäpaitsi, 'me voisimme ottaa pienen
esonerkin Suomesta. Lenin ja Stalin olisivat v. 1918 paljon mieluim-
|MiS^S|i^ini|i-^M^ Suomessa olisi siiloin ollut sosialistinen hallitus.
^^P^|g|AH|;nw vihollisia, kuten " C a - ' '^H^A'}C1 "ä^ä" Uutiset" nyt vihaa feodalismia. Mutta se ei kuitenkaan egtä-
.m
KtJBJAA HOMBIAA
C a n a d a i i h a l l i t u s vihjasi J o i t a k in
k u u k a u s i a sitten, että natsij^Iiikkö(näyttämö
k e n r a a l i K u t r Meyer, Joka määräsi
aseettomia caiiadälaisia sotavankeja
m u r h a t t a v a k s i / voidaan vapauttaa
Nova S c o t i a n ; vankilasta. Tämä a i -
Sieutti sellaisen ^yleisen pfotcatiJBiyrs-kyn
että'hallittu perääntyi. ,
Nyt h e oat salakuljettaneet m u r i i a a -
J a Meyerin Saksaan. Tyj?inyttääk-seen
yleistä mielipidettä he sanovat,
että häntä pidetään sietm edelleen
v a n k i l a i n a , sitä uskoi.
K a i k k i tle^vät, että Meyer vapaute­t
a a n J a p a n n a a n saksalaisia k o m e n t a ­m
a a n n i i n p i a n k u i n h a l l i t u s katsoo,
että se voidaan tehdä.
T u o k a a K u r t Meyer t a k a i s i n Ja p i ­täkää
hänet l u k k o j e n takana.' — T he
' U k r a i n i a n Canadian..
"KIBOTUr' ULKOAIAALAISET
Mpnet Jänkit ovat epäilemättä s a ­maa
mieltä: eversti B l i m p i n kanssa:
Toronfou CSJ:n 40-vuotlsJuhlaa
v i e t e t t i i n täällä Torontossa lokakuun
13—14 pnä Ja onnistui Juhla h y v in
molempina päivinä n i i n yleisömenes­tykseen
k u i n esitykseenkin nähden.
L a u a n t a i - i l t a n a esitti |5J:n osaston
"Harvestihoopoja", 3-näy-tdksinen
laulunäytelmä, k i r j . Alt
Hautamäki. laulut säveltänyt Oskair
R e i n i k a i n e n . Näytehnän Juoni r a k e n ­t
u u varakkaan aavikkovUJelijän l e s k i ­rouvan
Ja hänen sairaan tyttärenpä
kartanoon. Jonka p i h a m a a l l a tapahtuu
koko näytelmän. esitys. S a l i n täytei­sen
yleisön m i e l e n k i i n n o n -voitti h e ti
alusisa h u r t t i e n mnE^mlatikaukset'lä­hellä
olevalla rautatiepihaUa, Jonne
" Y h d i s t y n e i d e n K a n s a k u n t i e n Järjes­tön
v i k a o n siinä, että sen Jäsenyy­dessä
o h n i i n p a l j o n u l k o m a a l a i s i a " . —
Steehvorker & MIner, Sydney N . S . \
:\rANHAA'T7tVAR^^
V a l t i o d e p a r t m e n t t i hylkää Neuvos­t
o l i i t o n ehdottaman Viiden vallan
rauhansopimuksen sanomalla: "Siinä
ei ole mitään u u t t a " . Mitä u u t t a on
v a l t i o d e p a r t m e n t in vastauksessa?
A l a n . M a x , N . Y . , D a i l y Worker.
lehdistöä uhkaavan
vakavan vaaran
Brainerd, Minn. — Puhuessaan k o ­t
i k a u p u n g i n hänen kunniakseen Jär­jestämillä
päivällisillä Minnesotan
kuvernööri C. E l m e r Anderson sanoi,
että " A m e r i k a n kansa on vaarassa
menettää oikeutensa saattaa J u l k i ­suuteen
mielipiteensä hallitukseen
nähden, ellei se rjlhdy tarmokkaam­m
i n valvomaan' oikeuksiaan". Häh
painosti edelleen, ettei "kansan o i ­keuksia
voida pitää itsestään selvinä
asioina, vaan o n n i i d e n .puolesta Jat­kuvasti
taisteltava"; :
Kuvernööri oli muutamia päiviä
aikaisemmin määrännyt laskemaan
sanomalehtien edustajat St. C l q u d in
öjennuslaitokseen, missä kerrottlii»
v a r t i j o i d e n : harjoittaneen huumaus­aineiden
kauppaa j a kohdelleen
r a a ' a s t i hoidokkeja.
K:w^s:.i^-»3;'-'^'^^-'"v'>i^ ' nyi Leniniä ja Stalinia antamasta Suomelle itsenäisyyttä, vaikka Suo-teoissakin
eikä vain puheissa kansojen itsemääräämisoikeut-
Kuten tiedetään Lenin j a Stalin-puolue oli Venäjällä ainoa puo-
Suomeh itsenäisyyttä — eikä se ratkaisevan het­että
minkälainen hallitus Suomessa on, sillä' —
H A L L I T U S K Y S Y M Y S ÖX SUOMALAISTEN, SAMOIN
H.ALLITUSKYMYS O N I R A N I L A I S T E N SIS.^I-AsiÄ.
'Kaiken ylläolevan perusteella voidaan kysyä: .Luuleeko ''Canadan
lukijakuntaansa poliittisesti niin tietämättömäksi, että sille
tuontapaista sanan-elitystU tarjoilla herran vuonna 1951?
Meidän käsityksemme on se, että suuri enemmistö "Canadan Uutis­ista
tunsi ylläesitettyjen argumenttien johdosta pahoin-sydänalassaan.
oh piihe itse '.'Canadan Uutisista", niin se ei vain epäile
argumenttejaan, vaan antaa selvästi ymmärtää, että ne on tar-vi;:,
ir--M-v':<(--'''pr'':'<''i koitcttu vaiu "pitkätukkaisten" jymäyttämiseksi. '
i S Ä ^ i l i i i l f ® S a m a s s a toimituskirjoituksessaan .• mistä ylläolevat • lainaukset on•:
mSiSMM^Mi:- otettu, sanotaankin lo{)uksi, ettei "Canadan Uutisten" mielessä olekaan
Iraiiin jä Egyptin edut, vaan imperialististen ''emämaiden" riistömah-dötlisuudet.
Niinpä "Canadan Uutiset" sanoo avoimesti:
*! "Nykyisessä maailmantilanteessa Suezin.kanava on siksi tärkeä
kupfuväylä länsivalloille, että niiden täytyy se pitää käsissään (kum­ma^
ettei Egyptin täydy pitää hallussaan sanokaamme Englannin ka-na^
Iia? — Vapauj] . . . • •
' ' " R a n s k a on'myös huolissaan Egyptin tilanteen takia, sillä heillä
riassa arabialaisia heimoja hailittavanaän, ja
huovattavissa itsenäisyyspyrkimyksiä, jonka
näkymättömänä on kommunistinen kiihoitus -
'Canadan Uutiset" tietää hyyin, että se puolustaa
nykyään
sano-vapaus-taiatelun
kehittymiseen. Tuskinpa kommunistit sen suurempaa kun-n
i a ^ Tosiasia kuitenkin on, että siirtomaiden ^ ^ l ^ l l ^ l l l f ;;;.;V'pii|JU i .poliittiset; puolueet,- kommunisteista oikeistolaisem-•,
-asti, vaativat mäittensa itsenäisyyttä.Niillä lll^ip.|f|0'S^^'>^^ siitä minkälainen heidän.^maansa,
g|p||i^^|^{^;v;pUMU^ jälkeen olla, kuten tapahtui 30 v-uottä sitten •
^p||||;ä:'vSSuom kuitenkin'yksimielisiä siitä, että vieraan
Ylioikeuden tuomarit
arvostelevat USA:n
oikeusdepartmehttia
• Washinston. -- Kieltäytyessään a -
lentamasta S m i t h - l a i n u h r i e n t a k a ­uksia
käyttäytyy oikeusdepartmentti
a i v a n k u i n vastaajat olisi j o tuomittu,
v a i k k a h e ovat vasta asetettu, syyttee­seen,
lausui täällä ylioikeuden Tuo­m
a r i W i l l i am O. Douglas. Hän o n y k s i
niistä 3: t a Ylioikeuden tuomarista,
j o t k a ottivat ylisyyttäjä P h i l i p P e r i -
m a n i n l u j i l l e siitä, että oikeusdepart­mentti
mielivaltaisesti vastustaa esi­tyksiä
laskea 12 työväenjohtajan $50,-
000 takausta.
" O n k o y l i p r o k u r a a t t o r i n katsomuk­sena",
kysyi tuomari Hugo B l a c k p u ­revasti,
"että k a i k k i henkilöt. Joita
syytetään kommunistisuudesta. tulee
pitää vankilassa $50,000—$100.000 t a -
kaiiksen puutteessa? . O n k o federaall-tuomareille
annettu ohjeeksi olla l a s ­kematta
niitä vapaiksi vähemmällä
s m n m a l l a ? "
. " O v a t k o nämä ihmiset C a l i f o r n i a s -
sa olleet oikeuskuulustelussa j a tuo­m
i t t u ? " tiukkasi tuomari Douglas e-delieen.
• .
K u n Perimän vastasi, että; ei ole,
lausui tuomari Douglas: "Joka t a p a ­uksessa
kuulostaa teidän takausten
vastustuksenne siltä k u i n he olisivat
jo tuomitut."
Tuomari F e l i x Frankfurter sanoi,
että häntä " k i u s a a suuresti" se, k u n
oikeusdepartmentti lyö k a i k k i S m i t h -
l a i n vastaajat yhteen tekemättä m i ­tään
erotusta. ,
Vain joukkotoiminta
voi pelastaa rauhaa r
puolustaneen neekerin
New Y o r k . — Jos Y h d y s v a l t a i n h a l ­litus
onnistuu saamaan 83-vuotiaan
neekerlopettajan t r i W . E . D u B o i s in
tuomituksi 5 vuodeksi vankeuteen
rauhantyön tekemisestä, n i i n on hä­n
e n elämänsä mennyttä, tiedoittavat
•hänen puolustajansa. '
A i n o a millä tämä kuuluisi neekeri-opettaja
j a rauhanpuolustaja voidaan
pelastaa on se. että k a i k k i rauhan Ja
i n h i m i l l i s y y d e n - k a n n a t t a j a t korotta­vat
äänensä hänen puolestaan ja
suuntaavat protestitulvan presidentti
T r u m a n i l l e j a hallituksen yleiselle
sjyttäjäUe J . H o w a r d McGrathiUe.
ha.rvc£tihcopojä oli saapunut vapaa-kyytiä
ottaen: tavaravaunujen k u p e i l ­l
a . Pian heitä saapuukin tähän p i -
hsi-maalle. Johon myöskin • saapuvat
ammuskelleet k a n s a 1 l i s k a a r t i l a i s e t ,
valles3iannit ym.. J o i t a harvestihoo-pot
tervehtivät* reippaalla laululla,
vastatsn siten k a a r t i l a i s t e n u h k a u k -
.siln j a näyttäen voimaa Ja k u n t o a J o ­k
a heissä elää. : - X - ^ y . ' : :;
Näjrtelmässä o n kolmattakymmentä
esittäjää j a lisäksi suuri Joukko h ^
lisäväkeä, salapoliiseja, k a n s a l l i s k a a r -
t i l a i s i a j a kansaa. Yksilöllistä m a i ­n
i n t a a näistä k a i k i s t a e i v o i lyhyessä
katsauksessa tehdä, j o t en o n parempi
että sähoo sen mitä k u u l u i katsomos­t
a . Salhi täyteinen yleisö o l i k i i t o l l i ­nen
illan näkemyksestään. Hyvin
esitetyt k a u n i i t voimaa j a t a r m o a u h ­kuvat
Joukkolaulut, samoin myöäkih
yksUöiden esittämät l a u l u t , o t t i katso­mo
k i i t o l l i s e n a v o i m a k k a i n aplöodein
vastaan. Arvo L a t v a l a ansaitsee k i i ­toksen
siitä, että sai näin: sutiren J o u ­k
o n , n i i n h j i v i n koolle j a esityksen SU-:
Jinnäan Joustavasti. Gunnar G u s t a f -
son niinikään ansiaitsee k i i t o k s e n h u o ­lellisesta
l a u l u j e n ohjauksesta. Lau­l
u t tervehtivät reippaasti katsmnoa.
Samoin kuuluu A n n i k k i Nummelle,
j o k a l a u l u t säesti, k i i t o s v a s t u u n a l a i ­sen;
tehtävän hyvästä suorittamisesta.
Monet läsnäolleet lupasivat saapua
uudelleen' katsomaan, jos näytelmä
esitetään toisintana. sUlä näin hyvää
näytelmää näkee v a i n h a r v o i n . Näy­telmän
Juonihan on Canadan työ-'
väenluokan elämästä, s en i l o j a j a sU^
r u j a ei siinä sivuuteta, vaan tuo ne
tniellyttäivässä muodossa, l a u l im j a
naurun raikuessa esille. Näytelmän'
esityksen lopussa p a l k i t s i yleisö esit­täjät
v a l t a v i n aplöodein. M e r i Tohmo
k i i t t i ; näytelmätoimlkunnah puolesta
A r t o L a t v a l a a ohjauksesta Ja antoi
hänelle kukkavihköii kiitollisuuden'
osoitukseksi uhrautuvasta työstä. Häh
ojensi kukkakhhpun myöskin Johtavan
osan esittäjälle V i o l a Boströmille.
: J u h l a a j a t k e t t i i n s u n n u n t a i n a j u h - '
lakohsertUlä, johon o l i v a r a t t u moni­puolinen
Ja (vaihteleva ohjelma. ;
J u h l a n ohjelman alkoi osaston soit­tokunta
Reino Öhmanin johdolla,
s o i t t a m a l l a a l u k s i b ' C a n a d a n , j a k u n
P. M e r t a n e n o l i lausunut yleisön ter--
vetulieeksi esitti soittokunta vielä
useampia kappaleita, j o t k a yleisö p a l ­k
i t s i r u n s a i l l a ' suosionosoituksilla.
Tauno K i v i r a n t a esitti "kappaleen
Kiveä". V u o h e n k a l m a n torpassa. T u n ­n
e t u l l a esitystaidollaan hän h e t i alus­s
a tempasi mukaansa yleisön, joka
m i e l e n k i i n n o l l a seurasi esitystä lop­puun
asti.
A i n o H e i k k i n e n j a T h o r a N e i l esit­tivät
duettolauluja. Heidän esityk­sensä
ovat a i n a olleet h y v i n suosittuja
Toronton suomalaiselle yleisölle. Tätä
t i l a i s u u t t a v a r t e n he o l i v a t v a l m i s t a u ­tuneet
erikoisella huolella j a p a l k i t si
yleisö heidän esityksensä r a i k u v i l la
suosionosoituksilla.
G. Sundqvist puheessaan aluksi se­losti
C S J : n perustamisvaiheita j a sen
varhaisempaa kehitystä sekä niitä l u ­k
u i s i a kamppailulta Jolta C S J : n t o i ­mesta
on kuluneen 40 vuoden aikana
käyty edistysmielisen kansanliikkeen
mukana ja sitä valtavaa k u l t t u u r i -
j a valistustyötä, j o k a Järjestömme t o i ­mesta
on suoritettu. Osoittaen, eitä
C S J r n näyttämöt, kuorot, soittokun­nat
j a erilaiset kerhot, sen sanoma­lehdet
Ja p u h u j a t ov^t olleet r a t k a i ­sevia
tekijöitä maanmiestemme kult­t
u u r i - Ja sivistystason kohottamisessa
Canadassa. Samalla k u n se o n lähen­tänyt
Canadan suomalaisia työläisiä
Ja f a r m a r e i t a maan varsinaiseen työ­väenliikkeeseen.
Häh sanoi, että sel­l
a i n e n järjestö k u i n C S J . j o n k a teh-t
tävänä on k a n s a n edistyksellinen
k u l t t u u r i t o i m i n t a , ei v o i mitenkään
hyväksyä imperialistisia ryöstösotla.
Sen p a i k k a o n siis luonnostaan r a u ­hanrintamassa,
j a että tämän hetken
tärkein tehtävämme o n k i n rauhan ja
kansan demokraattisten oikeuksien
puolustaminen.'
Osaston sekakuoro F i n l a n d i a esitti
useampia lauluja Taisto Lembergin
j o h d o l l a , joka sai osakseen v i l k k a i ta
suosionosoituksia yleisön taholta.
V . - j a u.-seura Y r i t y k s e n tyttöjen
tanssiesitykset saivat osakseen y l e i ­sön
Jakamattoman i h a i l u n kuten t a ­v
a l l i s t a . J a mikä olisikaan sen k a u ­n
i i m p a a katsella k u i n soirjaln tyttöjen
hiotut tanssUilkkeet.
Paavo K i v i n e n huumoristisella l a u ­l
u l l a a n k u t k u t t i yleisön nauruhermo­j
a . J a tätä kutkutusta Jatkoivat edel-t
a n s s i - Ja laulnesityksellään pianon
säestyksellä. .
. T r i o n • k a t m i i t , , . soittoesitykset /- —
L u l u Laine, Ja M a r j e r y K a h l e r v i u lu
Ja Walter K a h l e r , pianoEsa—- p a l k i t ­t
i i n yleisön t a h o l t a runsaUIa suosion­osoituksilla.
•
Tenvehdykslä e s i t e t t i i n useiden v e l -
Jesjärjestöjen t a h o l t a . Paavo V a u r io
e s i t t i S C A U L : n tervehdyksen Ja t o i ­voi
y h t e i s t o i m i n n a n Järjestön J a t i i l -
t o n kesken jatkuvan Ja l u j i t t u v an
edelleen.
W.. Böhm e s i t t i tervehdyksen Y r i ­tyksen
puolesta korostaen siinä y h f
teydessä C S J : n t o i m U i n a n merkitystä
J a toivoen nuorezhinan polven J a t k a ­v
a n sitä ansiokkaasti.
P a u l S i r e n tervehdyksensä yhtey­dessä
pahoitteU sitä. että t i l a n n e ei
tällä kertaa ole sellainen, että häh
voisi unionsa nimessä tervehtiä tätä
t i l a i s u u t t a . Sanoen että Jos C S J i n
ansiot unionistisen l i i k k e e n edistämi­seksi
otetaan huomioon, n i i n tidisi
k a l k k i e n unioden olla edustettuna
tässä tilaisuudessa. VaUtettavastf t i ­lanne
tällä kertaa e i . o l e sellainen,
m u t t a s e k i n a i k a vielä tulee. •:•[;
Tim Buck lausui L P P : n tervehdyk­sen
palauttaen siinä yhteydessäi m i e ­l
i i n tapauksia k u l i m e l l t a v u o s i l t a , Jolr
l o i n C S J o l i suoranaisesti ollut huo­mattavana
tekijänä ^edistysmielisen
l i i k k e e n kehittymiselle Canadassa.
Hän korosti r a u h a n puolesta käytävän
k a m p p a i l u n tärkeyttä nykyisessä v a i ­heessa
J a t o i v o i C S J : n J a t k a v a n ärvo-
"kasta toimintaansa entistä i t a i m o k -
kaammin. ' • : • ' " : ' " • • • >
M a r y Dehezko esitti tervehdyksen
U n i t e d Bussian-Cänadlan p a i k a l l i s en
osaston puolesta, sanoen ihailevansa
Järjestömme toimintaa Ja korostaen
kamppailua r a u h a n puolesta.
Edistysmielisten u n k a r i l a i s t e n p a i - .
kaUIselta kulttuurijärjestöltä o l i s a a ­p
u n u t sähke tuoden heidän terveh­dyksensä
ja pahoitellen sitä, että elivät
olleet tilaisuudessa lähettämään h e n ­kilökohtaista
edustajaansa.
Väliajan Jälkeen älettUn o b J e J t on
suorittis t a a s e n ' ^ i t t o k u n t t a n sävelin,
esittäen h e nseahipla kappaleita.
Seurasi JärJ'estän r i n t a m e r k k i e n J a ­ko.
Osasto o l i a i k a i s e m m i n päättä­n
y t , että k a i k i l l e n i i l l e osaston Jäse­n
i l l e , Jotka o l i v a t m u k a n a s i l l o i n k u in
•Järjestö perustettiin Ja o t a t senjäl-keen
oUeet Jatkuvasti Järjestön Jä­senyydessä;
lahjoitetaan U Järjestön
r i n t a m e r i c k i ' tuhhustuksdcsi: heidän
pitkäaikaisesta^ t o i m i n n a s t a a n Järjes­tössä.
Tällaisia'Jäseniä oli t i l a i s u u ­dessa
s a a p u v i l l a 17. M u t t a koska tä­män
WrJoIttajaJla ei ole tietoa h e i -
dän k a i k k i e n nlihistä. n l h i katson
edullissmxnaksi Jättää k a i k k i nimet
tässä mainitseznatta. ^
E i n o Tariräiseh' o h j a a m a l a u s i i n t a -
joukko e s i t t i A k u Päiviön k i r j o i t t a m an
Juhlarunon Järjestön merkkipäivänä,
yleisön seuratessa onielenkiiimolla e s i ­tystä
Ja osoittaen ihastustaan sen
Johdosta esltyk?jeh päättyessä. r
Naiskuoro .esitti k o l m e l a u l u a T h c ra
N e l l i n johdojlä,*saaden osakseen v i l k ­k
a i t a suosionosoituksia yleisön t a h o l ­t
a .
' W a l t e r l ^ h l e r ^'esitti pianosooloja
Marjery- K a h l e r i h säestäessä v i u l u l l a.
E l m a Semellus lauloi . J a c k K o s k en
k i r j o l t t a m a h Ja säveltämän laulun
Uudisasukkaan f u k i o u s s ^ p a r i m u u -
t a laUhia, K a a r i n a K i n n u s e n säestyk­sellä.
Hän'dn Toronton suomalais­t
e n iceskuudessa hjrvin tunnettu ja
p i d e t t y l a u l a j a Ja tässä tapauksessa
yleisö tuntui erikoisella m i e l e n k i i n ­n
o l l a semaavän tätä u u t t a l a u l u a . J o ­ka
e s l t e t t i h i täällä ensi k e i i a a . Yleisö
p a l k i t s i hänen, k u t e n k a i k k i m u u t k in
esitykset rimsailla suosionoisoituksilla.
• O h j e l m a päättyi Canadan Suoma­laisen
Järjestön marssihi sekakuoro
F i n l a n d i a n esittämänä. Joka jätti y l e i ­söön
m i e l u i s e n Juhlatunnelman. ,
Yleisöä o l i s u n n u n t a i n tilaisuudessa
vähän nrähemnaän k u i n lauantaina,
mutta l a u a n t a i - i l t a n a tuppasi Don-r
haalissa olemaankin ; tilanahtaus.
Yleensä v o i d a a n ..Juhlia pitää k a i k in
p u o l i n onnistuneena, ••••i
fcansaiideitiQ&raaieU^
VOme cnnsiistabui ssorttcttiiD
Ui 2,661äantä>|bä^
fäänaä edellisiin väatelhih verraj-inhs
219i^UBellä.'S
tit sslvat IJM ääniä, menettäen
kanrandemokraateillee 204 ääntää
Edustajistoh paikoista salvat Itah-sandemokraaUt
36 (kolme ontta
menettäen:: kansandempkmtidi^
kolme palkkaa;.,'''/S;
1918.sisällissotaa) kuulat o i k e i n v i n ­k
u i v a t j a t i l a n n e tuntui kumnalta,
n i i n t e k i hän lupauksen-pyhittää l o ­put
elämästään ^ Jumalalle a l k a m a l la
p a p i k s i . Jos fiän siitä- pelastuu. Hän
pelastui J a hänestä t u l i pappi. M u t ta
k u n t u l i " t a l v i s o t a " k u uU mk JäUeen
kutsumuksen Ja t uU vakuuttuneeksi
^Utä, että ei, riitä yksinään se, että
*klrkastaä ristiä toengen asein", vaan
on guyöskin o ^ l l i s t u t t a v a tappeluun.
N i i n hän lähti r i n t a m a l l e . J a n y t h än
tuntee taasen saman kutsumuksen.
"Ynunärrät k a i että m i n u n op pakko
lähteä". 1 ,
T o i n e n samansuvmtainen kohtaus,
k u n ' t i e t o sodan alkamisesta leviää Ja
siitä puhutaan^ tulee p a p h i - p o j i s ta
k a k s i — tuossa 10 ikävuoden k a h t a -
pt|olta olevia - r - h y v u i jännittyneenä
isänsä luo. Pappi huomaa, poJlUa o l e ­v
a n tärkeää asiaa j a k u n p o j a t eivät
,• m e i n a a päästä puheen a l k u i m , a u t t aa
hän'heitä siinä. J o l l o i n t o i n e n pojista
sanoo: "Isä onko t o t t a , k u t e n kutOlm-me
tuolla, että ryssiä on p a l j o n Ja
suomalaisia vähän, ja että miehiä
t a r v i t a a n " ? "Ja te ajatteUtte, että
tässäkin o l i s i k a k s i r i u s k a a miestä a i -
:TÄTÄ-ii
ff
Torontölaiheh klrjeenvaihtajanuhe saiioo
sen matkivan HolIywoodm sotapropagandaa
TAVALUNESVCÖIXBTIJS
- "JOS m t o ä kieltäydyn tulema^
vahnoksesl, h i i n teetkö todellaUn itse­m
u r h a n " , kuiskasi tyttö.
— " S e o n a i n a k i n ollut minun ta-vanmukainpn
iiKlrfm|rBpn£^..
PAINÖVIBBE
K h - J a h p a i n a : MliJkä vuoksi sinna
p o i k a s i o n kaikessa suhteessa niin eri-l
a i n e n k u i n Sinä?
n k i r j a n p a i n a j a : Hänestä el pitä-nytkään
ensinnäkään t u l l a poika vaan
tyttö. Joten kysymyksessä on vahlnte
Ja eräänlainen painovirhe. ?Ä
• ' • • 'ir.
HYVIN VARUSTAUTUNUT
Jugoslavialainen o l i päässyt pujai:
t a n i a a n rajan yU naapurimaahaa
Häh Joutui kuulusteltavaksi ja kuu.
i u s t e l u tapahtui seuraavaan tapaan:
"Mikä täniä on?", kysyi kuulusta,
j a k u n kuulusteltavan taskusta ilmes­t
y i p i e n i rasia.
\ "Siinä o n päänsärkypillereitä."
" E n t ä s mitä tässä on?" kysyi kuu-l
u s t e l i j a osoittaen toista rasiaa, . ,
"•Ne ovat hammassäryn varalta."
S i t t e n Umestyi esille T i t o n kuva ja
k u u l u s t e l i j a haiusi tietää mitä varten
hän k u l e t t i sitä mukanaan.
" S e o n siltä varalta, jos sattuisi tu.
lemaan koti-ikävä", vastasi kuulus.
t e l t a v a .
Toronto, O i i t . — Täällä c s l t e t t U n A . '
P a l m i m toimesta lokak. 26 p : n ä Suor
i n i - P U m i h : . v a l m i s t a m a ; k a i t a f i l mi
"Kfrkästettu sydän". J a k i i n tätä iil-miä
o n v i i k k o j a m a i n o s t e t t u j o h k i n l a i -
sena erikoisuutena. S u o m i - F i l m i n 25-
vuotisen t o i m i n n a n ' juhlatuotteena,
n i i n päätti a l l e k h r j o i t t a n u t k i n mennä
sitä katsomaan. Näkemäni Ja k u u l e ­m
a n i perusteella voin siis sanoa, että
|kyllä se o n k i n erikoisuus, m u t t a vaan
kokonaan toisenlainen k u i n mitä o l e ­t
i n . ••• v;'!:
T a p a h t u m a t filmissä liittyvät S u o ­men
"riemusotaan"i j o l l o i n B y t l , M a n ­nerheim,
T a n n e r Ja k u m p p a n i t lähti­vät
H i t l e r i n r i n n a l l a Neuvostoliittoa
v a l l o i t t a m a a n Ja f i T m l n keskisimpänä
henkilönä o n jpappl,
M u t t a filmissä ei s a n a l l a k a a n m a i ­n
i t a sodan todellisista syistä | j a siitä
m i t e n se todellisuudessa a l k o i . Sodan
a l k a m i h e n esitetään radiouutisena.
J o s s a ' sanotaan venäläisten lentoko­neiden
lehtäneen S u o m e n yllä j a p o m ­mittaneen
Suomea useammissa p a i ­k
o i n Ja kehoitetaan kansaa nouse­maan
. puo2\i?t^g2§an isänmaataan.
••Lähtekää m u k a a n i ' vielä tämän k e r ­r
a n , n y t k u h kesäiset s a n k a r i t nouse­vat
k u m p u j e n a l t a - j a K a r j a l a n k a n s a
lähtee lilkkeeire." .—. " M a n n e r h e i m ".
S i i s h e t i alussa,-Jo sodan a l k a m i n e n ­k
i n ; t u l k i t a a n ; . v a l h e e l l i s e s t i j a sama
t u l k i n t a J a t k u u ..loppuUn a s t i , . ,
Minkälainen ..on s i t t en tämä. p a p p i .
Joka esittää keskeisintä osaa filmissä?
Par^i k o h t a u s t a osodttamaan sltä.^^^
sota a l k a a Ja. y.mpärlstön tietoon t u ­lee,
.«ttä pappi aikoo myöskin lähteä
r i n t a m a l l e , n l l h eräs s e u r a k u n t a l a i s i s ­t
a tulee hänen.puheilleen j a esittää,
että eikö o l i s i parempi että hän o l i si
kotona, "sillä v o i p i a n k i n käydä n i i n,
että täällä kotlrhitamaUa t a r v i t a an
lodiduttajaa. Tähän p a p p i vastaa, e t ­tä
"minä o l e n k i n p a p p i J a sotilas. S o ­dassa
minusta, p a p p i t u l i k i n . " S e l i t ­täen
edelleen, että k u n Tampereen
r i n t a m a l l a (tarkoittaen nähtävästi v.
n a v a l m i i n a lähtemään tappeluun p ir
r u a 'Jä ryssää vastaart, niinkö?", sanoo
isä. Juuri n i i n ajattelimme, vastaa­vat
pojat. Pappi.seUttää pojUle, että
t a r v i t a a n h a n niitä miehiä täällä k o ­t
o n a k i n , eiköhän ole parempi ettiä m i ­nä
menen tällä' k e r t a a . Myöhemmin,
k u n pappi Jo o n r i f l t a m a l l a . nämä p o ­j
a t kysyvät äidUtään ,että eikö he
s a i s i liittyä suojeluskuntaan, kuten
J o k u n a a p u r i n p o i k a k i n b n l i i t t y n y t .
F i l m i n alussa sanotaan, että se on
omistettu Suomen äideille. J a äitejä
siinä todella e s i i n t y y k i n u s e i t a . , He
keskustelevat, lohduttavat Ja r o h k a i ­sevat
t o i s i a an miesten j a p o i k g i n men­tyä
rintamalle. Mutta mitä näissä
keskusteluissa opetetaan äideille - ja
n a i s i l l e yleensä. K a i k k i e n k e s k u s t e l u ­j
e n läpittinkeyana ohjeena on', että
n a i s e n k o r k e i n kutsumus on t u l l a ä i ­d
i k s i Ja SQrnnyttää. mahdollisimman
p a l j o n poikia sotaa varten. Tämä
a j a t u s t u i k i t a a n m o n i l l a e r i t a v o i l l a.
Niinpä k a k s i äitiä' kohdatessaan t o i ­sensa
keskustelevat: "Oletko katunut,
että r y h d y i t äidiksi? En. E n minä­kään,
v a i k k a molemmat poikani ovat­k
i n siellä", ;':./'•'V,-
• K u h r i n t a m a l l e saapuu tieto, että
j o n k u n t u t t a v a n vaimo on synnyttä­n
y t pojan, sanoo mies: "Kyllä njrt p o i -
; k l a t a r v i t a a n k i n , k u n , , , " j a sen j ä l ­keen
esitetään^lbpiuttonillta näjrttävät
r i v i t hautaristejä, "KUtä j u m a l a a s i l ­tä,
että m i n u l l a o l i nuO p o j a t " , sanoo
eräs iäkäs äiti tiedon saapuessa, että
hänen molemmat poikansa o l i v a t k a a ­tuneet
r i n t a m a l l a . ' .
Miltä' näille miehensä j a poikansa
menettäneille äideille; s a m o i n k u i n i n -
v a l i i d e l l l e k l n s i t t e n l u v a t a a n k o r v a u k ­seksi,
millä heitä lohdutetaan? Eläk­keellä.
Tämä eläkkeen s a a n t i tuodaan
e s i i n k a i k i s s a mahdollisissa t i l a h t e l s -
Kolme vanhaa naista
äutoyliajon uhreiksi
Niagara Fallsilla
: N i a g a r a F a l l s . — Täällä ilmoitettiin,
t o r s t a i n a , että kolme vanhaa naista •
sai surmansa kun a u t s ajoi sateesa'
heidän päälleen- K a l k k i kuolivat pää.
luumurtumaan. ; •
P o l i i s i e n antaman tiedon mukaan
olivat haiset menossa bussiin Ja käve­livät
kiitävän auton eteen huomaa.
mattai sltiä.
U N K A R I N KUVANÄYTTELY
A V A T T U T A M P E R E E L L A .' /^r.':
U n k a r i n kansantasavallan kuva-häiyttely,
joka o h tätä ennen o M
^Helsingissä, Kotkassa j a Kemissä,
a v a t t i i n viime v i i k o n torstaina Tam­pereen
teatterin läriipiössä. 'Avajais­tilaisuudessa
oli ilahduttavan run­saasti
yleisöä s ^ ä U n k a r i n lähetystön
j a S u o m i - U n k a r i - S e u r a n edustajia.
sa. Sillä lohdutetaan lapsivuoteessa
olevaa äitiä, tyai rintamalta saapuu
tieto vastasyntjmeen lajpsensa Isän
kuolemasta, sillä p a ^ l n rouva lohdut-t
a a ympäristön äiteSif aina kun saa­puu
tieto pojan tai miehen kaatumi­sesta
j a sillä häh lohduttaa Itseään Ja
omia l a p s i a a n sen jälkeen kun saapuu
tieto p a p i n kaatumisesta. "Olisinhan
minä voinut menettää näköni täällä­k
i n , v a i k k a äidanselpääseen..ja tusiin
s i l l o i n olisin saanut eläkettäkään^'-
sanoo talvisodassa; näkönsä menettä-'
nyi mies.
M u t t a . sikäli kuhi allekirjoittanut
t i e t ^ on Suomenkin sotaleskien Ja
h i v a l i l d i e n saama eläke niin niukka,
että sillä t u s k i n hengissä pygry. Ja
todeUlsuudessa mikään eläke, vaikka
se olisi parempikin, .el riitä korvaa­maan
poikansa tai puolisonsa menet­täneen
äidin uhrausta.
" K i r k a s t e t t u sydän" on peittelemä­töntä
J a a i t o a mannerheimiläistä sota­propagandaa
alusta loppuun asti. On
t o d e l l a valitettavaa, että Suoml-Pilml.
Joka sentään on valmistanut useita
mukiinmeneviäkln filmejä, on tällä
juhlatuotteellaan lähtenyt kilpaile­maan
Holljrvvoodln kanssa sotahyste­r
i a n lietsomisessa. — G, S,
maan isännistä on vapauduttava. Mainittakoon sekin tosiasia, että
esim. Iranissa on kommunistisen puolueen toiminta kokonaan kiellet­tyä
ja siis maanalaista — mutta se ei estä "Canadan Uutisia" selittä­mästä,
että koko Lähi-ldän knn.<nllinen vapausliike on muka kommu­nistien
hommaa!
Jos teillä arvoisat suomalaiset, t u p -
l a j u u l a l s e t j a muut, o n s e l l a i s i a käsi­tyksiä,
että A a s i a n s o r r e t u i l l a s l h t o -
maakansoilla j a m u i l l i t poljetussa ase­massa
olevilla k a n s o i l l a maailmassa
o n oikeus v a a t i a -vapautta j a i t s e h a l ­l
i n t o a , n i t a te olette p a h a s t i hakoteillä.
E l l e t t e sitä m u u t e n uäko, n i i n l u k e ­k
a a a r t i k k e l i "Sllrtbmaakysymys Ja
demokratian säilyminen". I n d u s t r i a -
l i s t h i i o k a k u im 24 päivän numerosta.
Se o n j u l k a i s t u Johtavana a r t i k k e l i -
nai. I l m a n k i r j o i t t a j a n nimeä/Ja ediis-t
a a n i i n o l l e n toimituksen näkökan­t
o j a , toimituksen j o k a esiintyy " p u h ­t
a i d e n " tuplajuulalsten oppien aino­a
n a suomenkielisenä t u l k i t s i j a n a m a a ­i
l m a s s a . ;
K i r j o i t i d c s e n alkuosassa ensin " t o ­d
e t a a n ' k u i ^ a länsimainen Imperia­l
i s m i on sovelluttanut sihrtomaapoll-t
i l k a s s a a n "demokraattista suuntaa"
Ja " k e r t a k e r r a n perään luopunut ase­m
i s t a a n tehdäkseen t i l a a ennen a l i s ­t
e t t u j e n 'kansojen suvereeniselle h a l -
i h i n o l l e " .
Näin on kuulema tehty puolessa
Eiurooppaa J a 2 / 3 A a s i a a , m u t t a t i l a l le
kuuluu-, muodostuneen sen . Jälkeen
" i m p e r i a l i s t i s e s t i keskitetty h a l l i n t o ­j
a talousjärjestelmä".
I n d u s t r l a l i s t i n toimitus s i i s v a k u u t -
« t a a l u k i j o i l l e e n , että H i t l e r j a Musso­l
i n i luopuivat Itä-Euroopan maiden
h a l l i n n a s t a vapaaehtoisesti Ja että
I m p e r i a l i s t i t lykkäsivät Venäjän sen
työläisten käteen n o i n v a i n puhtaasta
hyväsydämisyyde-stä.
Myöskin, että k u n työläiset h a U i t -
sevat teoliisuuden Ja koko kysymyk­sessä
bleylen^: m a i d e n talouden,^ n i in
se o n t u p l a j u u l a l s t e n y l f p o l i i t t l s en n ä ­kökannan
mukaan "imperialistista
keskitystä". .': '7 . ••;;:>'
E d e l l i s t e n 'jtotuiÄsien' Jälkeen I n ­d
u s t r l a l i s t i n toimitus leiskauttaa y l l -
p o l l l U l s e n v i i s a u d e n : " N y t o l i s i k a l k k i
h y v i n . Jos h h p e r i a l l s m l n väistyminen
el olisi 6am'8lia lisännjrt koko demo-k
r a t l a n häviön u h k a a " . Voiko Idellä-l
a l n a t t u viisaus .merkitä muuta k u in
sitä. että iinijeriällsmi, k a n s o j e n vä­k
i v a l t a i n e n s o r t a m i n e n j a riistäminen
on oikeata I n d u s t r i a l i s t i n t o l m i t i A -
sen ihannoimaa " d e m o k r a t i a a " . Jonka
loppumista se nyt pelkää.
Jätämme nyt- väliin katsaukset I n ­t
i a a n . Burmaan. I n d o - ^ i n a a n ym.
äärettömän rai&äah iniperlallstlen
sorron alaUniUdessa : vuosikymmeniä
h u o k a i l l e i h i n ' s i i r t o m a i h i n ; Joissa I n ­d
u s t r i a l i s t i n ' - t o i m i t u s toteaa olevan
" v a a r a l l i s t a " liikehtimistä. J a l a i n a a m ­me
vähän sitä mitä se sanoo omana
%Iehplteenään siirtomaakansojen o i ­keudesta
i t s e määrätä asiansa.
'Näin se. määrittelee y l l p o l i l t t i s en
t u p l a j u u l a i s e n - k a n t a n s a :
" . . . Sikäläiset kansat eivät U -
meisestl ole kypsiä hallitsemaan
itseään . . . missä eurooppalainen
h a l l i n t a järjestebnä hiemankaan
hellittää o t e t a a n , ovat kommunis­tit
«valmiita, käyttämään tätä häl;
käUemättä hyväkseen . . . Demo­k
r a t i a Ja..vapaus sopivat kä;irtäh-töön
v a s t a siUoin. k u n k a n s a tietää
mitä ne me^kjtsovät . . ."
I t i d u s t r l a l i s t l n toimitus o n siis sillä
järkkymättömällä y l l p o l i l t t i s e l l a k a n ­n
a l l a a n , ' että ; siirtomaakansat,: j o t ka
viimeisen vuosisadan ovat eläneet län­n
e n imperialistien r a s k a a n aseellisen
p a k k o v a l l a n ja r i i s t o n alaisuudessa,
eivät tarvitse muuta k u i n ruoskaa
j a pistintä, koska eivät ole " s i v i s t y ­neet"
j a t k u v a s t a rUosklmlsiesta J a näl­kiintymisestä
huolimatta.
M u t t a tietää I n d u s t r i a l i s t i n toimitus
yieiä senkin, .että s i i r t o m a i d e n I r t a a n ­t
u m i n e n "länsimaisesta holhouksesta
merkitsee suurta menetystä länsimai­den
xaaka-ainehankinnolssa j a siten
myös sotapotentiaalissa". -:
Sehän se k a i I n d u s t r i a l i s t i n t o h n i -
tuksen hellää sydäntä k a i k k e i n p a ­h
i m m i n kaiveleekin. sillä millä pysty­tään,
" d e m o k r a a t t i s e s t i " sotimaan, Jos
l a k a t a a n saamasta puoli-ilmalseksl
t a r p e e l l i s i a r a a k a - a l n e l t a s i i r t o m a i s ­t
a .
K u i n k a h a n I n d u s t r i a l i s t i n tohnitus
s u l a t t a a edellämainitun julistuksen,
ettei kansa t a r v i t s e vapautta j a demo­k
r a t i a a koska se ei^ole ^sivistynyttä"
-T- Jonka sä{uhiseksi iillä,el ole .mitään
m a h d o l l i s u u t t a Imperialistien Julman
sorron alaisuudessa — y h d e n m u k a i ­seksi
tuplajuulalsten p e r i a a t e j u l i s t u k ­sen
;kanssa. Joka l o k a k u u n 24 päivänä-k
i n k o m e i l i heti seuraavalla Indus­t
r i a l i s t i n s i v u l l a . J a j o n k a ensinunäl-n
e n k o h t a k u u l u u :
"Työväenluokalla Ja työnantaja-l
u o k a l l a el ole mitään yhteistä.
Mitään rauhaa ei voi olla n i in
k a u a n k u h nälkää Ja puutetta on
olemassa m i l j o o n i l l a työläisillä Ja
niillä h a r v o i l l a , j o t k a muodostavat
työnantajaluokan, on k a l k k i elä­män
hyvyydet." ;
Meistä tuntuu, että I n d u s t r i a l i s ­t
i n toimitus selittää t u p l a j u u n op­p
i a k u i n r i e n a a j a raamattua. Sen
m u k a a n esim; F r a n c o edustaa E s -
. panjassa oikeata i n d u s t r i a l i s t i l a i s ta
demokratiaa, kun se pitää orjuu- ,
dessa Espanjan kansaa. Joka on.
kuten slirtomaakansatfcin. koulujen
j a opiskelumahdollisuuksien puut­tumisen
t a k i a lukutaidotonta.
Mitä sellainen kansa demokratialla
tekee? Selkään vaan n i i n kauan että
sivistyy. Joka ryppyilee selkäänantoa
vastaan. se on kommunisti ja sota-potentl^
aim heikentäjä, jotka Indus­t
r i a l i s t i n toimitus katsoo, kuten Wan
S t r e e t in imperialistitkin. ensUuokkal;
«en vaarallisiksi "demokratialle''.
K u i n k a suuri "kommunisti ja to:
d u s t r i a l l s tm • Ihaileman "länsimaisen
demokratian" .vihollinen liekään "Vi-,
d y s v a l t a i n Korkeimman oikeuden tuo­m
a r i W i l l i a m O. Douglas, joka äÄeti
täin lähti kohnannelle matkaUeen
A a s i a a n ja huol^tuneena Amerikan
A a s i a n p o l i t i i k a s t a kirjoitti. .
. " A a s i a s s a o n vallankumous. Mah­tavat
voimat ovat nousemassa ylös
pohjalta. Kansat ovat päättäneet
vapautua köyhyytensä ja sairauk­siensa
kurjuudesta. Mikään v o iM
maan päällä ei voi pidättää belö,,
. . . Tämä ulkomaalaisiai
vastaan suuntautunut kapina on
luonut elävän, väkivaltaisen kaa-sallistunteen.
joka on Aasiaa^ w -
nään pyyhkivän uuden hengen W
keellepanevana (voimana , . •"
N i i n Douglas, vaikka ei olduan
" y l l p o l i l t t l n e n työväen mies', kuw»
I n d u s t r i a l i s t i n toimittajat -vakuutta­vat
olevansa, v a a n amerikkalaisen Wr
p l t a l l s m l n järkOTämmän siiven « d »"
t a j a , myöntää lausunnoissaan ääron-mälsen
sorron j a kurjuuden oik«t»k:
sen siirtomaiden vapausliU*riDe.
M u t t a sitä ei tee Industrialistin toi
mitus, j o k a keholttaa luottamaan «m
sohnuruoskaan j a p i s t i m i i n "^i^'
s e n " levtttämlsessä.
A l a s . suritean alas o n I n d u s t t ^
toimitus kumartanut länsimaisten *^
t a a valmistavien impcrifllistlen efl»-
sä. — K u l k u r i .
votai*---
»tl*