Vapaus, November 8, 1956

              Ml'
v3l
1
•'Sv
liiiifi
l i i
cmn OI nam CasuMMxk IBt-ubmea
vo9.^9. mi. Avaanxed
§» «eeond da* nuil Iqr.tbe Fost
IMMld ttirfee weekS]r:> TmtOzn, vlli&tdayi and Satntd»]» fqr Vapatis
«ffl st. W-, SoÄmör/Ont^ csnada.
Telcpbose»; Bof. Office 00,4>42S«;
jBaitarirtOgiceOg, 4t4afe »»mtyir
jiddrtts; «MC «.'«Mbury; pnteri».
AdirertfaJitv n t » (ipon^piW«on.
Traulstlon Iree <tf cSiatse.
TILMJBBPiKlfAT}, •
irMmaOoisu: 1 vk, AOD 0 kk, 4^
inielipiteen voitto
i i
-Viime» Viikon lopulla pidetty Canadan RauhankongKessin
kansallisen johtokunnan ylimääräinenb^kokous^lup^i; kaikext
kaiijatiiteensa. Canadan hallituksen .yrityksilje e^f^ä YKni.^
v5UtykseM vihollisuuksien j^l^iUjnisen.KesM^^ ja.a^ljä. ,
. alkaneiden sotatoimien laajenemisen laajemmaksi, pian koko
maaUmai|L'kasittaväksi paloksi. Tähän Canadan Rauhaidcon-grfösindlinäisemaan
thielipiteeseeh Mittyvätkaiklttoikeaihie-l|
s^t ja. rauVaa raka^ayat canadalaiset varauksetta. Kaikki
ravliaa rstotavat ihmiset koko maailmassa^ antavat tunnus­tuksensa
ja^kanpatufksensa Canadan, Intian ym, "rauhan puo-lesita-
hyökkääjiä vastaan YK;ssa esiintyneiden, maiden pon-iiisifUksillei.
Canadan'Bauhankongrerain kansalMse^^ johto-^
kunnan antamassa Jausiinnossa jriyöskin osoitfetaan, että maa-ilinao
yleisellä mielipiteellä on tnahdollisuukpysäy^ttää hyök-
' kääjät ja* palauttaa rauhantila, jos se vain esiintyy kyllin
Vöipaana ja-päättäväisenä, kuten on tapahtunut viime vuo­sien
aikana ;Kauko-ldässä., ' . ^
„ Viime tiistai-iltaan, saakka oU tilanne hyvin jännittynyt.
' Va^ka Yhdistyneiden Kansakuntien' Yle^kokous' olikin hy- ,
välcsynyt Canadan' ehdptuksen/.e^tä ammunta [Keskl-Idässä
ort^JopeteCtava hetj/^^yp^iin hyökänneiden joukköjcn-^vedäy-dy^
ävä sieltä ,P9i^ j^?:; että Vl^maläinenpi^valtäin'Jou­koista
muodostettu ,10.000 ;mehen, armeija sijoitetaan Keski-'^
Itäanraiihaa.ylläpitämään, «i määräykseen oltu saatu tyy-;
dyltävää ja royön^vää'vastausta, tilanteen ohessa', uhkaa-
» l i < kaisevan päätöksen Keski-Idän tilanteen kontrolloimiseksi.
\ Juuri vähää ennen kuin Yleiskokouksen piti alkaa hätä-
.tilaistuntonsa; saapui Britanrtian hallitukselta'tiedonanto, et-se
hyväksyy.tuleiilopettamismaäräyksen ja Yleiskokouksen
erilcoisistuhto .päätettiin siirtää alkavaksi keskiviikkoila klö
lÖ,^i^ap. Kun myöiädn Egyptiltä ja Israelilta oli saata'ibnoltus
,amm\innan,lopettai]nismääräyksen hyväksymisestä J^ittiin to-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
tifat Vmuh Ttaanins, Ont, täytti
cilcn «aafxaflkium 1 päivänä nwwAtA.
Hftl f J M M , ^Itozveit Ont; täyttt
kedcffilkkoAs^ffunaskvun 7 pälränä,
65 vuotts.
'Vbdymme mdculslsten Ja tttftsvlen
onnen toirotyksiin, *
N-liiton
Unk an» ia
t UM» it sanovat
SUOSIESSA '
NäkymSt ovat sUs aika tavalla bei
kot JUristys kasvaa,^ taistelu leiväs;^^
tä Itiihtyy. Näköaloja sumentaa l i
sSksitydkansaUe heikko tulos kun­nallisvaaleissa.
Mutta ilman epäi­lyksiä
näissä vaikeuksissa elävä tyif-tatekevä
kansa tulee lopuksi selviy-
Qrmään kun se on selvinnyt aikai
semminldn. Ja kansandemokraatti
nen liike nousee Jälleen entiseen
voimaansa, luottamus sitä kolitaan
tulee kasvamaan kun tuhansille ja
taas tuhansille ihmisille ehtii selvi­tä,
että vain se loppujen lopuksi on
se tekijä, Jonka ympärille liittyen
kansamme pääsee:eteenpäin: ja luo
itselleen tulevaisuuden. >- Satakun­nan
Työ,'Pori.
lanon^ iiofaibiim nuvuyiuv IH-li^
t^skätal^ttiV^ onka:
jo^^akm 'j!yVkä&ä" ääniiäj^sfö^^fei^ 'öftrtt
i^it^ta
l i
i p
i i i i
mm
Ipon. Vain' vähän aikaisemmin Neuvostoliitto oli- tehnyt |
t;SA:lleesltyksen^,että USA'ja NL yhdessä, ia YK:n päätösten ^
' m9^'-rabh^'h"Ke'sri-J^^^^^^^ •^'^^t''"" fl
^ ?<',^^^«»st^^^^^^^ va#i Jtmtej^^^^^^
m
'Mmm
iti k,
m
kaä^isdksi. Ja edelleen, että tuo tarkoitus oli saavutettu,
jöteii^nytp^^ rauhan ylläpitäminen
YKijn' tehtäväksi oman'k armeijansa avulla.
/Tällöinen väite tuntuu kuitenkin perin epäonnistuneelta
;hi6WK)n?teon^ peittänriseltä.;^^^^^^^^^ jolla' pyrjtään teke-
:niään oikeutetuksi kansainvälisten sopimusten ja YK:n perus-
;: kL^I^^ pienten kansojen
itsemääräämisoikeus ja pajojen -koskemattomuus, ovat kysy­myksessä..
Jo "maallikkokin ymmärtää, että pienellä Israelilla
;ei;^lisioUut minkäänlaisia mahdollisuuksia Suezm, kanavan
: liikenteen ty^^aran^^^ maailmaa
vastaan, ellei seii takana olisi ollut mahtavampia Voimia. Ja
edelleen^ että palhon yähäisenunih voimin olisivat .Britannia
ja Ranska voineet pakoittaa Israelin pitämään Jpukkönsa
omien vrajojensa^sisäpuoiellaf jos i/Israe^^ kaikesta huoliipatta
!oli^f#fcanään . ,
, Kes&iviikon puoleenpäivään mennefesä, jolloip.: t^.mä -pn
kirjoiteituj ei'ollut/vielä tiedossa^m Yleiskokouksen
> kesMviJkfon istimnossa on pää
jqskO; sotatoimet: Egyptissä ovat lopull^^ päättyneet".' Toi-
V|C#avasti kuitenkin käänne parempaan^p kes­täväksi
ja/maailmansodan ^^^^^u poistettu. Jos
'* ^apahtuu, silloin on maailman yleinen mielipide,'joka on
L esiintymisen ja päätöksien kautta tuotu esille, saavut-j
tanut huomattavan voiton ja lujittanut uskoa siihen* • että
- oikeuden periaatteita ja kansojen toivomuksia ja tahtoa uh-
, / 5 maavat suurvallatkin voidaan palauttaa väkivaUan-:tieltä yh-
^ / ^ |, i teisen esiintymisen avulla. -^'-u, ,
f^l' l' a Tässä yhteydessä on tietenkin vielä paikallaanj'paTauttaa
' . ' j ^ mieliin, että'Egyptin toimenpide Suezin kanavan kansallista-
' misetei on tuimustettu täysin;kansojen itsemääräämi^^^
ppriaatteeij mukaiseksi. Myöskin se, että Egypti o]4 jo.fslhti-
IlilSSSi «yt^psoitt^ kykenevänsä huolehtimaan kanavan; liikenteestä:
ja~myöäkin;että^se kunnioitti lupauksensa imukaan'aikaisefn-pia
sopimuksia kanavan vapaasMn 4^^^
> > seen nähden. Kukaai> el p^sj^yt väittämään; «t^ ^Egypft^
j ' i ' olisi rikkonut mitään niistävlupauksistaan, joita se oli tehnyt
>-j '. . > kanavan kansallistuttamisen yhteydessä. Näin oUenhyökr^^^
käys Egyptiä vastaan oli täysin provosoimaton ja siihen osal-
Ustuneiden'kunniaan':se'^ jää lähtemättömäksi ^tahraksi tul^^^^
vuosikymmenien ajaksi, kuten? esim.;Britanniankin johr.
; sanomalehdet ja tyQväenpublueenparlan^nniediistajat-jä
muut johtajat ovat lausunnoissaan esittäneet.
tunnin vaikaiset tapahtumat edellöenösoit- '
oikea oli Canadan Rauhankongressinkansaili-sehikömitean
toteamus, että maailman rauhan f^i^aamis^^
ja niiden mielipide lopultakih ratkaisevfia
mieHpide on vain tuotava aktiiviseistivesiUe, joka
4 v«i taas* voi tapahtua parhaiten siten, että kansalaiset vaikutta- .
21"^ T^lpSS^^t^lSilSÄ^ niiden edustajat YK:ssä ja muti-
•— puolesta. ..V.......
Atoimvoinialla
tbiniiva v^tiiii
It^euvostoliitdn insinöörit ovat
suunnitelleet 8,000 hv atomivoimal-^
la tDimiVan rautatfeveturin;.Vetu­rissa
oii kaksi osaa,' Ensimhiälseeifl
osaan on sijoitettu: atomir^akjtbri^ja
kattila, toiseeii osaan: höyryturbiini
ja^^lisälaitteet: Varma eristysseinä
suojaa Ihmiset radioaktiivisten sätei­den
vaaralliselta vaikutukselta.' A-toni!
junaa varten on rakennettava 3
mlevyiset^erikoisraiteiet: Koko koe-junanpainoksitulee
lasteineen 300
tonnia.
^ Tällainen atomivoimalla' toimiva
juna tarvitsee IjOOO km pitkälle
ma{kaUe korkeintaan 15 gr ydin­polttoainetta^
Veturin polttoaineel­la
täydentämiseen kuuluu^vuositain;
aikaa' korkeintäaff • * 4 vuorokautta.
Yksi^fauoltoasenka vöi: vuosittain täy^:
:deiht&äylähes; 90 veturin polttptiine-
•l^edimiehet 'suunnittelevat, part
Haillaan^f atomivoimalla .toimivaa
Veturial tavallista (raideleveyttä var­tena
'• U.'- f . if<..*i s. ;
Kösiki ^ääsi > ^ ^
~.\ivr'•(fi"'^ur'>'ji '»< . »f<t,'.M
HfilfilD^lLK >Suompm olymplayhd,laT,
t^krän^jihsllitus n^okoontul > lokf^ku
siipn^i^v^eistft^^rk^tta&ylMfelbounien
k|saiJoukkueen nimeäflUsen medceissä.!
Suomen ampujainliiton esityksestä
PäätettUn - i^tm v^i/nm^y^eesASk pois
Es(|f i^Kerv^ien« vkpska v ^ ^ ^ ^ ' ' * ' ^ ^ ' '
töihin ^;saa<^aan i ilmoittaa '^ainoasta^n,
kadcsiViestä kuhunkin lajiin, kivää­rilajeissa,
ovat:: olympiaedustajamme
siis 'Jonna' Taitto Ja Vilho Ylönen.
Kervisen »vapaaksidääneelle paikalle
päätettiin äänestyksen jälkeen ottaa
NyrkkeUylUton ehdotuksesta^ Ilkka
Koski.
•Päätös täktilh pitkäaikaisen pun­taroinnin
.ja: mielipiteiden vaihdon
Jälkeen.
Pöytäikirjan ulkopuolella keskustel­tiin:
myös nykyisen ^ maailmanpoliitti­sen
tilanteen .mahdollisista vaiku--
tukslsta olymplamatkaan : nähden.
Eaiei tilanteessa .tapahdu muutosta
parempaan 'kisojen päättymiseen
mennessä ön mahdollista, että jouk­kueen
paluumatka joudutaan suorit­tamaan
.eri teitä' kuin.:alunperin on
suunniteltu. . ^
!V(iMivos<ota£avaItalD : Iiit(ro^^^^^^^
poliittisten suhteiden Jäitkynit-
. tömänä perustana mt oliot |a on
ranhaBomaisen' rinnakkaf seldh. |a
xfcafkkiea valtföiden välisen ystä­vyyden
ja lybteistoiminnaav poli­tiikka^
saimtaan Aenvost^hallitift- [
itea jottiiansnnJassa^ioi^^lMMke-'
teilaan 'NL:n Ja maiden soidalis-tlsten
valtloide^t'. ystävyyden Ja
yhtdstoimiqnan fcehittämlstS
läjittämistä. Jnllstns Jolkafstlin^
keBklviikkpna. , > ,
Syvällisimmin ja j^donmukai-siinmin
tämä poUtiikkaOmeneeT so­sialististen
maiden keskinäisissä
suhteissa. Sosialistisen yhteiskun­nan
rakentamista käskevien -yhteisr
ten aatteiden ja proletaarisen, fcan-sainvälisyydenf
yhdistiminä s(»lalis-,
tisten'kansakuntien suurenf yhteen­liittymän
maatAvoivatrakentaa^kes-kinäiset
suhteensa vain täydemsen
tasa-arvoisuuden,alueellisen^ koske­mattomuuden
kunnioittamisen,.'>^al-tiollisenjitsenaisyyden
ja .suvereeni­suuden
j'a;töisten;^a sisäisiin asioihin
puuttumattomuuden-periaatteille.
Tämä ei suinkaan sulje pois. vaan
päinvastoin edellyttää sosialistisen
"läheistä
iliusuifia
ufiiisia imväb»9lr talgndrilirten sahtci-
''d^a Jattnmm USMjIam |a lojft'
ttunisensosjalististen maiden vi­iniä^
jöttä #iiitä8ilir'polstaii ftafik-ki
aä&lliimoifettikkoa kansaT-l
^ A nvereeiUsottdisn, H^ÄsUnäis-ten
^jen -Ja _^
^p^ti^a^ita^itiOMlfAäliiässa snb-
Iteluaii ' ^f.'^'' m' j
Tätä petiaaiietta qn sovellettava
jätjesfelHiän m&odöstäm^
vaili&eksa ' kf^sandemdkraattistfen
maiäen' hallitusta' pyynnöstä Neu­vostoliitto,
lähetti näihin maihin'
yhteenliittymän maiden
yeljeUistä yhteistyötä ja keskinäistä
avunantoa taloudellisella,' poliitti­sella
ja sivistyksellisellä alalla,'''
y Tällä pohjalla toisen > maailmanso­dan
ja fasismin nujertamisen^ jäl­keen
useissa Euroopan ja Aa^^an
maissa muodostui kansandemokraat­tinen
Valtiojärjestelmä lujittuen ja
osoittaen suuren elinvoinfansa.
Uuden valtiojärjestelmän mno--
dostumisprosessissa ja- yhteisknn- ^
nallisissa suhteissa tapahtuneiden .
syvällisten vallankumouksellisten
muutosten kulussa ilmeni {(aljon
vaikeuksia^ ratkaisematta jääneitä
tehtäviä ja snoranaisia virhein,
muun muassa myös; sosialististen \
-maitten < keskinäisissä] Stthteissa«
rikkomuksia., jar virheitä, -Jotka
inerkitsivätvtasa-arvoisuu^eriäatr.
jtetn väheksymistä sosiaUstisten ,
' yaltioitten.välislssa.^uhteissaf >,.
Neuvostoliiton .:kommunist|sepM
puolueen 20, ledustajakokgusitiio-
I iroitsi rpäätt$väL«estit Q^mä rikko-«
' multset > Ja) virheet ja tmääriteli;
Nj-liitonj' tehtäyllksit; luinsojcm }it%}f,
• s^-3rvois,uuden;',i«jnittUp|?ten; p^l-^
< a^ttfiden .Johdonmukainen, toteut-^:
' tang^ensuhtfissa toisilla ^o^ialistif,^
' sUn.rimaihln.^^ Se.,k^usui ql«)r^fi.)
> viiJltt^ätpntii ,ottaa .täyde^eea,
:-huomioon; jokaisen uuden; elämän 1,-
' '.rakentamiseen: :i7htyneen '^maai^,-
hlstorialllnen'menneisyys ja. erijv,
koisuudet.< M< t
Ävbstohallitu^ toteättaa jki-lc-'
kymättä käytännössä näitä 20. edusr
tajakokouks^ historiallisia päätök­siä,
jotka luovat edellytykset sosia­lististen
maiden ystävyyden ja yh­teistoiminnan
vahvistumiselle kun­kin
sosialistisen valtion täyden su^^
vereenisuuden järkkymättömällä
perustalla. Kuten viime aikojen
tapahtumat ovat osoittaneet, on täl­laisen
lausunnon antaminen käynyt
^rpeelliseksi Neuvostoliiton asen­teesta
sen ja muiden sosialististen
maitten keskinäisiin suhteisiin dn-^
nen kaikkea taloudellisella ja soti••^
laallisella alalla.
Neuvostohallitus on valmis kä^
sittelemään yhdessä muiden so- :
sialististen maiden hallitusten^
kanssa niitä toimenpiteitä,, jotka'
Työttömyysvakuutustoimiston ta­holta
aika ajoittain julkaistaan sUle
esitettyjä kysymyksiä ja toimiston
laatimat vastaukset. Kiika tahansa
voi kääntyä työttömyysvakuUtustöi-miston
puoleen tai lehtemme puo^
leen, jos heillä ön jotain kysyttävää
työttömyysvakuutulcsen suhteen.
Lukijain esittämiin kysynnyksiin
vastataan lehtemmeVKysymyksiä ja
'vastauksia" osastossa.
Julkaisemme ohelliset kysymykset
ja valtaukset, l^oska ne saattavat ol-
Ja lukijoillemme apuna
Kysymys: Olen yksinäinen mies-
;ja. minuflT: huoneustossani asuu mi­nun
kanssani leskiäituii. Hänellä ei
ole tuloja. Jos joutuisin työttömäk­si,
olenko oikeutettu saamaan huol­tajan
taksan mukaan valcuutusta?
Vastaus; Olette oikeutetj^ siihen:
Kysymys: Naapurini ja minä jou­duimme
työttömäksi samana päivä­nä
samalta työmaalta. Hän saa va­kuutusmaksunsa
tiistaisin miitta mi­nä
saan vasta torstaisin: Miksi mi­nun
on odotettava kaksi päivää
'en"°emmän?
Vastaus: Vakuutuksesta nauttivat
henkilöt määrätään tulemaan eri
päivinä toimistoon, että tämä tehtS!^
vä voidaan jakaa; yli viikon. Oli­si
mahdotpnta yrittää mal^saa kai­kille
samana päivänä. Te-ette'' taii-tenkaan
menetä vakuutusta, vaikka
teille maksetaan kaksi päivää myö^'
hemmin kuin työkaverillenne.
joit^inTspesialistejaiaäa^^^
rejll,^^onomeja, tiedemiehiä jaso-tllaaliisia
neuvonantajia. .Viime ai^
koin^oi^neuvostbhalUtus useita ke^
toja-esittänyivsosiaUstisiUe valtioille^^
neuvbna]atajiensa':i;j)oiskutsitniista.^^^
Koska nykyisin jokan^andemo-,-
fcraattisissat^inaissa^bn koulutettu \
omia ^kansallisia »inalistejaC kai- :
kille 'taloudellisen' ralcenntuttyon
aiöilli! Jä''paWuätusvolnulle, pitää-^:
heuvo^baUi^' valttämättomä-nä'kisiteJlä'idiieelUsestt
yhdessä'
toista' £i<(K5iäIisttsten^ valtioiden
kalissa^'kysymystä, on^o'tarkbi-.
' taksen'^miÄälsta Sl^^zn näissä {
maissa' oleyien neuvonantajien
' oIlä-'niiss3 edelleen. '
. Sotilaallisella.alalta NeuvostOliirj
toivoja-kansahdemolcraattisteni mai­den
keskin^sissä suhteissa muodosf
taa- tärkeänvperustan Varsovan sopi|
mus, jonka mukaan? sen osanottajati
ovat^ sitoutuneet asianmukaisiin "PO-;
liittisUn ja sötilaaUisiin velvoituk­siin,
mm:' "ryhtyvänpä keskenään
sovittuihin / niiden puolus^skyvyn
lujittamiseUe v.älttämättömiin toi­menpiteisiin,
jotta voitaisiin, suojel­la
niiden</kanäojen rauhän.omaistä
työtä^!:turvata niiden rajojen ja aluf
eitten koskemattomuus sekä puolus­taa
iiiila mahdollisella hyökkäyksen
s?ttiföisa." * '^-«~<ri'''V ^ 'u-p
\ \ ^>0n tannetUia,'eUa Vaiisovan so-
: pimuksen Ja t balUtusteniivoisteni: i
; sopimusten'mukais^ti^^nepyostp-^,
i Joukkoja nn sijoltetti}.,|Jbk^rin Jj^j
' |Rdmanian{t((savaltaan, i;vpl^n'ta|i
savallassa inenvo^toioujikoja, 9n
(: neljän; suuryaUan Pot^^mint^opfiri,
[ niuksen aa iV^<waaijsqpimuksen^^^
rjmukaisesti. Muissa'^i^^
iluaattisissa: maissa-neuvostojb
ikojaeiole. r />l>/r^ T
J 'Keskinäisen MiVairi^fitfdeh ta'^'
, 'käatn7sefcsl< ^^sttsiällstHsi^säcTfttiaisSa' <
|näjj(<irost0&'aurtil^4n>^alsii^*'käsit-(
«teli!mä&>' Vbrsovan '^j^inlukseeil '
. ,kt^ruvleh'^muiden - sosialististedt
jmäSd^n kans§a fcysymystä^^mlainit- ^
tuJeA' maiden'aliieilläi' olevista''
nenVosätvJöttl^oisia.'''' ^- .
Tällöin neuvostohallitus pitää läh^
tökol^tanaan sitä yleistä periaatetta;
että Varsovan sopimuksen jonkin
jäsenyaltfon: joukkojen sijoittami­nenV.
Varsovan : sopimuksen jonkun
toisen-jäsenvaltion ?alueelle^ tapäh-tuu^
kaikkienjäsenvaltioldenyhtei-sen
sopimulcsen nojalla ja yksin­omaisesti?
sen vvaltion 'Suostuilluksel-la,;
jonkalalueelle sen pyynnöstä on
sijoitettu tai aiotaan sijoittaa näitä
jouickoja. ^ •
.4' Neuvostohallitus katsoiko välttämatr
töhiäksi antaa lausunnon. I^icarin!
tapahtumien johdosta;: Tapiähtumien
kehitys on osoittanut^ että kahsande^!
mokraattisen': järjestelmän'^ pohjal­la
suureen edistykseen cpäässeetUn-karin
työtätekevät: asettayat oikeu­tetusti
kysymy&en vakavien'.puut­teiden
ja heilÄoulcsien poistamises­ta
taloudellisen rakennustyön, alalla
väesfön aineellisen hyvinvoinnin
koiurttanusesta J a taistduata byro^
Ipraattlna vääristelyjä vastaan val­tiokoneistossa.
Matta tälän työtätekevien oi-fceodenmnkaiseen;
ja^edistyksdlit-i
seen liikkeeSMn^^yh^vat-ennen
pitkää mustan taantnmqksen Ja
vastavallanknmottltsen ^ ipolmä^
Jotka yrittävät fcäytiää''työtätefc^'
vien erään osan^ryl^miättoinyytH^I
binjnttaalraeen t^nkarf^ kansand^;^
mokniattisen järjestelmän perisi:
taa jV palauttaakseen voimaan iu-:
pitalltitien^ja sttunnaanoroistajienf
vanhan Järjestelmän.'
Neuvostohallitus ja koko neuvos^
tokansa valittavat syvästi sitä, että
tapahtumien kehitys on johtanut:
Uniiarissa verenvuodatulcseen. : :
:f Unkarin kansanhallituksen pyyn­nöstä
neuvostohallitus ;antoi suos--
tumuksensa::: neuvostoliittolaisten
joulcko-osastojen ;;.toimittamiseen
Budapestiin: lauttamaana. ^^
kansanarmeijaa ja tJnkarin valtio^
eUmiäi palauttamaan järjestyksen
kaupungissa. > - '. ^
•••h. Qttaenhuomioon että' neuvosto­liittolaisten
jonkVorOsastojen: pitä- :
niinen edelleen s Unkarissa voisi
kärjistää * tilfnnetta ^ vieläkin ~
' enemmän: on' neuvostohallitus an- \
tanut sotilasjohdolleen imääräyk-:
, sen^ neuvostoliittolaisten :joukko-
«^sastojen vetämisestä; pois'Buda-:
pestistä 'niin .pian kuin Unkarin.;
hallitus katsoolsentarpeelllseksii
r Safballa neuvostohallitus on val-mls
ryhtymään : asianmukaisiin
neuvotteluihin V ithkarin; kansanta­savallan
hallituksen ja > Varsovan
sopimuksen' muiden Jäsenvaltioir,
V den kanssa: kysymyksestä^' joka
koskee neuvostojoukkojen sijalt-::
semista niiden alueilla.
Kansandemolc/aattisei} Unkarin
sosialististen sajvutusten puolusta-.
. minen 'on tällä.^etkel|ä Unkarin ko­ko.^
työtätekevän [sivistyn
kein i a pyfaä velvollisnns.-
Neuvostohallitus ilmaisee olevan­sa
varma sutä, että sosialististen
maiden kansat eivät salli uiko- ja
kotimaisten taantumukselli^n voi­mien
horjuttaa kansandemokraattiS'
ten järjestelmän perusteita, järjes­telmän/
jonka kussakin maassa työ­läiset,
ialonpoikaisto ja sivistyneis­tö
ovat uhraufiivalla taistelulla saa^
viittantet ja vakiinnuttaneetiJIete^:
kevät Icailckensa poistaakseen kaik-ki^^
teet/-joita on-heidänmaittensa
demokraattisen v^perustai^iiippul
mattomuiiden ja ~ suvereenisuuden
jatkuvan lujittamisen tiellä; He pon­nistavat,
kaikki >voimansakehittääk-:
seen edelleen kuuliin maan.^sialis-tisia
perusteita, talouselämä? ja
Inilttuuria herkeämättömän kohoa­misen
hyväksi ja tulevat lujittamaan
veljellistä yhtenäisyyttä, ja keski­näistä
avunantoa sosialististen. mai-dpn
välillä rauhan ja sosialismin
suuren asian^ voimistamisen hyväk­si-
.
FUO&ASS^ TERVEHOITÄSN'
varsovalainen Z3fcie;Warsza\}rky-lehti
tervehtii lokak. 30 pnä tyydy­tyksellä
neuvostohallituksen julis­tusta,
että se on valmis neuvottele-'
maan joulckc^ensa" poistamiseksi
tcansandemolcraattisista maista, - il-:
moittaa uutistoimisto PAP.
Julistus merkitsee lopullista vää-rinlcasitysteh
ja ristiriitojen'loppu­mista^
jotka - aikaisemmin Uhkaavat
sosialistista' leiriä, lehti kirjoitta^
ja lisää"etiä Puolan ja Unkarin ta­pahtumat
-ovat epäilemättä vaikut­taneet
äiihen, että - Nepvostoliiton
kommufirstinen puolue^ on nyt voit­tanut
virheet* jotka ovat kiistämä^
tä aiheuttaneet suurta vahinkoa
kansaädemokraattisten.>maiden po­liittiselle'
elämälle. Tänä päivänä
olemme jälleen yhdessä neuvostoys^
täviemnit^ 'kanssa, v Voimme vilpittör
mästi' < ja' sydämellisesti ojentaa, toi­sillemme
kättä,' lehdessä: sanotaan
lOpukäi.- ' ' • ' • vW< « " ic
'j ' ; iiy> i——»7—'! vi—..li, j\i
ah
TÄI
KvuiNf ftJiiiieaLiJi
— Ostitko iminäilli^ «iti seur
nSytebnäg varten li^niD :olkein
valta paikalta läbeltg nSyttäi
Kyllä, jos se öUiä ybtäj
bempänä. joutuisit itse esUnti
näyttämönä!
USA:» vfiijiin
fiinkeiriiiiii^itail
inarld(iRpil|e ..•1^ .-.-..»fc.-i--
Vancouver. r—MacMUlan &
del Ltd. tiedoitti vitme viikon!
la,: että (Se: vähentää vaneerii]
tantoaan 10 prosentilla. \
johdon taholta-selitetään, ett
neerln tuotantoa joudutaan su
maan koska hallituksen tiui
man luoton takia rakennustyöl
vähentyneet ja koska ^Yhdysvi
sa valmistettua, vaneeria "on i
tuoda Canadan itäosiin.
Tuotannon vähentämisen
joutuu MacMillan: &Bloedel
vaneeritehtaaltapois 137:työla
Salaisen palvdu
lasenia pidatett]
Itä-Saksassa
Berliini. —-73 imperialistie
laisen palvelun jäsentä on pi(
ty Itä-Saksassa, ilmoitti :Itä-Si
turvallisuuspalvelun edustaja ^
viikolla.. Itä-Berliinissä ^järjes
sä leiidlstökonferenssissa;:'-
Eversti- Bormann Itä-Ber]
turvallisuusministeriöstä per
pidätystä sillä, että asiamiehet <
yritljäneet ; vakoilun, saboaz
murhapolttojen ja huhujen le
misen avulla saada aikaan prov
tioita ja levottomuutta: Saksat
mokraattisessa Tasavallassa.
Viranomaisten toimenpiteet i
kasivdt monta suunnitelmaa,
mann sanpi.
-—: Pohjois-Amerikan pinta-al
sitt^ 9,59O,OÖ0i neliön^ilia: \,.
.'L • :A .il '
• r . l l ••>,/ -l \iA\t ,11
Ii:' r'vi'J
t
no'')}»
i?öifT:
•"l «J >i' 3f 3'.v I <ii
't t .-iiii
GAZASTMI
JIRUSAIEM' . >
SUEZCANAL«
IlSIAAlUA
JSTIAEL.
KUNTIllA^
E G ^.RAS EL NAQB
GULi: OF
SUEZ
SINAI ^
PENINSULA
S A U D I :
A R A B I A
KaJrtta Keski-Idän alueesta, jöUä eilen ilmoitettiin lopetetun aseelliset toimen-
, piteet. Viimeksi brittiläiset ilmoittivat valloittaneensa 'Suezin kanavan Jseski-vaiheilla
sijaitsevan«IsmaiMan: '• - >
HaIIoween hurjasteli­joita
pidätetty
•Belleville. — Noin 400 nuorta
koululaistaVjärjesti suuren metelin
Bellevillen korkeakoulun pihamadi
la ja läheisillä kaduilla viime keSsr
kiviikkoiltana.' Nämä hurjastelevat
inuoret-heittelivät-kiviä ja"pulloja
asuntojen ikkunoista sisälle, ilman
että kukaan olisi antanut heiUe
minkäänlaista aihetta sellaiseen
'esiintymiseen.
Paikalle lähetettiin ' tavaUisten
vartiopoliisien lisälcsi kaupungin ja
maakunnan poliisivoimia^.:Kuusi pa
hinta metelöitsijää vangittiin ja
heitä tullaan • syyttämään häiritse-,
västä esiintymisestä. ' '
sesti ovat tykit vaienneet ja usko rauhaan lujittunirt. Kanso­jen
on vain edelleen jatkettava .päättävää esiintjTOiäään räu- 1
mielipide on«e voima, joka vaientaa tykit», jotta han ja kansojen itsemäaräämisoiikeuden puolasta. Me^cana- '
diplomaatit saavat puhua", sanoi Canadan Ratthankongre^n dalaiset tervehdimme ilolla Canadan edustajiston ponnistuk-ylt:
puheenjohtaja mrs. Eva Sanderson. Että näin oh, silta sia( YK:ssa rauhantilan palauttamiseksi Ke^-Idässä ja rau-h-
iU^;Ml««'K^dii>lbmäafi^
^.emaiie nyt saaneet uuden todistuksen. Ainakin väliaikai- han lujittamiseksi kaikkialla maailmassa
iiliiiliif iiSi ' ' ' ^
#vuofta vaarallisin M miehitle
Eräs' neiti Cynthia Lowery kir­joittaa.^
jolcseenkin; mielenkiintoises­ti,
ja tämän kybäUijän mielestä jok­seenkin
rjärkevästikin/^a^rioasii^^
ja muissakin;sydänten;asipist^^ s
ääkenkaltalsista tämän, ;maaiim^
^ihinis^n^ni kuuluvia
asioista.;- Yleensä.^en ole j pitänyt
siitä^:ettäjbkUyikolmas henkilö se­kaantuisi
minun, ja vaimoni, tai
pareinmin sanoen. nUnuh ja'j^as:
tettuiu yksiin, j asioihin, mutta täl­lä
[kertaa, hän kirjoitti minua miel­lyttävästi
siitä, että 40 vuotta "oii
nuehen viehättävin ikä". „ l
. Niinpä , kaSkluen ikäluokkaani
bniuluvien: puolesta lausun: neiti Lo^
weryUe mitä vilpittömimmät kiitok-
^^h, ' • '
Tä^ neitf Loweryn. mielipidettä
oUkä|mattamassa myös kohtalaisen
suuri joukko yhdysvaltalaisia kuu­luisuuksia
päyttämö-, filmi- j ^ kir^
jallisuustäiteen alalla tuoden jälv
leen/eälle sen vanhan väitteen, että
-"todellinen elämä alkaa yasta 40
vu(SfloSi3lteiienä'*- , ~ J ' - ;
IQihdöllis^ti minä föudun t a ^
yHteydessa tunnustam[aan; ettU kaik-
}& tällaista väitettä kannattavat ovat
jo'^sivuuttaneet tuon 40'vuoden ra^
japyykin;::mutta;'nuksi ollaksemme
siitä niin - kovin huolissamme.- Mei^
dänhänr^on etsittävä: lohtumme siel­tä
inistä sen löydämme,
^ Neito IiOwery tekee yhteenveton­sa
asiasta seuraavasti: r, , ^
.''Neljänkymmenen ^otias mies ei
^mahdolUsestiuOle aivjäi Alfiin komiea
kuin hän oli joitakin vuosia sittenJ
Hän 'malylollisesti' on menettänyt
nuoren vartalonsa; jossain ssuhteesr
sa ja tukasta voi hyvinkin olla' vär
hän vähemmän jälellä kuin mitä si­tä'oli
aikaisemmin. Mutta se ei ole
niin suuri Jekijä. Samanaikaisesti
hän on saavuttanut jonkinlaisen ar-vovaltaisuuden
ia esiintyy pidettynä
henkUönä eikä yksin vain sievän
näköisenä.pojan naskalina."
Täten neiti Lowery aivan avoi-
'niesti ja tämän ärjoittajanMdi^^^^
:vaksi; tunnustaa, että l neljäkymmen­tä
vuotta täyttäneeUä mieshenkilöl­lä
on naisiin, nuorempiinkin, jönkin-laiSta'^
Vetovoimaa, jqta hän kutsuu
"kesld-ikäisten. miesten viehätyk­sien
paremmundeiisi".' Edelleen
hah on sitä mieltä, että keski-ikai-hen
mies :on •^^nähhyt enämmäh^ teh-^
nyt enemmän, ajatellut enemmän,
lukeiiut enemmän ja nl|n ollen käy­nyt
ndelenkiintoisemmiilcsi."
'"Neljänkymmenen - vuoden ikäi­nen
mies on tutkinut naisia:syvälli­semmin;
ymmärtää heitä paremmin,
jolmn nuorempi poika ei kykene
jatkaa Lowery. "Nuoret mieliet
uskovat, että kaikiä naiset '• ovat sa­manlaisia
ja niinollen hän sovitte­lee
heihin kaikkiin samaa määritel­mää.::;
Muttia neljänlcymmenen vuo­den
iicäinen: mies on jo -iiavainnut,
että naiset ovat yksilöitä ja että ku­kaan
nainen ei halua kaikkiin nai­siin
soveltuvaa •huomiota ja" imar-teiua'."'.
' '
Weil, minä omalta kohdaltani en
nyt oikein varmaan tiedä ^pitääkö
kaikkr täää paikkaansa, niin' kiih-keästi^^
kuin haluankin uskoa 'sel­laiseen;"
Mahdollisesti asia on niin,
että* Vähltt' 'Uoin vanhemman ja
osittaisesti /kaljuisen furon' on-.luo^
tettava^ vähän enemmän imarteluun
ja muutenkin puhetaitoonsa saadak­seen
naiseh pään pyöräHe;^eikä sii­hen
mahdollisesti aikaisemmin ol­leeseen':
konieaantkruppiinsa. Hä­nen
oiii luotettava harkittuun vii­sauteensa
" eikä aikxiisempaan tar­moonsa.
' ' . ^
' Tämä kyllä pitää paikkansa; isillä
tunnen upeitakin ihmisiä, jotbi^vas.^
ta 40 -iJkävuotensa saavutettuaan
ovat kehittyneet todeUa ymnoa/tä-väise^'
vielä korkeankin tai||elli-^
sen J9 tieteellisen tason saavuttaa
neeksTEtenkilöksi.' Kas siihen on ol-iu£
pakko. \ smI
ImonnoUiis^tikin heljäskyiAme-nes
ikävuo^ voi olla joissain^yi^^
uksissa jokseenkin sellainen, ettei
voida ennustaa mitä tuleman p
Saman ikäisten kavereitteni sei
ta löydän useita, jotka ovat jos
määrin levottomia, aivankuin
varmoja siitä, .että, pitäisikö t
nyt olla nuori tai: keskiriläinen.
Esimerklcinä tästä voin ahtaa
kua ostavan neljänkymmenen
dfeh ikäisen; Hän hyvinkin mäl
lisesti haluaisi ostaa sellaisen,;
itekisi hänestä vähän nuoremi
näköisen. Mutta'toisaalta häi
ole varma' olisiko' se, hänelle, ha
ikäiselle, sovelia^'., Mahdollis
olisi ostettava seUfamen vähän
mahtava r varvoval^i^elle-'henk^
sopiva.^ ;^Toisin sanoeh; hän. ei ai
varmaan: tiedät minkä ikäisenä
nen tulisi esiinty^"^
^ Samom käy ysiavien kekkerej
Neljänkymmenen i(:äinen voi bj
läkin syyllä ^istuutua varsin raii
lisesti 'mahdollisimman muka^
istuimeen ta! toisessa tapaulss*
hän vöi hyppiä, laulaa ja iloita^
ta läsnäolijat luiflevat hänen ole
vaikkapa vähän päästään pyörall
että*"haneh silmähsä iskee (ai
yjattpmasti)^ .,
seen naisihmiseen, sillä hänen I
nen mies el voi vielä oikein
^S^puiästa^
, ,.,,^Spipaf ^ t ä l f s ^^
neljäskymmenes ikävuosi i
hille kaikkein vaarallisin- SiU
MabtroUisesti el hiitaän.