Vapaus, July 24, 1965

              Ktrm moukaroi
IIIL:n ennätyksen
Kiev. ' ~ Heinäkuun viimeisenä
päivänä alkavaa Njeuvostoliitöh—
USAn maaottelua varten Kievissä
lauantaina ja sunnuntaina järjeste­tyissä
Neuvostoliiton yleisurheili-jain
katsastuskilpailuissa saavutet­tiin
useiata pinomaisia tuloksia.
Parhaasta noteerauksesta vastasi
Tokion kultamitalimies Romual
ioisma rikkoi B
mefrfn rajan,
^ictfovoitfi
.HelsinkL'— Korkeatasoinen kei-pifiskilpa,
^ jokav todennäköisesti on
ien aikojen kovimpia,^ nousi
ataina Kouvolan "Heinäkuun
Djen" toisen päivän kohokoh-
Bksi.
Peräti neljä miestä ylitti kilpaTJ^un. Jonka moukaritulos 69.90 on
80 metrin rajan puolalaisen
ram» Sidlon korjatessa tällä kertaa
Bimiin^ä' voiton^ Jonna Kinnunen,
Soi» Vielävjohtaa tällä kaudella Sid^
vaation käytävää epävirallista
appailua numeroin 3—2, hävisi
[ipanilleen 1.24 metriä tu-
Ilosten oJltuä 82.88 ja 81.61
Kolmanneksi sijoittui jo vajaan
iiosikymmenen keihäskaartimme
luippuun lukeutunut Väinö Kuisma
joka nyt kotikentällään ensimmäi-
. kerran pitkän uransa aikana
jrlitti 80 metrin rajan. Kuisma sai
rhaakseen 81.12 heitettyään jo
öisellä kierroksella 80.70. Sveitsi-
Urs von .Wartburg rikkoi
Icoi inyöä 80 m e t r i n kalkkiviivan,
9.16i mutta ei päässyt palkinnoille.
Ceihäskilpailussa tehtiin yhteensä
itusi yli 80 metrin tulosta.
Juoksulajeissa kirjattiin kaksi tä-län
vuoden kärkitulosta Suomessa.
iPertti Pyrrö sai 400 mn aidoissa
ltul(*sekseen 52.9 ja Esko Siren 3,-
JOOO metrin: esteissä 8.47,8.
1500 metrillä peri voiton amerik-ikalainen
Dyrol Burleson, joka vii-
Imeisten 300 metrin matkalla jätti
Ipalummat kilpakumpaninsa monen
Imetrin ikähän. Bulesonin voittoai-
Ika oli niinkin hyvä kuin 3.40,7. K i l -
ipailussa alitti kaksi suomalaista,
lllpo Matilainen ja Olavi Salonen
13.50 rajan, mutta tämä ei vielä oi-
Ikeuttanut palkintopallille.
{Sally sanoi: Peter päätti
Auckland. — Keskipitkien matko-
Ijen kultamitalimies Peter Snell ai-
Ikoo vetäytyä pois kilparadalta ny-
Ikyisen Euroopan-kiertueensa^ jäL-
|keen, ilmoitti juoksijan vaimo Sally.
"Hän on itse tullut tähän tulok-
Iseen", kertoi rouva Snell edelleen.
"Peter sanoo, että on paljon muuta-uusi
Neuvostoliiton ennätys ja tä
män vuoden toiseksi paras tulos
maailmassa. Entinen ennätys oli
Klimin nimissä 69.74. Klimin mou-karitulos"
on tämän vuoden maail­man
tilaston toiseksi paras, edellä
on vain Connollyn ME-heitto 71.25.
Viime vuonna 19 metriä ylittänyt
kuulantyöntäjä Nikolai Karasjev lä­hestyy
myös maailman kärkeä. Kie­vissä
lensi rautapallo 18.90 ja sitä
paremmin on tänä kesänä Euroo­passa
työntänyt vain Unkarin Varju.
Jurij Koshejev juoksi 200 metriä
ajassa 20,9. Pitkät ajat syrjässä py­sytellyt
Valeri Brumel ilmestyi kor-keushyppypaikalle.
215 meni kau­niisti,
joten huipputuloksia voidaan
häneltäkin odottaa jatkossa.
• —e—.
Marju Tilly ui
taas S£-aii^aan
Helsinki. — Nuorten SMuintien
toisen kilpailupäivän parhaasta tu­loksesta
vastasi maanantaina Vete­histen
Marju Tilly uidessaan 50 mn
vapaauinnin aikaan 29.6, joka on
tasan sekunnin parempi Mervi A l ­hosen
nimissä ollutta Suomen, en­nätystä.
Marju Tillyn kokonaissaavutus
uintimestaruuskilpailuissa oli viisi
mestaruutta ja kaksi uutta Suomen
ennätystä. Yhtä moneen mestaruu­teen
ylti Helsingin Uuimareiden
Jaakko Tuhkanen, joka olikin suve­reeni
alle 14-vuotiaiden sarjassa.
TULn uimareiden saalis kaksipäi­väisissä
kisoissa oli neljä kultaa,
kolme hopeaa ja neljä pronssia.
kin eläoiiää kuin juokseminen" hän
lisäsi.
Snell aikoo kilpailla Tukholmassa
tämän kuun lopussa ja Englannissa
7. ja 14. elokuuta.
Soittakaa meille kaikista Takantnspnlmistaime — — Meillä on yli 20
vakantasylitiötä, jotka kaatUmme palrelerat T r i t ä —— Me vakaa*
temmt* T*^*!^» k'»!'^*" mtnhH. wftl TOlnmtAaj. — —
O. K. JOHNSON & ASSOCIATES LIMITED
(suomea puhutaan)
697 ^ St, Toronto 2-B, Oot. Toimistopoh. EM. 6-8586
O. NUMMINEN HELEN HIRVONEN
kotiin HI 4-3356 kottln WA 3-4378
Tehkää seuraava mafkanne
S U O M E E N
M^. GRIPSHOLM -- M.S. KUNGSHOLM
LAIVAVUOROT 1965
Neir Yorkista: Göteborgista:
KVNGSHOUI
GBIPSHOLM
GRIPSHOLM
GRIPSHOLM
«Säästfikausi.
elok. 9*
elok. 24*
^ysk. 18*
Jonhik.1*
KUNGSHOLM
KUNGSHOLM
GRIPSHOLM
GRIPSHOLM
heinäk. 28
elbk. 21
syysk.?
>nlak.28*
* Säästökausi: 5% :n alennus meno-paluulipusta.
Matkatavarat voidaan lähettää suoraan New Yorkista Helsinkiin
- tai Turkuun.
1967; aluksi se «alaa vaiNt llp^räiiö^lN^lMm .
JUHLAVA JOULUMATKA
SUOMEEN V. 1965
20%:n alennuksella
Matkanjohtaja Mr, Bent A. EngstedSAL:n Chicagon konttorista.
Joa matkustaja lähtee Joululaiva ORIPSHOIiMILLA Joulukuun 1
pnä Ja pelaa takaisin Joulun Jälkeen GRIPSHOLIMILLA Joulukuun 28
pnä, saa hän meno-paluulipusta 20% :n alennuksen säästökauden one-vay-
hlnnasta. Halvin «destakainen laivalippu maksaa tällöin $384.00.
Varatkaa palkkanne matkatoimistoetaniie tai suoraan
$WEDIS(illiEI^
636 Fifth Ave., New York, NJV. 10020. m CI 7-7100
325 Loffan Ave^ Wlnnipes 2, Man.
Room 705, 465 S t John St., Montreal 1. Qoe.
OtUiw«. — IM»- m«alni4t»-
halUtosten «kftiklLeia kovin .ja
lokselUain lwnf«niial4/i
nä <ilf n- taMlam «iiiltttlMnttyA lp»
(en päiiministeii Vtmsd annd,
piOitti (äallS iicUp«iv9im lyontiii
(orsti^a.
KoI(ouk8e^ ialk«en jnHäd^tm
koimonidkeam todettUni.etli
rausttuolto» kotibevs- 9liiateir«> vor
ja maakuntahallitiisteii koofenn»^
sUle mikä kxT«k>srl aiMnkten*
ettii Uitto. l9 Bi«i>kun»iiudimaBten
teryeyamiqislefit kQJn)09twr«t
syyBknnssa keskastHeoaan Hor
män suumulelnMm xksi^iltdliokdist
ta.
Kaikkein suurinunakai kUstakysy-ni.
vkseksi muodostuneesta kysynyrk
sestäi mikä hallitusporras'kontrol­loi
merenpohjaminerfaloia rannik
komaakunnissa, jatketaan edelleen
keskustelua liitto, j a maakuntahalli­tusten
välillä, samalla kun Cana­dan
korkein oikeus tutkii tänään
ongelman perustuslaillisia puoliaj
sanoi pääministeri Peanon.
Pääministeri Pearsonin liitto- ja
maakuntahallitusten koni^erenssille
esittämä sainushuoltotalveluekdo-tus
on pääpiirteissään seut^avanlai-
Aluksi se: tulisi korvaamaan vain
lääkärien palvelun, ollen maakun­nilla
oikeus lisätä sen alaisuuteen
sellaiset palvelut kuin hammashoito­ja
lääkärien määräämät lääkkeet,
Ottawan harkitessa tulevaisuudessa
sellaisten menojen, korvausta.
Maakunnallisesti huollettavien sai-raushuoltolakien
tulee olla yleisiä
siinä mielessä, että niiden kaikki
* • ^
etuisuudet pit$ä: olla toaakunjoyii)^.
k^i^u^^n a^ukkaiä^n, saataviss^^ aa^
maila hin^ajla;/^ '
Niin potilaat (cuin lääkäritkin
voivat toiduä^jtUuxuUtelBsan äliopuo*
Idlla, qlkäl^ hfe^sitii kälutivftt
Lain käytän^Qpanon tavoitepäi'
vö on biMnäl^unv t p 1867.
i ^airausbuoitöjpalveiunf kansallisok-si
kustannuksia on arvioitu^ 9&D0)->
^äOBi iniUoonaa. v u o d e t eli $28.'00
ifiit^^in" asukasta* kohti.
Nämä kustaqmikset jaetaan^ 901
pohjalla' liittov ja maakunt»
halUtusteni kesktei, iSttohanifaikMtrt'
maksäeo alqssa 914^M< kutakini asu­kasta
kohti kaakissa niaakunnissai ^
loitt» }a Toa^ntakaUitukäillBvtii:
ten tulM«t lis^ktQtannuksel; ktovä-taan
valtion tulojon UsääitaisUU,
todennäköisesti. lisäämäUä v«rocia
UittovaltioportäaUa ja, korottainalla
maakunnallisia; veroja tai pblvelu-msksuja.
Sairaushuoltopalvelu t ulee joko
maakui^tahalUtuksen tai sen alaisen
elimen hallintaan siinä ymmärrykv
's^ssä että yksityiset (ryhmä)vakuu'
tukset voidaan sulattaa siihen;
Kutea on asian ^ laita sai|aalava-
;kuutuksenkin'»kohdalta,. yksityisyh-tiötv-
voivat'' anUta. lisävakuutuksia
palveluista joita tulee maakunnalli­sen
sairauahuoUon lisäksi
Vakuutusetuisuudet voidaan hel­posti
muuttaa maakunnasta toiseen.
Liittohallitus järjestää terveysre-surssiraha^
on millä autetaan lääke-tieteellistii
tutkimustyötä ja lääkä
rien koulutusta
. Maakuntien terveysministerien
kokous pidetään ensi syyskuussa,
jolloin tehdään yksityiskohtaisempia
suunnitelmia asiasta.
* •
IVUUSapi» 61»
j Ottmrai — LiittO', Ja- maakunta^
halUtusteo konfiarensslv tiedoitti
keskiviikkona, . että Ontarion j»
^ebechi- kuivusualueiden Wma^
reilfe jSi^iBStetSin $aO;ODO;000' st^'.
viiinen avustusoif jelraa<
; Lilttb-'jli maakuntahallitukset''jar:
kBvat^ k«ftenätor tästä^avustuloesiti
, kbituvat menot TtekoitUs on v^ra^
tä kuivusalueideai feraiarellle eläin^
rehua.
Täinä- vuoden kestävä hätälilaöhv
jflnuh tulee maksamaan Ontaridssa
>15,000,000- ja Quebecissa $5;000,(X)0
Ontarion jnn4WI«\jiBpinij»tort
liai!!^ St^wart: sanoi kuitenkin keski-
-viikkona, että kosteustilanne' on
•Ontariossa parantunut ja se voiajj
heuttaa; sen, että nämä avustosme-not
pienenevät: -
Kiuivuusalueiden farmarit jotfa
aikovat pitää lehmänsä^ hevosensa
ja lanipaajDKsa t^ven yV, ovat oikeu­tettuja
saankaan monimutkaisen pe-
.mstelun pohjalla tätä avustusta^ ,
Kaikkein ensimmäisekisi mSäritel
l^äh, ^ttä mikä on '^kuivuusalue".
Mr^ Stewartin sejityksai^ mukaan
sUhen lukeutuu 14 countya Itä-Oh-tariossa
ja .mahdollisesti Nipissing:
Sitten määritellään missä : määrin
oh kuivuus satoa vähentänyt ja
kuinka paljon karjaa pidetään y l i
talven. Avustuksen suuruus laske­taan
sitien sillä perusteella, kuinka
suuri on. ollut kuivuuden aiheuttar
ma joenefys prosentuaalisesti jä
kuinka paljon rehua on eläinyksik-^
köä kohti vahattava.
tauantaina, heinäk. 24 p,"Sätttrday, July 24,1965 -Sivu-Ä^
9 i<> iv
MARTININ
JOHNSCINrN
Tällaisella kysj^äUäiomkoU». a-merikkälainöav
New&weelföle^iti. vaii
rusti. äsken.. kUrJoitukfi^sa,,
p y r i ^ s o l i r i t t ^ n^
sJFmylbeen; miliaisk oyät
suhidajjinftnjfkygi^t. USAiai$a, Isöiy
keasiihdant^et ovat j^tiain^^
kin- välillä 'keilähdellen. detiJSl
ja puoli vuottai !,N:ft.9n i^^ttamus:
alkamit horjua: »UidanteidDnsuoluiT
saan jatkumiseen. US^:ss& on. ke;
hittxoyt kaiuL ")b0iu^^kvuttaa^.'rtul^
vaisuuden: näkyn}ieft^yinpäriä&/TpiSr.
ta johtaa.USA:A.ke^kiupaqkkiii^
voston; pääjohtaja WilUäm MciÖhes-:
niey Martin jja töist^. presidentti
JOhnäon. T-fldellinen. varoittelee, b-.
makaudesta ja jälkimmäinen näkee
edessään vain jatkuvaa ja h^väk
nousua. ' ,
Epäilyjä USA:nkorke4subdantei-
4fen jaUcumisen mahdolliuH^desta
on esitetty.ja aikaisentminkiiiirmut^
ta keskustelu asialta ^i:todella' va^
kavan ja .virallisen luonteen, /kun
keskuspankin piläjohta ja^ Martin.laui
sui kesäkuun 1. päivänä^itämässään
puheessa, että USA:n konjunktuuri-kuvassa
on useita sellaisia .piirteitä,
jotka mnistuttayat vaaraHisestt vuo­den
' 191^ lokäkuuQ pör^lromähdUs-ta'
edeltänyttä aikaa.
New Yorkb BJSrssissä oli j«<toui
kokuun aikana tapahtunut melkois-
MITEN NEUVOSTOLIITTO
SyHTAUTUU JAZZIIN?
Raha-asioiden ministeri Gordon selosti, e!filä
maakimtien y&SBDiiielisyys ei ole väKtämätöik
mutta suurem^ vastsm jolhtaa epäoioiisituiniGeen
Ottawa.; Raha-asiain ministeri
Walter Gordon sanoi tiistai-iltana,
että pääministeri Pearsonin ehdot­tama
sairaushuoltovakuutus voidaan
toteuttaa siinäkin tapauksessa vaik­ka
yksi maakunta kieltäytyy osallis­tumasta
siihen.
"Vaikutelmana on, että ehdotus
tulee yleispiirtein hyväksytyksi ja
me olemme melko iloisia siitä", sa­noi
mr Gordon sanomalehtien kir­jeenvaihtajille
maakuntien ja liitto­hallituksen
konferenssm toisen ko
kouspäivän jälkeen.
'-Sitä (ehdotusta) ei hyväksytty
yksinuelisesti, mutta minusta tun­tuu,
että se sai riittävästi kannatus­ta
oikeuttaakseen katsantokannan,
että me tulemme saamaan riittävän
yhdenmukaisen suunnitelman kaut­ta
raaan,vjotta liittohallitus voi o-saitaan
rahoittaa sitä."
AIl)erta oli ainoa maakunta joka
asettui päättävästi ehdotusta vastaan
minkä mukaan liittohallitus mak­saisi
toisen puolen maakuntien hal­lintojen
alaisten sairäushuolteva-kuutuslakien
aiheuttamista menois­ta
edellytäen, että ne ovat maakun­nallisessa
(ei yksityisyhtiöiden)
hallinnassa, yleisiä ja kaikkia asuk­kaita
koskevia ja palvelvft maakunv
nasta toisesta henkilön mukana siir­rettäviä.
Suunnitelma edellytiääv että liitto­hallitus
maksaisi tällaisten maakun­nallisten
sairausvakuutuksien kulu­jen
peiUämiseksi $14 asukasta koh
ti alkaen se heinäkuun 1 päivästä
1967. Mr Gordon sanoi kirjeenvaih­tajille,
että tämä summa tulee nou^
semaan kun sairausvakuutusta laa­jennetaan
uusille aloille. "Alusta
vaksi se tulee korvaamaan lääkä­rien
maksut. Me toivomme että
muita korvauksia lisätään vuosien
varrella."
Mr Gordon sanoi, että suunnite!:
man hyväksymisen ehtona ei ole se.
että kaikki maakunnat hyväksyvät
sen yksimieljsesU. Mutta hän va
roi sanomasta kuinka laajan hyväk
symisen hallitus vaatii.
"Me voimme mennä eteenpäin
vaikkei olekaan yksimielisyyttä"
hän sanoi. 'ISs on liittovaltion a-loite.
mutta jos vastustavan kannan
omaavien maakuntien määrä on hy­vin
tuntuva, me emme voi mennä
eteenpäin. Minä oletan, että Ca­nadan
kansa haluaa tällaista suun­nitelmaa."
Myönteisesti, vastaa säveltäjät
Dmitrij Kabalevski. Jazzin luonne
-— optimismi, sointujen huipentu­mat
ja tunneherkkä avomieli^ys —
vastaa edttäin hyvin nuoirekasta
maailmantajuntaa; Nuorisa tuntee
jazzin maailman läheiseksi; Jazr on
nyky9ikaista^ Sen tempossa kuuluu
suihkumoottoreiden ja avaruusra­kettien
nopeus. Jazz;, on demokraat
tista. Syntyneenä köyhien, juhlis
sa se ei vaadi esityksen akateemisv
ta täsmällisyyttä.
Neuvostonuorison rakkaus sakso
foniin. ja trumpettiin, kUbkeää9
rytmiin ja improvisointiin ei ole
suinka^ satunnainen; ilmiö- ,Se. on
jrakkautta. omaa aikaamme kohtaan,
elämämme dynamiikkaan betonira
kennusten graafisiin linjoihin; teh­taiden
ja meluisten katujen melo­diaan..-:'
Jazzroelodioita voitte kuulla luo­tojen
keskellä sijaitsevassa eestiläi­sessä
kalastajakylässä yhtä xhyvin
kuin Krasnojarskin- jättiläismäisen
vesivoimalaitoksen työmaalla tai
maaseudun kerhotaloissa ja tehtaan
kulttuuritalossa, tai koulusaleissa ja
oppilasasuntoloissa. Meidän jaazim-me
ei ole ajatuksetonta eikä pimen
ni tajuntaa. Se on aina melodista
ia sillä on määrätty sisältönsä, aja
tuksensa.
Vuosi sitten Moskovassa oli jazz
kilpailu. Kilpailussa esitettiin usei­ta
erittilin mieieukiintOisiä teöksfa
jotka olh kirjoitettu^ venSäisiin kan^
sallisiin teemoihin^ Trumpetisti Ju-rij:
Tovmsjan, cisitU^esimerkiksi näy-telinän
"Hena Suuri Novgottd".
Se oh loistava esitys! Nykyinen
jazK on kiihkeätä ja kirkasta^ ja- sa­manaikaisesti
todella v^nälätstii- mu­siikkia
--pidättyvää, vivaiiderlkas
ta ja täynnä syvää intohimoa.
On tärkeätä «teivät niuuSikot
lähtisi luistelemaan helppoa; muit­ta
,pers]p«ktUvittota. ti^S tnatkicäk a»
jatuksettomästl modernisteja, jotka
ovat turmelleet hyvän ja»ln> perus­periaatteen,
sen rytmin ja harmoni
an.
Neuvostojazzin mestarit eivät vjr
tuoosimaisuudessaan jää jälkeen
parhaista länsimaisista jazQrhtyeis-tä.
Niitä on paljon meilläkin. —
Suuria hyvään yhteistyöhön tottu­neita
yhtyeitä, jpissa on täydet sak-sotenis
trumpetti-, viulu- y.m. ryh­mät
NUden johtajina, on . s e M a
lahjakkaita muusikkoja kuten Eddi
Eosner Oleg Lundström, Konstantin
Orbeljan . . .
t^' igskua». mutta MarliniU'. p u h ^
Jälkeen»' kurssien «pudotu», oliv niin
sMutU ett^ puhuttiin-jft vuodon^ lWi
hnUfikt^uL "siksestäLna^an^tplsta';;
^ä;suu^t^us.Qi4i<dlutted^eenx^'värisi
t^njV.laskevai Washingtonin halli'
tjispiireibin Martinin'puhe'vaikofiti'. •
pommin tavoin. £iigll£-öltll& pitKTtT -
aikai», ^ähie^tiimiä. Lopulta, pr^ iv
d ^ t t i Johnson' kutsui MbrtininijV
,hSiien talOäd&IIiäet neuvonantajansa
luc^seen ja'vaAtiiMsuctii^
m^n lau^ntonsa, koska a i l l S o^
^angien^ väWBg,QlMsw Yai^«^tti|BlaL -
,U.SA:n talouselämään, Martin ja
neuvonantajat'kieItäKtxiV$t. * W ä
olen 'keiMttajuit ajamaanx varooasti:
ja nyt iipinua syytetSättiQnnettomut|«
ddn aiueuttanuaests^';. ysmmaai^* .
MartinclaUvasti omaail^i^untcnaiujaj: -
presiidtentin vaatimustar>scin<p9mtttta^
m i f t ^ i .
Johnson' ei suinkaan jSSnyt^vaiU^'''
tukea:: Jpfl|(ressissave^
nen edustaja. W. Patman vaati pre­sidenttiä
heti peruuttamaan Marti­nilta
hänen ajolupansa, toisin sanp- ;
en. ei-bttamaan bähet. USA:n kes^
kuspankin, päajohtaja^ on kuitenkin-niin
lujassa j a itsenäisessä, asema^^
aa; että hänen' syrjäy^tänajsem;». ei ^
oJö lainkaan helppoa— ei ed^sjp^^^
sidentille. Lisäksi Martli^ia^tuk^at
useat arvovaltaiset asiantuntijat^"''"
New Yoirkitt laskeva pörssikehitys,
ei suinkaan ilmaise- ^imu^^^^
mien koko totuutta, mutiaskl^ritt .
useilla tärkeillä: teoUis\})}^firi^loj^..v:
la, kuten teräs- ja a i i t o t e o ^ j ^ d ^ : -
sa,; osoittavat taantuvaa^bijjentamjfc',;
tM toisella vuosipuotfskojla. 'Mamrf'^^^
sen sijaan katsoi jo en^' ''
me. Titssä yhteydessS^i^iflli^i^M^
mifcleen, että laskuk;au4g^3iOyAtv^>i
leensäv alkaneet puoleij,^|5iW|^ j ^ ^ , ,
jälkeen, kun pörssissä tapahtuu; |uV
tuvia laskuja^ kuten touköi-K^ucuu!/-
sa on ollut laita. VSArn sihdanne:
käyrien tulevaav k^tystä^ seurataan •
suurella mielenkiinnolla muuallakin
käin lJSA:n sisäpuolella. Libra. _
Il
Anteeksipyyntö
USAlta Ranskalfe
Yhdysvallat esitti' Uu»-
tmna Ranskan baJlittUtselie Valftte- '
hmsa • tarkoittamatta - tapahtuneesta'
lennosta-. Hanskan atomivoimakjes-kuksen
Biezrellaten yilä^ mikäoOn
ulkomaalaisille lentokoneille kiel-letty
alue Ranskassa.
Yhdysvaltain ministeri •ftoböft
McBride sanoi Ranskan hallituksiel-le
» että Washington ryhtyy toimen­piteisiin
tällaisten tapahtumien uusi'
mi$en ehkSsemiseksi.
. Ranskan hallitus esitti viiickd sit­ten.,
i^rjantalpa tapahtuneesta. len­nosta
syytökseni että IJSAtt lt?^(ft^: ^
tiedustelukone otti .vaiokujvia;-|»jpirr ,
reilaten ^tehtaista.
J i i i l i i i i i i l i l ' ' ' ' - ' '
PAPPIN URAN NOLO LOPPU
Laszlo Papp ei nyrkkeile enää.
Oli odotettavissa, että tämä tieto
kantautuisi maailmalle ennem­min
tai myöhemmin, sillä unkari­lainen
lähentelee jo sitä ikää, jol­loin
aktiivisesta kilpailu-urasta ta­vallisesti
luovutaan. Mutta kolmin­kertaisen
olympiavoittajan ja nykyi
sen ammattinyrkkeilyn Euroopan
mestarin lopettamiseen liittyy pieni^ sen kiihokkeena käytetään arvok-
VUOKRAUISILTA $20
MAKSU PUHUTTELUSTA
Kingston. — Canadian. Register-lehti
ilmoitti tällä viikolla, etiä eräs
talojen omistaja oli veloittanut rän­sistyneissä:
taloissa asuvilta vuokra»
Iäisiltään väluntään $20'siitä oikeu*
desta, että he saisivat puhutella
häntä ja esittää vaUtuksiäan.
Mainittu katolinen lehti kertoo
John C.Mlewettin sanoneen lehden
haastattelijalle: "Minä olen touhu­kas
mies. Uskon ettii minun aikani
on $5 arvoinen tuntia kohden."
Asukkaat eivät kyenneet maksa*
maan talojen omistajalle hänen vaa*
limaansa $20, joten RegisteHehti
lähetti hänelle $20 maksuosoituk^
sen mutta otti siitä ennen lähettä­mistä
valokuva jäljennyksen.
Vielä torstaina ei oltu asetettu
mitään aikaa, jolloin slummitalojen.
asukkaat pääsisivät puhuttelemaan.
Viime viikonvaihteessa ehdotettiin
että asukkaat saisivat tavata nur.
Hewettin maanantaina, mutta siten
ei tapahtunutkaan, sillä mr. Hewett
tavallisesti pelaa bridgerpeliä sil­loin.
Mr. Hewett on urakoitsija j ^
kesänviettopaikan omistaja.
Canadian Registeriq raporiteri
James Doyle ja kaksi Queens-yli-opiston
opiskelijaa sekä kysymyk-sessäolevien
talojen asukkaat ovat
laatineet luettelon niistä korjauk-
.sistu, jotka olisivat tarpeellisia
Montreal-kadulla' sijaitsevten apart<
menttien asuttavaan kuntoon saat­tamiseksi.
Valituksien joukossa on
sellaisia kuin kipinöivä sähkölaite,
vuotava katto- ja kehnot hyönteis-verkot
Valituksi^ laatijat kokoontuivat
viime vilkonvaihte^a$hteej;i'näis­tä
aparimenteistaodöttaak^eenmr.
Hewettin saapumista vuokraa peri­mään.
Kun hän iiaapui apartmentis-sa
asuva Bdward W^aley ojensi hä­nelle
luetteloh'kymmenestä tehtä­västä,
jotka olisi suoritettava tehdäk
seen rakennuksen asuntokelpoisek-si.
. • •' . • •
Mr. ja mrs. Whaleyn sekä heidän
5 lapsensa käytettävissä on vain yk­si
makuuhuone^
Mr. Whaley kieltäytyi maksamas­ta
vuokraa ennen kuii\ MPia^^ivä va­lolaite
tulee korjatuksi, mutta omis­taja
sanoi, että vioittuneen sähkö­laitteen
korjaaminen kuuluu vuok­ralaiselle.*
^ Avustujtsella olevan perjieen, 22-
vuotias äiti B|>enda Whaley sanoi,
että kaikilta vuokralaisilta velotet­tiin
kerran ylimääräinen $5.00 sik­si
Uun yhteistä ;takaptt)aa ei oltu
pidetty puhtaana.
Mr. llevvitt'suortui virallisen ko­kouksen
järjestämiseen heti kun
$20 postimaksuosoitus saapuu pos-litse.
-
epäsointu, jota hän ei todellakaan
ole ansainnut
Vaikka Unkarin viranomaiset ei­vät
olekaan antaneet julkisuuteen
virallista määräystä, näyttää siltä,
ettei Papp enää saa jatkaa anqnatti-laisottelultaan.
Laszlo, joka on tun­nettu
rehtiydestään ja oivasta ur-heiluhengestään,
joutuu nyt rikko­maan
ne sopimukset, jotka hän oli
jo aikaisemmin tehnyt kahta seu­raavaa
kuukautta varten. Seuraavan
ottelun t>iti tapahtua ruotsalaista
Bo Höghergiä vastaan, mutta nyt
tämä yhteenotto peruuntuu. Tästä
mpnet länsimaiset lehdet ovat saa-että
voimassa olevat amatöörisään-nöt
ovat urheilun valtavan kehityk­sen
rinnalla armottomasti vanhen­tuneet
Länsimaissa huippumiehille
jäljestetään yksityisistä tehdaslai­toksista
tai muista yrityksistä hyvin
palkattuja työpaikkoja, jotka samal­la
turvaavat heille oivat harjoitus-ja
kilpailumahdollisuudet Kebityk^
kaita palkintoja ja suljettuja kirje­kuoria
joiden kahiseva sisältö ei
kenellekään ole salaisuus. Suomesta
voimme esimerkeiksi ottaa jatkm
vasti liikekannalljik olevat "puisto-hiihtäjät"
ja vaikkapa porvariseuro­jen
kalastajat TULn parhaiden mies
ten ympärillä. leikki' tietävät, että.
"loikkauksissa!* raha näyttelee jää­osaa,
mutta amiitööreinä ulkoilijat
siirtojenkin jälkoen vaan esiintyvät
Pysyäkseen tahdissa mukana ovat-sosialistiset
maat-Uvneet oman sys­teeminsä.^
Niissä ei miehflle" mak­seta.
harjt»ituksista tai kilpailuista,
mutta sen)sijaan heille usein'järjes-neet
aiheen hyökkäyksiin mestari- tetään tilaisuus oi>iskcJla ; yliojijbi-nyrkkeilijää
^a vaninkk Unkarin
sosialistista tasavaltaa vastaan. Oli­ko
tarpeellista- antaa, moiseen ai­hetta?
r> -
On tunnettu^tosiasia, ettei kan­sandemokratioissa
ja Neuvostoliitos
sa hyväksytä ammattilaisurheilua
ikäyine lieveilmiöineen ja kylmästi
laskelmoivine managepeineeo. jotka
suoQattinsa-terveyden, joskus-jopa
hengenkin kustannuksella tavoitte­levat
rahallista voittoa itselleen.
Läanen hyökkäysintoiset kynäilijät
tosin ovat usein, myös nyt Pappin
tapauksen yhteydessä väittäneet,
etteivät sosialististenkaan maiden
urheilijat ole muuta kuin; valtion
ammattilaisia, joilla ei ole mitään
tekemistä amatööriyden^ kanssa.
Heidän menestystään käytetään ai­noastaan
propagandavälineenä, jol­la
yritetään todistaa, uuden järjes­telmän
etevämiinyys. Kaikki ne hu­maaniset
perusteet, joille sosialis­tisten
maiden urheilutoiminta ra­kentuu,
kilyvät yU näiden "pännän
pyörittelijöiden!' ymmärryksen.
toissa stipflbndien turvin. Näin heil­le
aukeaa ;.tilaisuus kasvattaa ^ltseä<i>
sät sekä l^enkises^. .ettil f jrysisestii
Myös ariwija on osaltaan tukemas­sa
tätä t ^ i n t a a J Sosialististen mai^
den urhejlupolitiikka ei kuitenkaan
tähtää Imippu-urheiluun vaan mas-saurheilun
kehittämiseen ja sitep
koko kansakunnan fyysisen kunnpn
kohottamiseen. Tällöin noudatetaan
paroonf de Coubertanin, nykyaikai­sien
olympiakisojen isän ajatusta:
"Jotta'sata ihmistä saataisiin innos­tumaan
urheilu^tav on välttämätöntä
että kaksikymmentä erikoistun' j»>
honkin lajiin. Jotta kaksikymmentä
salaisiin erikoistumaan, on, väittä.-
mätöntS, että viisi saavuttaa huippu
tuloksia. "On selvää, että innostus
urheiluun syttyy helpoimmin silloin
kun nuorisolla on silmiensä edessä
oivia esikuvia. Tässä mielessä huip­pu-
urheilijat tekevät suurta yhtels>
ki^nnallista työtä. He käyvät nuori­son
parissa opettamassa ja kerto­massa
kokemuksistaan, ja antavat
siten varttuvalle polvelle lisää v i
Nykxi$in UumuatetoniikalkWaUaj rikkeitä urheiluun. Näin mestarit
vapaaehtoisesti työskentelevät koko ^
kansakunnan hyväksi! 'Ötf' yStfiiHh'
rettävää, että myös valtilt^katä«|»>
suopeasti huippu-urheilijoitaatti/kosr.
ka heidän työnsä lank^jt-kc^t^äirll^-,
leiskunnan hyväksi. ]^|^^--]ei^le,
tähtäimessä ammattilaisuus 'tai Joi-paUuista
salaa maksettavaf'*^.^Ä''''
Ja tässä on ero länsimai^'Hti{^-
urheilun kanssa, joka u^ein.; perus­tuu
henkilökohtaiseuj taloudellis^^
hyödyn liankkimiseen.
MUttBt. takaisi? Pappin^^^^^
seen; Hän om ainoa sosjalistTsten
maiden urheilija, joka on ofiintynyt
ammattilaiseha. Täm&onkiukannut
sikäläisiä urheihilUsia seriaatteita,
j,ot6n' Hnkarilaisten. virainnnaisien
toimenpide kieltää häneHS^ tM;an
jatkamiaen on. perusteltavissa fitut-ta
tapahtuiko- tämä veto oikeaäis^ia-kaan?
„ ' -
Pappin • siirtyraine» ammajjölkfe
seksi vuonna 1957 loukkasi pel^lM^:
teit^iSUIoin yhtä paljqs kuin iQf^-
kin. Niitä otf nyt loukatltfr lähes?]W;
dek^n vuoden ajan,; j|»ten k # ^
kuukaiijlta Usää ei o l l ^ p a l j o n i^
merkinnyt. Silloin Lasilo olisi
nut täyttää sopimuksensa eikä W/0
mainen lehdistö oIi^> saanut turlhä^
päivistä aihetta Hjrtikkäyksi '
Unkarilaisnyrkkeilijfcoli n ii
jo ektinyt ilmoittaa;^ että hän Ib^t-taa
aktiivisen kilpfdftmisen «fffik.
30 pnä suoritettuaBntsovitufeIloksi
ottelua. SamaUa ItSirsanqlv il^hty-vänsä
maansa nyr^UteUijiMd^ val­mentajaksi,
i .
Mainitut toimenifltlaet:' <<vat kui-i
«nki»,nuuttaneet^ nSt^jojDlä. Kiellon
jälkeen Papp~ oii;{ attniiut irtautu-vansa.
kokonaan nv^lHist^stä ja ve­täytyvänsä
pelki^än yksityiselä­män
pariin. J o i n a in käy, on se mel­koinen
meojvtys Unkarin nyrkkei­lylle.
Tällä lieticeim tuntuukin siltä, et­tä
unkarilaiset viranomaiset- ovat
telineet maalleen karhunpalveluk­sen
lilan hätiköidyllä toimenpiteel­lä
yrittäessään korjata aikaisemmin
tekemäänsä virhettä. — E. S., nuo-risolehti
"Tera", -