Vapaus, August 23, 1955

              m
V A P A U S
Organ ct jPiafliBh CanmMang. Ss-teblitbed
Nov. 6. 1911 AutboTlzea
as cecond <daB8 tbe Post
Office OQKBitoxeDt, Ottava. Pot>-
liflbed tlirjee «redcly: Tuesdays,
TAundays and Satvrdays by Vapaus
PubUflbiner CcnnpaD7 ltdi at 100-102
Elm St. W^ eUdbuxy/Ont, Caiiada.
T€l?ptJÖne8: BU». OffiW OS. 4-«2W;
EdltorlaJ Office OS. 4-4265. »Janager
jB.Sufcsi. SkJltor W;SUimd. Mailing
address: Box €9. Sudbury, Ontario.
Advertlfilng rates upon appUcatioo.
Tranalatlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3,76
3 Mk. 225
YhdysvaJtoiasa; 1 vk. «,00 e kk. 4.30
Suomessa; 1 vk. 850 6 kk- 4,75
MM
V ii
i i i
W
M:
Mefsämie^^
Kiiitexi on lehtemme uutisosastolla kerrottu^^ Ontarion
metSatyöläJsten union (Lumber and Sav/mill Workcrs Union) jä 21;n
yhtiön väUlIä neuvotteluja metsätyöläi^s^ uudesta työehtosopiihuk-i
^ . . ... Ottaen huoniioon^^^^s^^ ole enää
: vuosikausiin'saaneet'mitään, uudistuksia työolosuhteisiinsa,.'union vaa^'^
?^^M^M-i;||^^v:-:>titmimukuskeste-.toovyaa;tt' ssuuoorraassttaaaann yaatimattomat, sillä palkkoja vaaditaan ko-rotettaväJwr
Vaih
Ml||kt*''>'' p^spalkkana on nyt vain $1.1? tunnilta. Muista vaatimuksista:
ilMÄ&iiilll-^'-^ se, että: uralckamiehille pitäisi saada taatusti 512; päir^
väpaJkka; ettö^^ myönnettäisiih entisten lisäksi kolme •
mfoullista juhlapäH-ää/ että ylityljstä^^^^^ P'taisi mak-jajettä
sunnuntaipäivien työstä pitäisi maksaa
| M i | | kaksinkertainen palkka. •,'
W^im ''^^^äi^en:/:vaatimusten • ;pienuudesta-;huolimatta:vilmoitettiin 'tprs-/
" " ^ ^ ^ ^ 1 iv ;taina jo ennen neuvotter\
' Tft'^| ^"i^^ alkamista, kun osapuolet eivät päässeet yhteisymmarrykse^^^
fPNi*T^^f työjärjestyksestä, eli siitä, missä järjestyksessä asioista keskustellaan?
;^^P*l^^: • 'T luulievat,>;että he ovat nyt siinä ihän-l
f ^ ! | i f '§ teellisessä asemassa,'mfesä ei tarvitse enää kuunnella lainkaan metsä- . ipKSi V ja ruoista. Selvää on,
ettö luurr töhän on pyri Kun Yhdysvaltain oikeistolaiset uriiopor
tänne Ganadaan ja kaappasiyät phtarion metsämiesteii,
i f e l i i ; - union haltuunsa rriiebitiänläilä:ur)i ja karköittamälla pois m
I m
' f . -
metsämiesten itse V^^^ he eiyäl tulleet:
l^^i V tänne torjumam^ ''kpmmunistrvaäraaV, kuten silloin valheelli-
' ' ^ | | A : ; : sestifsditetti jpääasiäliisena\ta,rkoituksena:oli auttaa Onta-
"on metsänhakkuuttajia työläisiä; yastaan. ICoko viimeaikainen his-toria/
tpdistaa tämän, sillä: vaikk muilla työaloilla on vovtettii pa-
•Mhf.^- ( rannuksia ja palkankorotuksia joka vuosi, Ontarion metsä miehet ovat
iMsi^A; saanet nuolla näppejään siitä asti kun heidän aikaisemmin täisteluyal-mis
unibhsä.joutui yhdysValtaäi^
jen" haltuun.
Mutta olisi kuitenkin väärin vetää sellainen johtopäätös, että mi-tääri
ei voida tehdä. V Ontarion metsätyöläiset. voivat, jos he kehittä-rivijäsenten
toimintaa ja, yhtenäisyyttä, pakoittaa
tunnustamaan, että Ontarion metsätyöläisiile kuuluu air
I palkankorotus jä kaikki ne muiit parannukset, mi^ '
%mMm Iff<^lf4f(|l Torontosta saapuneista: uutistiedoista ilmenee, että Lumbeir and
- — YVorlcersin johto valmistuu mahdollisen lakkoa varal-ä
yhteydessä riippuu paljon siitä, kuinka tehokkaisiin välmis-inetsien
hakkauttajät iaskislvat, että nyt on otollinen; hetki antaa lo­pullinen
kuolinisku : metsätyöiäisten uniolle siten, että kieltäydytään
' J^ilP^P^ neirvottelustä, provosoidaan lakkp ja murskataan se. Ainoa ;
j p^K^lllril pelastus tästä vaarasta; on se, et tä un ion rivi jäsenet:— kämpillä; työs:
...Y- Jkentelevät;metsämiehet tarttuvat itse lujilla kourillaan; asiaiii.
rupeavat tosimiejdssä ja joukkomitassa - b
jos taistelun tielle on lähdettävä, hiin voitto tulee kuitenkin
I^H^^ ! Pois yälinpitämäUömyys ja; mistään piittaamattomuus; Sulkem
' ^ 1 Miif#- : la rivinsä aktiivisena. tpimihhassa yhteisten päämääriensä hyväksi,
kuten he^ ovat niin monesti aikaiseminkin menetelleet, voivat Onta-
Tion metsämiehet' saavuttaa uusia yoittpja ja; parantaa palkka, sekä
muita olosuhteita, mitä nyt niin kipeästi tarvlta<m.
:siKAMAiSpi;i>KSTA::,:/•;/;• r
Oli .kerran . p i x x u j « « a . Joka , o l i ]
käyttäytynyt porsaemalisesti. Äiti to- j
.Tjj häntä kovasti. Poika kuunteli |
vaieten;. 4Jtiä pisteli - tämä väite-:!
liaisuuR Jäsaaidakseeri pojan jotakin'
puhu-Tiaan, h ä n tiuTtkajsi:v ;;
— Tiedätkö sinä Jtiisl, mikä on
pörsäS;,, '•- v ' ' ' :;
' •.— Porsas on sian lapsi.
Vähän samanlaista tuli mieleemme :
lukiessamme kansälli.s.mielisestä Suo-: j
messa yllopisto-sivlstykfien saaneiden i
miesten toimittamasta lehdestä van-1
hoja sikamaisuuksia, joiden kaikkien i
•kukkasena nimiteltiin tätä meidän |
lehteämme nimellä, "yömies-eteen- '
päin". Vaikka kän.sallisraielisten niin
suuresti ihailema sotarunollija Bu-neberg
sanookin; että "ei haavoita
haukun >inl", niin :• siitä huolimatta
meidän tekee mieli kysyä ^ikamal^
sesti naapureistaan ja lähimmäisis­tään
puhuvilta, sivistyneiltä toimltta-jilta::,
,,,'.,.
Kenenkä lapsia ovat ne, joiden
asiaa ei voida ajaa muuten kuin sik^r
maisuuksilla? ' -r- • Työmies-Etenpäin.
Suomessa
Säavutktujen tnyönteyeii tulosten pitapu» iintaa
uutta vauhtia rauhantyölle, prol. Joliot Gitrie
suuret
/ Wien, — <pW), tilstaioa^clp-;
kuiin ie pnä ahtoi »Iaa.Uinanraa-:
hanneuyostpn pobedDJobtaJa
prof. Frederic Jollot-Corie leh­distössä
Jtilkaistavaksi iaosunnon,
; ;j<»(sa"S3nptaah:
Geneven neuvottelttkokodksen
menestys^ kokouksen, jolca mer­kitsee
auttaja onnellisempaa vai­hetta
kansainvälisissä suhteissa,:
on herättänyt; suurta tyydytysitä
kaikkien, maiden kansojen kes­kuudessa,
liOlla ovat sen ottaneet;,
vastaan kaikki;ne, Jotka uskoen •
yleisen mielipiteen voimaan ovat
herkeämättä Itamppailleet ah-
Uafcseensille tietoja ja auttaak­seen
sitä vakaasti ihnaiseniaan'
rauliaiitahtonsa.
Poznanissa ovat päättyneet 24 kan­sainväliset
messut; joille osallistui 74
Neuvostoliiton ja kansandemokraat­tisten
maiden kaupallista järjestöä ja
278 kapitalististen maiden yhtiötä,
Messuiliin osallistui 24 maata jä n i i l ­lä
kävi kolmen viikon aikana n. 1,-
300,ÖGO henkilöä, mrh. paljon ulkbr
•maalaisia.
Erilaiset kauppajärjestöt ja yhtiöt
solmivat messujen aikana lukuisia
:<äuppasopimuksia. Niinpä esim. Puo­lan
kansantasavallan solmiamieri
kauppasopimusten yhteinen, summa
nousee 460 miljctonaan ruplaan. .
Puolan hallitus oh päättänyt jär­jestää
seuraavat messut kesäkuussa
li)56: ••;.'••;": ••'/•.T-'-,'• V--' - ••;.'.•
- - Canadan; rautateiden . palveluk­sessa
oli vuoden 1953 lopulla 1,080
poliisia, joista 197 oli kersantteja ja
tarkastajia ja; loput,883 kpnstaäpe-leita,'
.;•
•Rauhänpuplustajain liikkeen dsari-ottajat
kokevat ; sitäkin syvemmin
tiiön ilon; koska he ovat vuosikausia
kailäcialla maailmassa suuhnaniieet
: pcniiistelunsa;- siten, että tuo neuyot-ielukökous
tapahtuisi. Se on. lois-
:tayastl osoittanut;-- siitä voi olla va­kuuttunut
että- todellinen .tie rau­haan
kulkee neuvottelujen eikä voi­mapolitiikan
kautta. ; :
Geneven neuvottelu vastasi kanso-;
jen pyrkimyksiä. Se sujui menestyk­sellisesti
.senyuoksi, että kansan edes-,
sä sahoistaan vastuurialäiset halll-tuisten
päämiehet ottivat huomioon
yleisen mielipiteen kaikkien suuhtäus-ten
ja kaikkien maiden keskuudessa,
yleiseii niielipitceih, . joka kieltäytyy
cnää.sietämäSitä kylmää sotaa j ä yaa-.
tii vilpittömiä. neuvotteluja, '
Viime kuukausien tapahtumat :-—
rauhanliikkeen maailmanlaajuinen
kamppailu atomisodan valmistelua
vastaan sekä rauhaarakastavien voi-,
mien yhteistyö, joka tuli esiin Helsin­gin,
kokouksessa ovat valtavassa mi­tassa
helpottaneet yleisen mielipiteen
tiedonjanon tyydyttämistä j ä auttä-
1 iieet sitä antamaan iimaisuilleeri te-hokkaan.
muodon.
Geneven heuvotelukolious mer-
Icitsee suurta askelta kylmän; so­dan
lopetamisen tiellä, maailman
vihsmieJIsfJo liUpiitoniffii Jakaini-nen
|opettaml«Mwii. Kcsklnäisch
luottamuk)^ beokf on; aUcaniit
päästä; epäinottanitdtseh Ja epä­luulojen
idjaan;, dsöituluena
on esipuhe neljän saomllanhal-litulcsen
inämlesten ohjeisä ni-koministerelUe,
Joiden neuvottelu
pidetään lolcaknussa. . ;
On luotu BttotuJsat ehdot kan-sainy^
isteh. erlmielisyyksieii Jär-
;. jestelyile Ja Geneven hehgren on
innoitettava tuleviakin nenvotte-luja.
^Kuitenkin meidän on oikeus aja­tella,
ettei edessä ole helppojen teh­tävien
suoritus: Hallitusten piäämle-het
pääsivät .Qeheyessä sopimukseen
yleisistä ohjeista ulkoministereille ja
ministerien neuvottelun on nyt; pääs­tävä
käsiksi konkreettisllh ratkaisui­hin.
Samoin on asianlaita aseista-:
riisunnan ongelman suhteen, jpnita
tutkiminen on annettu Y h d i s t e i d en
Kansakuntien Järjestön aseistai iisun-ta
valiokunnan tehtäväksi. ;;:
. Ja vihdoin, Genevessä ei käsitelty
selläiiia kysymyksiä, joilla on erin­omaisen
tärkeä merkitys rauhalle ko­iso
maailmassa, kuten Aasian kysymys^
sj-mys Kiinan asemasta ja oikeuk­sista
sekä vetyaseen kJellosta.
Nuo epäselvyydet; sekä neuvbttelur
kokouksen työjärjestyksen liika ra­joittuneisuus
o n : s a n o t a a n Joiiot-
Curlen lausurmossä edelleen;;--- merk­kinä
erittäin jännittyneestä kansain­välisestä
tilariteesta. Ei voisikaan
odottaa, e t t ä turmiollisen inenneisyy-deh
seuraukset voisivat yhtäklclä hä­vitä.
Geneven neuvottelukokouksen
suuri ansio phkln juuri siinä, että
kyseisessä vaarallisessa tiilähteessa sen
onnigtut tietyin ehdoin panna alulle
suotuisa käänne rauhan; säilyttämi-sen
suuntaan. '-.''•;
On kiistatonta, että; kaikkien
maiden kansojen pyrkimys rau­haan
teid mahdolliseksi neuvot­telun:
pitämisen. Jö saavutettu­jen
myönteisten tulosten on an­nettava
uutta vauhtia kainsojen
; iohnlonalle. Olisi vaaraUJsen ke-vyiinitelintä
a j a t ^ että ntabta-
^«t yobgriat, Jptk» ovat Idiiuipstn- ;
n|Htia fcylmän>odan;jatk3mis^
ja. kaikld ne. jojUU eivät ole lluo- v
ppneet ristiretkibengestä. eivät
. tulisi asetta0aa;n esteitä^ ranhan;
tielle^ Ti^isuus näistä . vai;^
keuksista vaatii, että ranhahiiiiie
. kellittäisi : toimintaansa herkeä-
;inättä Ja kasvavalla .Urmolla.
; Edelleen Joilpt-Curie käsitteU kan­sallisten
rauhanliikkeiden toimintaa
sekä eri kansainvälisten kiistakysy­mysten
ratkaisuinahdollisuuuksia.
Lopuksi lausimhossa sanotaan:;
Helsinki.-^ Keskiviikkona, elokuun
i7 pnä iaapui maahamme JtQJq^ Js|l-naJaista
taiteilijaa, profeöprit
ang Seng Wu Tso-jen ja Wtt lao,
jotka ovat paluumatkalla kotUnaa-hansa
9 kansalnväiisejstä tallieUijain
kongressista Englannijte,
He ovat läfiDä TaidebaUlssa, järjes­tettävän
kiinalaisen gii^iiitan näyt-
^telyn avajaisissa kuluvan viikon; lo­pulla.
.-•
m9 9
•• 'Neljän suurvallan: hallitusten pää
mlesteii neuvottelukokous pn pidetty.
Se on johtanut suotuisiin tuloksiin.
Vakuuttuneena yhä enemmän tol-menpiteitehsä
tehoJdcuudesta kansat
tulevat tekemään kaikkensa, jot;ta al­kanut
valhe taistelussa rauhsm puo­lesta
huipehtuisi uusiin, suuriin voit­toihin.;
;•;,
'* ' •' BBITTIL>UN£N:NABJ^^
"Yleisön vaatimuksesta pn petetty,
että te kohne piette ne iniuriiiieliet.
Jotka saatat Itpnnian emimmäi^eb^;
matkustaa ävaruuteexL".:
: —T Gabriel, IjOridon Daily ;('Worker.
~ Terve. tene. ei:
nyt lähteä ;parii£iin
— Juuinutta vaim<
roatkavarusteita, etti
eziää markkaakaan i
ten.' .•:'••••'.
— Ellen osaa nukk
~ Auttaako se?
— No. ellei auta,
kolmanheh.
— Ja ellei sekään
ten? :\:y:.y:'-
Sitten pn samai
valveilla vai ihukuhio.
— Katso. Elli, me
uskqinut, että vtettä
olemassakaan. •
- - N l i n , ; e i k ä siitä ]
pinnalla oleva osä;-
hl
PAULI AAARTINMÄKI:
taistelu -il.
tmi
m l
mm
mm iPariaTOehttaari
Ensi torstaina koköpntuu isiemme maan, Suomen pääkaupungissa
jälleen kansainyälineri konferenssi, niitä seurataan suurella mielenkiin­nolla
kauttai maailman. •
/Tuskin ovat maailman rauhankokouksen edustajat kotiutuneet
matkaltaan, kun sinne suuntaa taas matkansa kymmenien
parlamenttien <;dustajat, sillä Helsingissä kokoontuu elokuim
päivän välisenä aikana rarlamenttienväliseh liiton 44. konfe-e^
a^T-i j;£,jv! j,. ^Parlamenttienfvälinen Liitto on toiminut jo vuodesta 1888 alkaen.
^ | | | : ^ ^ ; ^ ^ i ^ ; Se on psoittautiihut siksi elinvoimaiseksi järjestöksi; että sen toimin-
P ^ ; ^ r % | i l | ^ ^ ; ^ ^ i^^^ Tällä kei-taä tähän järjestöön kuuluu
'"^Ä I® llfel ^'^^"^ iä^Pnta;46 maasta.
Erikoisuutena nyt Helsingissä kokoontuvasya ParlamenttiertVäli-sen
Liiton konferenssissa ph se, että Xeuvpstpliiton, Kiinan ja Euröp-:
pan kansandemokraattisten maiden: kansanedustuslaitosten jäsenet
osallistuvat nyt ensimmäisen kerran tämän liiton työhön,
.'Kuten muistettaneen, 'Xclivostoliiton Korkein Neuvosto teki
: mutitäma viikko silten,päätöksen liittyä 1'arlamcnttienvälisen Liiton
jäsenyyteen ja viimeksimainittu laitos otti ayösylin vastaan tämän
. tiedoituksen. Tämän päätöksen perusteella on Neuvostoliiton Kor-keinunan^
Xeuyoston.jäseniä kehoitettu liittymään {'arlanienttienväli-
;sen Liiton jäsenyyteen, missä pminaisuudessa he tulevat nyt osallistu-
. maan Parlamenttienvällsen Liiton konferenssiin Helsingissä, ;
, Kuten Helsingissä pidetyssä Maa ilman rauhankokouksessakin,
Parlämehttienvälisen Liiton; konferienssiih osallistuu erilaisieh yhteis-aatteiden
edustajia, jotka tulevat po\\{\-
rinnäkkäisolon ongelmia. Selvää on, että tämän
kseksi tulee erilaisten yhteiskunta­muotojen
rauhanomainen rinnakkaisplo — ja sen aiheuttamat ta­loudelliset
ja moraaliset seikat, aseistariisuminen ja ihmiskuntaa uh-kaayien
atomiaseiden kieltäminen.
Tällaisessa tilanteessa, missä kokoontuvat •'Siiman pöydän ää­ressä"
erilaisten valtiojärjestelmien ja aaiesuuntien edustajat, oh mah­dollisuus
vaihtaa vapaasti mielipiteitä päivän ongelmista ja tehdä
suunnitelmia siitä, miten voidaan yhteisVoiniin toteuttaa niitä pyrki­myksiä,
jotka m'at lähdlä kaikkien sydäntä. :
Kuten sanottu, maailman kansat tulevat seuraamaan entistä lä­heisemmin
Parlamenttien välisen Liiton konferenssin työtä Helsingissä
ja yleisenä toivomuksena on, että se voisi osaltaäh lieventää kansain-;
välistä jännitystä.
JugoäOavialaiset' kaapanneet italia laisia laivoja
San Benedetto de Tronto, Italia. — evesille. . Jugoslavia on ilmoittanut.
rraälia Umoitettuh keskiviikkona, että
jugoslavialaiset ovat kaapanneet kak­si
italialaista kalastusalusta ja syyttä­vät
niiden saapuneen Jugoslavian alu-
Jatkoa ..;'
; J u u r i ; v ä h ä n ennen oikeiston Kar­jalan
retkeä presidentti Stphlbergilla
ja Vennolan porvariilisella. keskushal­lituksella
pii. ollut; kiivas jä monessa
suhteessa drämattinen yhteenottp- o i -
keistöpiirien kanssa" hs, suojeluskun-otäristiriidan
merkeissä. ; •
VTämä ristiriita oli alkanut nä­ennäisesti
varsin vähäpätöisestä
syystä eräästä sanomaiehtikirr
joituksesta, mutta siitä paisui
^vähitellen periaatteellinen 'arvo­valtakiista,
jossa lopuksi toisella
puolella' oli presidentti Ja maan;
hallitus ja toisella suojeluskunnat
ja näiden mukana myös motem-mat
maan ensimmäiset valtion­päämiehet,
P: E. Svinhufvud; ja
kenraali Mannerheim.
että ; ennenkuin alukset yäpautetaaii
täytyy niiden maksaa 1,600,000 l i i r aa
sakkoa.
Helsingin suojeliKkuhnan. päällik-liö,
kenraalimajuri Paul von Gerich
julkaisi kesäkuussa' 1921 'Hufvuds-iudsbladetissa"
kirjoituksen silloin
suunnitteilla ; olevasta ; n s . ^ B a l t i an
ruolustusliitosta!'. Siinä käytettiin
yarsiri karkeaa kieltä Baltian maista,
Ranskasta ja Italiasta, j a sen keskei­senä
ajatuksena oli, e t t ä Suomen olisi
pysyteltävä erillään liitoista "kuole-niaantuomittujen"
reunavaltioiden
kanssa ja liittouduttava sen sijaan
uudestisyntyvän taantumuksellisen
Saksan kanssa. -Muutamien asian­omaisten
maiden lähettiläät esittivät
vastalauseensa tämän kirjoituksen
johdosta,; ja presidentti ja hallitus
katsoivat välttämättömäksi puuttua
:asiaan., '•
Maan silloinensotaministeri, evers-tiluutiiantti
Onni Hämäläinen antoi
suojeluskuntien ylipäällikölle, eversti
yon Essenille määräyksen erottaa
kenraalimajuri von Gerich'Helsingin
supjeluskuhhan päällikön tehtävistä,
Eversti von Essen kieltäytyi t ä y t t ä -
ir.ästä tätä käskyä. Suojeluskunta­laiset
ja yleensä maan oikeistopiirit
asettuivat tukemaan; vortEsseniä ja
von Gerichiä ja selittivät, että suo­jeluskuntalaiset
tule^'at "horjumatta
puolustamaan laitoksensa itsemää­räämisoikeutta
ja sisäistä vapautta
kaikilta niitä uhkaavilta vaaroilta".;
Ne "vaarat", joita vastaari tämä puo­lustustaistelu
lähinnä kohdistui.-oli­vat
maan sotaministeri ja tasavallan
presidentti. V.joka hallitusmuodon
määräysten mukaan oli kaikkien so­tavoimien
ylipäällikkö.
Sotaministeri Ilämäliiineh
kääntyi presidentin; puoleen ja
tämä erotti eversti von Essenin
suojeluskuntien ylipäällikön teh­tävistä.
Väliaikaiseksi: yiipäälli- ,
köksl presidentti nimitti sotaväen
esikunnan esikuntapäällikön,
kenraalimajuri K. E.;Bergin; Joka
antamallaan pähäkäskyllä erotti
kenraalimajuri von Gerichin Ja
kutsui samalla koolle suojelus­kuntien
edustajakokouksen Jonka,
tilli asettaa .ehdokas uudeksi y l i ­päälliköksi.
' .'
Asia ei kuitenkaan ollut tällä pois­sa
päiväjärjestyksestä. Seuraavan
dramaattiseh vaiheen niuodosti ken­raalimajuri
Bergin tapaus. Hän joii-tui
oikeistopiirien taholta kiihkeäii
byokkäyksen kohteeksi. . Hänet lei-niattiin.
,;valkoi.sten aislän. pettäjäksi
suurimmalta osaltaan äärimmäiseen
öikeistoori kuuluva upseerikunta tur­vautui
kaikkiin .mahdollisiin Jhäväis-tys-
ja eristämistoimenpiteisiin, ja
lopulta mies, joka oli noudattanut
tasavallan presidentin määräystä
yastpin oikeiston tahtoa, ei nähnyt
muuta ulopääsyä kuin ampua itsen-
..sä.' '•... -v'- ' ;.;• . , '\.-
Kenraalimajuri Berg ei ollut ainoa
henkilö, jota vastaan.; oikeisto tässä
vaiheessa hyökkäsi. Tasavallan pre­sidentin
ohella, jonka häpäisemineh
tapahtui enemmän epävirallisen hii-hukampaihjan
kuin julkisen arvoste­lun
muodossa -^vaikka myös viimek­si
mainittua, esiintyi -—joutui oikeis­ton;
silmä tiicuksi; erityisesti. sotaminis­teri
Hämäläinen, ja tämä; tapahtuma
paljasti .jälleen räikeästi tuon ajan
yleisen; hengen ja; porvarillisen ajat­telutavan.
Sotaministeri Hämäläis­tä
vastaan aloitetun julkisen liäväis-tyskampanjan
yhteydessä tuli nimlit^
t ä i n esille hänen ; suhtautumisensa
luokkasotaan, ja sen jälkeen hänen
asemansa muodostui sietämättömäksi
Hän näyttää: khuluneen niihin por­varillisiin
yapaamielisim, jotka, eivät
ilman; muuta nielaisseet tarinaa tj-ö-väestön
maanpetoksellisuudesta. Pa-iatessäan
juuri vähän ennen luokka­sodan
puhkeamista Venäjältä, jossa
hän oli ollut: upseerina Saksan rinta-nialla
taistelleissa venäläisissä' jouk­ko-
osastoissa' vielä jonkin aikaa val­lankumouksen
t apahduttuakih,' hän.
kieltäytyi liittymästä valkoiseen ar­meijaan.
Lupkkasodan^ajan hän oH
punaisten hallussa plevalla Koivistol­la
jossa punaiset sallivat hänen elää
•vapaasti harien luvattuaan kunnia­sanalla
että hän ei,puutu käynnissä
olevaan taisteluun kummankaan puo-;
ien hyväksi.
Kun tämä tuli yleisesti tiedok­si,
oli sotaministeri Hämäläisen
pakko erota, ja hallitus ja tasa- ;
y-ailan presidentti, Joiden toimek­siannosta
hän; pii antanut mää­räyksensä
suojeluskuntaristirii-dan
alkuvaiheessa, eivät tiettä­västi
yrittäneet puolustaa häntä
oikeiston hyökkäystä vastaan.
, l i a n oli merkitty mies. jonka
puolustamisen; vastapuoli olisi
leimannut "maanpetokseksi", ja
hänen *oli lopullbiesti väistyttävä .
julkisesta elämästä.;
Suojeluskuntarlstiriitaan ja samal­la
porvariston vapaamielislmmän
lyosan ja äärimmäisen oikeiston väli­seen
yleiseen talsteiuunllittyi niyös
sisäministeri Heikki; Ritayupren jut­tu,
jpka saavutti dramaattisen pää-tekohtahsa
seuraavan vuoden aiku-puolelia.
Ritavuortä ei vöitU leimata
"punaisten suosijaksi";^samälla perus­teella:
kuin sotamihisteri Hämäläi-hen:
oli leimattu. Hän pii taätuisti
valkoinen, ja monissa, lausunnoissaan
h ä h oli hyökännyt kiivaasti: vasem-mistotyöväenliikettä
yastaan. Mutta
toisaalta h ä n ilmeisesti Otti keskusta-pprvarillisen
yapaamielisyydeh j a uu­distuspolitiikan
:yakavamniih kuin
1920-iuvun Suomessa pii sallittua.
Erää.t hänen lausuntonsa oikeiston
väkivaltaisista j a epädemokraattisista
pyrkimyksistä olivat nostattaneet r ä i -
vonpurkkäuksia oikeistotahplla jo ke-vääUä
1921.
Suojcluskuntaristiriidan aikana
Bitavuori Jälleen esiintyi myös
; julkisuudessa oikeiston pyrtti-mykslä
vastaan.' Kun tähän tuli
.vielä lisäksi: hänen toimintansa -
— presidentin kannan kanssa yh­denmukainen
;;— luokkasodan ;
'Johdosta tuomittujen armahdus^
kysymyksessä . Jä hallitukseh;
yleistä kantaa jonkin verran jyr- '
kempl asenne oikeiston Karja-lah-
sotaseikkailuun, olikin hänen '
kohtalonsa;'sinetöity. Helmikuun
14 päivänä 1922 oikeistoon kuu­luvia
aatelinen liikemies — työ­läiseksi
haamipituneena --- Ernst
; Tandefelt; hiurhasi hänet. Seli- ;;
tyksenä: häh mainitsi, että lukies­saan
oikeistolehtiä häh oli tunte­nut
Ritavupreh tieltä raivaami-se.
n; isä:^maalliseksi velvpUisuu-
' dekseen. •
Mutta palatkaamme vielä suojelus-kuntaristiriidan
loppuvaiheeseen. Suo­jeluskuntien
.edustajakokous joutui
kokoontumaan useampia kertoja. E n ­sin
se esitti — mielehosoituksena pre-sidenttiä
vastaan — ylipäälliköksi juu­r
i tästä tehtävästä, erotettua eversti
von; Esseniä. Tätä . ei luormoliisesti
hyväksytty. Seuraavana ehdokkaana
oli kem-aali Maiuierheim, joka — j ä l ­leen
ulkomailta — pii ilmoittanut
supstumuksensa. Mutta presidentti
Stahlberg oli jo oppinut tunteriiaän
kylliksiMahnerheimin asennetta. Hän
ilmoitti, ettei h ä s voi h y v ä k ^ ä tätä­kään
ehdPtusta, mikä aiheutti uuden
räivpnpurkauksen ; Pikeiston taholta.
Suojeluskuntien edustajakokous pyysi
nyt ylipäälliköksi oikeistolaista Suo­men
.wäshihgtonin-lähettilästä, mi­nisteri
A; H . Saastamoista, joka juuri
pitämässään puheessa oli hyökännyt
kiivaasti maamme työväenliikettä
vastaan,: mutta tämä kieltäytyi. '
: Sillä välin olivat näyttämölle astu:-
r.eet suojeluskuntien itenäiyyttä puo­lustamaan
myös valtionhoitaja Man-herheimiii
' h:enkilököhtaihen pää­ministeri"
K . Castren, kenraalimajuri
R. Walden jä entinen valtionhoitaja
Svinhufvud. Viimeksi mainitun joh­dolla
tPimiva suojeluskuhtien yaltuus-kunta
neuvotteli hallituksen ka:hssa
sekä ylipääUikkökysymyksestä että
suöjeluskunta-asetukseh uusimisesta
siten, e t t ä suojeluskuntien itsenäisyys
turvattaisiin.
Molempien näiden kysymyksten
rätkaiusta muodostui sitten lopulta
Pikeiston osittamen yöittp. Asetuk­sessa
otettiin huomioon, kapinallisten
spojeluskuntien toivomukset ja uu­deksi
ylipäälliköksi nimitettyä evCTs-tiluutnantti
Malmbergiä oikeisto ter­vehti
omana miehenään. Ainoa, mis­tä
h ä n t ä tässä vaiheessa arvosteltiin
oh se, että hän ensimmäisessä päi-;
väkäEkyssään korosti suojeluskuntien
tehtäviä peikastääri maanpuolustuk­sen
tehtävissä. Xärimmäihen oikeis­to
oli sitä mieltä, että suojeluskunnilla
oli edelleen oma tehtävänsä myös
sisäpolitiikassa, täitelussa "punaisia'^
vastaan, ja tätä ei kaihdettu julki-sesti
ilmaisemasta. •
(Jatkuu)
Kansandempkraattii
loyakia huolehtii jat
elintason kphpttaniis»
tissuunnltelman ; • r
täyttämiseh johdosta
Idassa on jatkuvasti
elintarvikkeiden ja t
; den vahittäisiiintoja.;
e|ttä viimeksi kuluneer.
kana hintpja pn jo alei
minkä ansiosta väestö
12 miljardin kruunun
tain. Työläisten j a vii
palkat kohosivat viir
prosentilla. Se on v
lutukseen. jpka on v. 1
lisääntynyt 16 prosen
nelinkertaisen alentan
mpnien teollisuustuoti
taivikkeiden hinnat o
puolitoista-, kaksi- ja
kinkertaisesti vuoden
hun verrattuna, jolloin
kiassa. pantiin toimeer
Väestö ostaa nyt.enem
tarvikkeita kuin i myös
teitä.
Avioniiehiä "Ma
in Germany"
Berliinin suurimmai
miston omistaja, rouva
bach aikoo lisätäc "saksi
järjestämällä Yhdysval
toon sopivia vapaita a
hiä. ;
Hän on kertonut
Nacr.| depeschelle saäi
kuisen määrän kirjeiti
silta naisilta — vanhoi
— jotka haluavat saa
puolison kuultuaan sak
ten olevan uskollisia
Hän on nyt tilamiut jo
Waldorf-Astorian ioistc
Yorkista j a aikoo aseti
kandidaatit" . sinne va
•Kreivitär Mirbach Pr
haluaa ainpastaan 150
kaa kultakin asiakkaai
jen peittämisi3ksi Hä
toiminnassa johtavien
ten iVisjärjestöjen kä
joukossa,; jotka läpätt
odottavat saavansa itse
hen "made in Germt
ohlolainen eläinlääkär
avioeron heittiöstä "Joi
kaan onnistunut kulutti
nen rahojaan", sekä m
kuvaaja New Yorkista,
nittu on ilmoittanut, e
levän elämäntoverinsa
omistaa edes paitaa kur
cn pmanturinontarkka
Hänen isplsänsä on kei
saksalaisten olevan ihai
miehiä, sanoo hän.
"Väärän äidin" vuoksi kaakinpuuhun
Vaikka Isossa kirjassa sanotaan,
e t t ä syiitejä raiigaistaän aina kol­manteen
ja neljäiiteen polveen asti,
h i in tavallisten kuolevaisten keskuu­dessa
. o n ' näistä maallisista asioista
puhuen ollut sellainen käsitys, että
lapset eivät ole vastuussa siitä mitä
heidän Isänsä ja äitinsä ovat joskus
aikaisemmin tehneet — tai tekevät
nyt, •
Jos isä on joskus Istunut vaikka
tiilenpäitä; lukemassa joko hevosvar-kaudesta
tai tavallisesta katutappe­lusta,
n i i n se ei mitenkään ole estänyt
poikaa lukemasta ja pääseinästä vaik­ka
papiksi tai pyhäkoulun opetta­jaksi
— jos on Siihen kutsumusta ol­lut.
•'
Jos on äiti vaikka katunalscna ol­lut,
se el ole estänyt tyttöä pääsemäs­tä
pelastusarmeijan rumpaliksi. Jos
hänellä itsellään on vain siihen halua
ollut. '•;'•:•;•:.,.•, . , ; ; • ; • • : • , ,.
Näin on asia ollut.
Niin sen pitäisikin olla. sillä selvää­h
ä n on, että kovin vähän on meiUä
Itse kullakin ollut sananvaltaa siitä,
kuka meidän isäksemme tai äidiksem­me
tulee. Ja kun sen lisäksi lapset
eivät voi kontrolloida vanhempiensa
edesottamia, niin viattomia ovat he
täydellisesti, vaikka; heidän vanhem­piensa'
maalliset synnit veriruskeita
olisivat. , '
Mutta McCarthylalsuuden saastut­tamassa
Yhdysvalloissa on tästäkin
periaatteesta luovuttu — ja sen si­jaan
on ryhdytty rankaisemaan ih­misiä
siitä, että he eivät ole osan­neet
valita; itselleen oikeata äitiä!
Niin ihmeelliseltä kulh yllämainittu
tuntuukin, se on kuitenkin totta vii­meistä
kirjainta myöten j a vieläpä
kahdessa peräkkäisessä tapauksessa.
Washlngtonista muutama päivä sit­ten
tulleessa eräässä uutlstledossa
fcerrottllri. että Yhdysvaltain laivas­ton
kadettikoulun hyvin arvPlausein
läpäisseeltä 21-vuotiaalta Eugene
Landylta kiellettiin reserviupseeriksi
nimittäminen sen vuoksi, kun hän
oli ajattelemattomuudessaan vaUnnut
äidikseen sellaisen yhdysvaltalaisen
ruilsen, jonka sanotaan joskus vih­reässä
nuoruudessaan kuuluneen Y h ­dysvaltain
kommunistiseen .puoluee-
, seen — mikä sivumennen sanoen on
\-lela t ä n ä päivänäkin lailHneh poUit-linen
puolue rajan eteläpuolella.
Jos nuori Landy olisi ennen syn­tymäänsä
oivaltanut "valita" äidik-seen
jonkun senaattori McCarthya
ihailevan naikkosen — huolimatta s i i ­tä
mitä rikoksia hänen kontollaan
on ;— hänellä ei olisi ollut mitään
vaikeutta saada reserviupseerin ar­voa.
. .;• • •'•••;''.;••
Mutta kun hän "valitsi" tietämät­tömyydessään
äidikseen kunniallisen
naisen, jonka sanotaan joskus olleen
kommunistin, mitä kerettiläisyydeksi
nyt Setä Samulin maassa sanotaan,
niin hän saa kärsiä tästä'•'•tyhmj-y-destään".
•,
Pian yllämainitun jutun jälkieen,
joka on varmaan nostattanut sllmä-karvoja
kaukana työväenliikkeen r i ­vien
ulkopuolellakin, tuli Washingto-nista
toinen uutlstleto, missä kerrot­tiin,
että kadettikoulusta viime huh­tikuussa
hyvällä todistuksella pääs­seeltä
23-vuotiaalta N. Pierre Gasto-nilta
on kielletty reserviupseerin ni­mitys
Yhdysvaltain rannlkkolaivas-tossa
myös sen kauhean "rikoksen"
vuoksi, ettei hänkään ollut osannut
"valita" itselleen olkehi ajattelevaa
äitiä.
Gastönin asian yhteydessä on se­litetty,
e t t ä hänen äitinsä on jäsenenä
jos.sakin niistä kymmenistä järjest-tölstä.
jotka ovat Yhdysvaltain oi-keusmiiiiyiteö^
h lausunnon (el nUn-käänlalsen
oikeuden pä
kaan subversilvisla jär;
Ajatella asiaa. Amerit
nen on Uittynyt jäsen
järjestöön, voidakseen i
sydäntään lähellä olevia
perustuslain mukaan h
hen täysi oikeus. Mutt
oikeusministeriksi joku 1
taattori ja julistaa ilms
keUskuulusteluja ja -p
hänen järjestönsä, yhd
nlen muiden järjestöje
suijversllvlnen laltps.
. Tällaisen yksipuolisen
lakivastalsen mänaukser
tetaan yleinen noitaj
"Ä'äärinajatteievia" Ihin
ikäänkuin Yhdysvalta IE
el olisi koskaan taann
koontumis ja järjesty
Sitten, yleisen pelon va
taan rankaisemaan upse
via nuoria miehiä siitä,
tyhmyydessään "valLnm
sellaisen äidin, jolla on
tuksia".
Tässä on noita jahti !
nätystasoon — niin alh£
arvoiseen tasoon, että t
taan kaiken arvostelun
Täytyy mennä pimeään
— Ja Hitlerin Saksaar
vastaavanlaista noitajah
muualta. — Enune mulst
laisten menneen Suomes
— K
IS