Vapaus, September 3, 1921

              0VO KAKSI
Cas&dsn eoomalsisen työväestön
gänenkannattaja, Umestyy Sudbn-
STisai Ont, joka tiistai, toiEtai ja
lacantaL
H. PURO, J. W. SLUP,
lastaava toimittaja. Toimitussibteeri
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish Work-en
ia Canada. Published in Sud>
brary, Ont., every^Tueeday, Thnrsday
cmd Saturday.
Advertising rates 50c per col.
incL Miniroom charge for ain^ie
insertion 75c. Disconnt o i standing
fidvertisement. The Vapaos ia the
best. advertising medium among the
Finnish Feople in Canada.
nmotushfnta 50c palstatnumalta.
—. Alin hinta kertailmotuksesta 75c.
i^Snolemanilmotiikset ^2.00 (rouis-tovarsyistä
60e koltakia lisakti). -
^ a u s * ja aviol. ilmot alin hinta
S2.00, nimenmuutosilm. (muuten
Imin avioliittoilmotusten yhteydessä
$2.00 kerta. — AvioeroUm. $2.00
Iterta (2 kertaa ?3.00. .... Syntymä-flnu
12.00 kerta. — Halutaan tieto­ja
osoteilmotukeet $L00 kerta (3
fieirtaa $2.00) 'Kaikista ilmotuk-eista,
joista ei ole sopimusta, tule(>
sahan seurata mokana.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vL $4.00, puoli
v&.$2.26r kolme kk. $t50 J a jksi n. 75e.
' 'Yhdysvaltoihin jä Suomeen, yksi
$6.60, puoU vk. $3.00 Ja kolme
VL $t?5.
Tilauksia, Joita el seoiaa raha, ei
tnlla lähettämään, paitsi asiamiesten
Joilla on takaukset.
eimisee£a ja ainoastaan ikävöidä pa­ratiisiin.
Jos me asetamme paratiisi-toivon
tilalle yhteiskunnallisen ro­mahduksen
toiveen, joka tapahtuu
jonain kauniina aamuna jollakin kul­malla
maapalloa — jota kukaan ei
tiedä kuinka, ja kuka sen suorittaa-niin
itsemme petos on yhtä suuri.
<Odottaes£aan tätä yhteiskunnallis­ta
romahdusta työväenluokan on käyt
täydyttävä kuten hyvin syötetyn lam­paan
karitsan - jätettävä hallitus rau
haan, pelättävä poliisia, kuultava la­kia
ja antauduttava nurkumatta ,ka-nuunain
ruuaksi. JokapaiväiseEsä e-lämässä
on työläisten oltava vjUion
mitä kuuliaisimpia palvelijoin, mutta
sielussaan, heidän on mitä ankaram­min
protesteerattava sen olemassao­loa
vastaan ja todistettava mitä sy­vimmin
teoreettinen tuomionsa valti­on
olemassaolosta, ostamalla ja luke­malla
valtion poistamista koskevaa
kirjallisuutta; heidän tulee kavahtaa
eikä suinkaan vastustaa kapitalistista
järjestystä millään muulla tavalta
kuin julistuksilla tulevasta yhteiskun­nasta,
jonka edessä tämä niin paljon
vihattu järfestelmä häviää.» '
Edelläolevassa satiirisessa ivas­saan
Marx osottaa työläisille, että toi
mettormitidella ei saada mitään aikaan
toki jotakin tehdäkin itsensä työvä-Ueen, että eaksankin proletariaatti
enluokan eikä aina vain sen hiesutta- astuisi venäläisten veljien osoittaöjal-vaan^
että ainoastaan toiminnan kaut
' Vapauden konttori ja toimitus on
Liberty'Building, Lome St,- Puhe­lin
1038.
Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont
Joa ette milloin tahansa saa vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-jottakaa
uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä.
J. V. KANNASTO, liikkeenhoitaja.
- Segistered at the Post Office De-jiaxbient,
Ott3wa, as seq^d class
isatter. .
TYdN PÄIVAI^ fAKIA El LEH-TEMRIE
TIISTAIN NUMERO IL­MESTY.
SEURAAVA NUMERO
lUSESTYEN VASTA ipRSTAlNA.
työläisten poliitti­sesi^
välinpitämättö­myydestä
c
Viime aikoina on liberaalinen leh-disto
puhunut suurella varmuudella,
että Dominion VjiaHt tulisivat töiipi-tettavaksi
jo:tämän' vuoden ajalla.
Tämä liberaalien painostus yleisten
vaalien pikaisesti toimiftämiseksi on
, jo pannut hallituspuolueenkin vaka­vasti
punnitsemaan, vbiko se hpllita
enäänpitemmälti, toimittamatta ylei­siä
yaaleja. Tulevatko vaalit Cana-dassa
pidettäväksi jo tämän vuoden
ajalla tai ei, on vaikea sanoa, kaikes­sa
tapanksesea ne toimitetaan perus­tuslain
määräyksenkin mukaan vuo­den
sisällä. Yleisillä parlamenttivaa-
>illa on työväenluokkaankin nähden
iuuri merkitys. Työväenluokalla oh
tilaisuus joko fiivuttaa ne välinpitä­mättöminä
tai harjottaa niiden ohessa
laajaa vallankumouksellisen sosialis­min
propagandaa.' Vaalien aika on
erikoisen otollinen propagandan har-jottamiselle,
koska suuret työtäteke­väin
joukot vielä uskovat ja luottavat
parlamenttiin ja niin ollen kiinnittä­vät
huomiotaan vaali- ja parlamentti­toimintaan.
' *
On tosin paljon jo luokkatietoisiin
lukeutuneitakin' työläisiä, varsinkin
meidän suomalaisten keskuudessa on
voimakkaasti levitetty tätä suuntaa^
jotka väittvät että ottamalla osaa
vaaleihin ja parlamenttaariseen toi­mintaan
työläiset ainoastaan hukkaa<
ta joudutetaan vallankumousta ja kyl
vetään Vallankumouksellisia aatteita
suurten pohjajotikkojen keskuuteen.
Marx pitää poliittista toimintaa työ­väenluokan
taistelun pääaseena.
Myöskin nykyajan suurin marxilai­suuden
edustaja ja kokenut kumous-mies
Lenin;on.useammat kerrat pai­nostanut
kirjoituksissaan Englannin
ja Saksan y.m. maitten kommunisteil
le, että koska IterrBn näitten maitten
työväenluokasta suuri osa ja sen rin­nalla
maaseudun'raatajat iyÄfn, köy-
^äli8töainek8e't vielä luottavat parla­menttaariseen
toimintaan ja kiinnit­tävät
huomiotaan vaalitoimintaan, o:;
kommunistien otettava näihin toimiin
osaa, käyttämällä tilaisuutta ^yväkr
seen vallankumouksellisen propagan­dan
levittämiseksi joukkojen keskuu
teen. Ja joa kerran Englannissa ja
Saksassa, jotka ovat ^korkeita ja ke­hittyneitä
teollisuusmaita, työläisten
on käyltettävä parlamenttaarista toi­mintaa
propagandavälineenään, niin
paljon suuremmalla syyllä sitä on käy
tettäväCanadassa, missä teollisuus-työväenkin
valtavan suuri enemmistö,
on vielä kokonaan itsenäistä luokka-näkökantaa
vailla, sekä sen rinnalla
Canadan 'maaseudun • puolproletari-aatti
— joka muodsotaa huomatta­van
suuren väestö-enemmistön tässä
maassa.
' Suomalainenkin työväki, vaikka
kaan heillä kaikilla ei ole äänioikeut­ta,
voi avustaa tämän maan Varsinais
ta työväke^ sosialistisen propagandan
harjoittamisessa vaalien aikana. Kui
tenkin on ankarasti varottava kan
nattamasta sellaisia ehdokkaita, jotka
eivät ole selvän vallankumouksellisen
sosialistisen luokkatietoisuuden kan­nattajia
eikä yhdyttävä kannatta­maan
kaikenlaisia ctyöväen ehdok
jäin onneksi ja autuudeksi. SelJai'
nen virka on mailman lopun virkaa
eikä siinä kauan nuoralla tanssi en­nenkuin
tipahtaa.
Mutta siihenkin. Venäjän ulkopuo
lella olevain keltahallien haukuntaan,
siihenkin on jo saanut tottua.
Pahin kaikesta onkin niiden laita,
jotka puiUrivat itse Venäjältä heti­kohta
suu vaahdossa herjatakseen si­tä.
Ja kuitenkin pitäisi alkeellisim-mankin
kunniallisuuden kytkeä näi-denr
huonoimmat vaistot, usea näistä
kun on suorastaan pelastanut henken-
Neuvosto-Venäjän leveän selän
taakse. Mutta ei! Yhtä kurjina kuin
nämä menivät sinne, näyteltyään lop­puun
viheliäisen merkkihenkilöosansa
ja osoittamatta pähanpäbän tullen
hivenenkään verran siitä sankarilli­suudesta
jä yli inhimillisestä miehuu­desta,
jonka he antoivat paistaa tur­vallisten
aikain pöyhkeilyssään, yhtä
kurjina he palaavat nyt » eM valiniin.
tarraamaan hoivaajaansa kuin kulku
koira hyväntekijänsä nilkkaan. Ja he
muka tässä ovat silminnäkijöitä, he
muka tässä tietävät, he ovat kaiken
nähneet! Vaikka koko heidän oleske-
Itmsa siellä on tavallisesti supistunut
oman Särettömäii suuren minänsä var
jelemiseen ilman että jäi lainkaan ai­kaa
maan työväenluokan valtaisen
taistelun ja uutisrakeiinustySn seu­raamiseen,
puhumattakaan nyt* siitä,
että olisi tullut itse ottaneeksi siihen
osaa - edes kiitollisuudesta. Kaikkia
vielä! Neuvosto-Venäjä oli Vain ole
massa näiden vierasmaalaisten suu
ruuksien suojelemista varten, ja jos
se ei heille kattanut herkkupöytiä tai
pystyttänyt patsaita, niin oli se hum
puukia, öii hulluinhuonel Vieläkö
jotakin siivottomänpaa? Vieläkö tä­täkin
sulattaa? Ja ylipäänsä: onko
mitään lurjusmaisempaa tapaa porya-riston
suosioon luikertelemiseksi?
Mutta mitäpä heistäkään. Tunne­taanhan
ja tiedetäänhän heidät.
Ja onhan työväestöllä luotettavia
kin tietoja raatajavaltion elämästä.
Näitä, oikeita todistuksia saadaan nyt
jo joka päivä ilman iettä tarvitsee tur-vautuia
maasta toiseen saapasteleviin
onnenonkijoihin, jotica eivät koskaan
ole aikoneetkaan antaa nahkaansa
alttiiksi luokkansa puolesta eikä ottaa
itse teossa osaa sen taisteluun enemp.
maassa kuin toisessakaan. Ei työtä­tekevän
Venäjän kamppailu puhuu
riittävästi jp itse puolestaan, mutta
sitä Valistavat lisäili yhdenmuotösilla
le tielle, että koko maailmanproleta-riaatti
liittyisi voittoisan proleteari-intemationakn
jiveifain.
Saksalaisten toverien tervehdys ny­kyisiltä
nälkämailta on liikattavassa
yksinkertaisuudessaan kauneimpia
kaikista työtätekevän Venäjän uuden,
tulosrikkaan elämän todistuksista. On
yksistään niin päätettävä, että siihen
kätkee kapitalistin veräjäkoirain lu-jimmatkin
hampaan. — M. T.
——o-—
MarakattfjnliMi lähes­tyessä
tietämättSmille, miten kapitalistinen
järjestelmä kaikenlaisilla marakatti-juhlillaan
pyrkii pitämään työväen
luokkaa pimeydessä. Jokainen edvl-linen
hetki olisi käytettävä luokkavas
takohtain selvittelyyn. Ei ole ollee
kaan väliä missä kasvatustyötä ten-dään,
pääasia vain on että vallanku
mouksellinen agitatsipni on aina käyn
nissä.
Mailmanvallankumouksen aineelli-set
edellytykset ovat kypsät. Vallan
kumouksen voitto "riippuu joukkojen
sosialistisesta tietoisuudesta, tahdos­ta
ja virevoimasta. Ennen 'kaikkea
nuorten työläisten joukoista ja siitä
määrästä, jossa se on päättänyt vai
lankumouksen aikana käyttää kaikkia
Canadan rutivanhoiUinen ammatil-j vallankumouksellisen luokkataistelun
linen työväenliike on vuosia jo pitä-keinoja:
nyt ohjelmassaan pyhittää syyskuun Sukupolvemme historiallinen teh-ensimäistä
maanantaita nimellä «La- täyä, nuoret toverit, on proJetariSen
bor day> (Työn päivä). Tänäkin vallankumouksen voittoon vieminen
vuonna, kuten'kina ennenkin ovat u- sekä kommunistisen yhteiskuntara-niot
olleet''tuhahnenmoisessa'touhns-F«^^^^^ .
^(I Berlinin kongressin 1919 mani-man
mähtaVat, niinv^bsan ottajain lu-j^'^*^'^*^^'
kuisuuteen, kuin työnäytteiden ja pu , , .
kujen loistavuuteen nähden. Työn- Virallisten tietojen mukaan on
päivän ovat' jb monia vuosia sitten jlapsi^ö Yhdysvalloissa viimeisten vuo
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT:
40c. lähetyksistä alle $30.00; 60c. lähetyksistä «cm , t
lähetyksistä $40.00-160.00; 75c lähetyksSSnft L'^"; COs 1
$100.00 25c. jokaiselta alkavalta BadSteSä.'-"^^^^^ ^ ^
Yhdysvaltain rahaa ostetaan.
Päivän parhain kurssi.
Vanha
M»
iirien
Sndbaiy.Ontl
1 ^ HOI. K7 M , I
ilmottaa pankkiinne l:'!
Kaikki välityksemme numeroon 472 asti
S Suomessa maksetun vastaanottajille.
kaita.>
Solvattu Venäjät
vat aikaansa ja pettävät itseään. Suu sen tarkoitus kun oli aivan toinen:
Ti tieteellisen sosialismin oi^i-isä
Kari Marx kirjotti v. 1873 sattuvan
satiirin otsakkeella «Poliittinen välin­pitämättömyys
», josta lainaamme sea
raavia kohtia;
(Työväenluokan ei tule muodostaa
minkäänlaista poliittista puöluette
eikä minkään syjm nojalla sen tule
yrittää mitään poliittista toimintaa,
koska taistelu valtiota vastaan mer-kitseisi
valtion tunnustamiste, ja se
on teas vastekkaista ikuisille peri­aatteille.
Työläisten ei tule toimeen­panna
lakkoja taistellakseen palkan­korotuksen
puolesta tai palkkojen a-lentemista
vastean, koska tällainen
taistelu merkiseisi palkkajärjestelmän
tunnustemista, joka taas on työväen
luokan vapautusperiaatteitten ikuis­ten
periaatteitten vasteiste.
«Tchdäksemm? yhteenvedon: Työ­läisten
on ristittävä kätensä eikä tuh­lattava
aikaansa poliittiseen tai telou-delliseen
liikkeeseen, koska nämä liik­keet
voivat ^ainoastoan tuottaa suo­ranaisia
tuloksia. Kuten todella us­konnollisten
ihmisten, jotka ylenkat­sovat
jokapäiväiset tarpeensa, heidän
tulee uskossaan huutaa «Ristiinnau­littu
olkoon meidän luokkamme, a-listettu
meidän sukumme, jos vain i -
kuiset- periaatteet säilyvät tahratto­mina.
» Kuten jnmalaa-pel^äväiset
kristityt, heidän tulee uskoa papin ke-
Mitä nyt siitä. . - *•
Tietenkin solvaavat ja panettelevat
kaikkien maiden kapitelistit neuvosto
valtaa. Niinkuin nyt viimeksi kuinka
muka' Moskovasta lasketean tukah-duskaasuja
kaupunkiin pyrkivien näl
kaseutujen pakolaisten turmioksi.
«Niin torjuvat kommunistikomissaa-rit
maan nälkää» kirjottivat m.m.
ranskalaiset lehdel, muiden mukana
Temps, jonka juuri on todistettu saa
neen tsaarivainajalta satoihintuhan-siin
nousevia teskurahoja. Mainitut
lehdet eivät tietysti pyrkiti<i«tM§n
saamaan väitteelleen totuuden leimaa
tiedoillaan kaikki ne sen kanssa kos­ketuksiin
tulleet persoonallisuudet
jota ei voitonnälkä, ediintavottelu
tai rikollisuus sokaise. Ovatpa nämä.
sitten työläisiä tel yläluokkaan kuu­luvia
kunnian ihmisiä.
Mutta, kuten .sanottu, jääväämät-tömimmät
mainesadat Idän suuresta
teosta kaikuvat itse Venäjältä, luo­muksien,
numerojen, vakuutusten
kautta. Siellä asuu ; lukemattomia
eri kansallisuuksia, asuu moniste eri
maista 8iirtynieitä.i Ei takapa-juiseihmista^
va^n myös kaikkfein edis­tyneimmistä
maiste. Niinpä on siel­lä
saksalainen siirtola. Sen asukkaat
lähettivät sieltä taannoin tervehdyk­sen
kotimaahansa. Se on sellainen
tervehdys, että siihen sietäisi tutustua
niidenkin, jotka Venäjää pelasti mut-jotka
nyt sylkevät sille.
varsinaisesti Järjestyneet työnantaja r^"''"'"^^^ , suuresti lisääntynyt.
kapitelistit, jä Mnoästean tarkotiik- f»".'*."''^^" tilastojen mOkaisesti on
sella sen ä « pyhittääkseen omiaP^Pfy^^!^^^^'^»^*^ seitsemän
tericoihisperiäln. Jos työväenluokkate^!" ^"l^'^"*3myt 13 prosen-olisi
lääitenyi erikoista juhlapäivää "ff
vaatimaan pyhittääkseen päivän kas-1"^'?"^^^^^^^^^
vyaattuussttvyöönn tteekkeemmiissttäa vvaaa.tteenn rniiisstteettttyv-- jg.^^^^«^" 'l•u»k'su^ »7' 6,^19' 4"-2 T0ä mteäh t illaapsstoi
jengoukk^en keskuudessa ei sellais-^ „ ^^^^^^^i vaillinainen, sillä se kasit
te juhlapäivää ol,sin,m;tetty. • i^^ ainoastaan tilaston 12 Yhdysval-
Kansainvalmen proletariaatti, on tyypillisinimästä teollisiiuskau-mmittänyt-
itselleen juhlapäivänv var- L^^gigta. Ja on meridlle pantavaa,
sinkin Europan maissa onisitäkymmeLte iesim. sanomalehtien myyjiä ole
niä. vuosia vietetty erikoisen loist.vL„jjjtgitu työssä oleviksi, he kun työs
villa tuloksilla. • Samaa ei voida sa-kgnteieyät vain aamuisin ja iltasin, jo
noa Canadaste. Täällä oyat työnan- lapsityöläisten luku on tedellisuu-tajat
ehtineet järjesteä työläiset omi-Id^ga ^onin verroin suurempi'
en marakattijuhliensa kannattajiksi
ja suosijoiksi. Hyvin'pienivosanotto
'"""""IlllillllJIil
Nuoriso! Nuoriso! Nyt" ja vast­edes
laiminlyödä tehdä kaikkemme
voittaaksemme nuorison , puolellem
me, Intemationalelle, se eroittämatto
masti" siihen sulatteaksemme; olisi tu
hoisa virhe, joka>oi liikkeemime tule­vaisuuden
panna kysymiylcBen alaisek­si.
Jättää nuoriso hallituksen puhe­torvien
sosiaii^emokiraattien valtaan
ja näiden turm^ievän,' -mädätiävä^
vaikutuksen alaiseksi, olisi pahem­paa,
kuin kansanedustejävaltuuksien
menettäminen. Nuorisokysymys on
meille _ elinkysymys, niin kerrallaan
elinkysymys.
Huhtikuun
Liebifenecht.
ai
on juhliin, joita siinreria kansainvä­Karl
lisenä juhlapäivänä «Vappuna»' toi­meenpannaan.
Ainoastaan kouralli­nen
työläisiä kunnioittaa nätä juhlia,
mutta sit^enemTiän tavallisesti.näh-| porvarillinen aatemaUraä on täyn.
dään Canadan 6uurkaupunjjei?sa otet U gankariolentoja. - Mutte mitä l i
tavan osaa Laborday juhliin. Ja mi- L^^tavat meitä nämä kreikkalaiset w
ä ovat sitten nämät juhlat? Juhlia, L^. nä,nä teennäiset porvarillisen
joiden pääasiallisimpana'tarkoitukse-LyJgigajan «siuret soturit», mailman
na on vieroittaa työväestö bsaien etu- gj^^gn olemattomat «sankarit»?
ensa ja kapitalistien etujen vvastak- proletariaatilla ön opiat sankarin
kaisuuden tejuamiseste. Kapitelistit Ne ovat niitä miehiä ja naisia,
ovat keksineet kaikki keinot pitääk-Ljj^a joka päivä sortuvat riiston uh
seen työväe^toriiriippuyäisenayks^ hiljaisuudessa, taikka ne, jotka
omaan juuri'; kapitalisteista.. Mit- Lagtustamaton yhteiskunnallinen val-käSn
keinot, joilla työväenluokka saa-Ln,jjj^(,ug tunkee liikkeen etupää-daan
eristettyä oman IuokkaasemansaLä„. Ne eivät ole mitään «jolitejia»
unten-isesta'eivät ole porvaristolle l^^njaita,, «persoonallisuuksia» r - ne
vastepmielisiä, olkootpa ne sitten mi- ^^^^ olentoja, joissa proleteriaatin
a tahansa. kohtalo on yhdistynyt, valtaanherää
Ja tänäkin vuonna. " ••
• • I I
Kirji Viktor Röding
si-koettaa
huiskauttaa tomua yleisön
silmiin, jotta ei kiinnitettäisi huomio­ta'
siihen, että ranskalaisissa tehtais­sa
paraikaa yötä ja päivää valmiste­taan
tukahduskaasuja ja muita perke
leen keksintöjä nälkäänäkevän Neu­vosto-
Venäjän tuhoksi. Eikä aino­astaan
valmisteta vaan myös joka päi
vä lähetetään sen vasaliimaihin, }o\
ta nämä olisivat Ranskan määrää­mällä
hetkellä valmiit palkkamurhaa
jan tehtäviin.
Mutta mitä nyt porvarien panette­lusta.
Se on jo käynyt vanhaksi.
Surkeampaa on sen sijaan keltais­ten
työväenkellokkaiden alati jatku­va
älinä. Ikäänkuin heidän merkki-asemansa
olisi moisten ponnistusten
veroinen! Kordelinin säätiöt ja muu
porvarillinen avuliaisuus olisi toki
saavutettavissa vähemmälläkin. Sil-miinpistSva
palvelus vain porvaristo!
Ie siiloin tällöin, pieni ilmianto, pa­rahiksi
ymmärrettävä Vihjaus "vain liy
väu' tilaisuuden sattuessa — siinähän
sitä luulisi olevan ansiota kylliksi, i l ­man
että panettelusta ja koiranvi-rastatarviteisi
tehdä ammattia mihin
tuhlata viimeisenkin tarmonsa rali-dun.
^ Ja mitä taas työväestön suosi­oon
tulee, niin ymmärtää kaistapäi­nenkin,
ettei sitä pitkälti piisaa sen
itsensä loukkaamisen ja häväisemi-sen
nojalla, kuten esim.
^ ^ ^ ^ a asiain halvek- Venäjää parjaamalla.
Neuvosto-
TSyfyyhän
Tämä tervehdys on seuraavaa
sältöä:r, . •
«Rannattomalla Venäjän arolla,
missä ankara talvi riepoittaa lumikää-reliinojaan
kietoen niihin eksyneen
culkijan - jonka: korvaan ei helkähdä
pelastava kirkonkellon ääni - ja val­mistaen
hänelle ikuisen leposijan;
missä sudetkin kaiuttavat kuöTojaan
mutte missä myös kuuma kesä keinu
teiee loppumatonta, kullankeltaista
^hkämerte; missä aro^ täyttää ilman
yrttiensä tuoksulla ja lahjoittaa lopu­tonta
elämää • sinn^ on asettunu
joukko saksankielisiä työtätekeviä
ihmisiä. Tänne, yaltavan virran
keille rannoille ovat Volga siirtolaise
perustaneet kotinsa. Täällä kärsivä
he vielä taannoin Nikolai Verisen kan
salliskiihkon johdosta hätää ja vainoa
ja täällä elivät he kauneimmat päi
vänsä. Venäjän proletaarisen yrfl;^'
kumouksen kautta koittaneen vapau­tuksensa
päivän. Missä Nikolain ai
kana oli saksankieli tukahutettu, siellä
leviää nyt tuhansittain saksankielisi
lentolehtisiä, kirjasia, sanomalehtiä
Missä tsaristinen sortoraivo jätti pi
meyteen kaukaisen, maailman tmoh»
tj(man kolkan, sinne saattaa nyt ki
pinälennätin joka päivä uutisia, vei-jiemme,
työtätekeväin ihmisten hyö
rinästä kautta maailman ja kapitalis­tien
salajuonista työväenvaltaa vas:
taan Nenvosto-Venäjälla.. Lokakuun
vallankumous antoi Volga-siirtolaisi
e itsemäSiiämisoikeuden ja meillä
on omassa hallinnassamme oma yhte­näinen
alueemme. Työtätekeväin
cansanjoulckojen luova tarmo on pääs
tetty Italioilleen ja me riennämme va­loisaa
tulevaisuutta kohti. Urhea
punainen työläis- ja talonpoikaisar-
Ny:ki»i, JOI- L»^ ^y-^ggjjjyQjjap vertauskuvia. Hei
oin koko.Canadan työväenluokka huoUjj kohtalonsa on eroittamattomasti
kaa .«.uunnattoman työttömyyden rsa „},jjgtetty proletaariseen vallanku-telemana,
pannaan^toimeen marakf.t.r tahtonsa alistettu
tijuh'ia. Niihin juhliin ; yn^oteän L ^^j^^j^-^^^j^^ kehityslakien alaisek-saada
JOS minkälaista porvanllista'
<1 -'i''t
meija on vertaamattomilla voitoillaan
varannut meille mahdollisuuden ryh­tyä
tarmokkaaseen taloudelliseen uu-tisrakennpstyöhön
sosialismin uudel­la
perusteella».
Näin saksalaisten siirtolaisten ter-vchdyksessä,.
joka päättyy toiyomuk-'
pimitysmetedia. Jos mikää.n, niin
juuri se seikka, että) canadaVaisei työ-yäenuniöt
niin voimakkaasti on otta
neet ja edelleenkin ottaa osaa tuol
laisiin juhliin on selvänä todisteena
sen rutivanhoillisuudesta. Suurkau­pungeissa
oleskelevilla on taas tila:
suus katsella niitä'päraatteja, joita
vanhoilliset unionistit tliimeenpanc-vat
«Labor dayn» kunniaksi. Tänä
vuonna tuo paraati tulee olemaan eli
kä osaksi ainaikin,muodostunut myös­kin
työttömistä, siljia niitähän suur­kaupungeissa
on kymmeniä tuhansia.
Kapilla ei luonnollisesti ole oikeut­takaan
tuohan paraatiin ja työnpäi­vän
viett<wn;psais ottaa. He oyat oi­keutensa
Menettäneet samalla kun
työttömyyden tähden ovat joutuneet
maksukyvyttömiksi ja niinmuodoin
myöskin eroon uniostaan. Ja vaikka­pa
heidän sallittaisiin edellämainittu
jeh seikkain takia paraatiin osaa o
teakiii, eivät monetkaan ole tiläisuu
dessa sitä tekemään. Tavallisesti kul
kueessa oleva^t ovat olleet puettuna
ammattinsa edellyttämillä puvuilla, j
ka sitäpaitsi; oh. pitänyt olla uus
Työttömyys ön -yaikuttanut sen, ette
rahattoomat eivät ole tilaisuudessa
si.
sellaisia «ylellisyyk^ä» kun puku it­selleen
hankkimaan, ja siitä syystä
suuren osan on oltava pois. Mutta
parempi pnkin olla pois juhlista, joil.
a M ole ttitään tekeinistä proleteti-aatin
luokkateisteluliikkeen kanssa.
Mutta kysymyksessa olevat «Labor
daj-» juhlatkin saataisiin hyvällä tah­dolla
ainakin osittafn palvelemaaii
työväenluokan luokkapyrkimyksiä
Onhan nykyinen aika taTpeeksi otol
inen tarjota^en erinomaisia aihei-juhlaparaateja
kateelevan yleisön
nähtäväksi. Otettekoön m u tuollai­siin
paraateihin muutamia satoja näl
käiaä, rääsyiaä, kuilituiieite ja elä­män
taisteluissa kuluneita vanhuksia
ja lapsia ja öao5tett?iköon Tiirkypäivä.i
yöläisen entisestään liurjistunut ase­ma,
hiin sittehän on ihme, jo^ ei tuol-asetkin
juhlat tulisi käytettyä parem
maila ja tarkotusteari vastaavammal-a
tavalla ja ainakin sellaisista olisi
tavattoman suuri agitetsiouinen mcr-
J^itys. jv;,-; .•'^•:„. ^ .'^
Tj'öyäenIuoKan sen osan, joka on
uokkaasemasten selvillä olisi käytet­tävä
kaikki mahdolliset tilaisuudet
hyväkseen ja siten osoitcrtava vie»ä
Me tunnemme sankarimme, ja e-räs
heistä,'jonka Tiimi ön syvimmälle
syöpynyt sydämiimme, on Karl Lieb-knecht.
Hänen elämänsä, joka on ai­na
osoittanut hänet vallankumonksel
lisen joukkotahdon kantajaksi, ' l ia
nen kuolemansa, joka sattui Berlinis-sä
«spärtakuBviikon» lopulla, jonka
sielu ja ruumiillistuma hän k i ; on
korkein ilmaisu siitä, mitä me, vallan­kumouksellinen
proletariaatti, tarkoi-tamme
sankarilla. Palauttakaamme
vielä kerran mieliimme viimeisten päi
vien tapahtumat ennen hänen kuole­maansa.
Se auttaa meitä käsittä­mään,
mitä proletaarinen sankaruus
on. Jos me sen yhteydessä, muute-min
harvoin sanoin mainiteemme
heistä, jotka hänen kanssaan j a ku­ten
hän. Saksan proleteriaatin suu­rissa
.teisteluissa taistelivat etumai­silla
paikoilla ja kaatuivat yhdessä
hänen kanssaan, nim. Rosa Luxem­burg,
Joggischesjä monet muut, niin
tapahtuu tämä ainoastaan sen vuok­si
etta me tämän ainoan kautta. Kari
Liebknechtin kautta, joka on meille
nuorisolle erittäin läheinen, tahdom­me
tällä osoittaa vallankumouksen
sankatin ikuista kohtaloa.
Mamsktiun vallankumotis Saksas­sa
kavallettiin. Ne iarvat voimakei­not,
jotka enu päivinä aeM^jä täällä
joutuivat proletariaatin käsiin, riis­tettiin
silta järjestelmällisesti. 'Vai-lankumouksellisia
joukko-osastoja ha
jotettiin, kokotikset kiellettiin, mie-enosottajia
ammuttiin. Nouseva lii-ce,
halu Icaikin Voimakeinoin estää ä-sellista
taantumusta, kasvoi^uokkatie
öisen ptoletaarijo^kon l:eskirudessa.
(iipp^umattoman puolueen erään.vii-'
meisen johtavassa asemassa olevan
radikaalisen jäsenen eroitti petturi-aflittts.
Siitä tuli merkinanto. Jo virasta
eroitettuna alkoi hän aseiden jakelun,
öiikot ryhtj^vät aseelliseen taiste-uun.
Tämä hetki saattoi Liebknech­tin
heidän etunenäänsä. Viikkoa ai­kaisemmin
oli Saksaa kommunistinen
puolue perustettu; proletaarisen val-ankumouksen
teoreettiset perusperi­aatteet
oli kaikessa selvyydessään e-sitetty
Saksan työläisjoukolle. Sun­nuntaina
tammikuun 5 p:nä nähtiin
suunnattomia työläisjoukkoja. keskei
simmillä kaduilla. Mutta äkkiä syu'
tyi jollakin paikalla, ensinnä Siege-salienillä,
täydellinen pysähdys: hiis­kumaton
kiljaisuna ja sen yllä kuului
selvä syvä ääni: Liegknecht puhui.
Kävi kuin eloa-antava kipinä läpi
joukkojen, tuli yhtenäisyys, joste ku-vastui
yksi ainoa teisteliihalu. «Jos
tarvitsemme teitä, noudamme teidät»'
Sillä oli joukkojai tahto kooti;u yh­teen
kohtaan.;;
Yön aikana puhkesi, avoin teistelu,
joukot kävivät toimintaan.' Sanonia-lehtitalot
miehitettiin, linna, poliisi­talo
ja tärkeimmät kohdat seurasivat.
Seuraavina päivinä kasvoi taistelu
laajuudessa.. Suuria työläisjoukkoja
kulki kaduilla. Kaupungin koko uiko
nainen näkö oli muuttunut. Hieno
mailma, «parempien luokkien» ihmi­set,
jotka muuten täyttivät kaduj^
olivat kadonneet. Peloissaan piiloit-teutui
ne asuntoihini tei peitetyiden
ikkunoiden taakse suljetuissa porva
rishuoheustoissa ja ahtoivat toisten
toistella puplestean: sokaistujen /<hal'
itukselie uskollisten» työläisten ja sb
ilaiden, joka hallitus kutsui ensim­mäisen
säikähdyksen jälkeen maan
valistumattomista' osista. Kansalais­sota
raivosi kaupungin kaduilla. Tär
teimpien kohtien miehistöä vahvis­tettiin.
Yksinäiset ja toisistean riip­pumattomat
taisteluj'öukot olivat kui
enkin sidotut yhden ainoan kautta,
[arl Liebknechtin kautte. Häntä o-dottivat
kaikki, kun ratkaisuksi oli
tullut avoin taistelu. Ja hän otti suo-ritteakseen
tehtävän. Kaikkialla rat
kaisevilla paikoilla näkyi hän. Missä
joukot epäröiden horjuivat — siellä
astui Liebknecht heidän joukkoonsa,
muutama hän^n sanansa, ja yksi ai­noa
tehto yhdisti jäUeen horjuvat,
missä teisteleyat uhkasivat väsymyk­sestä
kadottaa rohkeutensa, tuli Lieb­knecht
paikalle ja unohdetut olivat
unettomat yöt ja nälkä; missä oli toi-mitteva
nopeasti, kuten kaupungin
komendanttia vangitteessa, lausui
Liebknecht ratkaisevan sanan ja vält
'ämätön tapahtui. Hän oli kaikkial-
'a. Keskellä kuuminta tulta noiisi
hän jollekin korol^eelle ja lausui in­nostavan
sanansa teistelevtlle. Eikä
kukaan vihollisista tähdännyt liäneen.
Silla välin "kun paikalle kiiruhtava
hallituksen py'Öveli Noske, asusti lia
vilassaan Tcauimpana Icaupuns^n lou
naisesi osassa, kolminkertaisten piik
kilankarivien ja lukeniatteinien vahti
maikkojen suojaamana ja «johti» äk
kiä muodostettujen valkoisten- jouk­kojen
hyökkäysä, sinä välin kun erääs
sä toisessa keskalcsessä.Eaenhotellis^
sa, riatsuäivisioonan esikunta, yhtä
eristettynä, yhtä hyian vamstettena
kaikilla teknillisillä apukeinoilla, ko­mensi
joukkojaan, tykkejään, tulen-heittäjiään,
iskujöukkojäan /jn». —
kiiti Liebknecht, pannaan julistettu,
lonka verta vapiseva porvaristo jano­ni,
jonka päästä oli luvattu palkinto,
fota kuulutuksilla kehöitettiin kaikki-lila
tappamaan, avoimesti läpi kan-pungin,
miehiiyskohdilta kpkönksiiii
fa neuvöttelnjhin, kaikkialla, missii
hän luuli tarvitsevansa puuttua asioi­hin,
esiintyi hän avoimesti eikä ku­kaan
uskaltanut kuitenkaan koske.i
häneen. Tiistaina, keskiviikkona ja
torstaina saavutti teistelu huippun­sa.
4
I
Jalan leveyttäkään ei hovnf.
tu maata, kaikki my5„„ytyW°^7
«m.,I?netomien .uo5S^2^
teen, riittävää ravintoa vailUa^^^^^
vamoja tietoja yleisestä taiS
anteeste, jäivät vallankumou£t
tyokiset ja heidän k a n s s a a n ^'
joukot nuorisoa (niin myös Liebini
tm pojat) paikoilleen.
'Mutta silloin kääntyi lehti Xo-
Icen ja Edenin murhaajajoukbij
kokoontuminen täydennettiin, Jy-a
juoksuhautesodan kaikilla harkitnO!i'
keinoilla käyty päähyökkäys alkoi Ti-anne.
oli toivoton. Silloin aMcttiii
1918 — Kari merkki vetäytyä/takaisin, hajaantui
uudelleen vaipua nimettömien jonik»
jen sekaan, kun oli suojaksi DiahdoE.
simman kauan pidetty kaikki asemat.
:Cuten hänet oh vedetty taistelevien
joukkoon, samoin väistyi Lisbbieclit
nyJ-inyöskin jälleen takaisin faäraä-rään.
Mutta han, joka on'^ kapina
ruumiillistuma, ei saattanut häviti
:uten; tuhannet yksinäiset taistelijat,
kaikkialla kohosi aseita. Teiäsijpä-rit,
-käsigranaattien vyö, panssariao-tot,
hallitsivat katuja. Niiden Bnojas-sa
uskalsi porvaristo taas tulla.BIOJ
piiloistean ja todellinen jahti alettiin
rauhanhäiritsijöitä vastaan.. M
haupitsit jyrisivät konekiväärejä vj{-
teän, joiden ääressä uskolliset vallaj-kumoukselliset,
suurimmaksi ösabi
nuorukaiset, uhrasivat elämänsä ji;
henkensä tovereiden vuoksi, rehoitti
kaduilla ilmiantajain lauma. Kat>j
kivitys joi verte.
Liebknecht, kuten kaikki johtant
toverit pysytteli piiloutuneena. Jät­tiläismäisen
ponnistuksen, tulfetsa
päivien yli-ihhimillisen kuumeisen
läinän jälkeen seurasi kaksi, jifirii
hiljaista henkilökohtaista toiniintu
ahtaammassa ystäväpiirissä. Eri pii­lopaikkojen
välillä ajettuna ncM
siellä m l j l o i n täällä, tapani hän nia^
U'untei:'n uudelleen R>sa Imruh^
gin ja P i ' i u ' mia muita yä'.a'.i ' ' ' i^
,3cur.'ia;a. a päivänä :y*'.«:ntet. l i J i | |
pu-ilucfi-htien hj-väksi.
rrr.!!'i'n'laskettj porvanito j»
si «johtajien» verta.
o -
Taistelu työttömyyttä
ja palkkainpolke-mista
vastaan
Pui.auenAmini.tiIH.en Inler»»»»-
> nalen juliitiii.
Koko mailmassa tätä nykyä
seva kapitalistinen kriisi ei ole nj^j
pula tavallisessa teollisessa merlotJ*
sä. ' Mailmansota,.väkiv8]t8raiiB
tavaravaihdon lakkauttaminea ö
jtinut sen esiin. MuutamJ^J
kasataan valmiita tuotteita, m
sissa taas on ylenmäänn raa»j
neita. Järkevä tuotantojärjestp^'
ole kapitalistisen järjestelmän
itessa.mahdöllinen. Kasvava |
'myys niiden, miljoonien _ty^^
keskuudessa, jotka äskettan » «^
lanneet sotekentiltä, on mtt^^^l
vahi
porvarillisen valtion -
66n kautte. Siitä syystä
Punaisen Ammatillisen J"!^!
Ien ensiminen kongressi I - ^ ^ ^ - i
sä työttömyydessä merkm
kapitalistisen järjestelmän InHL
nen on lähellä.
-Kongressi kiinnittää k a ^«
Iäisten huomion siihen, et» P
listen hallitusten ^^^'J^XrM
myyden torjumL^eksi ei^ -i
dellisen avun puänt^^^^.
Iäisten kohottamista ^jT^^^
asemastaan,-vaan pynteaj'^j^
syttämään P<«^«"^lVhL vakauttamaan kapiöbh^^
Täctä syystä ryUyi^lJZ^
joittamaan tnotante8,^J°J^^d
tään on huomattavasti ^ ^ . ^ ^
Täten
Sitten seuraa t v f >-^;" ^ -
lenteminenjatätenane'^-
ne^ myös alttiiksi n a ^ ^ ^ ^ , ,,
delle.- Taistelu tyottomyi^^^^
seurausten poistamiseni
siis elämän ja kuoleman'
'porvaristo koettaa tySttSayy^'
eaada
rivei
DTastoin-
Ljunattiyhäi
pänä on ti
Mavoimain
juenjatyöss'
f istäifiinen
IjMeisen pää
hs rämä yW
JEeen sovelti
BJtf öiBsa..
Lain. järjes
jyötföfflista,
lnuseen A n
leen.
Amsterds
önätö» -a^
tihnät H e
iBolotclla t
aatin oleina
pitalistisen
iuDtnSTaha
fonnien'ka'
tavat vallai
yhdistykset
sen jäTJesi
myyttä el
vähentää,
latkiista :
kanssa vaa
ei lanhälTi
mella taist
tion avulli
proletarias
sen kantta
Punaine
nale viitta
vatvmtyj
tamaan a;
nälkää —
leipS. 1
teitä ja pc
tä työttön
taansodai
,iarvikkeil
siellä tää'
tastamme
•rieläpä Tl
pat lmoj(
joita ei i
taan, älki
muniihin,
palkkoja
myysavus
täysi työ
vähentän
ihmistea'
Amstei
luvilla y;
mistöillä
ten atlce
taminen.
vastustet
Iraattise
toisen h
On mi
vat selvi
työttömJ
hyrokraj
maan oi!
yhdistys!
sanjouH
taan hy
mnkset,
positioni
iojen pi
mukset
varijto
nain tyi
aseman.'
simmin
vaatimu
daan m
väenlaö
ten ami
iärjestt
lenosoil
noastaa
sityiste;
työläis*
riaatin
jakso t
kysymj
dosta.
raistam
raita j
san as:
prolets
miseks
yhtejse
Pun
nalen
iääntj
leen ti
' teen!
taistel
työttö
Te oli
simääi
•»yhtyi
7hm
Si
Mmm