Vapaus, December 21, 1954

              Sivu 2 Tiistaina, jouluk. 21 p, — Tuesday, Dee. 21,1954
V A P A U S tUBEBTT) -r- Tndep^adeat L$box
OtgKU Of FbmUb Canadlans. Es-tabliflbed
1fo7, 6, 1917. Autboxized
ju icoond daas niaU bf tbo Post
QfXtea Departmenfc, Ottawa.^; B
moudi thirlee veekly: Tuesdajn
ilbandayB and Satordajns by Vapaus
Pobllshlng Compaiiy Ltd.. at 100-102
Sm St. W^ axUOmr, OiA, Canada.
Telepbones: Sns. 0^<;e O0.
Edltorlal Olllee Ce. 4>4285. BCanager
£.Suk8L EditorW.EkloiMLMAUln9
addi«S8:;3ox,69, Sttdbttry»"
Adrertifllog »tes upo», ajgillcstloD.
•nranalatfon ftg< of cfaaige.
Caaadate: 1 vie f jdO « kk, 19»
' S kk. 325
rbOfKnmatn: i itu 9M e VL. 420
SuomeiM . .1 fk. &00 0 kk. 4.75
SYNTYAAÄ-
' PÄIVIÄ
Wa8h]ngtonin varoitus OttaiyaDe .
, yiikon lopulla-W^hingtonista tulleissa uutistiedoissa'kerrotaan,
että i^dysvaltejnih^^
; sosialistisen maailmansosan ja Yhdysvaltain välillä.
\ ' ' Eiserihowerfn hallituksen maatalousministeri^Ezra Taft.Bensp-jpin
kerrottiin sanoneen: 'iMinusta tuntuu, että meidän ,pitäisi-olla
yalmiiifa" kaupankäyntiin rautaesiripun maiden kanssa -sikäli kuin
I siitä ^ih hyötyä, oHcoön kysymyksessä voi'laj joku muu tavara , . ."
» Tämä sellaisenaan on toimenpide mikä saa varmasti yhdysvajlta-
> laisten jakamattoman hyväksyminen. Yleisesti tiedetään, että Yh-
^t^./dysvaltain hallituksen hallussa on satojen miljoonien dollarien;^^ a
J ta maataloustuotteiden "ylijäämä". Tosiasiassa Yhdysvaltain kon-
\ >• pressi on valtuuttanut £isenhowerin hallituksen myymään tuhannen
» miljoonan dollarin arvosta näitä "ylijäämäruokatarpeita" ostajamai-den
rahaa vastaan — s^tnalla sitä, että Canada voi myydä maatalous-
] tuotteitaan vain dolIareita;yastaan. •
;Kuten sanottu. Yhdysvaltain hallitus on ostanut miljoonien dol-i
larleh arvosta maataloustuotteita siinä nimenomaisessa 'mielessä, että
on voitu ylläpitää nykyisiä hintoja Yhdysvaltain markkinoilla. »Mutta
nämä "ylijäämävarastot" ovat kasvaneet jo niin suuriksi, että.sikä-
^ Iäiset viranomaiset ovat kirjaimellisesti'^ puhuen "hukkumaisillaan"
/ voihinja murhin maataloustuotteisiin. Ja kuten -tiedetään, tarve ja
• välttämättömyys ovat sellaisia opettajia, joiden ääntä ja neuvoa on
- kuunneltava, (Niinpä on Washingtonin sotainen hallitus ryhtynyt
' katselemaan tilannetta vähän realisemmalta pohjalta ja puhuu nyt
I sen johdosta idän ja lännen välisen kaupankäynnin elvyttän^isestä.
I Mikäli on kysymys Vapaudesta, niin me uskomme, .että tämä on
\ ainoa -ulospääsytie nykyisestä tilanteesta. Me olemme sitä mieltä,
r että Yhdysvaltain kansa ja valtio -hyötyy paljon enemmän siitä, jos
J puhutaan ja toimitaan idän ja lännen kaupankäynnin elvyttämisen
I hyväksi, ^ n sijaan että pauhataan nykyistä nuottia atomi- ja muista
' Sodista. _ ' '•
Eli» Saloneo, Edmontonista; AlKa^
täytti joulukuun 16. pnä 74 y^ptta.
jffilna^ FelHnen, Hanklnlsta. Ont„
täyttää joulukuun 25. pnä 71 vuotta-
Slsrgaret llarju, Bankinmta, Ont
täyttää tanunlkuun 1. pnä 72, vuotta
Väinö Uohter, Lockerbyata, Ont.
täyiti- maanantaina, joulukuun 20, p
50 vuotta,
onnentoivotuksiin.
Saksan iiiilifaristeille ei pidä antaa a$#a
SITÄ
- J A -
Iit i
\
f
f'
I
1
i
i
I
li /I '
\
»
\
I
I
l
I
t
t
t
I
f
»
»
t
'\
»(
I
f
\
I
(
I
Mutta mitä tekee meidän liittothallituksentme? Jääköise kädet
..ristissä katselemaan asiain kehitystä? Onko meidän liittohallituk­semme
jänkkimäisempi Icuin jänkklen oma hallitus jä 'pitää kiinni
AVashingtonin määräyksistä, että maataloustuotteita ei saa myydä
muuta kuin dollareita vastaan — eikä missään tapauksessa sosialisti-
'seen maailmanosaan?
Tässä yhteydessä sietää palauttaa mieleemme.eraitä perustotuuk-i^.
a.. .jSHloin J^uin Canada menetti yehnämarkkinansa Britanniassa ja
"TBrkanniän Coanmonwealthin maissa, meille selitettiin,' että syynä oli
//canadalaisten farmarien ahneus". Syynä oli muka se,^että;'Britan-
^;^ia olisi maksanut vain $2 vehnäbushelilta, mutta-farmarien '"ahneu-denl'-,
vuoksi.Onada vaati $2.05 bushelilta. Kuten muistetaan, mei­dän
lehtemme liittyi jo silloin niihin canadaljjisiin, jotka selittivät,
että kysymys ei ole hinnasta, vaan siitä, .että liitt9haliit^us vaati
• Wad[iingtöiiin-määräysten mukaisesti että ostajamalden,,täytyy m^k-
, saa vehnäostonsa dollareilla. Jo silloin oli selvää, että Britannid-
"*olisi ostanut Canadan vehnää, jos Canada olisi h3wäksynyt Englan-
Hin punnan maksuksi. Sen jälkeen on saatu niin paljon todistus-aimehistoa
tämän asian tueksi, että kiivaimmatkin VVasfeingtonin kä­vijät
ja heidän poliittiset kannattajansa ovat unhoittaneet entiset pu­heensa
^farmarien "ahneudesta"'ja tunnustavat, että myyntimahdolli-suuk|
ia;ol]sH^itanniäh, CommonweaUhin maissa, jos <ftiaksuksi hy-
^^ksytääh, kuten pitäisi, Englannin punta.
^ - Mutta vaikka Yhdysvallat aikoo myydä ostajamaiden rahaa
Jastaan "tuhannen miljoonan dollarin arvosta maataloustuotteitaan
A^a suunnittelee kaupankäynnin Jaajentami maä-
^sSmanosaan rniin' »meidän liittohallituksemme pitää kuitenkin nöy­rästi
kiinni Washi'ngtoriin määräyksistä ja vaatii edelleen maatalous-tuotteidemme
maksuksi dolkreita ja kieltäytyy kaupankäynnin jär-
, jestämisestä kriisistä v^aidensosialis^
Tuloksena on vaara, että me jäämme kansakuntana "pitämään
tyhjän säkin su^uta.v Liittohallituksen nykyinen ohjelma tai mieluim-minkinohjelmattomuus;
koituu maaUemme vahingoksi niin poliitti-
. sesti kuin taloudellisestit;in.
.'^^^^^^^^ V perusseikka. Nykytilpteessa ei
:,maailm maataloustuotteiden ylijäämää.-; Miljoo­nat,
ja miljoonat ihmiset Aasian maissa ovat jatkuvasti 'nälässä. Ne
; .voisiyat-käyttä mikä makaa varastoissamme.
'Britätjnla' tarvitsee edelleenkin juuria määriä ulkomailta tuotavaa
veHnaa. - Samoin on äsia Intian suhteen. Sosialistisen^i^aallmanosan
eräät -^adi ovat antaneet ymmärtää, että ne olisivaJt''vaJm1ina osta­maan'SUmia"
määriä canadalaisia maataloustuotteita.
Kysymys on siis vain siitä, että löytyykö Ottaw&sta riittävästi
valtiomieskykyä 'ja halua maataloustuotteidemme "ylijäämän" saa­miseksi
maailman markkinoille. Ja jos Yhdysvaltain iiallitus suun­nittelee
maataloustuotteidensa myyntiä sinne, missä niillä on kysyntää,
—iiiin miksi ei meidän hallituksemme menettele samalla tavalla? Liitto­hallituksen
amerikkalaismielinen ohjelma on jo aiheuttanut liian
paljon vahinkoa Canadalle. ' '
Panttivankeutta herran jouluna 1954
^ ^:>^€ olemme aikaisemmin olleet siinä harhaluulossa,:että pantti-
. kuuluu .pimeään keskiaikaan. 'Me luulimme niinvsiitäkin
huc^limalta, vaikka Hitlerin Aatu-vainaja yritti aikanaafi: kääntää
histtmaunj[ehtiä taaksepäin panttivankeuttakin hyväkseen käyttäen.
Mjölfe|J,n;y^näyttää kuitenkin, että *vapaan,.|naailman" itseoi­keutettuna
jolirtajaik esiintyvä YhtJ^svaltain hallitus on esU^ 35 :ltä
lUinalaiselta opiskelijalta oikeuden palata takaisin kotimaahansa.
/J^liä-kieTtoaperusteltiinensiksi, kuten on uutistiedoissa kerrottu, sen
^ hataran ickosyyn.'perusteella, että nämä nuoret kiinalaiset voisivat
antaa tietqnsä,lalijansa>ja'oppinsa oman.synnyinihaaiisa hyväksi.?
OlisiiJa amerikkalaisfa 'ojjjskelijoita pidätetty, sanokaamme vaikkapa
'Kiinassa sillä perusteella, että ne voisivat avustaa synnyinmaatansa,
niin siitä olisi noussut-y-r- ja oikeutetusti kylläkin —sellainen pro-testimytsky
amerikkalaisissa lehdissä, että se olisi murtanut umpi­kuurojenkin
korvat!
. , ; . M paheni edelleen kun Yhdysvaltain valtiodepart-m^
ntin puhemies mr. White tunnusti, että näitä kiinalaisia nuoria
pidetään asiallisesti puhuen ''panttivankeina", -joiden kotiuttamisesta
voidaan käydä kauppaa'^iinä mielessä, että Kiinassa vissien syytösten
perukeella vaifkilaan tuomitut amerikkalaiset vapautettaisiin. -<
Tätä "panttivankeutta" on tosin yritetty puolustaa sillä, että
näillä kiinalaisilla on -'oikeus" vapaasti liikkua Yhdysvalloissa. Mutta
rdkkaaHohVankila.jolemasta vankila sillä jos vankilaa isonnetaan?
T-Meidän käsittääksemme vankila on vankila sen laajuudesta tai pie*.
Mitä muiit sanovat
"SOTA SANOMAT" LEHDEV
SOTAINEN JOULUSANOMA
Yrittämättäkään peittää sotaista
olemustaan, Toronton : Vapaa S
/jota kansan keskuudessa sanotaan li­sääntyvässä
määrässä "Sota Sano­miksi",
Julkaisi' ;joulimumerossaan
"Hyvän tahdon Juhlana" otsikolla va­rustetun
tolmituskirjoituksen, mikä
vihan sotamielialan lietsomisessa, se­kä
välinpitämättömyydessä' ihmiskun­nan
elinmahdollisuuksien suhteen on
:eplälemättä^i'jhaaihnanenn|ltys" alal­laan.
On vaikea löytää mistään tois­t
a "Joulukirjoitusta" missä sanotaan,
kuten Vapaa ^ n a kirjoitti:
: '»Vaikka eiämmekin ns; (hyvän tah­don
sesongin keskellä (huomasitteko
"niin sanotun"? — Vapaus) vain
muutamien päivien takana ylei­nen
maailmantilanne kuitenkin osoit­taa,
että hyvä tahto ia maassa rau­ha
ovat kaukaisia u n e l m i a . Toi­sella
puolen ovat- valtiot, jotka ovat
alistettu diktaattorisen vallan alle ja
toisella -puolella -valtiot, joiden oman"
olemassaolonsa .vuoksi :;Ott.?-täytynyt
viime :'vuosien aikana aseistua ham­paisiin
saakka . ..
^ Ja . . . nykyinen varustelu ei 'johda
mihinkään muidiun kuin-uuteen, so­taan.
Sen on pakko siihen johtaa.
Vapailla kansoilla ei ole enää varaa
antaa periksi, koska ne ovat jo selkä
seinää vasten . . .
.: Kun ollaan maailman rauhanjuhlan
kynnyksellä, niin on oikeastaan si­veelliseltä
kannalta katsoen raakaa
puhua: sodasta ja ennustella yhteen­törmäyksen
välttämättömyyttä, mutta
siihenhän ei olfe oma vikamme. On
katsottava asioita .realisestl huoll-matfca
siitä,: j.mitävelvqituksia vuo­situhansia
.isaamattu 'Rauhanjuhla
meille antaneekaan.L (Helvettiin siis
.'Rauban ruhtinaan, kuten muidenkin
,puheet rauhasta — Vapaus I- . . .
; Kuinka: me voisimme tänä päivänä
; keh^itta^;, kan;s^9ibmlslfUnme., pettä­viin
rauhan unelmiin luottamaan .. .1
T-'vapaa Sana, /Toronto joulukuun 1«
p. herran vuonna 1954.
SOSIALIDEMOKRAATIN
VASTAUS EDELLISELLE
Kirjoittaessaan Yhdysvaltain ulko­politiikasta,
laiisui Suomen sosialide-.
demokraatti, ikäänkuin Vastauksena
Toronton Vapaa Sanan sotakitvailuun
mm. seuraavaa:
von valitettavaa,' että lännen 'ja
idän välinen luottamuksen puute el
tee mähdöUlseksi' välittömiä neuvot­teluja
Euroopan pulmista, lorkkäyk-sen
synnyttämät lisävaikeudet eivät
varmaan ole helposti 'voitettavissa.'
Mutta 'kasvavat sotilasmenot Ifehoit
tavat suurvaltoja kiirehtimään neu­vottelupöydän
ä ä r e ^ iRauhaara-kastava
maailma toivoo vilpittömästi,
että positiivisiin .tofanlln pian 'pääs­tään.
Pyrkllhän kumpikin puoli sa­maan
tavoitteeseen, sopuisaan rhi-nakkalseloon
jk aseistuksen vähentä­miseen."
' \-
:' Tavalliset bansanmiehei'Ja nalrv
set kaOdssa* inaissa vaUnMuvat '
viettämään Jonina^ rattlmn Ja liyr : ^
Tän'^talidon johlaa- - He toiyovat
toisilleen kalkkia n i i t ä n ffa»^ ja
naoiintoja;Joista heJtseldflfVpltä
Tät Ja JoUta iluuisen nerokkua-^,-
den Javkoikeallekeliittyne^
nilkan'iDloksena ollsivatmalidol-
Uda katune/ He ickevät näin ei
Lvain isUtä ip^lttyjen rvvanhojeta,
• : tapöjtofinnfcaan, <iaap tolyoftft: et»:
tä se todella toteätoisL^ He^tär-lioittavat
mftä he^ sanovärr Heil-':
lä on lh^ää''fäbCi9a ja be-ies­tävät
rauhaa;'-: Näin' 'on f iltanne
tavallisen kaman ^fcäskudessä
kalkissa maisto tällä fKikellä-:-
Mutta tätä ylestä Juhlatunxuelmaa
häiritsevät ilnnlset,; joilla el ole jou­lunakaan
hyvää tahtoa; ja jotka eivät
rakasta rauhaa, vaan »otaa.^ .JKoska
sota j a sen ^valmisteleminen tuo heille
suimnattomia rikkauksia: ja hptolvo-i
vat sodan avulla voivansa valloittaa
maailman j a lisätä siten mainettaan.
He ovat häikäilemättömiä, eivätkä
valitfi; keinoja päästäkseen .-.päämää­räänsä^^
Siksi on rauhaa rakastavien
ihmlsten^oltavajoulimakin valppaita
ja valmiita toimimaan, että'^Tauha
saataisiin :toivorauicsesta:va?lt^
neeksi todellisuudeksi , ' l ^ ä ^ p i t ää
paikkansa erikoisesti jumi nyt ccdes-saolevana
Jouluna, sillä .tuskinj kos­kaan
toisen maailmansodan -^ättyr
miftm Jälkeen ;cn rauha olluj^; niin
uhattu kuin se on juuri nyt.t '
Ja .tämä hetkellä^ jolloin vuosia kes­tänyt
yleinen jännittyneisyys; tuntui
lievenevän. Rauhanvoimien ponnis­telujen
.tuloksena oli saatu .aikaan
neuvotteluja ja niiden tulokset alkol-
Adenauer: "Ne eivät kasva itsekseen ---niitä o hoidettava."
yatvtullanäkyviin.;. Sota Koreassa ja
Äido-Kllnassa oli saatu päättymään
ja näytti .siltä? kuin -Yhdyskansoissa
alettaisiin vakavasti kea'j:ustella aseis­tuksen"
xajoittamisesta..* Tuntui isiltä
kuin .'^flimiset. voisivat 's todella: alkaa
hejlglttämään.yähän vapaammin.
Siliom alkavat sodanlietsojien uudet
juonittelut^ päästäkseen taikoltusten-sa
perille.
Rauhan vihollisten suunnitelmiin
on Jo pitemmäp aikaa' kulunut Länsi-
Tshekkoslovakian
työtätekevien lepo
Praha. — Tshekkoslovakian am­mattiliittojen
parantolalaitoksissa on
päättynyt kesäkausi.. Ammattiliitto­jen
parantoloissa Ja lepokodeissa;käy
joka vuosi yhä enemmän yöläisiä ja
virkailijoita. Kun viime vuonna am­mattiliittojen
parantoloissa kävi noin
310,000 henkeä, niin kuluvan vuoden
alusta lähtien niissä on käynyt yli
320.000 henkeä.
' Tshekkoslovakian ammattiliitot ra­kentavat
uusia parantoloita ja, lepo-
'kcteja. Tänä vuonna rakensivat le­pokodit
kaivos- ja vuorlteolllsuUstyö-läisten
ammattiliitto,. metallurgisen
teollisuuden työntekijäin ammaÄlUlt-to
ym.
Ammattiliittojen parantoloita lai­tetaan
yhä parempaan kuntoon. Nii­hin
avataan holtokabinetteja,ambu-latorioita
jne. :jp,hä<f tarkoitukseen
ovat yksistään ammattiliitot käyttä­neet
tänä vuonna varoja mona kym­mentä
miljoonaa kruunua.
Teollisuuspankin lainat
Ottawa. HalUtuksenn Industrial
Development Bank oli viime; loka-kuim
loppuun mennfessä lainan­nut
canadalaJsille teollisuusyrityk­sille
kaikkiaan yli. 42 miljoonaa dol­laria.
Josta lokak. aikana lähes 100,-
000 dollaria.
''PeloHe ei i^ykyisessä
tilanteessa p l e t i l a a"
New York City. — (T-E:n kirjeen­vaihtaja)
Ulkosyntyisten ipuoiustusT
konferenssi alkoi täällä viime'laUan-talÄa,
ulkosyntyisten;» puolustuskon-ferenssin
toimeenpanevan i;sili1sfeerin
Abner Greenin" loistavalla analyysil­lä
nykyis^estä hysterian: tilante'es{:a ja
mitenkä siinä hyökkäyksen etukarki
on kohdJstettuilä ulkosyntyisiä ^ työ­läisiä
vastaan kaikkien viimeaikaisten
scrtolakien - toteuttamisen. inuodflssa'.
Greenin. avaus- . ja^ alustuspufeeen
jälkeen jakautui konferensfc "pane-lelh-
n ja -sen jälkeen Vyhdc^teiiirkäy-tännöUisiin
fdimÄnpitelsUn panelel-den
työn järjestämiseksi ja siten
konferenssin - työn tehoikkaaksi ?6fga-nisoimiseksi.
- /. - ^ '
: Sunnuntain Istunnossa kohdisflul-ko53mtyisten
•.- puolusturtconferenssä'
huomionsa eri paneleihin 'ja neuvotte­luryhmien
lausuntoihin. Mm. suoriia-lainen
ryhmä, joka edellisenä p^vä-nä.
oli kokoontunut neuvotteluistun-toon,.
antoi konferenssille esityslau-suman,
jossa pyrittiin tämän kan-salllsuusryhmän
näkökannalta>'"kat­soen
: tähdentämään niitä toiminta-esitykftä..
joita Abner Green' niin
loistavasti oli edellisen päivän rapor­tissaan
tuonut esille. •
•Paneli huomioi, että tulevaisu\iden
näköalat WaIter-^McCarran lain-ku­moamisen
taistelussa' ovat nyt kirk­kaimmat
kuin tuskin koskaan :ennen.
Velvollisuutemme tämän valoisam­man
näköpiirin alaisuudessa toiinies-samme
on moblllrolda liikkeelle kälk-»
kl voimamme antaaksemme jo tule-i
vassa k<jngresslssa kuolettavan iScun 'jaan.
kaftkille ulkosyntyisiä vastaan |koh- '
distetuille laiitlaadlnnallisille ahdis-i
telu- ja ten-orisoimismeneteUtiiller; V
Eritoten on Finnish-Ameri6än
Freedom Komitean tehtävä tässä t i ­lanteensa
tarkempi kuin milloinkaan
ennen. j
•Parieli teki seuraavat esitykset:" ?
'Hyväksymme l^tolllsuudella Abner
Greenin naportm Ja pidämme siinä
esitetyt toimintasuunnitelmat perus-:
tana tulevan vuoden toiminnallemme.
Päätämme periksiantam&ttoiSiasti
tehdä hyökkäyksen kaikkia pelon i l ­maisuja
vastaan. Pelolle ei. nykyiass-'
sä tilanteessa ole mitään tilaa.::-sillä
volttolga tulevaisuus on näköpiiris­sämme.
, -
^. Päätämme, että jokainen konfe­renssissa
oleva edustaja kirjoittani ai­nakin
yhden rapotttiartikkelin,'jökO
paikalUsIm lehtiin, 'jos stihei^-^oi^rPle-massa
mahdoUUauSi; taikkai.eitten-kansallisiin
lehUin. ,
Päätämme, etta: erikoishuomlo on
kohdistettava tässä m a ^ a syntprpee-,;
väestöön, jonka kieltämätön'
moaininen.
•Päätämme, että jokaisella paikka­kunnalla
järjestetään keskusteluvie-railuja'
kc ngressimlesten 'ja muiden;
'polUttlsteh virkailijoiden kanssa,'fois-sallmaisenim^
kantamine vainolakien
suhteen. ' '
Töiniintaa Knut Heikkisen puolus-tamlseka'.
on -vielä entisestäänkin" te­hostettava
j a laajennettava. Paneli
Mälifect-ää mitä' lämpimimmät terVeiset
tälle i)ldfelylle ja kunnioitetulle val-köma''
hänen rinnallaan, kunnes^hän
saa^-JAlleen ottaa oman «vapaan-paik-
•ktteä'-yhdyskunnassaJ jossaiihän-^on
•iriohlvuotlsella ;? työllään ansainnut
•'kun^tifoitettaivan sijan.'
.'Samoin lupaamme tukea ja suo-
• jella'-kaikkia • vainotf uhreja - ^ m .
iHelkkllää,-.Wllllaih- Mäkeä, QTon-
-.'dahMja jne.
• - Suomalainen -; eduata jisto tervehtii
kjihJferenssia taistelun ja toiminnan
'tunnuksin. Keholtamme kalkkia: suo­malaisia
eri ryhmissään heittämään
'pelori" Jaarkailunsyrjään j a rientä-
'mään pystyssä päin kohden sitä voit­toa,
jenka TÖhkealla* ja tarmokkaalla
toiminnallamme saatamme tuoda kä-siemme
ulottuville.
; Keholtamme 'kalkkia •suomalaisia
rahallisesti avuatamaan ; .Pinnish-
American Freedom Committeen toi -
mlntaa entistäkin tarmokkaammalla
:toiminnallamme ja korostamme, että
komiteanixiimissä kerätyt; v a r t t i a - ,
'hetetään • suoraan: komitean pääma-
Saksan militaristien uudel)eenaseisr
taminen :^ajtaan 'Neuvostoliittoa:ija
kansandemobratian maita vastaan.
Sita varten, suunniteltiin muodostet-tarvaksi:
n s.-: Euroopan::puolustusyh-telsö,
jonka muodostaminen kuitenkin
raukesi tyhjiin kansanjoukkojen,: en­sikädessä
Ranskan kansan vastustuk­sen
johdosta.
.-^Tämä epäonnlAtumioen saattoi "va-;
päiden maiden? diplomaatit tunte­maan
tulleensa nolatuiksi ja se sai
heidät kiireelliseen, toimintaan uusien
jounien punomiseksi rauhan v tielle;
Lenn attun pää&aupungista" toiseen ja
pidettiin neuvotteluja toistensa/ jäl­keen.
Näiden neuvottelujen;yhtey­dessä
-omiistul .Johrf Foster Dulles,
Washingtonin biljoneerihallituksen
valtiosihteeri j a yksi- kaikkein kiih­keimpiä.'(^
danlietssyia,.«taivuttamaan
'-•Littolaisensa"-,^ mukaanluettuna Ca­nadan
hallituksen, hyväksymään Lon­toon,
j a Parusin: sopimukset Lansi-
Salcsan: uudelleenasaistamiseksi Poh-^
jois-Atlannin -sopimuksen (NATO)
puitteissa. : He yrittävät nyt saada'
näille; sopimuksille maidenra parla­menttien
hyväksymisen: yhtä kiireelli­sesti'kuin
he ne alkuun laativatkin.
- Sopimusten' laatijat kieltääntyvät
kalkista vneuvotteluista erimiehsyykf
•felen sopimiseksi rauhallista' tietä' se*
littäen,, e t t ä ' v a s t a sen jälkeen kuri
Saksan' aseistamifnopimukset. on lo­pullisesti
hyväksytty rvoidaan ajatella
neuvotteluja. \ Turvaantuen tässä
vanhaan' virteen, että Neuvostoliitto
muka; kunnioittaa vam voimaa, ja et­tä
"länsimaiden'* cn.saavutettava eh­doton
aseellinen ylivoima; ennen kuin;
Neuvostoliitonkanssa voidaan menes­tyksellisesti
neuvottela.
Tällaiset selitykset ovat Arain
pelkkää t asiain kiertämistä, sillä =
ei voida osoittaa," että; aseiden,
ammuksien Ja pommien^ läjäämi­nen
olisi vielä koskaan jobtanat :
rauhaan. Mutta päinvastaista
esimerkkejä, että aseiden kasaa- •
minen on johtanut: sotaan, niitä
löytyy paljonkin. Jos tuollaisen
ehdottoman ylivoiman säavntta-minen
olisi malidollistakin, niin se
ei ainakaan johtaisi nenvottelni-
: ;.hin. SiUoin volmaklcaampi esit­täisi
uhkavaatimuksen ja jbs toi-
: nen puoli ei siihen suostuisi, niin
seurauksena oIM sota; Ja~tämä-
I ^ ssi^nnäiden sopimusten laa-;:
iarkoilnskin. ^ '
. 1'^Jden- sopimusten ^«sisällöstä, on
mej^ä ^perin niukat tiedot. Niiden
sisällöstä- on tiedote^ vain se mitä
tfallltus haluaa kan«san niistä tietävän.
Ete^itjuk^enulkoasjain viraston tied
.tustoip:iistp :timtuu;-olevan;hyvln (vasr^
tennUelinen Juovuttamaan^ näitä sopir
muksia.tavallisille kansalaisille^yl^i-:
tyiskohtaJsempaa/vtutkimustaiv varten.
Yleisenä tietona kuitenlön;"op,-:jey
sopimusiea tarkoituksen^".;pn.;>ljlttää
LänsiVSakga Pohjois-Atla^inin hit­tooni
antaa Länsi-Saksalle-oiköisjärrj
jestää 500.0()0 nliesta:l£äsit^yä armei^
ja (eri as_elajeihln jaettuna).>ja aselsr
taa4änUi ^armeija tavallisen aseistuk-l
sen ph.eÖa^ myöskin atomiaseilla., " \
»;Kuten'pjuiststaanmyönnettiinSak€
salle ensimmäisen maailmansodan jäi-;
keenÄ;pikeus V järjestp,; vain •:100,000
miestä käsititävä armeija, mutta; hyr
vin.lyhyessä ajassa, siitä muodostui
voima,joka valloitti, suurimman^ osan
Eurooppaa, hävitti kokonaisia malta
ja tuhosi 5nmjoonla ihmishenki
Hitlerinä olisi ollut atomiaseet, niin
kuinkamoniimeistäollsl nyt olemassa;
ja mikäolisi niiden asema, jotka mah-doliisesti
olisivat jotenkin säilyttäneet
hengensä??rNämä;; ovat kysymyksiä
joihin meidän -tulee kiinnittää vaka­vaa
l^uomiota näiden sopimusten; yh-'
teydess^.
Nämäi^plmulEset koskevat hyvlnlä-^
heisesti meitä canadalaisia, sillä iCar
nada On. Pohjois-Atlannin Liiton • (NA
TO^vjäs^n j a canadalaisia mlehltys-jouJckojaon
Länsi-Saksassa. Jos Sak­san
nillitaxisteille annetaan mahdoUir
suusruuden sodan alkamiseen, niin ;on
(iariäda mukana siinä automaattisesti. •
Me, olemme taistelleet kaksi sotaa
Sataan miiitarismia vastaan ja Cana­da
menetti näissä sodissa yli 100.000
miestä. • 5'Siksi ;?cänadalalsten valtava,
enemmistö sanookin: Tämä. saa riit-;
tää. Se el saa uusiintua. Saksan mi­litaristeille
ei pidä antaa enaa aseita.
seen
velvollisuus on suojella ja turvatti «it^
ulkosyntyistä joiikköa,'-.joka .Gn''Iuo-,;
nut perustan täsai, maassajsyn^ynei-den
elämän,, mahdollisuuksille .^xai-;
vaustyölläan.
Päätämme, että PAFC:n on julkais­tava;
ja leivitettäivä paljon enemmän
asiaa selostavaa kirjallisuutta. ; ,
Päätämme santaa täydellisen tuen
Ja kannatuksemme suunnittelun,'alai­sena
olevalle lainlaadinnalliselle'kon­ferenssille,
jonka päämääränä on en-slkädestii
Walter—McCarran lain ku-^
Pääministeri St. Laurent sanoo:
• "Me voimme luottaa Konrad Ader-nauerln
sanaan". Bliksi? Bonnin
hallitus muodostuu entisistä Hit-
Ieiin>'kannattaj£sta ja ihailijoista, t
' nkilttar&teista jotka suunnittele-vai
uutta kostosotaa viime sodan
• menetystensä takaisin valtaami- •
seksi; Aikaisemmat: kokemukset
osoittavat, että he eivät kunnioita
tekemiään sopimuksia. Vissiin -
aseihaäli^ pää^tyääif'pitävät he
nUtä^vain-''p3p2rln palasina?, t u -
. "ifetdäri ''tomä'' himiiyksenia.'.
nUsiä kuuluu. ' He ovat aina soi -
- piväh. tilaisuudeji vatulleen pettär--
ncet kaikki luttojlaisensa. Adc-
/ nauerin sanat eivät ole yhtään
luotettavampia kuin mitä olivat
aikoinaan Hitlerin lupaukset, -s
Kaikki asiaan lUttyvät tosiasiat J.u-huvat
sen; puolesta,' että. nämä. sopi­mukset
tulee hyljätä. Saksan mili­taristeja
ei vpidä aseistaa. Vain siten
voidaan maailma pelastaa uudelta,
kaikkia edellisiä monm kerroin tu­hoisammalta
sodalta. Ja se voidaan
tehdä kun väin saadaan ihmiset kä­sittämään
mikä kauhea ivaara näiden
sopimusten hyväk^miseen sisältyy.
Tullakseen lopullisesti voimaan Von
näiden sopimusten saatava NATQ^
maiden-^parlamenttien; hyväksyminen
ja tämä varaa rauhanvoimille maih-doiiisuuden
kamppailulle niiden hyl­käämiseksi.
Meillä täällä Ganadassa
tosin on tämä kamppalluaika hyvin
lyhyK'' Siksi onkin tämä a:ka käy­tettä
vär- -mahdollisimman tehokkaasti
kaikista .-joulukiireistä ja -htunusta
K.^ LIHANSYOK
:;trjoUe; nuorukaiselle, joka
teit filmi3tud:ossa hsavaea
annettiin, määräys mennä
leijonan kanssa.
- "Minä en me.-'e" hän sanoi;
nä,;ercanitoimestani nyt hetl^
' • a ole mitään syytä pelkoon"
duit2li<'johiaja. ''Se leijona d
kaa"'sinua.'' Se on kasvatettu
dolla.V f^-> " '
'"Ni:fi äitini kasvatti minutkin
tasi 'pelästynyt nuorukainen
valmistfelleh, '"mutta nyt minä
Uhaa." " -
huolimatta, j , J o s emme
osuuttamme tässä kamppaaii
emmer.ltsekaän-voisi nauttia
'sesta joulutunnelmasta.
' - ^ Canadan liittoparlamentti'
koontnu; tammikuun 7 päitä
halUtoksen; tarkoitus
Iräättäen- on esittää nämä'
,} mukset ;:parlamenUn hyv==
vaksi heti istunnon alkapili'
Ennen sitä on jokafaien
tin Jäsen saatava täysin tie
:siita,:-. mitä ; heidän vat
ajattelevat näistä so;
Ja että' näin todella: tapahtnn
.-'lee; meidän 'jokajisen sn»
.i osuufenume tässä tehtävässä.?
,-enune.saa jättää sitä naap-rjne;
tai toveriemme varaan,
ijman: Raphanneu voston p
johtajan, ;prof. Frederic J
Curien sano:'a käyttäen: '-K
ole' ruorlttaneet velvolisunt
perhettänne ja maatanne
taan, jos ette voimakkaasti
- maise mielipidettänne naista
• pimnksistä~ edusta jallenne
mentissa".
Parhain keino tahan mie
ilmaisemiseen tietenkin on ih-^
>kohtainen kesxusteiu par*
jäsenien kanssa ja näita kesk
tulee järjestää missä se suin
mahdollista. Mutta missä
olei.imahdolUsuutta voidaan
kirjeelllsestikini johon on
suus iaikktalla. Paaasia on, et
kainen parlamentin jasen t"
tietoiseksi;; vahtsijamsa mielipi
näiden .sopimusten suhteen jo
Ol^tav/aan menoaan, ja että
nmistutetaan tästä kysymj^ksestä
Ottawassakm sähkeiden - ja kirj
a-vulla:; Monet parlamentin j "
ovat Itsekin huolestuneita naid
pimustenjohdosta ja pelkäävät
«euraukslLamitä. niiden hyvak
jt'ä, t^Uäi olemaan. He:ta on
fcaisiava vastustamaan m:den
symistä, .
^ 'CSJ:n osastoillekin on läh
: ohjeita' tämän kamppailun
teen ja voimme luottaa, että
tot ja Järjestön jäsenistö inl
;-suorittamaan osuutensa
kamppailussa. Mutta tämä
päiln-tulee saada laajennettoa
: kopuolelle oman jäscnistö-kannatfajapiirimmc.
Ca
suomalaiset ovat yleensä,
poikkeuksia lukuunottamatta
haarakasta-via ihmisiä. On
kenneltävä siten, että heidät
daan mikäli mahdollista
ilmaisemaan mielipiteensä;
sopimosten suhteen, Vasta
: lölii olemme tehneet sen mitä
Janne meiltä vaatii. Ja
voinune myöskin tyydyt,
nautti» ; joulutunnehnasta,
olänme suorittaneet osu
että "Rauha maassa ja
hyvä - tahto" muuttuisi
todellJsUudeksi. — G. S.
Valhefla ja typerää pöyhisteiyä
nuudesta välittämättä. Vanki voi "vapaasti liikkua" 'irankikopiS;^
?aan, mutta hän ei voi mennä kotiin omaistensa ^uo. Samoin on -asia^
näiden kiinalaisten suhteen, «e voivat "liikkua Wpaasti" Yhdysiil-j
loissa, mutta eivät pääse tervehtimään vanhempiaanjv veljiään; sl^o^l,
jaan'mielitiettyjään. -
Eräs • uusirita canaoan suomalaisis­ta
— 'noin kolmisen -vuotta sitten tä-,
hIn; maahan tuUut—; sanoi tuon-ixdln,
että hänkin lueskeli., ensiksi
tknne tultuaan torcntolalsta: Vapaa
.feanaa, mutta on nyt; kääntänyt sille
pJnjeäh puolensa.
• Öäri sanoi, että clenhanminä lues-
'k*älut-huonojakin lehtiä jo Suomes­sa,":'
mutta niin : olematonta paperia
kuin ;'• torontolainen suomenkieltoen
"rfih"isi'ön^-en sentään millohikaan eii-iien"
öife käteeni ottanut.'
•' Maaiiaian^ aitoista — lukuunotta­matta
kalkkein viUlintyneimpien so-
, tafclfiKöillJälh'^ edeaJttämuksla — se
' el'' t i ^ ä ' kertoa(^ sanottavasti mitään.
'Ja^se-ittuu^lehden-täyteise^on räävi-,
t ö n ^ ; vasenunlstolalsen työväenliikr..
keenV^ rauhanliikkeen ja soalalismin
'pai(fausta:tla;'tämän maan joidenkin
iyhtiöidert ^ palkkaamien mainosmies-:
ten värkkäämlä ylistysrirsiä yhtiöi­den
ihmisrakkaudesta • j a ; jalomleli-;
syydestä. ^
Juu, s^llainUn tuuminkelbln sitä
tulee ^uka hyvänsä vähänkin .järke­västi
ajatteleva Ihminen Kiviperän
Pekan pakinoita^ ym. Vapaa Sanan
täytteitä lukiessaan.
I; Mutta - yksi ^ tunnustus Pekalle kut-tenkin'
pitää antaa -ja se on se, että
hän^pystyy kakistelematta sralehtele-maap;
ja kääntämään asia' i^fiälael-leeii.
olipa sitten kysymyksessä suu-rempi<<
ät^ l^ienempl juttu.'^ >; '
' J a edelleen.'-«ttä-.^häpeänAttä jav
päaäsielematta' -hän voi Jatkuvasti
kaikkem likaisemmalta Ja törkeim-mallä
tavalla; parjata kanssaihmi­siään.
, Ilkeiden'. letkausten ja painotuot­teisiin
kelpaamattomien ruokottomien
.san:/^en,: käyttöön Pekalla oli suuret
taipumukset jo silloin, kun han "Lup-povaaran
Iskona" kirjoitteli pakinoi­ta
- Vapauteen. Tämä luontainen tai­pumus
näyttää Jatkuvasti - vahvis­tuneen;
sen jälkeen kun hän jättt en-
NetfVdstöllitto ' ja^- kansandemokraat­tiset
maat päättivät tuossa Mosko­van
konferenssissa — kun länsimaat
/USA: n vaatimuksesta . kieltäjrtyivät
siihen o^allisttfmasta — että jos USA
liittolai:i neen aseistaa; Länsi-Saksan
ja muodostaa siltä hydltkäysluklkoh-dan,
niin: silloin ne ryhtyvät • vasta-tolmcnplieisiin.
Tällaisen paatoksen johdosta jul­mistuu-
Pekka varsm silmittömästi.
Pekan mielestä «on 'varsin; oikein,
että USA aseistaa 1/änsl'^aksan: ja
panee marssimaan vhanhenmäi'a3ia
entijten Hitlerin armeijan Icenraallen
Johdolla j a valmistuu -silpomaan Itä-
Eurcopan ihmiset ja . hävittämään
heidän maansa, kuten .HiÖerkin-ai­koinaan
teki. - , t •
sin; "oikeana •kommunistina" SJ :n Juu, länsimaailmalle. se_ soplt Pekan
ympärille 'kokoontuneen joukon Ja mielestä, mutta'.NeuyostoiiitöUa.^^
sitten liittyi työväenluokan viholli­siin,-
aina: Aatu-vainaan kannattajiin
saakka.
, N^uo i^ekan luontaiset' -valhe- ja
pai-jauskyvyt, jotka a? vanha vihta-
.housu varmasti tulee kerran hänelle
ansioksi- lukemaan, johtuivat mie­leemme
katsellessamme Pekan loro-tusta
joulukuun 7. päivän Vapaa Sa­nasta.
Tavanmukaisesti tuo lorotus on
kohdislettu maailman rauhanliikettä
ja Neuvostoliittoa vastaan.
Siinä tuomitaan aluksi 33, että Neu­vostoliitto
kutsui nohi kuukausi sit­ten
23 eurooppalaista valtiota ja l i ­säksi
USArn -Moskovaan neuvottele­maan
E^uroopan asioiden järjestämi­sestä
rauhanomaisin toimenpitein. '
' Pekan' 'mielestä rauhanomaisten
neuvottelujen järjestäminen On pi­run
paha -asia ja suorastaan "hyök-käystolmenplde"
lähtiatä "vap^ta
maailmaa"; vastaan.
Yhtä pahana Pdck» piti sitä, e^ta
kansandemokraattisilla -maiUa :ei ^ ole
minkäänlaisia oikeuksia Vahnistautua
turvaamaan -itseään. \ \-
' Eipä ;tietenkään!, sillä /^llohihan
hyökkääjän tulisi- käymään ijuuri sa­moin
kmn silloinkin, kun Aatu, K a l -
le-Kustaa ja muut lähtivät "soi­tellen!
sotahan"..
Vaiklia senkin asian.Pekka kään­tää
nyt pyllylleen.
Pekka nimittäin todistelee — seli-tellen
kuin piru araamattua :r— että
Saksa.yksinään olisiimusertanutNeu^;
vostohiton kuin tyhjää valn;.ellel län­tiset
liittolaiset olisi lähettäntet apua
"suunnattomia määriä".
: Ensinniikin Pekka tahallaan unoh­taa;^
että Hitlerin Aatun 'armeija ;rar
kennettiin 'koko kapitalia!ilsen maail­man
yhteishi voimin ja edelleen; että
Aatun "maailman mahtavimman .'ar>.
meljan'^ rinnalla Neu'vostolUttoa:,vas-;
taan, marssivat nun :^2Cr.:![talian vaUo^
divisioonaa/ 'Espanjan' Fkancon^^ sini­nen
'Ja musta divisioona,.J£aUe-KU5--
taan ' armeija. Romanian
Unkarin armeija; Itävallan
puolalaiset Ja : tshekkoslov
ym/ fasistiset: vapaaehtoiset ;a
kolalset.
Siis koko mamiermaalainen
rocppa^ sillä myoskm Bansian
asemahtl joutui Aatun sctav"
käytettäväksi.;
Kaiken Iisaksi Japanin par
meija,, miljoona miestä
Swantungin armeija, oli
asemissa' Siperin rajalla,
Neiavostohiton kaukoidän
.siellä., .
Niinpä siis Aatun yUatysh
seen osallistunein noin,2-0 fl»
naa /'.maailman parhaita jo
valtavan ' mekamsoidun M
kanssa.. J a 'Japanllamen inuj
meija'uhkasi selän takana
"Kalkki-konnia lansivallome
taan,'mutta vertauksen vuc'-
uittakoon, että siUom kun
mttolalsten 'Ja' Saksan talstti
vat Buurimmillaan Ransiassa,
ChurchUl lähetti avunpyynnön
nille. oli liittolaisia vardaisa.J
san -divisioonaa Remmein
Me emme sano mitään »i
desta; mutta uskcnune Pe-kln
erehtyvän - kuten U
ylWtäci&ään Hitlerin joit
muutta-hihkuessaan kmn»
maat musertavat Itä-Euroopan
yhdellä- tempauksella,
r ^e, olemme sitä mielU j *
ovatEuicopan ja
kaikki oikeamieliset ii^^
asiat tulee sopia
ääressi..eikä Pekan "btof*^
*aisillakdvln epivarnJoiiJa
tuhcapilstempauksUla
1 ^ mielessä toivotafflioe
hjiUist» Joulua kaikille "
-ioastavflle .ihmlsDle. —