Vapaus, November 2, 1971

              1
k
««1
ILMESTYY TIISTAINA J A TORSTAINA
PERUSTETTU 1917
C A N A D A N ?UOMALAiSTlEN
TYÖVAENLEHTI
• K C O N D C L A S * H A I L MOiaTIIATION N O . I « T « — VAPAUO, l O t B L M mieilT « • • T , aUDBUIIV. O H T A H I O
No. 87 — Voi. L V vuosilkerta Sudbury, Ontt. T i i s t a i maiTaafc 2 p. —- Tuesdiay, Nov. 2, J971
Ontarion työväenliiton edustajakokoukseiilosanottajat ja
torontolaiset opiskelijat marssivat USAn konsulaatin luo
1 Toronto. — Laajalle levinnyt protestivyöry
Yhdysvaltain suurta ydinvoimakoetta vastaan
Amchitkan saarella syvenee j a voimistuu päi­västä
toiseen. Ko. maanalainen viiden megaton­nin
voimainen maanalainen koe aiotaan suorit­taa
tämän viikon aikana. Testi tunnetaan sala­nimellä
"cannikin".
Yliopiston ja korkeakoulujen tuhannet opiske­lijat
kokoontuvat Torontossa protestimielenosoi­tukseen
Nathan Phillips aukiolla keskiviikkona,
kello 3 iltapäivällä. Kello 4.30 ip. he marssivat
Yhdysvaltain konsulivirastolle University ave­nuella.
Ontarion työväenliitto — CLC: n alainen On­tario
Federation of Labor r— hyväksyi maanan­taisessa
edustajakokouksessaan päätöksen, min­kä
mukaan noin tuhat ammattiyhdistysväen edus­tajaa
marssii keskiviikkona iltapäivällä USA:n
konsuliviraston luo protestoimaan tätä testiä vas­taan.
. • . • • ^, ••
Nämä edustajat hyväksyivät myös 7,000 jäse­nensä
nimissä presidentti Nixonille lähetettävän
sähkeen, missä vaaditaan ko. ydinvoimakokeen
peruuttamista.
CSJ:n Sudburyn osaston kokouksessa hyväk­syttiin
torstai-iltana Canadan ulkoministeri Mit­chell
Sharpille osoitettu sähke, missä sanotaan:
"Haluamme ilmaista varauksettoman kannatuk­semme
asenteellenne USAn ydinasekokeen tuo­mitsemiseksi."
Samasta kokouksesta lähetettiin presidentti
Richard Nixonille protestisähke, missä sanotaan:
"Kuten enemmistö canadalaisista, me pyydäm­me
teitä peruuttamaan Amchitkan ydinvoima-kokeen,
sillä se vaarantaa kansaamme varsin­kin
länsirannikolla j a on häpäisy koko ihmiskun­taa
vastaan." Sähkeessä sanotaan myös: "Lopet­takaa
hyökkäyssotanne Indokiinassa."
• Autotyöläisten union osasto 1520 edustaja Ro­ger
Tobin suositteli Ontarion työväenliiton ko­kouksessa
käytännöllisiä toimenpiteita Yhdysval­toja
vastaan tämän kokeen johdosta, sisältyen
siihen vuorokauden kestävä ostokielto Yhdysval­loilta
tuleville tavaroille ja rajan sulkeminen
Yhdysvalloista tuleville turisteille.
Opiskelijain puhemiehet selittivät, että keski­viikkoisen
mielenosoituksen tarkoituksena on o-soittaa
Yhdysvalloille, että Canadan opiskelijat
ovat hvolissafm tästä tilantee^sta.
Kolmannentoista luokan oppilas, 17-vuotias
Jeff Rubin sanoi puolestaan:
"Me vaadimme, että Canadan hallitus eroaa
Yhdysvaltain kaikista sotaliitoista, mukaanlukien
NATO;sta j a N O R A 0 : i s t a . "
Canadalaiset televisio-persoonat Pierre Berton
j a Charles Templeton ostivat Wa8hingtonissa
WWI>C-radioasemalta aikaa aika-ajoittain tois­tuvia
protestimainoksia varten. He käyttävät tä­hän
tarkoitukseen tänään ja keskiviikkona noin
3,000 dollaria.
Radioasema CKEY tiedoitti Torontossa, että
se on saanut y l i 50,000 nimeä liitettäväksi pre­sidentti
Nixonille lähetettävään protestisähkee-seen.
Lauantaina järjestetään Torontossa ja muual­lakin
Canadassa lisää mielenosoituksia tätä ydin-asekoetta
vastaan. Vietnam Mobilization Com-mitteen
julkaisemassa j a levittämässä lentolehti­sessä
sanötaiEm:
"Ehkäiskää Amchitkan testi! Lopettakaa Ca­nadan
osallisuus Yhdysvaltain sotakoneistoon.
Vetäkää USA :h asevoimt pois Vietnamista!"
OIKEUSLAITOS TESTIN P U O L E L LA
Wa8h{ngton. — Yhdysvaltain liittovaltion eräs
tuomari hylkäsi maanantaina elinympäristön
saastuttamista vastusta<rien voimien anomuksen,
että Amchitkan ydinvoimakokeesta pitäisi lub-puai'
',•
Ailuetuomari George Hart sanoi Committee for
Nuclear Responsibilityn johtaman seitsemän jär­jestön
"epäonnistuneen yrityksissään todistaa,
ettei Yhdj^ältain hallitus ole tässä yhteydessä
kiinnittänyt riittävästi huomiota Amchitkan ko­keen
vaaroihinv'
Nämä elinynpip^ri^f^n suojelemiseksi toiimivat
voimat ilmoittivat heÖ, että he tylevat vetoamaan
viivytji^len^Ui^, Yhdy^altain Vetoomusoikeuteen
Wadiingtbii|Bscu
•s/i SM
Todelllismideäsa vähennyis on -paljion suurempi |o!s huomioidaan myös
1^ dttä yfatiÄ vähientää tuntuvasti työhön otettavien määrää
Toronto.—- Yhdysvaltalaisessa
omistuksessa j a kontrollissa oleva
International Niekel Co. of Ca­nada
suunnittelee Canadassa l i ­sää
tuotantonsa vähentämistä
Ulkomihisteri Mitchell Sharp
sanoi äskettäin USAissa
«räässä TV-ohjelmassa, ettei
canadalaiset tykkää "siltä
kim heitä tönitään". Hän
viittasi lausunnollaan USA :n
elokuussa voimaan julista­maan
10 prosentin tuontive-roon,
joka on iskenyt canada-laisla
"suoraan silmien vä­liin",
kun puhutaan työpai­koista
ja liike-elämästä.
mikä tarkoittaa työpaikkojen me­netystä
Ontarion työläisille. Nyt
annetun tiedon mukaan Inco vä­hentää
470 työläistä pääasiassa
Port Colbornen laitokselta. Tuo­tannon
j a työvoiman vähentämi­sen
syyksi sanotaan nikkelin ky­synnän
vähentymistä tänä vuon­na.
. ' • • •
Yhtiön antamien tietojeii mu­kaan
Incon varastoissa oli syysk.
30 pnä suoritetun inventaarion
mukaan $425 miljoonan arvosta
myymätöntä metallia verrattuna
$286 miljoonan varastoon tämän
vuoden alussa.
Incö vähentää hikkeljn tuotan­toa
edelleen 15-prosenttisesti eli
6:llä miljoonalla paunalla kuu­kaudessa
kun nyt ilmoitettu tuo­tannon
ja työvoiman vähennys
astuu täydellisesti voimaan tam-mikiiussa.
Yhtiö vähensi viime syyskuus­sa
nikkelin tuotantoa 7-prosent­tisesti
eli 3 miljoonalla paunalla
kuukaudessa sulkemailä Sudbu­ryn
seudulla väliaikaisesti, kuten
sanottiin, Murray-kaivokseri ja
Soan kaivoksen Thompsonin lähet
tyyillä Manitobassa. Syyskuussa
suoritetun tuotannon vähentämi­sen
yhteydessä ei välittömästi ta­pahtunut
työläisten pakkolomau­tuksia.
Incön puhemiesten selostusten
mukaan yhtiö on tuottanut nik­keliä
huomattavasti enemmän
mitä on sitä saatu myydyksi. Täl­lainen
kehitys on vallinnut viime
keväästä alkaen. Aikaisemmin
toivottiin, että 7-prosenttinen
tuotannon vähentäminen vähen­tää
nikkelivarastoja, mutta myyn­nit
eli niiden vähyys, ovat " a i ­heuttaneet
pettymystä".
Nyt suunnitellun tuotannon
vähentämisen yhteydessä pakko-lOmautetaan
445 tuntipalkalla
olevaa työläistä Port Colbornen
jalostamolta. Lopiut (25) pakko-lomautettavista
ovat kuukausi­palkalla
olevia toimitsijoita tuo­tannon
"eri portaissa" työsken­nellen
Incon eri laitoksissa kautta
maan, kuten ön selitetty.
Nyt paMtolomautettavasta 445
:sta tuntipalkkatyöläisestä on
105 sellaisia työntekijöitä, jotkai
ovat olleet yhtiön palveluksessa
vajaan 90 päivää. Heidän työnsä
päättyy heti. Toiset (340) ovat
saaneet 12-viikkoisen ylössano-mis-
tiedotuksen, kuten Ontarion
laki määrää. Tämäylössanomis-tiedotus
on päivätty marraskuun
15 pnä j a astuu voimaan helmi­kuun
7 pnä.
Kaksi kolmasosaa nyt toteutet­tavasta
tuotannon vähentämises-'.
tä tapahtuu Ontariossa ja loppu­osa
Manitobassa.
Pakkolomautusten lisäksi Inco
aikoo siirtää paikasta toiseen 770
tuntipalkalla olevaa työläistä
Sudburyn alueella ja 200 työläisr
tä Manitobassa.
Aikaisemman vähennyksen yh­teydessä,
syys- j a lokakuun vaih­teessa
Inco vähensi Manitoban ja
Ontarion alueella sekä Torontossa
250 hengellä hallinnollista työvoi­maansa.
Incon selostuksen mukaan nyt
suunnitellun kahden f 2) tuotan-tovähennyksen
j a niihin liittyvien
(Jatkuu sivulla 4)
uut&omic
chitka
On'tarios'ta kirpeäsanalnen iHxxtesti preS.
Nixonille; Canada protestoi myös YlCrssa
Vancouver. ^ Viikon lopulla
tehtiin täällä suunnitelmia pro­testiliikkeen
laajentamiseksi Am-chitka-
saarella toteutettavaksi
suunniteltua yhdysvaltalaisten
viiden megatonnin voimaista
maanalaista ydinvoimaräjäytystä
vastaan.
Vancouverilaisten muodostama
"Amchitka-muuttoneuvosto —
Amchitka Exodus Council" _ tie
doitti, että se tulee maanantaista
(marrask. 1 pstä) alkaen johta­maan
autojen, kämppäys^autojen
ja perävaunujen karavaaneja. Sa­manlaisia
mielenosoituksia jär­jestetään
Yhdysvaltain länsiran­nikolla.
Neuvoston puhemies, Bruce Ca-meron
sanoi B.C:n maalkuntahal-lituksen
luvanneen mielenosoitta­jien
käyttöön kaikki maakunnalli­sen
"Manning Parttin" laitteet.
Hän sanoi RCMP :n suostuneen
"paimentamaan" tätä moottori-soitua
mielenosoitusta 140 mailia
Vancouverista itään. Vancouve­rin
eräs klinikka on lahjoittanut
käytettäväksi lääketarpeitä.
Mr Cameron sanoi, ettei hänen
edustamansa neuvosto odota Am­chitkan
räjäytyksestä maanjäris­tystä
eikä hyökyaaltoja, "mutta
(kukaan ei voi olla varma". Hän
sanoi tätä muuttomielenosoitusta
"symboliseksi mutta vakavamie­liseksi"
protestiksi Yhdysvaltain
ydinvoiiViaräjäytystä vastaan.
ONTARION PROTESTI
Toronto. ^ Ontarion elinym.pä-ristön
asioita valvova ministeri
George Kerr lähetti viime tors­taina
presidentti Richard Nixo­nille
kirpeäsanaisen protestin Am
chitkan ydinvoimaräjäylys-suuh-nitelmaa
vastaa.
Hänen lähettämässään sähkees­sä
sanotaan: "Ontarion 8 miljoo­naa
asukasta protestoi teidän
päätöksestänne ydinvoimajäjäy-tyksen
järjestämiseksi Alaskassa.
Mitä uusia tieteellisiä, tietoja voit­te
saada tästä ihmiskuntaa hä­päisevästä
teosta?"
Mr Kerrin viraston eräs puhe­mies
sanoi edellämainitun suut­tuneen
keskustelustaan liittoval­tion
elinympäristöasioita käsitte­levän
ministerin, Jack Davisin
kanssa tämän annettua ymmär­tää,
ettei liittohallituksen Val­koiseen
taloon lähettämistä pro­testeista
odoteta mitään tulok­sia.-
V •
"Hän laski puhelimen ja sane­li
sähkeensä", selitti tämä puhe­mies.
YK:ne CANADAN
VASTALAUSE
United Nations. — Canadan
valtuuskunnan jäsen, Paul St.
Pierre, sanoi torstaina YK :n
Yleiskokouksen ensimmäisen ko­mitean
istunnossa torstaina, että
(J^a/Ucuu sivulla 4)
kotiutui
imikkdiselta
vierailumätkalta
Moskovai. — Neuvostoliiton pää­ministeri
Aleksei Kösygin palasi
sunnuntaina Moskovaan oltuaan
kaksiviikkoisella vierailumatkalia
Canadassa j a Kuubassa.
Kuubasta saapuneissa uutis-tiedoissa
on korostettu mr Kosy-ginin
j a pääministeri Fidel Cas­tron
keskustelujen syvää ystä­vällisyyttä,
mikä viittaa siihen,
että näiden keskustelujen yhtey­dessä
oli päästy myönteisiin tu­loksiin.
Yksityiskohtaisempi tiedpke mr
Kosyginin Kuuba-vierailusta jul­kaistaan
ennakkotietojen mukaan
vasta tänään, tiistaina.
Ottawa. — Jugoslavian presi­dentti
Tito, joka Vieraili viime
viikolla Yhdysvalloissa, mm., pre­sidentti
Richard Nixonin läheisen
ystävän, miljohääriteollisuusmie-hen
Leonard Firestonen luona
noin 132 mailia Los Ahgelesta
itään, saapui ennakkotietojen mu­kaan
tänne tiistaina.
Hallituksen toimesta: on vedot­tu
ilmeisesti niihin piireihin, joita
pääministeri Aleksei Ko.sygin sa­noi
riffräff-kuonaksi, että presi­dentti
Titolle annettaisiin hänen
asemaansa vastaava säädyllinen
vastaanotto. Tito vierailee Cana­dassa
täimän viikon aikana.
M o i ^ a l . — Noin 12,000 mijelen-osoittäjaa
marssi tääflä perjaötai-iltania
kötiä 1« Piies^-sancmuilehti-ri^
kSeimösia i ^ e ^ i d e n sen jöKdos:
ta kun t&nä PotiioisAmerilcaR suu-m
nmskai^ellljKin päivä lukitsi
työlädsensä ulos palkkar ja työeHbö-sopinaisUasieä.
vuolcsi sekä kpetti
viime leeiBkiviiildbzKBvlei^
misen t e f e t a i ^ ^ Sedirprofieisti.
työnantajan soBcUaivastäaBm.;
MidfenosoitSajati 1 jdutiEvat,; vasta­tusten
i|x;l.t5ij()ulUraj€in Jksnssä^^M^
' jäilkeen: kun icisuintD^.' pamttstari
Jean Drapeai oh julistanut erään
«{vtt!a'h iM/atta' kE^dd: nuäleoosoi-tufcset;
poomaan' 30 päivän iajödcsi
sanomfaiehtirakenin±se^ . J^aisyy'
dessä. Kyseinen skyulaki on kumot­tu
maan korkeinunassa oikeudessa.
Mäanan^ta^a saatujen tietojen mu­kaan
yksi Känen kuoli ja noin 200
muuta mielehosoiltajaa sai vam­moja
poliisien mellakkakapuloista,
jo:ka ovat koJme jailfcaa pitkiä. Pro-tsstin
johdosta pidätettiin noin 60
henkilöä ja heiskä on 23. vastaan
no&tettu jytkeitä.
'Mielenosoituksen ladfcana kuoU 28-
vuot iia3 mrs. Michele Gauthier, jon­ka
selitetään saaneen "astntakoh-tauksen"
poliisien hyökätessä . mie-
^3no3cittajien rivejä vastaan.
Quebecin ammattiyhdistysliitön
(Quebec Federatkm oi Labour,
QPL) presidentti 'Louis Laberge;
joka toimi protestimarssin pääasdal-liseha
järjestäjänä, sanoi myöhem­min
sanonialehtiraporttereiHe, eittä
naisen kuotema oU "murha, todeJii-nen
murha". Hän q y t t i naisen kuo­leman
jchdosta "poliisihysteriaa,
jonka pMsti vaiknlleen pormestari
Jean Drapeau."
QFLin lisäksi protestimarssin jär
jestämisisien osallistuivat Confedera­tion
pf National Trade Unions (toi­nen
Quebecin ammiattiyhdistysliittö)
j a Quebec Teachers Corporation
(opettajien ammiattiyhdistysliitto).
Ne 23 heridllöä, joita Vastaan nos­tettiin
syytteitä, esiintyivät oikeuden
ledessä .'lauantaana ja viisi heistä
pääsi vapaaksi takausta vastaan se­kä
muut ilman itakaus'ta. Tähän men
nesisä saatujen tietojen mukaan po­liisit
eivät ole nostaneet
^rytettä sen sivulairinojalia, jonka
perusteel^ pormestari Drapeau kiel­si
protestimtarssin sanomalehtirakm-nt&
sen läheisyydessä;
La Presse julisti suhni neljää eri
«namattiyhdistyksecii^^kuuli^^ työ-läisiään
vastaan heihäkuan It^iMissa
ia etokuun alussa,, mirfcä jdidosta
-Quqbecin '«ÄS^töiytykfia^ib^
jötijaneet painostusta sMO}inal«iteä
kohtaan saÄi99ehlÖ«itolÖetfät&'
vi Perjantaisen protestiniarssLn rauu-ituttua
mellakalta i^öit^tt ,14 ^
UisJautbii'' fcärslrteen "vaurioita^ k(A-mm
lipjä^auton'tulleen ihelkein tu­hotuksi
ja nrtielenosbUtajien väitet-ti"
n rikkoneen huomattavan määrän
ikkunoita Montrealin keskikaupun­gilla
paetessaan takaa ajaneita po­liiseja.
Jatlcuvien tappioiden taikia Canadan
neljänneksi suurin leMi s i iM ovensa
Toronto.— Noin 95 vuotta sit­ten—
huhtikuussa 1876 — perus­tettu
The Toronto Telegram jul­kaisi
viinieisen 90-sivui8en nume­ronsa
perjantaina.
Sen etusivulla oli sanomalehti­miesten
ja -naisten kirjoitustensa
lopussa aina käyttämä "30" nu­mero
merkkinä siitä, että tähän
loppui kertomus Telegramin ole­massaolosta.
.
Kahden ensimmäisen numeron
levikki 95 vuotta sitten oli 3.480
kappaletta. Nyt sUlä oli 226,000
lukijaa j a 1,200 työntekijää, mut­ta
siitä huolimatta lehden sanot­tiin
aiheuttaneen suuria vuosi-tappioita.
Vuoteen 1900 :aan mennessä
sen levikki oU25i00a j a kun leh­den
ensimmäinen kiistantaja ja
perustaja John Ross Robertson
kijcJi V. 1918, Telegramin levikki
o]li'jo loo.döb.
, M e g r a m j ä ' L ^
kovassa kilpajlussa
nään ja kaikista ponnisteluista
hifolimatta, T ^ ® ^ . '0fiv^
alakynteen. Se j M m 'liibNmtta-itiaan
laajimmin Canadassa leviä­vän
päivälehdenpaikM^piilijäi-leeh,
inutta ei kosfcaftn'5outuhutf
neljänneksi suuremman canaidfi-laislevikin
omaavasta lehdestä
heikompaan asemaan.
Kun lehden toinen kustantaja
C. George McChillagh kuoli v. 1952
Maatalouskiistasta tuli reen ikaatanut
kanto; uudet vaalit jo tammikuussa
liikkeen osti $4.25 miljoonan hin­nasta
John Bassett jonka tukena
j a takana oli suurta tavaratalo-liikettä
edustanut liikeparooni
John David Eaton.
Tiedoittaessaan viime syyskuus
sa, että Telegram on kuoleman­taudissa,
j a että se lakkaa pian
ilmestymästä mr Bassett. sanoi
lehden aiheuttaneen $2 miljoonan
tappion vuonna 1969 j a 1970 ja
hän arvioi, että tämän vuoden
osaksi tulee $1 miljoonan tappio.
Hänen selostuksensa mukaan
lehden oli saatava "muista i lph|-
teistä" yiimeksikuluneitten 'vito­sien
aikana $8.3 miljoonaa tap­pioittensa
peittämiseksi. ,
Muutamaa päivää ennen Tele­gramin
viimeisen numeron ilmes­tymistä
nir Bassett erotti hyvänä
tunnetun toimittaja-pakinoitaUa»
sa Ron Haggartin, sanoen kaiinis-p;
telematta, että "minä en halunnut
.varata, enempää, puhnjalay^ «mr ,
'tfdiagjtran - katsantokännonfe"^
Tämä tapahtui lokakuun 28 pnä.
Mr. Haggart, kertoo Bassettin
• ieen kaksi syytä erottami­sestaan:
hänen (Haggartin) am-
.mattiyhdistystoiminta ,ja sen kun
häinailvoi lehden kolmessa viimei­sessä
numerossa esittää mielipi­teensä"
siitä, miksi Telegram
kuoli.
Mr. Haggart kertoi Bassetin
sanoneen hänelle 3V2 vuotta sit­ten
Telegramin palvelukseen tul-,
lessäan: "Minä en perusta hittoa­kaan
siitä, mitä kirjoitatte Argos-jalkapallo-
kiubista. Maple Leafs
Gardensistä tai tästä sanomaleh­destä.
Mutta jos haluatte kirjoit­taa
Eatonista, silloin on siitä esi­tettävä,
minulle ensiksi kysymys".
(Eatonin perhe antoi finanssitu-kea
lehdelle.
Toronto. — Neuvostoliiton
pääministeri Aleksei Kosyginin
Toronton vierailua edeltäneenä
10 päivänä Suur-Toronton polii­sit,
RCMP ja Ontarion maakun-tapoliisit
paljastivat kaksi vaka­vaa
suunnitelmaa mr Kosyginin
murhaamisek.si, tiedoitettiin tääl .
tä viikonlopulla.
Molemmat murhasuunnitelmat
sanottiin laaditun sellaisten ryh­mien
toimesta, jotka ovat fanaat
tisesti kommunistifilosofiaa ja
myös Canadan hallitusta yas-taap
sekä pääministeri Pierre
Trudeauta vastaan sein vuoksi
kun hän ",sälli" mr Kosyginin
vierailun Canadaan.
Samalla poliisit uskovat mnh-
. dollLsuuteen, että yksityiset hen­kilöt
olivat tehneet kolmannen
salamurhasuunnitelman. Tumiin
suunnitelman selitetään kuiten­kin
menneen "myttyyn" kun
eräästä huoneustosta löydettiin
ladattu kivääri. Huoneuston isa-notäan
sijainneen Kosyginin
kulkureitin vierellä.
Poliisit uskovat lisäksi, että
Torontossa oli suunniteltu mui­takin
menetelmiä, ipm. luodin
ampumista mr Kpsyjg:inia kuljet­tavan
auton ikkunan läpi ja sa­vu-
tai jonkinlaisen muun pom­min
räjäyttämistä mielenosoi­tusten
aikana Canadan hallituk­sen
häpäisemiseksi.
Poliisien "suut on tukittu" l a ­kitieteellisellä
päätöksellä, jonka
mukaan he eivät voi paljastaa
yksityiskohtia salaisista tutki­muksistaan
tai siitä, minkälaisia
aseita j a kuinka niitä takavari­koitiin,
Kaikesta huolimatta sanotaan,
että poliisit tiesivät useampia
suunniltelmia mr Kosyginin louk
kaamiseksi ja kahden niistä har­kittiin
olevan vakavaa laatua.
Eräs korkea-arvoinen poliisi­upseeri
myönsi, että kaikkein
suurin vaara uhkasi erään ääri­oikeistolaisen
järjestön taholta,
jonka sanotaan pitäneen kokouk
sia, joissa suunniteltiin erilaisia
mahdollisuuksia mr Kosyginin
murhaamiseksi.
Noin päivää ennen mr Kosy­ginin
vierailua yhden jäsenen
kodista ilmoitettiin löydetyn l a ­datun
kiväärin. Muutamaa päi­vää
aikaisemmin ase oli ollut l a ­taamaton.
Toinen vakava suunnitelma
oli laadittu "maanalaisen etni­sen
ryhmUn" toimesta. Tämiia
ryhmän sanotaan lähestyneen
erästä yksilöä, joka on tunnettu
Neuvostoliiton vastaisista voi­makkaista
ajatuksistaan, hou-kutellakäeen
täniän yksilön palk­kiota
vastaan ampumaan mr
Kosyginin.
Salapoliisityö mr Kosyginin
hengen säilyttämiseksi alkoi jo
syyskuun alussa, kun poliiseille
annettiin ensimmäisiä vihjeitä.
Poliisien suojelutyön sanotaan
kiihtyneen vasta sen jälkeen kun
he olivat saaneet kaikkiaan 35
eri vihjettä. Kaikki vihjeet seli­tettiin
tarkistetuki ja kymmen­kunta
suunnitelmaa mr Kosy­ginin
vahingoittamiseksi katsot­tiin
mahdolliseksi ja kdksl niistä
vakavoköi,
Helsinki. — Vaikka hallituspuo­lueet
pääsivät vähän aikaisemmin
"periaatesopimukseen", minkä sa­nottiin
ainakin siirtäneen Ahti
Karjalaisen hallituskriisin vaaraa
tuonnemniaksi, niin maatalousrii-ta
osoittautui kuitenkin sellaisek­si
kannoksi, että se kaatoi per­jantaina
Suomen hallituksen.
Hallituksen erottua muodostet­tiin
virkamieshallitus asioista
huolehtimaan toistaiseksi sillä
uudet eduskuntavaalit, pidetään
tammikuun alkupuolella.
Presidentti Urho Kekkonen,
jonka tiedetään puuttuneen aikai­semmin
"kulissien takana" halli­tuspuolueiden
välisiin neuvotte­luihin,
antoi viikko sitten tiistai­na
Karjalaisen hallitykselle kir­jeen,
mi.ssä sanotaan, että maa^
talouskiista ön ratkaistava viime
perjantaihin mennessä — siis pa-
Vin vuorokauden aikana — tai
muussa tapauksessa hajoitetaian
eduskunta ja järjestetään äudet
vaalit tammikuun 2 ja 3 pnä 1972.
Maatalouskiistan osapuolille,
hallitukselle, MTK:lle ja sos. dem
puolueelle tuli presidentin kirjeen
johdosta kiire. Silloin ilmoitettiin
myös, että asiasta on päästävä
sopimukseen viimeistään toratai-iltaan
mennessä tai muussa ta­pauksessa
tulee uudet vaalit. —-
kuten nyt on tapahtunut.
Nyt kaatuneessa hallituksessa,
mistä kansandemokraatit ja kom­munistit
lähtivät talouspoliittis­ten
erimielisyyksien vuoksi aikai­semmin
pois, oli johtavassa ase­massa
keskustapuolue, j a sen rin­nalla
sosialidemokraattinen puo­lue,
sekä ruotsalaisten kansanpuo
luecn ja liberaalien edustajat.
Hallitus joutui hintojen, korko-
.jcrt j a verojen jatkuvien korotus­ten
vuoksi yhä kasvaneen painos­tuksen
alaiseksi, kunnes maata-1
louskiistasta muodostui se oljen
korsi mikä katkaisi hallitusvarsan
selän.
Presidentin kirje viittaa voi­makkaasti
siihen, että hän haluaa
turvata kohtuullisen ajan uuden
työehtosopimuskierroksen valmis­telulle
j a mahdollisille kokonais­ratkaisuille.
Nykyiset sopunukset
ovat voimassa maaliskuun lop­puun.
Hallituskriisin muodollisena ai­heuttajana
oli, keskustapuolueen
jä sosialidemokraattisen puolueen
erimielisyys maatalouskiistan rat
kaisuri luonteesta ja sisällöstä.
200 VUOTTA V A N H A LEHTI
EI O L E ENÄÄ PÄIVÄLEHTI
Quebec. — Viime keskiviikosta
alkaen työmaakistojen vuoksi sul
jettuna ollut The Chronicle-Tele-graph
ilmoitti viime perjantaina,
että se lakkaa ilmestymästä päi-välehtenä.
Tämä on tai oikeammin oli
Quebec Cityn ainoa englanninkie­linen
päivälehti. Se tulee vastedes
ilmestymään viikkolehtenä keski­viikkoisin.
Lehden omistaa
Thompson Newspapers Ltd. Se pe­rustettiin
Quebec Gazette niniellä
kesäkuussa 1764.
Anchorage. —Valmjstelut on miltei loppuunsuoritettii viiden
megatonnin voimaisen, Cannikin-salanimellä tunnetun ydinvoi-maräjUytyksen
suorittamiseksi Amchitkan saarella, tiedoitti
ITSArn atomivoimakomissioni maanantai-iltana.
New Delhi. — Noin 16 jalan korkuinen hyökyaalto iski Intian
itärannikkoa vastaan perjantaina aiheuttaen arviolta 15,000—
20,000 ihmisen kuoleman.
Helsinki. — Suomen virkamieshallituksen pääministeriksi n i ­mitettiin
jälJfeen ylipormestari Teuvo Aura. Hän johti ylimeno-hallitusta
62 vuorokautta myös kesiillä 1970. Valtiovarainminis­teri
ja pääministerin sijainen on Päiviö Hetamäki, ulkoministeri.
Olavi J . Mattila.
St. John*». — Newfoundlandin viikonvaihteon vaalitulos riip­puu
tavallaan vieläkin ilmassa, sillä liberaalien johtaja Joseph
SmalIwood pitiiil edelleen kiinni valta-ascmastnan, vaikka kon­servatiivien
johtaja Frank Moores edustaa lainlaatijnkunnassa
21 jäsentä liberaalien 20 jäsentä vastaan. Kummatkin puolueet
käyvät erillisiä neuvotteluja Labrador-puolueen ainoan edusta­jan,
Tom Burgessin kanssa. Sma]lwood sanoo jatkavansa maa­kunnan
hallintaa ainakin siihen a.sti, kunnes kiistanalaisilla alu­eilla
on suoritettu äänten uudelleen lasku. Päiiministeri Small-wood
on myös antanut ymmUrtäU, että hän voi ryhtyä lainopilli.
slln toimenpiteisiin väitettyjen vaaliväärcnnysten johdosta.