Vapaus, May 28, 1966

              Sivu 2 Lauantai, toukok 28 p. — Saturday, May 28, 1966
INDEPENP€NT LABÖH QROAN
QF FINNISH CANADIAN8
Estäbll«he<l Mov.d, 1917 VAPAUS
<r-: "-.'(LIBERTY>'•••• :\'
EOITORs W. EKLU(J|3 „ . ' ^ ^ ^ * ° | ^ ! ^
pöbUaliea tbrice weddy: Tittsdaya. Tbursdays and iSatucda^ Iqr VI^MMI
PnbUdhlng Co. Limited, 10Ö-102 E M St. we8« OHjbaiT. ^^(^
, Adv«rtl8ix)« mtoSB m% *WP!ÖS^to% ^WN8«» o»
Aiiitiorind 88 secohd dass läaU »y the Post (>faGeDepaitai^
. : and ft>r pa]nnentofDpstMtp In oash.
CANAOIANilANGUM^-PRESS m CLUB
Cakiadaasa: 1 vt. ^M. 6 kkl H."!^*' "<m»äa 1 «10.(D, tf Ik.
M . S kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. lOJO. '6 kk. S.75
Ottawasta tiistain^ sf^a^en uutistietoj^H giiii^aan .H»ttp-paministeri
Robert W i n ^ o^ sanqi^t, että,, hän lähettää
^hampaallisia" kirjeitä Oanadassa oleville yhdysvaltalaisille
daj^liöillc, vaatien niiltä Uetojä yhtife. mj^i^
V I ^ ^ ^ parlamentin, jäse^et ahdistelivat h&»tä pislajs-
<g bysymytoiils^ nir. WintW^ saopi, e^^^ h ^ l l a - e i
.0]^<a)i todellisia valtuulcsla p^ttaakseen: mainitut yhtiöt
iuitanäaan hänelle vastatiksiar^enettely^
; Toisin sanoen mr. Wintersm kcTK^tean nyt myöntäneen,
lettö^iinä;!^ ''hampaall^ssa'^ikirjeessäan. ei ole loppujen
i^uti^aan-mitään hampaita.
, > että mc. W^tfj:s ftikqo
^^ttää tämän ^'hampaallisen'? kirjeensä yhdysvaltalaisten
omistamalle 4,000:lle alayhtiölle. Mr. Winters^
mukaan näitä aläyhtiöitä pyydetään '^tMtiaan, tietoja, joita
ta^Taisen^nejsaadalcsemine selville, mipkälaMa yhtiöitä ne
Tämä näistä "hampaallisis^".
K i i s etäiseltä kuin ^ a ensi silmäyksellä nayttä&kin» yjlär
kei¥ottU uutistieto yhtyy Icuitenikin siihen laajalle ievinnee-seäi
keskusteluun ja väittelyyn, mikä on nyt lEäynidssä^^e^
säi" raha-asiain ministeri Walter Gordonin hiljatlaih julkal-
$pma§ta kirjasta "A Choice. for pmada" <Caiu^
eM^Vmtstä on meidänkin lehdessä julkaistu melko yksliyiSr
U t a i n ^ ^lostu3.
- Tässä kirjassaan mr. Gordon nostaa mjelko terävästi esiin
mieliaiheensa, että maan. poliitteenitörafi^yydtoi^^^^
^ perusehtona on taistelu Yhdysvaltain taloudeÖist
iaa vastaan nyt.
. Joissalrin piireissä on vihjailtu, että, mr. Gordra
CVI hänen "ohjelmapuheensa" mikahittyyjollajcm tavoin li­beraalipuolueen
johtar)apa]JGan:tavoitteIuun. Kirjan kirjoitta­ja,
Gordon, on kyllä vakuuttanut ettei kysymyJi ole johtajan
inanttelista, vaaji liberaa^ipu^luen ohjelman muuttaufn|^^
Käytännöllisesti katsoen asia on kuitenkin niin, että johtaja­kysymykseen
vaikuttaa poliittisis^ puoliteissä ratkaisevasti
se^JLuka edustaa kulloinkin minMlaista; ohjelmaa.
, . Olkoon näiden seikkojen luuis^^niin t ^ näin, mutta tosir
as^ kiiitepkin on, että vä|tätely mr- 0 ^
tyistä ajatuksista on saanut poikkeuksellasi laajan mitta?
suhteen liberaalipuolueen sisällä j a sen ulkopuolella. Libe­raalipuolueen
kannattajana tunnettu Canadan laajimmin le­viävä
päivälehti, Toronto Daily Star kirjoitti asiah tästä puo­lesta
viime tiistaina mm. seuraavaa: •
^'Aina Walter Gordonin uuden kirjan ''A C3io^ Car
nadaV i|jnestynusestä alkaen, lih^alipuohieen hallituksen
monet jäsenet — pääministeri Pearson, raha-asiain miiidsteri
Sharp ja nyt kauppaministeri Wiiiters ovat inttäneet, että
he ovat ^amaa mieltä mr; Gordonin tavoitteen kanssa, että
canadalaisten pitäisi saada paremman kontrollin taloudestaan
ja että he ovat eri mieltä vain hänen (mr. Gordonin( menet­telytapoihin
nähden . . .Kielenkäyttö on melko epämääräistä
mutta vaikutelmana on, että heidän mielestään mr. Gordon
korostaa liian paljon suoraa toimintaa i^lkoanaisia yhtiöitä
vastaan, vähentääkseen prosentuaalisesti ulkomaista omistus-määrää.
Samaan tulokseen päästäisiin, he selittävät; innoitus-ja^
estelmän avulla mikä saa canadalaiset sijcHttamaan enem­män
(pääomaa) Canadaan. Täten me voimme .suojata talou­dellisen
itsenäisyytemme ilman kansainvälistä kiistaa ja ko­hua
. . ."
Jos olisi kysymys vain herrasmiesten enemmän tai vä­hemmän
silatuista 'käyttäytymistavoista, niin silloin voitai­siin
ehkä hyväksyä ajatuSj että täällä olevat yhdysvaltalais- teiv omistamat alayhtiöt eivät muka tiedä mitä ne tekevät, ja
#ta ne voidaan opettaa "hyviksi siirtolaisiksi", kuten pää­ministeri
Pearson antoi ymmärtää jne.
Mutta amerikkalaiset rahamiehet eiyat tule. tänne pää-ömineen
'Tiyviä siirtolaistapoja" oppimaan, vaan rjd^a kahr
iidakseen! Monopolipääoman tarkoitu^^sena ei liioin ole talou-delhsesti
alikehittyneiden maiden "auttaminen'', vaan suu-yempien
mahdolUsten. voitto^intoojenhanlddminen. Impe­rialistit
tietävät, että niiden ulkomaille sijoittamat pääomat
voivit ennemmin tai myöhemmin tyjlft uhati|lksf
uhkapelurien lailla ne; sijoittavat pä|tomäa^^^
ni^Uiln. enimmälsvoittojen tavoittidiuk <)niioittamh^ - ja vain
siksi.^ -. ;
' . . Pulmana op, kuten Quebecin masdtunnan terveysminis-iBti
^Em Kierans sanoi. Monjtrealiäim pidetyssä^ A
Sanöinalehtien Toimittajien Yhtlistylp^ij ki^öukscfsisa, että
iVf^ngton vaatii amerikkalaisyhtiöitä pälvel^^
valtaiu ulkopolitiikkaa, ja että se estäK ne olemasta hyviä
kansalaisia tääUä Canadassa.
« « *
Meidän mielestämme mr. Goy-don on tässä väittelyssä
oikeassa ja hänen "menettelytapojaan" vastustavat piirit au^^^
tamattomasti väärät, sillä tosi^ia pn, että vastustaessaan.
U^Aa imperialismin varpaille astumista mr. Sharp, Winters
ja kumppanit vastustavat asiallisesti puhuen koko sitä ohjel-maiai
mitä mr. Gordon kirjassaan suosittelee.
Me kaikin tiedämme, että Canadan "amerrkkalaistutta-minen"
on ollut jo pitkän aikaa kovassa käynnissä. Canadasta'
on tullut "amerikkalaistuttajieo" luvattu maa sikäli, että
tfiälV^ |nyy4ään ennenkaikkea ^ertk|calaisiia kirjoja ja jul-isaisuja
samalla kun Tadio?, televisio- ja elokuvayleisöllekin
annetaan jol^a päivä hyvä annps amerikkaloistuttamispropa-gäjö^
aa.. . J a missä ävqiii "amerildtaköStuttara
tit9ttava4 kylin hyyiä tuloksiav siellä puhutaan "mannermai-
8ista['\ pesiy-sseista varsinkin shloin lwfi Yhdysvalta
suutpää9jnfl I^Ä^sea 1^^^ P?pÄn vesiresursseja.
N Y Times:
JENKIT PUUTtMyAT
N«jw York. ~ New York Tunc^
t ö b ^ miUdäi Ja N^nvostoiätoik
kanssa sdcS tiiman toteuttahiisen
inistä laliisä^SnnSstiL :
ja ifiomp^ i t m ^ i a k^tt^te-v|
Sn kiiioittiksMn liU^Sssa Ite^
^uat^ tefiti iar|oitttt^ Ita-Euf
röoppaan ja Neuvostoliittoon souit-ta^
lSvap }Bgm9 U»ä$«pl»pn est^eijä
o l ^ f n Ifiin^idiianSn ^ N ( M t^
En^ntilaiset, ranskalaiset,, läii-sisaksajaj^
et ia japanilaiset Inkemie*
het ovat jo tuthija kävijöitä' näissä
{naissa toistuvien vierailuidensa an*
siD{^. Aipo^taai) amerikkalais^^ Iji-keml^
h^t qvat harvinaisia vieraDljoita
^&älj£,v mikä ei suinkaan johdu yritte-liäis^'^})
p u u t t u a , vaan siitä, että
he ovat hyvin selvillä Yhdysvaltojen
pylgfisen Iai|>säädänn5n heidän tiel­leen
asettamista vaikeista esteistä.
Lär^i-^uroopan maat ja Japani mur
kjnituivat jo useita vuosia sitten Sta-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
' I(BrtW Mpsjajolp, prandvifiw van-hainiuKlissa,
Fort William. Ont.. täyt
tää keskiyiiktum^, kesäkuun 1 pnä
84 vuotta.
Yhdlymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
llnin ja Hrushtshevin aikakausien jäl­keisiin
uusiin oloihin, jota vastoin Yh­dysvaltojen
luuppapolitiikka ei ole
juuri lainkaan muuttunut kylmän so-
^ n koletmmista päivistä kirjoittaa
lehti.
Sanomal^ti viitta^; presidentti
Johnsonin äskettäin tekemään; esityk­seen
,että iMittigressin tulisi laajentaa
Suosituimmuusasemassa olevia maita
kpsk^VAt tuiUmä^r^yk^et k^ittäntpi}
inyös Itä-Euroopan ja Neuvostoliiton.
1% arvostdee edustajainhuoneen mää-r^
rah^yqiUqkunnan puh^njohtajaa
\ViU>ur Millsiä siitä; että tämä on
kieltänyt vieläpä asiantuntijoiden lau­suntojen
antamisen valiokunnalle pre
sidentin ehdotusta koskevassa kysy-jnyksessä;
O^KO SE HUVUBIAAUA ^
KYSELEVÄT MUSTASUKKAISET
VAIMOT
Nottingham, England. — Notting­hamin
yleinen analysoija Eric Fog-den
sanoo, että naiset lähettele­vät
hänelle miestensä nenSUinoja
tiedustellen onko niissä näkyvä pu­nainen
väri huulimaar».
Joskus avlomlehetkin lähettelevät
omia nenäliinojaan saadakseen va­kuutuksen,
eUä niissä oleva väri ei
ole huulimaalista lähtenyttä.
"^Minun on sanottava hienotuntei­sesti,
ett^ kaunislusaineet eivät kuu­l
u ' minun osastoni tutkittavaksi
Fogden sanoi. Normaalisti hSnen
tehtäviinsä kuuluu epäilynalaisten
ruoka-aineiden tutkiminen, jotka
kaupungin terveysvirastq jättää hä­nen
tarkastettavakseen.
C^positiqiuolue
j^een Keniassa
Nfiirqbi. TT- Keniassa, joka on ol­lut
marraskuusta 1964 lähtien yksi-
PUOlueinei) valtio on jälleen viral­linen
oppqsltiopuolue. .Maassa on
rekisteröity uusi puolue, Kenian
kansan liitto^ jota johtaa vasemmis­ton
entinen varapääministeri Ogin-ga
Odinga
\Uusi, puolue voi täten kilpailla
presidentti Jpmo Keniattan hallit­sevan
' Kanu-puolueen virallisena
oppositiona paikoista Kenian "pie­n
i s i parlamenttivaaleissa", jotka
pidetään kesäkuussa. Vaalit koske­vat
29:ää parlamenttipaikkaa, jotka
ovat kuuluneet Kanusta eronneille
edustajille.
kansankongr^i
Djakarta. — Indonesian ftotUa»-
hallitus on kutsunut ns. ufuvofi
antavan kansankongressin koolle
ensi heinäkuuksi, ilmoittaa uqtis^
toimisto Antara, Kongressilla on
teoriassa korkein valta maassa.
Varapääministeri Suitan Hameng-ku
Bowono sanoi, että kokouksella
saattaa olla vaikutiista puheeseeq;
jonjta presidentti Sukarno pitää 17^
elokuuta.
Indonesian ylioppilasjäi'jestöt,
jotka ovat saavuttaneet qierkittä-vän
poliittisen vaikutusvallan yilm»
lokakuun vallankaappausyrityksen
jälkeen, ovat tiukkaan sävyyn, vaa­tineet
kongressin kqoUe kutsumista
heti. Ylioppilaita <ukee ainakin osa
ylemmistä virkamiehistä ja armel-jap
upseereista. Antaran mukaan on
Länsi Jaavalla yhdeksän suurta jär:
jestö^ vaatinut, että kongressi on
kutsuttava heti koolle valitsemaan
presidenttiä ja varapresidenttiä.
Nykyisin voimassa olevan lain mu­kaan
Sukarno on elinikäinen presi­dentti.
Kongressin olisi pitänyt kokoon-tqa
j o 12. toukokuuta, mutta IndO:
nesian "vahva mies' kenraali Su-hartp
lykkäsi avoimen riidan välttä­miseksi
koko asian tulevaisuuteen.
Presidentin itse arvellaan vastusta­van
koollekutsumista.
" A I K A I N E N L I N T U " OLI
0ISIN "HÄKKILINTUNA"
Lontoo. — William Leslie Wih
Tosiasia on, että amerikkalaiset
rahamiespiirit omistavat 60 prosent­tia
Canadan öljyteollisuudesta, 52%
vuoriteolllsuuresta, 35 prosenttia
paperi- ja paperipuuteollisuudesta
ja ^ p r o s e n t t i a tehdasteollisuudes­ta
(autoteollisuus kokonaan jne.)
Ulkomaalaiset (tarkoittaa pääasias­sa
amerikkalaisia) rahamiehet kont­rolloivat
todellisuudessa yhden jo­ka
kolmesta canadalaisyhtiöstä, m in
kä arvo on yU $1,000.000. Ja mitä
suurempia ovat Cpnadassa toimivat
yhtiöt, sitä suurempi osa niistä on
amerikkalaisten omaisuutta sillä
amerikkalaiset rahamiehet omista­vat
kaksi joka kolmesta canadalais­yhtiöstä,
jpnka arvo on ^4,000,000
ja siitä y l i .
Pahin puoli asiassa on se, että tä­mä
suonta jatkuu edelleen. Amerik­kalaiset
rahamiehet saavat päivä päi
vältä yhä suuremman otteen maam­me
ekonomiasta, monessa tapauk­sessa
sijoittamatta ^senttiäkään ame-r
i k l ^ i s t a pääomaa — eli käyttäen
sijoitustarkoituksiin täältä kahmi­mien
voittojen niitä osia mitä ei
voida vero- tai muista syistä osak­keenomistajille
jakaa.
, Kuten sanottu, n^e iiskommc et­tä
mr. Gordon on tässä väittelyssä
suurin piirtein oikeassa j a hänen
vastustajansa, mr. Sharp, Winters
ja kumppanit,-auttifmattomasti vää­rässä.
Parhain- todistus tästä on
njr. W«ntersin nurönnytys, että hä­nen
"hanipaallisessa" kirjeessään
ci olekaan sellaisia hampaita, jotka
pakottaisivat' amerikkalaisten omis­tamat
yhtiöt edes tiedoittamaan,
minkälaista toimintaa ne harjoitta­vat,
puhurhattakaan nyt siltä, että
se pakoittaisi nämä alayhtiöt "hy­viksi
siirtolaisiksi."
Muistettava kun)n)|nkin on so. et­tä
t i i k e r i ei muuta tapojaan vaik-kq
sen täpliä vähän maalataankin.
Toisinsanoen, liberaalipuolueesta ei
tqdennäkiiisesti tule koskaan sellais­ta
itsenäisyyspuoluetta, miksi mr.
Gordon sen haluaisi tulla. Tämä
ci suinkaan kiellä sitä. etteikö l i ­beraalipuolueessa
ole mr. Gordonin
t^vpin ajattelevia muitakin jäseniä
ja kannattajia. Heitä on. iputta ky­symys
tmki n siitä, miten he voivat'
tehokkaasti tavoitieitaan. edistää. Se
ei ilmeisestikään voi tapahtua Ubc-r;
iq|ipuplMeen johdqlla.
Rotusyrjintä Keski-
Afrtka'ssa kielletty
ftangi. ~ KeskbAfrikan tasaval*
lan hallitus ön julkaissut asetuk­sen,
joUa "katetnmsesti kielletään
««kaikkiidla Keski-Afrikan tasaval-larsfi
*^katklu rotu- ja heintosyrjintä-
Ufttiöt?'.
Bangm radion välittiimässä kom-moifikeassa
todetaan, että "jokusta
tämän asetuksen rikkomista tullaan
pitämään valtidn sisäistä tarvalli-sontta
vastaan tähdättynä totnenpi»
teenä ia käsittelemään rikoksena":
son eli salaista kaksoiselämää: Päi­visin
hän oli älykäs hallintoon kuu­luva
henkilö, öisin hän o l i vanki
2617 Warmwood Scrubsin vanki­lassa.
80-vuotias Wilson oli hiljattain
otettu erään rakennusliikkeen kont­torin
johtajaksi, ja oU n i in pideUy
miellyttävän käytöksensä ja työta­pansa
takia, että hän pian yleni sih­teeriksi.
Kukaan henkilökunnasta ei tien­nyt,
että muutamina ensimmäisinä
kuukausina liikkeessä työskennelles
sään WUson oli päivisin vankilasta
ehdo]lise.sti vapaana, mutta iltaisin
hän-palasi vankilaan omaan selliin­sä
palvelemaan neljän vuoden tuo­mionsa
loppua kavalluksesta, väär
rennyksestä ja tilien väärennyksestä
Jos se olisi tiedetty, niin liike
olisi tänä päivänä $48,000 rikkaampi
— summa, jonka Wilson myöhem­min
väärennetyillä sekeillä varasti.
Viikko sitten tuomioistuin passit­ti
hänet takaisin vankilaan seitse­mäksi
vuodeksi.
Ranuan nootti
Länsi-Saksalle
Pariisi. —• Ranskan hallitus
pyysi viikko sitten keskiviikkona
Länsi-Saksalle jättämässään noo-tbsa
Bonnin hallitusta selvästi i l ­moittamaan,
haluaako se ranska­laisten
joukkojen pysyvän Saksas­sa
sen jälkeen kun ne on irroi-tettu
Naton sotilaallisen yUjoh-don
alaisuudesta.
Nootissa, jonka eräät yksityiskoh­dat
julkaistiin sunnuntaina, Ranska
antoi selvästi ymmärtää, ettei se
halua pitää 70,000 sotilastaan Sak­sassa,
jos Bonnin hallitus vastustaa
tätä.
Ranskan hallitus antaa nyt Bonn­ille
kaksi vaihtoehtoa. Jos Länsi-
Saksa ei halua pitää ranskalaisia
joukkoja maassaan. Ranska poistaa
ne asteittain vuoden kuluessa siten,
että viimei!;et sotilaat poistuvat hei­näkuussa
1967. Jos taas Bonnin hal­litus
toivoo joukkojen pysyvän
maassa, olisi aloitettava kaksivai­heiset
neuvottelut.
Ensimmäisissä neuvotteluissa
Länsi-Saksa ja Ranska pyrkisivät
pääsemään sopimukseen ranskalais­ten
joukkojen asemaa koskevista
ky ännöllisi.*tä kysymyksistä. Rans­ka
pitää vuoden 1954 sopimusta, to­sin
eräin pienin muutoksin riittä­vänä
oikeudellisena pohjana neu­votteluille.
Tässä sopimuksessa
määritetään Länsi-Saksassa olevien
ulkomaisten joukkojen asema.
Neuvottelujen toisessa osassa kä­siteltäisiin
Naton ja ranskalaisten
joukkojen välisiä suhteita etenkin
selkkauksen puhjetessa.
Moskova. — Pravdassa inlkais-tqssa
artikkelissa "ObJekHIvi kat­soo
maata" selostetaan tekokuu
MoInl]a-l:p suorittamaa mielen­kiintoista
teknistä tehtävää — va­lokuvien
cttoa maapallosta 30,000 t
—40,0Q0 kilometrin korkeudesta.
Tekokuun plKteI)t9väi|ä pn yllpit-klep
yhteyksien alkjim»H>yniincn.
Artikkelissa tpdetPMi. että kos-mfali^
a ko«j^ak9l«t« k$9|n tapoh-tuvaa
maapallon ^ k k a i l n a var­ten
valittiin 'VkqitukselUsesti nl-ipenom^
lfli) ]d|teyi$tekpkl>u; SilnS
on Järjfwtp](pS, jopka ,^vu||a an­tennit
vpM»»n «lunnHN t9rki)9ti
maata kohden se|(^lipkkllaltteis-tP,
Timän IMIksi asenneUilii. te
kokuuhun koelaitteisto avaruu­desta
suure|t^ kprken^elta tapäh-fiivaa
maapallon tairkpstelua var-
:ten. ••
USAIIa ja IsraelHla
salaisia sopimuksia
Kairo. — Kairolainen sanomaleh­ti
AI Ahram väitti sunnuntaina Y h
dysvaltojen luvanneen toimittaa Is­raelille
salaa panssarivaunuja ja
muita aseita näiden kahden maan
välillä äskettäin solmitun sopimuk­sen
puitteissa.
Lehti väitti ainoastaan presidentti
Johnsonin, ulkoministeri Ruskin ja
puolustusministeri McNamaran tie­tävät
tarkalleen, mitä päätöksiä teh­tiin
Israelin ulkomfnisterin Abba
Ebanin äskettäisen Washingtonin
vierailup aikana.
AI Ahram väitti Yhdysvaltojen
halunneen pitää yksityiskohdat sa-l
^ s ^ sjihen saakka, kunnes Saudi-
Arabian kuningas Feisal olisi ehti
nyt mupdostaa tiettyjen maiden
kanssa Yhdysvalloille myötämieli­sen
ryhmittymän, mutta uutisen pal-jastunilnen
pakottaneen nyt Was-hingtenin
panemaan korttinsa pöy­dälle.
Washingtoni8sa paljastui viime
viikolla Yhdysvaltojen lupaus toi­mittaa
Israelille taktisia pommiko­neita
erittäin ankarin ehdoin.
Nämä televisiokamerat asen­nettiin
ulkopuolelta tekokuun
runkoon. Niissä on eri näkökul­mia
; omaavat vaihto-objektiivit,
joiden ansiosta voidaan kuvata
koko maapallo tehokuun lennon
kaikista korkeusvyöhykkeistä.
Objektiivien ja valonsuodattimien'
vaihto tapahtuu hnaasta käsin anne­tuilla
käskyillä. Tekokuuss^ oleva
erikoinen automaattijärjestelmä'
suuntaa kamerat maata K o h t i . :'
Valokuvista ovat kiinnostuneet
?nnen kaikkea tiedemiehet,! koska
ne avartavat käsitystämme planee­tastamme.
Näin saadaan mahdolli­suus
tarkentaa maapallon -optisia
piirteitä • sekä määritellä sen näky­vän
puoliskon kirkkausasteiden j a -
kautumisluonne.
Tämä antaa mahdoilJRUuden löy-ää
uusia periaatteita sellaisille jär-iestelmille.
joiden avulla avaruus­alukset
voi.<!ivat paikantaa aseman-
;a 'maaFalloon nähden sekä tällais­ten
järjestelmien mittauslaitteille.
Yhteystel-.okuidpn käytöllä me­teorologian
alalla uskotaan olevan
suuria tulevaisuuden mahdollisuuk­sia.
Molnija-l antaa esim. mahdolli­suuden
tarkkailla samanaikaisesti
suuria pilvirintamia, jotka vaikut-avat
säätilaan suunnattomilla alu­e
i l l a pohjoisella pallonpuoliskolla.
Ilmeisesti se aika ei ole kaukana,
jolloin Mrlnija-l;n avulla saadut
säätiedot tullaan välittämään koko
maahan, todetaan artikkelissa.
— UNESCOm A N T A M I E N TI^-
TOJEN M U K A A N V. I. Leninin
teosten käännökset eri kielillä ovat
ensimmäisellä sijalla maailmassa.
Niitä on julkaistu y l i sadalla kie­lellä.
Rusk Suomeen
kesäk. 5 pnä
Helsinki. — Yhdysvaltain ulko­ministeri
Dean Rusk saapuu puoli­soineen
Suomen h.^illituksen kutsus­ta
viralliselle vierailulle maahanune
31. toukokuuta.
Ulkomint.sterin seurueen nimet
annettiin julkisuuteen maanantai­na.
Seurueeseen kuuluvat suurlä­hettiläs
ju rouva Llewellyn E .
Thompson, alivaltiosihteeri Dixon
Donnelley, apulaisalivaltiosihteeri
Jeffrey C. Kitchen, ulkoministerin
erikoisavustaja Ernest K. Lindley
sekä osastopäällikkö J . Harold Shul-law.
Vierailunsa aikana ulkoministeri
Rusk tapaa presidentti Urho Kekko­sen,
pääministerin sekä ulkoasiain­ministerin.
Ohjelmassa on mm. pre­sidentti
Kekkosen tarjoama päiväl­linen
seKä ulkoasiainministerin tar­joama
lounas. Yhdysvaltain Helsin­gin
suurlähettiläs Tyler Thompson
järjestää vieraiden kunniaksi vas­taanoton.
Ulkoministeri Ruskin Suomen-vierailuaika
on 31. 5.-^2. 6.
Itsenäisyyspuolue
hävisi Islannissa
Reykjavik. — Islannin sosialide­mokraattinen
puolue joutuu jaka­maan
voiton edistyspuolueen kans­ia
maan 14 kaupungissa joku aika
sitten toimitetuissa kunnallisvaaleis­sa,
kun taas suurimman tappion
Kärsi itsenäisyyspuolue.
Sosialidemokraatit saivat yhteen­sä
10,461 ääntä eli 16,2 prosenttia
annetuista äänistä, mika on 3,2 pro­senttia
enemmän kuin edellisissä
vaaleissa. Edisty?puolue sai 12,226
ääntä eli 19,3 prosenttia -—lisäystä
3 prosenttia.' kun Ijias itsenäisyys­puolue,
joka edellisissä vaaleissa
;ai 47,1 prosenttia, keräsi nyt aaniä
26,891 eli43,5 prosenttia.
Kommunistien kannatuksessa ta­pahtui
hienoista vähentymistä. Puo­lue
sai 10.560 ääntä eli 16,7 prosent­tia,
mikä on 0,5 prosenttia vähem­män
kuin aikaisemmin. Riippumatto
mat ja muut pienet ryhmät, jotka
olivat asettaneet ehdokkaita kuu­dessa
kaupungissa, .saivat 3.367 ään­tä
e l i ,5.3 prosenttia.
Ukkonen kasvattajana
Gruusialaiset tiedemiehet ovat to­denneet,
etia alueilla .joilla esiintyy
tiheään ukkosia, kohoavat vehnän, oh­ran
ju maissin sadot jyrkästi. Vilja
kypsyy iC—25. päivää aikaisemmin
kuin alueilla, j o i l l a ukonilmoja sattuu
harvemmin.
Tiedeniieiict päätyivät tulokseen,
että viljakasvien kasvukauden lyhene­miseen
vaikuttaa ukkosen aikaansaa­ma
sähkömagneettinen kenttä.
Tilatkaa Vapaus!
PÄIVÄN PAKtNA
KOSOLA ON SITTENKIN HAUDATTU
Suoraan ja kaunistelematta sa­noen
me uskomme, että esimerkik­si
Suomessa nauravat naurismaan
aidatkin Toronton Vapaa Sanan
viime liistaiselle numerolle.
Empic puhu mitään sen neljän
I)alstan etusivun otsikosta, missä
julistettiin, että "Paasio muodosti
Suomen uuden hallitpksen kokoo-muspohjalle".
Erehtyminen on in­himillistä
ja mer k a i k in teemme
erehdyksiä Toivomme vain, että
siellä isiemme tuhat järvien maas­sa
todella muodostettaisiin seilai­l
l e n "Kolmen suuren" yhteishal­litus,
mistä Vapaa Sana hätääntyi
noin roimasti etukäteen kirjoitta­maan.
Mutta lehden toimituskirjoitus
on vallan toista maata. Sille nau­ravat
harakatkin j a sijcsi on syytä
sanoa, että Canadan suomalaiset
eivät ole lähestulkoon'niin taka^
pajuisia muumioita, miksi maini­tun
lehden toimituskirjoituksesta
asiaa paremmin tuntemattomat
voisivat luulla.
Vapaa Sana yrittää käsitellä toi
mitu.skirjoitukscssaan Suomen 50-
vMoUsjuhlien viettokysymystä —
mutta takertuu kiinni neuvosto-liitlovastaiseen
vihanpurkaukseen
samallp tavalla kuin se entinen
l i n tu icrvattuun lautaan: kun sc
sai nokkansa irti, kiinni tarttui
pyrstö ja kun se kiskaisi i r t i pyrs­tönsä,
n i i h kiinni tarttui nokka.
* • •, • » .
Suomen itsenäisyyden juhlavuo­den
valmistelun mielessä muodos­tettiin
Suomessa erityinen neuvot­telukunta,
joka on nyt ohjelraan-
.sa pääpiirteet esittänyt
Se on todella monipuolinen oh­jelma
mihin sisältyy kansalais-,
laulu- j a soittojuhlia, näyttelyitä,
opetuselokuvia kotimaisen tuotan­non
mainostusta, koulujuhlia kil­pakirjoituksia,
esitelmä- ja kes­kustelutilaisuuksia,
kunniakäynte­jä
ja paraateja^ taiteen juhlia, va­paus-
perinteen juhlaa, juhlapos­timerkkejä
jne.
Mutta Vapaa Sana ei näe kai­kesta
tästä juuri mitään muuta
kuin "Tampereella vietettävät juh­lallisuudet
sen johdosta, että Neu­vostoliitto
ensimmäisenä valtiona
tunnusti 31.12.1917 Suomen itse­näisyyden'
. . katsomme oikeu­deksemme
kummastella Suonien
itsenäisyyden viimeiseksi tilaisuu­deksi
järjestettävän juhlan^aihe-valintaar
-että Neuvostoliitto en­simmäisenä
. . ." :
Näin alussa..
Ja lopuksi, kuten se tervaan
tarttunut lintu. Vapaa Sana se­kaantuu
omiin housunkannatti­miinsa
ja kirjoittaa:
"Suomer täyttäe.ssä ensi vuonna
50. itscnäi.^^yysvuotensa, on se var­masti
saavuttanut miehen iän,
eikä enää tarvitse isoveljen oh­jausta.
Itsenäisyyden juhlavuoden
järjestelyissä Neuvostoliitolle
kohdistettu kunnianosoitus tun-"
tuukin lievästi sanoen teennäisel­tä
inidrlelulta, jota aikamicsval-t
io ci vapaaehtoisesti tee. Voim­mekin
vain kysyä, että onko suu­ren
yaltipn.välttämätöntä paJkottaa
pieni vsiltio soveltamaan historiaa
SMurta valtiota mairittelevalla ta-v
a l l a . ;
Siitä sen nyt kuulitte Suomen
valliollisci'. cläniiän vastiiunalni-silla
paikoilla olevat miehet ja
naiset sekä suomalaiset yleensä
minkälaisia, kakaroita "aikamie-h
i i n " verraten olette, minkälaisia
•imartelijoita" teistä on tullut ja
kuinka kovasti te olette ison vel­j
en "holhpuksen" alaisma.
Otaksumme, ettei Suomen kan­sa
ja valtiovalta kaipaa tässä mei­dän
puolustustamme. Uskomme
nimittäin vakaasti että suomalai­set
selviävät jo^en kuten näistä
V9paa Sanan murhaavista tuo­mioista.
Mittta kysymys oiikin meistä.
Emmekö me, suon^alaista alkupe­rää
olevat. Canadan asukkaat, jot­ka
arvostamme Suomen kansan
vapausperinteitä' j a Suomen itse­näisyyttä,
voi osallistua Suomen
itscnäisyvden ' 5Q-vuoUsjuhlicn
viettoon samassa hengessä kun
tätä tärkeätä historiallista tapah­tumaa
vietetään-Suomessakin?
Vapaa Sana vetoaa "historiaan",
mutta haluaa kuitenkin kieltää
sqomalaisilt^ oikeifdei^ itse mää­ritellä,
miten he eräitä historial­lisia
tapauksia, erikoisesti Suo­men
tunpustamisasiaa arvostavat.
E i ole tietenkään syytä mennä
toiseen äärimmäisyyteen, mutta
p^h^sti rakoilevien vanhojen it-senäistymistarujen
vatkaaminen
ei vedä enää leiville, Aikamme
kehitys totuuteen ja objektiivisuu­teen
sekä viime vuohien uusi his-toriantulkinius
tulee näkymään
Suomen/ itsenäisvysjuhlien vietos­ta,
huolimatta noita muinaisuuden
muuiniot asiasta ajattelevat.
Suomen itsenäisyyden virallinen
juhlinta on sotien jälkeenkin kul­kenut
y^in^ontuneiden ja kulunei­den
kaavojen Viirassa, kirjoitti
asiasta muutama päivä sitten Hel­singissä
ilmestyvä Kansan Uuti-,
set lehti. Se — itsenäisyyden juh­linta
— on mennyt varsin laajojen
kansalaispiirien ohi ja herättänyt
usein varauksellisia tunteita. To­siasiahan
on se, että virallinen it-senäisyyttmme
juhlinta on edel--
leen pitänyt paljcsti sotia edeltä­neen
ajan tunnelmissa se on ni­menomaan
ollut 1918 valkoista
voittoa palvelevaa . . .Syrjään on
suorassaan työnnetty vasemmisto
ja työväenliike, joka ei voi hyväk­syä
sen paremmin menneiden vuo­sikymmenien
kuin tämän päivän-ja
tulevaisuudenkaan itsenäisyys-'
ongelmien tarkastelua tältä poh­jalta.
Yhtä vähän on tämä tyyli
voinut innoittaa oman'aikamme
nuorta polvea, jonka ennakkoluu- >
loton ja kriittinen näkemys ei kul­j
e sen paremmin Runebergin kuin
valkoisten kenraalien tai Kollaan
hengessä. Nyky;ijan suomalainen
itsenäisyyskäsitys vastaa pikem­minkin
sitä suuntaa jota työväen­l
i i k e edi!.sti jo itsenäiSitymispro-_
sessissa: cduskuntavaltaisen halli­tusmuodon,
turvatun demokratian,
sosiaalisen edistyksen oikeuden­mukaisen
tulojaon ja naapuriso­vun
henkeä"
Ylläesitetty on tietenkin työ­väenliikkeen
tietyn osan näkemys.
Suomen itsenäisyyden merkityk­sestä.
Kukaan ei odota, että Var
paa Sana \oisi katsella näin objek­tiivisesti
maailman köhitystä ja
historian opetuksia. Mutta luuli­simme
kuitenkin, ettei se tahal­laan
halua saattaa itseään naurun
alaiseksi sellaisilla esitykrillä^ et­tä
Suomen itsenäisyyj^enVSOvuo-tisjuhlaa
olisi vietettävä Kosolan^
hengessä, siliä loppujen lopuksi'
Kosola on haudattu myös aatteel-'
liseati. — Känsäkoura.